Mosaiikki 7-9 Uskonto

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.editapublishing.fi/oppimateriaalit

Toimitus Taina Vuokko Kuvatoimitus Taina Vuokko Graafinen suunnittelu Virve Kivelä Kansi Virve Kivelä Kartat Kauko Kyöstiö / Spatio Oy Kannen kuva Gorilla Kuvalähteet kirjan lopussa 1. painos © Vesa Hirvonen, Pia Jussila, Minna Kartano, Mika Nokelainen, Tuula Sakaranaho, Anita Virkkula ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointija digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-6715-0 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2016

4041 0037 Painotuote

Lukijalle Tervetuloa uskontojen maailmaan!

Mosaiikki 7–9 Uskonto sisältää samoissa kansissa kaiken, mitä tulet oppimaan yläkoulun uskonnontuntien aikana. Sen avulla pääset maailmanympärimatkalle, jonka aikana tutustut eri maailmanuskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin. Matkan aikana myös syvennät tietojasi kristinuskon keskeisistä historian vaiheista ja nykyisistä ilmenemismuodoista ympäri maailmaa. Samalla tutustut moraalisiin kysymyksiin ja harjoittelet samaistumaan erilaisten ihmisten asemaan.

Mosaiikki juhlii uskontojen ja katsomusten moninaisuutta sekä korostaa jokaiselle kuuluvaa uskonnon ja omantunnon vapautta. Sen avulla opit tarkkailemaan tapoja, joilla eri uskonnot vaikuttavat omassa elinympäristössäsi.

Opiskelun iloa, Tekijät

5

Hindulaisuus Vastasyntyneen tytön vanhemmat ovat kutsuneet hindupapin kotiinsa suorittamaan lapselle nimenanto­ seremonian. Kun pappi tulee taloon, hän laittaa lattialle astian, jossa on pyhää vettä. Pirskottamalla vettä hän puhdistaa kodin pahojen henkien vaikutuksista. Sen jälkeen pappi sytyttää pyhän tulen, jonka äärellä palvotaan perheen tärkeitä jumalia, kuten tulen jumala Agnia ja esi­isien henkiä.

Pappi kutsuu jumalia siunaamaan lasta, hänen vanhempiaan ja muita läsnäolijoita. Lapsen isä kuiskaa lapsen korvaan nimen, ja äiti tekee perässä samoin. Pappi julistaa lapsen saaneen nimen Lakšmi, ja kaikki läsnäolijat toistavat sen yhteen ääneen. Lakšmi on hindulaisuudessa suosittu onnen ja kauneuden jumalatar.

Kun lapsi on saanut nimen, läsnäolijat antavat hänelle lahjoja ja äiti laittaa hänet kukilla koristeltuun kehtoon. Äiti ja muut sukulaisnaiset laulavat lapselle kehtolaulua, kunnes hän nukahtaa. Lopuksi läsnäolijat allekirjoittavat nimenantotodistuksen, jossa vakuutetaan, että lapselle on annettu nimi noudattamalla pyhää hindulaista seremoniaa.

Hindulaisuus

| 69

Luvun aloittava motivointiteksti kertoo tarinan ihmisestä, joka kohtaa arjessaan jonkin uskontoon liittyvän asian tai moraalisen valinnan. Tarinat auttavat samaistumaan erilaisiin ihmisiin.

Luvut alkavat ingressillä, joka johdattaa tiiviisti luvun keskeisiin asioihin.

➤ Hindulaisuus on yksi maailman vanhimmista uskonnoista, ja sen historia ulottuu noin viiden tuhannen vuoden taakse.

Sana hindu on alun perin tarkoittanut intialaista, ja hindulaisuus on etninen uskonto, jota harjoitetaan pääasiallisesti Intiassa. Sillä on yhteensä noin 950 miljoonaa kannattajaa, jotka harjoittavat uskontoa monin eri tavoin. Hindut uskovat, että on olemassa lukuisia jumalia, joten uskonto on polyteistinen.

Hindulaisuus näkyy arjessa ja elämän taitekohdissa Hindulaisuus näkyy Intiassa kaikkialla. Se on läsnä niin ihmisten arjessa kuin heidän elämänsä taitekohdissakin. Vastasyntyneen lapsen nimenantoseremonia kokoaa yhteen hänen perheensä ja sukulaisensa. Seuraava lapsen elämän suuri juhla järjestetään silloin, kun hän tulee teini-ikäiseksi. Esimerkiksi yhteiskunnan yläluokkiin kuuluvien perheiden pojille järjestetään

uuden Hindulais ys levinneisy

juhla, jossa heidät vihitään heidän yhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi. Tyttöjen tärkein aikuistumisriitti ovat puolestaan häät.

Hinduille avioliitto on uskonnollinen velvollisuus, ja vanhemmille on kunnia-asia järjestää lapselleen näyttävä hääjuhla. Hääseremonian kulku vaihtelee eri puolilla Intiaa, mutta se kestää usein monta päivää. Keskeinen osa seremoniaa on tuliuhri, joka tapahtuu heittämällä nuotioon kirkastettua voita ja yrttejä. Morsian ja sulhanen ripottelevat liekkeihin myös riisiä ja kiertävät seitsemän kertaa pyhän tulen ympäri. Jokaisella kierroksella he lausuvat toisilleen lupauksia, joiden tarkoitus on edistää onnellisen avioliiton toteutumista.

Intiassa yleisin hautaustapa on tuhkaaminen. Vainajan ruumis poltetaan, syntynyt tuhka kerätään talteen ja kolmetoista päivää tuhkaamisen jälkeen tuhka ripotellaan mereen tai pyhään jokeen, kuten Intian halki virtaavaan Gangesiin. Perinteisesti hautausriittien suorittaminen on kuulunut vainajan perheen pojille, mutta nykyään myös tyttäret voivat hoitaa ne, jos perheessä ei ole poikia. Hautausriittien jälkeen alkaa suruaika, jonka aikana vainajan läheiset uhraavat edesmenneille sukulaisilleen vettä ja pyöreitä riisikakkuja.

Intiassa morsian pukeutuu yleensä perinteen mukaiseen hääasuun koruineen. Koska häät ovat hindujen tärkein aikuisiän juhla, niihin saatetaan käyttää suuria summia rahaa.

Hindujen elämään kuuluu temppelikäyntejä, pyhiinvaelluksia ja juhlia Hindut uskovat moniin eri jumaliin, ja useimmilla perheillä on tietyt jumalat, joiden palvomista he erityisesti suosivat. Jumalia palvotaan suorittamalla riittejä kotona, vierailemalla temppeleissä, osallistumalla juhliin ja tekemällä pyhiinvaelluksia. Suurin osa uskonnonharjoittamisesta tapahtuu kotona, ja hindulaisissa kodeissa on yleensä perheen suosimien jumalien patsaita tai kuvia. Perheen naiset vievät niiden eteen aamuin ja illoin esimerkiksi kukkia tai hedelmiä. Tämän tarkoituksena on tuoda perheelle siunausta ja hyvää onnea.

Hindulaiset temppelit on usein omistettu jonkin tietyn jumalan palvontaan. Hindut uskovat, että jumalat ovat läsnä temppeleissä niitä kuvaavissa patsaissa, kuvissa ja esineissä. Siksi patsaita ja alttareita kohdellaan suurella kunnioituksella. Vierailijat tuovat jumalille uhrattavaksi muun muassa kukkia, ruokaa ja suitsukkeita, ja temppelissä toimivat papit huolehtivat siitä, että uhraamiseen liittyvät riitit tapahtuvat oikealla tavalla.

Hindulaisuus

70 | Hindulaisuus

Hindulaisuus

| 71

Selkeät kartat havainnollistavat eri uskontojen ja kirkkokuntien levinneisyyttä.

Intiassa ihmiset jakautuvat kasteihin Intiassa ihmisen syntyperä määrittelee suurelta osin hänen yhteiskunnallisen asemansa. Yhteiskunta jaetaan lukuisiin ammattiryhmiin eli kasteihin, jotka määräytyvät perheittäin. Jos isä ja äiti kuuluvat johonkin kastiin, heidän lastensa kasti on sama kuin vahempien. Yleensä vanhemmat myös valitsevat lapselleen puolison samasta kastista.

Yhteiskunnan ylimmän kastin muodostavat papit ja oppineet, joiden tehtävänä on vaalia pyhää tietoa ja suorittaa uskonnollisia riittejä. Seuraavaksi ylin ryhmä ovat sotilaat ja hallitsijat, jotka huolehtivat yhteiskunnallisista asioista. Järjestyksessä kolmantena ovat maanviljelijät ja kauppiaat, joiden tehtävänä on tuottaa aineellista vaurautta. Alimman kastin eli palvelijoiden ja käsityöläisten tehtävä on palvella ylemmän kastin jäseniä.

Osa ihmisistä ei kuulu mihinkään kastiin, ja kastien ulkopuolelle jäävää ihmisryhmää kutsutaan daliteiksi. He ovat yhteiskunnan kaikkein alhaisinta kansanosaa, joka joutuu monenlaisen syrjinnän kohteeksi. Dalitit te-

Keskeiset käsitteet tummennetaan, kun ne mainitaan kirjassa ensimmäisen kerran. Kaikki tummennetut käsitteet löytyvät kirjan hakemistosta.

kevät yleensä töitä, jotka ovat hindulaisuuden puhtaussääntöjen mukaan saastuttavia. Näihin kuuluu esimerkiksi eläinten nahkojen käsitteleminen.

Hinduilla on lukuisia pyhiä kaupunkeja, joista Gangesjoen varrella sijaitseva Varanasi on tärkein. Siellä vierailee yli miljoona pyhiinvaeltajaa vuosittain.

Hinduilla on runsaasti pyhiinvaelluksen kohteita, joista suurin osa

Nykyään kasteihin perustuva syrjintä on lailla kielletty, mutta silti niihin liittyvä ajattelutapa vaikuttaa edelleen intialaisessa yhteiskunnassa.

sijaitsee eri puolilla Intiaa. Pyhiinvaelluspaikkoja arvioidaan olevan noin 50 000−60 000, ja ulkomailla asuvat hindut voivat ajatella, että jo pelkkä Intiassa käyminen lasketaan pyhiinvaellukseksi. Yksi kaikkein tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista on Ganges-joen varrella sijaitseva Varanasin kaupunki. Se on hinduille pyhä kaupunki, jota pidetään suositun Šiva-jumalan asuinpaikkana. Pyhiinvaelluksen tarkoitus on puhdistaa ihminen.

Diwali-lyhtyjä on monenlaisia, ja niitä voi löytää esimerkiksi lootuskukan muotoisina.

Hindut uskovat, että ihminen voi saastua esimerkiksi kuukautisten tai kuolleen ihmisen läheisyyden vuoksi. Myös eläimen lihaa ja verta pidetään epäpuhtaana, joten kasvisruoka on Intiassa hyvin yleistä.

Hindulaisuudessa vietetään runsaasti vuosittaisia juhlia, jotka järjestetään yleensä jonkin jumalan kunniaksi. Esimerkiksi diwali on suosittu valon juhla, jota vietetään loka-marraskuussa. Ihmiset asettavat silloin yöksi ulos pieniä valolyhtyjä, jotta Lakšmi-jumalatar näkisi tulla tuomaan heille vaurautta. Diwalin aikana kerrotaan myös sankarijumala Raman urotöistä. Juhlassa iloitaan siitä, että valo voittaa aina pimeyden ja hyvyys päihittää pahuuden.

72 | Hindulaisuus

Hindulaisuus

Kiinnostava kuvitus tuo uusia näkökulmia tekstissä käsiteltyihin asioihin.

4 |

Monet dalitit ovat kääntyneet hindulaisuudesta muiden uskontojen kannattajiksi, esimerkiksi kristityiksi tai buddhalaisiksi. Mistä luulet tämän johtuvan?

| 73

Hindut uhraavat jumalien kuville ja patsaille kukkia ja hedelmiä, joista jokaisella on oma merkityksensä. Esimerkiksi kookoksen valkoinen hedelmäliha symboloi puhtautta.

Jumalista tehdään värikkäitä patsaita ja kuvia. Heille on sepitetty lukuisia lauluja ja rukouksia. Nykyään hindulaisuuden jumalista kerrotaan myös sarjakuvissa ja televisiosarjoissa. Esimerkiksi Raman seikkailuista on tehty televisiosarja, jota katsoi parhaimmillaan noin 80 miljoonaa ihmistä viikossa. Osalle hinduista ohjelman katsominen oli kuin riitti. He puhdistautuivat ennen ohjelmaa ja koristelivat television samalla tavalla kuin pyhät kuvat tai patsaat.

Hindulaisuus on levinnyt Intian ulkopuolelle

Muista nämä

Hindulaisuudessa on lukuisia eri suuntauksia. Monet niistä liittyvät jonkun tietyn jumalan tai jumalattaren palvontaan. Hindulaisuuden piirissä on historian kuluessa syntynyt myös sellaisia suuntauksia, joista on muodostunut muita uskontoja. Yksi näistä on buddhalaisuus, joka erkani hindulaisuudesta tuhansia vuosia sitten.

➤➤ Hindut harjoittavat

uskontoa kotona, temppeleissä ja pyhiinvaelluksilla. ➤➤ Hindut uskovat jälleen-

Intia oli Ison-Britannian siirtomaa 1800-luvulta alkaen, kunnes Intia itsenäistyi vuonna 1947. Koska Intian ja Ison-Britannian suhteet ovat olleet läheisiä, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa elää nykyisin paljon hinduja.

Intian ulkopuolella hindulaisuus on tullut tunnetuksi etenkin mietiskelyn ja joogan myötä. Sen vaikutteet näkyvät ympäri maailmaa myös ruuassa,

syntymisen ikuiseen kiertokulkuun. ➤➤ Kiertokulusta voi

vapautua seuraamalla tiedon, toiminnan tai antaumuksen tietä.

musiikissa ja elokuvissa.

Suomessa näkyvin uskonnollinen hindulaisuutta harjoittava yhteisö

Bollywood Bollywood-nimitystä käytetään Mumbain kaupunkiin keskittyneestä Intian hindinkielisestä elokuvateollisuudesta. Se tuottaa suurimman osan Intian elokuvista ja on samalla yksi maailman suurimmista elokuvanteon keskittymistä.

Bollywood-elokuvat ovat useimmiten musikaaleja, joiden juonet ovat melodramaattisia eli liioitellun tunteellisia tai jopa mahtipontisia. Elokuvien tyypillisiä aiheita ovat esimerkiksi rakastavaiset ja heidän vihaiset vanhempansa, kolmiodraamat sekä julman kohtalon erottamat sisarukset. Elokuvien lukuisat tanssikoreografiat noudattelevat intialaisen tanssin perinteitä, mutta perinteiseen tanssiin yhdistetään monesti vaikutteita yhdysvaltalaisesta popmusiikista.

on Krishna-liike, joka on toiminut maassa 1980-luvulta alkaen. Suomen Krishna-liike on osa kansainvälistä liikettä, joka on omistautunut Krišna-jumalan palvonnalle. Suomessa liikkeellä on noin 800 kannattajaa, ja he noudattavat monia perinteisiä hinduriittejä ja viettävät vuotuisia juhlia. Muita hindulaisuuden harjoittajia Suomessa on noin 3 000. Monet heistä ovat lähtöisin Intiasta, Nepalista ja Sri Lankalta, ja myös osa heistä osallistuu Krishna-liikkeen järjestämiin juhliin.

Krishna-liikkeen ja muiden hindujen lisäksi Suomessa toimii noin neljäkymmentä yhdistystä ja uskonnollista yhteisöä, jotka

Jokaisen luvun lopussa on Muista nämä -laatikko, jonka avulla voi tarkistaa oman osaamisensa.

opettavat jäsenilleen joogaa ja mietiskelyä. Ne pitävät joogaa kuitenkin pikemminkin liikuntana ja rauhoittumisena kuin osana varsinaista uskonnonharjoittamista.

Äiti Amman seuraajat pitävät intialaista uskonnollista johtajaa gurunaan. Hänellä on suomalaisia kannattajia, jotka järjestävät Amman Suomen vierailuja. Niiden aikana tuhannet jonottavat halaamaan häntä.

78 | Hindulaisuus

| 79

Tähtiteksti nostaa esiin kiinnostavan ilmiön, joka liittyy populaarikulttuuriin tai kansanomaiseen uskonnollisuuteen. Se havainnollistaa, kuinka kirjan teemat näkyvät ympäröivässä kulttuurissa.

Luvun viimeisellä aukeamalla on Kipinä-teksti, joka esittelee kiinnostavan luvun teemaan liittyvän hahmoon. Tekstiin liittyy omia tehtäviään.

Oppikirjassa on runsaasti tehtäviä, jotka on jaoteltu Tutustu-, Syvennä- ja Sovella-tehtäviin. Niiden avulla kerrataan opittua ja sovelletaan sitä käytäntöön.

Tehtävät Tutustu 1. Intia on hindulainen maa. Selitä, mitä tällä tarkoitetaan.

Krišna

K

rišna-jumala kuvataan patsaissa ja piirroksissa usein huilua soittavana, viehättävänä nuorukaisena, jonka iho on tumman sinertävä kuin monsuunipilvi. Mustat hiukset lainehtivat olkapäille, silmät ovat kuin lootuksen terälehdet ja huulet punaiset kuin granaattiomena.

Krišna on iloinen jumala, joka nauttii elämästä.

Samalla hän on kuitenkin myös kaikkivaltias jumala, joka lupaa vapauttaa ikuisesta kiertokulusta jokaisen, joka antautuu hänelle täydellisesti. Krišnan ympärille on muodostunut seuraajajoukko, joka on omistautunut palvomaan vain häntä.

Krišnan elämästä kerrotaan lukuisia tarinoita.

Perimätiedon mukaan hän otti ihmisen muodon Pohjois-Intiassa noin kolmetuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alueella oli silloin vallassa hirmuhallitsija, joka oli kuullut ennustuksen maahan syntyvästä lapsesta, joka tulisi tuhomaan hänet. Hallitsija pelkäsi Krišnan olevan ennustusten lapsi ja lähetti lukuisia demoneja tappamaan hänet. Yritys ei kuitenkaan onnistunut, ja Krišna sai viettää nuoruutensa lehmiä paimentaen, huilua soittaen ja paimentyttöjen kanssa tanssien. Aikuisena hänestä tuli sotapäällikkö, joka kukisti vihollisensa ja avioitui lukuisten kuningattarien kanssa.

2. Katso kuvaa, jossa hindu on jumalaa kuvaavan patsaan edessä temppelissä. Kuvaile kuvan ja oppikirjan tekstin perusteella, miten hindulaisuuden jumalia voidaan palvoa. täyttämään velvollisuutensa sotilaana. Hindut uskovat, että kirja on samalla opetuspuhetta koko ihmiskunnalle, ja se sisältää hindulaisuuden keskeisiä käsityksiä jälleensyntymisen ikuisesta kiertokulusta ja siitä vapautumisesta.

1. Piirrä tekstin perusteella kuva yhdestä Krišnan elämänvaiheesta.

2. Pohdi, mitä samaa löydät Krišna-tarinasta Jeesuksen elämäntarinan kanssa.

Vaikka Krišnasta tuli aikuisena sotapäällikkö, hänet kuvataan taiteessa useimmiten huilua soittavana paimenpoikana.

Veda-kirjojen ohella hindulaisuudessa pidetään pyhänä kirjana Bhagavadgitaa, joka sisältää Krišnan puhetta ystävälleen Arjunalle.

Keskustelut sijoittuvat tilanteeseen, jossa he odottavat taistelujen alkamista. Krišna rauhoittelee epäröivää Arjunaa ja kehottaa häntä

3. Intialainen yhteiskunta on perinteisesti jakautunut kasteihin.

Tee vihkoosi käsitekartta kasteista.

4. Alla on hindulaisuuteen kuuluvia käsitteitä ja niiden selityksiä.

Muodosta niistä pareja muistiinpanoihisi. a) karman laki

1) ihmisen sielu

b) atmankarman laki

2) vapautusmaailmanjälleensyntymisen kiertokulusta

ihmisen sielu

3) jälleensyntysielu

c) brahman atman

brahman misen kiertokulku mokša samsara

vapautus jälleensyntymisen kiertokulusta

jälleensyntymisen kiertokulku

periaate, joka määrää ihmisen olomuodon seuraavassa elämässä

d) mokša

4) maailmansielu

e) samsara.

5) periaate, joka määrää ihmisen olomuodon seuraavassa elämässä

5. a) Etsi kirjan tekstistä seitsemän eri hindulaisuuden jumalaa. Kirjoita ne muistiinpanoihisi. b) Kuka heistä oli raivoisa kuoleman jumalatar? Entä kuka soitti huilua?

Syvennä 6. Mikä merkitys mietiskelyllä ja joogalla on hindulaisuudessa?

7. Lue oheinen ilmoitus.

IYER KAUNDINYA Sadayam July 84 near Bangalore looking for simple Brahmin Girl

Bangalore = Intiassa sijaitseva kaupunki Brahmin = yhteiskunnan ylin kasti

Julkaistu The Hindu -lehdessä 17.8.2014

a) Mitä ilmoituksessa haetaan? b) Mistä ilmiöstä se kertoo?

8. Pohdi, millä tavoin voit nähdä hindulaisuuden Suomessa.

Sovella 9. Tutustu hindulaisiin kalendaaririitteihin esimerkiksi sivustolla www.uskonnot.fi. Vertaile hindulaisia kalendaaririittejä suomalaisiin kalendaaririitteihin. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia huomaat?

10. Kirjoita blogimerkintä matkastasi Ganges-joelle. Kuvaile, miltä siellä näytti, mitä siellä tapahtui ja minkälaisia ihmisiä tapasit.

80 | Hindulaisuus

Tekijät Vesa Hirvonen, TT, dosentti, uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Pia Jussila, TM, uskonnon ja historian lehtori, Haukilahden koulu ja lukio, Espoo Minna Kartano, TM, rehtori, uskonnon ja historian opettaja, Auran yhtenäiskoulu ja Kirkonkulman koulu, Aura Mika Nokelainen, TT, toiminnanjohtaja, Martinus-säätiö, Tampere Tuula Sakaranaho, FT, uskontotieteen professori, Helsingin yliopisto Anita Virkkula, TM, uskonnon lehtori, Klaukkalan yläaste, Nurmijärvi Kiitämme saamistamme arvokkaista kommenteista eri uskontojen asiantuntijoita sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajia, jotka ovat lukeneet kirjan käsikirjoitusta.

Hindulaisuus

| 81

18

Kristinusko, tiede ja katsomukset On lämmin lokakuun yö ja vuoden viimeisiä mahdollisuuksia yöpyä saarella. Serkukset Markus ja Alex makoilevat makuupusseissa ulkosalla. He kuuntelevat aaltojen vyöryä rantakallioille ja ihmettelevät äärettömyyksiin leviävää tähtitaivasta. Hyvällä onnella he voivat nähdä tähdenlennonkin. Luonnonilmiöiden tarkkailu johdattaa poikien ajatukset uuteen keskustelunaiheeseen: Miten ihmeessä kaikki tämä on saanut alkunsa? Onko elämää toisilla planeetoilla? Onko kaikki vain sattumaa vai sittenkin jonkun suunnittelemaa?

Koulussa on puhuttu evoluutioteoriasta ja siitä, miten kaikki on kehittynyt vähitellen ja ihmisetkin ovat kaukaista sukua apinoille. Fysiikan tunnilla puhuttiin alkuräjähdyksestä. Se kuulostaa järkeenkäyvältä, mutta entä jos kaiken takana on kuitenkin jokin suurempi voima? Kristinuskossa ajatellaan, että Jumala on luonut maailman, mutta sulkevatko evoluutioteoria ja Raamatun luomiskertomus välttämättä toisensa pois? Vai voisiko uskoa molempiin? Nämä ovat isoja kysymyksiä yhdelle lokakuun yölle pohdittavaksi, ja silmiäkin alkaa vähitellen painaa.

Kristinusko, tiede ja katsomukset

| 221

➤ Kristinuskoa on arvioitu historian kuluessa lukuisista eri näkökulmista. Esimerkiksi luonnontieteiden synnyn myötä huomattiin, etteivät kaikki Raamatun kertomukset voi pitää tieteen perusteella paikkansa. Kristinuskon kritisoimista suvaittiin aikoinaan huonosti, mutta nykyisin voidaan vapaasti keskustella kristinuskon haastavistakin kysymyksistä.

Luonnontieteet saavat alkunsa 1600-luvulla Kristinuskon aseman vakiintumisen jälkeen Euroopassa ajateltiin pitkään, että kaikki maailmaa koskeva tieto oli olemassa eikä uutta enää syntynyt.

Tieto oli luettavissa esimerkiksi Raamatusta, jota pidettiin myös luonnontieteiden oppikirjana. Ihmiset uskoivat Raamatun kertomuksiin nojaten, että kaikki planeetat kiertävät maapalloa ja Jumala on luonut maailman kuudessa päivässä. Nämä olivat aikanaan yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä, joita harvat kyseenalaistivat.

Luonnontieteet saivat alkunsa 1600-luvulla, ja se asetti vanhat uskomukset kyseenalaiseksi. Uudet luonnontieteet perustuivat siihen, että tutkijat suorittivat kokeita, joiden perusteella he tekivät maailmaa koskevia päätelmiä. Esimerkiksi italialainen tähtitieteilijä ja fyysikko Galileo Galilei tarttui 1600-luvun alussa kaukoputkeen, joka oli aikansa uusi keksintö. Hän tarkkaili kaukoputkella taivasta ja osoitti havaintojensa perustella, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin. Tämä johti aurinkokeskisen maailmankuvan syntyyn, joka syrjäytti aiemman maakeskisen maailmankuvan.

Miten Galileo Galilei pystyi saamaan selville, että maapallo kiertää aurinkoa?

222 |

Maakeskinen ja aurinkokeskinen maailmankuva Maakeskinen maailmankuva

Aurinkokeskinen maailmankuva

Maa pysyy paikoillaan, kun planeetat kiertävät sen ympäri.

Aurinko pysyy paikoillaan, kun planeetat kiertävät sen ympäri.

Satoja vuosia Galileo Galilein havaintojen jälkeen nuori englantilainen luonnontieteilijä Charles Darwin teki vuosia kestäneen tutkimusmatkan, joka suuntautui eri puolille maailmaa. Tutkimusmatkan aikana keräämänsä aineiston pohjalta hän esitti evoluutioteorian, jonka mukaan ihminen ja eläinlajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana. Havainto oli hätkähdyttävä, sillä aiemmin oli Raamatun luomiskertomuksen perusteella uskottu, että Jumala oli luonut ihmisen yhden päivän aikana.

Tieteen tulokset vaikuttavat Raamatun tulkintaan Aurinkokeskeisen maailmankuvan synty ja Darwinin evoluutioteoria herättivät keskustelua kirkoissa. Tuoreeltaan uudet teoriat torjuttiin, ja esimerkiksi katolinen kirkko tuomitsi Galileo Galilein teoriat harhaoppisina.

Ennen pitkää tutkimustulokset kuitenkin pakottivat kristilliset kirkot tarkistamaan käsitystään Raamatusta. Vähitellen kirkkojen piirissä tunnustettiin, että Raamattu ei ole pätevä luonnontieteiden oppikirja.

Nykyään useimmat kristityt uskovat, että Raamattu kuvaa maailman ja ihmisen syntyä myyteillä, joiden tarkoitus ei ole olla luonnontieteellisesti tarkkoja esityksiä asioiden kulusta. Erityisesti Yhdysvalloissa on silti nykyäänkin kristittyjä ryhmiä, jotka eivät hyväksy muun muassa evoluutioteoriaa. He uskovat, että Raamattu on kaikissa asioissa erehtymätön ja vastustavat evoluutioteorian opettamista kouluissa.

Kreationisteiksi kutsutut tutkijat ja ajattelijat kannattavat yhä luomisteoriaa. He vetoavat siihen, että evoluutioteoriassa on heidän mukaansa tieteellisestikin arvioituna vakavia puutteita ja heikkouksia. He pyrkivät osoittamaan, että Raamatun luomiskertomukset ovat myös tieteellisesti uskottavia kuvauksia maailmankaikkeuden synnystä.

Kristinusko, tiede ja katsomukset

| 223

Uskontopakko vaihtuu uskonnonvapauteen

Menneinä aikoina saattoi olla vaarallista ajatella vastoin kirkon opetuksia.

1400-1700-luvuilla tuomittiin kuolemaan noidiksi epäiltyjä ihmisiä, joiden väitettiin tekevän yhteistyötä paholaisen kanssa. Noitavainoja oli ympäri Eurooppaa.

1500-luvulla alkaneeseen reformaatioon saakka lähes kaikki länsieurooppalaiset ihmiset kuuluivat katoliseen kirkkoon. Ainoastaan juutalaiset saivat pitää oman uskontonsa, eikä heitä pakotettu kääntymään kristinuskoon.

Heillä ei kuitenkaan ollut samoja oikeuksia kuin kristityillä, ja ajoittain heitä vainottiinkin. Reformaation myötä katolisen kirkon asema koko Länsi-Euroopan kirkkona sortui, mutta esimerkiksi Ruotsissa kaikkien oli sen jälkeen pakko olla luterilaisia ja Sveitsissä reformoituja.

Kaikissa maissa oli ihmisiä, jotka uskoivat eri tavoin kuin maan virallinen kirkko opetti, ja luonnontieteiden synnyn myötä uskontoon kohdistuvan kritiikin määrä kasvoi. Koska toisin uskominen oli useimmissa maissa rangaistavaa, toisinajattelijoiden oli joko liityttävä maan kirkkoon tai lähdettävä maanpakoon. 1600-luvun lopulta alkaen eri maissa alettiin kuitenkin vähitellen lieventää uskontoa koskevaa lainsäädäntöä, ja maat antoivat kaikille kristityille oikeuden harjoittaa haluamaansa kristinuskon muotoa. Lopulta Euroopan valtiot antoivat kansalaisilleen oikeuden kuulua mihin tahansa uskontokuntaan tai jättäytyä niiden ulkopuolelle.

Yhdistyneet kansakunnat laativat vuonna 1945 yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen. Viimeistään ihmisoikeuksien julistus takasi kaikille uskonnon ja omantunnon vapauden. Sen mukaan jokaisella on oikeus vaihtaa uskontoaan tai vakaumustaan ja julistaa sitä yksin tai yhdessä toisten kanssa. Ihmisoikeuksien julistus on osa eri maiden lainsäädäntöä ja voimassa myös Suomessa.

Uskonnonvapaudessa on kaksi puolta. Positiivinen uskonnonvapaus korostaa yksilön oikeutta harjoittaa uskontoaan ja kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhteisöön. Se painottaa ihmisen vapautta uskontoon. Negatiivinen uskonnonvapaus eli vapaus uskonnosta korostaa yksilön oikeutta olla harjoittamatta mitään uskontoa ja oikeutta jättäytyä kaikkien uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolelle.

224 | Kristinusko, tiede ja katsomukset

Ranskan vallankumous antaa lähtösysäyksen uskontokritiikille Ateismilla tarkoitetaan ajatussuuntaa, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ateisteja suvaittiin menneinä aikoina huonosti, ja siitä saattoi saada jopa kuolemanrangaistuksen. Ajateltiin, että jos joku kieltää yhteisön palvoman Jumalan olemassaolon, hän vetää yhteisön päälle Jumalan rangaistuksen.

Ateisteja on ollut kautta historian, mutta laajemmin se alkoi saada kannattajia vuonna 1789 tapahtuneen Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa. Osa vallankumousjohtajista oli ateisteja, kun osa heistä taas halusi uudistaa perinpohjaisesti kirkon opetuksia. Vallankumous päätyi loppuvaiheessaan hirmuvaltaan, jonka tiimellyksessä myös pappeja ja kristittyjä tuomittiin mestattavaksi giljotiinilla. Vaihe jäi lyhytaikaiseksi, kun valtaan nousi Napoleon Bonaparte, joka palautti katolisen kirkon aseman entiselleen.

Ranskan vallankumouksen jälkeen on noussut esiin lukuisia uskontokriitikoita, jotka ovat julkisesti arvostelleet uskontoja. Heistä merkittävin on ollut saksalainen filosofi Karl Marx. Hän oli kommunismin oppi-isä, joka ajatteli, että uskonnot ovat vain ihmisten yrityksiä kestää köyhyyttä ja surkeita elinoloja. Kun heidän elinolosuhteensa paranevat, uskonnotkin katoavat, sillä niistä tulee ihmisille tarpeettomia.

Karl Marxin mielestä uskonnot olivat kansalle oopiumia. Mitä tämä mielestäsi tarkoittaa?

Ranskan työläiset nousivat 1700-1800-luvuilla useita kertoja kapinaan vastustaakseen vallanpitäjiä ja tavoitellaakseen vapautta.

Eugène Delacroix’n maalaus on nimeltään Vapaus johdattaa kansaa (1830).

| 225

Liekkimalja Uskontokuntiin kuulumattomien kuolinilmoituksissa ja hautakivissä kristittyjen suosima risti on korvattu usein puun lehvällä, mutta toisinaan käytetään myös liekkimaljaa. Se on Vapaa-ajattelijain Liiton tunnus. Vapaa-ajattelijat ovat järjestö, joka muun muassa valvoo uskontokuntiin kuulumattomien ihmisten etuja yhteiskunnassa.

Liekkimalja kuvaa Prometheuksen tulta. Prometheus oli antiikin Kreikan jumala, joka oli puoliksi jumala ja puoliksi titaani. Hän varasti pääjumala Zeukselta tulen ja antoi sen ihmisille.

Hänen mielestään ihmisten oli aika ottaa vastuu omasta itsestään, eikä jumalia enää tarvittaisi.

Sigmund Freud oli itävaltalainen lääkäri, joka kehitti psykoanalyysiksi kutsutun hoitomenetelmän. Hän oli myös uskontokriitikko, sillä hänen mielestään uskonto oli sairaus, josta ihmisen piti parantua.

Karl Marxin ajatuksiin perustuvaa uskontopolitiikkaa on toteutettu Neuvostoliitossa ja Kiinassa. Näiden maiden johtajat eivät ole jääneet odottelemaan Marxin ennustamaa uskonnon vähittäistä katoamista, vaan uskonto yritettiin kitkeä pois kieltämällä sen harjoittaminen. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut. Kun Neuvostoliitto kaatui 1990-luvun alussa, uskonnollisten yhteisöjen toiminta sallittiin jälleen. Kiinassa valtio valvoo edelleen uskonnollisten yhteisöjen toimintaa, mutta vallanpitäjien suhtautuminen uskontoihin on muuttunut viime vuosikymmeninä aiempaa sallivammaksi.

Uusateismi haastaa kirkot 2000-luvun alkupuolelta lähtien ateistinen uskontokritiikki on pitkän hiljais­ elon jälkeen huomattavasti voimistunut. Useat uskontokriittiset ajattelijat, kuten Richard Dawkins ja Christopher Hitchens, ovat julkaisseet myyntimenestyksiksi nousseita kirjoja, joissa kannatetaan ateismia ja pidetään uskontoja ihmiskunnalle vahingollisina. Ilmiötä kutsutaan uusateismiksi.

Uusateistit ovat nostaneet uudelleen keskusteluun samanlaisia asioita, joita esitettiin jo 1800-luvulla Darwinin evoluutioteorian herättämissä keskusteluissa. Uusateismi asettaa tieteen ja uskonnon jyrkästi vastakkain, ja sen mukaan tiede kykenee ajan myötä selittämään kaikki maailmankaikkeuteen liittyvät kysymykset. Uusateismin kriitikot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että uusateistit nostavat esiin vain uskontojen huonoja puolia ja antavat siten virheellisen kokonaiskuvan uskonnoista.

Uskonnottomuudella on monenlaisia muotoja Kun Euroopan uskonnollista tilannetta on selvitetty kyselytutkimuksilla, vain muutama prosentti eurooppalaisista pitää itseään ateistina. Suurin osa pitää itseään uskonnollisena, vaikkeivät he välttämättä osallistu kovin aktiivisesti esimerkiksi kirkkojen järjestämiin tapahtumiin tai sitoudu kovin vankasti uskontojen opetuksiin.

Eurooppalaisten joukossa on myös jonkin verran agnostisismin kannattajia. Käsitteen kehitti 1860-luvulla englantilainen biologi Thomas Henry Huxley kuvaamaan omia ajatuksiaan jumalasta. Hänen mielestään jumala saattaa olla olemassa, mutta hänestä ei ole mahdollista saada varmaa tietoa. Osa agnostikoista kuuluu johonkin uskontokuntaan, kun jotkut heistä ovat jättäytyneet uskontokuntien ulkopuolelle.

Uskontokuntiin kuulumattomilla on omaa tapakulttuuriaan. Vauvalle voidaan antaa nimi järjestämällä hänelle nimiäiset, jonne kutsutaan perheen läheiset. Suomessa uskonnollisesti sitoutumaton Prometheus-leirin tuki ry järjestää teini-ikäisille Prometheus-leirejä, joilla pohditaan elämän peruskysymyksiä. Uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden vanhemmat voivat valita osallistuuko heidän lapsensa koulussa elämänkatsomustiedon vai evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen.

Muista nämä ➤➤ Luonnontieteiden

kehitys on vaikuttanut Raamatun tulkintaan. ➤➤ Uskontokritiikki sai

alkunsa Ranskan vallankumouksesta. ➤➤ Ateismi ja agnostisismi

ovat uskonnottomuuden muotoja.

Ateistit ovat joinain historian aikoina joutuneet vainotuiksi. Nykyään jokaisella on kuitenkin oikeus olla harjoittamatta vakaumuksensa vastaista uskontoa.

| 227

Esko Valtaoja

E

sko Valtaoja (s. 1951) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista tähtitieteen tutkijoista. Hänen tutkimusalallaan selvitetään muun muassa maailman syntyä, maailmankaikkeuden rakennetta, maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuutta ja maailmanloppua.

Valtaoja toimi pitkään Turun yliopiston avaruustähtitieteen professorina, kunnes jäi eläkkeelle syyskuussa 2015. Hän on tullut tunnetuksi räväkkänä ja sanavalmiina esiintyjänä, jolla on taito puhua ymmärrettävästi äärimmäisen vaikeatajuisista maailmankaikkeuteen liittyvistä kysymyksistä.

Valtaoja on ollut valmis rehelliseen ja avoimeen keskusteluun myös uskonnollisten ajattelijoiden kanssa. Hän on kirjoittanut yhdessä piispa Juha Pihkalan kanssa kaksi kirjaa Nurkkaan ajettu Jumala? (2005) ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni (2010). Niissä Pihkala ja Valtaoja kirjoittavat toisilleen kirjeitä, joissa he keskustelevat esimerkiksi uskontojen ja kristinuskon merkityksestä, uskon ja tiedon suhteesta, pahan olemuksesta, ihmiskunnan tulevaisuudesta ja elämän nautinnoista.

Esko Valtaojan maailmankatsomusta voi kutsua agnostiseksi. Hän toteaa, että tiede tarjoaa useimpiin asioihin parhaan mahdollisen selityksen. Hän ei usko ihmeisiin tai ”harmaahapsiseen Jumalaan”. Tästä huolimatta hän jättää

228 | Kristinusko, tiede ja katsomukset

Esko Valtaoja uskoo rehellisen ja avoimen keskustelun voimaan. Hän on näyttänyt omaa esimerkkiä siitä, miten tieteen ja uskontojen edustajat voivat käydä rakentavaa keskustelua.

auki sen mahdollisuuden, että Jumala tai jokin tuonpuoleinen on olemassa. Hänen mukaansa tieteellisin menetelmin ei voida varmuudella todistaa, ettei Jumalaa olisi olemassa. Lisäksi ihmisaivojen käsityskyky on näissä asioissa hänen mielestään hyvin rajallinen.

1. Miksi Esko Valtaoja pitää itseään agnostikkona?

2. Pohdi, miksi tieteen ja uskon välinen vuoropuhelu on tärkeää.

Tehtävät Tutustu 1. Selitä omin sanoin, mitä tarkoittaa a) ateismi b) agnostisismi.

2. Miten Galileo Galilein tutkimukset muuttivat ihmisten maailmankuvaa?

3. Onko Raamatun luomiskertomus mielestäsi myytti vai tieteellinen näkemys maailman synnystä? Perustele.

4. Miten uskonnon ja omantunnon vapaus näkyy omassa elämässäsi?

5. Suunnittele juliste, jossa puolustetaan uskonnon ja omantunnon vapautta.

Syvennä 6. Laadi vuoropuhelu tilanteesta, jossa uskonnollinen ja uskonnoton ihminen keskustelevat maailman synnystä.

7. Voiko valtio olla täysin uskonnoton? Perustele näkemyksesi.

8. Pohdi, onko olemassa kysymyksiä, joihin ihminen ei löydä ehkä koskaan vastauksia.

Sovella 9. Ovatko uskonnot kuolemassa? Perustele.

10. Kuuluisa tiedemies Richard Dawkins on ateisti. Pohdi, mitä hän on tarkoittanut alla olevalla lausahduksellaan ja miten se liittyy ateismiin.

Eikö riitä, että näkee kauniin puutarhan?

Miksi täytyy uskoa, että sen pohjalla on vieläpä keijukaisiakin?

Kristinusko, tiede ja katsomukset

| 229