Satakieli 7

ISBN 978-951-37-6614-6 P 88.2

9 789513 766146

Äidinkieli ja kir jall Äidinkieli ja kirjallisuus

ohjaa monipuolisesti äidinkielen ja kirjallisuuden taitoihin. Satakieli kutsuu tutkimaan kielen merkityksiä teksteissä ja tulkitsemaan kirjallisuutta. Lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen taitoja opiskellaan vaiheittain. Satakieli rohkaisee käyttämään omaa ääntä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

isuus

Petra Erikson Jukka Hintikka Maria Korkalainen Aino Nuortimo Laura Visapää

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi/oppimateriaalit

Toimitus Katariina Voutilainen ja Tiia Kähärä Kuvatoimitus Katariina Voutilainen ja Taina Vuokko Kansi ja graafinen suunnittelu Sari Väkelä Taitto Virve Kivelä Kuvitus Susanna Iivanainen

1. painos © Tekijät ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeu­denomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkis­ takaa, mitkä valo­ kopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-6614-6 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2016

Lukijalle Satakielessä otetaan selvää suomen kielestä ja kirjallisuudesta. Kieli elää monenlaisina teksteinä: kirjoitettuina, puhuttuina ja luettuina. Satakieli 7 opettaa lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen taitoja. Myös kirjallisuus on taitolaji, ja sitä analysoidaan ja tulkitaan rohkeasti. Media on kaikessa käsittelyssä mukana.

Jokainen käyttää äidinkieltään omalla tavallaan. Käyttäjän käsissä kie­ li muuttuu, joustaa ja muokkautuu. Se, miten sinä sujahdat tekstimaise­ miin, nähdään, kuullaan ja luetaan tämän vuoden aikana.

Hyvää matkaa Satakielen parissa!

Tekijät

Oppikirjan käyttöohje

Oppikirjan sisältö on jaettu taitoalueisiin, jotka tunnistaa väristä.

Kielen piirteet on koottu havainnollisiksi kuvioiksi ja taulukoiksi.

Tekstinäytteet tarjoavat monipuolista luettavaa.

Selkeät ohjeet auttavat taitojen harjoittelussa.

Keskeiset käsitteet on lihavoitu tekstistä.

Jokaisen luvun tehtävät on jaettu perustehtäviin, syventäviin tehtäviin ja oma ääni -tehtäviin.

Oma ääni

Oma ääni -tehtävät kehittävät ajattelun taitoja ja kannustavat luovuuteen.

Oppikirjan lopussa on projekteja, joiden avulla voi hioa taitonsa huippuun.

Sisällys Lukijalle....................................................... 3 Kaverit tutuiksi........................................... 6

K IE L I Sanat taipuvat käytössä Kieli on sinun............................................ 10 Sanaluokat jäsentävät maailmaa.............. 12 Verbit kuvaavat toimintaa........................ 16 Persoonamuoto kertoo tekijän................. 20 Aikamuoto kertoo, milloin tapahtuu....... 24 Modus kertoo, millä tavalla...................... 28 Nominit nimeävät ja kuvailevat............... 32 Nominit ja sijamuotojen kirjo.................. 36 Taipumattomat sanat kytkevät ja kommentoivat....................................... 40

Lauseet tekstissä Lause ja virke............................................. 44 Päälause ja sivulause................................. 48

L U K E M IN E N Lukija käsittelee tietoa Teksteistä luetaan merkityksiä................ 54 Tekstilajien kirjo........................................ 56 Opin lukemalla.......................................... 60 Monenlaista tietoa.................................... 64 Tiedon lähteille......................................... 68 Tieto osaksi omaa tekstiä......................... 72

Lukureittejä mediassa Media kaikkialla........................................ 76 Uutinen tiedottaa...................................... 80 Sosiaalisessa mediassa.............................. 84 Kuvan lukeminen...................................... 88 Luetaan grafiikkaa..................................... 92

IN E N K IR J O IT TA M Kirjoitusprosessi Kirjoitan itseni maailmaan....................... 96 Tekstin ideointi......................................... 98 Tekstin rakenne ja luonnostelu..............102 Palautteesta tekstin julkaisemiseen.......108

Kokeile tekstilajeja Tiivistelmä...............................................112 Tehtävästä kirjoittaminen......................116 Sähköposti ja kirje...................................120 Kertomus.................................................122

Suosikkilajeja lukemaan Nuortenkirjat..........................................184 Tietokirjat................................................188 Sarjakuvat................................................192

Kerro kirjallisuudesta Löydä lukemista......................................196 Kirjavinkkaus..........................................198 Lukupäiväkirja........................................199 Kirja-arvostelu........................................200 Sisään novelliin.......................................201

P U H U M IN E N

Kielenhuolto

Puheviestinnän perustaidot

Yleiskieli ja vapaat kielimuodot..............126 Iso vai pieni alkukirjain?.........................128 Yhteen vai erikseen?...............................130 Piste, kysymysmerkki ja huutomerkki ...........................................132 Pilkku.......................................................134 Lainausmerkit ja repliikkiviiva...............136

Puhun – siis olen.....................................204 Keskustelun taito....................................206 Puheen taito ...........................................208 Haastattelu..............................................210 Alustus ja esitelmä..................................212 Esiintymisrohkeutta etsimässä..............214 Palautetta puhujalle................................216

K IR JA L L IS U U

S

Lajit tutuiksi Kirjallisuus luo elämyksiä.......................140 Kaunokirjallisuuden päälajit..................144 Proosa......................................................146 Draama....................................................150 Lyriikka ...................................................154

Sukella proosaan Henkilöt...................................................160 Kertoja.....................................................164 Paikka ja aika...........................................168 Juoni........................................................172 Teema ja tulkinta ....................................178

P R OJ E KT IT Minämosaiikki ........................................218 Kielimysteeri...........................................219 Kirjablogi.................................................220 Luokan starat..........................................221 Hakemisto...............................................222 Kuvalähteet.............................................224

Kaverit tutuiksi 1. Satakielen laulu a. Etsikää verkosta satakielen laulunäyte. Kuunnelkaa laulua hetken aikaa hiljaa. b. Yritä kuvailla satakielen laulua sanoin, kirjaimin tai väreillä.

Pohjan satakieli Se lauloi illasta puoliyöhön, ja taas, kun leimahti koilliseen uus liekki uusine toiveineen se heräsi, laulaja, laulajan työhön ja oksalla nuoren omenapuun koko suvisen kuun se sepitti säkeitä armaalleen.

Yli perunamaan, läpi ikkunain se laulu helisi, helisi vain ei näkynyt laulajaa.

Satakieli se on! minä julistin.

He nauroivat, isä ja äitikin: Voi lapsi parka, ei koskaan saa piha tämmöinen sellaista kunniaa: mikä lienee pesätön peipponen!

Olin onneton, puolesta laulun sen vain itkua vailla, kun häveten pojansilmin uhmasta liekehtivin ulos tölmäsin hullussa hurmiossa ja hiivin suojassa pensasrivin kuin kissa syvässä ruohikossa ja, laulajan kunnian tähden kiven sieppasin maasta ja – osuipas!

Miten onkaan Jumala avulias ja altis luodun mieli.

Minä onnekas sain todistaa kaikkien nähden: se oli satakieli.

Lauri Viita. Teoksessa Käppyräinen. 1954.

6

c. Verratkaa parin kanssa, miten kuvasitte satakielen laulua. Missä tulkintanne poikkeavat? Mikä linnun laulun kirjaamisessa tai kuvailemisessa on vaikeaa? d. Etsikää lintukirjasta tai internetin luontosivustoilta kuvauksia satakielen äänistä. Millaisia ajatuksia ne herättävät teissä? e. Miksi linnut laulavat? Miksi ihmiset puhuvat?

2. Pariminuuttiset a. Hae pari, jonka kanssa ette vielä tunne toi­sianne.

Tervehtikää, esitelkää itsenne ja keskustelkaa kahden minuutin ajan kesäkuulumisistanne. b. Vaihtakaa paria. Tervehtikää, esitelkää itsenne ja keskustelkaa kaksi minuuttia harrastuksistanne. c. Vaihtakaa vielä kerran paria. Tervehtikää, esitelkää itsenne ja keskustelkaa kaksi minuuttia siitä, mitä ajattelette yläkoulusta. d. Suunnitelkaa ja ottakaa viimeisen parin kanssa valokuva, joka kuvaa mielestänne hyvää luokkahenkeä. Julkaiskaa kuvat joko sähköisesti tai luokan seinällä.

3. Pohjan satakieli a. Lue Lauri Viidan runo Pohjan satakieli. b. Kerro parillesi, mistä runo mielestäsi kertoo.

Pari kertoo oman näkemyksensä. c. Keskustelkaa runosta: Mikä runossa yllättää?

Onko poika satakielen puolella vai ei? d. Keksikää vanhempien ensimmäiset vuorosanat tapahtuman jälkeen!

4. Onnenamuletti a. Valitse värillinen paperi. Mieti väri, joka sopii parhaiten kuvaamaan omaa persoonaasi. b. Piirrä paperille luonnos jostakin sinulle tärkeästä tai persoonaasi kuvaavasta esineestä. c. Jakautukaa ryhmiin. Esitelkää toisillenne vuorotellen oma amulettinne ja kertokaa sen tarina. d. Säilytä amulettisi onnea tuottamassa.

5. Tuplaläpsy a. Asettukaa rinkiin istumaan. Valitkaa kaksi oppilasta ringin keskelle. Keskellä olevien tehtävänä on yrittää läpsäistä sanomalehdellä ringissä istuvia polveen ennen kuin he ehtivät sanoa jonkun toisen oppilaan nimen. b. Aakkosissa ensimmäinen aloittaa ja sanoo jonkun ringissä istuvan nimen. Keskellä olija yrittää läpsäistä mainittua henkilöä ennen kuin tämä ehtii sanoa jonkun toisen nimen. c. Jos keskellä olija ehtii läpsäistä ennen toisen nimen sanomista, roolit vaihtuvat. Hän saa siirtyä istumaan ja istujasta tulee uusi läpsäisijä. Huomatkaa: jos ei sano uutta nimeä ennen kuin istuu alas, voi läpsäisystä joutua heti takaisin ringin keskelle.

6. Kaksi kirjettä a. Kirjoita kirje itsellesi 10-vuotiaana. Mitä haluaisit sanoa pienelle itsellesi? Mitä hänen olisi ollut hyvä tietää paremmin? Millä olisit voinut lohduttaa tai varoitella häntä? b. Kirjoita kirje itsellesi 20-vuotiaana. Mihin tiesi on vienyt? Mitä toivoisit, että aikuisessa sinussa on pysynyt ennallaan? Missä toivoisit olevasi viisaampi? c. Sopikaa parin kanssa kirjeiden lukemisesta. Voitte keskustella tai tehdä lisäkysymyksiä toisillenne. Talleta kirjeet.

7

Ilo on hyvä johdattaja, se on käynyt jo siellä, minne ollaan menossa.

Mirkka Rekola. Teoksessa Maailmat lumen vesistöissä. 1978.

Ikään kuin avain löytyisi kielestä – ehkä kaikki avaimet löytyvät kielestä?

Märta Tikkanen. Teoksessa Suurpyytäjä. 1989.

Mihin kieli on avain?

KIELI

K IE L I

Kieli on sinun

Kieli on läsnä jokaisessa päivässä.

Kieli on niin arkipäiväinen asia, ettei sitä usein tule ajatelleeksi. Jos asiaa pysähtyy miettimään, huomaa kuitenkin, että kieli on kaikkialla!

Kielen avulla voi jutella kavereiden kanssa, lähettää viestin kotiin ja pohtia illalla, mitä päivän aikana tuli tehtyä. Kielen avulla myös ystävystytään, opitaan ja luodaan uutta. Olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman kieltä.

Tutkimus kertoo, että jo ennen kuin ihminen syntyy, hän on tottunut kohdussa äitinsä puhumaan kieleen – äidinkieleen. Kahteen ikävuoteen mennessä useimmat puhuvat, ja nelivuotias lapsi juttelee jo sujuvasti kielen rakenteita ja sanavarastoa hyödyntäen. Hän on oppinut puhumaan ja ajattelemaan yhdessä perheensä ja ystäviensä kanssa.

Pidä aina mielessä, että osaat äidinkieltäsi: tunnet äidinkielesi merkitykset ja elät sen avulla jokapäiväistä elämääsi. Samalla kielitaitoa voi kuitenkin kehittää ja oppia tuntemaan kielen rakenteita paremmin. Kun tuntee kieliympäristönsä monipuolisesti, osaa käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Mitä paremmin kielen tuntee, sitä enemmän saa uskallusta ja intoa käyttää kieltä yhä uusissa tilanteissa.

Te ht ä v ä t 1. Ensimmäiset sanat a. Ota selvää, mikä oli ensimmäinen sanasi. b. Tehkää yhteenveto siitä, mitkä ovat olleet ryhmänne ensimmäiset sanat.

Asettakaa sanat yleisyysjärjestykseen. Mitkä ovat kolme yleisintä sanaa? c. Pohtikaa, miksi juuri kyseiset sanat ovat lapsilla usein yleisimpiä.

2. Mitkä ovat suomen kielen kauneimmat sanat?

Suomen Kuvalehdessä järjestettiin vuonna 2007 kilpailu suomen kielen kauneimmista sanoista. Kilpailun mukaan suomalaisten mielestä suomen kielen kaunein sana on äiti. a. Mitkä ovat mielestäsi viisi suomen kielen kauneinta sanaa? b. Mitkä viisi sanaa ovat mielestäsi suomen kielen rumimpia? c. Perustele, miksi valitsemasi sanat viehättävät tai inhottavat sinua. d. Kerätkää luokan kauneimmat sanat julisteeksi, jonka myös kuvitatte. e. Etsikää internetistä kilpailun voittajasanat. Verratkaa niitä luokkanne listaan. Mikä vaikuttaa mielestänne siihen, pidetäänkö sanaa kauniina?

3. Muistele eilistä päivää. a. Missä tilanteissa käytit eilen suomen kieltä? b. Kootkaa kielelliset tekonne kartaksi. Miten kielenkäyttönne vaihteli eri tilanteissa?

4. Päivä ilman kieltä a. Millainen olisi päivä, jona tekisit kaikki arkiset asiat mutta et saisi puhua tai kirjoittaa mitään? Miten asiat muuttuisivat? b. Kirjoita päivästä lyhyt kertomus, jonka otsikoit itse.

Oma ääni

5. Kieliesittely a. Pohtikaa parin kanssa, mitä kieliä lähipiirissänne tai paikkakunnallanne puhutaan. Tunnetteko ihmisiä, joilla on eri äidinkieli kuin teillä? Mitä kieltä he puhuvat: suomea, ruotsia, viroa, venäjää, saamea, somalia vai jotakin muuta kieltä? b. Valitkaa yksi kieli, jonka esittelette muulle luokalle. Varmistakaa, että luokassa valitaan monipuolisesti eri kieliä esiteltäväksi. c. Etsikää eri lähteistä tietoa valitsemastanne kielestä. Missä päin maailmaa kieltä puhutaan? Kuinka paljon puhujia kielellä on? d. Etsikää valitsemastanne kielestä kymmenen sanaa, jotka opetatte muulle luokalle suomennoksineen. Valitkaa mahdollisimman erilaisia sanoja. e. Miltä kieli tuntuu ja kuulostaa verrattuna suomen kieleen? f. Esitelkää kieli vastaustenne pohjalta muulle luokalle.

A IP U VAT S A N AT T

K ÄY TÖ S S

Ä

11

LU K E M IN E N

Monenlaista tietoa

Internet on pullollaan tietoa julkisuuden henkilöistä, kuten muusikko Sannista. Lukijan tehtävänä on erottaa, mikä on totta.

64

Kahlaamme päivittäin tiedon tulvassa. Miten voi oppia erottamaan toisistaan arkitiedon, tieteellisen tiedon, mielipiteet, uskomukset, faktan ja fiktion?

Jokaisella ihmisellä on arkitietoa. Tiedämme, millä bussilla pääsee keskustaan tai miten kannattaa pukeutua pakkassäällä. Arkitieto perustuu ihmisen omiin kokemuksiin ja ympäristöstä opittuihin tietoihin.

Tieteellinen tieto perustuu puolestaan tutkimukseen. Tieteellisen tiedon avulla voidaan selittää arjen havaintoja niin, että tieto on perusteltua ja tutkittua. Tieteellinen tieto muuttuu melko hitaasti, kun tiede edistyy ja tutkimustulokset tarkentuvat. Tieteellisen tiedon lähteitä ovat esimerkiksi eri alojen tiedejulkaisut, oppikirjat, tietokirjat ja tiedeuutiset.

Tietoa etsivälle mikä tahansa tieto ei ole käyttökelpoista tai luotettavaa. On tärkeää osata lukea erilaisia lähteitä niin, että pystyy tarvittaessa kyseenalaistamaan tietoja ja arvioimaan niiden luotettavuutta.

Faktaa vai fiktiota?

Tiedonhaussa on osattava erottaa toisistaan fakta ja fiktio. Faktalla tarkoitetaan paitsi tutkittua tietoa myös kaikkea sellaista, mitä yleisesti pidetään totena. Faktatekstejä ovat esimerkiksi uutiset, tutkimukset ja haastattelut. Fiktiolla taas tarkoitetaan sepitettä, mielikuvituksen tuotetta. Tekstien maailmassa fiktiota ovat esimerkiksi runot, romaanit, elokuvat ja kertomukset.

Faktan ja fiktion erottaminen perustuu sopimuksiin siitä, mitä eri tekstilajeilla tehdään. Kun valitsee kirjaston hyllystä seikkailuromaanin, saa olettaa, että kyseessä on fiktio. Kun lukee aamun verkkolehdestä uutisen, luottaa siihen, että kyseessä on todenmukainen esitys ajankohtaisesta tapahtumasta.

Harjaantunut lukija huomaa kuitenkin myös faktan ja fiktion vaihtelut. Monissa tekstilajeissa fakta ja fiktio sekoittuvat. Poliittinen puhe ei aina ole pelkkää faktaa, vaan siihen sekoittuu henkilökohtaisia mielipiteitä. Elämäkerrassa tietoaukkoja täytetään usein sepitteellä. Mainoksissa taas keksitytkin lupaukset voidaan pukea faktan muotoon.

Esimerkkejä faktan ja fiktion tekstijanalta

FAKTAA

uutinen henkilöjuttu tiedeartikkeli virallinen sähköpostiviesti käyttöohje

FAKTAN JA FIKTION VÄLIMAASTOSSA

mainos suullinen kertomus elämäkerta blogiteksti pilapiirros

FIKTIOTA

satu romaani runo elokuva laulu

Ä S IT TE L U K IJ A K

OA L E E T IE T

65

Te ht ä v ä t 1. Millaista tietoa haet seuraavista lähteistä? a. sanomalehdet b. internet c. tietokirjat d. aikakauslehdet e. vanhemmat f. ystävät

2. Tunnetko luokkakaverisi? a. Keksi itsestäsi kymmenen väittämää, jotka ovat totta tai tarua. b. Muodosta väittämistä lista. Kirjoita jokaisen väittämän perään, onko se faktaa vai fiktiota. c. Lue väittämät parille ikään kuin jokainen niistä olisi totta. Pari sanoo väittämän jälkeen, onko kyse faktasta vai fiktiosta. Kirjoita vastaukset muistiin. d. Paljasta oikea rivi ja tarkista, miten hyvin tai huonosti parisi sinut tuntee!

Vaihtakaa vuoroja.

3. Lukekaa parin kanssa tekstikatkelmat 1–7 ja arvioikaa niissä esitettyjä tietoja. a. Millaista tietoa katkelmat sisältävät? Ovatko ne esimerkiksi faktaa, fiktio­ ta, mielipiteitä, tieteellistä tietoa tai arkitietoa? b. Miten luotettavia tekstien tiedot mielestänne ovat? Perustelkaa näke­ myksenne. c. Käykää luokassa tulokset läpi.

1

Väli-Amerikasta kotoisin oleva avokado on laakerikasveihin kuuluvan avokadopuun luumarja. Muodoltaan päärynämäisen avokadon kuori on nahkamainen, ja väri vaihtelee lajikkeen mukaisesti vaaleanvihreästä lähes mustaan.

Yhteishyvä 10/2014.

3

Avaruudessa on meluisaa.

2

Sitrusöljyt hoitavat vaurioituneita hiuskuituja ja antavat lisäksi täydellisen suojan upealle värillesi, jotta se voi kestää entistä pidempään. Hiuksista tulee 80 % kiiltävämmät ja voimakkaammat jo kahden viikon käytön jälkeen. Tutustu koko tuotesarjaan ja ylläty!

4

Mitä merkitystä runkosarjalla on, jos 8/10 menee ”pleijareihin”? Silloin yleisö jää varmasti kotiin.

Eri asia on, jos kaksi parasta menisi esimerkiksi suoraan semifinaaleihin. Ehdotan, että jatkossa pelataan 16 joukkueen sarjaa, joista kahdeksan pääsee pudotuspeleihin.

Urheilusanomat 40/2015. Muokattu.

66

4. Tiedon markkinat a. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle niin tuttuja, että sinua voisi pitää hyvänä tietolähteenä. Tunnetko hyvin esimerkiksi salibandyn, roolipelit, leipomi­ sen tai jonkin musiikin lajin? b. Kirjoita kahdelle eri lapulle niiden asioiden nimet, joista sinulla on mie­ lestäsi paljon tietoa. Laita ne pulpetillesi tarjolle. c. Lähtekää kiertelemään tiedon markkinoille. Kirjoittakaa neljän luokkaka­ verin lapuille kysymys asiasta, josta haluaisitte tietää enemmän. Jatkakaa kiertelyä siihen asti, että jokaisessa lapussa on vähintään kaksi kysymystä. d. Lue omille lapuillesi kirjoitetut kysymykset ja laadi niihin vastaukset.

Voit käyttää apunasi internetiä ja kirjoja. e. Pitäkää yhteinen asiantuntijakierros, jossa kerrotte vuorotellen aihees­ tanne kysymysten ja vastausten pohjalta.

Oma ääni

5. Kirjoita faktaa ja fiktiota. a. Etsi oman tekstisi pohjaksi kiinnostava faktateksti tai fiktiivinen teksti.

Käytä apuna tekstijanaa sivulta 65. b. Kirjaa ylös tekstin otsikko, tekstilaji ja lähdetiedot sivun 73 mallin mukaan. c. Kirjoita tekstin pohjalta toinen teksti. Valitse jokin seuraavista: faktatekstin pohjalta fiktiivinen teksti faktatekstin pohjalta toinen faktateksti fiktiivisen tekstin pohjalta faktateksti fiktiivisen tekstin pohjalta toinen fiktiivinen teksti.

d. Vaihda tekstejä parin kanssa. Lue parisi teksti. Alleviivaa tekstistä kolme piirrettä, joista tunnistat, onko parisi kirjoittanut faktaa vai fiktiota.

5

Samassa Max liukastui ja alkoi liukua selällään hurjaa vauhtia alas. Poika yritti tarttua polun reunoista kiinni, mutta ei saanut niistä otetta. Max huusi kauhuissaan ja jatkoi putoamistaan. Lopulta hän tupsahti kummalliseen huoneeseen.

Eija Timonen: Lymyvuoren peikot. 2011.

6

Bussissa on yleensä ruuhkaisinta aamuisin ja iltapäivisin.

7

Jousimies: Koitko jonkinlaisen järkytyksen viime viikolla? Pian huomaat, että asiat eivät ole niin huonosti kuin ensin kuvittelit. Kiusaukset saapuvat luoksesi mitä kiinnostavimmiksi verhoutuneina. Jopa pyhimys saattaisi langeta. Entä sinä? Se voi riippua siitä, kuinka oikealta se tuntuu.

Anna 15.10.2015.

Ä S IT TE L U K IJ A K

OA L E E T IE T

67

K IR J O IT TA M

IN E N

Tiivistelmä

Näin kirjoitat tiivistelmän Syvenny pohjatekstiin.

Poimi tekstistä olennaiset asiat.

Alleviivaa pohjatekstin avainsanat.

Kirjoita tiivistelmä omin sanoin.

Varmista, että pohjatekstin viesti ei muutu.

Kirjoita otsikkoon pohjatekstin nimi ja tekstilaji.

Merkitse tiivistelmän loppuun pohjatekstin lähdetiedot: kirjoittaja, tekstin nimi, julkaisupaikka ja julkaisuaika.

112

Tiivistelmä on olennainen tekstilaji, kun opiskellaan uutta. Kaikessa opiskelussa tarvitaan taitoa tiivistää keskeiset asiat esimerkiksi lue­ tusta tekstistä tai kuullusta esityksestä.

Tiivistelmässä esitellään lyhyesti pohjatekstin pääasiat. Pohjateks­ tinä eli tiivistelmän aineistona voi olla esimerkiksi artikkeli, kirjan luku tai kokonainen teos. Tiivistelmän tekeminen vaatii syventyvää lukemista, joten ensin on syytä lukea pohjateksti huolellisesti läpi.

Pohjatekstin väliotsikot on hyvä tarkistaa tarkkaan, sillä niihin on usein kiteytetty keskeiset asiat. Tekstistä kannattaa tehdä muistiin­ panot esimerkiksi listana kirjoittamisen avuksi. Joskus koko tiivistel­ män voi laatia muistiinpanojen pohjalta listaksi tai taulukoksi.

Tiivistelmään referoidaan eli selostetaan omin sanoin pohjateks­ tin olennaisin sisältö. Yksityiskohdat ja tarkemmat esimerkit pudo­ tetaan tiivistelmästä pois, samoin omat mielipiteet tai ajatukset teks­ tin aiheesta. Toisen kirjoittaman tekstin esittäminen omin sanoin on joskus haastavaa, mutta harjoittelu tekee mestarin tässäkin lajissa.

Varsinaisen tiivistelmän otsikkoon kirjoitetaan pohjatekstin ot­ sikko ja tekstilaji. Kun tiivistelmä on valmis, sen loppuun merkitään pohjatekstin lähdetiedot.

Pohjateksti Torkut parantavat oppimiskykyä Kaksivaiheinen unirytmi ei vain virkistä mieltä vaan lisää myös älykkyyttä.

Tunnin nokoset voivat dramaattisesti palauttaa ja parantaa aivojen suorituskykyä. Tähän lopputulok­ seen päädytään Kalifornian yliopistossa Berkeleys­ sä tehdyssä tutkimuksessa, jota esiteltiin Yhdysval­ tain tiedeviikolla San Diegossa.

Vastaavasti mitä kauemmin olemme yhtäjaksoi­ sesti valveilla, sitä tahmaisemmin mielemme toi­ mii. Tulokset tukevat aiempia saman ryhmän tut­ kimuksia, joiden mukaan kokonaisen yön unien jättäminen väliin huonontaa kykyä omaksua uusia asioita 40 prosentilla. Syynä on joidenkin aivoaluei­ den hyytyminen univajeen takia.

Tutkimuksessa 39 tervettä koehenkilöä jaettiin torkkuja ottavaan ja yhtäjaksoisesti valvovaan ryh­ mään.

Keskipäivällä kaikki osallistujat saivat tehtäväk­ seen vaikeita oppimistehtäviä, joiden tarkoitus oli

kuormittaa hippokampusta, aivojen osaa joka aut­ taa panemaan asioita mieleen.

Molemmat ryhmät selviytyivät yhtä hyvin.

Kahdelta iltapäivällä torkkuryhmä otti 90 mi­ nuutin siestan, kun toinen ryhmä valvoi. Kuudel­ ta illalla osallistujat tekivät uudet tehtävät. Valvo­ jat olivat merkittävästi huonompia oppimaan kuin torkkujat, jotka jopa paransivat oppimiskykyään.

Nämä löydöt vahvistavat tutkijoiden käsitystä, jonka mukaan unta tarvitaan siivoamaan aivojen lyhytkestoista muistia ja tekemään tilaa uudelle in­ formaatiolle, tutkija Matthew Walker sanoi.

Oppimisen kannalta tärkeä univaihe näyttäisi olevan syvän unen ja unennäön väliin jäävä vaihe.

Tämän univaiheen tarkoitusta ei ole aiemmin ym­ märretty. Ihminen on siinä univaiheessa kuitenkin hyvin suuren osan koko unesta.

Tiede 21.2.2010.

Tiivistelmä Tiivistelmä artikkelista Torkut parantavat oppimiskykyä Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mu­ kaan tunnin nokoset voivat parantaa oppimiskykyä huomattavasti ja lisätä älykkyyttä. Sen sijaan yhtä­ jaksoinen valvominen heikentää oppimistuloksia.

Tutkimuksessa testattiin 39 koehenkilöä, joista osa valvoi yhtäjaksoisesti ja osa otti torkut. Pitkään valvoneet pärjäsivät oppimistestissä huomattavas­ ti heikommin kuin torkkujat, jotka jopa paransivat oppimistuloksiaan.

Tutkimus vahvistaa tutkijoiden näkemystä sii­ tä, että unta tarvitaan tekemään aivoissa tilaa uudelle tiedolle.

Päiväunien lisäksi oppimiseen näyttäisi vaikut­ tavan syvän unen ja unennäön väliin jäävä univaihe.

Lähde: Torkut parantavat oppimiskykyä. Tiede 21.2.2010.

TE K S T IL A KO K E IL E

J EJA

113

K IR J A LL IS U

US

Kaunokirjallisuuden päälajit

Näytelmä Romeosta ja Juliasta on yksi maailman tunnetuimmista rakkaustarinoista.

Kaunokirjallisuus jaetaan kolmeen päälajiin: proosaan eli kertovaan kirjallisuuteen, draamaan eli näytelmäkirjallisuuteen ja lyriikkaan eli runouteen. Jaottelu on peräisin antiikin Kreikasta. Runous ja näytelmäkirjallisuus ovat kaunokirjallisuuden vanhimpia lajeja. Runouden juuret ovat vanhoissa lauluissa, ja näytelmäkirjallisuus pohjautuu antiikin ajan näytelmiin.

Runoudessa, kertomakirjallisuudessa ja näytelmissä käytetään erilaisia tapoja kertoa. Proosateksti sisältää kuvausta, kerrontaa ja henkilöiden vuoropuhelua. Runot puolestaan koostuvat säkeistä ja säkeistöistä. Runon viesti on suhteellisen tiivis, vaikka runojen pituus voi vaihdella hyvin paljon. Näytelmät etenevät henkilöiden välisen dialogin ja näyttämöohjeiden mukaan. Näytelmätekstistä voi nauttia lukukokemuksena, mutta se on aina tarkoitettu myös esitettäväksi.

1 Romeo ja Julia ilmestyvät ikkunaan JULIA Lähdetkö jo? Aamuun on vielä aikaa.

Se oli satakielen ääni eikä leivon.

Usko, armaani, se oli satakieli.

ROMEO Se oli leivo, aamun airut, eikä satakieli.

Katso, rakas, kuinka pahaenteisinä idässä valojuovat kirjailevat hajoavia pilviä.

Jos lähden, eloon jään; jos jään, saan kuolla.

JULIA Usko minua, ei tuo ole päivänvaloa.

Aurinko höyryistään syöksi meteorin.

Viivy siis vielä, ei ole lähdön aika.

ROMEO Vangittakoon ja surmattakoon minut; tulkoon kuolema, se Julian tahto on.

Jutellaan, armaani, siis aamuun asti.

144

JULIA Ei, nyt on aamu, aamu! Lähde nopeasti!

Juuri leivo laulaa käheästi, kimeästi.

Mene! Valo käy hetki hetkeltä vain kirkkaammaksi.

ROMEO Ja siinä valossa murheemme vain mustemmaksi.

Imettäjä saapuu IMETTÄJÄ Neiti. Rouva äitinne tulee huoneeseenne.

Varokaa, päivä koittaa, pitäkää kiirettä.

JULIA Siis pääsköön päivä sisälle ja ulos elämä.

ROMEO Vielä yksi suudelma, sitten jää hyvästi.

Laskeutuu tikkaita William Shakespeare: Romeo ja Julia. Noin 1591–1595.

Suom. Marja-Leena Mikkola 2006. Lyhennetty.

Te ht ä v ä t 1. Lue tekstit 1–3 ja vertaile niitä. a. Mihin kaunokirjallisuuden päälajiin tekstit kuuluvat? Mistä tunnistat lajin? b. Mistä tekstit kertovat? Kirjoita jokaisesta noin 1–2 virkkeen mittainen tiivistys. c. Keskustelkaa tekstien herättämistä ajatuksista. fantasiaromaani satu tankaruno fanifiktio sarjakuva komedia nuortenromaani novelli kuvakirja dekkari kaupunkitarina laulun sanoitus

2. Tutki listaa kirjallisuuden lajeista. a. Poimi listasta ne lajit, jotka ovat sinulle tuttuja. b. Kirjoita muistiin ne kirjallisuuden lajit, jotka ovat sinulle vieraita tai joita et ole lukenut. c. Selvitä, millaisia sinulle vieraat lajit ovat. d. Kirjoita listasta muistiin kolme kiinnostavaa lajia. Nimeä niiden viereen muutamia tuntemiasi teoksia.

Oma ääni

3. Ikkunakirjallisuutta a. Katso ulos ikkunasta. Kirjoita lyhyt proosateksti siitä, mitä näet. b. Kuvittele maisemaan vähintään kaksi henkilöä. Mistä he voisivat keskustella? Kirjoita heidän välilleen lyhyt vuoropuhelu. c. Valitse maisemasta jokin yksityiskohta. Kirjoita sen pohjalta runo. d. Lukekaa luokassa ikkunakirjallisuutta toisillenne.

2 Pitkän tyvenen jälkeen tuuli kaivoi muististaan jonkin lyhyen jutun.

Haapa havahtui hetkeksi.

Kaurapelto hymähti.

Harakka nauroi ääneen.

Pentti Saaritsa. Teoksessa Syksyn runot. 1973.

3 Hyppään autosta pysäkille.

Mies nousee paikaltaan, mylvii kuin teuraalle menevä härkä ja on vyörymässä koko painollaan minua kohti, mutta ovet nytkähtävät kiinni.

Heilutan rumilukselle keskisormeani ikkunan takaa.

Ehdin kuulla, kuinka matkustajat innostuvat hurraamaan ja taputtamaan. Kumarran syvään, ja vilkutan bussin punaisille takavaloille.

Jään sateeseen odottamaan seuraavaa autoa.

Kastun kauttaaltaan, mutta se ei haittaa. Oma elämäni muuttui juuri novellin aiheeksi.

Novellin, jonka päähenkilö päättää ensimmäistä kertaa elämässään tehdä jotakin rohkeaa.

Terhi Rannela: Sekakäyttäjämagneetti. Teoksessa Yhden promillen juttuja. 2012.

TU IK S L A J IT TU

I

145

P U H U M IN E

N

Puhun – siis olen Puhumalla tehdään tekoja vaihdetaan tietoja, ajatuksia ja kokemuksia solmitaan ja ylläpidetään ihmissuhteita puretaan tunteita ja ratkaistaan erimielisyyksiä esitetään mielipiteitä ja ratkaisuehdotuksia neuvotellaan ohjataan, käsketään ja opetetaan pohditaan asioita kerrotaan tarinoita ja viihdytään

Puhuminen on tekoja. Samalla kun ystävykset juttelevat edellisillan tv-sarjan käänteistä, he huomaamattaan lujittavat ystävyyttään.

204

Sana puhuminen juontaa juurensa puhkumiseen ja puhaltamiseen, ilman vapautumiseen keuhkoista. Puhuessa tuotetaan äänteitä, joista muodostuu äännähdyksiä ja sanoja. Niistä taas muodostuu lausumia, joilla on merkitys. Kun merkityksiä vaihdetaan, ollaan vuorovaikutuksessa toisten puhujien kanssa. Puhuminen on kielen alkuperäisin olomuoto, sillä kieli on alun perin syntynyt nimenomaan ihmisten välisenä puheena.

Arkielämässä puhuminen on keskustelemista. Keskustelemalla tehdään yhdessä erilaisia tekoja, kuten solmitaan ihmissuhteita, vaihdetaan ajatuksia, hoidetaan asioita ja puretaan tunteita.

Keskustelua ei synny ilman kuuntelemista. Kuulluksi tuleminen on olennainen osa ihmiseksi kasvamista. Se synnyttää käsityksen siitä, kuka minä olen ja mikä on paikkani yhteisössä. Vuorovaikutusta syntyy siellä, missä osataan kuunnella.

Puhuminen on myös erityinen taito, jossa voi kehittyä. Vakuuttava puhuja rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä ensin lähipiirille, sitten isommalle joukolle. Puhuja kuuntelee yleisöään: hän ei puhu itsekseen vaan muotoilee viestinsä juuri vastaanottajaa ajatellen.

Kun puhetaitoja harjaannuttaa tietoisesti, voi kehittyä vakuuttavaksi puhujaksi – ja hyvä puhuja tulee helpommin kuulluksi.

Te ht ä v ä t 1. Mitä kuuluu? a. Vaihtakaa kuulumisia parin kanssa. Kysy pariltasi: ”Mitä kuuluu?” Kuun­ tele vastaus ja tee yksi jatkokysymys. Vaihtakaa rooleja. b. Liittykää toisen parin kanssa ryhmäksi. Kysykää toiselta ryhmältä: ”Mitä teille kuuluu?” Kuunnelkaa vastaukset ja tehkää yksi jatkokysymys. Vaih­ takaa rooleja. Kuulumisten vaihdosta saa syntyä keskustelu. c. Keskustelkaa ryhmässä puhekulttuurimme tavallisimmasta uutishaku­ kysymyksestä ”Mitä kuuluu?” Kirjoittakaa vastaukset muistiin.

Miten ”mitä kuuluu” -kysymykseen yleensä vastataan? Miksi ei kerro­

ta, mitä juuri sillä hetkellä kuulee? Mitä sen sijaan yleensä vastataan?

Millainen vastaus olisi epäkohtelias?

Millaisia tunteita kuulumisten kysely herättää? Miksi?

Mitä tehtäviä ”mitä kuuluu” -kysymyksellä on?

2. Pienet puheenvuorot a. Poimi laatikosta yksi aihe ja kerro siitä parillesi minuutin ajan. Kuvaile aihetta, kerro kokemuksistasi ja perustele mielipiteitäsi. Parisi kuuntelee ja esittää täydentäviä kysymyksiä. Vaihtakaa rooleja. b. Valitkaa uudet parit ja aiheet. Kertokaa toisillenne uusista aiheista 30 sekunnin ajan. c. Muodostakaa ryhmä toisen parin kanssa.

Keskustelkaa, mikä tehtävässä oli mukavaa tai vaikeaa.

lemmikkini

idolini

lapsuusmuisto haaveeni paras harrastus

d. Mistä aiheesta haluaisitte opettajan kertovan teille? Ehdottakaa opettajalle aihetta, josta hän pitää koko luokalle puolen minuutin mittaisen puheenvuoron.

pelonaiheeni lempipelini

metsässä

tv-sarjan lumoissa

kesähetki

Oma ääni

3. Vuorovaikutuskuvat a. Muodostakaa neljän hengen ryhmät ja jakautukaa pareittain. b. Ottakaa valokuva toisesta parista keskustelemassa. Pari voi keskustella vaikkapa säästä. Tehtävänä on ikuistaa vuorovaikutushetki. Kameraan ei saa katsoa! c. Laittakaa valmiit kuvat esille luokan omalle foorumille tai seinälle. d. Keksi ja kirjoita itsellesi sopiva puhekupla vuorovaikutuskuvaanne.

Mikä olisi sinulle tyypillinen kommentti keskustelussa?

PUH

U S TA NÄN PER E V IE S T IN

ID OT

205