Satakieli 8

ISBN 978-951-37-7042-6 P 88.2

9 789513 770426

Äidinkieli ja kir jall Äidinkieli ja kirjallisuus

ohjaa monipuolisesti äidinkielen ja kirjallisuuden taitoihin. Satakielessä tutkitaan vaikuttamisen keinoja mediateksteissä ja kaunokirjallisuudessa. Samalla harjoitellaan oman mielipiteen muodostamista ja kertomista muille puhuttuna tai kirjoitettuna. Satakieli rohkaisee osallistumaan ja käyttämään omaa ääntä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

isuus

Petra Erikson Jukka Hintikka Maria Korkalainen Aino Nuortimo Laura Visapää

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.editapublishing.fi

Toimitus Katariina Voutilainen ja Tiia Kähärä Kuvatoimitus Tiia Kähärä ja Johanna Torvinen Kansi ja graafinen suunnittelu  Sari Väkelä Taitto  Sari Väkelä ja Virve Kivelä Kuvitus  Susanna Iivanainen

1. painos © Tekijät ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeu­denomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkis­ takaa, mitkä valo­ kopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-951-37-7042-6 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2017

Lukijalle Satakielessä perehdytään moniääniseen tekstimaailmaan. Kieli elää ympäril­ lämme, ja sen avulla voi osallistua ja ottaa kantaa itselle tärkeisiin asioihin. Satakieli 8 opettaa kriittisen lukemisen sekä vaikuttavan kirjoittami­ sen ja puhumisen taitoja. Kahdeksannella luokalla syvennytään myös sii­ hen, miten kirjallisuus muuttaa maailmaa, ja tutustutaan eri genrejen lu­ kuelämyksiin. Jokainen käyttää äidinkieltään omalla tavallaan. Kieli on avain vuoro­ vaikutukseen, itsensä ilmaisemiseen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ym­ märtämiseen. Se, miten sinä vaikutat, nähdään, kuullaan ja luetaan tämän vuoden aikana. Hyvää lukuvuotta Satakielen parissa! Tekijät

Oppikirjan käyttöohje

Oppikirjan sisältö on jaettu taitoalueisiin, jotka tunnistaa väristä.

Kielen piirteet on koottu havainnollisiksi kuvioiksi ja taulukoiksi.

Tekstinäytteet tarjoavat monipuolista luettavaa.

Selkeät ohjeet auttavat taitojen harjoittelussa.

Keskeiset käsitteet on lihavoitu tekstistä. Jokaisen luvun tehtävät on jaettu perustehtäviin, syventäviin tehtäviin ja oma ääni -tehtäviin.

Oma ääni

Oma ääni -tehtävät kehittävät ajattelun taitoja ja kannustavat luovuuteen. Oppikirjan lopussa on projekteja, joiden avulla voi hioa taitonsa huippuun.

Sisällys Lukijalle....................................................... 3 Ääni kuuluviin............................................. 6

K IE L I Modukset Moduksilla ilmaistaan suhtautumista..... 10 Indikatiivi ja imperatiivi........................... 12 Konditionaali ja potentiaali...................... 16 Kokoavat tehtävät moduksista................. 20

Sanat lauseessa Mitä lauseessa tapahtuu?......................... 22 Predikaatti................................................. 24 Lausekkeet................................................. 28 Subjekti...................................................... 30 Objekti ja predikatiivi............................... 34 Adverbiaalit............................................... 38 Kokoavat tehtävät lauseenjäsenistä......... 42

L U K E M IN E N Kohti kriittistä lukutaitoa Media vaikuttaa meihin............................ 46 Kriittinen lukeminen................................ 50 Median tekstiviidakossa........................... 54 Lukijana verkossa...................................... 58 Kuvalla vaikuttaminen.............................. 62 Mainos myy mielikuvia............................. 66 Mainonnan keinot.................................... 70

Supermedioiden tarinat Elokuva herättää tunteita......................... 74 Television kerronta................................... 78 Pelaaja rakentaa tarinaa........................... 82

IN E N K IR J O IT TA M Kirjoita vakuuttavasti Kirjoittaja on vaikuttaja........................... 88 Mielipide ja sen perusteleminen.............. 90 Tehosta tekstiäsi....................................... 94 Luova kirjoittaja vaikuttaa....................... 98

Vaikuta tekstilajeilla Mielipidekirjoitus ja kommentti............100 Arvostelu.................................................104 Pohtiva teksti..........................................108 Novelli .....................................................112

Tulevaisuudenkuvia ja vaihtoehtotodellisuuksia........................164 Pelon ja kauhun väristyksiä....................174 Rikoksia ja hyytävää jännitystä..............184 Rakkautta ja ihmissuhdesolmuja...........194

Kerro kirjallisuudesta Löydä lukemista .....................................200 Parilukupiiri ............................................204 Kirjallisuusanalyysi ................................206 Runoikkunat ...........................................207

P U H U M IN E N

Kielenhuolto

Puhuminen on tekoja

Pilkun paikka...........................................114 Harvinaiset välimerkit............................118 Pronominit..............................................120 Lukusanat................................................124 Lyhenteet.................................................126

Puhun ja vaikutan ..................................210 Mielipiteet keskustelussa ......................212 Neuvottelu ja väittely .............................214 Vaikuttava puhe .....................................218 Vuorovaikutus asiointitilanteessa .........222

K IR JA L L IS U U

S

Kirjallisuuden voima Kirjallisuus rakentaa maailmaa..............130 Länsimaisen kirjallisuuden virtauksia...132 Valistus – järjen ja tiedon asialla............134 Romantiikka – kirjallisuuden aarreaitta....................................................140 Realismi puuttuu epäkohtiin..................146

Lukuelämyksiä eri genreistä Lajien rajankäyntiä.................................152 Vieraita maailmoja ja suuria kertomuksia............................................156

P R OJ E KT IT Lauseenjäsennyspeli ..............................224 Viikko kriitikkona ..................................225 Saarella ....................................................226 Talk show ................................................227 Kieliliitteet ..............................................228 Hakemisto ..............................................234 Kuvalähteet ............................................236

Ääni kuuluviin 1. Satakielen konsertti a. Lue Jukka Itkosen runo. Millainen tunnelma runossa on? b. Millaiseksi kuvittelet runon satakielen? Kuvaile. c. Missä haluaisit itse kehittyä mestarilliseksi? d. Mitä runon tunnelmasta haluaisit ottaa mukaasi kahdeksannelle luokalle?

2. Minä olisin... Kerro itsestäsi muille väitteiden avulla. Täydennä väitteet ja esittele ne ryhmälle. Valmistaudu perustelemaan jokainen väite lyhyesti. a. Jos olisin kirjallisuuden hahmo, olisin… b. Jos olisin elokuva, olisin… c. Jos olisin teksti, olisin… d. Jos olisin maalaus, esittäisin… e. Jos olisin mainos, mainostaisin… f. Jos olisin sana, olisin… Pensaissa, kasvavan hämärän sylissä kaupungin laidoilla, maaseudun kylissä mestarilaulaja laulaa. Näin sen laulua kuvata voisi: kuin sata lintua konsertoisi. Niin laulelee pikkuinen satakieli. Kun sitä kuulee, tulee lämpöinen mieli. Jukka Itkonen. Teoksessa Tiira tiiraa tiiraa. 2016.

6

3. Vuoden vertaus a. Keksi vertaus, joka kuvaa luokkaasi positiivisessa hengessä, hullunkurisestikin. Millaiselta luokkasi vaikuttaa juuri nyt? b. Esittäkää vuorotellen vertaukset toisillenne. c. Valitkaa yhdessä yksi vertaus, joka voi toimia kannustimena teille koko lukuvuoden ajan.

Vertauksen avulla luokan voi rinnastaa hyvinkin yllättäviin asioihin ja mielleyhtymiin. Esimerkiksi: Luokkani on kuin sateenkaarenkirjava kukkaketo.

4. Mediapysäkit Jakautukaa pieniin ryhmiin ja käykää mediapysäkeillä 1–4. Keskustelkaa median ajankohtaisista aiheista pysäkin tehtävien pohjalta. Esitelkää tuotoksenne muulle luokalle. 1.

”Kulttuurin kovin juttu!” a. Mikä musiikin, elokuvien tai kirjallisuuden uutinen on ollut viime aikoina pinnalla? Kuka suosittu artisti on julkaissut albumin? Mikä kirja tai elokuva on kohauttanut? b. Keskustelkaa, millaisia uutisia olette lukeneet aiheesta hiljattain. c. Millaista keskustelua aiheesta on käyty ystäväpiirissäsi? d. Keksikää viisi syytä, miksi valitse­ maanne yhtyeeseen, artistiin, kirjaan tai elokuvaan kannattaisi tutustua. Kirjatkaa syyt muistiin.

2.

”Urheilun megalööppi!” a. Mikä ajankohtainen urheilutapahtuma tai -uutinen on puhututtanut mediassa? b. Keskustelkaa, mitä mieltä olette itse aiheesta. c. Millaiset urheilu-uutiset ja urheilijat päätyvät lööppeihin? d. Tehkää draamaharjoitus: Median edustajat haastattelevat lööppeihin joutunutta urheilijaa, joka vastailee haastattelukysymyksiin. Valitkaa oikea lööppeihin johtanut tapahtuma ja urheilija tai keksikää fiktiivinen hahmo ja tilanne.

”Sosiaalisen median kohauttaja!” 3. a. Keskustelkaa, ketkä julkisuuden henkilöt ovat joutuneet media­ mankeliin hiljattain. b. Mitä syitä kohuihin on ollut? c. Mitkä ovat mielestänne julkisuuden hyviä ja huonoja puolia? d. Kirjoittakaa ohjeet, miten median mielestänne tulisi kohdella julkisuuden henkilöitä. Perustelkaa väitteenne. 4. ”Ajankohtainen yhteiskunnallinen vääryys!” a. Listatkaa viisi yhteiskunnallista asiaa, joista on hiljattain keskusteltu mediassa. b. Mitä eri mielipiteitä aiheista on esitetty? c. Onko yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen mediassa mielestänne tarpeellista? Miksi? d. Pohtikaa omaa kantaanne yhteen listanne aiheeseen. Laatikaa mielenosoituskyltti, jossa esitätte kiteytetyn mielipiteenne.

7

Paljon sanoja tuuleen hajonneita. Haluaisinko pyyhkiä yli? Peruuttaa? En. En yhtä ainutta. Haluaisin sanoa uudelleen huutaa lujempaa. Se oli työ minulle annettu. Se oli tehtävä. Enkä kadu. Maaria Leinonen. Teoksessa Otsalla perhosen varjo. 1996.

Kieli on kaupunki, jonka rakentamiseen jokainen ihminen on kantanut kiven. Ralph Waldo Emerson. 1876.

Miten kielen avulla voi muuttaa maailmaa? Miten kielen avulla voi muuttaa maailmaa?

KIELI

K IE L I

Predikaatti Lauseen ytimen muodostaa persoonamuotoinen verbi. Lauseenjäsennyksessä persoonamuotoista verbiä kutsutaan predikaatiksi tai predikaattiverbiksi. Lausetta jäsentäessä kannattaa ensin etsiä predikaattiverbi, koska kaikki muut lauseenjäsenet liikkuvat sen ympärillä. Predikaattiverbin löytymisen jälkeen mietitään, millaisia muita lauseenjäseniä lauseessa on. Predikaatti kertoo, mitä lauseessa tapahtuu. Predikaatti voi koostua yhdestä tai useammasta verbistä.

Lauseenjäsennyksen päämuistisäännöt Tuli kutsuu ihmisiä ympärilleen. Myös predikaatti hehkuu lauseen ytimenä, jonka ympärille muut jäsenet kerääntyvät.

24

1. Lauseen ytimessä on predikaatti eli persoonamuotoi­ nen verbi, esimerkiksi juoksen, söi, eivät nukkuneet. 2. Predikaatin ympärillä pyörii muita lauseenjäseniä. Ne voivat olla subjekteja, objekteja, predikatiiveja tai adverbiaaleja.

Predikaattityypit YKSISANAINEN PREDIKAATTI

LIITTOMUOTO

VERBIKETJU

Yksisanainen predikaatti koostuu yhdestä sanasta.

Silloin, kun verbiä on taivutettu kiellossa tai aikamuodoissa, predikaatti voi koostua useam­ masta kuin yhdestä sanasta. Tällaista verbiä kutsutaan liittomuodoksi.

Predikaatti voi koostua myös useasta verbistä, esimerkiksi persoonamuotoisesta ja nominaalimuotoisesta verbistä. Verbin nominaalimuotoja ovat kaikki muut paitsi persoonamuotoiset verbit. Tällaisia yhdistelmiä kutsutaan verbiketjuiksi.

Nuotio rätisee iloisesti. Tytöt heittelivät palloa.

Nuotio oli rätissyt iloisesti. Tytöt eivät olleet heitelleet palloa.

Nuotio alkoi rätistä iloisesti. Tytöt halusivat heitellä palloa.

Predikaatit tekstissä

Neandertalit käyttivät sytytysainetta nuotioihinsa Neandertalinihmiset käyttivät tulta, mutta varmaa ei ole, osasivatko he sytyttää sen itse. Jos uusi tulkinta on totta, neandertalin ihmiset osasivat tehdä tulen omin neuvoin. Esineet ovat mangaanidioksidikiviä ja peräisin Etelä-Ranskasta 50 000 vuoden takaa. Aiemmin arkeologit arvelivat, että neandertalit saattoivat käyttää mustanpuhuvaa mangaanidioksidia väriaineena. Tähän ei olisi kuitenkaan tarvittu mangaanidioksidia. Näin väittävät uuden tulkinnan esittäjät Scientific Reports -lehdessä. Joissakin kaivauspaikan mangaanidioksidimurikoissa on raapimisen jälkiä. Tutkijat uskovatkin, että kivistä raaputettiin jauhetta sytytysaineeksi.

Polttokokeissa on huomattu, että mangaani­ dioksidilla sirotellut puulastut syttyvät jo 250 celsiusasteessa, kun pelkät lastut tarvitsevat 350 asteen kuumuuden. Mangaanidioksidijauhe olisi siis helpottanut neandertalien tulentekoa. Kenties he alkoivat upottaa puutikun jauheeseen ja sytyttivät sen sitten iskemällä kipinää. Tiede 4.3.2016. Muokattu.

yksisanainen predikaatti liittomuotoinen predikaatti verbiketju AUSEES S A N AT L

SA

25

Te ht ä v ä t 1. Poimi lauseista predikaatit eli persoonamuotoiset verbit. a. Elmeri nauroi outoa nauruaan. b. Katsoin karttaa hämmentyneenä. c. Emme osanneet takaisin laavulle! d. Suunnistaisitteko itse pilkkopimeässä metsässä?

Muista! Predikaatti voi koostua yhdestä tai useammasta sanasta.

e. Olisin halunnut mennä jo kotiin.

2. Muuta lauseiden predikaattiverbejä ohjeiden mukaan. Mihin lauseista tulee yksisanainen predikaatti, mihin liittomuoto ja mihin verbiketju? a. Kävelen metsätielle.

imperfekti

b. Kuuntelen hiljaisuutta.

kieltomuoto

c. Yhtäkkiä rauha rikkoutuu.

pluskvamperfekti

d. Metsässä alkoi rytistä.

pluskvamperfekti

e. Hirvi juoksee ohitseni.

perfektin kieltomuoto

3. Etsi verbiketjut. a. Poimi lauseista verbiketjut ja kirjoita ne muistiin. b. Alleviivaa verbiketjujen persoonamuotoiset verbit. c. Ympyröi nominaalimuotoiset verbit. Saan lähteä ylimääräisillä rahoilla matkalle. Aiomme lentää kesällä Ranskaan. Olimme päättäneet matkustaa jo ennen juhannusta. Yhtäkkiä tekin kiiruhditte ostamaan lentolippuja.

26

4. Ole sanakeksijä! Täydennä tekstiin predikaatit. a. Keksi aukkoihin mahdollisimman kiinnostavat ja erikoiset predikaatit. Verbien ei tarvitse tarkoittaa mitään. b. Nimeä predikaattien persoona, aikamuoto ja modus. c. Jos keksit uusia verbejä, kirjoita niille lopuksi lyhyet määritelmät.

1. ______________ pimeällä polulla, ja yhtäkkiä linna 2. ______________ metsässä. 3. ______________ eteenpäin, kun edessämme 4. ______________ . Valo 5. ______________ minut, mutta ymmärsin, että näky 6. ______________ meidät. Emme olisi 7. ______________ edetä, mutta takana kohoava metsä 8. ______________ uhkaavana.

5. Täydennä sarjakuvan puhekuplat. Käytä vähintään yhtä yksisanaista predikaattia, yhtä liittomuotoa ja yhtä verbiketjua. Kirjoita dialogi muistiinpanoihisi.

Tekstikuva / Europa Press.

Oma ääni

6. Pantomiimikilpailu a. Suunnitelkaa parin kanssa pantomiimiesitys jostakin arkisesta tilan­ teesta. Toinen näyttelee pantomiimina kymmenen verbeillä kuvattavaa asiaa. Toinen parista on kilpailun tuomari. b. Esittäkää pantomiimiesitykset koko luokalle. Toinen parista esittää ja toinen jakaa pisteitä oikean verbin tunnistamisesta. c. Kun joku luokasta arvaa oikean verbin, sitä on käytettävä predikaattina lauseessa saadakseen pisteen. AUSEES S A N AT L

SA

27

LU K E M IN E N

Lukijana verkossa Puhelimen tai tietokoneen ruudulta on yhteys yli miljardille nettisivulle, joten kriittinen lukutaito on internetissä tarpeen. Sosiaalisen median muodostavat sellaiset sivustot, joiden sisällön tuottavat tai linkittävät tavalliset ihmiset. Nopea leviäminen laajalle on sekä sosiaalisen median etu että haitta: kuvat ja uutiset saattavat levitä hetkessä rajoittamatta ympäri maailman ilman, että niiden todenperäisyydestä on varmuutta. Oikaisu leviää vain harvoin yhtä laajalle kuin alkuperäinen, virheellinen uutinen. Ilmiöiden kokonaiskuvaa on usein vaikea hahmottaa pelkillä sosiaalisen median keinoilla. Tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median sivustot perustuvat kavereiden tai erikseen valittujen henkilöiden julkaisujen seuraamiseen. Näin lukija saattaa nähdä vain samanmielisten ihmisten viestejä.

Blogit ja vlogit

Tubettajien suosio voi nousta hetkessä. Jaakko Parkkali valittiin vain vuoden tubettamisen jälkeen Suomen suosituimmaksi tubettajaksi vuonna 2016.

Blogi on päiväkirjamaisesti päivitetty verkkosivu, joka rakentuu yleensä jonkin teeman ympärille. Tavallisia ovat esimerkiksi ruoka-, muoti- ja kirjablogit. Elämäntapablogeissa esitellään omaa elämäntyyliä laajemminkin, mutta lukijan pitää huomata, että bloggari käsittelee aina vain itse valitsemiaan asioita. Myös monet järjestöt, yritykset ja julkisuuden vaikuttajat pitävät omaa blogia.

Mitä blogeissa tehdään? otetaan kantaa ajankohtaisiin asioihin kerrotaan omasta elämästä harrastetaan muotia, liikuntaa, ruoanlaittoa, kulttuuria, sisustusta jne. kerrotaan matkoista ja kulttuureista esitellään ja mainoste­ taan tuotteita rakennetaan omaa julkisuuskuvaa tarjotaan ohjeita ja vinkkejä lukijoille.

58

Moni blogi on lähellä mainosta. Bloggarit voivat saada yrityksiltä tuotelahjoja, joista kirjoitetaan myöhemmin mainosmaiseen sävyyn. Lukijan voi olla vaikea tunnistaa, kirjoittaako bloggari todella Mitä vlogeissa ja omia mielipiteitään vai mainostaako hän yrityksen tuotteita. videokanavilla tehdään? Videoista koostuvaa blogia kutsutaan videoblogiksi eli ly kerrotaan omasta elämästä hyemmin vlogiksi. Sen etu on vaivattomuus: helpoimmillaan esitellään taitoja ja osaamista improvisoidun vlogi­päivityksen tekee ja julkaisee parissa mi viihdytetään ja pelleillään nuutissa. Taitava vloggari kuitenkin suunnittelee päivityk esitellään harrastuksia sensä tarkoin ja hioo sitä ennen julkaisemista. Monesti vlo annetaan ohjeita ja vinkkejä geissa yhdistellään liikkuvaa kuvaa, tekstiä, valokuvia ja jopa keskustellaan katsojien kanssa haastatellaan ihmisiä animaatioita. Tubettajat julkaisevat säännölli­sesti mate­ kommentoidaan pelaamista riaalia omalla YouTube-kanavallaan. Suosituilla tubet­tajilla tavoitellaan julkisuutta voi olla satojatuhansia seuraajia.

Verkkokeskustelun vaaranpaikat Verkkokeskusteluja käydään eri keskustelufoorumeilla, uutissivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Ne ovat kirjallista viestintää, jossa on kuitenkin vaikutteita puhutusta keskustelusta. Internetistä on mahdollista löytää sekä älykästä vuoropuhelua että huonoa, jankkaavaa keskustelua. Väärinkäsitykset ovat verkkokeskustelussa yleisiä. Äärimmilleen vietynä verkkokeskusteluissa voi levitä vihapuhetta, jonka tarkoitus on yllyttää suvaitsemattomuuteen ja mustamaalata jotakin henkilöä tai ihmisryhmää. Sen taustalla on tyypillisesti pelkoa ja ennakkoluuloja. Vihapuheella on tapana tuhota järkevän keskustelun mahdollisuudet, joten siihen ei pidä sortua missään tilanteessa. Ankarakin kritiikki pitää osata muotoilla asial­lisesti muita keskustelijoita kunnioittavalla tavalla. Monet vloggarit tapaavat myös säännöllisesti fanejaan erilaisissa tapahtumissa. Fanin kanssa kuvassa Pinkku Pinsku ja Mmiisas.

A ITO A Ä L U K UT T IS T T II R KO H T I K

59

Te ht ä v ä t 1. Minne mennä verkossa? Anna vinkkejä. a. Mikä sivusto on ollut suosittu nuorison keskuudessa vuosi toisensa jälkeen? b. Mistä löytää mielestäsi parhaat ja luotettavimmat uutiset? c. Mitkä sivustot ovat mielestäsi hyödyllisiä ja miksi? d. Mitkä sivustot ovat viihdyttäviä ja hauskoja? e. Mitkä ovat mielestäsi kolme parasta sivustoa tällä hetkellä?

2. Lue kirjablogin päivitys sivulta 61. a. Mitä teksti käsittelee? b. Mitä kirja-arvostelun piirteitä tekstissä on? Anna vähintään kaksi esi­ merkkiä. Käytä apuna luvun arvostelun kirjoittamisen ohjeita sivulta 104. c. Mitä päiväkirjatekstin piirteitä tekstissä on?

3. Listatkaa parin kanssa verkkokeskustelun ja kasvokkain tapahtuvan keskustelun eroja. Käyttäkää virikkeenä oheista pilapiirrosta. a. Miten sanaton viestintä näkyy verkkokeskustelussa ja kasvokkain tapah­ tuvassa keskustelussa? Miten se vaikuttaa keskustelun kulkuun? b. Mitä muita eroja keskustelutavoissa on? c. Mistä keskustelutapojen erot mielestänne johtuvat? d. Keskustelkaa havainnoistanne toisen parin kanssa.

4. Etsikää pareittain verkosta vihapuhetta ajankohtaisesta keskustelusta. a. Mikä on verkkokeskustelun aihe? b. Millä sivustolla keskustelu on julkaistu? c. Mistä tunnistatte kommentit viha­ puheeksi? d. Miten vihapuhetta on kommentoitu? Miten siihen voisi vastata? e. Miten viestin voisi muotoilla asialli­ sesti? Laatikaa muutama kommentti, joissa vastaatte viestiin asiatyylillä.

60

Ville Ranta. 2016.

Oma ääni

5. Pitäkää parin kanssa blogia, jossa otatte kantaa jonkin aiheen uutisointiin. a. Valitkaa jokin ajankohtainen ja kiinnostava uutisaihe. b. Seuratkaa aiheen uutisointia viikon ajan. c. Esitelkää uutinen ja sen julkaisija. d. Vertailkaa eri uutislähteiden juttuja aiheesta. e. Kertokaa oma mielipiteenne aiheesta ja sen uutisoinnista. f. Kirjoittakaa viikon aikana vähintään neljä blogipäivitystä. g. Lukekaa toistenne blogeja ja keskustelkaa niiden herättämistä ajatuksista.

James Dashner: The Maze Runner – Labyrintti JAMES DASHNERIN The Maze Runner –

Laby­rintti (2007) tarttui lukulistalle Crackedin artikkelista. Totta puhuen en ole lukenut koko artikkelia, mutta otin ingressissä mainitut kirjat muistiin. Divergentin ja The Giverin luin jo, ja nyt oli tosiaan lukuvuorossa tämä. Thomas herää metallisesta laatikosta ja tajuaa, ettei muista muuta kuin oman nimensä. Pian laatikko sitten avautuu ja tyyppi huomaa olevansa kiviseinien ympäröimällä alueella, joka on täynnä suurin piirtein samanikäisiä poikia kuin hän itse. Siinä selvitellään, että labyrintissa ollaan. Ongelmana on se, että sieltä ei tunnu pääsevän pois, koska seinät liikkuvat öisin ja käytävillä vaeltelee pelottavia Grievereita. Thomasin perässä paikalle tupsahtaa vielä tyttö, ensimmäinen laatuaan labyrintissa. Tämän jälkeen tapahtumat alkavat eskaloitua, joten ulos pitäisi päästä ja äkkiä. Sanon tässä ihan alkuun, että The Maze Runner oli oikein viihdyttävää lukemista. Dashnerin teksti rullailee eteenpäin kuin juna, ja tapahtumat seuraavat toisiaan. Näkökulma on Thomasin, eli lukija on käytännössä aivan yhtä pihalla labyrintin toiminnasta. Se oli omasta mielestäni ihan

mukavaa. Toisaalta – ja tässä moni Good­ Reads-arvioija oli samoilla linjoilla – välillä olisi toivonut, että joku olisi etenkin alussa vastannut muutakin kuin ”Äläpä kysele”. Kirja oli joka tapauksessa jännä lukea. Muutamana iltana tuli valvottua vähän liian myöhään, kun ajattelin, että luenpa vielä pari sivua. Kivaa oli myös se, että käytännössä kaikki hahmot olivat poikia, kun tuntui, että aika monessa on nyt ollut niitä tyttöjä. En sitten tiedä, oliko kirja ehkä vähän pitkitetty. Loppu jätti meikäläisen kysymysmerkiksi, mutta eiköhän tuo kakkososa tule myös luettua. Nälkäpeli-vertaus kannessa kyllä pisti tympimään, koska ei tässä mielestäni nyt niin hirveästi mitään samaa ollut. Paitsi dystopia ja se, että porukkaa kuolee jonkin verran. Mutta samanlainen Battle Royale -meininki kyllä puuttui. Mainoskikka kai sitten sekin. The Maze Runnerista tulee muuten leffa. Labyrintti näyttää olevan sen verran hienonnäköinen, että tämänhän voisi jopa jonakin viikonloppuna viihdykkeekseen katsoa. Kujerruksia-blogi. Osoitteessa: http://www.kujerruksia.fi. 14.9.2014. Viittauspäivä 16.12.2016 Muokattu.

A ITO A Ä L U K UT T IS T T II R KO H T I K

61

K IR J O IT TA M

IN E N

Kirjoittaja on vaikuttaja Kirjoitamme ja luemme päivittäin monenlaisia tekstejä, joilla on erilaisia tehtäviä ja tavoitteita. Kirjoittamalla voi esimerkiksi välittää tietoa, viihdyttää ja ottaa kantaa. Kirjoittaminen on aina myös vuorovaikutusta. Kun kirjoittaa kaverille juorun, ottaa kantaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tai tekee tutkielman luonnonsuojelusta, vaikuttaa aina jollakin tavalla vastaanottajaan. Tekstit on tarkoitettu luettavaksi, joten kirjoittajan on otettava huomioon, kenelle hän suuntaa tekstinsä. Vastaanottaja, tilanne ja tekstin tavoite määrittävät sen, millainen teksti kirjoitetaan ja millaisia vaikuttamisen keinoja siinä käytetään. Kirjoitetut tekstit jatkavat elämäänsä monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Onnistuessaan tekstit herättävät lukijoissa vastakaikua, josta syntyy keskustelua esimerkiksi ruokapöydän ääressä, lehtien sivuilla tai keskustelupalstoilla.

Kirjoittaminen on vuorovaikutusta

1. Tavoite Tekstillä on aina jokin tavoite, johon sillä pyritään. Tavoite määrittelee sen, millaista tekstiä ryhtyy kirjoittamaan. Esimerkkejä: mainostaminen, tiedottaminen, tervehtiminen

2. Kohdeyleisö Kirjoittaja ottaa huomioon, kenelle on kirjoittamassa. Esimerkkejä: ystävä, lehden lukijat, urheiluseura

3. Tekstilaji Eri tilanteisiin on vakiintunut erilaisia viestintätapoja ja tekstilajeja. Esimerkkejä: verkkokommentti, tekstiviesti, uutinen

4. Tulkinta Tekstin kirjoittaja ei voi yksin määrätä sitä, miten teksti tulkitaan. Lukija ymmärtää aina tekstin merkityksen omasta näkökulmastaan. Esimerkkejä: tulkinta tietona, huumo­ rina, riidan haastamisena

88

Te ht ä v ä t 1. Valitse sivun 88 kuviosta jokin kohdeyleisö, viestin tavoite ja tekstilaji. a. Kirjoita valintojesi pohjalta lyhyt teksti. b. Vaihtakaa parin kanssa tekstejä. Pari arvaa kohdeyleisön, viestin tavoit­ teen ja tekstilajin. c. Keskustelkaa, mistä päättelitte kohdeyleisön, tavoitteen ja tekstilajin.

2. Tulkitse irrallisia viestejä 1–4. 1

a. Mistä tilanteista viestit voisivat olla peräisin? b. Miten tulkitset viestit?

Just joo, kiitti. Sori, mä en nyt

c. Mikä vaikuttaa tulkintaasi?

2 ehdi jutella!

d. Keskustelkaa ryhmässä, miten eri tavoin tulkitsette viestejä. Perustelkaa tulkintanne.

3 ilmoittaa etukäteen.

Olisit tietysti voinut

4

3. Kirjoita viestejä eri tilanteisiin.

Täh??!!

a. Kirjoita kaksi kolmen virkkeen mittaista viestiä. Valitse kaksi seuraavista teksteistä: viesti syntymäpäivää viettävälle isoäidille viesti ystävälle, joka ei ole sovitulla tapaamispaikalla viesti luokanvalvojalle, jolle kerrot myöhästymisestä viesti vanhemmallesi, jolta pyydät taskurahaa.

b. Vaihtakaa tekstejä parin kanssa. Kirjoittakaa vastaukset viesteihin. c. Tarkastelkaa viestejä yhdessä. Miten viestien kieli ja tyyli vaikuttavat tulkintaan? d. Keskustelkaa, miten otitte vastaanottajan huomioon kirjoittaessanne viestejä.

Oma ääni

4. Tunneviestit Kirjoittakaa parin kanssa viestiketju elokuviin lähtemisestä paperilapuille, tiedostoon tai sosiaalisen median sovellukseen. a. Valitkaa itsellenne laatikosta tunnetila, josta käsin viestitte. Tunnetiloja Älkää paljastako valintaanne parille. onnellinen b. Kirjoittakaa viestiketju, jossa on tarkoitus sopia elokuva, ta­ vihainen paamisaika ja tapaamispaikka. Molemmilla on käytettävissään surullinen kymmenen viestiä. Lisätkää viesteihin haluamanne emojit. iloinen c. Keskustelkaa viestiketjusta. Mistä arvasitte, millaisesta tunnetilas­ ahdistunut ta käsin pari kirjoitti? Miten emojit vaikuttivat tulkintaan? innostunut kateellinen d. Näyttäkää viestiketjunne toiselle parille. Mitä mieltä he ovat keskustelusta? Miten hyvin he arvaavat tunnetilanne? VA K U U T K IR J O ITA

TA VA S T I

89

K IR J A LL IS U

US

Gandalf, Frankensteinin hirviö ja neiti Marple ovat olleet suosittuja henkilöhahmoja jo monen sukupolven ajan.

Lajien rajankäyntiä Kaunokirjallisia teoksia voidaan lajitella ja luokitella eri tavoin. Yksi tapa jaotella kirjallisuutta on jakaa teoksia alalajeihin sen mukaan, millaisia yhteisiä piirteitä niillä on. Ryhmä teoksia voi siis muodostaa yhteisen lajin eli genren, jos niillä on tarpeeksi yhteisiä piirteitä. Kirjallisuuden genrejä ovat muun muassa fantasiakirjallisuus, tieteiskirjallisuus eli scifi, kauhukirjallisuus, rikoskirjallisuus ja rakkauskirjallisuus. Niillä kaikilla on omat tunnistettavat piirteensä. Tiukka jaottelu on kuitenkin hankalaa, sillä esimerkiksi romaanit ovat useimmiten eri lajien yhdistelmiä – eivät vain yhden lajin edustajia. Esimerkiksi kauhufantasiateosta on vaikea laskea vain kauhuun tai fantasiaan kuuluvaksi, jos romaanissa on selvästi piirteitä molemmista lajeista. Luokittelun mahdottomuuden huomaa myös kirjastossa, jossa sama teos on voitu luokitella sekä kauhuksi että fantasiaksi. Nykyisin kauhulle, fantasialle ja scifille käytetään myös yhteistä kattotermiä spefi eli spekulatiivinen fiktio. Nämä genret tarjoavat lukijalle arkitodellisuudesta poikkeavan maailman – vaihtoehtoisen todellisuuden, jossa on kummallisia hahmoja, tulevaisuuden teknologiaa tai yliluonnollisia voimia. Kirjallisuuden kenttä on jatkuvassa muutoksessa, joten eri genreille tyypilliset piirteet sekoittuvat ja lainautuvat helposti lajista toiseen.

Kirjallisuuden genrekartta

tiede ja teknologia avaruusmatkat, alienit ja tuntemattomat elämänmuodot luonnonmullistukset ja katastrofit tulevaisuudenkuvat, dystopiat ja vieraat yhteiskuntajärjestelmät ihmisen ja koneen suhde: tekoäly, kyborgit yhteiskuntakriittisyys uhat avaruudesta maailmanlopun scifi zombikertomukset

Lajeja kova scifi dystopiat

pelottavat tapahtumapaikat: yömaisemat, hautausmaat, hylätyt talot kuolleiden läsnäolo, yliluonnolliset asiat yön eläimet: sudet, lepakot, hämähäkit arkielämän muuttuminen kauhistuttavaksi vampyyrit, zombit ja sarjamurhaajat Lajeja goottilainen kauhu psykologinen kauhu yliluonnollinen kauhu

synkkä fantasia yliluonnolliset hirviöt vampyyritarinat

trillerit murhamysteerit yliluonnolliset dekkarit

rikokset ja murhat poliisit, salapoliisit ja agentit rikolliset, uhrit ja epäillyt mysteerien ratkaiseminen johtolangat, tutkimukset ja älyllinen päättely pahamaineiset kaupunginosat, alamaailma takaa-ajot, aikaa vastaan kilpaileminen yhteiskuntakriittisyys Lajeja arvoitusdekkarit nordic noir

avaruusooppera steampunk aikamatkat supersankarikertomukset

pehmeä scifi kyberpunk

kovaksikeitetyt dekkarit poliisiromaanit

taikuus, yliluonnolliset asiat ja ilmiöt fantasiamaailmat mielikuvitukselliset hahmot: velhot, noidat, örkit, hiidet ja lohikäärmeet historian, satujen ja myyttien hyödyntäminen hyvän ja pahan kamppailu tehtävänä maailman pelastaminen Lajeja keskiaikafantasiat maaginen realismi uuskumma paranormaali romantiikka

nuoruus ja ihastuminen rakkauden voima saavuttamaton rakkaus ja kaipuu tunteiden palo ja vaihtelu ihmissuhdesolmut ja kolmiodraamat luopumisen tuska oman identiteetin etsiminen ja kasvutarinat Lajeja rakkausromaanit harlekiinit chick lit

LU K

G E N R E IS K S IÄ E R I UELÄMY

TÄ

153

P U H U M IN E

N

Mielipiteet keskustelussa Keskustelijat vaikuttavat toisiinsa sanoillaan ja sanattomalla eli ei-kielellisellä viestinnällään. Vuorovaikutuksessa välittyy aina tie­ toa, tunteita ja asenteita, joilla on vaikutusta vastaanottajaan. Puhu­ jan asenteet ja valinnat ohjaavat sitä, mitä hän sanoo. Mielipide voi perustua tietoon, tunteeseen, johonkin yleisesti val­ litsevaan käsitykseen tai kokemukseen. Onkin hyvä tutkia omia näke­ myksiään: miksi mielipiteeni on juuri tämä? Kun mielipide kyseenalais­ tetaan keskustelussa, sen tueksi on hyvä pystyä esittämään perusteluja. Toisaalta vaatii paljon taitoa ja rohkeutta myös osata myöntää, että oma mielipide on huteralla pohjalla. Ajatukset voivat muuttua, kun saa uutta tietoa tai kokemusta asiasta. Keskustelussa toisen esittämään mielipiteeseen voi vastata myöntä­ västi tai eriävällä mielipiteellä. Kun näkemykset poikkeavat toisistaan, voi syntyä mainiota keskustelua. Tällöin keskustelijat pyytävät toisil­ taan perusteluja. On hyvä pysähtyä kuuntelemaan toisia ja muistaa, että ihmisillä on erilaisia näkökulmia samoihin asioihin.

Harkitsematon mielipide voi satuttaa

Mielipiteen muodostuminen

Tieto Ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä.

212

Huonoon aikaan lohkaistuilla mielipiteillä voi joskus loukata muita, jo­ ten mielipiteitä ei kannata viljellä harkitsemattomasti. Vuorovaikutus­ tilanteissa kannattaa muistaa hyvät tavat ja toisen tunteiden huo­ mioon ottaminen. Usein kannattaa miettiä, mitä mielipiteitä esittää ja miten asian sa­ noo. Äänensävyt, asento, ilme ja hiljaiset hetket vaikuttavat siihen, millainen tulkinta mielipiteestä tehdään. Jos sanaton viesti on risti­ riidassa sanotun kanssa, on monilla taipumus tehdä päätelmänsä en­ simmäisen perusteella.

Asenne Luonnosta täytyy huolehtia!

Tunne ärsyyntyminen ja huoli

Mielipide muotoutuu tiedon, tunteiden ja kokemusten yhteispelinä.

Mielipide Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä.

Te ht ä v ä t 1. Keskustelkaa yhdessä mielipiteistä. a. Milloin mielipiteen ilmaisemisesta on hyötyä? b. Milloin mielipiteen ilmaiseminen voi olla haitallista? c. Mistä asioista sinulla on selkeä mielipide? Anna kolme esimerkkiä. d. Millä tavoin mielipiteitä kannattaa ilmaista, jotta saa viestinsä kuuluviin?

2. Pelatkaa vähemmistöpeliä. Vertailkaa mielipiteitänne viiden hengen ryhmissä. Tässä pelissä vähemmistöön jäävä palkitaan! a. Esittäkää vuorotellen kaksi vaihtoehtoa, joista pitää valita oma suosikki. Esimerkiksi: ”Kurkku vai tomaatti?”

Pisteet mielipide enemmistössä = 0 pistettä mielipide vähemmistössä = 1 piste mielipide yksin vähemmistössä = 2 pistettä

b. Kysyjä sanoo: ”N, Y, T, nyt!” Vastaajat näyttävät valintansa yhtä aikaa peukalon asennolla. Ensimmäisen vaihtoehdon kannattajat näyttävät peukalolla ylös, toisen vaihtoehdon kannattajat alas. c. Vähiten ääniä saanut kanta voittaa, ja sen äänestäjät saavat pisteitä. Jokainen merkitsee omat pisteensä muistiin. d. Pelin voittaa se, joka saa ensimmäisenä 15 pistettä.

Oma ääni

3. Mielipidemylly Mikä aihe oli mielestäsi kiinnostavin? Miksi?

a. Jakautukaa 3–4 hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa tarkasteltavakseen kymmenen väitettä sivun 217 mielipidelistoista. Lukekaa väitteet. Poistakaa väite, jota ette ymmärrä. Keksikää tilalle uusi. Täydentäkää väitteiden mahdolliset aukkokohdat. Kirjoittakaa valmiit väitteet lapuille ja kootkaa ne pinoksi.

Mikä keskusteluissa oli parasta?

b. Arpokaa luokassa jokaiselle osallistujalle 3–4 väitettä. Väitteisiin saa tutustua lyhyesti etukäteen. c. Arpokaa keskusteluparit. Asettukaa istumaan pareittain vastakkain.

Kenen kanssa oli helppo keskustella? Miksi?

d. Tervehtikää toisianne. Lue ensimmäinen väitelappu. Keskustelkaa aiheesta kahden minuutin ajan. e. Keskustelu katkaistaan. Pari lukee ensimmäisen väitelappunsa. Keskusteluaikaa on taas kaksi minuuttia. Kiittäkää toisianne keskustelusta. f. Etsikää uusi pari. Tervehtikää ja käykää uudet keskustelut.

Miten itse keskustelit? Missä voisit parantaa?

g. Mylly pyörii, kunnes kaikista väitteistä on keskusteltu. h. Kirjoita lopuksi arviosi mielipidemyllystä puhekuplien kysymysten avulla. EN P U H U M IN

JA O N TE KO

213