Satakieli 7 Tehtäväkirja

Tehtäväkirja

Äidinkieli ja kir jall Tehtäväkirja

tukee äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua omien tavoitteiden mukaan.

Harjoituksissa tutkitaan kieltä ja kirjallisuutta sekä kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen taitoja. Monipuoliset harjoitukset varmentavat perustaitoja, syventävät osaamista ja ohjaavat itsearviointiin.

isuus

Tehtäväkir ja Petra Erikson Jukka Hintikka Maria Korkalainen Aino Nuortimo Laura Visapää

ISBN 978-951-37-6615-3 P 88.2

9 789513 766153

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi/oppimateriaalit

Toimitus Katariina Voutilainen ja Tiia Kähärä Kuvatoimitus Katariina Voutilainen ja Tiia Kähärä Kansi, graafinen suunnittelu ja taitto Sari Väkelä Kuvitus Susanna Iivanainen

1. painos © Tekijät ja Edita Publishing Oy Tämä kirja on työkirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö ja muuntelu on kokonaan kielletty. Kopioston kopiointiluvat eivät koske työ- ja harjoituskirjoja. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi.

ISBN 978-951-37-6615-3 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2016

Sisällys

Lukijalle Satakieli 7 Tehtäväkirja tukee sinua op­pi­mis­prosessissa. Monipuoliset har­joi­tukset varmentavat perustaitoja, syventävät osaamista ja ohjaavat itsearviointiin. Harjoittele ja kehitä taitojasi omien tavoitteittesi mukaan!

Tekijät

Tehtäväkirjan käyttöohje

Tehtäväkirjan sisältö on jaettu taitoalueisiin. Tehtävät etenevät oppikirjan rakenteen mukaan.

K IE L I

Sanat taipuvat käytössä Kieli on sinun................................................ 6 Sanaluokat jäsentävät maailmaa ................. 8 Verbit kuvaavat toimintaa .......................... 10 Persoonamuoto kertoo tekijän................... 12 Aikamuoto kertoo, milloin tapahtuu.......... 16 Modus kertoo, millä tavalla........................ 20 Nominit nimeävät ja kuvailevat.................. 25 Nominit ja sijamuotojen kirjo..................... 34 Taipumattomat sanat kytkevät ja kommentoivat......................................... 37

Lauseet tekstissä Lause ja virke............................................... 41 Päälause ja sivulause................................... 44

L U K E M IN E N

Taitoalueen alussa on orientoiva tehtävä, joka herättelee pohtimaan omia tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita.

Lukija käsittelee tietoa Jokaisen luvun tehtävät on jaettu perustehtäviin, syventäviin tehtäviin ja oma arvio -tehtäviin.

Teksteistä luetaan merkityksiä................... 48 Tekstilajien kirjo.......................................... 50 Opin lukemalla............................................ 53 Monenlaista tietoa...................................... 56 Tiedon lähteille............................................ 59 Tieto osaksi omaa tekstiä............................ 61

Lukureittejä mediassa Oma arvio -tehtävissä pohditaan opittua ja arvioidaan omaa osaamista.

Oma arvio

Media kaikkialla.......................................... 64 Uutinen tiedottaa........................................ 66 Sosiaalisessa mediassa ............................... 70 Kuvan lukeminen ....................................... 72 Luetaan grafiikkaa....................................... 75

K IR J O IT TA M

IN E N

Kirjoitusprosessi haltuun Kirjoitan itseni maailmaan......................... 78 Tekstin ideointi........................................... 80 Tekstin rakenne ja luonnostelu.................. 82 Palautteesta tekstin julkaisemiseen........... 86

Kokeile tekstilajeja Tiivistelmä................................................... 88 Tehtävästä kirjoittaminen.......................... 91 Sähköposti ja kirje....................................... 94 Kertomus..................................................... 96

Sukella proosaan Henkilöt.....................................................135 Kertoja.......................................................138 Paikka ja aika.............................................140 Juoni..........................................................142 Teema ja tulkinta.......................................144

Suosikkilajeja lukemaan Nuortenkirjat............................................150 Tietokirjat..................................................152 Sarjakuvat..................................................155

P U H U M IN E N

Kielenhuolto Yleiskieli ja vapaat kielimuodot.................. 98 Iso vai pieni alkukirjain?...........................100 Yhteen vai erikseen?.................................103 Piste, kysymysmerkki ja huutomerkki..............................................106 Pilkku.........................................................108 Lainausmerkit ja repliikkiviiva.................111 Kokoavat tehtävät.....................................113

K

IR JA L L IS U U S

Lajit tutuiksi Kirjallisuus luo elämyksiä.........................116 Kaunokirjallisuuden päälajit.....................118 Proosa........................................................121 Draama......................................................127 Lyriikka......................................................130

Puheviestinnän perustaidot Puhun – siis olen.......................................158 Keskustelun taito......................................160 Puheen taito..............................................162 Haastattelu................................................164 Alustus ja esitelmä....................................166 Esiintymisrohkeutta etsimässä................168 Palautetta puhujalle..................................170 Kuvalähteet................................................172

KIELI

Mistä kielenkäyttötil ante

ista pidät eniten?

Millaiset asiat kieles sä kiinnittävät yleen sä huomiosi?

K IE L I

Kieli on sinun 1.

Minä kielenkäyttäjänä

Minulle tärkeitä asioit a kuvaavia substantiiveja :

Lempitervehdyksiäni:

Haluaisin, että minua kuvailtaisiin seuraavilla adjektiiveilla: Nukkumaan mennessäni sanon yleensä:

Kun ystäväni soittaa minulle , vastaan seuraavasti:

Arkielämääni hyvin ku

vaavia verbejä:

Kirjoita kolme suomen kielen lausetta, jotka opettaisit ulkomaalaiselle ensimmäiseksi.

1.

2.

6

3.

2.

Oma arvio

Kuvittele, että tapaat ihmisen, johon haluaisit tutustua. Miten keskustelu voisi edetä?

Täytä puhekuplat.

Miten kuvailisit puhe- ja kirjoitustyyliäsi?

Kerro kolme piirrettä, jotka kuvaavat sinua kielenkäyttäjänä.

Malli: 1. Nautin siitä, että saan olla äänessä.

2. Muutan ääntäni tilanteen mukaan.

3. Minulla on oma tyyli, jonka monet tunnistavat.

1.

2.

3.

A IP U VAT S A N AT T

K ÄY TÖ S S

Ä

7

K IE L I

Persoonamuoto kertoo tekijän 1.

Käytä verbikompassia. Täydennä taulukkoon verbin laulaa persoonamuodot. Taivuta verbiä myös kieltomuodoissa.

Myöntö

Kielto

en laula

yks. 1. p.

oo

na

yks. 2. p.

laulaa

Pe

rs

yks. 3. p. mon. 1. p.

laulatte

el

ki

ö/

nt

yö

M

mon. 2. p. to

mon. 3. p. pass.

2.

Tunnista persoonamuotoiset verbit. a. Alleviivaa laatikosta persoonamuotoiset verbit. b. Kirjoita alleviivaamiesi verbien yläpuolelle niiden persoona.

istuva

selätän suksi

lukea

joustamme mietitte

kurkistaminen

kirjoittamassa

puit

on kieltänyt

aivastitte

juoksee

12

rakkaus

et ollut tiennyt

latasivat

puut

teos maalaatko

nähdä kakku

3.

Lue yleisönosastokirjoitus. a. Alleviivaa tekstistä persoonamuotoiset verbit. b. Kirjoita verbien yläpuolelle niiden persoonamuoto.

Oli lauantai. Kello 2:25. Yö. Bussi numero 43, Ha-

tain tahtomattamme. Lähestyessämme Ruskea-

kuninmaan suuntaan. Matkaseuranani olivat pi-

suon pysäkkiä nousit ylös penkistäsi ja teit lähtöä.

karuokaketjusta hankitun tuplajuustohampurilai-

Näytit hyvältä. Vaaleat farkut, kangastakki ja vaa-

sen lisäksi kaksi ystävääni. Olin iloinen. Ystävien

lea otsatukkasi käänsivät kaikkien matkustajien

kanssa vietetty huoleton päivä oli täynnä aurinkoa

katseet. Halusin sanoa sinulle jotain, joten hölmö-

ja naurua. Nauroin myös bussissa.

nä tokaisin: "Sulla on kiva tyyli."

Penkkiryhmämme viereen istuutui keski-ikäi-

Hymyilit kauniisti takaisin ja kiitit. Heleä ääne­

nen pariskunta, joka kertoi muille matkustajille ta-

si ja vieno hymysi saivat minut entistä paremmalle

rinoita elämästä. Tunnelma oli osaksi vaivaannut-

tuulelle. Ja juuri kun luulin keskustelumme päät-

tava, mutta emme antaneet sen häiritä. He olivat

tyneen, kuulin ne sanat: "Hyvää yötä." En voinut

kaikesta huolimatta hyväntahtoisia. Istuit ikkuna-

kuvitella parempaa tunnetta. Haluaisin kokea sen

paikalla selkä menosuuntaan päin.

uudelleen. Juotko kahvia?

Katseemme kohtasivat. Hymyilin sinulle. Sinä

Nimimerkki Lippispää bussista

hymyilit takaisin. Pariskunnan ylläpitämä keskustelu jatkui. Liityimme keskusteluun mukaan, osit-

4.

Iltalehti.fi 6.7.2015. Lyhennetty.

Mitä tuntematonta persoonaa virkkeissä on käytetty? Kirjoita ruutuun oikea numero. a. Suomessa syödään eniten karkkia Euroopassa. b. Jos korvaa ateriat karkilla, energia tulee tyhjistä kaloreista.

Tuntemattomat persoonat 1. nollapersoona

c. Karkit eivät ole haitallisia, jos niitä syö kohtuudella.

2. passiivi

d. Karkkia ostetaan enemmän kuin ennen, koska sitä myydään

3. yleistävä sinä

yhä suuremmissa pakkauksissa. e. Jos sä haluat tietää lisää, sä voit tarkistaa uusimmat tilastot internetistä.

A IP U VAT S A N AT T

K ÄY TÖ S S

Ä

13

K IE L I

5.

Ratkaise verbimysteeri. a. Alleviivaa romaanikatkelmasta persoonamuotoiset verbit. Kirjoita verbien yläpuolelle niiden persoonamuoto. b. Kirjoita verbit järjestyksessä ristikkoon.

Sherlock Holmes, joka yleensä nousi aamulla hy-

– Kas niin, Watson, mitä sinä näet siinä?

vin myöhään – paitsi silloin kun hän oli valvo-

Holmes istui selin minuun, enkä ollut puhu-

nut koko yön, mitä kylläkin sattui melko usein

nut hänelle kepistä sanaakaan. – Kuinka tiesit

– istui syömässä aamiaistaan. Minä seisoin ma-

mitä tein? Sinulla taitaa olla silmät takanakin.

tolla takan edessä kädessäni kävelykeppi, jonka

– Ainakin minulla on edessäni kiillotettu ho-

eräs luonamme käynyt herra oli edellisenä iltana

peakannu, hän sanoi. – Mutta Watson, mitä saat

unohtanut. Se oli tyylikäs ja tukeva keppi, jonka

selville tuosta kepistä?

kädensija oli sipulinmuotoinen. ”Tohtori James Mortimerille C. C. S.laisilta ystäviltä” oli kaiverrettu tuuman levyiseen kädensijan alapuolella olevaan hopealaattaan.

14

Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira. 1901–1902.

Lyhennetty.

c. Ratkaise avainkoodi kirjoittamalla ristikosta merkityt kirjaimet järjestyksessä avainkooditekstiin. Mikä lause kirjaimista muodostuu?

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

Avainkoodi:

16.

KO N

17.

S VÄ, J T ON

18.

Oma arvio

TEHTY ELOKUVIA JA TELEVISIOSARJOJA?

Rastita sopiva vaihtoehto.

Hyvin

Melko hyvin

Heikosti

1. Osaan nimetä verbin eri persoonamuodot.

2. Tunnistan persoonamuotoiset verbit tekstistä.

A IP U VAT S A N AT T

K ÄY TÖ S S

Ä

15

LU K E M IN E N

Uutinen tiedottaa 1.

Lue uutinen ja vastaa kysymyksiin. a. Ympyröi uutisesta pääasia eli uutiskärki. b. Merkitse uutiseen viereen oikea numero 1–6 siihen kohtaan, jossa uutiskysymykseen vastataan.

c. Rastita, mitkä uutiskriteerit mielestäsi toteutuvat uutisessa. merkittävyys

yllättävyys

1. Mitä on tapahtunut?

ajankohtaisuus

kiinnostavuus

2. Kenelle asia on tapahtunut?

läheisyys

3. Missä asia on tapahtunut?

4. Milloin asia on tapahtunut?

5. Miksi asia on tapahtunut?

6. Mitä tapahtuneesta seurasi?

Rekka törmäsi kameliin Länsi-Ruotsissa – ”Tiellä oli outoja sarvettomia ja kyttyräselkäisiä hirviä”

R

ekkakuskia kohtasi epätodellinen näky tiellä Länsi-Ruotsissa varhain tiistaina, kun tiellä oli yhtäkkiä viiden kamelin lauma. Kuljettaja kertoo ensin luulleensa eläimiä hirviksi. ”Tiellä oli outoja sarvettomia ja kyttyräselkäisiä hirviä”, kuljettaja kertoi paikallisradiokanava P4 Sjuhäradin haastattelussa ajatelleensa juuri ennen onnettomuutta.

Tapauksesta uutisoineen Göteborgs-Posten -lehden mukaan onnettomuus tapahtui tiellä 46 Ulricehamnin ja Timmelen välillä Jönköpingistä länteen.

Rekka-auto osui jarrutuksen jälkeen vain yhtä kameleista päähän. ”Kuljettaja on sokissa. Kuka nyt odottaisi törmäävänsä dromedaariin tiellä”, poliisin tiedottaja Christer Fuxborg sanoi uutistoimisto TT:lle.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että tielle eksyneet kaksi kaksikyttyräistä kamelia ja kolme dromedaaria olivat karanneet kiertävästä sirkuksesta.

66

”Saavuimme uuteen paikkaan maanantaiiltana ja päästimme dromedaarit ja kamelit rakentamaamme aitaukseen laitumelle. Yön aikana ne olivat onnistuneet pakenemaan, mutta emme vielä tiedä miten”, sirkuksen kiertuevastaava Helena Schicht sanoi Göteborgs-Postenille.

Schichtin mukaan onnettomuudessa oli onnea matkassa. ”Onneksi ei käynyt pahemmin, sillä tilanne olisi voinut päätyä katastrofiin”, Schicht sanoi.

Loukkaantuneelta eläimeltä tuli verta suusta, mutta sen uskotaan selviävän. Paikalle kutsutun eläinlääkärin kerrotaan puhdistaneen dromedaarin haavat ja antaneen eläimelle kipulääkettä. Sen jälkeen sirkuksen väki kokosi eläimet kokoon ja toimitti takaisin aitaukseen. Tiistain esityksen ajaksi Ulricehamnissa niille annettiin vapaailta.

Jukka Hiiro. Helsingin Sanomat 30.3.2016.

2. Lue uutinen, jonka virkkeet ovat väärässä järjestyksessä. a. Järjestä uutisen virkkeet oikeaan järjestykseen numeroimalla ne.

Poliisikoira nappasi epäillyn venevarkaan Poliisikoira Manu löysi hetkeä myö hemmin toisen miehen auton alta.

Poliisi on saanut kiinni kaksi miestä epäiltynä veneiden varastami­sesta

Kirkkonummen Kantvikissa.

Myös tämä mies väitti olevansa hakemassa kaverin venettä.

Epäillyt vietiin putkaan. Veneen ja trai lerin omistaja on myös jo tavoitettu.

Poliisi sai maanantaiyönä ilmoituksen Sokeritehtaantien pysäköintipaikalla

mahdollisesti liikkuneista varkaista.

Ensimmäisenä paikalle ehtinyt poliisi partio löysi paikalta miehen, joka väitti

olevansa yksin hakemassa kaverinsa venettä.

Helsingin Sanomat 7.4.2016.

b. Kirjoita lyhyesti aikajanalle uutisessa kerrotut tapahtumat siinä järjestyksessä kuin ne ovat tapahtuneet.

1

2

3

4

5

6

TE L U K U R E IT

SS J Ä M E D IA

A

67

LU K E M IN E N

3.

Kolumni on lehdissä tai internetissä julkaistava asiantuntijan tai toimittajan mielipidekirjoitus.

Lue kolumni ja vastaa kysymyksiin.

Lukeminen – uusi megatrendi?

denteen. Tuleeko mikään niistä tehtyä kunnolla, on kokonaan toinen juttu. Oikeastaan sivuseikka.

Multitasking tyhmentää. Käsi ylös, joka on tästä uutisesta vilpittömän yllättynyt tai

ta voitaisiin purkaa, ellei nyt kokonaan, niin edes

ihmeissään.

osittain ja ajoittain?

Uusissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu,

Siihen on hyvin yksinkertainen keino: lukemi-

että nykyinen tapa tehdä montaa asiaa samanai-

nen. Se alkaa olla viimeisiä – ellei peräti vihoviimei-

kaisesti ei suinkaan lisää tehokkuutta vaan päin-

nen – kelvollisia tekosyitä olla tekemättä samal-

vastoin. Hosuminen ja huitominen sataan suun-

la miljoonaa muuta asiaa. Kun lukee kirjaa, siihen

taan samaan aikaan on tehotonta ajanhaaskausta.

täytyy keskittyä, paneutua ja uppoutua.

Enää ei riitä, että on hankkinut monipuolista

Sillä ei ole väliä, onko kyse romaanista, runo-

tietoa ja monenlaisia taitoja, joita pystyy käyttä-

teoksesta tai tietokirjasta, printtilaitoksesta tahi

mään hyödyksi työssään. Nyt niitä kaikkia pitää

e-versiosta. Lukeminen ei ole pikajuoksua kohti

kyetä soveltamaan yhtä aikaa ja mieluusti oppi-

maalia – eli kirjan loppua – vaan prosessi, joka on

maan samalla uusia asioita.

eteneminen omaan tahtiinsa on keskeinen osa lu-

Yhtä tehtävää hoitaessa voi – mukamas – ihan hyvin huolehtia myös toisesta tai kolmannestakin ja samalla on jo valmistauduttava neljänteen tai viia. Mistä kolumni kertoo?

b. Mikä on kolumnin pääviesti?

c. Alleviivaa kolumnista tärkeimmät asiat.

68

Miten aivojemme yhä pahenevaa ylikuormitus-

kuelämystä.

Markus Hotakainen. Kirja.fi 4.3.2015. Lyhennetty.

4.

Kirjoita kolumnin aiheesta napakka uutinen. Käytä apuna oppikirjan ohjeita sivulta 80. a. Ota uutiskärjeksi kolumnin otsikossa mainittu asia Lukeminen – uusi megatrendi. b. Mieti, missä kohtaa kolumnissa vastataan uutiskysymyksiin. Voit myös keksiä itse täydentäviä tietoja uutisen pohjaksi. c. Kirjoita uutinen tietojen pohjalta.

Oma arvio

Arvioi, miten hyvin tunnet uutisen tekstilajin. Väritä sopiva määrä tähtiä.

1. Tunnistan uutisen tekstilajin ja tyypilliset piirteet.

2. Lukiessani uutista osaan pohtia, miksi se on ylittänyt uutiskynnyksen.

3. Seuraan uutisia, jotta pysyn selvillä ajankohtaisista asioista.

TE L U K U R E IT

SS J Ä M E D IA

A

69

K IR J O IT TA M

IN E N

Tekstin rakenne ja luonnostelu 1.

Lue teksti Näköradiosta Suomen televisioon. a. Tee tekstiin kappalejako. Merkitse kappaleiden vaihtuminen pystyviivoin.

|

b. Alleviivaa tekstistä ydinvirkkeet.

Näköradiosta Suomen televisioon Suomessa televisiosta kiinnostuttiin jo 1920-luvun lopulla, jolloin innokkaimmat tekniikan harrastajat seurasivat Englannin, Saksan ja Neuvostoliiton mekaanisia televisiolähetyksiä viritetyllä radiovastaanottimella. Näiden todellisten ”näköradioiden” kuva oli kooltaan 4 x 3 senttimetriä.

Ohjelmistona olivat yleensä laulu-, musiikki- ja tanssiesitykset. Sota katkaisi lupaavan kehityksen vuosikymmeniksi, ja vasta marraskuussa 1950 järjestettiin Helsingissä Stockmannilla televisionäyttely, jonka studiosta lähetettiin kaapelin avulla kuvaa myös tavaratalon näyteikkunassa olleeseen televisioon ohikulkijoiden ihmeteltäväksi. Vuonna 1954 hankittiin Suomeen tiettävästi ensimmäinen televisiolaitteisto. Se oli kaapelitelevisio eli niin sanottu teollisuus­televisio, jonka avulla voitiin näyttelyissä ja messuilla järjestää tuote-esittelyitä. Samana vuonna perusti Radioinsinööriseura televisiokerhon, joka ryhtyi tosissaan valmistelemaan ensimmäisiä langattomia televisiolähetyksiä. Ensimmäinen televisiolähetys toteutui 24.5.1955.

Avajaisohjelma kesti tunnin. Musiikkiesitysten lisäksi nähtiin lyhytelokuva televisiokerhon toiminnasta, hypnotisointiesitys, nukketeatteria, ruotsin­ kielinen parodia, säätiedotus sekä filmattu uutiskatsaus.

Juha Kuisma & Kirsti Manninen: Suomen lasten historia. 2005.

c. Mitä rakennemallia teksti noudattaa?

aihejärjestys

vertailujärjestys

aikajärjestys

ongelmanratkaisujärjestys

d. Perustele valintasi.

82

2.

Suunnittele ja kirjoita kotiintuloajoista teksti, jossa pohdit aihetta eri näkökulmista. a. Ideoi ja kirjoita aloituskappale, jossa esittelet aiheen.

Miksi kotiintuloajat herättävät usein keskustelua?

Kiinnitä huomiota tekstin aloitukseen, jotta saat lukijan mielenkiinnon heräämään.

Lukisitko tekstin itse?

1. kappale:

Miksi kotiintuloajat puhut

tavat:

b. Ideoi ja kirjoita aiheesta kappaleen verran nuorten näkökulmasta. Mitä nuoret ajattelevat asiasta? Mikä asiassa on heidän mielestään tärkeää? Miksi?

2. kappale:

lmasta:

Ajatuksia nuorten näköku

S P R OS E K IR J O ITU

UUN S S I H A LT

83

K IR J O IT TA M

IN E N

c. Kirjoita aiheesta kappaleen verran aikuisten näkökulmasta. Mitä aikuiset ajattelevat asiasta? Mikä asiassa on heidän mielestään tärkeää? Miksi?

3. kappale: Ajatuksia aikuisten näkökulmasta:

Yhtäläisyyksiä:

d. Kirjoita kappale, jossa vertailet eri näkökulmia. Mitä yhteistä ja erilaista nuorten ja aikuisten näkemyksissä on? Mistä se johtuu?

4. kappale:

Eroja:

84

e. Kirjoita tekstin lopetuskappale. Mitä haluat lopulta sanoa lukijalle aiheesta? Mikä on sinun näkemyksesi asiasta?

5. kappale:

Minun näkemykseni:

Oma arvio

Millainen tekstin luonnostelija olet? Merkitse rasti sopivien kuvausten kohdalle.

Boheemi taiteilija: En juurikaan suunnittele tekstiäni. Kirjoitan inspiraation iskiessä

koko tekstin yhdellä kertaa. Inspiraatio on voimanlähteeni.

Rutinoitunut kynäilijä: Pohdiskelen aluksi aihetta, mutta en suunnittele tekstin

rakennetta sen kummemmin. Kappalejako tulee selkärangasta. Ammennan vuosien kirjoittamiskokemuksesta.

Moninkertainen luonnostelija: Kirjoitan useimmiten monta luonnosversiota ja paran telen tekstiä matkan varrella. Kun olen tyytyväinen tekstiin, heitän aiemmat luonnokset pois.

Rautainen tekstiammattilainen: Suunnittelen aina ensin tekstin rakenteen ja muok kaan tekstiä useita kertoja kirjoitusprosessin aikana. Puhutteleva aloitus ja lopetus ovat käyntikorttejani.

LTU U N SESSI HA O R P S U K IR J O IT

85

K IR J A LL IS U

US

Kirjallisuus luo elämyksiä 1.

Muistele lukemiasi kirjoja, jotka ovat tehneet sinuun vaikutuksen.

Minkä teoksen tapahtumapaikassa haluaisit käydä?

Kenet kaunokirjallisuuden henkilön haluaisit tavata?

Paras paikka kirjoittaa on…

Kuvaile, millainen paikka on.

Minkä teoksen tapahtumissa halu

aisit olla mukana?

Selosta lyhyesti valitsemasi tapahtuma.

116

2.

Suunnittele lempikirjasi kansi ja vastaa kysymyksiin.

Piirrä kirjan kansi, josta näkyy kirjoittaja ja kirjan nimi.

Onko kirja faktaa vai fiktiota?

Mistä kirja kertoo?

Millainen tunnelma teoksessa on?

Kirjoita lyhyt takakansiteksti, jossa tiivistät kirjan idean.

Oma arvio

Mikä on lukutavoitteesi seuraavalle vuodelle?

Luen

kirjaa.

Seuraavaksi luen teoksen: TU IK S L A J IT TU

I

117

P U H U M IN E

N

Puheen taito 1.

Puheenavaaja a. Kuuntele luokkakaverin pitämä puheenvuoro tai muu luokan kanssa sovittu puhe. b. Kirjoita muistiin tiedot ja havaintosi puheesta.

Puhuja:

Päivämäärä:

Tilaisuus: Puheen aihe: Puheen tavoite: Puheen sisällöstä jäi mieleeni:

Havaintoni puheen lopetuksesta:

Ympyröi puhujan käyttämät retoriset keinot eli tehokeinot: tarinat kielikuvat

2.

haastaminen

huumori

vastakohdat

listat liioittelu

kysymykset toisto

Suunnittele ja pidä pikkupuhe. a. Valmistele pikkupuhe, jonka pidät parillesi. Suunnittele puheen rakenne ja sisältö laatikkoon 1 tai 2. b. Pitäkää parin kanssa pikkupuheet vuorotellen toisillenne. Seuratkaa tukisanalistan järjestystä mutta puhukaa muuten vapaasti. Muistakaa puhutella alussa kuulijaa. c. Täyttäkää palautekortit toistenne pikkupuheista.

162

1

2

Mainospuhe

Opettavainen tarina

Valitse jokin tavara, keksi sille uusi nimi ja kerro kuulijoille, mihin ongelmaan se on ratkaisu.

Jaa jokin kokemuksesi ja kerro, minkälaisen opetuksen siitä sait.

Yleisön puhuttelu: Hyvä...

Puhuttelu: Arvoisa…

Arkinen ongelma ja sen kuvailu: Onko sinunkin kodissasi...

Pohjustus: Tänään kerron sinulle siitä, miten opin…

Tuotteen eli ratkaisun esittely: Ei hätää! Nyt...

Kerro kokemuksesi tapahtumat järjestyksessä: Tuotteen käyttötarkoitus:

Loppuhuipennus:

Toinen käyttötarkoitus:

Opetus: Tämän jälkeen muistan...

Lopetus:

Palaute Pikkupuhe onnistui: Palautteen antoi:

Oma arvio

Ympyröi, mikä eläin kuvaa parhaiten sinua puhujana. Perustele valintasi. papukaija

koira

kilpikonna leijona

västäräkki

hiiri

kukko hevonen apina

Perustelut:

PUH

U S TA NÄN PER E V IE S T IN

ID OT

163