Lukion Syke 2 Terveys ja ympäristö

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Toimitus ja kuvatoimitus Anni-Elina Karvonen ja Tiia Kähärä Graafinen suunnittelu ja taitto Sari Väkelä Kansi Sari Väkelä

Piirrokset Seija Rusanen Kuvalähteet kirjan lopussa 1. painos © Jaana Kinnunen, Ismo Lehtinen, Tiina Lehtinen, Anu Linnansaari ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valo­ kopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan.

Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-7773-9 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2021

LUKIJALLE

Näin Lukion Syke tukee oppimista Johdantotekstit sitovat käsiteltävät teemat nuorten elämään sekä ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Pohdi aluksi -tehtävät ohjaavat analysoimaan johdantotekstiä, herättelevät pohjatietoja ja motivoivat tulevan teeman käsittelyä.

I

POHDI ALUKSI

YHDYSVALTALAINEN mies ilmestyi sairaalan ensiapuun ja pyysi apua. Hän kertoi osallistuneensa masennuslääketutkimukseen ja ottaneensa kaikki jäljellä olevat 29 lääkekapselia kerralla. Tämän sanottuaan hän pyörtyi.

Hän palasi tajuihinsa, mutta oli kalpea, unelias ja veltto. Seurannassa potilaan verenpaine oli matala, syke korkea, hengitys kiihtynyttä ja hän tärisi. Kun tutkimuksen salaus oli saatu purettua, todettiin potilaan käyttämän tutkimuslääkkeen olleen lumelääkettä. Kun potilas kuuli tämän, hän huojentui ja oli 15 minuutin kuluttua virkeä ja normaalivointinen.

Tämä kuvaus oli esimerkki noseboilmiöstä, joka tarkoittaa ihmisten tietoista tai tiedostamatonta odotusta, että jotain pahaa sattuu tai jollain asialla on heille haitallisia vaikutuksia.

Nosebo on yksi niistä ilmiöistä, jotka hoidon

Jokainen pääluku alkaa aloitus­ aukeamalla, jonka tunnistaa teemaväristä. Aloitusaukemat tukevat käsiteltävien ilmiöiden hahmottamista kokonaisuuksina.

tehon arvioinnissa tekevät ihmisten subjektiivisista kokemuksista epäluotettavia. Myös lumevaikutus, kognitiiviset harhat ja vinoumat muokkaavat tulkintojamme.

Luotettavampien päätelmien tekemiseen tarvitaan tutkittua tietoa, jossa harhat ja vinoumat on minimoitu. Terveystiedon käsittely julkisuudessa voi parhaimmillaan vahvistaa terveysviestejä, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa terveysaiheista ja jopa saada aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa. Koska terveysviestinnällä on vaikutusta kaikkiin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin, tarvitsemme oikeaa ja luotettavaa terveystietoa.

TERVEYS JA TIETO

T ERVEYSOSAAM I NEN + TIEDOT: Tiedän tutkimustiedon hankkimisen periaatteet ja tutkimusprosessin vaiheet. Tunnen terveysviestinnän muotoja sekä vaikutuskeinoja.

Juhani Knuuti: Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa. 2020. Muokattu.

+ TAIDOT: Osaan hakea tietoa ja vertailla eri lähteiden luotettavuutta sekä soveltaa tutkimustiedon hankkimisen periaatteita.

Lue tekstikatkelma ja pohdi seuraavia kysymyksiä. a. Miten noseboilmiö vaikutti esimerkkipotilaaseen?

+ VASTUULLISUUS: Tunnistan toimintani seurauksia mediaympäristössä ja tiedän vastuuni tiedon jakamisessa. + ITSETUNTEMUS: Osaan analysoida

terveysviestinnän merkitystä terveyskäsitykselleni ja terveydelleni. + KRIITTINEN AJATTELU: Osaan arvioi-

da kriittisesti erilaisia terveystiedon lähteitä ja niiden luotettavuutta.

b. Lääketutkimuksissa koehenkilöt eivät tiedä, saavatko tutkittavaa lääkettä vai vaikuttamatonta plasebo-lääkettä. Pohdi esimerkkitapauksen pohjalta, miksi niin on.

Aloitusaukeamalle on koottu pääluvun terveys­osaamisen tavoitteet. Niihin palataan pääluvun lopun itsearvioinnissa.

c. Millaisia kokemuksia sinulla on tutkimuksista? d. Mistä etsit terveyteesi ja hyvinvointiisi liittyvää tietoa?

Nikotiiniriippuvuus kehittyy salakavalasti

Tavoitteet + tietää nikotiinituotteiden keskeiset haittaaineet

Oppimistavoitteet listataan selkeästi jokaisen luvun alussa. Niihin palataan pääluvun lopun itsearvioinnissa.

+ osata eritellä nikotiinituotteisiin liittyviä haittoja + pohtia keinoja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseksi + tietää nikotiinituotteiden lopettamisen keinoja ja hyötyjä + tietää tupakkateollisuuden haitat

12

Nikotiinituotteet

Tupakoimattomuus on tärkeimpiä väestön terveyttä edistäviä tekijöitä. Tupakointi on monien sairauksien taustatekijä, ja tupakoinnista johtuvien sairauksien hoitaminen aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Lisäksi epäsuoria kuluja tulee esimerkiksi sairauspoissaoloista. Tupakkavero tuottaa valtiolle vähemmän tuloja kuin tupakoinnista aiheutuu menoja. Tupakoinnin haittoja ei kuitenkaan voi rajata vain taloudellisiin vaikutuksiin, koska sairastumiseen liittyvää huolta ja kärsimystä ei voi mitata rahalla.

Tupakointi aloitetaan useimmiten nuoruusiässä. Monelle ensikokemus on huono: tupakka maistuu pahalta, savu ärsyttää hengitysteitä ja verenkierron kautta keskushermostoon leviävät aineet huimaavat ja saavat aikaan pahoinvointia. Nuorten tupakoinnin alkamisessa olennaista on kavereiden asenteet, mielikuvat sekä läheisten ja idolien antama malli. Harva aloittaa tupakoinnin yksin, vaan halu tulla hyväksytyksi on usein tärkeä taustatekijä.

Päivittäin tupakoivien nuorten määrä on vähentynyt selvästi. Todennäköisesti kaikki nuoret tietävätkin tupakoinnin olevan terveydelle haitallista. Kuitenkin osalla halu tupakoida ohittaa tiedon terveysriskeistä.

Tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini aiheuttaa voimakasta fyysistä riippuvuutta. Nikotiini imeytyy elimistöön muutamassa sekunnissa.

Nikotiiniriippuvuus kehittyykin nopeasti: siihen riittää noin sadan savukkeen polttaminen, mutta joillekin jo muutama savuke aiheuttaa riippuvuusoireita. Nikotiinireseptoreita on paljon aivoalueilla, joissa mielihyvän kokemukset syntyvät. Reseptoreiden määrä on yksilöllinen, minkä vuoksi herkkyys fyysiseen riippuvuuteen vaihtelee. Nikotiinille kehittyy nopeasti toleranssi, koska se heikentää kohdereseptorinsa herkkyyttä, ja mielihyvän aikaansaamiseksi nikotiinimäärää on lisättävä. Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä herkemmin nikotiiniriippuvuus syntyy.

Nikotiinin psyykkinen riippuvuus ilmenee muun muassa siten, että esimerkiksi tupakoitsija kokee savukkeen rauhoittavan ja lievittävän stressiä. Tuntemus johtuu pohjimmiltaan fyysisestä riippuvuudesta, sillä vieroitusoireet saavat aikaan rauhattoman olon. Kun vointi tupakoinnin seurauksena paranee, syntyy virheellinen kokemus, että tupakointi lievittäisi stressiä.

Sosiaalisella riippuvuudella on suuri merkitys tupakoinnin ja nuuskaamisen aloitusvaiheessa. Halu kuulua kaveriporukkaan kannustaa tupakoimaan tai käyttämään nuuskaa. Myös tapariippuvuus voi olla sekä psyykkistä että sosiaalista. On tilanteita, joissa on tottunut nikotiinivalmisteen käyttöön esimerkiksi ruokailun jälkeen.

TUPAKKAA KOKEILEMATTOMAT 12–18-VUOTIAAT % 100 80 70 60 50 40

Tytöt Pojat

30

Opetustekstit ovat selkeitä ja tiiviitä tietopaketteja, jotka opiskelijan on helppo ottaa haltuun.

Monet nuorisoidolit käyttävät avoimesti nikotiinituotteita. Se näkyy muun muassa somessa olevissa kuvissa tai musiikin sanoituksissa ja musiikkivideoissa. Pohdi, miten julkisuuden henkilöiden esimerkki vaikuttaa nuorten nikotiinituotteiden käyttöön.

Tupakkakasvi Nicotiana tabacum on saanut tieteellisen nimensä ranskalaisen diplomaatin Jean Nicot’n mukaan. Hän toi tupakan Ranskaan vuonna 1560.

Kaikki

20 10 0 1977

1987

1997

2007

2017

Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2019

160

RIIPPUVUUDET

RIIPPUVUUDET

Kuviot, taulukot ja tilastot havainnollistavat kiinnostavasti sisältöjä sekä toimivat tiivistelminä.

161

3

Jokainen pystyy edistämään kestävää kehitystä

Joissakin kaupungeissa kaupunkipyöräpalvelulla pyritään lisäämään pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteessä. Millä eri tavoilla palvelu vaikuttaa kestävään kehitykseen ja terveyteen?

134

Yhteiskunnallisella tasolla ihmisten arjen toimintaa voidaan ohjata kestävän kehityksen mukaisesti muun muassa lainsäädännöllä, verotuksella tai tukijärjestelmillä. Esimerkiksi julkista liikennettä kehittämällä vähennetään päästöjä ja siten parannetaan hengitysilmaa.

Yhdyskuntasuunnittelulla on mahdollista turvata luonnonympäristön ja sen monimuotoisuuden säilyminen.

Ajattelemalla globaalisti ja toimimalla paikallisesti myös yksilöt voivat valinnoillaan ja toiminnallaan edistää kestävää kehitystä. Suurin osa yksilön kulutuksen terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksista liittyy arkeen eli asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Kulutustottumuksilla voi vaikuttaa esimerkiksi kauppojen tarjontaan ja näin ollen myös siihen, mitä teollisuudessa tuotetaan. Helpoin tapa vähentää oman kulutuksensa ympäristövaikutuksia on kuluttaa vähemmän tavaraa. Kuluttaminen on kuitenkin tärkeää taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Hyviä kuluttamisen muotoja ovat esimerkiksi palvelujen ostaminen sekä kiertotalous eli lainaaminen, vuokraaminen tai käytetyn tavaran antaminen, myynti ja osto.

Ekologiseen kestävyyteen voi vaikuttaa säästämällä luonnonvaroja eli välttämällä turhia pakkausmateriaaleja, syömällä kasvispainotteisesti sekä korjaamalla ja kierrättämällä materiaaleja aina kun voi. Tuotteiden elinkaareen tutustuminen auttaa valitsemaan mahdollisimman ekologisen vaihtoehdon. Myös hyvä luontosuhde edistää ekologista kestävyyttä. Hyvää luontosuhdetta tukevat luonnossa liikkuminen, luonnon kunnioittaminen ja ympäristönsuojelu.

Sosiaalisen kestävyyden edistämisen keskiössä on toisten ihmisten kunnioittaminen. Yksittäinen ihminen voi osoittaa sen olemalla suvaitsevainen, kohtelemalla kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja puuttumalla syrjintään sekä ehkäisemällä kiusaamista. Läheisiä ihmisiä voi huomioida varaamalla heille aikaa, tapaamalla heitä kasvotusten ja auttamalla, kun he tarvitsevat apua.

SYVENNÄ TIETOJASI

Pikamuoti kestävän kehityksen uhkana PIKAMUOTI TARKOITTAA muotiteollisuutta, johon liittyvät halvat hinnat, jatkuvat uutuudet sekä nopea tavaran kierto. Se on kulutuskäyttäytymisen aiheuttama ongelma erityisesti länsimaissa. Pikamuotiteollisuudessa voimakkaalla markkinoinnilla luodaan keinotekoisia tarpeita ostaa jatkuvasti uusia vaatteita esimerkiksi parin viikon välein vaihtuvien mallistojen avulla. Koska vaatteiden kierto on noVaatteiden nopean peaa, pikamuoti myös saaskierron vuoksi tuttaa paljon. pikamuoti saastutEkologisen kestävän ketaa paljon. hityksen kannalta pikamuotiteollisuus on haitallista, koska se aiheuttaa ympäristöhaittoja sekä kehittyvissä ja kehitysmaissa että länsimaissa. Vaatteiden tuotannossa kuluu valtavasti vettä, jota paikalliset ihmiset tarvitsisivat arkielämässään. Kuitujen käsittelyssä ja vaatteiden värjäämisessä käytetyt kemikaalit voivat olla terveydelle vaarallisia ja saattavat heikentää terveyttä myös vesistöjen saastuttamisen kautta. Vaatteiden valmistuksesta ja jakelusta syntyy hiilidioksidipäästöjä yli miljardi tonnia vuosittain, ja tekstiiliteollisuuden kasvihuonepäästöt ovat suurempia kuin kaiken lento- ja laivaliikenteen päästöt yhteensä. Tekstiilit valmistetaan usein sekoitekuiduista, joten niiden kierrätys on hankalaa.

Kaikista valmistetuista vaatteista jopa 70 prosenttia päätyykin kaatopaikoille tai poltettaviksi. Myös myymättä jääneet tuotteet päätyvät suoraan jätteeksi.

Pikamuotiteollisuudessa saatetaan riistää työntekijöiden oikeuksia. Työtä voidaan teettää epäinhimillisissä oloissa, ja esimerkiksi lapsityövoiman käyttäminen ei ole tavatonta. Näin pikamuotiteollisuus on haitallista myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen kannalta. Viiden euron t-paita ei ole koskaan eettinen eikä ekologinen valinta, koska sitä ei ole voitu valmistaa niin, että ompelija saisi sellaisen palkan, jolla pystyy elämään. Kallis hintakaan ei tosin ole tae työntekijöiden hyvästä kohtelusta.

Monet ihmiset sanovat haluavansa suosia esimerkiksi kotimaisia tuotemerkkejä, jotka on tuotettu vastuullisesti. Kulutuskäyttäytymisessä tämä ei juurikaan näy, vaan halpa hinta on edelleen suomalaisen vaateostoksen tärkein peruste. Vapaaehtoisuuteen perustavat yritysten vastuullisuustoimet eivät ole toimineet, joten hallitus on työstänyt yritysvastuulakia. Jotkut vaativat myös pikamuodin haittaveroa. Vastuullinen kuluttaminen ei ole helppoa, vaikka tietäisikin, miten olisi hyvä toimia. Kulutuskäyttäytymistä helpottaisi esimerkiksi se, että vaateketjut kertoisivat selkeämmin sen, missä ja miten vaatteet on valmistettu.

Syvennä tietojasi -tekstit tarjoavat ajankohtaista syventävää tai soveltavaa lisätietoa luvun aiheesta.

VAATTEIDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT VÄHENEVÄT JA LUKUMÄÄRÄ KASVAA 220 indeksi: vaateiden myyntimäärä/käyttökerrat (arvo 100 vastaa vuoden 2000 tilannetta)

Yksittäisten vaatekappaleiden käyttökerrat

200

Myytyjen vaatteiden lukumäärä

180 160

Kuvio kuvaa vuodessa myytyjen vaatteiden lukumäärän ja yksittäisten vaatekappaleiden käyttökertojen kehitystä 2000-luvulla. Mitä johtopäätöksiä siitä voi tehdä?

140 120 100 vuosi 2000

2005

2010

2015

Lähde: Ellen MacArthur Foundation

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

135

Kuvat ja kuvatekstit ovat olennainen osa oppimisprosessia.

TEHTÄVÄT

Yhteiskunnan tasolla työhyvinvointiin panostamista on ajateltu yhtenä keinona saada ihmiset jaksamaan nykyistä pidempään työelämässä.

Työuupumus, burn out eli loppuun palaminen, on pitkään jatkuneen stressin seuraus. Sen tunnusmerkkejä ovat voimakas väsymys, joka ei mene levolla ohi. Lisäksi on voimattomuuden tunnetta, motivaation katoamista ja turhautumista sekä omien kykyjen epäilyä ja ammatillisen itsetunnon murenemista. Koulu-uupumus tarkoittaa opiskeluun liittyvää työuupumusta. Tautiluokituksessa on diagnoosikoodi työuupumukselle, mutta se ei oikeuta Kelan korvaamaan sairauslomaan. Sairauslomaa voi saada jonkin muun uupumukseen liittyvän syyn, kuten ahdistuksen, takia. Työuupunut voi sairastua myös masennukseen tai johonkin muuhun sairauteen, mikä voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Työterveyslaitoksella tutkitaan työuupumuksen parempaa tunnistamista. Työhyvinvointia edistämällä näitä työstä johtuvia haittoja voi vähentää. Lisäksi työhyvinvoinnin edistäminen parantaa henkilöstön osaamista, vähentää tapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä lisää työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.

Työnantajan näkökulmasta työhyvinvoinnin voi nähdä investointina, joka voi lisätä työn tuottavuutta ja laatua sekä vähentää sairauspoissaoloja. Työntekijä saattaa saada hyvinvoivasta työyhteisöstä energiaa myös vapaa-aikaansa. Onnistumisesta saatu palaute työssä voi lisätä itseluottamusta ja vahvistaa psyykkistä terveyttä. Yhteiskunnassa on voimakas pyrkimys työurien pidentämiseen ja eläkeikärajoja on nostettu. Työhyvinvointia onkin tarjottu ratkaisuksi saada ihmiset jaksamaan nykyistä pidempään työelämässä. Suurten ikäluokkien eläköityminen, vanhusten määrän kasvaminen sekä työntekijöiden määrän vähentyminen heikentävät huoltosuhdetta. Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, joista työssäkäyvien on huolehdittava. Työurien pidentäminen on yksi keino hallita tätä muutosta.

1

Selitä käsitteet ja miten ne liittyvät työhyvinvointiin. a. työkyky b. työturvallisuus c. ammattitaito d. työhygienia e. ergonomia f. työsuojelu g. työterveyshuolto

2

5

a. Tarkastele tämän sivun kuviota sairauspäivärahaa saaneista. Mitä johtopäätöksiä siitä voi tehdä? b. Pohdi, mitkä tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.

6

Työpaikkakiusaaminen voi jatkuessaan vaarantaa työntekijän terveyden.

b. Mitkä asiat opiskelussasi kuormittavat? c. Pohtikaa yhdessä, millaisilla keinoilla kuormitusta voi vähentää?

b. Millä primaariprevention keinoilla kiusaamista voisi ehkäistä?

7

Pohdi. a. Miten työ voi edistää terveyttä?

Ergonomian huomioiminen on tärkeää myös opiskelussa. a. Ota kännykällä kuva omasta opiskeluympäristöstäsi ja itsestäsi työskentelemässä.

Merkitse kuviin nuolilla ergonomiaa tukevia ja haittaavia tekijöitä.

b. Miten vapaa-aika voi vaikuttaa työssä jaksamiseen?

4

Arvioi omaa opiskelukykyäsi sivulla 99 olevan Työhyvinvoinnin rakennusaineet -kaavion pohjalta. a Mitkä ovat voimavarojasi?

a. Millä eri tavoilla kiusaaminen voi ilmetä?

3

Analysoi tilastoa.

Tarkastele kirjan kuvia erilaisista työympäristöistä.

b. Arvioi oman opiskeluympäristösi ergonomisuutta kuvien perusteella.

a. Mitä työhyvinvointia tukevia ja haittaavia tekijöitä kuvista löydät?

c. Miten voisit parantaa opiskeluympäristösi ergonomiaa?

b. Millainen työympäristö olisi sinulle mieleisin? Miksi?

SAIRAUSPÄIVÄRAHAA VUODEN AIKANA SAANEIDEN OSUUS EI-ELÄKKEELLÄ OLEVISTA 16–67-VUOTIAISTA VUOSINA 2000–2019 (%) % väestöstä 12 10

Yhteensä Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Vammat ja myrkytykset Hengityselinten sairaudet Hermoston sairaudet

8 6 4 2 0 2000

2005

2010

2015

2019

Lähde: Kela

108

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Keskeiset käsitteet on tummennettu, ja niiden selitykset on koottu hakemistoon.

4

109

Tehtävissä hyödynnetään monipuolisia aineistoja.

Tehtävät on jaoteltu tiedonkäsittelyn taitojen mukaan: vihreät tehtävät harjoittavat muistamista ja ymmärtämistä, turkoosit analysointia ja soveltamista ja liilat arviointia ja luomista.

Tiedonkäsittelyn taitoja harjoitellaan pääluvun lopetusaukeamalla.

Taidot on merkitty selkeästi tehtävän yläpuolelle. Tehtävissä harjoitellaan käsitteiden käyttöä, argumentointia, analysointia, soveltamista, arvioin­tia ja luomista.

TIEDONKÄSITTELYN TAIDOT

KÄSITTEET

1

Kerratkaa käsitteitä pareittain.

ANALYSOINTI

4

a. Valitkaa pareittain kymmenen tummennettua käsitettä luvuista 1–4 ja selittäkää vuorotellen, miten käsite liittyy tietoon tai tutkimukseen.

Tutustu Kouluterveyskyselyyn.

a. Mitä tutkimustyyppejä ja tutkimusasetelmaa Kouluterveyskysely edustaa?

f. Mikä on tutkimuksen kohdejoukko? Onko tutkimuksen tulos yleistettävissä vastaavaan väestöön koko Suomessa? Perustele.

c. Mitä terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja toimintakykyyn liittyviä aiheita lukiolaisilta tutkitaan? Anna muutama esimerkki.

g. Puuttuuko tiivistelmästä joitain olennaisia tietoja, jotta tutkimuksen luotettavuutta voisi paremmin arvioida? Perustele.

d. Miten kyselyn tuloksia raportoidaan? e. Miten tuloksia hyödynnetään?

Laadi tutkimussuunnitelma.

Nuuskaus ja tupakointi hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla

e. Pystyykö esitetyistä tutkimuksen tuloksista tekemään päätelmistä löytyvät johtopäätökset? Perustele.

b. Mikä on tutkimuksen kohdejoukko, ja käytetäänkö siinä otosta vai onko se kokonaistutkimus?

3

b. Mitä tutkimusasetelmaa tutkimuksessa on käytetty? Perustele.

d. Mitä tunnuslukua tutkimuksen tuloksissa on käytetty kuvaamaan ilmiötä? Olisiko jotain muutakin tunnuslukua voitu käyttää? Perustele.

Etsi Kouluterveyskyselystä tietoa THL:n nettisivuilta ja pohdi seuraavia kysymyksiä.

Perustele.

LUOMINEN

a. Mitä tutkimustyyppejä tutkimus edustaa?

Perustele.

c. Millainen tutkimuksen tutkimuskysymys on voinut olla?

SOVELTAMINEN

LUOMINEN JA ARGUMENTOINTI

5

Kirjoita mielipidekirjoitus.

Eräässä lukiossa tarvitaan tietoa opiskelijoiden hartia- ja selkäkivuista. Opiskelijoita on yhteensä 850.

Wikipedia on internetissä julkaistava ja vapaaehtoisten kirjoittama ilmainen tietosanakirja.

a. Suunnittele, miten asiaa voitaisiin mielekkäästi tutkia.

a. Kirjoita mielipidekirjoitus sen puolesta tai vastaan, voiko Wikipediaa mielestäsi käyttää luotettavana tiedonlähteenä. Muista perustella kantasi ja argumentoida hyvin.

b. Laadi tutkimussuunnitelma. Voit katsoa tutkimussuunnitelman osat sivulta 27.

Tutkimusraportin tiivistelmä Suomen Lääkärilehti Alkuperäistutkimus 7.2.2020 6/2020 vsk 75 s. 330–337 Vertaisarvioitu

Lue tutkimusraportin tiivistelmä sivulta 67 ja vastaa kysymyksiin.

b. Varmistakaa, että tiedätte myös käsitteiden määritelmät.

2

Analysoi tutkimusta tutkimusraportin tiivistelmän pohjalta.

b. Järjestäkää luokassa väittely aiheesta.

Ryhmittykää sen mukaan, kumman puolen olette mielipidekirjoituksessanne valinneet. Voit etsiä netistä tietoa kirjoituksesi tueksi.

Lähtökohdat Nuuskan käyttö on yleistynyt ja tupakointi vähentynyt Suomessa. Selvitimme Oulun yliopiston hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoiden tapoja.

Päätelmät Nuuskan käyttö oli huomattavasti yleisempää kuin tupakointi. Miehet nuuskasivat enemmän kuin naiset. Tupakoinnissa sukupuolieroa ei havaittu.

Menetelmät Opiskelijoille (n = 1 165) lähetettiin sähköpostitse kutsu kyselytutkimukseen. Kyselyyn vastasi 542 opiskelijaa (47 %).

Kirjoittajat: Milla Piilonen, hammaslääketieteen kandidaatti Oulun yliopisto, suun terveyden tutkimusyksikkö

Tulokset Vastaajista 12,3 % (n = 66) nuuskasi ja 4,5 % (n = 24) tupakoi päivittäin tai satunnaisesti. Nuuskan käyttäjät olivat nuuskanneet keskimäärin 5,1 vuotta (0–13 v), ja tupakoitsijat olivat tupakoineet keskimäärin 8,8 vuotta (2–22 v). Alle puolet nuuskaajista halusi lopettaa nuuskan käytön.

Ritva Näpänkangas. dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto, suun terveyden tutkimusyksikkö Tarja Tanner. HLT, tutkijatohtori Oulun yliopisto, suun terveyden tutkimusyksikkö Sidonnaisuudet: Milla Piilonen: ei sidonnaisuuksia Ritva Näpänkangas: luentopalkkiot (Hammaslääkäriseura Apollonia) Tarja Tanner: luentopalkkiot (Vaasan kaupunki)

Piilonen M, Näpänkangas R, Tanner T. Nuuskaus ja tupakointi hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla. Suom Lääkäril 2020; 75(6):330–337

ITSEARVIOINTI 1

Kertaa ja arvioi oppimaasi.

Palaa lukujen 1–4 alussa oleviin oppimistavoitteisiin. Arvioi, miten hyvin olet omaksunut aihepiirille asetetut tavoitteet.

2

Terveysosaaminen Kerratkaa ja arvioikaa opittua terveysosaamisen näkökulmasta yksin tai pienissä ryhmissä keskustellen. Palatkaa myös sivulla 11 oleviin terveysosaamisen tavoitteisiin: a. Eritelkää tarkemmin, millaista osaamista eri terveysosaamisen alueisiin kuuluu pääluvussa I Terveys ja tieto. b. Pohtikaa, miten terveysosaamisenne kehittyi näillä alueilla. Antakaa jokaiselta osaalueelta esimerkkejä. Arvioi omaa terveysosaamistasi janalla 1–4.

66

TERVEYS JA TIETO

TERVEYS JA TIETO

67

Pääluvun lopun itse­arvioin­ti­ osiossa arvioidaan omaa oppimista lukujen oppimistavoitteiden ja terveysosaamisen tavoitteiden avulla.

Tekijät Jaana Kinnunen, TtM, terveystieteiden tutkija ja väitöskirjatyöntekijä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa

Tiina Lehtinen, TM, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun terveystiedon, uskonnon, filosofian ja psykologian opettaja ja opettajankouluttaja Anu Linnansaari, LitM, Pirkkalan yhteislukion terveystiedon ja liikunnan lehtori ja väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Ismo Lehtinen, LitM, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun liikunnan ja terveystiedon opettaja ja opettajankouluttaja

Kiitämme teoksen käsikirjoituksen lukeneita asiantuntijoita tärkeistä kommenteista ja lausunnoista: terveysviestinnän yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistolta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ehyt ry:n asiantuntijat.

5

SISÄLLYS

Näin Lukion Syke tukee oppimista Laaja-alainen osaaminen terveystiedossa Ajattelun ja tiedonkäsittelyn taidot

I Terveys ja tieto 1

Terveyteen liittyvän tiedon hankinta

10

12

Arkitieto perustuu kokemuksiin 12 Tieteellinen tieto perustuu tutkimuksiin 14 Terveyteen liittyvän tiedon etsiminen 15 Terveystutkimuksen kohteet 17 Syvennä tietojasi: Terveystutkimuksissa yleisimmin käytettyjä tunnuslukuja 18 Eettiset kysymykset terveystutkimuksissa 20 Tehtävät 21

2

Tutkimusprosessin eteneminen – ongelmasta johtopäätöksiin

Terveysviestinnän luotettavuuden arviointi 54 Tutkimuksen arviointikriteerit 56 Läpinäkyvä ja vertaisarvioitu tutkimusraportti kertoo luotettavuudesta 58 Sopiva tutkimusasetelma ja aineisto tukevat luotettavuutta 59 Tutkimustuloksia vääristävät tekijät 61 Tieteen yleistajuistaminen ja tiedeviestinnän haasteet 62 Syvennä tietojasi: Riskin arviointi 63 Tehtävät 65 Tiedonkäsittelyn taidot 66

3 8 9

II Ympäristö terveyden tukena 5

22

Tutkimuksen suunnittelun perusperiaatteita 22 Tutkittavan joukon valinta 24 Tutkimustyypin ja tutkimusasetelman valinta 25 Määrällisen tutkimuksen erityispiirteet 27 Laadullisen tutkimuksen erityispiirteet 32 Tutkimuksen johtopäätökset ja raportointi 36 Tehtävät 37

3

Mediaympäristö ja terveysviestintä

4

Tiedon arviointi ja luotettavuus

51

Mediaympäristössä toimiminen vaatii kriittisyyttä 51 Ajattelun vinoumat vaikuttavat tiedon tulkintaan 52

6

Fyysisen ympäristön terveysvaikutukset 70 Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön terveysvaikutukset 72 Riskillä arvioidaan vaaraa 73 Hengitysilma 75 Ravinto 77 Talousvesi 78 Arjen kemikaalit 79 Säteily 80 Melu 82 Ilmastonmuutos 84 Ympäristöriskien hallinta ja ehkäisy 87 Tehtävät 88

38

Äly- ja digilaitteiden käytön terveysvaikutukset 38 Terveysviestintä 40 Terveysjournalismi 41 Terveysaiheinen tiedeviestintä 43 Terveyden asiantuntijat netissä ja sosiaalisessa mediassa 43 Maallikot netissä ja sosiaalisessa mediassa 44 Median käyttäjän vapaus ja vastuu 45 Terveys osana viihdettä 46 Terveys mainonnassa 47 Tehtävät 49

68

6

Psykososiaalinen ympäristö ja terveys

89

Sosiaalinen perimä 89 Sosiaalinen pääoma 91 Sosiaalinen verkosto tarjoaa sosiaalista tukea 92 Sosiaalinen tuki vaikuttaa terveyteen 93 Syvennä tietojasi: Taide tukee terveyttä 95 Kulttuuriympäristö 96 Tehtävät 97

7

Työhyvinvointia edistävä työympärist

98

Työhyvinvointia rakentamassa 98 Työn vaatimukset 100 Syvennä tietojasi: Työn imusta työhyvinvointia 101

Terveellinen ja ergonominen työympäristö 102 Työhön perehdyttäminen ja työnopastus 105 Työsuojelu 105 Työterveyshuolto 107 Työhyvinvointi suojaa työuupumukselta 107 Tehtävät 109

8

Turvallisuus ja terveys

110

Turvallisuuden tunne 110 Turvattomuus ja turvallisuuden lisääminen 112 Syvennä tietojasi: Väkivallaton vuorovaikutus selkeyttää kommunikaatiota 115 Väkivalta murentaa turvallisuutta 117 Väkivalta lähipiirissä 117 Kunniaväkivalta 119 Kiusaaminen on yhteisöllistä väkivaltaa 119 Tapaturmat 122 Tapaturmien ehkäisy 123 Tehtävät 125

9

Kestävä kehitys terveyden tukena 126 Ekologinen kestävyys tähtää luonnon säilyttämiseen 127 Sosiaalinen kestävä kehitys pyrkii vähentämään eriarvoisuutta 130 Kulttuurinen kestävyys huomioi kulttuurien moninaisuuden 131 Taloudellisella kestävyydellä turvataan yhteiskunnan palveluja 132 Jokainen pystyy edistämään kestävää kehitystä 134 Syvennä tietojasi: Pikamuoti kestävän kehityksen uhkana 135 Tehtävät 137 Tiedonkäsittelyn taidot 138

III Riippuvuudet 10 Riippuvuuden kehittyminen

ja ehkäisy

140

142

Mielihyvän tavoittelu voi muuttua riippuvuudeksi 142 Riippuvuuden syntymekanismit 144 Riippuvuuksien ehkäisy 146 Riippuvuuden monenlaiset haitat 147 Riippuvuussairauksia voi hoitaa 149 Tehtävät 150

11

Toiminnalliset riippuvuudet

151

Netinkäyttö muuttaa aivojen toimintaa 152 Nettiriippuvuus on yleisimpiä toiminnallisia riippuvuuksia 152 Someriippuvuus on yksi nettiriippuvuuden muoto 154 Peliriippuvuus 155 Pelaamisen arvioidaan yleistyvän 157 Peliriippuvuus on luokiteltu sairaudeksi 158 Tehtävät 159

12 Nikotiinituotteet

160

Nikotiiniriippuvuus kehittyy salakavalasti 161 Tupakointi aiheuttaa sairauksia 162 Vaikutus mielenterveyteen ja seksuaalisuuteen 163 Tupakoinnin haitat muille 164 Nuuskan vaaroja vähätellään 164 Sähkösavuke on uusi tuote 165 Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen 166 Kohti nikotiinivapaata yhteiskuntaa 167 Tupakoinnin globaali painopiste muuttuu 168 Tehtävät 169

12 Alkoholi

170

Alkoholi nautintoaineena 171 Alkoholi aiheuttaa humalan 171 Alkoholin terveyshaitat 173 Alkoholinkäyttö raskauden aikana 175 Nuoret ja alkoholi 176 Alkoholin kulutus Suomessa 177 Tehtävät 179

12 Huumeet

180

Kannabis 181 Kannabiksen käytön riskejä 182 Syvennä tietojasi: Ristiriitaisia näkemyksiä kannabiksen asemasta lainsäädännössä 184 Muuntohuumeet 186 Ketkä huumeita käyttävät?

188 Lääkkeiden päihdekäyttö ja sekakäyttö 190 Taistelu huumeita vastaan 191 Tehtävät 193 Tiedonkäsittelyn taidot 194 Hakemisto 195 Kuvalähteet 201

7

JOHDANTO

Laaja-alainen osaaminen terveystiedossa Opetussuunnitelmassa on kuvattu terveystiedon tavoitteet moduuleittain sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joihin pyritään kaikissa lukio-opinnoissa. Seuraava kuvio havainnollistaa, miten moduulin TE2 Terveys ja ympäristö tavoitteet ja sisällöt kehittävät laaja-alaisen osaamisen alueita.

Hyvinvointiosaaminen

Vuorovaikutusosaaminen

– osata analysoida, miten terveysviestintä ja mediaympäristö vaikuttavat hyvinvointiin – tunnistaa fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin – tunnistaa työhyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä – tietää, miten turvallisuutta voi lisätä ja tapaturmia ehkäistä – osata eritellä riippuvuuksien muotoja, syitä, ehkäisykeinoja ja haittoja – tunnistaa omassa elämässä riippuvuuden aiheuttajia sekä osata toimia omaa ja läheisten riippuvuutta ehkäisevillä tavoilla

– kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kuten väkivallatonta vuorovaikutusta – tietää tapoja antaa sosiaalista tukea läheisille – syventää yhteisöllisen tiedonrakentamisen taitoja – kehittää pari- ja ryhmätyöskentelytaitoja sekä yhteistyötaitoja – harjoitella vertaisarviointi- ja argumentointitaitoja

Monitieteinen ja luova osaaminen – ymmärtää arkitiedon ja tieteellisen tiedon erot – ymmärtää terveystutkimusten monitieteinen luonne – tuntea tutkimustiedon hankkimisen periaatteet ja tutkimusprosessin vaiheet sekä osata soveltaa niitä – osata eritellä terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja – osata hakea luotettavaa tietoa terveysaiheista ja vertailla eri lähteiden luotettavuutta – kehittää tiedon soveltamisen, analysoimisen ja kriittisen arvioinnin taitoja – tunnistaa ajattelun vinoumat ja huomioida niiden vaikutus ajatteluun

8

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEET

Yhteiskunnallinen osaaminen – ymmärtää tutkimusten merkitys yhteiskunnalle – osata analysoida terveyttä käsitteleviä tekstejä mediassa, sosiaalisessa mediassa ja muualla yhteiskunnassa – tietää yhteiskunnallisia keinoja, joilla voi parantaa ympäristön terveyttä ja hallita ympäristöriskejä – ymmärtää turvallisuuden ja kestävän kehityksen merkitys yhteiskunnalle – osata arvioida riippuvuuksien vaikutuksia yhteiskunnalle – tietää riippuvuuksien yhteiskunnallisia ennaltaehkäisy­ keinoja

Eettisyys ja ympäristöosaaminen

Globaali- ja kulttuuriosaaminen – osata arvioida kestävän kehityksen merkitystä globaalisti terveydelle – tunnistaa omien kulutusvalintojen ja muun toiminnan vaikutus kestävälle kehitykselle ja ihmisten terveydelle globaalisti – tietää kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteet – tietää, miten ympäröivä kulttuuri voi vaikuttaa terveyteen ja terveyskäsityksiin

– ymmärtää tutkimusten eettisiä periaatteita – osata analysoida rakennetun, luonnonympäristön ja psykososiaalisen ympäristön vaikutuksia terveyteen sekä keinoja tukea näiden ympäristöjen terveellisyyttä – osata arvioida omien valintojen ja toiminnan vaikutuksia lähiympäristön terveydelle niin fyysisessä ja psykososiaalisessa ympäristössä kuin mediaympäristössäkin – ymmärtää kestävän kehityksen merkitys terveydelle – tietää, miten itse voi edistää kestävää kehitystä

Aineistopohjaiset tehtävät Terveystiedossa harjoitellaan faktatietojen lisäksi tiedonkäsittelyn taitoja. Terveystieto on muuttuvaa ja monitieteistä, ja terveysaiheita käsitellään niin mediassa kuin sosiaalisessa mediassa jatkuvasti. Terveyttä käsitteleviä tekstejä on monenlaisia ja monentasoisia, ja sen vuoksi niitä pitää opetella tarkastelemaan analyyttisesti ja kriittisesti.

Terveystiedon ylioppilaskokeenkin tehtävissä on erilaisia vaihtelevia aineistoja. Tekstiaineistojen lisäksi kokeessa materiaalina voi olla esimerkiksi kuvia, videoita, karttoja, mainoksia, taulukoita, tilastoja ja mittaustuloksia. Tarkoituksena on arvioida opiskelijan taitoa monimuotoisten aineistojen käyttöön ja niiden analysointiin, arviointiin ja tulkintaan. Lisäksi tehtävät voivat sisältää terveys­tiedolle tyypillisen tekstin, yksinkertaisten diagrammien, kaavioiden ja taulukoiden tuottamista sekä kuva-aineistojen täydentämistä sähköisillä välineillä.

Terveystiedon aineistotehtävän hyvässä vastauksessa hyödynnetään aineistoja tarkoituksenmukaisesti ja niihin myös aina viitataan.

Aineiston hyödyntäminen ei tarkoita aineiston toistamista. Tarkoitus ei siis ole referoida aineistoja vaan pohtia asioita tai ottaa kantaa tehtävänannossa osoitetulla tavalla. Usein aineistoja pitää analysoida eli eritellä, poimia tai ryhmitellä aineiston tietoja tai piirteitä tai etsiä esimerkiksi syitä ja seurauksia tehtävänannon mukaisesti. Aineistoa voidaan myös pyytää arvioimaan jonkin kriteerin, kuten luotettavuuden, vaikuttavuuden tai toteutettavuuden perusteella. Toisinaan aineiston tietoja pitää osata soveltaa uudessa tilanteessa tai asiayhteydessä tai kehitellä niitä eteenpäin. Joskus aineisto voi olla esimerkkitilanne, joka pitää tunnistaa. Aineisto voi olla myös viitteellisempänä tukena, jolloin siitä voi poimia esimerkkejä tai argumentteja oman vastauksen tueksi.

NÄIN VASTAAT AINEISTOTEHTÄVÄÄN Lue tehtävänanto.

Pohdi, millaista tiedonkäsittelyä tehtävässä halutaan ja valitse tarkastelunäkökulma.

Silmäile aineisto ja lähde.

Selvitä aineiston pääsisältö ja varmista, että ymmärrät sen.

Pohdi, mikä on ollut aluperin julkaistun aineiston tavoite ja tekstilaji (esim. tutkimusartikkeli, uutinen, mainos, blogi tai kampanjavideo).

Pohdi luotettavuutta ja ole lähdekriittinen.

Etsi aineistosta tehtävänannon kannalta olennaiset asiat.

Suunnittele vastauksen rakenne, kronologinen eteneminen aineiston käsittelyjärjestyksessä ei välttämättä ole toimivin.

Muista vastauksen alussa viitata asianmukaisesti lähteeseen ja esittele se lyhyesti korkeintaan parilla virkkeellä.

Kirjoita jäsennelty vastaus, jossa et vain referoi, vaan analysoit tai sovellat tai muuten hyödynnät aineistoa tehtävänannon mukaisesti.

Huomioi nämä ohjeet riippumatta aineistotyypistä (esim. video, kuva, tilasto tai teksti).

9

POHDI ALUKSI

YHDYSVALTALAINEN mies ilmestyi sairaalan ensiapuun ja pyysi apua. Hän kertoi osallistuneensa masennuslääketutkimukseen ja ottaneensa kaikki jäljellä olevat 29 lääkekapselia kerralla. Tämän sanottuaan hän pyörtyi.

Hän palasi tajuihinsa, mutta oli kalpea, unelias ja veltto. Seurannassa potilaan verenpaine oli matala, syke korkea, hengitys kiihtynyttä ja hän tärisi. Kun tutkimuksen salaus oli saatu purettua, todettiin potilaan käyttämän tutkimuslääkkeen olleen lumelääkettä. Kun potilas kuuli tämän, hän huojentui ja oli 15 minuutin kuluttua virkeä ja normaalivointinen.

Tämä kuvaus oli esimerkki noseboilmiöstä, joka tarkoittaa ihmisten tietoista tai tiedostamatonta odotusta, että jotain pahaa sattuu tai jollain asialla on heille haitallisia vaikutuksia.

Nosebo on yksi niistä ilmiöistä, jotka hoidon

tehon arvioinnissa tekevät ihmisten subjektiivisista kokemuksista epäluotettavia. Myös lumevaikutus, kognitiiviset harhat ja vinoumat muokkaavat tulkintojamme.

Luotettavampien päätelmien tekemiseen tarvitaan tutkittua tietoa, jossa harhat ja vinoumat on minimoitu. Terveystiedon käsittely julkisuudessa voi parhaimmillaan vahvistaa terveysviestejä, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa terveysaiheista ja jopa saada aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa. Koska terveysviestinnällä on vaikutusta kaikkiin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin, tarvitsemme oikeaa ja luotettavaa terveystietoa.

Juhani Knuuti: Kauppatavarana terveys – S ­ elviydy terveysväitteiden viidakossa. 2020. Muokattu.

Lue tekstikatkelma ja pohdi seuraavia kysymyksiä. a. Miten noseboilmiö vaikutti esimerkkipotilaaseen? b. Lääketutkimuksissa koehenkilöt eivät tiedä, saavatko tutkittavaa lääkettä vai vaikuttamatonta plasebo-lääkettä. Pohdi esimerkkitapauksen pohjalta, miksi niin on. c. Millaisia kokemuksia sinulla on tutkimuksista? d. Mistä etsit terveyteesi ja hyvinvointiisi liittyvää tietoa?

I

TERVEYS JA TIETO

T E RVEYSOSAAM I N E N + TIEDOT: Tiedän tutkimustiedon hankkimisen periaatteet ja tutkimusprosessin vaiheet. Tunnen terveysviestinnän muotoja sekä vaikutuskeinoja.

+ VASTUULLISUUS: Tunnistan toimintani seurauksia mediaympäristössä ja tiedän vastuuni tiedon jakamisessa.

+ TAIDOT: Osaan hakea tietoa ja vertailla

terveysviestinnän merkitystä terveyskäsitykselleni ja terveydelleni.

eri lähteiden luotettavuutta sekä soveltaa tutkimustiedon hankkimisen periaatteita.

+ ITSETUNTEMUS: Osaan analysoida

+ KRIITTINEN AJATTELU: Osaan arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon lähteitä ja niiden luotettavuutta.

Tavoitteet + osata hakea luotettavaa tietoa terveysaiheista + tietää arkitiedon ja tieteellisen tiedon tunnuspiirteitä + ymmärtää tutkimus­ tiedon hankkimisen periaatteet + osata eritellä terveyteen liittyvän tiedon lähteitä

1

Terveyteen liittyvän tiedon hankinta

Maailma on täynnä tietoa erilaisista terveysaiheista. Sitä löytyy monista eri lähteistä: netissä terveysaiheita käsitellään blogeissa, ­Youtube-videoissa, terveysportaaleissa sekä kuntien, terveyspalveluiden ja terveysviranomaisten nettisivuilla. Ihmiset saavat tietoa tervey­ destä ja hyvinvoinnista myös perinteisestä mediasta eli televisiosta, radiosta ja lehdistä. Painettua tietoa on esimerkiksi terveyskirjoissa ja -lehdissä, oppikirjoissa, mainoksissa ja tietolehtisissä.

Terveysasiantuntijat ja -viranomaiset tarvitsevat työssään terveyteen liittyvää tietoa, mutta sitä tarvitaan myös päivittäisessä arkielämässä. Mitä olisi huomioitava valittaessa ruokaostoksia kaupassa? Kuinka paljon pitäisi nukkua öisin? Kuinka kauan pientä kipua voi hoitaa itse käsikauppalääkkeillä? Kaikilla ihmisillä on terveyteen liittyvää tietoa, jota on hankittu tai saatu erilaisista lähteistä. Tämä tieto ohjaa käyttäytymistämme. Arjen pienetkin valinnat voivat pitkään jatkuessaan vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Siksi on tärkeää osata arvioida hankkimansa tai saamansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta.

Arkitieto perustuu kokemuksiin Ihmiselle kertyy terveyteen liittyvää arkitietoa monista eri lähteistä, kuten perheeltä, kavereilta, mediasta ja omista kokemuksista. Se voi olla paikkansapitävää, ja sen pohjalta voi tehdä omassa elämässään järkeviäkin ratkaisuja. Arkitieto voi myös olla virheellistä, ja sen perusteella on kuitenkin hankala päätellä, kuinka yleinen, merkityksellinen tai oikeaan osuva asia on laajemmissa yhteyksissä.

12 TERVEYS JA TIETO

Yksittäisten havaintojen pohjalta tehtävät johtopäätökset syy-seuraussuhteista ovat epävarmoja. Olet syönyt illalla suklaalevyn, ja aamulla peiliin katsoessasi näet finnin naamassasi. Saatat harmitella, ettei olisi pitänyt syödä suklaata, sillä se rasvoitti ihon. Tällaiset päätelmät perustuvat intuitiiviseen ajatteluun, jossa henkilökohtaisten kokemusten kautta syntyy vaikutelma jostakin asiasta. Luet myöhemmin lehdestä tutkimuksesta, jonka tulosten mukaan ruokavalio ei vaikuta ihon rasvaisuuteen, bakteerien muodostumiseen eikä talirauhasen tulehtumiseen. Vielä tämän jälkeenkin sinun voi olla vaikea luopua uskostasi suklaan vaikutukseen, koska oma kokemuksesi on ristiriidassa tutkimustulosten kanssa.

Arkitiedon luotettavuuteen vaikuttavat monet muutkin asiat. Kun tieto kertyy satunnaisesti ja ihminen helposti turvautuu ensimmäisiin löytämiinsä selityksiin, voi tietoihin jäädä aukkoja. Koska arkitietoa ei välttämättä tarvitse todistaa oikeaksi, virheelliset tiedot voivat pysyä ratkaisujen perusteluna. Asenteet, aikaisemmat kokemukset tai vaikkapa muistamattomuus voivat johtaa havaintojen valikoitumiseen ja epäluotettavuuteen.

Ihmiset myös hakevat sellaista tietoa, joka tukee heidän olemassa olevia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Lisäksi ihmiset hyväksyvät helpoiten tietoja, jotka myötäilevät heidän senhetkisiä käsityksiään – olivatpa asiat totta tai ei. Nykyään monet viettävät paljon aikaa erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä, jotka yleensä muodostuvat samalla tavalla ajattelevista ihmisistä. Nämä ryhmät muodostavat tavallaan kuplia, joiden sisällä liikkuu pääosin vain ryhmän ajatuksia tukevaa tietoa.

ARKITIEDON PIIRTEITÄ subjektiivisuus intuitiivisuus tiedostamattomuus valikoituneisuus helppous nopeus henkilökohtaisuus pysyvyys satunnaisuus

Pohtikaa, millaisen tiedon varassa arkisia valintoja tehdään.

TERVEYS JA TIETO

13

Tieteellinen tieto perustuu tutkimuksiin

TIETEELLISEN TIEDON PIIRTEITÄ kriittisyys analyyttisyys järjestelmällisyys objektiivisuus toistettavuus julkisuus korjautuvuus eettisyys vertaisarviointi

Koronapandemia puhkesi yllättäen vuonna 2020, eikä siitä ollut aiempaa tietoa. Aluksi asiantuntijatkin olivat erimielisiä siihen liittyvistä kysymyksistä. Niinpä eri maissa päädyttiin erilaisiin ratkaisuihin tartuntojen ehkäisemiseksi.

14 TERVEYS JA TIETO

Koska arkitieto ei aina ole luotettavaa tai oikeaa, sitä ei voida käyttää esimerkiksi terveyden edistämiseen, joten tutkimustietoa tervey­destä tarvitaan. Terveyden edistämisessä tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi kohdentamaan se oikeisiin väestönosiin ja valitsemaan mahdollisimman tehokkaat keinot. Tieteellistä tietoa hankitaan pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. Tutkiminen perustuu analyyttiseen ajatteluun, jonka avulla tietoa seulotaan ja arvioidaan tietoisesti ja itsenäisesti. Pyrkimyksenä on minimoida erehdyksen mahdollisuus ja tuottaa puoluee­tonta eli objektiivista tietoa. Tutkimustulosten tulisi yleensä olla toistettavissa, minkä vuoksi esimerkiksi tutkimusmenetelmät kuvataan tarkasti, tehdyt valinnat perustellaan ja käsitteitä käytetään täsmällisesti. Huolellinen prosessin kuvaus tukee myös tiedon luotettavuuden osoittamista.

Tieteellinen tieto rakentuu sen pohjalle, mitä asiasta tiedetään entuudestaan. Jos uudet tutkimustulokset ovat ristiriidassa aikaisempien kanssa, asiasta käydään kriittistä keskustelua ja eroille pyritään löytämään syitä. Terveysaiheisten tutkimustulosten ristiriitaisuuden osasyynä voi olla terveyden moniulotteisuus ja tutkimuksen monitieteisyys: eri näkökulmista katsottuna tai eri asiayhteyksissä ilmiö saattaa näyttäytyä erilaisena. Vaikka yksittäisten tutkimusten tulokset voivat olla erisuuntaisia, pidemmällä aikavälillä useiden tutkijoiden saamat samansuuntaiset tulokset vahvistavat oikeaa ja kumoavat väärää tietoa.

Toisinaan tutkimuksissa tavoitellaan yleistettävyyttä eli sitä, että tutkimustulokset olisivat siirrettävissä myös muuhun väestöön, toiseen joukkoon tai eri asiayhteyteen. Aina tavoitteena ei kuitenkaan ole laaja yleistettävyys. Sen sijaan pyritään tarkastelemaan jonkin pienemmän ryhmän, kuten jonkin ammattiryhmän edustajia, ja ollaan kiinnostuneita nimenomaan heidän terveydestään ja kokemuksistaan.

Tieteellinen tieto tavoittelee totuutta, mutta tiede ei kuitenkaan ole erehtymätöntä eikä tieto aina puolueetonta. Tutkimustuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi tutkijan inhimilliset erehdykset tai virheelliset johtopäätökset. Tutkimusaiheen rajauksesta ja käytetyistä menetelmistä riippuen saadaan erilaisia tuloksia – yksittäisiä väläyksiä tai näkökulmia totuudesta. Tätä tieteen erehtyväisyyttä pyritään vähentämään noudattamalla järjestelmällisen epäilyn periaatetta tieteen sisällä, ja tuolloin tutkimustuloksia tarkastellaan ja arvioidaan julkisesti. Tutkija arvioi itse kriittisesti tiedon luotettavuutta. Muut tutkijat tarkistavat eli vertaisarvioivat tiedelehtiin päätyvät artikkelit.

Vasta sen jälkeen artikkeli saa julkaisuluvan. Näin julkaisuun päätyvät tutkimustulokset ovat tiedeyhteisön muokkaamia ja hyväksymiä, eivät ainoastaan yksittäisten tutkijoiden aikaansaannoksia.

Suomalainen terveyden edistämisohjelma Let’s move it pohjautuu huolella kerättyyn tutkimustietoon. Ohjelman suunnitteluun tarvittiin tietoa muun muassa opiskelijoiden motivaatioon, kyvykkyyteen ja mahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Lisäksi hyödynnettiin teoriatietoa.

Terveyteen liittyvän tiedon etsiminen Arkielämässä terveyteen liittyvää tietoa voi etsiä ja löytää nopeastikin, mutta joskus voi olla tarvetta etsiä tietoa laajemmin. Kyky etsiä, löytää, arvioida ja käyttää tietoa ovat keskeisiä tiedonhallintataitoja.

Kuten muitakin taitoja, niitäkin voi harjoitella.

Ennen varsinaista tiedonhakua kannattaa kartoittaa omat ennakkotiedot aiheesta, yrittää hahmottaa kokonaisuutta ja rajata aihetta tarkemmin. Kannattaa myös asettaa täsmällinen ongelma tai kysymys, josta tietoa lähtee etsimään, ja vasta sen jälkeen ideoida ja muotoilla hakusanoja sekä miettiä, miten hakusanoja kannattaisi yhdistellä. Selkeästi rajattu kysymys tai ongelma tekee tiedon etsimisestä mielekkäämpää ja helpompaa. Aiheen rajaamisessa ja keskeisten TERVEYS JA TIETO

15

Terveyskylä.fi on avoin nettisivusto, joka tarjoaa luotettavaa ammattilaisten tuottamaa terveyteen liittyvää tietoa kaikille. Valitse sivustolta yksi sinua kiinnostava aihe ja selvitä, mitä tietoa siitä löytyy.

16 TERVEYS JA TIETO

käsitteiden hahmottamisessa voi käyttää apuna käsitekarttoja, jotka auttavat myös hahmottamaan asioiden välisiä suhteita. Osuvat hakusanat luovat perustan tiedon löytämiselle. Siksi hakutermien muotoilu kannattaa tehdä huolellisesti. Tämän jälkeen on hyvä pohtia, mistä lähteistä löytyisi hyödyllistä ja luotettavaa tietoa ja toisaalta, mihin tietoon on mahdollista päästä käsiksi.

Alkuvalmistelujen jälkeen voi tehdä varsinaisen tiedonhaun. Terveysaiheista tietoa löytyy monenlaisista tietolähteistä. Painettuja tietolähteitä ovat esimerkiksi tieto- ja oppikirjat, sanoma- ja aikakauslehdet sekä tiedelehdet. Terveyteen liittyvää tietoa voi saada myös esimerkiksi kysymällä asiantuntijalta, kuten kouluterveydenhoitajalta. Sähköisiä lähteitä käytetään koko ajan enemmän ja niitä ovat nettisivut, verkkokirjastot ja erilaiset tietokannat. Tiedon hakemiseen netistä on käytettävissä monia yksittäisiä hakukoneita. Google Scholar on Googlen tuottama ilmainen, myös suomeksi toimiva, hakupalvelu, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Korkeakoulujen kirjastojen kautta pääsee useisiin elektronisiin tietokantoihin, kuten Artoon, joka on kotimaisten artikkelien kokoelma. Luotettavaa tutkimustietoa on esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslaitoksien, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen, nettisivuilla.

Löydettyä aineistoa täytyy käydä läpi ja arvioida, onko se luotettavaa ja oman aiheen kannalta kattavaa ja hyödyllistä. Jos aineistoa löytyy liikaa, hakua kannattaa rajata ja hakutermejä muotoilla uudelleen. Jos aineistoa löytyy liian vähän, voi pohtia, löytyykö aiheesta ylipäätään tietoa vai onko vika tehdyssä haussa. Muotoile tarvittaessa tutkimuskysymys ja hakutermit uudelleen. Netistä haettaessa hakutulos kannattaa käydä läpi huolellisesti, koska laadukkain linkki ei aina ole hakutuloksen kärkisijoilla. On myös syytä muistaa, että tarvittava tieto ei aina löydy netistä tai muista sähköisistä lähteistä. Jos tiedonhaku tuottaa runsaasti aineistoa, on sitä osattava lukea ja käsitellä järkevästi.

Löydetyt hyvät lähteet kannattaa kirjata ylös. Lopuksi ennen tiedon käyttämistä voi omia alkukäsityksiä verrata löydettyyn tietoon ja katsoa, mitkä olettamukset olivat oikeita ja mitkä eivät. Kun löydettyä tietoa käyttää omissa teksteissä, lähdeviitteet täytyy merkitä kunnolla osoittamaan, mikä on omaa ajattelua ja mikä on peräisin jostakin lähteestä. Lähdeviitteistä lukija pystyy myös arvioimaan käytettyjen lähteiden luotettavuutta.

TIEDONHAUN VAIHEET 1. Ennakkotietojen kartoittaminen 2. Aiheen rajaaminen 3. Kysymyksen asettaminen 4. Hakusanojen muotoilu 5. Tiedonhaun toteutus 6. Löydetyn aineiston läpikäynti ja arviointi 7. Hyvien lähteiden kirjaaminen ylös 8. Ennakkotietojen vertaaminen löydettyyn tietoon 9. Löydetyn tiedon käyttö

Terveystutkimuksen kohteet Terveys on laaja ja monitahoinen ilmiö. Siksi sitä voi tutkia ja mitata monin eri tavoin. Terveystutkimuksen tyypillisiä tutkimuskohteita ovat koetun terveyden, terveyskäyttäytymisen ja toimintakyvyn tutkiminen.

Objektiivisesti tutkittuna terveys nähdään sairauksien puuttumisena, eli ihminen on terve, jos hänellä ei ole sairauksia. Usein tarkastellaan kuitenkin ihmisten koettua eli subjektiivista terveyttä, sillä se ennustaa väestötasolla esimerkiksi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Nuorten koettuun terveyteen vaikuttavat voimakkaimmin oireilu, itsetunto, fyysinen kunto, koulumenestys sekä ihmissuhteet. Vanhemmilla ihmisillä koettu terveys liittyy toimintakykyyn, selviytymiseen ja onnellisuuteen. Tavallisimpia aineistonkeruumenetelmiä koetun terveyden tutkimisessa ovat kyselyt, haastattelut ja päiväkirjat.

Terveyskäyttäytymistutkimuksilla pyritään selvittämään esimerkiksi liikkumista, ruokailutottumuksia, unta ja lepoa, seksuaalikäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä päihteidenkäyttöä. Lisäksi tutkitaan ihmisten terveystietoja, asenteita ja arvostuksia sekä käyttäytymisen taustalla olevia motiiveja. Kyselyillä saadaan usein pintapuolisempaa tietoa kuin esimerkiksi päiväkirjoilla, haastatteluilla tai mittauksilla. Päiväkirjat ovat yleinen aineistonhankintamenetelmä tutkittaessa esimerkiksi itsehoitoa, lääkkeiden ja terveyspalvelujen käyttöä sekä ihmisten elintapoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on asiantuntijalaitos, jossa tehdään paljon terveysaiheista tutkimusta. Tilastokeskus tuottaa suurimman osan Suomen virallisista tilastoista. Tilastot laahaavat aina ajassa jäljessä, koska niiden päivittäminen vie aikaa.

TERVEYS JA TIETO

17

SYVENNÄ TIETOJASI

Terveystutkimuksissa yleisimmin käytettyjä tunnuslukuja

TERVEYSTUTKIMUKSISSA esitetään usein erilaisia lukuja, jotka ovat kansanterveyden kannalta merkittäviä tilastollisia tunnuslukuja. Niitä käytetään esimerkiksi kuvaamaan ja havainnollistamaan terveyttä terveyteen vaikuttavien tekijöiden yleisyyttä. Tunnuslukujen avulla voidaan seurata kansantervey­den kehitystä ja vertailla muutoksia esimerkiksi vuosien ja maiden välillä.

IKÄVAKIOITU KOKONAISKUOLLEISUUS 1971–2019 Miehet 2 800

Naiset 100 000 as. kohti

2 400 2 000 1 600 1 200 800

Ikävakiointi ottaa huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Yksi kansanterveyden käytetyimpiä tunnuslukuja on kuolleisuus. Mitä pystyt päättelemään kuolleisuudesta ja sen kehityksestä kuvion pohjalta?

400 0 1971 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2019

Lähde: Tilastokeskus

YLEISIMMIN KÄYTETTYJÄ TUNNUSLUKUJA Vallitsevuus eli prevalenssi: kuinka monella tutkittavasta väestöryhmästä tietyllä hetkellä on jokin terveysongelma tai joitakin terveystottumuksia, suhdeluku esim. prosentteina tai 100 000 ihmistä kohti; esimerkiksi vuonna 2017 lihavia (BMI 30 kg/m2) oli 26 prosenttia suomalaisista miehistä ja 28 prosenttia naisista (THL:n FinTerveys 2017 -tutkimus) Ilmaantuvuus eli insidenssi: kuinka suuri osa tutkitusta väestöstä on sairastunut tietyn ajan kuluessa, suhdeluku tapauksina 100 000 ihmistä kohti; esimerkiksi 18.1.2021 koronaan sairastuneita oli Suomessa edellisen 14 vuorokauden aikana yhteensä 63,7 / 100 000 henkilöä (THL) Kuolleisuus: kuolemien ilmaantuminen väestöön; ottaa huomioon sen, missä iässä kuolemat tapahtuvat;

vallitsevuus

18 TERVEYS JA TIETO

imeväiskuolleisuus: alle yhden vuoden iässä kuolleiden osuus elävänä syntyneistä, suhdeluku 1 000 elävänä syntynyttä kohti; esimerkiksi Suomessa vuonna 2019 imeväiskuolleisuus oli 2,1 / 1000 elävänä syntynyttä kohti (Tilastokeskus) äitiyskuolleisuus: äitien kuolemat, jotka sattuvat raskauden aikana tai 42 vuorokauden kuluessa raskauden päättymisestä, suhdeluku 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden; esimerkiksi vuonna 2019 äitiyskuolemia oli Suomessa 11 / 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (Tilastokeskus) Elinajanodote: keskimääräinen odotettavissa oleva elinaika kuolleisuuden pysyessä nykyisellään; esimerkiksi vuonna 2019 suomalaisten vastasyntyneiden elinajanodote oli pojilla 79,2 ja tytöillä 84,5 vuotta (Tilastokeskus)

ilmaantuvuus

t nee antu r a p

kuolleisuuden lasku tarkoittaa, että kuolemat tapahtuvat myöhemmällä iällä; esimerkiksi vuonna 2019 suomalaisten miesten kuolleisuus oli 1 162,4 / 100 000 ja naisten 737,0 / 100 000 henkilöä. Kuolleisuusluvun voi myös laskea eri väestönosille, esimerkiksi

kuo llei suu s

Vallitsevuus kuvaa kaikkia tietyllä hetkellä jotain sairautta sairastavia tai tietyllä tavalla käyttäytyviä, kuten tupakoitsijoita. Ilmaantuvuus kuvaa uusia tapauk­sia, esimerkiksi tupakoinnin aloittavia. Vallitsevuudesta poistuu henkilöitä kuolemalla ja parantumalla tai käyttäytymisen, kuten tupakoinnin, lopettamalla.

Toimintakyky tarkoittaa selviytymistä merkityksellisistä ja välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista omassa elinympäristössä. Tavallisesti se liitetään vanhuksiin ja alentuneeseen suorituskykyyn. Toimintakykyä voi tarkastella kuitenkin missä tahansa elämänkulun vaiheessa, sille asetetuissa vaatimuksissa vain on eroja. Tutkimuksissa voidaan tarkastella joko voimavaroja tai todettuja toiminnanvajauksia tai molempia. Tietoa hankitaan kysymällä ihmisen omaa arviota toimintakyvystään esimerkiksi kyselyillä ja haastatteluilla tai ulkopuolisen tekemällä arviolla. Myös rekisteritietoja voidaan käyttää.

Monipuolisinta tietoa toimintakyvystä saadaan terveystarkastuksilla, mutta ne ovat kalliita ja suuritöisiä toteuttaa, joten niitä käytetään tavallisesti yksittäisiin ihmisiin tai pieniin ihmisryhmiin kohdistuvissa tutkimuksissa.

TOIMINTAKYVYN MITTAUSKOHTEITA SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Sosiaaliset suhteet – ystävien määrä, kontaktien useus, suhteiden sujuvuus – eristyneisyys, yksinäisyys

Sosiaaliset taidot

Osallistuminen, ajankäyttö – harrastukset

Vastuu läheisistä – perheestä ja ystävistä huolehtiminen

– tunne- ja vuorovaikutustaidot

PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY Tiedonkäsittelykyvyt

Persoonallisuus

– oppiminen, muisti, keskittyminen, älykkyys, hahmottaminen

– minäkäsitys, itsearvostus, tunteet, asenteet, motiivit

Elämänhallinta – selviytymiskeinot (coping), pystyvyys, luovuus, ongelman­ ratkaisukyvyt

Mielenterveys – mielialat

FYYSINEN TOIMINTAKYKY Päivittäiset perustoiminnot

Yksittäisen elimen tai elinjärjestelmien tila

– syöminen, juominen, nukkuminen, pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen

– hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyky – tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky – kehon ja liikkeiden hallinta (motorinen toimintakyky) – sairaudet, toiminnan­ vajavuudet

Arjen askareiden hoitaminen – ruoan tekeminen, kodin laitteiden käyttäminen, asiointi kodin ulkopuolella

Aistitoiminnot – kuulo, näkö

TERVEYS JA TIETO

19

Eettiset kysymykset terveystutkimuksissa

Tuloksia julkistettaessa tutkittavien henkilöllisyys ei saa tulla julki.

20 TERVEYS JA TIETO

Tutkimusetiikka tarkoittaa tiedeyhteisössä hyväksyttyjen tapojen noudattamista tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Terveystutkimukset kohdistuvat yleensä ihmisiin, jolloin ne tarvitsevat eettisen toimikunnan ennakkoarviointia tutkimuksen eettisyydestä. Tällaisia toimikuntia on esimerkiksi yliopistoissa ja sairaanhoitopiireissä. Pyrkimyksenä on vaalia tutkittavien ihmisten yksityisyyttä, terveyttä, turvallisuutta ja ihmisarvoa.

Tutkimukseen suostumisen tulee olla vapaaehtoista. Suomessa 15-vuotias voi itse päättää osallistumisestaan tutkimuksiin. Vanhemmat voivat kieltää sitä nuorempien osallistumisen, vaikka lapsi haluaisikin osallistua. Osallistujille tulee kertoa, mitä tutkimuksen kuluessa tapahtuu ja kuvata siihen liittyvät mahdolliset hyödyt, haitat ja riskit. Turvallisuus pitää varmistaa ennen tutkimuksen aloittamista. Koehenkilöitä ei esimerkiksi saa altistaa kuntoonsa nähden liian rankkoihin rasituskokeisiin. Aineiston hankinnassa tulee huomioida luottamuksellisuus, ja tiedot ja materiaalit tallennetaan turvalliseen paikkaan.

Plagiointi eli toisen tutkijan kirjoitusten tai ajatusten käyttö ilman alkuperäisen lähteen ilmoittamista on kielletty eikä yhteistyöllä aikaansaatua tutkimusta saa julkaista omissa nimissään. Tuloksia ei saa kaunistella ja tutkimuksen mahdolliset puutteet pitää tuoda esiin, jotta tutkimuksen luotettavuutta voitaisiin arvioida. Tutkimuksen rahoittaja ei saisi vaikuttaa raportoituihin tuloksiin.

Tieteellä on myös yleistä yhteiskuntavastuuta, jolloin tulee pohtia mitä kannattaa raportoida ja mitä ei. Esimerkiksi tutkijat olivat onnistuneet kehittämään lintuinfluenssasta (H5N1) uuden helposti ihmisestä toiseen tarttuvan muodon. Löydöstä pidettiin erittäin vaarallisena, koska vääriin käsiin joutuessaan viruksella voisi aiheuttaa mittavaa tuhoa. Siksi tutkijat keskeyttivät työnsä toistaiseksi ja tutkimustulokset pysyvät salaisina, kunnes niihin liittyvät turvallisuusriskit on kartoitettu.

TEHTÄVÄT 1

2

Vertaile arkitietoa ja tieteellistä tietoa.

5 Tee tiedonhaku.

Vertaile, miten arkitieto ja tieteellinen tieto eroavat toisistaan.

a. Mieti terveyteen liittyvä aihe, josta haluaisit lisää tietoa.

Keksi esimerkkejä.

b. Toteuta tiedonhaku vaiheittain ja tee muistiinpanoja jokaisesta vaiheesta.

Keksi kolme esimerkkiä arkisista tilanteista, joissa käytetään sekä arkitietoa että tieteellistä tietoa.

c. Esittele parillesi tai pienryhmällesi aiheesi ja löytämäsi aineisto.

3 Pohdi vastaamista tutkimuksiin. a. Ihmiset saattavat vastata terveystottumuksia tutkittaessa sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Anna esimerkkejä elintavoista, joihin voidaan vastata vähätellen tai liioitellen. Perustele vastauksesi. b. Pohdi, miksi on tärkeää vastata totuudenmukaisesti.

6

Pohdi rahoittajan vaikutusta tutkimustuloksiin.

Teollisuus, kuten tupakka- ja lääkeyhtiöt, rahoittaa paljon tutkimusta. Pohdi, miten rahoittaja voi vaikuttaa tutkimusaiheiden valintaan, tutkimustuloksiin ja niiden esittämiseen.

7 Tutki oheista aineistoa tutkittavan kohtelusta ja oikeuksista.

4

Etsi tietoa Käypä hoito -suosituksista. a. Selvitä, mitä Käypä hoito -suositukset ovat ja mihin niitä käytetään. b. Kuka tai mikä taho tekee Käypä hoito -suositukset? Miten ne tehdään? c. Selvitä, mitä ovat näytön asteen luokitukset Käypä hoito -suosituksissa.

a. Miksi on tärkeää, että on olemassa ohjeet tutkittavien kohteluun? b. Selvitä netistä, mitä tietoon perustuva suostumus tarkoittaa.

TUTKITTAVAN KOHTELU JA OIKEUDET Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen peruslähtökohta on tutkittavien henkilöiden luottamus tutkijoihin ja tieteeseen. Luottamus säilyy vain, jos tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden ihmisarvoa ja oikeuksia kunnioitetaan. Samat tutkimustilanteet tai -aiheet voivat herättää eri ihmisissä erilaisia reaktioita.

Tutkimustilanteisiin voi ja saa kuitenkin sisältyä samankaltaista henkistä rasitusta ja tunteiden kokemista kuin arkipäivän tilanteisiin. Jotta vältytään aiheuttamasta tarpeetonta haittaa tutkittaville ja heidän edustamilleen yhteisöille, on tärkeää, että tutkija perehtyy ennakkoon tutkittavaan yhteisöön, kulttuuriin sekä näiden historiaan.

Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate. Osallistuessaan tutkimukseen tutkittavalla henkilöllä on oikeus – osallistua vapaaehtoisesti mutta myös kieltäytyä osallistumasta

– keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa ilman kielteisiä seurauksia hänelle itselleen – peruuttaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen milloin tahansa – saada tietoa tutkimuksen sisällöstä, henkilötietojen käsittelystä ja tutkimuksen käytännön toteutuksesta – saada ymmärrettävä ja totuudenmukainen kuva tutkimuksen tavoitteista sekä osallistumisesta mahdollisesti koituvista haitoista ja riskeistä – tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on tutkittavaan nähden myös jossain muussa kuin tutkijan roolissa, esimerkiksi tutkittavan esimiehenä tai opettajana.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK): Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.

Lyhennetty.

TERVEYS JA TIETO

21

TUTKIJAT VAROITTAVAT:

Ilmastonmuutos vapauttaa ikiroudasta viruksia, joista voi syntyä seuraava pandemia

16- ja 17-vuotiaita epäillään murhan yrityksestä Tampereella – Snapchat-video herätti keskustelun nuorten väkivallasta Yle Uutiset 22.12.2020

Iltalehti 11.5.2020

Stora Enson Imatran tehtaiden työturvallisuus on parantunut – myös sairauspoissaolojen määrä on laskenut

Tänään vietetään valtakunnallista tapaturmapäivää – Kotkassa ja Kouvolassa jaetaan ilmaisia heijastimia Yle Uutiset 13.11.2020

Yle Uutiset 18.11.2020

Italian ilma on niin saastunutta, että valtio rikkoo EU-lakia HS 10.11.2020

Tutkimusprofessori muistuttaa vuorotyön monista terveyshaitoista – epäsäännölliset työajat yhä yleisempiä

Pitkäaikainen vuorotyö kasvattaa riskiä monille terveysongelmille ja ylipainolle.

Yle Uutiset 13.10.2019

Yksilökeskeisyys uuvuttaa vanhemmat – suomalaisvanhemmat maailman uupuneimpien joukossa

Tukes löysi vaarallisia aineita tatuointi- ja kestopigmenttiväreistä

Tuoreen tutkimuksen mukaan yksilökeskeisissä maissa uupumisoireet olivat tyypillisempiä kuin yhteisöllisissä maissa.

Värit sisälsivät muun muassa raskasmetalleja.

Yle Uutiset 18.12.2020

Yle Uutiset 13.11.2019

POHDI ALUKSI Lukekaa uutisotsikot ja pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä. a. Mitä ympäristöön liittyviä asioita uutisotsikoissa mainitaan? b. Miten nämä ympäristötekijät voivat vaikuttaa terveyteen? c. Mitä muita ympäristön terveyteen vaikuttavia tekijöitä tiedätte?

II

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

T E RVEYSOSAAM I N E N + TIEDOT: Tiedän, miten ympäristö

vaikuttaa terveyteen. + TAIDOT: Osaan toimia omaa ja ympäristön terveyttä tukevalla tavalla. Osaan edistää ympäristön hyvinvointia. + VASTUULLISUUS: Osaan arvioida valintojen merkitystä omalle ja ympäristön terveydelle. Tunnistan toimintani seurauksia ympäristön hyvinvoinnille. Suhtaudun vastuullisesti ympäristöön ja kunnioitan sitä.

+ ITSETUNTEMUS: Tunnistan ympäristöön liittyviä ajatuksiani, tunteitani, asenteitani ja muita ympäristön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

ja osaan analysoida niiden vaikutusta. Osaan löytää ympäristön terveyttä edistäviä tapoja toimia. + KRIITTINEN AJATTELU: Osaan

kriittisesti analysoida ja arvioida tietoja, jotka käsittelevät ympäristöä ja terveyttä. Osaan toimia ympäristön terveyttä edistävästi riippumatta muiden valinnoista.

Tavoitteet + osata määritellä käsitteet ympäristöterveys, rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö + osata eritellä fyysisen ympäristön riskiteki­ jöitä terveydelle + tietää fyysisen ympäristön suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen + ymmärtää riskin ja altistumisen käsitteet + osata eritellä ympäristöriskien hallinnan tasoja ja keinoja

5

Fyysisen ympäristön terveysvaikutukset

Ympäristöstä puhuttaessa sen ajatellaan usein tarkoittavan vain fyysistä elinympäristöä. Ympäristö pitää kuitenkin sisällään myös esimerkiksi psykososiaalisen ja kulttuurisen elinympäristön, jotka muodostuvat muun muassa ihmisistä ja kulttuurista. Ihmisen elinympäristö käsittää myös niin luontoa, rakennettua ympäristöä, asuin- ja työympäristöä kuin vapaa-ajan ympäristöäkin. Ympäristö luo puitteet fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle, ja se voi sekä tukea että horjuttaa ihmisen terveyttä.

Ympäristön vaikutusmekanismit ihmisten terveyteen ovat toisinaan monimutkaisia: vaikutukset voivat syntyä suorien tai epäsuorien tekijöiden seurauksena tai yhdessä näistä molemmista. Esimerkiksi hengitysilma, ravinto ja talousvesi ovat suoria ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat pääasiassa fyysiseen terveyteen. Epäsuoria ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi kokemukset ympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta, mahdollisuudet liikkumiseen ja sosiaalisuuteen sekä mahdollisuus hyödyntää erilaisia palveluita. Nämä epäsuorat ympäristötekijät vaikuttavat ensisijaisesti psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, mutta myös fyysiseen terveyteen. Koska terveyden ja ympäristön väliset suhteet ovat usein epäsuoria, niihin puuttuminen ei aina ole helppoa. Myös ympäristön merkitys on eri ihmisille erilainen. Yhteiskunnallisena haasteena onkin löytää ja vahvistaa eri elinympäristöistä niitä yhteisiä tekijöitä, jotka ovat hyväksi ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

70 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan ympäristöterveydellä tarkoitetaan niitä ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja sairauteen sekä käytännön toimenpiteitä, joilla niihin pyritään vaikuttamaan. Maailmanlaajuisesti ympäristötekijöiden on arvioitu olevan jopa joka neljännen sairastumisen taustalla. Suomessa ympäristötekijät selittävät korkeintaan joka kymmenettä sairastumista. Esimerkiksi likainen juomavesi ja veden puute ovat suuri ongelma maailmassa, mutta Suomessa vesitilanne on yleisesti ottaen hyvä. Terveellisen elinympäristön edellytyksiä ovat puhdas ilma, ruoka ja juoma, turvallinen asuin- ja työympäristö, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus virkistäytymiseen.

Ympäristön merkitys terveydelle on suuri, koska ihminen on ympäristönsä kanssa jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Miellyttävä ja puhdas ympäristö tukee terveyttä kokonaisvaltaisesti, mutta ihminen voi toimillaan tuhota ympäristöään ja siten saada aikaan uusia terveysuhkia, kuten ympäristön saastumista ja ilmastonmuutosta. Siksi ympäristönsuojelu on tärkeää myös terveyden kannalta.

Mitä terveyttä edistäviä tai haittaavia tekijöitä havaitset kuvassa?

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

71

Luonnossa sijaitsevan mielipaikan on todettu olevan terveydelle hyväksi. Terveyshyötyjen takia on jopa ehdotettu otettavaksi käyttöön mielipaikkakäyntireseptejä, jotka sisältäisivät luontomielipaikassa oleskelua vähintään 120 minuuttia viikossa.

Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön terveysvaikutukset Luonnonympäristöön kuuluvat elävä luonto, maaperä, vesi ja ilma.

Luonnolla on pääosin myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Luonto vähentää melua ja monia muita terveyshaittoja kaupungissa. Se palauttaa voimavaroja esimerkiksi stressiä lievittämällä ja edistää voimavarojen rakentumista, kuten fyysistä kuntoa ja mielenterveyttä. Luonnossa liikkuminen nostaa kuntoa. Jo lyhyen metsässä liikkumisen jälkeen verenpaine alkaa laskea ja syke tasoittua, pidemmän ajan jälkeen elimistön puolustuskyky alkaa nousta. Immuunipuolustus vahvistuu myös luonnosta saatavan mikrobialtistumisen kautta. Luontoympäristö parantaa myös psyykkistä terveyttä lisäämällä myönteisiä tunteita ja virkeyttä. Luontonäkymän on todettu lievittävän stressiä vähentämällä stressihormonin eritystä ja lihasten jännitystä. Luonnossa on myös mahdollisuus olla yksin tai muiden seurassa. Yhdessä toisten kanssa luonnossa oleminen kasvattaa sosiaalista hyvinvointia, ja luontokokemusten jakaminen lisää yhteisöllisyyttä.

Luonnon myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen terveyteen on selitetty useamman teorian avulla. Ihmiset ovat aina olleet riippuvaisia luonnosta, ja ihmiskunnan historiassa kaupunkiympäristössä on asuttu vain hetki. Yhden teorian mukaan ihmisiin onkin edelleen sisäänrakennettuna mieltymys luontomaisemaan, jossa on vihreyttä, vettä ja suojapaikkoja − mutta ei petoeläimiä. Sen takia tällainen maisema miellyttää ja sen katsominen rentouttaa. Toinen teoria selittää luonnon terveysvaikutuksia luonnosta löytyvillä muodoilla, kuten rantaviivoilla ja vuoristoilla, jotka alitajuisesti miellyttävät ihmistä. Kolmannen teorian mukaan rakennetussa kaupunkiympäristössä liikkuessa ihminen joutuu käyttämään enemmän tarkkaavaisuutta kuin luonnossa liikkuessaan, joten tarkkavaisuus ja keskittymiskyky kuormittuvat kaupungeissa. Luonnossa ne taas elpyvät, koska niitä ei tarvita niin paljon.

72 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Rakennettu ympäristö tarkoittaa kaikkea ihmisen käyttöönsä muokkaamaa ympäristöä, kuten rakennuksia ja pihoja, peltoja ja talousmetsiä sekä liikenneväyliä ja asuinalueita. Rakennettu ympäristö voi sekä edistää että heikentää hyvinvointia ja terveyttä. Kiireinen elämäntapa, melu, liikenteen ja teollisuuden päästöt sekä rikollisuus ovat usein erityisesti kaupunkiympäristöjen terveysriskejä. Rakennettu ympäristö voi kuitenkin olla myös merkittävä voimavara terveydelle. Terveyttä edistävästi suunniteltu elinympäristö luo mahdollisuuksia terveellisille elintavoille. Esimerkiksi hyvät kevyen liikenteen väylät ja lähiliikuntapaikat ovat kaupunkirakentamisen tapoja tukea terveyttä. Terveyspalvelut ovat kaupungeissa usein helposti saatavilla. Luonnon hyviä terveysvaikutuksia voidaan siirtää kaupunkiympäristöön rakentamalla runsaasti viheralueita.

Rakennettu ympäristö vaikuttaa eri tavoilla eri väestöryhmiin. Esimerkiksi hissittömyys saa liikuntakykyiset käyttämään portaita ja samalla liikkumaan, kun taas liikuntarajoitteiset se eristää kotiinsa. Esteettömästi suunniteltu ja rakennettu ympäristö takaa kaikille mahdollisuuden kulkea vaivattomasti ja itsenäisesti. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus terveelliseen ympäristöön, ja sen lisäksi jokaisella olisi oltava myös mahdollisuus vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Osallistava suunnittelu on kaupunkisuunnittelun keino, jolla pyritään lisäämään hyvinvointia.

Jo pelkästään osallistuminen elinympäristön suunnitteluun voi lisätä asukkaiden yhteisöllisyyttä ja siten terveyttä ja onnellisuutta.

Altisteen haitallisuus

+ Altistuksen suuruus

+

Riskillä arvioidaan vaaraa Ympäristötekijöiden vaaraa ja todennäköisyyttä arvioidaan riskin käsitteellä. Vaaralla tarkoitetaan ympäristötekijän haitallista ominaisuutta, esimerkiksi kykyä aiheuttaa syöpää, ja riski on se todennäköisyys, jolla terveyshaitta, esimerkiksi syöpä, voi muodostua. Ympäristötekijä voi olla haitallinen, mutta jos sille ei altistuta, se ei aiheuta terveysriskiä. Altistuminen tarkoittaa altisteen vaikutuksen alaiseksi joutumista, ja se voi tapahtua ihon, hengitysteiden, silmien tai suun kautta. Ympäristön terveydelle aiheuttamien riskien arvioinnissa huomioidaan ensinnäkin vaaraa aiheuttava tekijä eli altiste ja sen haitallisuus, kuten tietyn aineen kyky aiheuttaa syöpää. Toiseksi otetaan huomioon altistuksen tai annoksen suuruus. Sen jälkeen tarkastellaan annoksen ja altisteen aiheuttaman haitan eli vasteen keskinäistä riippuvuutta eli esimerkiksi sitä, kuinka suurella tai kuinka pitkään jatkuvalla altistuksella syöpä voi syntyä ja miten haitta lisääntyy annoksen kasvaessa. Tätä kutsutaan annos-vastesuhteeksi. Näin siis pelkästään syöpävaarallinen aine ei aiheuta riskiä, vaan lisäksi vaaditaan riittävän suuri annos ja tarpeeksi pitkään jatkunut altistus.

Annosvastesuhde

= Riskin arvio

Riskiä arvioitaessa huomioidaan altiste, altistuksen määrä sekä altisteen ja vasteen keskinäinen riippuvuus.

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

73

Tautitaakka kuvaa tietystä altisteesta johtuvaa menetettyä terveyttä ja menetettyjä elinvuosia koko väestössä.

Sairastavuus = määrä x kesto x haittapainokerroin

+

Menetetyt elinvuodet

=

Tautitaakka (ilmoitetaan haittapainotettuina elinvuosina)

Lähde: THL

Joidenkin altisteiden yhteisvaikutus lisää riskiä enemmän kuin ne olisivat erikseen yhteenlaskettuna. Esimerkkeinä tästä ovat tupakka ja radon. Koska ympäristön ja väestön terveyden välinen vuorovaikutus on usein monimutkaista, tarkkojen arvioiden tekeminen ympäristön terveysvaikutuksista on hankalaa ja todennäköisyyksiin liittyy paljon epävarmuutta. Tautitaakka kuvaa tietyn altisteen takia menetettyä terveyttä ja menetettyjä elinvuosia väestössä, ja sen avulla pystytään vertailemaan eri altisteista aiheutuvien terveyshaittojen suuruutta. Tautitaakka on laskennallinen malli, jossa otetaan huomioon altisteesta aiheutuvien terveyshaittojen yleisyys, kesto ja vakavuus. Mallissa lasketaan yhteen ennenaikaisten kuolemien takia menetetyt elinvuodet sekä sairauksien takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet, jotka arvioidaan sairastapausten määrän, sairauden keston ja sairauskohtaisen haittapainokertoimen perusteella. Tautitaakkaa kuvataan haittapainotetuilla elinvuosilla (engl. DALY eli Disability-Adjusted Life Year).

YMPÄRISTÖN TERVEYSHAITAT SUOMESSA, TOP 10 Tautitaakka haittapainotettuina elinvuosina Ulkohiukkaset

30 000 6 500

Sisäilman radon Sisähiukkaset

5 600

Ympäristömelu

5 500

Auringon UV-säteily

4 800

Passiivitupakointi

4 700

Typpioksidi

4 400

Muut ulkoilman saasteet

2 800 1 800

Kotien kosteusvauriot Ulkoilman otsoni

750

Metyylielohopea

130

Ympäristön lyijy

44 Lähde: THL ja Ympäristö ja Terveys -lehti 1/2020

Tautitaakka-arvioluvut ympäristöaltisteiden haittavaikutuksista eroavat hieman pelkistä tautitapausmääristä. Suomessa tautitaakka-arvion perusteella ulkoilman hiukkaset aiheuttavat selkeästi eniten tautitaakkaa, mutta myös sisäilman radon, sisäilmahiukkaset ja ympäristömelu ovat merkittäviä altisteita.

74 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Hengitysilma Hengitysilma on merkittävä sairauksien altistustekijä, koska ihminen joutuu hengittämään koko ajan riippumatta siitä, miten puhdasta ilma on. Hengitysilman epäpuhtaudet voi jakaa ulkoilman saasteisiin, joita ovat muun muassa liikenteestä peräisin olevat hiilivedyt ja typen oksidit, sekä sisäilman epäpuhtauksiin, joita ovat esimerkiksi rakennusmateriaaleista ja irtaimistosta vapautuvat kuidut ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet sekä kosteusvaurioista vapautuvat mikrobit. Ulkoilman saasteet voivat kulkeutua sisätiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon mukana. Sen vuoksi monille ulkoilman saasteille altistutaan myös sisätiloissa. Pienhiukkaspitoisuudet sisällä ovat 65–90 prosenttia ulkoilman vastaavasta. Suomessa hengitetään varsin puhdasta ilmaa verrattuna moniin muihin maihin, mutta liikenne ja energiantuotanto voivat heikentää hengitysilman laatua myös Suomessa.

Merkittävin terveyshaittoja aiheuttava ulkoilman saaste on pienhiukkaset, joita syntyy esimerkiksi puun pienpoltosta tai liikenteestä.

Pienhiukkasilla tarkoitetaan hiukkasia, joiden koko on alle 2,5 mikrometriä (μm) ja jotka kokonsa vuoksi ovat riittävän pieniä pääsemään keuhkorakkuloihin asti. Karkeita hiukkasia päätyy ulkoilmaan maaperästä, hiekoituksesta ja maaperän kulumisesta. Ne ovat kooltaan 2,5–10 mikrometriä (μm) ja pääsevät suuriin keuhkoputkiin. Ultrapienet hiukkaset (alle 0,1 μm) voivat jopa siirtyä keuhkorakkuloista verenkiertoon, jossa ne vaikuttavat valtimoiden seinämiin ja hermojen toimintaan. Ilmansaasteiden pitoisuuksien kohotessa esimerkiksi hengityselinongelmista kärsivät, sydänsairaat, vanhukset ja lapset voivat saada oireita ja terveyshaittoja muuta väestöä helpommin.

Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet ulkoilmassa ovat Suomessa matalalla tasolla verrattuna moniin muihin maihin, ne silti aiheuttavat eniten haittapainotettuja elinvuosia eli tautitaakkaa.

Suomen Lapissa on todistetusti maailman puhtain ilma, kun taas esimerkiksi Pekingissä on jo vuosia ollut keskimäärin kymmenen kertaa niin paljon ilman­saasteita kuin WHO suosittelee.

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

75

Yhteiskunnan keinoja ilmanlaadun hallintaan ovat esimerkiksi saastuttamisen hillitseminen verojen ja maksujen avulla, kaavoitus, säännökset teollisuuden päästöistä tai asuintilojen rakentamisesta sekä lainsäädännölliset keinot, kuten tupakkalaki. Yksilö voi vähentää saastealtistustaan esimerkiksi välttämällä vilkkaasti liikennöityjä alueita sekä huolehtimalla asuintilojen ilman vaihtumisesta ja suodattamisesta. Ilmansaasteiden tuottamista voi rajoittaa muun muassa hyödyntämällä julkista liikennettä ja vähentämällä moottori­ käyttöisten kulkuneuvojen käyttöä sekä suosimalla vähäpäästöisiä energiamuotoja.

Sisäilma

Ulkoilma

ILMANSAASTEIDEN LÄHTEITÄ JA TERVEYSHAITTOJA PÄÄSTÖLÄHTEITÄ

ILMANSAASTEITA

MAHDOLLISIA TERVEYSHAITTOJA

– valtaosa kaukokulkeumana Suomeen – omia lähteitä energiantuotanto, liikenne, teollisuus, maatalous, jätteidenkäsittely, puun pienpoltto

pienhiukkaset

hengityselinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosyöpä

otsoni

silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytys, hengenahdistus; lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta

typen oksidit

keuhkoputkien supistuminen, hengitysoireet ja -infektiot

hiilimonoksidi (häkä)

päänsärky, pahoinvointi, akuutti myrkytys, kuolema

hiilivedyt

kasvanut syöpäriski

ulkoilma (ilmanvaihdon suodattimien puhdistamana)

samat kuin ulkoilmassa

tupakointi, passiivinen tupakointi

tupakansavu

keuhkosyöpä, sydän- ja verisuonitaudit, hengitystieinfektiot, muut syövät

tietyt maalit, parketit, muovipinnoitteet, lastulevy

formaldehydi

nenä- ja hengitystieärsytys

virheellisestä rakentamisesta seuraavat kosteusvauriot

haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mikrobit (mm. homeet, hiivat ja bakteerit)

hengitystieoireet, kuten hengenahdistus, hengitystietulehdukset ja äänen käheys sekä allerginen nuha ja astma

kasvit, kotieläimet

mikrobeja ja ­allergeenejä, kuten eläinten hilse, syljen ja virtsan proteiinit

allergia, ärsytysoireet, kuten nuha, yskä, silmien kirvely, ihon kutina

maaperä

radon

keuhkosyöpä

76 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Ravinto Suomalaiset saavat nauttia pääasiassa puhdasta ravintoa. Ruoan aiheuttamia vaikeita terveyshaittoja esiintyy kuitenkin joskus. Haitat voivat olla välittömiä, kuten vierasesineen aiheuttama suun tai ruokatorven vahingoittuminen, hampaan murtuminen tai ruokamyrkytys. Toisaalta terveyshaitat voivat syntyä pitkällä aikavälillä, kuten ympäristömyrkkyjen kertyessä elimistöön tai syövän muodostuessa.

Ravinnon keskeisimmät ympäristöperäiset riskitekijät ovat mikrobiologisia, kuten mikrobit, alkueläimet, loiset ja tuhoeläimet. Suomessa ravintoon liittyvä yleinen terveysriski on bakteerien tai virusten aiheuttama ruokamyrkytys, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat norovirus, salmonella ja kampylobakteerit. Ruokamyrkytyksen yleisimpiä oireita ovat vatsakipu, oksentelu ja ripuli, ja ne saattavat ilmaantua hyvinkin pian ruokailun jälkeen tai muutaman päivän päästä. Merkittävin syy taudinaiheuttajien leviämiselle on likaiset kädet ja elintarvikkeet.

Vastalypsetty maito on lämpimänä hyvä mikrobien kasvualusta. Pastöroinnin ansiosta maito on kuitenkin nykyisin yksi turvallisimmista elintarvikkeista. Pastöroinnissa elintarvikkeen lämpötila nostetaan 10–30 sekunnin ajaksi vähintään lämpötilaan 71–74 °C, jolloin mikrobit tuhoutuvat.

RAVINNON TERVEYSRISKIEN HALLINTAKEINOJA YHTEISKUNTA

YKSILÖ

– turvallisuuden valvonta (Ruokavirasto) – säädökset, myyntiluvat – katkeamattoman kylmäketjun varmistaminen – kohtuullinen kuljetusmatka – tiedotus ja opetus

– monipuolinen elintarvikkeiden nauttiminen – käsienpesu – raaka-aineiden tuoreudesta (säilytysaika) ja puhtaudesta (pesu, huuhtelu) huolehtiminen – ruoanlaitto- ja ruokailuvälineiden puhdistaminen – elintarvikkeiden riittävä kuumennus: sisälämpötila 70–75 ºC – liian kuuman paistolämpötilan välttäminen – elintarvikkeiden säilyttäminen riittävän viileässä (2–6 ºC)

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

77

Riisiin jää myrkyllistä arseenia viljelystä. Riisin keittäminen ei sitä poista, ja siksi riisi kannattaakin huuhdella ennen keittämistä.

Ravinnon kemialliset riskitekijät voivat olla luonnon omia myrkkyjä ja haitallisia aineita, kuten hometoksiineja, bakteeritoksiineja ja sienten myrkkyjä. Muita riskitekijöitä ovat ravintoon päätyneet vieras­ aineet, kuten torjunta-aineet, raskasmetallit, antibioottien tai muiden lääkkeiden jäämät sekä POP-yhdisteet. POP-yhdisteet eli pysyvät orgaaniset yhdisteet ovat ympäristössä hyvin hitaasti hajoavia, kaukokulkeutuvia ja eliöihin kertyviä torjunta-aineita, kuten DDT, teollisuuskemikaaleja, kuten PCB-yhdisteet, joiden käyttö on nykyään kielletty, tai tahattomasti teollisuuden prosesseissa syntyviä sivutuotteita, kuten dioksiini. Ruoanlaiton aikana ravintoon saattaa muodostua haitallisia aineita. Esimerkiksi liian kuumassa paistaessa ruokaan voi muodostua akryyliamidia tai PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä , jotka aiheuttavat syöpää. Jos ruoanlaitossa käytetään vääränlaisia astioita tai välineitä, voi ruokaan irrota terveydelle haitallisia aineita, kuten muovien pehmentimiä, lyijyä ja alumiinia.

Ravintoon lisätään myös tarkoituksella kemikaaleja, kuten lisäaineita, elintarvikevärejä, makeuttamisaineita, mausteita ja aromi­ aineita. Näiden tarkoituksena on esimerkiksi parantaa elintarvikkeen säilyvyyttä ja makua. Ravinnon terveysriskejä kannattaakin arvioida kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi lisäaineita tarvitaan ruoan säilöntään estämään bakteerikasvua ja ehkäisemään ruokamyrkytyksiä.

Torjunta-­aineiden käyttö voidaan ohjeistaa niin, ettei niistä aiheudu kuluttajille tai aineiden käyttäjille terveyshaittaa. Myös kalan sisältämien hyvälaatuisten rasvahappojen sekä hedelmien ja vihannesten terveydelle suosiolliset vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin näissä tuotteissa olevien lisättyjen tai ympäristöstä tulleiden kemikaa­lien haitalliset vaikutukset.

Talousvesi Talousvedellä tarkoitetaan vettä, joka soveltuu juotavaksi, elintarvikkeiden käsittelyyn tai ruoanvalmistusvälineiden ja astioiden puhdistamiseen. Noin 90 prosenttia suomalaisista on järjestetyn vesihuollon piirissä. Loput hankkivat talousvetensä rengas- tai porakaivoista.

Monipuoliset vedenkäsittelyjärjestelmät ovat turvallisimpia, koska silloin raakaveden ja kuluttajan vesihanan välissä on useita suojatekijöitä. Erilaiset käsittelyt poistavat tehokkaasti haittatekijöitä, ja aikaviive raakavedestä kuluttajalle voi olla useita päiviä. Näin ongelmat veden laadussa on mahdollista huomata ja korjata. Hyvälaatuinen talousvesi on kirkasta, väritöntä ja terveydelle vaaratonta, ja se maistuu hyvältä. Suomessa suurin osa talousvedestä täyttää nämä laatuvaatimukset.

Talousveden mahdolliset terveyshaitat voivat Suomessa aiheutua esimerkiksi likaisen pintaveden sekoittumisesta vesilähteisiin ja jäteveden pääsystä vesijohtoverkkoon, mistä voi seurata vakava, pienille 78 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Puhtaan veden ja kunnollisten käymälöiden puute lisäävät veden kautta tarttuvia tauteja. Seisovat vesialueet voivat levittää malariaa.

Kouluissa puhtaan veden ja käymälöiden puute voi johtaa tyttöjen poisjääntiin koulusta, koska heillä ei ole sopivia tiloja hoitaa henkilökohtaista hygieniaansa kuukautisten aikana. Kuivakäymälä ei tuhlaa vettä ja on siksi osa globaalin sanitaatio-ongelman ja vesipulan ratkaisua.

lapsille ja vanhuksille jopa hengenvaarallinen suolistoinfektio. Varsinkin kaivovesi voi saastua myös maaperän arseenista, uraanista ja fluoridista. Esimerkiksi sahat, bensa-asemat ja ampumaradat voivat saastuttaa maata, minkä seurauksena talousveteen voi päätyä syöpäriskiä nostavaa lyijyä, bentseeniä ja nitraattia. Myös veden puhdistuksessa käytetty kloori voi nostaa syöpäriskiä, ja vesiputkista veteen liukeneva kupari voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä ja pahoinvointia.

Yhteiskunta pyrkii ehkäisemään talousveden aiheuttamia terveys­ haittoja laatuvaatimuksilla, joiden toteutumista terveydensuojelu­ viranomaiset valvovat. Vesilaitoksilla tulee olla valvontasuunnitelma ja ratkaisuvaihtoehtoja ongelmatilanteiden varalle. Viranomaisten tehtäviin kuuluu myös tiedottaminen ja kuluttajavalistus. Yksilön ehkäisykeinoja ovat esimerkiksi kaivoveden laadun seuraaminen ja kaivojen rakentaminen siten, että pintavedet eivät pääse valumaan kaivoon. Vesivälitteisen epidemian toteamisen jälkeen veden käyttö on keskeytettävä tai vesi on keitettävä huolellisesti niin kauan, kunnes taudinaiheuttaja saadaan poistettua.

Arjen kemikaalit Ihmiset ovat nykyisin päivittäin tekemisissä monien kemikaalien kanssa. Teollisuudessa niitä lisätään tuotteisiin parantamaan tuotteiden ominaisuuksia, kuten väriä, pehmeyttä, palosuojausta tai säilyvyyttä. Kemikaaleja käytetään arkielämässä esimerkiksi kodin siivouksessa ja kunnostamisessa, vedenpuhdistuksessa tai muutoin vain elämänlaadun parantamisessa. Päivittäinen hygieniasta huolehtiminen ei onnistuisi ilman kosmeettisia aineita, kuten shampoota, saippuaa ja hammastahnaa. Myös tietokoneet, kännykät ja televisiot sisältävät kemikaaleja. Esimerkiksi palonestoaineilla vähennetään niiden syttymisherkkyyttä ja mahdollisen palon leviämistä.

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

79

Hapettava

Terveyshaitta

Välitön myrkyllisyys

Paineen alainen­ kaasu

Räjähde

Krooninen terveyshaitta

Syövyttävä

Syttyvä

Ympäristövaara

Kemikaaliturvallisuuden vuoksi kemikaalien varoitusmerkit ovat samat kaikkialla maailmassa.

Oikealla tavalla ja oikeaan tarkoitukseen käytettyinä kemikaalit ovat hyödyllisiä. Jotkin tuotteiden sisältämät kemikaalit saattavat kuitenkin aiheuttaa haittoja. Siksi kuluttajien tuotevalinnoilla ja tuotteiden käyttötavoilla on merkitystä sekä terveydelle että ympäristölle. Kemikaali voi aiheuttaa allergioita, syövyttää, syttyä helposti tai ärsyttää silmiä.

Osa kemikaaleista voi aiheuttaa syöpää tai häiritä normaalia hormonitoimintaa matkimalla elimistön omia hormoneja. Hormonihäiriköiksi epäillään esimerkiksi ftalaatteja, joita käytetään muovien pehmentämiseen. Sukupuolihormonien toimintaa häiritsevät kemikaalit saattavat vaikuttaa lisääntymiseen. Ihminen voi altistua yhtä aikaa lukuisille kemikaaleille, ja niiden haittavaikutukset voivat kasautua.

Suomen lainsäädännöllä ja Euroopan unionin asetuksilla pyritään siihen, että markkinoilla olisi vain sellaisia kemikaaleja, joiden käyttö ei aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle, kun noudattaa käyttöohjeita. Vaaralliset kemikaalit on merkitty varoitusmerkinnöin ja käyttöohjein. Tuotteen valmistajalla on vastuu tuotteensa turvallisuudesta, kuluttaja vastaa tuotteen oikeasta käytöstä.

Säteily Elinympäristössään ihminen altistuu monenlaiselle säteilylle. Se voi olla ionisoivaa tai ionisoimatonta. Radioaktiiviset aineet säteilevät terveydelle haitallista ionisoivaa säteilyä, joka voi aiheuttaa soluvaurioita ja johtaa esimerkiksi syöpään tai sikiövaurioon. Suomalaisten keskimääräinen ionisoiva säteilyannos on vuodessa 3,2 millisievertiä (mSv). Se on peräisin niin luonnollisista kuin keinotekoisista lähteistä: noin puolet tulee sisäilman radonista ja neljäsosa muusta luonnon taustasäteilystä ja loput keinotekoisesti tuotetuista aineista tai lääketieteellisistä tutkimuksista.

Sisäilman radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia.

Radon on maa- ja kallioperässä olevasta uraanista ja radiumista syntyvä terveydelle haitallinen hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Radonia voi periaatteessa löytyä sisäilmasta kaikkialta Suomessa, mutta eniten sitä esiintyy maan eteläosassa. Radon kaasuuntuu maaperästä sisäilmaan, ja sen hajoamistuotteet kiinnittyvät ilman pienhiukkasiin, jotka joutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Radon lisää keuhkosyövän riskiä, jota tupakointi suurentaa entisestään. Radonin kulkeutumista sisäilmaan voi ehkäistä välttämällä asuinrakennusten kaavoittamista pahimmille radonalueille.

Myös rakennusten suunnittelulla ja tuulettuvalla alapohjalla, radon­ imureilla ja muilla rakennusteknisillä ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan sisäilman radonin määrään. Sisäilman radonmittauksen voi tilata esimerkiksi Säteilyturvakeskuksesta (STUK), joka vastaa Suomessa valtakunnallisesta ympäristön säteilyvalvonnasta.

80 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Ionisoimatonta säteilyä tulee esimerkiksi voimajohdoista, matkapuhelimista, radiosta, televisiosta ja muista sähkölaitteista, näkyvästä valosta sekä UV-säteilystä. Näistä normaalielämässä saatavilla altistustasoilla ainoastaan UV-säteilyllä on osoitettu kiistattomasti olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Merkittävin ultraviolettisäteilyn lähde on aurinko. UV-säteilyn voimakkuus tietyssä paikassa riippuu sen sijainnista maapallolla, vuoden- ja vuorokaudenajasta, pilvisyydestä sekä UV-säteilyn heijastumisesta lumesta ja vedestä. Lisäksi UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa se, kuinka korkealla paikka on merenpinnasta sekä mikä on otsonin määrä yläilmakehässä. Ihon suojaaminen esimerkiksi aurinkovoiteella, vaatteilla ja aurinkolaseilla vaikuttaa iholle päätyvän säteilyn määrään. Auringon ennustettua tai havaittua UV-säteilyn määrää tietyssä paikassa kuvataan UV-indeksillä (UVI). Kun UVI on kolme tai enemmän, UV-säteilyltä on hyvä suojautua. Maahan asti tulevaa säteilyä on kahta aallonpituutta: UV-B tarttuu vain ihon pintaosiin, UV-A tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin. Ihon ruskettuminen on suojamekanismi UV-säteilyä vastaan: tummenevan pigmenttikerroksen on tarkoitus pysäyttää ultraviolettisäteet.

Liiallisen UV-säteilyn välittömiä haittavaikutuksia ovat ihon punoitus ja silmän sarveis- ja sidekalvon tulehtuminen. Pitkään jatkunut altistus vanhentaa ihoa ja lisää ihosyöpien riskiä. Lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuva ihon toistuva palaminen lisää riskiä sairastua melanoomaan, mutta myös elämän aikana kertynyt UV-säteilyn kokonaisannos vaikuttaa syöpäriskin määrään. Tehokkaimmin UV-altistukseen ja terveyshaittoihin voi vaikuttaa asianmukaisella suojautumisella, kuten vaatteilla, aurinkovoiteilla ja maltillisella auringossa oleskelulla. Auringon välttäminen kokonaan ei ole terveyden kannalta järkevää, koska ihminen tarvitsee pieniä määriä UV-säteilyä D-vitamiinin muodostamiseen. Muutaman kymmenen minuutin oleilu auringonpaisteessa kasvot ja kädet paljaana riittää muuttamaan ihossa olevat D-vitamiinin esiasteet elimistön käyttöön sopiviksi. UV-säteilystä on hyötyä psoriasiksen ja joidenkin muiden ihosairauksien hoidossa.

Säteilyturvakeskus valvoo markkinoilla olevien matkapuhelinten säteilyturvallisuutta testaamalla eri puhelinmalleja ja laitteita. Yksikään laite ei ole osoittautunut säteilyn osalta haitalliseksi.

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

81

Nappikuulokkeet kohdentavat musiikin suoraan korvakäytävään, joten ne rasittavat kuuloa enemmän kuin pehmustetut sankakuulokkeet.

Melu Ihminen elää aiempaa meluisammassa ympäristössä. Melulla tarkoitetaan ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä ja joka on terveydelle ja hyvinvoinnille haitallista. Selvästi suurin melun lähde ympäristössä on tieliikenne. Myös koulut ja päiväkodit voivat olla meluisia.

Melu aiheuttaa sekä fyysisiä että toiminnallisia vaurioita korvaan.

Fyysinen vaurio tarkoittaa sitä, että korvaan tulee fyysinen vamma, esimerkiksi tärykalvo puhkeaa, kun taas toiminnallinen vaurio liittyy korvan toimintaan eli kuuloon. Meluvamman vakavuuteen vaikuttavat sekä melun voimakkuus että melualtistuksen kesto. Melun kuulolle aiheuttamien terveydellisten vaikutusten rajana pidetään 80 desibeliä. Arkielämässä 80 desibeliä ylittyy, jos tavallista puhetta ei pysty kuulemaan metrin etäisyydeltä. Melusta voi seurata kuulon eriasteista heikkenemistä ja korvien soimista eli tinnitusta. Tinnitus on korvissa kuuluvaa suhisevaa, vinkuvaa tai naputtavaa ääntä, joka ei tule korvan ulkopuolelta. Se voi olla tilapäistä tai pysyvää, jolloin se voi haitata esimerkiksi nukkumista. Siihen ei ole parannuskeinoa, mutta apua voi saada esimerkiksi kuulolaitteesta, joka vahvistaa ympäristön äänet peittäen tinnituksen.

Meluvamma voi syntyä hitaasti vuosien aikana. Pitkäaikainen, useita vuosikymmeniä kestänyt altistuminen 80–85 desibelin melulle voi johtaa pysyvään kuulovaurioon hidastamalla ja lopulta tuhoamalla simpukan aistinkarvasoluja sisäkorvassa. Ne muuttavat

82 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

ääniaallot hermoärsykkeiksi, jotka välittyvät keskushermostoon ja edelleen tajuntaan. Aistinkarvasolut eivät uusiudu, joten solujen häviäminen on lopullista. Solujen tuhouduttua kuuloaistimus ei enää välity keskushermostoon eli kuulo huononee. Kuulovamma voi syntyä myös impulssimelusta, jossa räjähdys tai jokin muu voimakas ääni aiheuttaa kuulovaurion välittömästi vaurioittamalla tärykalvoa tai tuhoamalla kerralla paljon aistinkarvasoluja.

Kuulon heikkenemisen lisäksi melulla on myös muita terveysvaikutuksia. Jo matalissa äänitasoissa melu voi häiritä unta, minkä seurauksena voi olla univajetta ja väsymystä sekä keskittymis- ja suorituskyvyn heikkenemistä. Melu voi aiheuttaa verisuonten supistumista, nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta lisäämällä stressihormonien eritystä ja aktivoimalla sympaattista hermostoa. Melu saattaa myös lisätä aggressiota ja tapaturmiin joutumisen vaaraa. Melusta johtuva kuulon menetys, unen heikentyminen tai jatkuva psyykkinen kuormittuminen voivat johtaa jopa masennukseen. Kuulo-­ongelmien takia myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaikeutuu.

korvalehti

vasara alasin korvakäytävä

kaarikäytävä simpukka korvatorvi

jalustin tärykalvo ulkokorva

välikorva

sisäkorva

Simpukka eli kuuloelin sijaitsee sisäkorvassa.

Simpukan sisällä olevat aistinkarvasolut muuttavat ääniaallot hermoärsykkeiksi. Aistinsolujen määrä vähenee ikääntyessä, mutta myös meluärsytys voi aiheuttaa aistinsolujen toiminnan hidastumista, rappeutumista ja lopulta tuhoutumisen.

KEINOJA MELUHAITTOJEN TORJUMISEEN YHTEISKUNTA

YKSILÖ

– lait ja säädökset, esimerkiksi ympäristönsuo­ jelulaki – melun vaimentaminen, esimerkiksi moottoriteiden meluvallit, työpaikoilla koneiden ja laitteiden äänieristys – asuinalueiden sijoittaminen kauas melulähteistä – ajoneuvojen ja koneiden melurajojen valvonta – melulle altistuvien työntekijöiden tutkimukset

– kuulosuojainten ja korvatulppien käyttö – hiljaisten kodinkoneiden valitseminen – viihde-elektroniikan ja kuulokkeiden äänenvoimakkuuden pitäminen kohtuullisena – liikkuminen kaupungeissa pyörällä moottoriajoneuvojen sijaan – äänieristeiden ja vaimennusmateriaalien käyttö kotona, esimerkiksi akustiikkalevyt – kuulokkeiden käyttöajan rajaaminen vuorokaudessa

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

83

MELUTASO VAIKUTTAA MELUHAITTOIHIN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Paukkuraketit, haulikko, leikkiaseet, suihkukone

ÄÄNI­TASO (DB) 130–160

VAIKUTUKSIA TERVEYTEEN

AIKARAJA TURVALLISELLE ALTISTUKSELLE

Välitön kuulovaurio (140–160 dB)

0 min

Pop- tai rock-konsertti

110–130

Kipukynnys (120–130 dB)

0 min

Moottorisaha, konsertti

90–110

Kuuloaistin vioittuminen pitkäaikaisen altistumisen myötä

15 min (100 dB) 1 t (94 dB) 2 t (91 dB)

Ravintola

80–100

4 t (88 dB)

Liikenne

70–85

8 t (85 dB)

Toimisto, keskustelu

50–70

Tietokone

30–50

Lehtien havina

10–30

Muutokset verenkierrossa ja muissa elintoiminnoissa

Ilmastonmuutos Ihmiskunnan hyvinvointi on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista.

Ympäristöterveyden suurin haaste onkin sopeuttaa ihmiskunta luonnon järjestelmään niin, että ilmastonmuutosta ja muita globaaleja ympäristöuhkia saataisiin hallittua ja pystyttäisiin turvaamaan ekologinen kestävä kehitys.

Luonnollinen kasvihuoneilmiö on elämän edellytys maapallolla.

Kasvihuoneilmiössä hiilidioksidi ja tietyt muut kaasut ilmakehässä päästävät auringon tuottamaa energiaa maan pinnalle mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä palaamasta takaisin avaruuteen. Ilmastonmuutoksella viitataan kasvihuoneilmiön voimistumiseen eli maapallon ilmaston lämpenemiseen. Ilmastonmuutoksen yhteyttä terveyteen on mahdoton ennustaa täsmällisesti, mutta sekä suoria että epäsuoria terveysvaikutuksia on mahdollista eritellä.

Suoria vaikutuksia ovat helteiden, myrskyjen, tulvien ja muiden sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä aiheutuva sairastuvuus, loukkaantumiset ja kuolleisuus. Helteiden on todettu lisäävän väestön sairastuvuutta ja kuolleisuutta ja niiden on ennustettu yleistyvän myös Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Eniten helle vaikuttaa vanhuksiin, kroonisista sairauksista kärsiviin ja pieniin lapsiin. Rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa kaivojen likaantumista, putkirikkoja ja viemäreiden tulvimista, mikä kasvattaa esimerkiksi ripulitautien riskiä. Lisääntyneet sateet voivat myös lisätä rakennusten kosteusvaurioita ja siten sisäilmaongelmia sekä kasvattaa riskiä homehtuneessa viljassa syntyville homemyrkyille. Globaalisti kuivuus 84 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

puolestaan voi lisätä metsäpaloja ja vähentää satoja, mikä voi aiheuttaa aliravitsemusta ja siten esimerkiksi heikentää elimistön vastustuskykyä. Lämpötilan vaihtelu useammin nollan molemmin puolin lisää liukkaita kelejä ja liukastumistapaturmia. Toisaalta ilmaston muuttuminen lauhkeammaksi kylmillä alueilla vähentää kylmyyteen liittyviä terveys­haittoja, kuten sydänvaivoja ja hengitystietulehduksia. Pilvisyyden lisääntyminen, sateisuus ja lumipeitteisen ajan lyheneminen voivat lisätä kaamosmasennusoireita.

Epäsuorat vaikutukset ovat usein suoria vaikutuksia merkittävämpiä. Esimerkiksi maatalouden harjoittamisen vaikeutuminen voi aiheuttaa nälänhätää, pakolaisuutta ja näihin liittyviä terveysriskejä, kuten väkivaltaa ja hygieenisiä ongelmia. Ilmastonmuutos voi myös aiheuttaa malarian ja muiden maailmanlaajuisesti vakavien hyttysten levittämien tartuntatautien yleistymistä. Suomessa punkkien leviäminen laajemmalle voi kasvattaa borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen riskiä. Kasvien kasvukausien pidentyminen voi lisätä allergiakausien kestoa.

Ilmastonmuutoksesta on paljon tilastotietoa. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiin, ilmasto tulee silti muuttumaan tulevaisuudessa. Siksi sen vaikutuksiin täytyy sopeutua.

Syyskuun merijään laajuuden muutos Pohjoisella jäämerellä 1979–2020 Laajuus (miljoonaa km2)

9 8

Maapallon keskilämpötilan havaittu muutos vuosina 1850–2012 (ml. maa- ja merialueet)

7 0.6

6

Vuotuinen keskilämpötila

0.4

5

0.2 4 Muutos –0.84903 106 km2 / 10a 3 1975 1985 1995 2005

0.0 2015

2025

–0.2

–0.4 (mm)

Merenpinnan korkeuden maailmanlaajuiset muutokset

–0.6 0.6

200

0.4

150

0.2

100

0.0 –0.2

50

–0.4

0 –50 1900

Lämpötilan 10-vuotiskeskiarvo

–0.6 1920

1940

1960

1980

2000

1850

1900

1950

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

2000

85

Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemisen suurimmat terveyshaitat kohdistuvat eniten köyhiin maihin, jotka eivät pysty sopeutumaan ilmaston nopeaan muutokseen. Suomessa ter verenkierto- ja hengity­s­ veysvaikutukset liittyvät ensisijaisesti helteisiin, liukastumiselimistön kuormitus tapaturmiin ja vesiepidemioihin, mutta myös globaalit talous väsymys ja heikotus vaikeudet sekä nousevasta merenpinnasta ja kuivuudesta ai keskittymiskyvyn lasku heutuva ilmastopakolaisuus vaikuttavat Suomeen. Nämä hei kroonisten sairauksien pahentuminen jastuvat muun muassa Suomen talouteen ja kansanterveyteen. nestevajaus, lämpö­uupu­ Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vähentävät suotuimus ja lämpö­halvaus sa ilmastollinen lähtökohta sekä hyvin toimiva yhteiskunta ja auringonpistos, äkillinen terveydenhuolto. huimaus tai pyörtyminen Tärkein ilmastonmuutoksen syy on korkean elintason lihaskrampit riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Kivihiilen, öljyn ja ihottuma maakaasun korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaih jalkojen turvotus toehdoilla, kuten aurinko-, tuuli- ja bioenergialla, vähentää hiilidioksidin ja pienhiukkasten määrää ja edistää myös Greta Thunberg on ruotsuoraan terveyttä parantamalla hengitysilman laatua. Ydinvoima on salainen ilmastoaktivisti, ilmaston kannalta hyvä energiantuotantotapa, mutta siihen liittyy joka nousi julkisuuteen elokuussa 2018 osoittamyös pelkoja mahdollisista riskeistä. Lisäksi kulutuksen rajoittamimalla ilmaston puolesta nen ja jatkuvan talouskasvun tavoittelusta luopuminen vähentävät mieltä Tukholmassa. Hän kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa. aloitti koululaisten kansainvälisen ilmastolakkoIlmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii globaalia yhteistyötä.

HELTEEN VAIKUTUKSIA TERVEYTEEN

liikkeen.

86 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Ympäristöriskien hallinta ja ehkäisy Ympäristöriskit voivat olla paikallisia, alueellisia tai maailmanlaajuisia. Paikalliset ympäristöriskit vaikuttavat vain tietyllä asuinalueella elävien ihmisten terveyteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pohjaveden saastuminen, vesistön sinilevä tai vaikka vanhan kaatopaikan tai sahan kemikaalien saastuttama maaperä. Alueelliset ympäristöriskit vaikuttavat laajemmalla alueella ihmisten terveyteen, esimerkiksi kaikkiin Itämeren rantavaltioihin. Sellaisia ovat myös joillekin tietyille alueille kulkeutuvat ydinlaskeumat, kuten Suomessa vuoden 1986 Tšernobylin ydinonnettomuuden jälkeinen laskeuma. Ilmastonmuutos on puolestaan maailmanlaajuinen ympäristöriski. Se koskettaa lähes kaikkien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, asuivatpa he missä tahansa. Ympäristöriskien alueellinen laajuus vaikuttaa siihen, millaisella tasolla niihin yritetään vaikuttaa: Paikallisten ympäristöriskien hallinnassa kunnallinen taso voi soveltua paremmin, kun taas laajempien riskien hallinnassa on tarpeen tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä valtiollisella tai Euroopan unionin tasolla. Ilmastonmuutoksen suhteen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.

Poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi ympäristöris­kien hallintaan ja ympäristön terveyteen. Suomessa terveyttä edistävä elin­ympäristö on yksi yhteiskuntapolitiikan ja terveyden edistämisen keskeisistä tavoitteista. Päätöksiin liittyy usein ristiriitaisia arvolatauksia, taloudellisia intressejä ja hankalaa tasapainottelua hyötyjen ja haittojen välillä. Suomessa ympäristöterveys on tarkasti valvottua ja säädeltyä ja siihen liittyvä tutkimus ja toiminta on monitieteistä.

Kun ympäristöstä aiheutuvia terveysriskejä pyritään hallitsemaan, on oleellista arvioida koko terveyshaittoihin johtavaa ketjua. Jos ketjua ei tarkastella kokonaisuutena, huomio kiinnittyy helposti vain vaikutuksia lähellä oleviin tekijöihin, jolloin ketjun alkupäähän kohdistuvat ja tehokkaat toimenpiteet voivat jäädä havaitsematta. Tällainen terveyshaittoihin johtava ketju voi esimerkiksi lähteä tyttöjen huonoista oikeuksista, mikä heikentää heidän seksuaalioikeuksiansa, mikä puolestaan lisää väestönkasvua, koska naisilla ei ole mahdollisuutta ehkäisyyn. Väestönkasvulla taas on paljon erilaisia vaikutuksia väestön terveyteen esimerkiksi ravinnon ja puhtaan veden puutteen kautta. Jos toimenpiteillä pyritään puuttumaan vain asukkaiden terveyden suojeluun, ongelman alkuperä jää hoitamatta. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa haittatekijää kokonaan, vaan tyydytään rajoittamaan ihmisten altistumista. Siksi on tärkeää ymmärtää vaaran ja riskin välinen ero.

Vuodenvaihteessa 2019– 2020 Australiaa riepottelivat tuhoisimmat maastopalot vuosikymmeniin.

Ennätyshelteitä oli eri puolilla, ja Canberrassa mitattiin maailman huonoin ilman­laatu. Maastopalot ovat Austra­liassa luonnollinen ilmiö, mutta tutkijat ovat ennustaneet metsäpalojen yleistyvän, pahentuvan ja pidentyvän ilmastonmuutoksen myötä.

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

87

TEHTÄVÄT

1

Selitä seuraavat käsitteet ja anna niistä esimerkkejä. a. luonnonympäristö b. rakennettu ympäristö c. altiste d. vaste e. tautitaakka

2

4 Etsi kolme ympäristöterveyden toimijaa tai virastoa Suomesta. a. Mitkä ovat niiden vastuualueita? b. Kootkaa ryhmässä löydetyt toimijat yhteiseksi listaksi.

5 Analysoi oheista kuviota. a. Mitä ilmiötä se kuvaa?

Tee käsitekartta.

b. Miten ilmiö liittyy ympäristöterveyteen?

Tee käsitekartta luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön terveysvaikutuksista.

3

Hengitysilman pienhiukkaset ovat yksi merkittävimmistä terveyshaittoja aiheuttavista ympäristötekijöistä.

c. Mitä vaikutuksia terveydelle ilmiöllä on?

6 Arvioi omaa elinympäristöäsi. a. Mitä terveysriskejä ympäristössäsi on?

Mitä terveyttä edistäviä tekijöitä?

a. Mitkä ovat tyypillisiä pienhiukkasten lähteitä ulko- ja sisäilmassa?

b. Ota tekijöistä kuvia ja tee niistä kuvasarja.

Kirjoita myös kuvatekstit.

b. Millaisia terveyshaittoja pienhiukkaset aiheuttavat?

c. Arvioi, miten terveellinen oma elinympäristösi on.

c. Kuinka pienhiukkasten määrää ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää?

7 Ympäristöön vaikuttaminen Miten itse pystyisit edistämään ympäristöterveyttä?

SUOMEN VUOSIKESKILÄMPÖTILA 1847–2017 5

4

Vuosikeskilämpötila (˚C)

3

2

1

0

–1

–2

1850

1870

1890

1910

1930

1950

1970

1990

2010

Lähde: Ilmatieteen laitos

88 YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

Tavoitteet

6

+ osata määritellä käsite psykososiaalinen ympä­ristö

Psykososiaalinen ympäristö ja terveys

+ ymmärtää sosiaalisen perimän yhteys terveyteen

Elinympäristö luo puitteet fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle. Ihminen elää päivittäin erilaisten ihmisryhmien keskellä.

Tällaisia psykososiaalisia ympäristöjä ovat esimerkiksi kotona, koulussa tai työssä olevat erilaiset ihmissuhdeverkostot, joilla on omat vuorovaikutussäännöt, tunteiden ilmaisutavat ja jopa ruokailu- tai liikuntatottumukset. Kokonaisterveyden kannalta onkin merkityksellistä, että elinympäristö on myös psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvä ympäristö. Toisten ihmisten kannustus ja yhdessä tekeminen tukevat parhaimmillaan terveyttä. Joskus taas vertaisryhmän paine voi johtaa terveyttä ja hyvinvointia uhkaaviin riskivalintoihin.

+ tietää sosiaalisen tuen muodot + osata eritellä sosiaalisen tuen muotojen yhteydet terveyteen + ymmärtää kulttuurin ja terveyden yhteys

Sosiaalinen perimä Geneettisen perimän lisäksi meillä kaikilla on sosiaalinen perimä, joka tarkoittaa sukupolvelta toiselle siirtyviä perheessä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa vallitsevia tapoja, tottumuksia ja käyttäytymismalleja. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsuuden perheessä omaksutut arvot ja asenteet, kotona opitut elintavat ja kodin ilmapiiri. Terveys ja jotkin sairaudet tai ainakin niiden riskitekijät siirtyvät perheittäin sukupolvelta toiselle. Syynä eivät välttämättä ole geenit, vaan nimenomaan sosiaalinen perimä. Tapoja ja kulttuuria ihmiseltä toiselle ja sukupolvelta seuraavalle siirtäviä mekanismeja kutsutaan joskus meemeiksi. Niiden vaikutus on moneen terveyteen liittyvään asiaan suurempi kuin varsinaisten perintötekijöiden eli geenien osuus. Tämänkaltaisen sosiaalisen perimän vaikutus voi edistää tai kuluttaa terveyttä.

YMPÄRISTÖ TERVEYDEN TUKENA

89

POHDI ALUKSI

ARKIPUHEEN PERUSTEELLA kaikkeen voi addiktoitua: ruokaan, harrastuksiin, työhön, sek­ siin, mediaan, läheisiin tai shoppailuun. Addik­ tioiden vaikutus ulottuu länsimaisessa yhteis­ kunnassa ja kulttuurissa lähes kaikkialle. Län­ simaisen markkinatalouden toimintaan kuuluu pyrkimys synnyttää riippuvuuksia tuotteista, palveluista ja elämäntavoista. Addik­tioista osa on laillisia ja sallittuja, osa laittomia, rangaista­ via ja hoitoa vaativia. Ne ovat myös ­merkittävä

taloudellinen, poliittinen, kansanterveydellinen ja juridinen ilmiö. Niitä säädellään laeilla, ja nii­ tä aiheuttavia hyödykkeitä ja palveluja tuottaa suuri joukko eri alojen ihmisiä. Addiktioiden ai­ heuttamia ongelmia taas hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, poliisit ja muut lainvalvojat sekä monet kansalaisjärjestöt.

Tuukka Tammi ja Paulina Raento (toim.): Addiktioyhteiskunta – Riippuvuus aikamme ilmiönä. 2013.

Lukekaa teksti ja keskustelkaa yhdessä. a. Mitkä riippuvuudet ovat olleet viime aikoina esillä mediassa? b. Miten riippuvuudet voivat liittyä hyvinvointivaltion ihanteisiin? c. Mitä eettisiä kysymyksiä riippuvuuksiin voi liittyä?

III

RIIPPUVUUDET

T E RVEYSOSAAM I N E N + TIEDOT: Ymmärrän riippuvuuksia aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset syntymekanismit. Tiedän, miten riippu­ vuuksia voidaan ehkäistä ja tarvittaessa hoitaa.

+ VASTUULLISUUS: Osaan toimia omaa ja läheisteni riippuvuutta ehkäisevillä tavoilla.

+ TAIDOT: Osaan tunnistaa ja rajoit­ taa omassa elämässäni riippuvuuden

+ KRIITTINEN AJATTELU: Tiedostan

aiheuttajia.

+ ITSETUNTEMUS: Tiedostan itseeni

liittyviä riippuvuuden riskitekijöitä. riippuvuutta aiheuttavia mekanismeja ympäröivässä yhteiskunnassa.

Tavoitteet + tuntea keskeiset aine­ riippuvuudet ja toimin­ nalliset riip­puvuudet + ymmärtää mielihyvän ja riippuvuuden yhteys + tietää riippuvuuden syntymekanismeja + osata eritellä riippu­ vuuksien haittoja + tuntea keinoja riippu­ vuuksien ehkäisyyn ja hoitoon

10

Riippuvuuden kehittyminen ja ehkäisy

Ihmisellä on luontainen tarve hakea mielihyvää, ja sitä saa monista elämän arkipäiväisistä asioista, esimerkiksi liikunnasta, taiteesta, yhdessä olemisesta ja syömisestä. Mielihyvän kokemus saa alkunsa aivojen palkitsemisjärjestelmässä, joka syntyy solujen välittäjäaineiden ja hermoratojen muodostamasta rakenteesta. Biologisesti sen tehtävänä on tuottaa myönteisiä tuntemuksia eloonjäämisen kannalta merkittävissä toiminnoissa. Niitä ovat muun muassa syöminen, lisääntyminen ja jälkeläisistä huolehtiminen.

Mielihyvän tavoittelu voi muuttua riippuvuudeksi Jos tarve mielihyvän kokemiseen muuttuu pakonomaiseksi niin, että toimintaa tai aineen käyttöä on vaikea kontrolloida tahdon avulla, kyse on riippuvuudesta eli addiktiosta. Lääketieteessä riippuvuus määritellään pitkäaikaiseksi tai toistuvaksi häiriöksi, jolle on ominaista pakonomainen käyttö tai toiminta haitallisista vaikutuksista huolimatta. Se on sairaus, josta vapautuminen vaatii tahdonvoimaa ja usein ulkopuolista apua. Riippuvuudet aiheuttavat merkittäviä ongelmia sekä yksilölle että yhteisöille ja yhteiskunnalle. Nykyisin riski riippuvuuden kehittymiseen on merkittävällä tavalla suurempi kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten, koska elämässä on paljon sellaisia asioita, joille altistuminen voi johtaa riippuvuuteen.

Riippuvuuden kehittymiseen vaikuttaa joukko psykofyysissosiaalisia tekijöitä, jolloin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen addiktio kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi fyysiset vieroitusoireet ovat myös psyykkisesti ahdistava kokemus. Riippuvuus on monimutkainen ilmiö, eikä sen kehittymistä vielä täysin tunneta. Joillekin ihmisille riippuvuus kehittyy herkemmin kuin toisille. Alttiuteen vaikuttavat muun muassa elämäntilanne ja perimä.

142 RIIPPUVUUDET

RIIPPUVUUDEN KEHITTYMINEN RIIPPUVUUDEN MEKANISMIT

RIIPPUVUUDEN ILMENEMINEN

Fyysinen

Neurobiologisesta näkökulmasta mielihyvää tuottavat aineet ja toiminnat vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Toistuvat toiminnot lisäävät dopamiinin eritystä, mikä häiritsee aivotoiminnan tasapainoa ja herkistää riippuvuuden kehittymiselle.

Perimä voi lisätä riskiä riippuvuuden syntymiselle.

Elimistö tottuu riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen tai toimintaan. Tällöin aineen tai toiminnan sietokyky kasvaa. Lopetettaessa koetaan vieroitusoireita.

Psyykkinen

Oppimisen merkitys on riippuvuuksissa olennaista. Ihminen oppii, mistä mielihyvää saadaan ja kokee mielihyvän myönteisenä asiana. Siksi sen kokemiseen pyritään uudestaan.

Riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen tai toimintaan tulee pakonomainen tarve. On vaikea lopettaa esimerkiksi mielihyvää tuottavaa shoppailua. Vahva psyykkinen addiktio ilmenee usein myös psykofyysisinä oireina.

Sosiaalinen

Sosiaalisilla kokemuksilla, ympäristöllä ja yhteiskunnalla on tärkeä rooli riippuvuuksien syntymisessä. Riippuvuutta aiheuttavat käyttötavat ja mallit omaksutaan esimerkiksi kotona tai ystäviltä.

Voimakas tarve kuulua joukkoon ja tuntea itsensä siinä hyväksytyksi. Addiktio kehittyy ryhmäpaineen vuoksi sitä helpommin, mitä myönteisempiä ryhmässä ollaan riippuvuuden aiheuttajaa kohtaan.

Riippuvuudet jaotellaan toiminnallisiin riippuvuuksiin ja aineriippuvuuksiin. Toiminnallinen riippuvuus syntyy tekemiseen, joka tuottaa tyydytystä ja jota jatketaan haitoista huolimatta. Aineriippuvuus syntyy johonkin kemialliseen aineeseen, usein tupakan nikotiiniin tai päihteisiin. Myös jotkin lääkkeet aiheuttavat riippuvuutta. Päihteet ovat keskushermoston toimintaa kiihottavia tai lamaannuttavia aineita. Ne häiritsevät kognitiivisia toimintoja ja muuttavat käyttäytymistä. Alkoholin ja huumeiden lisäksi päihteitä ovat tietyt liuottimet ja lääkkeet silloin, kun niitä käytetään huumaavaan tarkoitukseen. Myös nikotiini on keskushermostoon vaikuttava päihdeaine.

Riippuvuus sekoitetaan joskus rutiiniin tai tapaan. Riippuvuus vahingoittaa itseä tai toisia sekä rajoittaa ihmisen muita toimintoja ottamalla ylivallan. Rutiinit ja tavat puolestaan tukevat ihmisen arkielämää.

RIIPPUVUUDET

143

Monissa peleissä on riippuvuuksille altistavia ominaisuuksia. Selkeitä suojaavia tekijöitä riippuvuuksia vastaan ovat lapsesta ja nuoresta kiinnostuneet aikuiset, riittävä uni ja liikunta sekä kaverit.

144 RIIPPUVUUDET

Riippuvuuden syntymekanismit Riippuvuuden kehittymisen taustalla on aivojen mielihyväjärjestelmä. Aivoissa syntyy mielihyväkokemus, kun tietyt välittäjäaineet, kuten dopamiini, vaikuttavat kohdesoluihinsa. Mitä suurempi mielihyvän kokemus on, sitä enemmän dopamiinia erittyy. Nikotiini ja kaikki päihteet kiihdyttävät aivojen dopamiinijärjestelmää. Aivot pyrkivät hillitsemään tätä ja alkavat vähentää dopamiinin luonnollista tuottamista. Kun päihteen vaikutus lakkaa, aivoihin syntyy lamaannuttava dopamiinivaje. Tästä johtuvat fyysiset vieroitusoireet. Riippuvuuksille on myös ominaista toleranssin eli sietokyvyn kasvaminen, jolloin mielihyvän saavuttamiseksi tarvitaan yhä suurempia annoksia. Addik­tioalttiudessa on eroja. Myös altistuksen kesto ja määrä vaikuttavat siihen, syntyykö riippuvuutta vai ei.

Fyysinen riippuvuus syntyy, kun elimistö tottuu tiettyyn aineeseen tai toimintaan niin, että aivojen mielihyväjärjestelmä häiriintyy ja alkaa toimia epätarkoituksenmukaisesti. Riippuvuutta aiheuttava toiminta tai aineen käyttö vahvistaa mielihyvän muistijälkeä, mesolimbista dopamiinirataa eli mielihyvärataa.

Aivojen näkökulmasta ei ole oikeastaan merkitystä, mikä mielihyvän kokemuksen saa aikaiseksi. Riippuvuuteen sairastuneilla on havaittu muutoksia tietyillä aivoalueilla, kuten otsalohkossa ja mielihyväkeskuksessa sekä reseptoreissa, jotka välittävät hermoimpulsseja neuronista toiseen. Tällaiset muutokset ovat voimakkaita aineriippuvuuksissa, mutta niitä on myös toiminnallisissa riippuvuuksissa. Syntynyt mielihyvärata voi olla hyvin herkkä: pienetkin vihjeet voivat johtaa kontrollin pettämiseen. Esimerkiksi alkoholistilla vähäinenkin määrä alkoholia tai jopa pelkkä mielikuva alkoholista voi aloittaa juomiskierteen uudelleen, vaikka olisi ollut juomatta pitkään.

Riippuvuus syntyy lapsille ja nuorille aikuisia helpommin, koska lapsilla aivojen mielihyväkeskuksen kehittyminen on kesken. Lisäksi nuoruudessa dopamiinin eritykseen perustuva palkitsemisjärjestelmä on hyvin aktiivinen, ja otsalohkossa sijaitseva toiminnan kontrolli- ja säätelyjärjestelmä on vasta kehittymässä. Mielihyväjärjestelmän muisti on hyvä. Jos nuoren aivot ovat oppineet, että mielihyvää saa liikunnasta, ne kaipaavat sitä. Jos aivot ovat oppineet saamaan mielihyvää nikotiinista, kaipaavat ne sitä. Riippuvuuteen kietoutuu oikeastaan aina myös psyykkinen riippuvuus. Useimmiten mielihyvä saadaan arjen asioista, kuten harrastuksista tai muusta mielekkäästä ajanvietteestä. Psyykkinen riippuvuus muodostuu aineen tai toiminnan aiheuttamaan mielihyvän tuntemukseen ja tunnetilaan, esimerkiksi pelaamisessa jännitykseen. Psyykkinen riippuvuus ilmenee esimerkiksi siten, että pelaamista on vaikea rajoittaa. Riippuvuudelle on tyypillistä, että henkilö kuvittelee voivansa lopettaa niin halutessaan, vaikkei tosiasiassa pysty. Vaikka psyykkiseen riippuvuuteen ei liity suoranaisia vieroitusoireita, oireilu voi olla psykosomaattista.

RIIPPUVUUDEN KIERRE 3

Käytöstä tulee tapa – Hermosto tasapainottaa päihteen aiheuttamia muutoksia, ja sietokyky kasvaa.

– Aivot hillitsevät kiihtynyttä mielihyväjärjestel­ mää ja alkavat vähentää dopamiinin sitoutu­ miskohtia.

– Aivokuoressa tapahtuu muutoksia, jotka lisää­ vät impulsiivisuutta ja heikentävät itsekuria.

2

Käyttö lisääntyy – Aivot oppivat himoit­ semaan riippuvuuden aiheuttajaa, koska mieli­ hyvä liittyy tehokkaasti laukaisijaansa ja siihen liittyviin vihjeisiin.

4

Alkaminen – Riippuvuutta aiheuttava toi­ minta tai aineen käyttö kiihdyttää aivoissa mieli­ hyväjärjestelmän dopamiini­ viestintää.

Riippuvuus – Riippuvuutta ylläpitävät ehdollistuminen aineelle, mielihyväjärjestelmän tur­ tuminen, vieroitusoireiden pelko ja itsehillinnän heik­ keneminen.

– Riippuvuus syntyy salaka­ valasti ja yksilöllisesti.

mielihyvärata otsalohko

5 1

Aivojen otsalohkon etuosa kontrolloi tunteita, motivaatiota, päätöksentekoa ja osaa muisti­toiminnoista.

Dopa­miini säätelee sen toimintaa. Kun päihteet sekoittavat dopamiinin toimintaa, aivojen kontrollijärjestelmä häiriintyy.

Sen seurauksena impulsiivisuus lisääntyy, itsekuri heikkenee ja päättelyketju katkeilee.

Vieroitusoireet – Vieroitusoireet syntyvät, kun aivot eivät enää saa ainetta, johon ne ovat tottuneet.

– Oireet vaihtelevat aineen ja riippuvuuden asteen mukaan.

RIIPPUVUUDET

145

Neurobiologisten tekijöiden lisäksi riippuvuuden syntyyn vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Aivan kuten ihmiset tarvitsevat mielihyvän kokemuksia, he tarvitsevat myös myönteisiä sosiaalisia kokemuksia ja tunnetta, että kuuluu joukkoon. Yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan joskus hakea toiminnasta, joka kehittyy riippuvuudeksi. Esimerkiksi päihteen käytöstä voi muodostua yhdistävä voima, joka kokoaa ihmisiä yhteen, ja pelko yksin jäämisestä väistyy.

Voi myös olla, että käyttäjä kokee päihteen tai toiminnan helpottavan kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliset suhteet ja elämäntapa ovat sidoksissa riippuvuuden aiheuttajaan. Esimerkiksi päihteidenkäyttö sitoo ihmisiä ryhmäksi, jolla on yhteinen tavoite ja tapa toimia ja jonka ulkopuolelle ei haluta jäädä. Sosiaalista ja psyykkistä riippuvuutta on useimmiten vaikea selkeästi erottaa toisistaan.

Riippuvuuksien ehkäisy

Kaupan ikärajavalvonnan viiteikä on korkeampi kuin 18 vuotta, jotta kynnys tarkastaa nuorelta vaikuttavan asiakkaan ikä on matalampi. Tarkoitus on auttaa kauppaa varmistamaan, ettei alkoholi- tai tupakkatuotteita myydä alaikäisille.

146 RIIPPUVUUDET

Riippuvuuksiin liittyvät altistavat ja suojaavat tekijät on tärkeä tuntea, jotta riippuvuuksia voi paremmin ehkäistä – niin omassa elämässä ja lähipiirissä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Kuten kaikissa sairauksiin liittyvissä asioissa, helpointa, halvinta ja kaikin puolin järkevintä olisi, jos ongelmat voitaisiin ehkäistä ennalta. Riippuvuuksien suhteen asia ei välttämättä ole yksinkertainen, koska niiden kehittyminen on monimutkainen ja joskus myös hidas kehityskulku.

Oman terveysosaamisen vahvistaminen ehkäisee riippuvuutta parhaiten yksilötasolla. Tieto riippuvuuksien kehittymisestä ja sen oireista on hyvä lähtökohta. Jos ihminen itse tiedostaa oman alttiutensa sairastua riippuvuuteen, hän voi pyrkiä välttämään sellaista käyttäytymistä tai tilanteita, joissa riski lisääntyy. Hän voi esimerkiksi kiinnittää huomiota oman ruutuajan kertymään tai miettiä etukäteen, kuinka kieltäytyä tarjotusta nuuskasta. Kun esimerkiksi tietää alkoholin riskirajat, voi seurata omaa alkoholinkäyttöään. Joskus läheisten huomiot tai tuki voivat olla tarpeen oman käytöksen tunnistamisessa tai riskikäyttäytymisen välttämisessä.

Yhteiskunnan tasolla riippuvuuksia pyritään ehkäisemään säännöstelemällä riippuvuutta aiheuttavien aineiden ja toimintojen saatavuutta ja markkinointia esimerkiksi politiikan ja lainsäädännön keinoin. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakan ja alkoholin hintasäätely ja ostoikärajat. Tiedottamalla riippuvuuden aiheuttamista haitoista pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin, uskomuksiin ja tietoihin. Tiedottamisen tarkoituksena on saada ihmiset tunnistamaan riippuvuuttaan ja rohkaisemaan heitä hakemaan apua. Yleisesti ottaen suomalaisen ­päihdepolitiikan

tavoitteena on siirtää nuorten päihteidenkäytön aloitusta aikuisuuteen sekä ehkäistä ja vähentää päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia sosiaalisia ja tervey­dellisiä haittoja. Tärkeää on myös käytön vähentämiseen ja lopettamiseen suuntaavat palvelut sekä tarvittaessa hoitoon ohjaaminen.

Tupakkapolitiikan tavoitteena on nikotiinituotteiden käytön ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen loppuminen Suomessa. Alkoholipolitiikan tavoitteena on kulutuksen hillitseminen ja käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy. Huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäiseminen sekä huumausaineista aiheutuvien haittojen pitäminen mahdollisimman vähäisinä. Rahapelihaittoja puolestaan ehkäistään rajoittamalla erityisesti lasten ja nuorten pelaamismahdollisuuksia. Myös esimerkiksi pelikoneiden sijoittelulla on merkitystä kaikille, jotka ovat alttiita riskikäyttäytymiselle.

Riippuvuuden monenlaiset haitat Riippuvuudet aiheuttavat monentasoisia ongelmia niin yksilöille, lähiyhteisöille kuin yhteiskunnalle. Riippuvuuksien suorat ja epäsuorat haitat vaihtelevat sen mukaan, mihin riippuvuus on syntynyt. Suorat haitat ovat usein terveydellisiä, esimerkiksi tupakoinnista seuraa hengityselinsairauksia. Riippuvuus aiheuttaa ongelmia myös mielenterveyteen. Lisäksi riippuvuudesta voi olla sosiaalista haittaa, kuten eristäytymistä tai ihmissuhdeongelmia. Haitta voi heijastua myös ympäristöön: esimerkiksi perheenjäsenet voivat oireilla, jos yhden perheenjäsenen riippuvuus vaikeuttaa muidenkin elämää.

Huumerattijuopumusten määrä ylitti alkoholista johtuvien rattijuopumusten määrän Suomessa vuonna 2020.

RIIPPUVUUDET

147

RIIPPUVUUDEN YHTEISKUNNALLISIA HAITTOJA Työelämä tai koulu

Liikenne

Rikollisuus

– poissaolot – työtehon lasku – tapaturmat – ongelmat ihmissuhteissa

– rattijuopumus – huumerattijuopumus – onnettomuudet – henkilövahingot

– väkivalta – laiton hallussapito tai maahantuonti – alkoholilainsää­ däntöä vastaan tehdyt rikokset – huumausaine­ rikokset

Kustannukset

Terveydenhuolto

– sosiaalitoimen kulut – järjestyksen ja tur­ vallisuuden ylläpito – sairauskorvaukset – päihdekuolemat

– tupakkasairaudet – alkoholisairaudet – huumesairaudet – muut riippuvuus­ sairaudet – tapaturmien ja väki­ vallan uhrien hoito

Riippuvuuksien hoito – erityispalveluiden lisääntynyt tarve – laitoshoito

Joskus riippuvuudesta johtuvista taloudellisista vaikeuksista selviäminen vaatii yhteiskunnan tukitoimia, kuten rahallista tukea tai velkajärjestelyä.

Myös hoitoon ja ehkäisyyn tarvitaan yhteiskunnan varoja. Riippuvuuksien aiheuttamalle elämänlaadun heikkenemiselle on vaikea määrittää hintaa.

Yhteiskunnan tasolla riippuvuudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Tupakointi ja päihteidenkäyttö ovat työkyvyttömyyden ja monien sairauk­sien syynä. Päihteet lisäävät myös riskiä joutua väkivallan uhriksi tai syyllistyä itse väkivaltaan. Aika ajoin käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko päihteidenkäytöstä rankaiseminen hyödyllistä ja millä tavalla päihdeongelmaisia tulisi hoitaa. Riippuvuuksien luokittelu sairaudeksi edistää osaltaan sitä, että hoitoon pääsyn mahdollisuus turvataan.

Miten voit auttaa ystävää, jolla huomaat olevan pelitai päihderiippuvuuden tunnusmerkkejä?

148 RIIPPUVUUDET

Riippuvuussairauksia voi hoitaa Riippuvuus on monimutkainen ilmiö, jossa sekoittuvat mielihyvän tavoittelu, riippuvuuden haitat ja sosiaalinen paheksunta. Riippuvuus voi herättää häpeää ja syyllisyyttä, sillä itsehallinnan pettäminen aiheuttaa huonommuudentunnetta. Usein riippuvainen kieltääkin ongelmansa. Kun riippuvuus salataan muilta, se jää helposti henkilökohtaiseksi ongelmaksi, johon on vaikea hakea apua ja johon lähellä olevat ihmiset eivät välttämättä osaa tai halua puuttua.

Toisille riippuvuudesta vapautuminen on kohtalaisen helppoa, toisille äärimmäisen vaikeaa. Riippuvuuden ytimessä on kokemus, jota addiktiivisella toiminnalla haetaan, ja sen selvittäminen on tärkeää riippuvuudesta vapautumisen kannalta. Olennaista onkin, että ihminen alkaa miettiä ja oivaltaa oman toimintansa syitä, vaihtoehtoja mielihyvän saamiselle ja tilanteita, joissa mielihalu riippuvuutta aiheuttavaan toimintaan syntyy. Keskustelu läheisen kanssa voi olla riittävä pysähdys, mutta joskus tarvitaan ammattilaisen apua. Tärkeä hoitomuoto on niin sanottu psykososiaalinen hoito eli keskustelu ja yksilö- tai ryhmäterapia. Sen avulla pyritään tiedostamaan käyttäytymisestä aiheutuvat haitat, jotta riippuvuudesta kärsivä itse haluaa muutosta tilanteeseensa. On ymmärrettävä, missä tilanteissa mielihalut heräävät ja miten voisi toimia toisin. Uusia toimintamalleja on myös harjoiteltava, jotta ne vakiintuvat. Toiset saavat apua vertaisryhmistä.

Tarvittaessa muun hoidon lisänä käytetään korvaavaa hoitoa, kuten nikotiini- tai huumekorvaushoitoa. Joskus lääkehoito edistää irtautumista: esimerkiksi alkoholinkäytön yhteydessä epämiellyttäviä vaikutuksia aiheuttava Antabus-lääke voi estää alkoholista irrottautuvan retkahtamisen. Myös huumevieroituksessa käytetään apuna lääkehoitoa, esimerkiksi opioidisalpaajat estävät opioidien kiinnittymisen reseptoreihin.

MUUTOSVAIHEMALLI RIIPPUVUUDESTA IRTI PÄÄSEMISESTÄ 2. Harkinta Ymmärretään oma tilanne ongelmalliseksi ja muutosta kokeillaan.

1. Esiharkinta Aluksi ongelma usein kielletään eikä koeta tarvetta muutokseen.

5. Ylläpito Omaksutaan uusi elämäntapa.

RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN

3. Valmistelu Etsitään keinoja käyttäytymisen muuttamiseksi.

Muutosvaihemalli on yksi terveyskäyttäytymistä kuvaava teoreettinen malli. Se sopii hyvin kuvaamaan myös riippuvuudesta irti pyrkimistä.

4. Toiminta Muutetaan omia elämäntapoja.

RIIPPUVUUDET

149

TEHTÄVÄT

4 Tutki oheista tilastoa.

1 Vastaa kysymyksiin riippuvuudesta. a. Kuinka mielihyvä vaikuttaa riippuvuuden syntyyn?

a. Mitkä ovat sen selkeimmät muutokset?

b. Miten käsitteet addiktio ja dopamiini liitty­ vät yhteen?

b. Analysoi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tilastossa näkyviin muutoksiin.

5 Pohdi ihmisten toimintaa.

c. Miten addiktioita hoidetaan?

Pohdi ja keksi syitä sille, miksi ihminen voi toimia vastoin parempaa tietoaan. Miksi esi­ merkiksi nuuskaa käytetään, vaikka sen tie­ detään olevan terveydelle haitallista?

2 Kokoa ydinsanalista ja pidä puhe. a. Kokoa itsellesi ydinsanalista aiheesta Miten riippuvuudet kehittyvät? b. Pitäkää toisillenne puolen minuutin puheita, joissa käytätte runkona teke­ määnne ydinsanalistaa.

6 Pohdi riippuvuuksien syntymistä. a. Pohdi, mitkä tekijät suomalaisessa nyky­ elämässä ja yhteiskunnassa edistävät eri­ laisten riippuvuuksien syntymistä.

3 Millaisia ongelmia riippuvuuksista voi syna. Millaisia fyysisiä haittoja riippuvuudet voi­ vat aiheuttaa?

b. Etsi netistä lähteitä pohdintasi tueksi.

Miettikää yhdessä, mitkä ovat toimivia hakusanoja.

b. Millaisia sosiaalisia ongelmia riippuvuudet voivat aiheuttaa?

c. Vertailkaa ajatuksianne ja löytämiänne tekstejä ryhmissä.

tyä?

c. Millaisia ongelmia yhteiskunnalle riippu­ vuuksista seuraa? 3

7 Arvioi päihdetestejä. a. Tutustu Päihdelinkin riippuvuustesteihin. b. Pohdi, kuinka hyvin tällaisilla testeillä pys­ tytään arvioimaan riippuvuuden riskin kehittymistä.

SUOMALAISTEN NUORTEN (15–16-VUOTIAAT) TUPAKOINTI, NUUSKAKOKEILUT JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ VUOSINA 1995–2019 100 % Tupakoi päivittäin 80 %

Kokeillut nuuskaa Käyttää alkoholia Yli 6 alkoholiannosta kerralla 30 viime päivän aikana

60 %

Kokeillut kannabista 40 %

20 %

0% 1995

1999

2003

2007

2011

2015

2019

Lähde: THL, 2020

150 RIIPPUVUUDET

Tavoitteet

11

Toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnalliset riippuvuudet tyydyttävät aineriippuvuuksien tavoin erilaisia tarpeita: yksi tavoittelee jännitystä, toinen turvallisuutta ja kolmas yhteyttä muihin ihmisiin. Periaatteessa mielihyvähakuinen riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa toimintaan.

Ostoriippuvuus on vastustamatonta halua ostaa tavaroita, joita ei tarvitse tai joihin ei olisi varaa. Sitä ei silti kovin helposti mielletä ongelmaksi, koska ostaminen ja kuluttaminen rinnastetaan usein hyvinvointiin. Peli- ja ostoriippuvuus voivat johtaa velkaantumiseen. Vaikka seksuaalinen aktiivisuus yleensä edistää seksuaalista terveyttä ja yleistä hyvinvointia, siihenkin voi liittyä riippuvuutta. Haitalliset seksuaaliset addiktiot voivat ilmetä esimerkiksi pakonomaisena pornosivustojen selaamisena tai uusien kumppanien jatkuvana hakemisena.

Työ tuo monelle tyydytystä ja mielekkyyttä elämään. Intohimoinen ja määrällisesti runsas työnteko silloin tällöin on tervettä, jos myös levolle, ihmissuhteille ja muille asioille jää riittävästi aikaa. Tärkeää on, että tasapaino työn ja henkilökohtaisen elämän välillä säilyy.

Työnarkomaniasta eli työntekoon liittyvästä riippuvuudesta voi olla kyse silloin, jos työstä muodostuu tärkein arvo ja sen tekemiseen liittyy läheisten ihmisten laiminlyöntiä, ylisitoutumista ja korkeita vaatimuksia niin, ettei palautumiselle jää aikaa.

Toiminnallisista riippuvuuksista yleisimpiä on netti- ja peliriippuvuus, joiden määrät nousevat koko ajan. Niitä hoidetaan paljolti samoin kuin aineriippuvuuksia, sillä riippuvuuden kehittymisen biologinen mekanismi on samantapainen. Toisaalta tämäntapaiset riippuvuudet ovat yhteiskunnassa suhteellisen uusi ilmiö ja hyvät hoitomuodot kehittyvät vasta kokemuksen myötä. Nykyisin hoitokeinona käytetään muun muassa terapiaa ja vertaistukiryhmiä.

+ tietää, mitkä ovat kes­ keisiä toiminnallisia riippuvuuksia + osata eritellä toimin­ nallisten riippuvuuk­ sien syntyyn vaikutta­ via tekijöitä + osata analysoida toi­ minnallisten riippu­ vuuksien haittoja + pohtia keinoja toimin­ nallisten riippuvuuk­ sien ehkäisemiseksi

RIIPPUVUUDET

151