Ääni 5 näytesivut

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Ääni tukee oppimista Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa.

Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun.

Käsitteet on listattu jokaisen luvun alussa ja tummennettu tekstistä.

Toimitus Katariina Voutilainen ja Piia Väisänen

Kuvatoimitus Piia Väisänen

Graafinen suunnittelu Sari Väkelä

Kuvitus Mikko Sinervo

Kartat Kauko Kyöstiö Kuvalähteet kirjan lopussa 1. painos © Kaisu Otsamo, Pirjo Sallinen, Janne Seppänen, Päivikki Välttilä ja Edita Publishing Oy

Lisätietoa-tekstit syventävät opiskeltavia asioita ja tuovat niihin uusia näkökulmia.

Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.

Esimerkit havainnollistavat tekstilajien ominaisuuksia ja ilmaisukeinoja sekä tarjoavat malleja tekstien tulkintaan ja tuottamiseen.

Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien kirjoittamiseen.

Tehtävät on jaoteltu kolmeen ryhmään: Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.

Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi.

Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-8058-6 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2022

Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.

Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, kehitetään kriittistä lukutaitoa ja tuotetaan laajoja tekstejä.

1

Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä.

Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 5 Opis­ kelijan digiaineistoista. Aineistopaketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaa­liset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.

1

2

3

4

5

SISÄLLYS

ÄI 5

ALUKSI ........................................................................................ 4 Itsearviointi ..................................................................................... 6 Tavoitteet ja opiskelusuunnitelma ............................................... 8 Kokoavat tehtävät ....................................................................... 10 Lue ja tulkitse kirjallisuutta ......................................................... 12

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI .................................... 16 1 Millainen on mediayhteiskunta? ........................................... 18 2 Mediatekstien virta ................................................................ 24 3 Median talous ja mainonta .................................................... 36

MEDIALUKUTAITO ON KOMPASSI ......................... 50 4 Mediatekstien analysointi ...................................................... 52 5 Argumentaation vaikuttavuus ............................................... 62 6 Audiovisuaalinen vaikuttavuus .............................................. 76

MEDIAN IDEOLOGISUUS JA VALTA ....................... 88 7 Ideologia mediassa ................................................................. 90 8 Media ja identiteetit ............................................................. 104

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA .......................114 9 10 11 12

Sananvapauden juuret ........................................................ 116 Mediaetiikka on toimintaa .................................................. 122 Valheiden verkossa .............................................................. 132 Tiedonhaku ja lähdekritiikki................................................ 142

LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄT.......... 150 Ohje lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeeseen ....................... 152 Lukutaidon tehtävät .................................................................. 154 Kirjoitustaidon tehtävät ............................................................ 160 Hakemisto ................................................................................... 168 Kuvalähteet ................................................................................ 169 Oppimisen havainnointi ............................................................ 170

Video Opiskelijoiden keskustelu media­ yhteiskunnasta ja median toimintatavoista Mediamaisemani a. Katsokaa opiskelijoiden videokeskustelu media­ yhteiskunnasta ja sen jäsenenä toimimisesta. b. Keskustelkaa ryhmässä mediayhteiskunnasta kysy­ mysten ja videon pohjalta.

Miten sosiaalinen media osana mediayhteis­ kuntaa vaikuttaa jokaiseen?

Miten mediayhteiskunta muokkaa identiteettiä?

Millaisia sääntöjä kansalaisilla tulisi olla median tuottajina ja kuluttajina?

Millaista valtaa mediassa käytetään?

Miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa väärän ja epäluotettavan informaation leviämiseen? c. Toteuttakaa yhdessä kollaasitekniikalla media­ maisema, joka kuvaa mediayhteiskunnan toimin­ taa. Yhdistelkää tekstejä, kuvia, piirroksia ja puhetta kokonaisuudeksi. d. Keskustelkaa mediamaisemista yhdessä.

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI TAVOITTEET ymmärtää mediayhteiskuntaa ja median toimintatapoja tarkastella median roolia yhteis­ kunnallisena vaikuttajana ymmärtää median merkitys iden­ titeetin rakentumisessa oppia lukemaan monenlaisia mediatekstejä

OPINTOJAKSON AIKANA analysoidaan median tehtäviä ja vaikuttamisen keinoja kehitetään monimuotoisten mediatekstien lukutaitoa laaditaan omia mediatekstejä, joissa osallistutaan julkiseen kes­ kusteluun pohditaan mediayhteiskunnan ilmiöitä

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaa­ tivat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Seuraan median eri kanavia tarkemmin ja tietoisemmin kuin yleensä. Kir­ joitan ainakin yhden mediayh­ teiskuntaa ja sen ilmiöitä analy­ soivan tekstin.

KÄSITTEET media mediayhteiskunta medioituminen mediajulkisuus

1

Millainen on mediayhteiskunta?

Elämä mediayhteiskunnassa

Nykyään kuka tahansa voi olla paitsi median käyttäjä myös mediasisällön julkaisija.

18

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

Yhteisöpalvelu Facebookin kaatuminen lokakuussa 2021 oli maailmanlaajuinen uutinen. Kaatuminen vei mukanaan joukon muita saman tarjoajan palveluita, kuten Messengerin, Whatsappin ja Instagramin. Facebookin halvaannuttua käyttäjät alkoivat vyöryä Twitteriin ja muihin yhteisöpalveluihin, joiden toiminta alkoi käyttäjävyöryn seurauksena hidastua. Pian Facebookista riippuvaiset yritykset ja organisaatiot huomasivat, että yksi keskeisistä viestintäkanavista oli poissa pelistä.

Facebookin kaatuminen on vain yksi esimerkki siitä, kuinka välttämätön yksittäinen media voi olla sen käyttäjille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Ihmiset käyttävätkin medioihin huomattavan osan päivästään. Vuonna 2020 suomalaisten keskimääräinen mediankäyttö kasvoi 9,5 tuntiin päivässä.

Koska mediat ovat olennainen osa ihmisten arkea ja sosiaalista todellisuutta, nykyistä yhteiskuntaa luonnehditaan mediayhteiskunnaksi.

Usein media on niin itsestään selvä osa yhteiskuntaa, ettei siihen kiinnitä edes huomiota. Politiikkaa on vaikea kuvitella ilman television vaalitenttejä, uutismedioiden lööppejä tai sanomalehtien, tv- ja radiokanavien ja kadunvarsien poliittista mainontaa. Media on myös kiinteä osa taloutta. Yritysten maine ja jopa pörssikurssit saattavat heilahdella median uutisoinnin tahtiin.

Yhtä lailla media lomittuu kansalaisliikkeiden toimintaan, jossa keskeisin vaikuttamisen kanava on usein sosiaalinen media.

Median eri julkaisukanavilla ja muodoilla on kuitenkin ollut tärkeä asema yhteiskunnassa jo satoja vuosia. Varhaisia mediaesimerkkejä ovat jopa Raamattu ja Koraani, joilla on ollut suuri vaikutus yhteiskuntiin. Kun sähköiset viestimet, kuten radio ja televisio, astuivat 1900-luvulla olohuoneisiin, media nivoutui entistä vahvemmin osaksi arkea. Ihmiset saattoivat kotisohviltaan seurata niin maailman tapahtumia, poliittisia väittelyjä kuin televisiosarjojakin.

Viime vuosikymmenien kehityskulku on lujittanut median roolia ihmisten arjessa. Viestinnän digitalisoituminen on mullistanut mediasisältöjen tuotanto- ja jakelutavat. Digitalisoitumisen mukana kehittyivät tiedonsiirtoverkot, joiden varassa toimiva internet alkoi tavoittaa yhä useampia ihmisiä. Lisäksi verkkosivustot ja sosiaalisen median palvelut rakentuivat osaksi internetiä. Lopulta tietokoneet saivat rinnalleen mobiililaitteita, kuten älypuhelimia. Nykyään mediasisällöt ja -palvelut kulkevatkin aina mukana – mediaa tuotetaan ja seurataan yhä enemmän reaaliajassa.

Mitä on media?

Suomen kielessä sana media viittaa sekä yksittäisiin medioihin että kaikkien medioiden muodostamaan kokonaisuuteen. Latinan kielestä tuleva sana on monikkomuoto sanasta medium, joka tarkoittaa keskikohtaa tai välissä olevaa. Merkitys kuvaa hyvin sitä, miten mediat toimivat: viestintä tapahtuu niiden kautta kahden tai useamman osapuolen välillä.

Nykyään media kattaa valtavan määrän erilaisia viestinnän välineitä ja teknologioita. Lisäksi media on sisältöjä: journalistisia tekstejä, mainonnan eri muotoja, sosiaalisen median julkaisuja ja fiktiivisiä mediatekstejä, kuten elokuvia ja tv-sarjoja. Niitä julkaisevat mediatalot ja muut organisaatiot ovat myös osa mediaa, mutta nykyään kuka tahansa voi olla paitsi median käyttäjä myös mediasisällön julkaisija.

Median välineisiin ja teknologioihin lasketaan perinteiset joukko­vies­ tintävälineet, kuten sanoma- ja aikakauslehdet, radio ja televisio. Esimerkiksi Yleisradion puoli yhdeksän televisiouutisia voi tavallisena arki-iltana seurata yli miljoona katsojaa. Median välineitä ovat myös sosiaalisen median sivustot ja mobiilisovellukset, kuten Snapchat, Tiktok ja Instagram.

Mediayhteiskunnassa rajat eri välineiden ja teknologioiden välillä ovat hapertuneet. Radiota voi kuunnella niin kesämökin rätisevällä antennivastaanottimella kuin mobiililaitteen digitaalisella sovelluksella. Painettu sanomalehti on laajentunut verkkoon omille alustoilleen ja sosiaalisen median sivuille, joissa sisältöjä voi kommentoida ja jakaa. Älypuhelin on eräänlainen supermedia, jonka käyttäjällä on mahdollisuus luoda ja jakaa niin kuvaa, ääntä, tekstiä kuin niiden yhdistelmiä verkkoon jopa miljoonayleisölle.

Vuonna 1932 terästyöläiset kuvattiin lounastamassa Manhattanin Rockefeller Centerin korkeimman rakennuksen 69. kerroksen rautapalkilla. Pawel Kuczynskin piirroksessa vuodelta 2021 työläiset selailevat yläilmoissa puhelimiaan.

19

Kännykkä on tuonut mediamaailman jokaiseen tilanteeseen. Alaspäin katsova ihminen tai patsas tulkitaan helposti nykyään älypuhelimen mediavirtaan uppoutuneeksi hahmoksi, ei itseensä sulkeutuneeksi tai mietteliääksi.

20

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

Medioiden rajat murroksessa Yhteiskunnan tekninen ja sosiaalinen muutos ravistelee monin tavoin median välineitä sekä julkaisu- ja käyttötapoja. Muutos on näkynyt esimerkiksi ohjelmakarttaan sidotussa perinteisessä televisiossa, jonka ohjelmat katsotaan silloin kun ne ajetaan ulos. Verkon kaupalliset suoratoistopalvelut, kuten Netflix ja HBO, ovat haastaneet ohjelmakarttaan sidottua televisiota joustavilla katseluajoilla. Lisäksi televisiomaista ohjelmasisältöä julkaistaan myös lukuisilla muilla alustoilla, kuten Youtubessa. Verovaroin toimiva Yleisradio on vastannut haasteeseen omalla suoratoistopalvelullaan Yle Areenalla.

Muutos vaikuttaa myös siihen, miten mediassa kerätään tietoa käyttäjistä.

Suoratoistopalveluiden käyttö on maksullista ja edellyttää kirjautumista, joten ne pystyvät kartoittamaan tarkasti katsojien henkilökohtaisia mieltymyksiä. Jokaisen palvelun käyttäjän katseluhistoria tallentuu ja määrittelee sitä, mitä hänelle tarjotaan katsottavaksi.

Eri medioiden väliset suhteet olivat melko yksinkertaiset silloin kun joukkoviestintä oli pääosin sanoma- ja aikakauslehdistön, radion ja television varassa. Vaikka ne kaikki saattoivat käsitellä samaa päivän tärkeintä uutista, ne toimivat jokainen omassa lokerossaan. Toki televisiouutisissa voitiin viitata vaikkapa sanomalehteen, joka oli kertonut asiasta ensimmäisenä.

Internetin alustatalouden ja sosiaalisen median aikakaudella medioiden väliset suhteet ovat muuttuneet monimutkaisiksi. Sanomalehden verkkosivulla julkaistu uutinen ponnahtaa välittömästi jakeluun sosiaalisen median sivustoille. Siellä uutinen voi nostattaa kommenttivyöryn, joka kasvattaa sen kiinnostavuutta ja klikkausten määrää. Näin uutinen aloittaa kiertonsa verkossa sivustolta toiselle. Lopulta se saattaa päätyä aiheeksi illan televisio­ uutisiin asiantuntijoiden tai poliitikkojen kommentoitavaksi. Vasta seuraavana päivänä sen voi lukea uutisena painetusta lehdestä.

Tällaisessa ympäristössä ei ole oikeastaan mielekästä erotella perinteisiä ja uusia medioita, koska kaikki mediat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Yhteiskunta on siirtynyt hybridin mediaympäristön aikakauteen.

Medioitunut yhteiskunta Medioiden roolin vahvistumista ihmisten arjessa ja koko yhteiskunnassa kutsutaan medioitumiseksi. Medioitumisen merkitykseen voi eläytyä miettimällä tunteita, joita netin kaatuminen tai puhelimen akun tyhjeneminen saa aikaan. Monelle mykkä kännykkä aiheuttaa epävarman ja eristyneen olon: olennainen yhteys lähipiiriin ja maailman tapahtumiin on katkaistu.

Jatkuvan mediasisältöjen seuraamisen lisäksi pikaviestipalvelut, tiedonhaku, pelaaminen, ostosten tekeminen, pankkiasiat ja muut verkkopalvelut ovat osoituksia median asettumisesta yhä syvemmälle arkeen. Media näyttäytyy kuitenkin eri tavoin eri ikäluokille. Esimerkiksi valtaosalla nuorista sosiaalisen median seuraaminen on lähes korvannut television katselun.

Tutkimuksissa reilusti yli puolet 15–19-vuotiaista nuorista kertoo olevansa sosiaalisessa mediassa jatkuvasti – he käytännössä elävät mediassa.

Medioituminen näkyy selvästi myös organisaatioiden toiminnassa. Niin yritykset, järjestöt kuin viranomaiset joutuvat ottamaan median huomioon toiminnassaan. Niiden maine muotoutuu mediassa, ja hyvä maine edistää asiakassuhteita ja taloudellista menestystä. Siksi organisaatiot palkkaavat viestinnän ammattilaisia, jotka huolehtivat ulkoisesta viestinnästä organisaation ulkopuolelle sekä sisäisestä viestinnästä omalle väelle.

Itse asiassa kaikki yhteiskunnan alueet, kuten koulutus, urheilu ja tiede, ovat riippuvaisia mediajulkisuudesta eli mediassa saamastaan näkyvyydestä ja sen laadusta. Yliopistot kilpailevat opiskelijoista ja pyrkivät lisäämään näkyvyyttään mediassa. Urheilu on taloudellisesti riippuvainen mediasta, ja media on sisällöllisesti riippuvainen urheilusta. Koska urheilu kiinnostaa monia, mediayhtiöt ovat valmiita maksamaan suuria summia urheilukisojen televisioinnista. Mikään varteenotettava yhteiskunnallinen toimija ei selviä ilman viestinnän ammattilaisia, jotka hallitsevat hybridin mediajärjestelmän toiminnan lehdistä ja televisiosta sosiaaliseen mediaan.

21

TEHTÄVÄT 1.

Määrittele keskeiset mediakäsitteet.

4.

a. Lue opetusteksti luvusta 1. Millainen on mediayhteiskunta? s. 18–21.

a. Sopikaa yhdessä ajanjaksosta, jonka olette ilman sosiaalista mediaa, esimerkiksi päivä tai viikonloppu.

b. Määrittele parin kanssa seuraavat käsitteet:

b. Toteuttakaa kokeilu. Kirjoita kokeilun aikana muistiin havaintoja tunteistasi ja ajatuksistasi, joita ilman sosiaalista mediaa oleminen saa aikaan.

media mediayhteiskunta medioituminen mediajulkisuus.

2.

Elämä ilman sosiaalista mediaa

c. Poimi muistiinpanoistasi kolme tärkeintä havain­ toa muistilapuille.

Tarkastele uutisotsikoita.

d. Kiinnittäkää ryhmässä muistilaput taululle tai jakakaa ne digitaalisella muistilappuseinällä.

Keskustelkaa kokemuksistanne havaintojenne pohjalta.

a. Etsi internetin uutissivustoilta informatiivinen uutisotsikko ja räikeä klikkiotsikko. b. Lue valitsemiesi otsikoiden mukaiset lehtijutut.

Analysoi otsikoita ja tee muistiinpanoja.

e. Tee sosiaalisen median päivitys kokeilusta olla ilman somea. Kommentoi toisten päivityksiä.

Mikä on jutun pääväite tai keskeinen sanoma?

Ketkä ovat jutun kohderyhmää? Millä perus­ teella?

Mitä tavoitteita tekstillä on?

f. Lukekaa kommentteja ääneen.

Sosiaalisen median palveluja

c. Muokkaa informatiivisesta otsikosta klikkiot­ sikko. Mieti, millä keinoilla klikkiotsikko houkut­ telee avaamaan jutun.

Whatsapp Snapchat Instagram Facebook

d. Lukekaa muokattuja otsikoita toisillenne pie­ nessä ryhmässä. Vertailkaa klikkiotsikoita infor­ matiivisiin otsikoihin ja tehkää niistä havaintoja.

3.

Keskustelkaa medioitumisesta. a. Pohtikaa pienryhmässä, miten medioituminen vaikuttaa omaan arkeenne.

Miksi media on nykyään niin tärkeä osa arkea?

Mitä lisäarvoa media tuo elämäänne?

Millaista elämä olisi ilman mediaa? b. Tehkää lista medioista, jotka ovat teille tärkeitä. c. Päättäkää muutamia aiheita, joille haluaisitte enemmän näkyvyyttä mediajulkisuudessa. d. Tehkää ryhmässä julkaisu johonkin mediaan, jonka kautta voitte saada asianne julki haluamal­ lenne kohderyhmälle.

5.

Tiktok Jodel Reddit Twitter

Analysoikaa televisiokeskustelua. a. Katsokaa pienryhmässä Ylen aamun Jälkidigi­ ohjelman keskustelu "Puhelimesta on tullut meidän passi" (aineisto 1). b. Vastatkaa yhdessä kysymyksiin.

Mikä on keskustelun aihe?

Mitä uutista keskustelussa käsitellään?

Mitä seikkoja uutisesta nostetaan esiin?

Miksi tietojen salaamista pidetään ongelmalli­ sena? c. Katsokaa keskustelu uudelleen siten, että jokai­ nen tekee muistiipanot yhdestä keskustelijasta.

Miten keskustelija perustelee näkemyksiään?

Millainen rooli hänellä on keskustelussa?

Miten rooli eroaa muiden keskustelijoiden rooleista? d. Poimikaa jokaiselta puhujalta yksi näkökulma uutiseen ja ainakin yksi perustelu, jonka avulla puhuja perustelee näkökulmaansa. e. Vertailkaa puhujien näkemyksiä ja perusteluita.

1

22

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

Keskusteluohjelma Ylen aamun Jälkidigi: "Puhelimesta on tullut meidän passi". Yle Areena 22.9.2021.

6.

Yksilöt mediavaikuttajina a. Katsokaa Autolla Nepaliin -dokumenttieloku­ van traileri ja elokuvakatkelmat päivistä 39–40 ja Helsinki-päivästä (aineisto 2).

2

b. Vastatkaa katkelmien pohjalta kysymyksiin.

Mikä on Nepalin-matkan tavoite? Mikä on elokuvan tavoite?

Mitä katkelmat kertovat elokuvan tekijöistä?

Miten mediayhteiskunta vaikuttaa siihen, mil­ lainen matkasta tulee?

Miksi matkasta on tehty elokuva?

Miten elokuva esittää yksittäisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa, puhutella ihmisiä ja muuttaa asioita? c. Keskustelkaa pienryhmässä asioista, joihin voi­ sitte vaikuttaa median kautta. Valitkaa yksi asia, johon haluaisitte erityisesti vaikuttaa. d. Tehkää suunnitelma asiaan vaikuttamiseksi.

Millaisen muutoksen haluatte saada aikaan?

Miten aiotte toimia, jotta muutos toteutuu?

Mitä medioita käytätte apunanne ja millä tavoin?

Milloin ja miten toteuttaisitte suunnitel­ manne?

Mikä on tavoittelemanne lopputulos?

Elokuvatraileri Timo Peltokangas: Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva. Traileri. 2014.

Dokumenttielokuva Timo Peltokangas: Autolla Nepaliin. 39.–40. päivä. Kolaripaikka – Mumbai.

2014.

Dokumenttielokuva Timo Peltokangas: Autolla Nepaliin. Helsinki-päivä. 2014.

e. Esitelkää suunnitelmanne koko ryhmälle.

23

KÄSITTEET mediamaisema mediateksti journalismi journalistiset tekstilajit fiktiiviset mediatekstit emotionaalinen totuus formaatti tasapuolisuusharha

24

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

2 Mediatekstien virta Mediamaisemaa tähyilemässä Mediamaisemaksi kutsutaan yhteiskunnassa toimivien medioiden kokonaisuutta. Rajatummin käsite viittaa jokaisen ihmisen henkilökohtaiseen median käyttöön eli niihin mediasisältöihin, jotka näkyvät hänen arjessaan.

Useimmat meistä astuvat sisään mediamaisemaan heti herättyään: Monelle päivän ensimmäisiin rutiineihin kuuluu uutisten lukeminen sanomalehdestä, älypuhelimesta tai tietokoneelta. Joku avaa radion, kun taas toinen tarkistaa sosiaalisen median päivitykset. Päivän aikana mediamaisema muuttuu jatkuvasti. Koulupäivä tuo mukanaan koulun tiedotuskanavien seuraamisen ja ilta kenties elokuvan katsomisen.

Mediasisältöjen valtava määrä tarjoaa jokaiselle loputtomasti valinnanvaraa. Samanaikaisesti median käyttäjät paitsi kuluttavat ja seuraavat mediaa myös tuottavat sisältöjä esimerkiksi omalle sosiaalisen median seuraajakunnalleen.

Mediasisällöt koostuvat mediateksteistä. Niitä voivat olla esimerkiksi Youtube-video, mainos painetussa lehdessä, uutinen verkkosivustolla, sosiaalisen median meemi tai televisiosarja. Mediatekstit ovat usein multimodaalisia: ne koostuvat eri moodeista eli viestintätavoista. Kirjoitettu teksti, puhe, kuvat, äänet ja videot voivat lomittua toisiinsa samassa tekstissä. Välillä mediateksteissä yhdistetään myös eri tekstilajeille ominaisia piirteitä.

Mediatekstien runsaus ja tekstilajien sekoittuminen saavat mediamaiseman näyttämään sekavalta. Eri mediateksteille tyypillisten piirteiden tunnistaminen auttaa kuitenkin luomaan mediamaisemaan järjestystä. Näitä piirteitä voi hahmottaa tarkastelemalla esimerkiksi mediatekstin lajia, tavoitteita, sisältöä, rakennetta ja ilmaisukeinoja.

Journalismi perustuu faktatietoon Hyvin yleinen tapa keskustella mediatekstistä on pohtia sitä, onko se faktaa vai fiktiota. Kyky erottaa fakta ja fiktio toisistaan on osa medialukutaitoa. Fakta on tosi esitys maailmasta. Fiktio on puolestaan keksittyä sisältöä, joka jättää paljon tilaa sen kokijan mielikuvitukselle.

Journalismi on tosiasioihin perustuvaa todellisuuden raportointia, joka on perinteisesti toimittajien laatimaa. Sen tehtävä on kertoa yleisölleen yhteiskunnallisesti tärkeistä, ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista median eri julkaisukanavien välityksellä. Journalismi jakaantuu aiheiden mukaisesti alalajeihin, kuten talous-, kulttuuri- ja urheilujournalismiin. Journalismi ei ole sama asia kuin media, vaikka niitä joskus käytetäänkin synonyymeinä. Journalismiin kuuluu erilaisia tekstilajeja, joilla on tunnistettava tavoite, rakenne ja suhteellisen vakiintuneita piirteitä. Rajoja eri tekstilajien välille on joskus vaikea vetää, sillä samassa jutussa voidaan tunnistaa useamman journalistisen tekstilajin piirteitä.

On luontevaa ajatella, että laadukkaan mediatalon uutiset ovat faktaa eli kuvaavat esittämiään asioita mahdollisimman totuudenmukaisesti. Totuudellisuuden vaatimus tiivistyy Journalistin ohjeissa, joissa todetaan yksiselitteisesti, että ammattitoimittajan velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Vaikka journalistit pyrkisivät uutisoimaan tapahtumat mahdollisimman totuudenmukaisesti, lopputuloksena syntyvä uutinen ei ole koskaan täy­dellinen.

Tietoa ei ole aina saatavilla, sitä löytyy niukasti tai se on risti­riitaista. Uutiset ovat siten aina rakennettuja eli konstruoituja tekstejä. Toimittajat painottavat aina jutussaan joitakin näkökulmia toisten kustannuksella. Kuvajournalismissa tämä näkyy kirjaimellisesti. Kuvan merkityksen kannalta on usein ratkaisevaa, miten se rajataan. On eri asia kuvata mielenosoitus tavalla, jossa näkyy tiivis ihmismassa sen sijaan, että kuva kertoo mielenosoittajia olevan vain kourallinen.

Vaikka uutiset syntyvä aina sisällöl­ listen valintojen tuloksena, laadukkaan journalistisen median kunnia-asia on pyrkiä välittämään mahdollisimman totuu­denmukainen kuva tapahtumista.

Hyvä uutisjournalismi erottaa faktat fik­ tiosta. Journalismin historiassa on tapauk­sia, jolloin esimerkiksi valokuvan digi­taalinen vääristely on johtanut työsuhteen purkamiseen. Uutismedioilla ei ole varaa jäädä kiinni huijaamisesta, koska luotettavuus on keskeinen osa niiden mainetta. Se on myös erottautumiskeino ja kilpailuvaltti väärän tiedon ja disinformaation maailmassa.

Hyvä uutisjournalismi erottaa faktat fiktiosta.

Maanviljelijät kokoontuivat traktoriprotestiin reilumpien tuotantokorvausten puolesta Andalusiassa 2020. Medialla on tärkeä rooli mielen­ilmaus­ ten ja yhteiskunnallisen kes­ kustelun esiin tuomisessa.

Suurten traktoreiden välittä­ mä visuaalinen viesti edesaut­ taa mediahuomion saamista.

25

Journalistisia tekstilajeja Journalistisen tekstin tekstilajin määrittävät sisältö, julkaisupaikka ja julkaisu­ yhteys. Esimerkiksi pääkirjoitukset, kolumnit ja toimituksen kirjoittamat kom­ mentit voivat sisällöltään muistuttaa toisiaan, mutta niiden tekstilajin voi silti päätellä kontekstista.

Uutinen

Reportaasi

Uutinen kertoo nimensä mukaisesti jostain uudes­ ta ja ajankohtaisesta ilmiöstä, asiasta tai tapahtu­ masta. Se vastaa usein kysymyksiin, mitä, milloin ja miksi. Uutinen pyrkii mahdollisimman neutraaliin ja tarkkaan tapahtuman kuvaukseen, eikä siinä ole sijaa toimittajan omille mielipiteille.

Uutinen noudattaa perinteisesti rakennetta, jos­ sa tärkeimmät asiat kerrotaan ensin ja vähemmän tärkeät loppupuolella. Usein uutista myös taustoi­ tetaan faktoilla, jotka auttavat lukijaa sijoittamaan tapahtuneen osaksi aiheen historiaa tai laajempaa kokonaisuutta.

Skuupiksi kutsutaan ensimmäistä kertaa julkais­ tavaa uutista, joka on yleensä yhteiskunnallisesti merkittävä, herättää suurta kiinnostusta ja päätyy muiden uutismedioiden siteeraamaksi.

Verkon mukanaan tuoma reaaliaikaisuus tar­ koittaa sitä, että myös perinteiset printtimediat ovat siirtyneet lähes reaaliaikaiseen raportointiin.

Sanomalehden verkkosivuilla isot uutiset julkais­ taan mahdollisimman nopeasti ja niitä päivitetään koko ajan. Sen seurauksena printtilehden uutisten rakenne on muuttunut jonkin verran. Niissä voi­ daan antaa enemmän tilaa taustoitukselle, koska uutinen on usein luettu ensimmäisen kerran jo edellisenä päivänä verkosta.

Reportaasi avaa lukijalle tekstin ja visuaalisten kei­ nojen avulla näkökulman johonkin paikkaan, tapah­ tumaan tai ilmiöön, jota toimittaja ja kuvajournalisti ovat havainnoineet. Uutista ja reportaasia yhdistää se, että kummankin pitäisi selostaa tapahtumia mahdollisimman todenmukaisesti. Reportaasi on kuitenkin kirjoitustyyliltään sallivampi ja usein visuaalisesti monipuolisempi kuin uutinen.

Reportaasi voi rakentua kertomuksen tapaan ja sisältää paljon kuvailevia jaksoja. Lisäksi mukana on usein eri näkökulmia esiin tuovia haastattelujak­ soja ja toimittajan omaa pohdintaa. Kun halutaan painottaa reportaasin visuaalista puolta, puhutaan usein kuvareportaasista.

Yksi reportaasin keskeinen piirre on vahva läsnä­ olon tuntu. Sen saavuttamiseksi toimittaja saattaa käyttää myös kaunokirjallisia keinoja. Niitä ovat esimerkiksi tapahtumapaikan tarkka kuvaileminen sekä ihmisten ajatusten ja oman kokemuksen esiin tuominen. Läsnäolon tuntua lisää usein etenkin va­ lokuvien ja videoiden käyttö. Ne näyttävät paikkoja ja ihmisiä mutta antavat myös todisteen journalistin paikallaolosta. Tätä vaikutelmaa voidaan korostaa graafisilla ratkaisuilla. Verkko on monipuolistanut reportaasien graafisia ja visuaalisia ilmaisukeinoja.

Artikkeli Artikkeli on teksti, jonka painopiste on uutisen tapaan aiheen mahdollisimman tarkassa kuvaamisessa, joskin toimittajan ääni voi kuulua siinä kuten reportaasissa.

Artikkeli on yleensä uutista pidempi, syvällisempi ja perusteellisempi teksti, eikä sillä ole samanlaisia ajankohtaisuuden vaatimuksia.

Artikkelia luonnehtivat vahva taustatyö, faktojen huolellinen tarkistaminen ja tarkkanäköinen editointi. Koska artikkelit vaativat paljon resursseja, ne tehdään usein tiimityönä. Tiiminä toimiminen vahvistaa myös jutun journalistista tarkkuutta.

Vaikka artikkeli ei kerro välttämättä yhtä päivänpolttavista aiheista kuin uutinen, ajankohtaisuus on senkin valtti. Artikkelit edellyttävät tiedonhankintaa ja tutkivaa journalismia, joten nekin voivat tuoda esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä uutisia ja kas­ vaa skuupeiksi.

Verkko- ja mobiilialustat ovat vaikuttaneet artikkelien rakenteeseen ja ulkoasuun.

Verkon visuaaliset mahdollisuudet ovat printtilehtiä laajemmat, ja niissä voidaan käyttää muun muassa videota ja kuvia sujuvasti rinnakkain.

26

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

Henkilöjuttu Pääkirjoitus Pääkirjoitus on median kannanotto asiaan tai ilmiöön. Pääkirjoitukset ovat yleensä nimettö­ miä, mikä korostaa tekstin sidosta enemmän niitä julkaisevaan mediaan kuin kehenkään yksittäiseen toimittajaan. Isoissa medioissa saattaa olla omat pääkirjoitustoimitukset, jot­ ka miettivät, mistä asioista on tarpeen ilmaista median oma kanta.

Pääkirjoitusten aiheet liikkuvat hyvin laajalla alueella mutta liittyvät lähes aina ajankohtai­ siin tapahtumiin. Pääkirjoitukset ovat asiateks­ tejä, mikä myös korostaa niiden painavuutta.

Vaikka pääkirjoituksilla saattaa olla useita ideoijia ja kirjoittajia, päätoimittaja viime kädessä ratkaisee, mitä aiheita käsitellään ja millaisin painotuksin.

Henkilöjuttu keskittyy nimensä mukaisesti henkilöön, joka on usein jo valmiiksi tunnettu ja kiinnostava. Kunnolla tehty henkilöjuttu vaatii usein kirjoittajalta runsaasti taustatyötä jo ennen haastattelemista. Näin hän pystyy va­ litsemaan kiinnostavan näkökulman henkilöön ja laatimaan osuvat kysymykset ja keskustelu­ teemat.

Henkilöjutussa paneudutaan usein jutun kohteen elämänvaiheisiin ja punotaan ne osaksi kerrontaa. Henkilön aseman, toiminnan ja kannanottojen kautta voidaan myös avata näkökulmia laajempiin yhteiskunnallisiin kysy­ myksiin. Usein teksti saa rinnalleen kuvajourna­ listiset henkilökuvat, jotka voivat ratkaisevasti vaikuttaa jutun rakentamiin tunnemielikuviin haastatellusta.

Henkilöjuttu on vaativa juttutyyppi, sillä ihmisen ajattelun, toiminnan ja persoonallisuu­ den vivahteiden välittäminen lukijalle edellyt­ tää taitavaa sanankäyttöä.

Kolumni ja kommentti

Arvostelu Arvostelu eli kritiikki on usein kulttuuritoimi­ tuksen työsarkaa, mutta arvosteluja julkaistaan myös tuotteisiin ja palveluihin keskittyvässä journalismissa. Kritiikissä esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, elokuvan tai kuvataiteen asian­ tuntija esittelee ja arvioi teosta ja ilmaisee siitä mielipiteensä.

Vakuuttavan kritiikin ominaisuuksiin kuuluu asiantuntemuksen lisäksi perusteltu argumen­ taatio. Arvostelun keskeinen tehtävä on antaa sen lukijalle pätevä näkökulma arvioitavaan teokseen, tuotteeseen tai palveluun. Joskus mediassa tapaa arvosteluja, joista välittyy ilkeys ja vähättely. Arvostelu voi olla ankarakin, mutta teoksen tai sen tekijän mitätöiminen ei ole journalismin etiikan mukainen ratkaisu.

Kolumni on tiivis teksti, jossa toimittaja tai toimi­ tuksen hankkima kolumnisti ottaa kantaa asioihin ja ilmiöihin. Kirjoitustyyliltään kolumni on vapaa, ja siinä käytetään usein värikästä argumentointia ja retorisia keinoja. Kolumneissa hyödynnetään jos­ kus myös huumorin, sarkasmin ja ironian keinoja.

Sikäli kuin kyseessä on journalistinen teksti, kolumniakin säätelee totuudellisuuden vaatimus: esitettyjen väittämien ja faktatietojen on pidet­ tävä paikkansa. Lukijan on myös kyettävä erotta­ maan tosiasiat kirjoittajan kannanotoista.

Hyvä kolumni on napakka: ajatus ei harhaile, ja epäolennaisuudet on karsittu pois. Journalismissa käytetään paljon juttuparia, jossa ajankohtainen asia kerrotaan neutraalissa uutisjutussa ja sen yhteyteen sijoitettavassa kolumnissa tai lyhyem­ mässä kommentissa toimittaja tuo esiin oman näkökulmansa.

27

KÄSITTEET mediamarkkinat media-alan keskittyminen kaupallinen media julkinen palvelu alustatalous käyttäjätieto kohdennettu markkinointi mainonta natiivimainonta mainonnan tekstilajit vaikuttajamarkkinointi

36

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

3 Median talous ja mainonta Mediamarkkinat Medialla on lukuisia tehtäviä tiedonvälityksestä yhteisöllisyyden luomiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta media on myös taloutta. Mediamarkkinoihin lasketaan mukaan muun muassa sanoma- ja aikakauslehdet, televisio-ohjelmat, kirjat, tietokonepelit ja internetmainonta.

Suomessa mediamarkkinan koko on noin 3,8 miljardia euroa. Tämän verran ihmiset, yritykset ja organisaatiot siis käyttävät vuodessa rahaa mediayritysten palveluihin ja tuotteisiin. Suurimman siivun siitä haukkaa televisio.

Mediamainonnan osuus markkinoista on lähes yhtä suuri, ja nykyään siitä valtaosa on verkkomainontaa.

Kansainvälisesti katsottuna suomalaiset mediamarkkinat ovat hyvin keskittyneet, sillä niiden omistus on jaettu suurimpien toimijoiden kesken.

Media-alan keskittyminen on mahdollistanut muun muassa tuotantokustannusten alenemisen. Mitä suurempi määrä yrityksellä on medioita hallussaan, sitä tehokkaammin se voi suunnata markkinointiaan ja tehostaa sisällöntuotantoaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu voidaan periaatteessa julkaista kaikissa saman konsernin omistamissa medioissa, kuten tamperelaisessa Aamulehdessä tai Porissa ilmestyvässä Satakunnan Kansassa.

Monet taloustieteilijät ja mediatutkijat arvostelevat mediakentän keskittymistä. Keskittyminen vähentää kilpailua, kasvattaa mahdollisuutta monopolihinnoitteluun ja vaikeuttaa uusien toimijoiden pääsyä kentälle. Omistuksen keskittyminen puolestaan voi heikentää median moniäänisyyttä ja kansalaisten mahdollisuutta saada monipuolista tietoa maailman tapahtumista ja yhteiskunnasta. Median ja sen kautta mielipidevallan keskittyminen yhä harvempien käsiin voi muodostaa myös uhan demokraattiselle yhteiskunnalle. Keskittyminen voi toisaalta auttaa kansallisia mediayrityksiä kilpailemaan suurten kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Kaupallinen ja julkisen palvelun media Yksi mediatalouden tärkeä jakolinja kulkee kaupallisen ja julkisen palvelun median välillä. Kaupalliseen mediaan kuuluvat kaikki mediayritykset, jotka tavoittelevat toiminnallaan voittoa. Suomessa suuria kaupallisia toimijoita ovat esimerkiksi Sanoma, Alma Media ja Otavamedia.

Julkista palvelua edustaa Yleisradio, joka saa toimintamäärärahansa valtion budjetista. Yleisradiolle on määrätty laissa monia tehtäviä. Sen tulee tukea kansalaisten osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolista tietoa ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Yleisradion lakisääteisiin velvoitteisiin kuuluu niin suomalaisen kulttuurin tukeminen kuin kulttuurisen moninaisuuden vaaliminen. Yleisradiolla on siis kirjaimellisesti varaa tuottaa ohjelmia, joiden ensisijainen tavoite ei ole tuottaa taloudellista voittoa.

Raja kaupallisen ja julkisen palvelun median välillä ei ole ehdoton, sillä toimijat tekevät myös paljon yhteistyötä. Yleisradio ostaa kaupallisilta toimijoilta ohjelmasisältöjä elokuvista televisiosarjoihin ja asiaohjelmiin. Kaupallisen median ja julkisen palvelun välille rakentuu myös jännitteitä. Suomessa keskustellaan usein siitä, vääristääkö julkisen palvelun sisältöjen rahoittaminen verorahoista kaupallisen median kilpailutilannetta.

Alustatalouden ja käyttäjätiedon valta Ennen internetiä ja median digitalisoitumista kaupallisen median liiketoimintamalli oli melko yksinkertainen. Mainostuloista elävä mediayritys pyrki hankkimaan tuottamilleen tai jakamilleen sisällöille mahdollisimman suuren ostajakunnan. Siitä muodostui yleisö, jonka mediatalo kauppasi mainostajille myymällä mainospaikkoja sisältöihinsä, kuten televisio-ohjelmiin tai sanomalehtiin. Tulovirta koostui mainostuloista ja yleisöltä saaduista tilausmaksuista. Tällainen median ansaintalogiikka toimii edelleen, mutta sisältöjen digitalisoituminen ja internetin alustatalouden kehittyminen ovat mullistaneet median talouden mekanismit.

Monet alusta­ talouden yritykset eivät pidä itseään mediayrityksinä, vaikka ne rakentavat liiketoimintansa täysin median varaan ja jakavat mediasisältöjä.

Julkisen palvelun Yleisradio ja kaupalliset mediat kilpailevat median käyttäjien huomiosta.

37

TEHTÄVÄT 1.

Tulkitkaa mediatilastoja. b. Järjestäkää ryhmässä kysely internetin käyttötar­ koituksista tai sosiaalisen median käytöstä.

a. Tarkastelkaa pareittain tilastoja internetin mediakäytöstä ja sosiaalisen median palveluista (aineistot 1 ja 2). Vastatkaa kysymyksiin.

c. Kootkaa tulokset graafiksi ja vertailkaa niitä aineistona olevaan tilastoon. Mitä havaitsette?

Mitä havaitsette nuorten mediankäytöstä internetissä?

Millaisia muutoksia sosiaalisen median palve­ lujen käytössä on tapahtunut?

Mistä erot ja muutokset johtuvat?

Mitä internetin ja sosiaalisen median käytön tietoja tilastot eivät kuvaa?

1

d. Vertailkaa tekemiänne arvioita kyselyn tuloksiin.

Miten median käyttö internetissä on mieles­ tänne muuttumassa?

Mitkä sosiaalisen median alustoista saattavat kadota lähitulevaisuudessa?

Miltä sosiaalisen median tulevaisuus näyttää?

Internetin käyttötarkoitusten yleisyys nuorilla 2021 Pankkiasiat

92 % 98 %

Sähköposti

95 %

Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä

92 %

Verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivujen lukeminen

94 %

Pikaviestipalveluiden käyttö älypuhelimella

98 %

Videopalveluiden katsominen Sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvä tiedonetsintä

87 %

Televisioyhtiöiden verkkopalvelujen katsominen

80 % 94 %

Yhteisöpalveluiden (esim. Facebook) seuraaminen Musiikin kuuntelu

Tilasto kuvaa suoma­ laisten 16–24-vuotiai­ den nuorten internetin käyttö­tarkoituksia viimeisten kolmen kuukauden aikana.

97 %

Internet-puhelut ja videopuhelut

88 %

Omien terveystietojen lukeminen

59 %

Tavaroiden tai palveluiden ostaminen

73 %

Tilausvideopalveluiden katsominen

87 %

Pelien pelaaminen tai lataaminen

77 %

Blogien lukeminen

35 %

Käytettyjen tavaroiden ostaminen

40 %

Omien tavaroiden, tuotteiden ja palveluiden myynti

26 %

Podcastien kuuntelu tai lataaminen

65 %

Äänikirjojen kuuntelu tai lataaminen

27 %

Nettideittipalvelun käyttäminen

22 %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Lähde: Tilastokeskus 2022.

2

Sosiaalisen median palvelujen käyttö Suomessa 2013–2019 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 WhatsApp Youtube Facebook Instagram Spotify

Lähde: Ebrand 2021.

42

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

2019 2016 2013

Snapchat Facebook Messenger

Skype

Twitter

Steam

2.

Arvioikaa kuluttajan roolia palautteen antajana. a. Keskustelkaa pienryhmässä siitä, missä yhteyk­ sissä olette antaneet palautetta ja arvioineet käyttämiänne palveluita. b. Lukekaa Terhi Hautamäen blogiteksti Alusta­ talouden tähtiarviot tekevät meistä mielistelijöitä (aineisto 3). c. Vastatkaa kysymyksiin.

Miksi palveluista kerätään palautetta interne­ tissä? Mitä sillä tehdään?

Miten luotettavina palautteita voi pitää?

3

Miten palautteen antaminen voi vaikuttaa palautteenantajan toimintaan tai profiiliin?

Mikä merkitys palautteella on yritysten mark­ kinoinnille?

Miten muut kuluttajat hyötyvät antamastasi palautteesta?

Millaisia piirteitä palautteen antamiseen liittyy eri kulttuureissa? d. Vertailkaa vastauksianne ja kokemuksianne.

Alustatalouden tähtiarviot tekevät meistä mielistelijöitä

BRITTILÄINEN tv-antologia Black Mirror koostuu lähitu-

levaisuuden scifi-tarinoista. Yhdessä jaksossa koko maailma on koukussa somesovellukseen, jolla tutut ja tuntemattomat antavat tähtiarvioita toisilleen joka ikisestä kohtaamisesta. Ystävä kehuu puhelimessa – pling, viisi tähteä hänelle. Tarjoilija ojentaa espresson hymyillen – viisi tähteä taas.

Ihmiset ovat pakkomielteisiä omasta reittauksestaan. Koko elämä muuttuu beigensävyiseksi imarteluksi ja mielistelyksi, kun maineen laskun pelossa ei uskalla edes ääntään korottaa.

Näin pakonomainen suosion kalastelu jää toivottavasti dystopiaksi, mutta julkiseen reittaukseen saamme totutella lähitulevaisuuden työelämässä, kun yhä useampia töitä tehtään projekteina ja keikkoina alustojen kautta.

Uudessa keikkataloudessa leipäsi on kiinni siitä, millaisia arvioita asiakkaat sinulle antavat. Miten suoriuduit työstäsi tänään 1–5 tähden asteikolla?

Uberin ja Airbnb:n kaltaisilla alustoilla julkiset arvioinnit ovat luottamuksen perusta, ja siten koko sovelluksen toiminnan edellytys. Harva uskaltaisi tuntemattoman kyytiin tai asuntoon, elleivät muut palvelun käyttäjät antaisi suositustaan. Alustatalouden hieno idea on yhdistää kysyntä ja tarjonta saumattomasti: mukaan pääsee lähes kuka vain, mutta palvelun laadun varmistavat suoriutumisesta annetut arviot.

Maailmalla alustojen kautta työskentelevät jo lukuisat ammattilaiset graafikoista lakimiehiin. Tulevaisuudessa millä tahansa alalla voidaan tehdä projektityötä, jossa väliaikainen tiimi kootaan globaalin alustan kautta. Maineenhallinta on kaikki kaikessa. Tasavertaisuuden vuoksi julkinen arviointioikeus on syytä antaa niin työn tilaajille kuin tekijöille, samalla tavoin kuin Airbnb:ssä vuokrauskokemuksen arvioivat sekä vuokranantaja että vuokralainen.

Julkiset arviot ovat tuoneet palveluille käyttäjien luottamuksen, mutta viime vuosina on keskusteltu siitä, johtavatko arviointisysteemit sittenkin yltiöpositiiviseen miellyttämiseen.

Copywriter Jukka Ahola kertoi blogissaan viime vuonna kokemuksistaan Fiverr-keikkatyöalustalla. Tyypillisin arvio palvelussa on viisi tähteä ja automaattivastaus outstanding experience. Tämä siitä huolimatta, että viiden dollarin palkkioilla väsätyt blogaukset ja kuvitukset eivät minkään järjen mukaan voi aina olla vaikuttavaa jälkeä. Jos työn tilaaja antaa alle viisi tähteä, tekijä kostaa yleensä samalla mitalla.

Tekijä myös saattaa ennemmin palauttaa tilaajalle rahat kuin ottaa kolmen tähden arvion keskiarvoaan pilaamaan.

Sama ilmiö näkyy Airbnb:ssä. Vuokralaisen ei tee mieli pudottaa pisteitä lievästä epäsiisteydestä tai pienistä puutteista, koska omakin maine on pelissä.

Bostonin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että lähes 95 prosenttia Airbnb-asunnoista on arvioitu 4,5 tai 5 tähden arvoisiksi. Tuhansia Airbnb-kohteita on listattu myös TripAdvisoriin. Airbnb:ssä samojen kohteiden arvosanat olivat keskimäärin 14 prosenttia korkeammat kuin Trip Advisorissa, jossa ei ole kaksisuuntaista reittausta. Nykyisin Airbnb-vuokranantaja ja -vuokralainen näkevät toistensa arviot vasta kun ovat kirjoittaneet omansa, mutta se ei poista tarvetta näyttää hyvältä julkisella foorumilla. Ihmiset eivät halua leimautua valittajiksi, jotta joku toinenkin vielä huolii heidät majoitukseen.

Tutkijat ovat selvittäneet myös, että keikkatyöalustojen arvioilla on ollut taipumus kärsiä inflaatiosta. Freelancetyötä välittävällä oDeskilla (nykyisin Upwork) havaittiin keskimääräisten arvosanojen nousseen vuosi vuodelta.

Alustataloudessa viisi tähteä on uusi ”ihan ok”. Neljä tähteä tai vähemmän herättää kysymyksen: mikäs nyt meni pieleen?

Terhi Hautamäki. Suomen Kuvalehden Ajolähtö-blogi 3.8.2017. suomenkuvalehti.fi/ajolahto. Viitattu 15.5.2022.

43

3.

Miksi maksamme suoratoistopalveluista? a. Lue Juhani Karilan kolumni Oodi Yle Areenalle (aineisto 4).

4

b. Vastaa kolumnin pohjalta kysymyksiin.

Millaisena Yle Areenan sisältö kuvataan kolumnissa?

Mitä teksti väittää Yle Areenan ja maksul­ listen suoratoistopalveluiden välisestä suh­ teesta?

Mitä vaikuttamisen keinoja kirjoittaja käyt­ tää?

Millaista kolumnin kieli on? Mitä tekstin tyyli ja sävy kertovat kirjoittajan asenteesta?

Mitä intertekstuaalisia viittauksia kolumnissa on? c. Keskustelkaa ryhmässä vastausten pohjalta, miksi kirjoittaja ylistää Yle Areenaa. Pohtikaa myös, miten ironia näkyy kolumnissa ja mihin se kohdistuu. d. Arvioikaa, kuinka paljon suoratoistopalvelujen käyttäminen maksaa kuukaudessa. Onko se hintansa arvoista? Perustelkaa mielipiteenne. e. Kirjoita oodi eli ylistysruno jollekin itsellesi tär­ keälle ilmiölle, median palvelulle tai julkaisulle. f. Lukekaa oodeja ryhmän kesken.

4.

Tutki algoritmeja. a. Keskustelkaa parin kanssa kanssa siitä, millai­ sia tietoja ja käsityksiä teillä on algoritmeista.

Miten algoritmit näkyvät internetin käyttä­ jille?

Missä tilanteissa olette huomanneet koh­ dennettua sisältöä?

Millaista kohdennettua sisältöä toivoisitte?

Mitä pelkoja algoritmeihin liittyy? b. Lue Johanna Vehkoon artikkeli Eri reittejä: Algoritmit pöyristyttävät, ärsyttävät ja ihastuttavat – ja sitovat meidät Facebookiin ja Googleen (aineisto 5, s. 45–47). c. Poimi tekstistä kolme mielestäsi keskeisintä asiaa. d. Vertailkaa pienryhmässä valintojanne ja kes­ kustelkaa artikkelin herättämistä ajatuksista. e. Kirjoita tiivis 4–5 kohdan ohje siitä, mitä jokai­ sen tulisi tietää algoritmeista.

Juhani Karila. Helsingin Sanomat 2.6.2021.

44

MEDIAYHTEISKUNNAN ARKI

5.

Tarkastele mainoksen vaikutuskeinoja. a. Katso Fiskarsin mainosta sivulla 40. b. Tee mainoksesta muistiinpanoja.

Mitä mainoksessa myydään?

Ketkä ovat mainoksen kohderyhmää? Keihin mainos pyrkii vaikuttamaan?

Millaisen tarinan onnellisuudesta mainos kertoo?

Mitä mielikuvia mainoksessa luodaan?

Miten tulkitset mainoksen pääväitteen?

5

c. Ryhtykää vaikuttajiksi. Tehkää parin kanssa tai pienryhmässä sosiaaliseen mediaan video, jossa esittelette jonkin tunnetun yrityksen tuotteita.

Liittäkää videoon vaikuttava tarina esimerkiksi onnellisuudesta, perheestä, ystävyydestä, rak­ kaudesta, luontosuhteesta, eläinrakkaudesta tai sankaruudesta. d. Katsokaa videot yhdessä. Keskustelkaa niiden tarinoiden ja mielikuvien vakuuttavuudesta.

Eri reittejä: Algoritmit pöyristyttävät, ärsyttävät ja ihastuttavat – ja sitovat meidät Facebookiin ja Googleen Verkkokauppojen ja sosiaalisen median algoritmit ovat tyhmempiä kuin luulemme, mutta silti ne onnistuvat tökkimään tunteitamme. Toimittaja Johanna Vehkoon jutussa tutkija Minna Ruckenstein kertoo, miten datajättien algoritmit ovat vaivihkaa uineet arkeemme ja alkaneet kilpailla vapaa-ajastamme jopa unta vastaan.

TOUKOKUUSSA 2021 sosiaalisessa mediassa ja interne-

tin keskustelupalstoilla alkoi levitä huhu, jonka mukaan Iltalehti sensuroi kommenttipalstaansa. Perusväite kuului suunnilleen niin, että Sanna Marinia tai muita vasemmistolaisia ja vihreitä poliitikkoja tukevat kommentit poistettiin, kun taas perussuomalaisille myönteiset kommentit menivät läpi. Teoria sai pontta siitä tosiseikasta, että Iltalehti on ulkoistanut kommenttipalstojensa moderoinnin Utopia Analyticsille, jonka perustaja ja hallituksen puheenjohtaja on perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén. Moderointi on pääosin algoritmin tekemää.

Oletettua sensurointia käsitelleiden kirjoitusten sävy oli pöyristynyt. Väitteet levisivät sen verran laajalle, että päätoimittaja Perttu Kauppinen alkoi vastailla kyselijöille ja selittää, miten Iltalehden moderointi toimii. ”Tästä tuli minulle suoraan kymmeniä yhteydenottoja”, Kauppinen kertoo.

Hän selitti kyselijöille, että algoritmi ei tee kaikkea Iltalehden moderointia, vaan STT:n ihmismoderaattorit hoitavat osan. Sekä algoritmi että ihminen tekevät moderointivirheitä. Kone oppii ihmisen työn perusteella, mutta myös inhimillisten virheiden mahdollisuus siirtyy ihmiseltä koneelle.

Myös lehden uutispäälliköt vastailivat kyselijöille sähköpostitse. Moni kyselijä sai jopa nähdä omien kommenttiensa moderointipäätökset. Niistä selvisi, mitkä päätökset olivat ihmisen ja mitkä koneen tekemiä. Virheellisiä poistoja kyllä tapahtui, mutta tyypillisesti ne olivat ihmisen

tekemiä. Iltalehti julkaisi myös artikkelin, jossa se selitti, ettei sen moderointisysteemi suosi perussuomalaisia. ”Sivuillemme tulee 300–400 000 kommenttia kuukaudessa. Emme koskaan tule pääsemään täydelliseen tilanteeseen, jossa kone- tai ihmismoderaattorit tekevät vain oikeita päätöksiä”, Kauppinen sanoo.

Lehden omassa selvityksessä ei löytynyt mitään näyttöä siitä, että perussuomalaisen kansanedustajan firma olisi säätänyt tekoälynsä suosimaan perussuomalaista ajattelua.

Mystiikkaa ja mustaa magiaa ”Tämä on tosi hyvä esimerkki siitä, millaisia tunteita algoritmit ihmisissä herättävät”, sanoo tutkija Minna Ruckenstein. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa apulaisprofessorina.

Ruckenstein on tutkinut eri näkökulmista algoritmeja ja ihmisten käsityksiä niistä vuosien ajan. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa algoritmeista ja tunteista. Toinen aihetta liippaava opus, australialaisten kollegojen kanssa toimitettu kirja arjen automaatiosta on jo valmiina ja ilmestyy toukokuussa 2022.

Syksyyn 2023 asti jatkuvassa Algoritmin kulttuuri -hankkeessa Ruckensteinin kansainvälinen työryhmä tutkii muun muassa keskustelujen moderointia, tekoälyetiikan kehittymistä ja ruotsalaista sosiaalietuuksista päättävää algoritmia, jonka nimi on Algot. Hankkeen teemoja ovat arki ja tunteet, valta ja talous, etiikka ja teknologia.

45

KÄSITTEET medialukutaito kriittinen ja kulttuurinen medialukutaito konteksti

4 Mediatekstien analysointi Kriittinen ja kulttuurinen medialukutaito

Mediasisältöjen kriittinen arviointi edellyttää ymmärrystä yhteiskunnasta.

Medialukutaito on ymmärrystä siitä, miten median sisällöt toimivat ja vai­ kuttavat yhteiskunnassa ja jokaisen ihmisen arkielämässä. Millainen kuva politiikasta rakentuu päivän uutisissa? Millaisia käsityksiä hyvästä elämästä mediassa esitetään? Miten mainokset puhuttelevat tunteitamme?

Medialukutaitoa on kulttuurista ja kriittistä. Kulttuurinen medialukutaito viittaa kykyyn tarkastella mediatekstejä osana ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Kriittisellä medialukutaidolla tarkoitetaan sitä, että media­ tekstien välittämiä merkityksiä arvioidaan kriittisesti. Näin kyseenalaistetaan mediatekstien ilmeisimmät merkitykset ja arvioidaan niiden vaikutuksia.

Medialukutaidon kaksi ulottuvuutta lomittuvat toisiinsa. Mediasisältöjen kriittinen arviointi edellyttää ymmärrystä yhteiskunnasta, ja yhteiskunnan ymmärtäminen vaatii kriittisen etäisyyden ottamista mediasisältöihin. Esi­ merkiksi Instagram, Snapchat ja Facebook eivät ole vain sosiaalisen vuoro­ vaikutuksen kanavia, vaan ne pyrkivät vaikuttamaan käyttäjiinsä sekä hyö­ dyntämään kaupallisesti palveluissa jaetut tiedot, tunteet ja arvot. Palveluissa jaettujen sisältöjen kriittinen tarkastelu edellyttää tietoisuutta siitä, millai­ seen toimintaan käyttäjä osallistuu seuratessaan ja tuottaessaan mediateks­ tejä sosiaalisessa mediassa.

Miten lähestyä mediatekstejä?

Mediatekstejä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Joku saat­ taa pohtia esimerkiksi sitä, mahtaako uutisen yhteydessä julkaistu valokuva esittää todellista tilannetta. Toinen saattaa vastata pohdintoihin arvioimalla sitä, mitä kuvan ottaja onkaan otoksellaan tavoitellut. Tällöin keskustelijat puhuvat samasta tekstistä, mutta eri näkökulmista. On hyvä muistaa, että eri näkökulmat eivät sulje toisiaan pois.

52

MEDIALUKUTAITO ON KOMPASSI

Yksi näkökulma on pohtia sitä, miten teksti vastaa todellisuutta. Etenkin journalististen tekstin kohdalla paikkansapitävyyden arviointi on hyvin tär­ keää. Esimerkiksi uutisessa esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä voidaan arvioida tarkastamalla niitä luotettavista lähteistä. Joskus todenperäisyyden tarkistaminen voi kuitenkin olla hankalaa. Miten esimerkiksi tarkistaa valo­ kuvan paikkansapitävyys, kun kuvaustilanne on jo ohi? Valokuvaa ei silloin enää voi verrata alkuperäiseen kuvaustilanteeseen. Myös tekstin faktantarkis­ tus vie aikaa, ja joskus se on mahdotonta jopa alan ammattilaisille.

Toisesta näkökulmasta voi pohtia tekijöiden tarkoitusperiä eli sitä, mihin tekijät mediatekstillä pyrkivät. Pelkän mediatekstin pohjalta on kuitenkin vaikea sanoa mitään tekijöiden tarkoitusperistä. Tarkalleen ottaen itse teksti kertoo tekijästä vain sen, millaisia valintoja hän on tehnyt. Tekijän tarkoitus­ periä voi analysoida niiltä osin, kun ne näkyvät mediatekstissä ja sen lajityy­ pissä. Voi hyvin esimerkiksi olettaa, että mainoksen tekijät pyrkivät edistä­ mään mainostettavan tuotteen tai palvelun myyntiä ja tunnettuutta. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että niin uutiset kuin mainoksetkin syntyvät usein kymmenien ihmisten yhteistyön tuloksena. Kuvatoimittaja saattaa esi­ merkiksi rajata kuvaa aivan eri tavalla kuin kuvaaja oli alun perin ajatellut.

Kuka silloin on itse asiassa mediatekstin tekijä?

Kolmas näkökulma syntyy mediatekstien rakenteen ja merkitysten tarkas­ telusta. Rakenteen tarkastelussa pureudutaan siihen, miten mediateksti on jäsentynyt: Millaisista teksteistä, kuvista ja muista graafisista osista se koos­ tuu? Mikä on sen tekstilaji? Merkitykset puolestaan tarkoittavat niitä aja­ tus- ja tunnesisältöjä, joita teksti viestii. Millaisia merkityksiä tekstin osat rakentavat yhdessä ja erikseen? Millä keinoin näitä merkityksiä viestitään?

Millaiseen yhteiskunnalliseen kontekstiin merkitykset asettuvat?

Journalistisia tekstejä julkais­ taan perinteisten julkaisu­ kanavien lisäsi sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Ylen uutisointia Pekingin olympia­ laisista 2022 saattoi seurata myös sosiaalisessa mediassa.

Julkaisukanava vaikuttaa teks­ tin rakenteeseen ja sisältöön: sosiaalisen median uutis­ sisällöt ovat usein listamaisia ja yhdistelevät monin tavoin tekstejä, kuvia ja videoita.

53

Oululaisen leipämai­ noksissa Reissumies on ollut perinteisesti val­ koihoinen ja lihaksikas.

Fazerin omistuksessa Reissumiehen hahmo on muuttunut ajan hengen mukaisesti monimuotoisemmaksi.

Mediatekstit elävät konteksteissa ja konteksteista

Mediatekstin laajin konteksti muodostuu yhteiskunnasta ja sen eri kulttuureista.

54

MEDIALUKUTAITO ON KOMPASSI

Kontekstit ohjaavat mediatekstien tulkintoja, ja hyvä kontekstien taju on medialukutaidon ydintä. Mediatekstin laajin konteksti muodostuu yhteis­ kunnasta ja sen eri kulttuureista, joissa tekstejä tulkitaan ja käytetään. Kon­ teksti voi muodostua myös julkaisupaikasta, muista teksteistä tai jopa luki­ jan henkilökohtaisesta elämäntilanteesta.

Mediatekstiltä kannattaa kysyä ensimmäiseksi, missä kontekstissa se on julkaistu. Jos esimerkiksi mainoksen tulkitsee journalistiseksi tekstiksi, sii­ hen soveltaa väärää kontekstia. Jos taas tulkitsee vanhaa uutista nykykon­ tekstissa, tulkinta voi vääristyä.

Mediatekstien yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstia voi tarkastella esimerkiksi sukupuolen näkökulmasta, sillä monet mainokset rakentavat käsitystämme sukupuolesta. Reissumiehen vuonna 2021 julkaistu mainos­ kampanja havainnollistaa sukupuolta ja etnisyyttä tulkinnan kontekstina.

Reissumies-leivän valmistaja huomasi kampanjaan teettämässään sel­ vityksessä, että monet suomalaismiehet kokevat yhteiskunnan mieskuvan ahtaaksi. Tämän jälkeen yritys julkaisi mainoksen, jossa leipäpussin valkoihoi­ nen, parrakas ja lihaksikas hahmo korvattiin kolmella erilaisella Reissumie­ hellä: trans­miehellä, tummaihoisella rap-artistilla ja entisellä jääkiekkoilijalla.

Kampanjalla pyrittiin vastaamaan muuttuneen tulkintakontekstin vaatimuk­ siin laajentamalla tuotteen mieskuvaa. Samalla kampanja nostatti keskustelua sosiaalisessa mediassa, mikä puolestaan antoi tuotteelle näkyvyyttä.

Kampanja osoittaa sen, kuinka mainonnan ammattilaiset tarkkailevat kulttuurisia ja yhteiskunnallisia konteksteja ja pyrkivät reagoimaan niiden muutoksiin. Mitä paremmin on selvillä sukupuoleen ja etnisyyteen liitty­ vistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, sitä paremmin pystyy tulkitsemaan mainoskampanjaa ja siitä käytyä keskustelua.

OHJE

Näin analysoit mediatekstejä 1. Selvitä tekstin perustiedot Missä ja milloin teksti on julkaistu?

Kuka tai ketkä ovat tekstin tekijöitä?

Mikä on tekstin kohderyhmä? Keille teksti on suunnattu? Miten tekstissä vedotaan kohde­ ryhmään?

Mikä on tekstin tekstilaji? Onko se esimerkik­ si artikkeli, uutinen, kolumni, mainosvideo, printtimainos, tv-keskustelu, Youtube-video, blogiteksti tai sosiaalisen median päivitys?

Mikä on tekstin tavoite?

Mihin laajempiin konteksteihin teksti liittyy?

Mihin yhteiskunnallisiin keskusteluihin se esi­ merkiksi osallistuu?

Mitä intertekstuaalisia viittauksia tekstissä on?

3. Analysoi sisältöä Mikä on tekstin pääväite tai keskeisin asia?

Miten tekstin väitteitä perustellaan?

Mikä on tekijän asenne tekstin aiheeseen?

Mitä tekstiin on otettu mukaan? Mitä on jätetty pois?

Miten julkaisukanavat ja kulttuurinen ympäristö vaikuttavat konteksteina tekstin tulkintaan?

Millainen ideologia tekstistä välittyy? Millä keinoilla se luodaan?

Mitä toimijoita tekstissä tulee esiin? Keiden ääni kuuluu? Mitkä äänet tai näkökulmat eivät tule esiin?

4. Analysoi kieltä ja ilmaisukeinoja 2. Tarkastele rakennetta Mistä osista teksti koostuu? Onko teksti multi­ modaalinen kokonaisuus?

Mitä tehtäviä eri osilla on tekstikokonaisuu­ dessa? Miten esimerkiksi videot, äänet ja musiikki, otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat, graafit, kuviot, kuvatekstit ja nostot vaikuttavat lukukokemukseen?

Miten teksti etenee? Onko se kronologisesti etenevä tarina? Eteneekö se kuvan ja tekstin välisenä keskusteluna? Onko siinä yhdistetty erilaisia tekstilajeja ja niiden piirteitä?

Millaista kieltä tekstissä käytetään? Miten tekstin kieli, kuten sanavalinnat, virkerakenteet ja tyylivalinnat, vaikuttavat tekstin tulkintaan?

Miten tekstissä käytetään audiovisuaalisia keinoja, kuten kuvakerrontaa, videoita ja ääntä?

Mitä merkityksiä ne rakentavat?

5. Rakenna kokonais­tulkinta Mikä on tekstin ydinajatus? Mitä tekstissä sanotaan maailmasta ja ihmisistä?

Millaisiin erilaisiin konteksteihin teksti liittyy?

Mihin keskusteluihin se osallistuu? Miten se ottaa kantaa? Miten tekijä ja julkaisuajankohta vaikuttavat tekstin tulkintaan?

Miten tulkitset tekstiä? Mikä voisi olla tekstin käyttötarkoitus ja tehtävä? Perustele tulkintasi tekstistä tekemilläsi analyysihavainnoilla ja esimerkeillä.

55

TEHTÄVÄT 1.

Tutkikaa uutisotsikoita.

2.

a. Tarkastelkaa pienryhmässä Ampparit.fi-sivuston otsikoita. Valitkaa yksi uutisten kategorioista, kuten uusimmat, suosituimmat tai urheilu.

a. Istukaa tai seiskää ringissä. Valitkaa ensimmäinen väitteen lähettäjä. b. Väitteen lähettäjä kertoo keksimänsä väitteen vieressään olevalle niin, että muut eivät kuule.

b. Valitkaa 3–4 keskenään erilaista uutisotsikkoa.

Kirjoittakaa otsikot muistiinpanoihinne.

c. Jokainen kertoo saman väitteen seuraavalle siinä muodossa kuin kuuli sen.

c. Tarkastelkaa otsikoita kysymysten avulla.

Millaisia odotuksia otsikko herättää?

Millaisia myönteisiä tai kielteisiä sävyjä ja ilmauksia otsikoissa on?

Mitä otsikosta voi päätellä jutun kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta?

Millaisia tyylikeinoja ja retorisia keinoja otsi­ koissa on käytetty?

Millaista huumoria otsikoissa on?

Mitä viittauksia muihin teksteihin otsikoissa on? d. Keskustelkaa tekemistänne havainnoista koko ryhmän kesken.

Mikä uutisotsikoissa on yhteistä?

Mikä otsikoissa herättää huomiota?

Millainen otsikko saa teidät lukemaan koko jutun?

Draamaharjoitus tiedon muuttumisesta

d. Sanokaa lopuksi ensimmäinen ja viimeinen väite ääneen. Miten väite muuttui matkan varrella? e. Keskustelkaa siitä, miten tieto voi vääristyä mediassa. Miten tiedon vääristymistä voidaan ehkäistä?

3.

Tarkastelkaa Instagram-videota. a. Katso RARE Median Instagram-video Me ollaan burnout-sukupolvi (aineisto 1). b. Pohtikaa yhdessä, miten video on rakennettu.

Miten journalistiset periaatteet näkyvät videossa?

Miten kaupallisen yhteistyön piirteet tulevat videossa esiin?

Mikä on videon tavoite? c. Tehkää parin kanssa oma journalistinen juttu so­siaaliseen mediaan. Tarkistakaa jutun faktat.

Käyttäkää apuna ohjetta Faktantarkistuksen keinoja (s. 134).

1

2

58

MEDIALUKUTAITO ON KOMPASSI

Instagram-video Vilma Rimpelä: Me ollaan burnout-sukupolvi.

RARE Media 5.5.2022.

4.

Analysoi mediatekstejä. a. Tutustu kolmeen mediatekstiin:

Aineistot Mainos: Slush-tapahtuma (aineisto 2) Instagram-uutinen: Yle: Useat maat boikotoivat olympiakisoja (s. 53) Henkilöjuttu: Touko Kauppinen: Etkö aio määrätä lääkkeitä? (s. 56–57)

b. Tutkikaa ryhmässä tekstejä ja vastatkaa kysy­ myksiin.

Mikä on tekstin pääväite tai ydinajatus?

Mikä on tekstin tavoite?

Millainen on tekstin kohderyhmä? c. Analysoikaa ryhmässä yhtä teksteistä tarkem­ min. Käyttäkää apuna ohjetta Näin analysoit mediatekstejä (s. 55).

Mllä keinoilla tekstissä pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan?

Millainen vaikutus keinoilla halutaan saada aikaan? Miksi?

Miten tekstilaji vaikuttaa tekstissä käytettyjen ilmaisukeinojen valintaan? d. Esitelkää muistiinpanonne toisille ryhmille. e. Kirjoita lukutaidon vastaus. Analysoi, millä kei­ noin teksti pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan.

Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä.

5.

Pohtikaa median työskentelyä näytelmäkatkelman avulla. a. Lukekaa pienryhmässä katkelma Pirkko Saision näytelmästä Musta Saara (aineisto 3, s. 60–61). b. Selvittäkää, mitä tarkoittavat seuraavat median diskurssiin kuuluvat ammattislangi-ilmaisut: insertti lähäri editoiminen stilli

kuvien manipulointi tsuumailu free-pohjainen reportaasi

c. Tehkää katkelmasta muistiinpanot.

Mikä tapahtumassa on sellaista, että se pitää kertoa mediassa?

Missä tapahtumasta tehty dokumentti mah­ dollisesti julkaistaan?

Ketkä ovat mediatekstin kohderyhmää?

Mitä toimittajan ja kuvaajan dialogi kertoo heidän rooleistaan ja ammattitaidostaan?

Onko kohtaus uskottava? Millä tavoin se kuvaa todellisuutta? d. Keskustelkaa siitä, millaisen kuvan katkelma antaa median työskentelystä yllättävissä tilan­ teissa. Keskustelkaa myös kohtauksen ja todelli­ suuden suhteesta.

Miten katkelmassa ironisoidaan mediaa ja sen roolia tapahtumien todistajana?

Miten median edustajat käyttäytyvät kohtauk­ sessa? Millaisia eettisiä ongelmia heillä on?

Miksi vastaavat tapahtumat houkuttelevat mediaa todellisuudessakin?

Millaisia eettisiä sääntöjä uutisoinnissa pitäisi noudattaa?

Mitä saa uutisoida? Mitä ei? Milloin uutista tai dokumenttia ei mielestänne saa julkaista?

Miten uutistapahtuman osallistujia kohtaan voi osoittaa kunnioitusta? e. Kirjoittakaa fiktiivinen uutinen tapahtumasta.

Voitte myös käyttää kuvia. Miettikää, miten lähestyisitte paikalla olevia.

59

Argumentaation arviointi

Väitteiden ja perustelujen lisäksi argumentaatiossa kannattaa kiinnittää huomiota tekstin taustaoletuksiin.

Kun etsii omaa sanottavaa, osan ideoistaan joutuu hyl­ käämään ja heittämään ros­ kiin. Rutistetussa paperissa voi olla silti hyviäkin ideoita.

Argumentaation harjoittelussa ei kannata lannistua.

64

MEDIALUKUTAITO ON KOMPASSI

Argumenttien uskottavuuden arvioiminen on osa kriittistä lukutaitoa: kriittinen lukija tekee tarkkoja havaintoja ja päätelmiä. Ovatko perustelut uskottavia ja monipuolisia? Perustellaanko väitteitä tutkitulla tiedolla? Mitä taustaoletuksia tekstiin on rakennettu? Markkinoinnissa käyttäjien omat kokemukset ja tunteisiin vetoava tarina ovat vahvoja keinoja vaikuttaa. Nii­ den lisäksi tarvitaan yleensä myös muita perusteluita.

Tekstin käyttötarkoitus, tavoite ja viestintätilanne vaikuttavat monella tapaa siihen, miten argumentaatio kannattaa rakentaa. Jokainen teksti on osa kontekstia eli julkista tilannetta ja keskustelua, johon se osallistuu. Arkisessa jutustelussa oma kokemus riittää usein vakuuttamaan kuulijat, mutta isompi yleisö vaatii väitteiden tueksi faktoja ja yleisesti tiedossa olevia esimerkkejä.

Mikä tahansa perustelu ei ole pätevä tai vakuuttava. Esimerkiksi auktori­ teettiin vetoaminen toimii vain, jos vastaanottaja luottaa valittuun auktori­ teettiin. Perustelujen täytyy olla uskottavia. Parhaimmillaan väitteen esittäjä valitsee perustelunsa siten, että vastaanottaja uskoo hänen asiantuntemuk­ seensa. Jos väittää, että joku on häirinnyt, on esitettävä faktoja väitteensä tueksi.

Väitteiden ja perustelujen lisäksi argumentaatiossa kannattaa kiinnittää huomiota myös tekstin taustaoletuksiin eli arvoihin ja mielipiteisiin, joista tekstin laatija olettaa vastaanottajan olevan samaa mieltä hänen kanssaan.

Jos vastaanottajat ovat luonnon monimuotoisuutta arvostava ryhmä, teks­ tissä todennäköisesti keskitytään mieluummin ötökkähotelleihin kuin avo­ hakkuiden hyötyihin.

Kantaa ottavan tekstin tekijä käyttää usein hyväkseen myös vasta-argumentteja eli vastanäkemyksiä. Vasta-argumentissa otetaan huomioon toinen mielipide argumentoitavasta asiasta. Esimerkiksi luonnon puolesta puhuva voi väittää, että ilmastonmuutosta vastustavat mielenosoitukset ovat tärkeitä, koska niiden avulla kiinnitetään huomio ilmastokriisiin. Lisäksi hän voi kui­ tenkin osoittaa ymmärtävänsä, että mielenosoitukset saattavat myös säikäyt­ tää monia. Vastanäkemysten huomioon ottaminen lisää uskottavuutta.

OHJE

Näin analysoit argumentoivaa tekstiä 1. Selvitä perustiedot Kuka on tekstin tekijä? Mikä on tekstilaji? Missä ja milloin teksti on julkaistu?

Mitä tiedät tekstin aiheesta etukäteen? Mitä ajatuksia teksti herättää silmäilyn perusteella?

Millainen on tekstin sävy ja tyyli?

Millaisiin konteksteihin teksti liittyy? Kommentoiko teksti jotakin laajempaa keskustelua?

Mitä intertekstuaalisia viittauksia tekstissä on?

Mitä teksti kertoo ihmisistä ja maailmasta? Millaisia kulttuuri­ sia ilmiöitä se käsittelee? Mihin keskusteluihin se osallistuu?

2. Tarkastele tekstin väitteitä ja perusteluja Mitä tekstissä väitetään? Mikä on tekstin pääväite?

Miten väitteitä perustellaan? Vedo­ taanko järkeen vai tunteisiin, omiin kokemuksiin vai tutkittuun tietoon?

Miten perusteluja voi ryhmitellä?

Mitkä perustelut ovat tärkeimpiä?

Mitä taustaoletuksia tekstissä on?

Millaisia myönnytyksiä ja vastaargumentteja tekstissä on?

Mitä argumentaatiovirheitä tekstissä on?

Millaisia syy-seuraussuhteita, vastak­ kainasetteluja ja rinnastuksia tekstiin on rakennettu?

4. Tutki tekstin rakennetta

3. Analysoi kielellisiä ja visuaalisia keinoja Mitä retorisia keinoja tekstissä käytetään? Millaisia ryhmiä niistä muodostuu? Mitkä keinot ovat tärkeimpiä tekstin tavoit­ teen kannalta?

Millaisia sanavalintoja ja kielen keinoja tekstissä käytetään?

Mitä tekstin sanavalinnoista voi päätellä tekstin tekijän asen­ teesta ja ideologiasta?

Millaisia lauseita tekstissä on?

Onko tekstissä huumoria? Mitä sillä tavoitellaan?

Mitä merkityksiä audiovisuaali­ set keinot tuovat tekstiin?

5. Rakenna kokonaistulkinta

Missä järjestyksessä asiat esitetään? Mitkä näkökulmat korostuvat?

Kenen kokemina tapahtumat esitetään? Kenen kokemukset korostuvat?

Miten tunteita kuvataan tekstissä?

Miten tekstissä hyödynnetään kerronnallisia keinoja, kuten yksityiskohtia, tarinoita, kronologian rikkomista tai omakohtaisia kokemuksia?

Käytetäänkö tekstissä tarinamalleja, kuten vaikeuksista voittoon -tarinaa?

Mitä käänteitä ja konflikteja tekstissä on? Onko tekstissä kohtauksia?

Mitä tekstin rakenneratkaisuilla tavoitellaan?

Mikä on tekstin tavoite? Mikä on pääväite tai ydinajatus?

Mikä on tekstin asenne aiheeseen ja vastaanottajiin? Mitä asioita teksti rinnastaa? Minkä asioiden välille rakennetaan jännitteitä?

Miten argumentointi tukee tekstin tavoitetta? Vakuuttavatko perustelut?

Miten kontekstit tukevat tulkintaa?

Tavalliset argumentaatiovirheet Yleistys: Perustellaan väitettä sillä, että kukaan ei kyseenalaista totuutta: ”Kaikki tietävät, että koko­ naisen romaanin lukeminen on työlästä.”

Yksittäistapaus: Yritetään kumota tilastollinen tosiasia yksittäistapauksella: ”Nukkuminen on yliar­ vostettua. Nukun kolme tuntia yössä, eikä minulla ole mitään vaikeuksia seurata oppitunteja.”

Harhautus: Vastataan väitteeseen suuntaamalla huomio muualle: ”Väität, että suomalaiset nuoret tarvitsevat tukea ison työtaakan vuoksi. Monessa valtiossa on kuitenkin tavallista, että lapset käyvät töissä. Olisin enemmän huolissani kuusivuotiaiden mattotehtaalla työskentelevien lasten jaksamisesta.”

Ihmistä vastaan hyökkääminen (ad hominem): Hyökätään vastaväittäjän ominaisuuksia kohtaan, ei hänen väitteitään: ”Mitä tuollainen kaupunkilais­ kakara tietää maaseudun olosuhteista?”

Väärä vastakkainasettelu: Esitellään vain kaksi vaihtoehtoa, joista on valittava: ”Tämä nuorisotalo­ hanke voitaisiin kuopata ja käyttää rahat terveys­ aseman peruskorjaukseen.”

Väärä tai valheellinen syy-seuraussuhde: Esi­ tetään, että valitun asian seurauksena on jotain absurdia ja epäloogista. ”Kun banaanien hinta nousee, kananmunien kulutus kasvaa.”

Kaltevan pinnan argumentti: Luodaan äärim­ mäisyyksiin vievä seurausten ketju: ”Jos saat olla lauantaina ulkona kello kymmeneen, seuraavalla viikolla et enää tule kotiin lainkaan yöksi.”

Olkinukke: Keksitään vastakkaisesta näkemyksestä niin kärjistetty kuva, että se on helppo kumota: ”Kaupunginjohtaja ei välitä tippaakaan pyöräi­ lijöiden turvallisuudesta vaan pelkästään oman solmionsa väriyhdistelmästä.”

65

TEHTÄVÄT 1.

Keksikää väitteitä ja perusteluja. a. Keksikää väitteitä jostakin itsellenne tärkeästä tai ajankohtaisesta aiheesta. Voitte valita myös yhden seuraavista väitteistä ja tehdä lisää vas­ taavia:

3.

Analysoi puheen vaikuttavuutta. a. Katso Melissa Heikkilän vaikuttava puhe Kuka hullu haluaa toimittajaksi? (aineisto 1). b. Analysoi puhetta kysymysten avulla.

Mikä on puheen aihe? Mikä on puhujan kes­ keisin väite?

Mitkä perustelut vakuuttavat sinut parhaiten?

Miten puhuja osoittaa suhdettaan yleisöön?

Millaisia nonverbaalisia vaikuttamisen keinoja puhuja käyttää?

Miten puhuja suhtautuu aiheeseensa? Miten suhtautuminen näkyy?

Lukion koeviikon pitäisi olla pidempi.

Tarvitsen oman huoneen.

Tarvitsen koiran.

Ilmastonmuutos pitää pysäyttää.

Maaseutu täytyy pitää elävänä. b. Valitkaa pienryhmässä yksi väite. Keksikää sille neljä erilaista perustelua. Valitkaa perustelutyy­ pit seuraavista: faktatieto auktoriteetti oma kokemus tunteet ja arvot esimerkki.

c. Kirjoita lukutaidon vastaus: Analysoi ja tul­ kitse puheen vaikuttavuutta. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä.

1

c. Pohtikaa, mitkä perusteluista ovat mielestänne vakuuttavimpia ja miksi.

2.

Kokeile huonoa tyyliä. a. Lue tietolaatikko Vinkkejä huonoon tyyliin. b. Valitse jokin mediatekstin laji, kuten kolumni, sosiaalisen median päivitys tai mielipidekirjoitus. c. Kirjoita tekstilajiin sopiva aloitus, joka on niin huono, ettet itse haluaisi lukea pidemmälle. d. Jatka tekstiä kirjoittamalla kymmenen minuuttia ohjeiden mukaan: Älä sensuroi itseäsi. Liioittele.

Käytä ainakin kolmea huonon tyylin keinoa.

Puhe Melissa Heikkilä: Kuka hullu haluaa toimittajaksi? TEDxYouth 5.4.2016.

Vinkkejä huonoon tyyliin Älä mieti ennalta näkökulmaa, vaan vaihda sitä usein ja epämääräisesti.

Kirjoita mitä mieleen sattuu tulemaan.

Lisää tekstiin epäolennaisia ja koko­naisuuteen kuulumattomia asioita.

Ole ilmaisussasi epätarkka, siirappinen, pateet­tinen, julistava ja mauton.

Käytä kliseitä: ajan hammas, avioliiton satama, elämä on kuin tanssia.

Käytä sellaista tyyliä, jota kohderyhmä ei ymmärrä ja joka ei sovi aiheeseen eikä omaan persoonaasi.

Pyri kirjoittamaan teksti, joka puhuttelee vain sinua.

Kirjoita tekstisi vain yhteen kertaan. Älä muokkaa tekstiä.

Tarkista tekstisi mahdollisimman nopeasti ja epämääräisesti.

Oleta, että lukija on tyhmempi kuin sinä.

68

MEDIALUKUTAITO ON KOMPASSI

4.

Analysoikaa mediatekstien argumentaatiota. a. Valitkaa pienryhmässä yksi laatikon media­ teksteistä.

Aineistot Mieli­pidekirjoitus: Meeri Havumäki: Verkkohäirintä vaientaa tyttöjen äänen (aineisto 2) Kolumni: Sanna Ukkola: Lakia rikkovat Elokapinan hipit ovat ilmastouhka (aineisto 3, s. 70) Kansalaisaloite: Vesi on meidän – kansalaisaloite vesi­ huollon yksityistämisen estämiseksi (aineisto 4, s. 71)

2

b. Lukekaa teksti ja tarkastelkaa sen argumentaa­ tiota. Tehkää muistiinpanot.

Mikä on tekstin pääteesi?

Miten väitettä perustellaan?

Millaisia retorisia keinoja tekstissä on?

Millaisia ajatuksia teksti herättää?

Millaisia argumentaatiovirheitä tekstissä mahdollisesti on?

Miten hyvin teksti onnistuu mielestänne tavoitteessaan? Perustelkaa näkemyksenne. c. Keskustelkaa havainnoistanne yhdessä. d. Esitelkää havaintonne ja päätelmänne tekstistä muulle ryhmälle.

Verkkohäirintä vaientaa tyttöjen äänen – ongelma ei ole meissä tytöissä vaan häiriköissä ja häirinnän hiljaisessa hyväksymisessä

JOPA 42 prosenttia suomalaistytöistä on joutunut verk­

kohäirinnän uhriksi. Vähemmistöryhmiin kuuluvat tytöt kokevat häirintää puolitoistakertaisesti muihin verrattuna.

Tämä selviää lastenoikeusjärjestö Plan International Suo­ men tuoreesta tutkimuksesta, joka käsittelee tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia verkkohäirinnästä.

Häirinnän yleisyys on todella huolestuttavaa, sillä häi­ rintä rajoittaa meidän tyttöjen vapautta tuoda esiin itsel­ lemme tärkeitä asioita ja mielipiteitämme. Nettihäirintään sisältyy muun muassa kiusaamista, rasistista kommentoin­ tia, seksuaalista häirintää sekä ulkonäön pilkkausta. Joka seitsemäs tyttö on häirinnän takia jopa lopettanut jonkin sosiaalisen median alustan käytön.

Se on väärin. Ongelma ei ole meissä tytöissä vaan häiri­ köissä ja häirinnän hiljaisessa hyväksymisessä.

Tytöt käyttävät nettiä enemmän kuin koskaan, ja some on tärkeä osa elämäämme. Somen tulisi olla mukava alusta, jossa voi rauhassa ilmaista itseään ja mielipiteitään.

Tyttöjen ääni ja mielipiteet ovat korvaamaton osa parem­ paa tulevaisuutta. Vaadimme tasa-arvoa ja ympäristö­toimia.

Ilmaisemme omaa luovuuttamme ja näytämme taitojamme.

Se, että tuota kaikkea voi tehdä vain häirinnän uhalla, on todella vahingollista. Siinä kärsivät sekä tyttöjen itse­ tunto että hyvinvointi, ja lopulta myös koko muu maailma.

Hätä on todellinen, ja se vaatii konkreettisia toimia.

Sosiaalisen median alustojen on tehostettava raportointi­ keinojaan, jotta mahdollisimman suuri osa häirinnästä tulisi julki ja estettäisiin. Ihmiset pitää saada tietoisiksi ongelmasta, sillä silloin jokainen netinkäyttäjä voi omalta osaltaan vastata turvallisemman ilmapiirin luomisesta ja puuttua häirintään sitä nähdessään.

Me tytöt olemme tärkeitä ja arvokkaita. Meidän äänemme pitää saada kuulua.

Kirjoittaja on 16-vuotias Plan lastenhallituksen jäsen.

Meeri Havumäki. Etelä-Suomen Sanomat 11.10.2020.

69

Arvokartasto a. Keskustelkaa pienryhmässä arvoistanne kysymysten pohjalta.

Mitä arvostatte?

Keitä kunnioitatte?

Mitkä arvot ovat teille tärkeitä?

Mitkä tarinat ja niiden opetukset ovat teille tärkeitä?

Millaisia arvojenne mukaisia valintoja olette tehneet elämässänne?

Millaisia arvoja haluaisitte noudattaa valinnoissanne?

Minkä arvojen mukaan toimiminen on vaikeaa? b. Listatkaa teille tärkeät arvot. Valitkaa arvois­ tanne muutama ja suunnitelkaa, miten edis­ tätte arvojen näkymistä ja toteutumista lähiympäristössänne. c. Esitelkää toimintasuunnitelmanne koko ryh­ mälle. d. Kootkaa toimintasuunnitelmat yhteiseksi arvokartastoksi.

MEDIAN IDEOLOGISUUS JA VALTA TAVOITTEET tarkastella tekstien ideologisuutta analysoida ja tulkita mediatekstien ideologisuutta ja median käyttämää valtaa harjoitella sijoittamaan mediatekstit konteksteihinsa tarkastella mediatekstien ja identi­ teetin välistä yhteyttä

OPINTOJAKSON AIKANA harjoitellaan analysoimaan mediatekstien ideologisia valintoja tutkitaan median käyttämää valtaa erilaisissa teksteissä syvennetään kriittistä lukutaitoa tuotetaan kantaa ottavia mediatekstejä

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Pyrin seuraamaan omaa mediavirtaani kriittisesti. Teen havaintoja siitä, miten minuun yritetään vaikuttaa. Luen mediatekstejä erityisen tarkkaan tässä jaksossa. Kirjoitan analysoivan tekstin mediatekstien vallasta.

Kaaria Mucherera: Be Free Three. 2022.

KÄSITTEET ideologia ideologinen ajattelu puhutteleva valta

7 Ideologia mediassa Ideologia on kaikkialla

Ideologia ei ole itsessään hyvä tai huono asia.

90

MEDIA N I DEOLOGISU US JA VA LTA

Jokaisessa mediatekstissä on ideologisia piirteitä. Mediatekstin ideologisuu­ den tarkastelu auttaa näkemään sen, millä tavoin yhteiskunnan ajattelutavat, arvot ja asenteet ovat siihen kiteytyneet. Jos otamme tekstin vastaan pohti­ matta sen ideologisuutta, sitoudumme huomaamatta tarjolla olevaan ideolo­ giseen ajatteluun. Ideologioista täysin vapaata elämää ei ole.

Ideologia ei itsessään ole hyvä tai huono asia. On kuitenkin olemassa ideologisen ajattelun tapoja, kuten rasismi tai sovinismi, jotka ylläpitävät ihmisten eriarvoisuutta. Tällaiset ajattelutavat ovat eettisesti ongelmalli­ sia ja yhteiskunnallisesti vaarallisia. Siksi kaikenlaisen ideologisen ajattelun kriittinen arviointi sen yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta on tärkeää.

Tutkijat ovat erimielisiä siitä, miten ideologian käsite pitäisi määritellä.

Tavallisesti ideologialla tarkoitetaan poliittista ajatusjärjestelmää, kuten sosialismia tai liberalismia. Monet pitävät myös uskontoja ideologioina.

Koska elämme mediayhteiskunnassa, mediajulkisuus on yksi keskeinen ideo­ logioiden toimintakenttä.

Mediatekstin ideologisuutta voi lähestyä ideologisen ajattelun kolmen piirteen kautta. Ideologinen ajattelu ei tapahdu koskaan vain yhden ihmisen pään sisällä. Se ei siis ole yksityistä ajattelua, vaan sen sisällöt ovat sosiaali­ sesti jaettuja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Toiseksi ideologinen ajattelu on kaavamaista, yksipuolista ja nojautuu usein yksinkertaistuksiin. Kolman­ neksi ideologinen ajattelu ei yleensä tunnista olevansa ideologista. Se pitää itseään luonnollisena ja itsestään selvänä.

Ideologiakritiikki on usein itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista, joten monet saattavat pitää siihen tarvittavia kysymyksiä tyhjänpäiväisinä. Samasta syystä ideologiakritiikki voi myös herättää voimakkaita tunteita. Esimerkiksi yksilökeskeisyys on kulttuurissamme niin syvään juurtunut, että sen ideolo­ gisuuden pohtiminen voidaan tulkita yksilön merkityksen vähättelyksi. Yksi­ lökeskeisyyden kyseenalaistaminen auttaa kuitenkin näkemään selvemmin sen merkityksen koko yhteiskunnassa.

ESIMERKKI

Ideologinen ajattelu lehtijutussa ILTALEHDEN jutun (4.9.2018) otsikko kysyy:

”Toteutatko itseäsi vai seuraatko vain muita?”

Juttu on julkaistu Iltalehden Ilona-osassa, joka on suunnattu naislukijoille. Kyseessä on hyö­ tyjuttu, joka tarjoaa elämäntapavinkkejä.

Ajatus itsensä toteuttamisesta on indivi­ dualismin eli yksilökeskeisyyden ideologian ydintä. Individualismi on epäilemättä yhteis­ kunnallisesti merkittävä ajattelutapa, ja se on myös yksi nykyisen yhteiskunnan keskeisistä arvoista. Se toistuu monin tavoin niin mai­ nonnassa kuin muissakin mediateksteissä.

Lehtijutun ideologisuutta voi purkaa esit­ tämällä kysymyksiä: Mitä itsensä toteuttami­ nen tekstissä tarkoittaa? Mitä yksilökeskeisyys merkitsee muiden ihmisten kannalta? Millai­ sia asioita individualismin ideologian avulla kaupataan ja edistetään? Mitkä ovat indivi­ dualismin hyviä puolia?

Jutussa asetetaan vastakkain itsensä toteut­ taminen ja muiden seuraaminen. Todellisuu­ dessa toiset ihmiset ovat yksilöksi kasvamisen edellytys ja samalla mittapuu, johon nähden jokaisen yksilöllisyyttä arvioidaan. Tämä tulee ristiriitaisesti esiin jutun tekstissä, joka ohjeis­ taa: ”Pohdi, millä alalla olevia ihmisiä ihailet.

Hakeudu heidän seuraansa! Tutustu ihaile­ miisi ihmisiin, inspiroidu heistä ja ota vink­ kejä omaan toimintaasi.” Ideologiat eivät siis ole johdonmukaisia vaan usein ristiriitaisia.

Ideologisuus piirtyy tekstiin myös siten, että se ei kyseenalaista individualismiaan.

Itsensä toteuttaminen ja jokaisen oikeus sii­ hen esitetään itsestään selvänä nykyisessä yhteiskunnassa. Voikin miettiä, onko kaikilla samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään.

Jutun ideologisuuden tunnistaminen vaa­ tii, että on joskus pohtinut yksilöllisyyttä ja sen merkityksiä yhteiskunnassa. Mitä parem­ min on selvillä individualismin roolista nykyi­ sessä yhteiskunnassa, sen paremmat työkalut saa käyttöönsä tekstin merkitysten analysoi­ miseksi.

Anne Teräväinen. Iltalehden Ilona-sivusto 4.9.2018.

Iltalehti.fi/ilona. Viitattu 10.5.2022.

91

TEHTÄVÄT 1.

Tutkikaa otsikoiden ideologiaa. a. Lukekaa eri medioiden otsikot susien kaadoista (aineisto 1). b. Tehkää havaintoja siitä, miten jutun otsikko ilmaisee tekstin ideologiaa. Millaista juttua odo­ tatte otsikon perusteella?

c. Tutkikaa ideologioiden eroja ja samankaltai­ suuksia. Jakavatko ne samoja arvoja vai asettu­ vatko ne vastakkain? d. Valitkaa yksi ideologioista. Vastatkaa sen poh­ jalta kysymyksiin.

Mistä ideologian nimi tulee?

Mitä arvoja se edustaa? Mikä siinä on tavoit­ telemisen arvoista?

Millaisena toimintana ideologia ilmenee?

Miksi ideologia on syntynyt? Mikä siitä tekee tärkeän? Kenelle?

Miten ideologiaa on yksinkertaistettu?

Mitä itsestäänselvyyksiä ideologia sisältää?

c. Poimikaa jokaisesta otsikosta yksi sana tai muu kielellinen keino, jonka perusteella päättelette lehtijutun sävyn, tyylilajin ja asenteen käsiteltä­ vään aiheeseen.

2.

1

Pohtikaa ideologioita. a. Listatkaa pienryhmässä tuntemianne ideo­ logioita.

e. Nimetkää ryhmiä, julkaisuja, teoksia ja julkaisu­ alustoja, jotka kannattavat ideologiaa.

b. Valitkaa keräämistänne ideologioista kolme tai valitkaa seuraavista: kapitalismi, feminismi, kan­ sallisuusaate, woke-kulttuuri, hippiliike, natsismi tai rapkulttuuri.

f. Keskustelkaa ideologian merkityksestä itsel­ lenne, ryhmälle ja identiteetin rakentumiselle.

Suden kannanhoidolliset kaatoluvat jäädytettiin Seinäjoen Sanomat 29.1.2022

Pääkirjoitus: Paine petovihaan on noussut ulkopuolelta – kaatolupien jupakka herättää yhä liikaa kysymyksiä Kainuun Sanomat 29.1.2022

Poroja tappaneen suden saa kaataa, mutta pihalla vierailevaa ei – kompastuuko susien suojelu omaan byrokratiaansa?

Kaleva 22.11.2021

”Vastakkainasettelu on mennyt susien metsästystä koskevassa keskustelussa liian pitkälle” – Pohjoissavolaiset Eestilän veljekset kommentoivat susikohua Savon Sanomat 28.1.2022

Kuhmon syrjäinen susilauma säästyy tappamiselta – hallinto-oikeudet ympäri Suomea kielsivät sudenmetsästyksen aloittamisen ensi viikolla Helsingin Sanomat 28.1.2022

Keskustasta ehdotetaan susilauman siirtämistä Helsingin keskuspuistoon Turun Sanomat 28.1.2022

Hallinto-oikeus kielsi Somerniemen reviirialueelle Somerolle myönnetyn susipoikkeusluvan täytäntöönpanon – Lupa olisi sallinut kolmen suden lauman metsästämisen Hämeen Sanomat 27.1.2022

Susi jakaa mielipiteet – Kiistanalainen asetus palasi lausuntokierrokselta Karjalainen 9.12.2021

Susijahti peruttu: Oikeus keskeytti kannanhoitoon myönnetyt metsästysluvat – ministeri Leppä puolustaa kiisteltyä asetusta metsästyksen sallimisesta Yle 28.1.2022

98

MEDIA N I DEOLOGISU US JA VA LTA

3.

Analysoi kolumnin ideologiaa.

5.

a. Lue Joonas Konstigin kolumni Vastuullinen on siitä monikäyttöinen sana, ettei se tarkoita juuri mitään (aineisto 3, s. 100).

a. Lue Anu Partasen tietokirjakatkelma Pohjoinen teoria rakkaudesta – Peppi Pitkätossun taika (aineisto 4, s. 101–103).

b. Analysoi tekstiä kysymysten avulla.

b. Vastaa kysymyksiin.

Missä teksti on julkaistu?

Mikä on kirjoittajan pääväite?

Mitä kielellisiä keinoja tekstissä käytetään?

Mihin keskusteluun se osallistuu? Mitä teksti kommentoi?

Millaisena kirjoittaja näkee ihmiset yleensä?

Keneen hän suhtautuu kriittisesti?

Miten hän sijoittaa itsensä suhteessa muihin?

Miten kirjoittaja suhtautuu kielenkäyttöön?

Mitä ristiriitaisuuksia tekstin tyyli sisältää?

Mitä ideologisen ajattelun tunnuspiirteitä teks­ tissä on? c. Kirjoita kommentti, jossa pohdit kolumnissa esi­ teltyjen taikasanojen vaikutusta itseesi ja ympä­ ristöösi. d. Keksi kolumnin pohjalta omia taikasanoja.

4.

Vertaile kulttuurieroja.

Tutkikaa ryhmän ideologiaa. a. Keskustelkaa ryhmässä siitä, millaisia arvoja ja tapoja työelämään liitetään.

Millainen on hyvä työntekijä?

Miltä työympäristöt näyttävät? Mitä toiminta­ tapoja toimistossa työskentelemiseen liittyy?

Millaista on 2020-luvun työelämä? Mitä työnte­ kijältä edellytetään? b. Katsokaa Pilvi Takalan videoinstallaatio The Trai­ nee (aineisto 2). c. Tehkää ryhmässä havaintoja videosta.

Millainen työpaikka konsulttiyritys on?

Miten Takalan toiminta poikkeaa totutusta?

Mitä Takala kyseenalaistaa toiminnallaan? d. Valitse jokin ryhmä, jonka toimintatapoja haluat kyseenalaistaa. Ota selvää ryhmän arvoista ja toi­ mintatavoista. e. Suunnittele, millaisilla teoilla ryhmän toimintaa voisi tuoda näkyviin ja kyseenalaistaa.

Pilvi Takala on suomalainen kuvataiteilija, joka tutkii taiteessaan yhteisöjen toiminta­ tapoja. Takala on esimerkiksi pukeutunut Lumikiksi vieraillessaan Disneylandissa.The Trainee -teoksessa Takala soluttautui harjoit­ telijaksi konsulttiyritykseen.

2

Mikä on tekstin pääväite lasten ja vanhem­ pien suhteesta?

Miten kirjoittaja perustelee väitettään?

Kenen ajatuksiin ja havaintoihin hän viittaa?

Miten Peppi Pitkätossua käytetään väitteen rakentamisessa?

Mitä taustaoletuksia tekstissä on? c. Kirjoita pohtiva teksti, jossa tarkastelet sitä, miten ympäristö ja ihmissuhteet ovat vaikutta­ neet elämänvalintoihisi ja maailmankatsomuk­ seesi. Mitä arvoja ja asenteita olet omaksunut kuin huomaamatta? Tekstin sopiva pituus on noin 3 500 merkkiä.

6.

Analysoikaa novellin yhteiskuntaa. a. Lukekaa Ursula K. Le Guinin novelli Jotka Ome­ lasista poistuvat (s. 164–167). b. Keskustelkaa novellista pienryhmässä ja tehkää muistiinpanoja.

Miten teksti alkaa?

Mikä esitellään tekstin aiheeksi?

Millainen kertoja novellin alussa on? Kuka tarinaa kertoo?

Mihin Omelasin hyvinvointi perustuu?

Miten lasta tulee Omelasissa kohdella?

Miten asukkaat toimivat?

Mitä tapahtuu niille, jotka poistuvat?

Miten sinä toimisit?

Mikä on novellin teema? c. Järjestäkää väittely: Jakautukaa kahteen ryh­ mään. Päättäkää, kumpi ryhmä edustaa Ome­ lasin asukkaita, jotka antavat lapsen jäädä huo­ neeseensa, ja kumpi niitä, jotka lähtevät Omela­ sista. d. Valmistautukaa ryhminä väittelyyn.

Kerätkää monipuolisesti erilaisia perusteluja kantanne tueksi. Käyttäkää apuna listaa Ylei­ siä perustelutapoja (s. 63).

Valmistautukaa kumoamaan vastaväitteitä.

Jakakaa jokaiselle oma puheenvuoro. e. Toteuttakaa väittely.

Videoinstallaatio Pilvi Takala: The Trainee. 2008.

99

KÄSITTEET identiteetti sosiaalinen identiteetti henkilökohtainen identiteetti samastuminen emotionaalinen brändääminen brändi huomiotalous

Internet on laajen­ tanut sosiaalisen identiteetin raken­ tamisen tiloja.

104

MEDIA N I DEOLOGISU US JA VA LTA

8 Media ja identiteetit Mediassa rakentuvat identiteetit Mediayhteiskunnassa identiteetit ovat medioituneita. Mediatekstit tarjoa­vat rajattomasti mahdollisuuksia oman identiteetin työstämiseen. Identiteetin muotoutumiseen voivat vaikuttaa monet mediatekstit televisiomainoksista Youtube-videoihin. Monet myös työstävät identiteettiään julkaisemalla hen­ kilökohtaista sisältöä sosiaalisessa mediassa.

Kun identiteettiä tarkastellaan vuorovaikutuksen ja ryhmään kuulumi­ sen kannalta, puhutaan sosiaalisesta identiteetistä. Sen avulla liitämme itsemme osaksi niitä sosiaalisia ryhmiä ja yhteisöjä, jotka koemme tärkeiksi.

Sosiaalisessa identiteetissä voi olla monia puolia, kuten etninen identiteetti, ammatti-identiteetti ja ikäidentiteetti. Internet on laajentanut sosiaalisen identiteetin rakentamisen tilaa, sillä sen kautta voi liittyä jäseneksi esimer­ kiksi globaaleihin harrastusyhteisöihin.

Ihmisen henkilökohtainen identiteetti viittaa puolestaan niihin omi­ naisuuksiin, joista hän tunnistaa itsensä yksilönä. Sosiaalinen ja henkilökoh­ tainen identiteetti lomittuvat toisiinsa. Ne vastaavat kysymyksiin siitä, mil­ lainen olen, millainen haluan olla, miten haluan näyttäytyä muille ja mihin ryhmään haluan kuulua.

Identiteetin kannalta keskeinen psykologinen toiminto on identifikaa­ tio eli samastuminen. Voimme samastua niin ihmisiin, tilanteisiin kuin median tarjoilemiin kuvastoihin, jolloin tunnistamme jotakin itsemme kal­ taista ympäröivästä maailmasta. Samastumisen näkökulmasta voikin poh­ tia, tarjoavatko median sisällöt riittävän monipuolisesti samastumisen paik­ koja kaikenlaisille ja eri tilanteissa eläville ihmisille.

Mainonta, tunteet ja identiteetit Mainonta suunnataan laajalle kohdeyleisölle, mutta sen tarkoitus on puhu­ tella jokaista henkilökohtaisesti. Mainokselta voikin kysyä, millaisia asioita siinä esitetään, millaisiin laajempiin kulttuurisiin merkityksiin se liittyy ja millaisia samastumisen mahdollisuuksia se tarjoaa. Mitä mainoksessa näyte­ tään? Mitä siinä ei näytetä? Millaisen todellisuuden mainos rakentaa? Miten se puhuttelee kokijaansa?

Tunteet ovat vahvasti läsnä identiteetin kokemuksessa, joten niitä hyö­ dynnetään usein mainonnassa. Emotionaalisella brändäämisellä tarkoite­ taan mahdollisimman vahvan tunnesiteen luomista kuluttajan identiteetin ja kaupattavan tuotteen tai palvelun välille. Mitä vahvempi tämä tunneside on, sitä uskollisempana kuluttajan uskotaan pysyvän brändille.

Keväällä 2020 työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi mainoksen, joka hou­ kuttelee nuoria paikkaamaan maaseudun työvoimapulaa. Mainoksessa kaksi farkkuihin ja farkkuhaalareihin pukeutunutta nuorta seisoskelee keskellä vil­ japeltoa. Kuvaa säestää teksti: Maalla on nyt #kausitöitä juuri sinulle! Idyl­ linen mainoskuva tarjoaa katsojalle tilaisuuden nähdä itsensä työskentele­ mässä maaseudulla. Mainos puhuttelee katsojansa identiteettiä kysymällä, voisiko työskentely maaseudulla kenties olla osa juuri sinua.

Jokainen ihminen työstää, joko tiedostaen tai tiedostamattaan sitä, miltä näyttää muiden katseiden kohteena. Ulkonäköön liittyy runsaasti erilaisia odotuksia ja normeja, jotka yhteiskunnassa ovat muodostuneet toivottaviksi ja tavoiteltaviksi. Ulkonäkö on myös osa ihmisen identiteettiä. Yksilön ulko­ näön ja siihen liittyvien odotusten ja normien välinen tunnepitoinen yhteys tarjoaa mainostajille tilaisuuden puhutella kohderyhmäänsä vahvasti. Mai­ nonta pyrkiikin usein tarjoamaan ihmisille ratkaisuja siihen, miten he voisi­ vat päästä lähemmäs ulkonäön ideaaleja.

Eri viranomaisten Kausitöitämainoskampanja houkuttelee nuoria kausitöihin maatiloille.

Idyllisessä maalaismaisemassa kuvatut nuoret luovat tunne­ siteen maaseutuun ja puhuttelevat katsojan identiteettiä.

105

Video Mediakasvatusseura: Nuorten ajatuksia sananvapaudesta. 2022.

Keskustelkaa sananvapaudesta. a. Katsokaa video Nuorten ajatuksia sananvapaudesta. b. Keskustelkaa pienryhmässä sananvapaudesta.

Mitä sananvapaus merkitsee teille?

Mistä videolla esitetyistä ajatuksista olette samaa mieltä? Mistä olette eri mieltä?

Missä yhteyksissä olette törmänneet sananvapauden rajoihin?

Missä tilanteissa olisi parempi olla sanomatta ajatuksiaan?

Mitä ajattelette niin sanotusta vihapuheesta?

Miten sananvapaus toteutuu elämässänne, esimerkiksi koulussa?

Mitä pidätte tärkeimpinä asioina yhteiskunnassa sananvapauden näkökulmasta? c. Kirjoittakaa mielestänne tärkein sananvapauteen liittyvä ajatus iskulauseeksi paperille. Kiinnittäkää iskulauseet seinälle ja jakakaa ajatuksenne koko ryhmälle.

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA TAVOITTEET tutkia sananvapauteen ja mediaetiikkaan liittyviä kysymyksiä tarkastella mediatekstejä sananvapauden ja eettisten valintojen näkökulmasta syventää lähdekritiikin ja tiedonhankinnan taitoja harjaantua lukemaan mediatekstejä kriittisesti kontekstissaan, osana yhteiskunnallista keskustelua

OPINTOJAKSON AIKANA luetaan erilaisia mediatekstejä sananvapauden ja mediaetiikan näkökulmasta harjoitellaan lukemaan mediatekstejä lähdekriittisesti harjaannutaan mediatekstien kontekstien analysoimisessa tuotetaan tekstejä median vastuusta harjoitellaan tiedonhakua ja lähteiden luotettavuuden arviointia

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Seuraan laajasti erilaisia medioita. Teen havaintoja ja päätelmiä median eettisyydestä ja vertailen eri lähteiden luotettavuutta. Kirjoitan tekstin, jossa tarkastelen omaa mediankäyttöäni.

KÄSITTEET sananvapaus lehdistönvapaus yksityiselämän suoja lähdesuoja hiljaisuuden spiraali itsesensuuri

9 Sananvapauden juuret Sananvapaus on säännelty oikeus

Sananvapaus on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, jossa päätöksenteko pohjautuu kansalaisten tahtoon.

116

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA

Sosiaalisessa mediassa voi silloin tällöin törmätä väitteeseen, jonka mukaan ”mitään ei saa enää sanoa”. Puhuja on yleensä päätynyt johtopäätökseen sen jälkeen, kun hänen sanomisiaan on arvosteltu sopimattomiksi. Keskustelu sananvapaudesta muuttuu usein kiihkeäksi, koska kyse on paitsi yhteiskunnallisesta ilmiöstä myös jokaisen ihmisen henkilökohtaisesta, lain takaamasta oikeudesta.

Sananvapaudella tarkoitetaan oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä vapaasti kenenkään ennakolta estämättä.

Se on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, jossa päätöksenteko pohjautuu kansalaisten tahtoon. Demokratian toteutuminen edellyttääkin, että kansalaisten elämään vaikuttavista asioista ja päätöksistä käydään julkista keskustelua, johon kaikilla on yhtäläinen pääsy.

Totalitaarisissa maissa media on valtion kontrolloima, joten keskustelu sananvapaudesta voi johtaa syytteisiin ja tuomioihin. Kiihkeäkin keskustelu sananvapaudesta on siis hyvä asia. Niin kauan kuin sananvapauden tilaa arvioi­daan ja siitä keskustellaan avoimesti, se toimii.

Sananvapaus taataan ja sitä säännellään laeilla. Yksilön sananvapautta turvaavat niin Suomen perustuslaki kuin monet kansainväliset sopimukset.

Sääntely puolestaan takaa sen, että sanomisistaan voi joutua vastuuseen, jos esimerkiksi loukkaa toisen kunniaa tai lietsoo vihaa kansanryhmää vastaan.

Vapaus jaetaan usein positiiviseen ja negatiiviseen vapauteen. Positiivinen vapaus viittaa ihmisten mahdollisuuksiin tehdä jotain, vapautta johonkin.Tästä näkökulmasta sananvapaus tarkoittaa mahdollisuutta ilmaista ajatuksiaan

ja keskustella niistä muiden kanssa. Usein positiiviseen sananvapauteen lasketaan mukaan myös oikeus monipuoliseen ja luotettavaan tietoon, jonka varassa voi muodostaa oman käsityksensä asioista. Negatiivinen vapaus puolestaan tarkoittaa vapautta jostakin. Tästä näkökulmasta katsottuna sananvapaus tarkoittaa esimerkiksi ennakkosensuurin puuttumista ja medioiden riippumattomuutta.

Lehdistönvapaus Sananvapauden mittarina käytetään usein lehdistönvapautta, joka on yksi sananvapauden ulottuvuus.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on julkaissut vuodesta 2002 lehdistön­ vapausindeksiä, jossa arvioidaan lehdistönvapauden tilaa 180 maassa.

Indeksi perustuu arvioi­hin muun muassa medioiden riippumattomuudesta, moni­arvoisuudesta, itsesensuurista ja journalistien turvallisuudesta. Journalismin laatua se ei kuitenkaan mittaa.

Indeksi on erittäin arvostettu, ja sitä pidetään hyvänä mittarina lehdistönvapauden arvioinnissa.

Indeksiä käyttävät monien maiden ulkoministeriöt ja useat kansainväliset organisaatiot, kuten YK. Suomi on sijoittunut aina kärkisijoille, mutta vuoden 2022 tilastossa Suomen sijoitus laski viidenneksi.

Sananvapaus ja media Median kannalta keskeisiä sananvapauden säädöksiä ovat esimerkiksi julkisuuslaki, yksityiselämän suoja ja lähdesuoja. Kansalaisia koskevien asiakirjojen julkisuus on tärkeää, sillä vain niiden avulla journalistit voivat toteuttaa tehtäväänsä yhteiskunnallisen vallankäytön raportoijana, vallan vahtikoirana. Julkisuuslain mukaan viranomaisen hallussa oleva asiakirja on julkinen, ellei sitä erikseen määritellä salaiseksi. Asiakirjat tarjoavat mahdollisuuden tarkistaa faktoja ja päästä paremmin selville siitä, miten ja millä perustein kansalaisia koskevia päätöksiä tehdään.

Lehdistönvapauden tila maailmassa SUOMI 5. sija Venäjä 8 Valko-Venäjä Alankomaat

Kreikka 1 Syyria 10 Libanon 1

Israel

(ml. miehitetyt alueet)

2

Kuuba

3

Georgia 1 Turkki 1 2 Irak Algeria 1

2

Meksiko 7

Egypti 8

Uzbekistan

Brasilia

Chile

1

Ghana 1 Togo 2 Benin 1 Kongo 1

2

2

Afganistan

6

Kiina 2 3 Hongkong 18 Myanmar 2 110 Vietnam 24

Intia 4 3

Qatar 1 Saudi-Arabia 2 Jemen 4 5 Bangladesh 2 5 Etiopia 5 Somalia 2 3 Ruanda 2 Indonesia 1 Tansania 1

Guinea 2 Burkina Faso 2

1 2

2 1

Iran 3 Pakistan 3

Sudan 3

Guatemala 1 Nicaragua 2 Kolumbia

Azerbaidžan

1

5

Marokko

43

Kongon dem. tasav. 2 1

Filippiinit

2

Kambodža 1

Komorit 1

1

Zimbabwe 1

Lehdistövapauden tila Hyvä Tyydyttävä Ongelmallinen Huono Erittäin huono Vuonna 2021 tapetut journalistit vangitut journalistit

Lähteet: Toimittajat ilman rajoja – Reporters without borders. www.rsf.org.

2022. Helsingin Sanomat 2021.

Kymmenen vapainta maata

Kymmenen vähiten vapaata maata

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

171.

172.

173.

174.

175.

176.

177.

178.

179.

180.

Norja Tanska Ruotsi Viro Suomi Irlanti Portugali Costa Rica Liettua Liechtenstein

Syyria Irak Kuuba Vietnam Kiina Myanmar Turkmenistan Iran Eritrea Pohjois-Korea

Toimittajat ilman rajoja -järjestön laatiman indeksin mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden lehdistönvapaus kuuluu maailman parhaimmistoon. Lehdistönvapaus kytkeytyy yhteiskunnan demokraattisuuteen.

Esimerkiksi yksipuoluejärjestelmiin nojautuvissa Kiinassa ja Pohjois-Koreassa sananvapaus on hyvin heikoissa kantimissa.

117

KÄSITTEET mediaetiikka sananvastuu journalistin ohjeet piilomainonta tuotesijoittelu natiivimainonta advertoriaali vaikuttajaviestintä

10 Mediaetiikka on toimintaa Jokaisella on sananvastuu Mediayhteiskunnassa mediaetiikka on tärkeä osa jokaisen ihmisen toimintaa ja valintoja. Mediaetiikan kysymysten punnitseminen auttaa löytämään sääntöjä sille, miten toimia oikein mediassa. Kun sosiaalinen media tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden viestiä ajatuksiaan laajalle yleisölle, mediaetiikka ei kosketa enää vain journalismin ja mainonnan ammattilaisia.

Arkisimmillaan mediaetiikassa on kyse esimerkiksi siitä, miten puhuttelee toista ihmistä sosiaalisessa mediassa. Onko viestin tarkoitus lannistaa vai rohkaista, mitätöidä vai osoittaa arvostusta? Kirjoittaako viestin tunteiden vallassa vai harkiten? Kysymys on siitä, miten jokainen voi omalta osaltaan rakentaa viestintäympäristöä, joka on mahdollisimman läpinäkyvä, toimiva ja turvallinen.

Sananvapauden eettistä ulottuvuutta voidaan kuvata sananvastuun käsitteellä. Sananvastuulla tarkoitetaan sitä, että sananvapauteen kuuluu jokaisen ihmisen eettinen vastuu siitä, mitä hän sanoo julkisesti. Sananvastuuseen kuuluu harkinta, muiden ihmisten tunteiden huomioon ottaminen, faktojen kunnioittaminen ja omien sanojen takana seisominen. Sananvastuuta ei kuitenkaan ole sananvapauden tapaan kirjattu lakiin. Tämä korostaa sananvastuun eettistä luonnetta: ihminen voi toteuttaa etiikkaansa vain silloin, jos hän on vapaa valitsemaan itse, miten toimia.

122

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA

Journalismin etiikka Journalismin eettisten periaatteiden tarkoituksena on ylläpitää journalismin keskeisiä arvoja, kuten pitäytymistä tosiasioissa. Journalismin etiikan merkitys korostuu yhteiskunnassa, jossa internet ja sosiaalinen media pursuvat valheellista tietoa.

Journalismin etiikka perustuu Suomessa itsesääntelyyn. Sen toteutumista valvoo Julkisen sanan neuvosto ( JSN). Se on kustantajien ja journalistien perustama elin, joka pyrkii vaalimaan sananvapautta ja samalla valvomaan hyvän journalistisen tavan noudattamista. Hyvä journalistinen tapa on tiivistetty JSN:n julkaisemiin Journalistin ohjeisiin, ja niiden noudattamiseen ovat sitoutuneet kaikki neuvostoon kuuluvat mediat.

Kuka tahansa voi tehdä neuvostolle kantelun, jos epäilee, että tiedotusväline on rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelu pitää kuitenkin perustella viittaamalla Journalistin ohjeisiin. Pelkkä mielipide-ero median kanssa ei riitä kantelun aiheeksi. Jos media saa kantelun pohjalta langettavan päätöksen, sen on julkaistava päätös.

Woke- ja cancelkulttuuri WOKE: Sana woke tarkoittaa hereillä olemista. Sil-

lä viitataan myös siihen, että ihminen on selvillä yhteiskunnan ja kulttuurin eriarvoistavista käytännöistä. Sanaan liitetään myös näihin käytäntöihin, kuten etniseen syrjintään ja rasismiin, puuttuminen.

Woke-käsite nousi laajempaan julkisuuteen mustiin ihmisiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa ja rotusortoa vastustavan Black lives matter -liikkeen myötä.

CANCEL: Cancel-kulttuurin käsitteellä viitataan yhteisöstä ulossulkemiseen, joka tehdään sosiaalisen median julkisuutta hyödyntäen. Tällöin päivityksillä kohdistetaan painetta johonkin ihmiseen tai yritykseen paljastamalla rikollinen toiminta, kuten syrjintä tai seksuaalinen ahdistelu. Syytökset voivat levitä myös osaksi laajempaa julkisuutta, jolloin syytösten kohde leimaantuu riippumatta siitä, pitävätkö syytteet paikkansa vai eivät.

Erimielisyyteen suhtautuminen mediassa ANNAN TUNTEIDENI SANELLA TEKEMISIÄNI

Olen tietoinen tunteistani.

Tunnen oloni turvalliseksi, vaikka koen ikäviäkin tunteita.

Erimielisyys ei ole minulle ongelma, joka täytyisi ratkaista.

Luen ja kuuntelen huolellisesti ja keskittyneesti.

Ryhdyn dialogiin eri mielipiteistä huolimatta.

Lähde: Cathryn van Kessel: The Grim Educator. Open Education Alberta. 2022.

Tunnen tarvetta puolustaa omaa näkemystäni muiden kuuntelemisen kustannuksella.

Keskityn pieniin asioihin vastakkaisessa näkemyksessä oikeuttaakseni oman näkemykseni.

Huomaan, että tahdon käännyttää muita omalle kannalleni.

Tunnen tarvetta vähätellä tai loukata eri mieltä olevia.

TIEDÄN, MITÄ TUNNEN JA MIKSI – JA HYVÄKSYN SEN

VÄLTTELEN TUNTEITANI JA VETÄYDYN

Vastustan syvempää sitoutumista aiheeseen.

Suojaan itseäni vastakkaisilta näkemyksiltä.

Huomaan, että haluan etäännyttää itseni fyysisesti ja tunnetasolla eri mieltä olevista.

123

KÄSITTEET propaganda informaatiovaikuttaminen valeuutinen dis- ja misinformaatio hybridivaikuttaminen trolli botti faktantarkistus

11 Valheiden verkossa Propagandalla vaikutetaan ajatteluun Propagandaksi kutsutaan mediasisältöjä, joilla pyritään tietoisesti muokkaamaan ihmisten ajattelua haluttuun suuntaan. Propaganda on erityisen yleistä diktatuureissa, joissa media on vahvassa valtion ohjauksessa. Tällöin mediassa esitetään valheellisia, valikoituja tai muunneltuja tulkintoja todellisuudesta ja suljetaan niitä haastavat näkökulmat ulkopuolelle.

Propaganda on yleistä sotien aikana, jolloin kotirintaman toivoa pidetään yllä valikoidulla tiedolla ja vihollisen moraalia yritetään murentaa kyseenalaistamalla heidän toimintansa oikeutus. Samalla sodan julkisuutta pyritään hallitsemaan jakamalla medialle vain sisältöjä, jotka tukevat sodan eri osapuolten omia sotilaallisia ja poliittisia pyrkimyksiä.

Raja mainonnan ja propagandan keinojen välillä on joskus ohut. Esimerkiksi poliittinen mainonta voi rakentaa yksipuolisia tai valheellisia käsityksiä yhteiskunnasta ja muista poliittisista toimijoista. Propagandan tavoin mainonnassa jätetään asioita kertomatta ja pyritään vetomaan vahvasti tunteisiin.

Informaatiovaikuttamisen keinot Lähelle propagandaa asettuvat valeuutisten, disinformaation ja misinformaation levittäminen sekä niihin liittyvä informaatiovaikuttaminen. Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on saada ihmiset toimimaan omien etujensa vastaisesti. Se voi tapahtua esimerkiksi kylvämällä epäluuloa viranomaisten ja kansalaisten välille tai pyrkimällä vaikuttamaan epäsuorasti vaalitulokseen. Nämä kaikki ovat olleet vaikuttamisen keinoja jo ennen mediayhteiskuntaa mutta yleistyneet edelleen internetin ja sosiaalisen median myötä.

132

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA

Valeuutinen on esimerkiksi poliittisia tarkoitusperiä edistämään pyrkivä teksti, joka näyttää uutiselta mutta ei ole totta. Valeuutisen kirjoittaja matkii journalistista tekstiä saadakseen sepitteelliselle tarinalleen uskottavuutta.

Koska valeuutisia tehdään usein yhteiskunnallisesti kiistanalaisista ja tunteita herättävistä aiheista, ne leviävät tehokkaasti sosiaalisen median kanavissa.Valeuutisen käsitettä on kuitenkin alettu käyttää myös poliittisena lyömäaseena. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käytti sitä valtakaudellaan ahkerasti hänelle epämieluisten uutisten luonnehtimiseen.

Misinformaatiosta puhutaan silloin, kun virheellisen tiedon levittäminen on tahatonta. Kuka tahansa voi tietämättään levittää väärää tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Dis­informaatiosta kyse on silloin, kun väärää tietoa jaetaan tahallaan. Malinformaatioksi kutsutaan tietoa, joka pitää paikkansa mutta jota jaetaan luvatta ja usein vahingoittamistarkoituksessa.

Poliitikko voi näin esimerkiksi pyrkiä vahingoittamaan kilpailijaansa vuotamalla julkisuuteen mainetta murentavia tietoja tämän menneisyydestä.

Kun informaatiovaikuttamiseen yhdistetään muita poliittisen tai sotilaallisen toiminnan keinoja, kyse on hybridivaikuttamisesta. Sillä pyritään vaikuttamaan kansalaisiin, politiikan ja talouden avainhenkilöihin sekä yhteiskunnan infrastruktuuriin. Se ruokkii valtion sisäisiä konflikteja ja lietsoo yleistä epävarmuutta. Keinoina voivat olla esimerkiksi hyökkäykset tärkeisiin tietojärjestelmiin, kuten energianjakeluun tai pankkeihin. Hybridivaikuttamiselle tyypillistä on myös se, että sodan ja rauhan eroa pyritään hämärtämään. Vaikka valtion tietojärjestelmien hakkeroiminen voi vaikuttaa ratkaisevasti puolustuskykyyn, se ei ole yhtä selvä hyökkäys kuin sotilaallisen voiman käyttö.

Koska valeuutisia tehdään usein yhteiskunnallisesti kiistanalaisista ja tunteita herättävistä aiheista, ne leviävät tehokkaasti sosiaalisen median kanavissa.

Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, kannattaa miettiä, jakaako sitä eteenpäin.

Kuulopuheet eli juorut ovat aina kiinnostaneet ihmisiä, mutta sosiaalinen media jakaa parhaimmillaan juoruja miljoonille vastaanottajille sekunnissa.

133

Tiedonhaun muistilista 1. Lue aiheesta laajasti ja monipuolisesti. Yhden lähteen lukeminen antaa aiheeseen usein vain yhden näkökulman.

2. Arvioi lähteitä kriittisesti. Tarkista ainakin kirjoittajan tausta, julkaisija, julkaisuajankohta ja lähdetietojen luotettavuus.

3. Tee hakuja eri hakusanoilla. Samasta asiasta voidaan käyttää montaa eri nimeä.

Tekijänoikeuksissa on kyse paitsi lakien noudattamisesta myös eettisesti kestävästä toiminnasta tekijää kohtaan.

4. Tietoa on Googlen ulkopuolellakin. Muista, että paljon tietoa jää netin hakukoneiden osumien ulkopuolelle. Hyödynnä esimerkiksi tietokantoja.

5. Ajattele itse. Toisten ajatuksia ei saa esittää omanaan, mutta niiden kanssa voi ja kannattaa keskustella lähteet mainiten.

6. Tunnista valesivustot. Luotettavalta näyttävä lähde voi olla valheellinen jäljitelmä.

Verkon tunnetuin hakuteos on Wikipedia. Se on verkon käyttäjien yhteisesti ylläpitämä avoin tietosanakirja. Selvitysten mukaan sen tiedot pitävät usein kohtalaisen hyvin paikkansa, mutta lähdekritiikki on silti paikallaan.

On hyvä esimerkiksi tarkistaa, millaisiin ja milloin julkaistuihin lähteisiin artikkeli nojautuu. Jos viitteissä on paljon epämääräiseltä vaikuttavia verkkosivuja, voi harkinnan mukaan käydä arvioimassa sivujen luotettavuutta.

Luotettavuutta puolestaan lisää se, jos artikkeli perustuu tutkittuun tietoon.

Tiedonlähteet näkyviin Usein haettua tietoa halutaan käyttää osana omaa tekstiä tai muuta teosta, kuten esitelmää tai Youtube-videota. Esitelmässä voidaan siteerata artikkelia tai selvitystä, ja videossa voidaan käyttää esimerkiksi verkon kuvahaun tuloksia. Kummassakin tapauksessa törmätään kysymykseen tekijänoikeuksista: millaisia oikeuksia on julkaista esimerkiksi verkosta ladattu valokuva tai tekstisitaatti?

Tekijänoikeuksien tarkoitus on turvata tekijälle oikeus teokseensa eli oman luovan työnsä tulokseen. Tekijänoikeuksia on esimerkiksi valokuvaajilla, kuvataiteilijoilla, säveltäjillä ja kirjailijoilla. Jokaisella teoksen kriteerit täyttävän tekstin tai kuvan tekijällä on oikeudet teokseensa. Koska monet luovan työn tekijät elävät teoksistaan saamillaan tuloilla, heidän teostensa käyttäminen on usein maksullista.

Jos tekstissä siteerataan suoraan toisen tekstiä, kuten tietokirjaa tai artikkelia, sitaatin yhteyteen tulee merkitä alkuperäinen lähde. Tekijänoikeuksia rikottaisiin, jos teksti kopioitaisiin vailla merkintää sen alkuperästä. Tällöin kyse olisi plagioinnista eli toisen luovan työn varastamisesta. Plagiointi on rikos. Tekijän ilmoittamisen lisäksi tekstin lainaamisen sääntöihin kuuluu se, että alkuperäistä tekstiä ei saa vääristellä. Tekijänoikeuksissa on siis kyse paitsi lakien noudattamisesta myös eettisesti kestävästä toiminnasta tekijää kohtaan.

Lähteiden tarkka merkintä auttaa myös lukijaa arvioimaan tekstin luotettavuutta ja moniäänisyyttä. Merkitsemällä lähteet asianmukaisesti voi siis parantaa oman tekstinsä vaikuttavuutta ja asiantuntevuutta.

144

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA

Tarkkana tekijänoikeuksissa Tekijänoikeuksissa kannattaa olla huolellinen. Jokainen voi ladata esimerkiksi Youtubeen omassa kodissa kuvaamansa videon. Toisaalta jos kotona kuvatun videon ääniraidalle on tallentunut kuvaushetkellä suoratoistopalvelusta soivaa musiikkia, asia ei ole enää yhtä yksinkertainen. Musiikki on tekijänoikeuden alaista materiaalia, jonka julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa tarvitaan tekijänoikeuden haltijoiden lupa. Käytöstä voi joutua myös maksamaan korvauksen.

Samassa videossa voi myös näkyä vaikkapa seinälle ripustettu ja tekijän­ oikeuden suojaa nauttiva taideteos. Jos teos ei ole videossa keskeisessä asemassa vaan taustalla, videon voi julkaista. Jos taas teos muodostaa videon keskeisen sisällön, lupa ja sopimus mahdollisesta korvauksesta tarvitaan.

Vaikka kokonaista teosta ei voi käyttää ilman lupaa, toisen teoksen siteeraaminen tietyin ehdoin on sallittua. Sitaattioikeuden piiriin kuuluvan teoksen pitää olla julkaistu eli julkisesti saatavilla. Sitaatin pitää lisäksi liittyä selvästi tekstin tai teoksen aiheeseen, jossa sitaattia aiotaan käyttää. Sitaatti ei myöskään saa olla liian pitkä.

Tekijänoikeuksien näkökulmasta on hyvä muistaa, että jokainen voi valmistaa teoksesta muutaman kopion omaan tai perheensä käyttöön. Kopioiden jakaminen muille esimerkiksi verkossa on kuitenkin kielletty.

Tekijänoikeuslainsäädännöstä selkeimmän ja ajantasaisimman tiedon löytää tekijänoikeuksia valvovien järjestöjen, kuten Kopioston, Teoston, Sanaston ja Kuvaston, verkkosivuilta ja julkaisuista.

Luovan työn tulokset ovat tekijänoikeuksien alaisia.

Sitaattioikeus mahdollistaa toisen tekstiin viittaamisen, mutta kokonaisen teoksen tai pidemmän tekstikatkelman käyttö vaatii aina luvan.

Timothy Martin: Rocky Horse (2022).

145

TEHTÄVÄT 1.

Tutkikaa tiedonhakua.

3.

a. Miettikää pienryhmässä, millä hakusanoilla ja millaisista lähteistä hakisitte tietoa seuraavissa tilanteissa:

a. Kuunnelkaa Kopiointi kielletty -podcastin jakso Zombiet ovat ilmaisia! (aineisto 1). b. Keskustelkaa pareittain podcastin pohjalta.

Tehtävänä on kirjoittaa pohtiva tai kantaa ottava teksti pandemian vaikutuksista nuorten terveyteen.

Sinua pyydetään ottamaan kantaa suomalaisen median sensuuriin.

Yrität löytää terveellisen ruokavalion 2–3 viikossa liikuntaa harrastavalle nuorelle.

Miksi internetin sisältöjen suojaaminen laillisesti on vaikeaa?

Mitä ongelmia vapaassa lataamisessa on?

Pitäisikö internetistä lataamista mielestänne rajoittaa? Miksi? c. Tehkää pienryhmissä tietokilpailukysymyksiä tekijänoikeuksista. Koostakaa 8–10 kysymyksen kilpailuja. Käyttäkää lähteinä podcastia ja sivustoa tekijanoikeus.fi.

b. Kokeilkaa erilaisia hakusanoja ja arvioikaa tulosten luotettavuutta.

Millaiset sivustot nousevat haussa esiin ensimmäiseksi?

Millaista tietoa on eniten tarjolla?

d. Jakautukaa joukkueisiin ja pitäkää tietokilpailut.

c. Esitelkää koko ryhmälle, mitä hakusanoja käytitte ja millaista tietoa löysitte. Millä perusteella valitsitte sivustot? d. Keskustelkaa hakukokeiluista ja siitä, miten helppoa tai vaikeaa tiedon luotettavuutta on arvioida.

2.

Mitä hakuhistoria paljastaa? a. Tutkikaa pareittain toistenne hakuhistoriaa esimerkiksi internetselaimesta tai jonkin sivuston suosituksista, kuten Youtubesta. b. Analysoikaa toistenne hakuhistoriaa.

Millainen kuva parista muodostuu pelkästään hakuhistorian perusteella?

Millaisia asioita ja tuotteita hänelle voisi suositella?

Mitä parille kannattaisi mainostaa?

Millaisia videoita ja ohjelmia hänelle kannattaisi ehdottaa? c. Kirjoittakaa vastaustenne pohjalta kuvaus paristanne. d. Lukekaa toistenne kuvaukset ja keskustelkaa kuvauksista.

Tietokilpailu tekijänoikeuksista

1

4.

Podcast Kopiointi kielletty: Jakso 4: Zombiet ovat ilmaisia!

Yle Areena 2.10.2018.

Tutki tietojen keräämistä ja käyttöä. a. Lue Niclas Storåsin artikkeli Tallennettuja salaisuuksia (aineisto 3). b. Vastaa kysymyksiin artikkelin pohjalta.

Miksi Storås hankkii nettijättien keräämiä tietoja itsestään? Miten Storås kerää tiedot?

Miksi yritysten täytyy luovuttaa keräämänsä tiedot kuluttajille?

Millaisia tietoja kirjoittajasta on kerätty? Mitä tietoja ei löydy?

Miten eri alustojen, kuten Googlen ja Facebookin, tiedonkeruu eroaa toisistaan?

Mitä tutkimuksessa kävi ilmi kerättyyn dataan perustuvista vaikutusyrityksistä?

Miksi tutkimus on tehty? c. Tutki, millaisia tietoja omasta käyttäytymisestäsi löydät esimerkiksi Googlen karttasovelluksen sijaintihistoriasta tai syöttämällä hakukoneeseen oma nimesi. Millaisia havaintoja teet? d. Perehtykää pareittain Sitran Digivalta-hankkeen tuloksiin (aineisto 2). Keskustelkaa tuloksista.

Miksi on tärkeää tutkia, millaista dataa toimittajista tai poliitikoista kerätään internetissä?

Miten tietojen kerääminen ja demokratia liittyvät toisiinsa? e. Esitelkää keskustelun pääkohdat ryhmälle.

2

146

SANANVAPAUS JA MEDIAETIIKKA

Verkkosivu Sitra: Digivaltahanke. http://www.sitra.fi/ hankkeet/digivalta-selvitys/.

3

Tallennettuja salaisuuksia Internetissä toimivat yhtiöt ovat tallentaneet palveluidensa käyttäjien tietoja yli kymmenen vuotta. HS Vision toimittaja Niclas Storås pyysi itseään koskevat tiedot nähtäväksi.

VAIKKA et kirjoittaisi päiväkirjaa, sinusta on todennäköi-

sesti olemassa päiväkirjan kaltainen tallenne. Siitä on helppo lukea elämänvaiheitasi, millaiset huolet ovat painaneet mieltäsi ja mitkä asiat ovat askarruttaneet tai kiinnostaneet.

Millaista elämää olet elänyt.

Muutama netin suuryritys on kerännyt käyttäjiensä liikkeistä rekisteriä, joka voi yltää yli kymmenen vuoden taakse. Vaikka et käyttäisi Facebookia, maailman suurin yhteisöpalvelu seuraa sinua silti ja tallentaa liikkeitäsi eri nettisivustoilla. Yhtiö on onnistunut ujuttamaan seuraimiaan suureen osaan internetiä. Tiedot Facebookia ylläpitävä Meta myy mainostajille.

Viime syksynä lähetin muutamalle netissä toimivalle yritykselle pyynnön verkkopalvelusta löytyvällä viestilomakkeella. Jos sellaista ei ollut, pyyntö lähti sähköpostilla.

Kysyin, saisinko minusta kerätyt tiedot. Vastaanottajiksi valikoin Applen, Facebookin, Googlen, Linkedinin ja suomalaisen Finnairin sekä Stockmannin.

Viesteissäni oli eritelty, mitä tietoja haluan ja mitä tietoja lain mukaan minun olisi saatava. EU:n säätämän gdpr-lainsäädännön ansiosta EU-kansalainen voi pyytää kaikki itseään koskevat tiedot nähtäväksi niitä kerääviltä tahoilta.

Yritin käydä mielessäni läpi, mitä tiedoista mahdollisesti paljastuu. Käykö sieltä ilmi jotain erityistä minusta?

Ovatko elämäni suuret käänteet (jos sellaisia ylipäätään on) mahdollisesti havaittavissa datasta? Pystyisikö datasta tunnistamaan merkkejä muutosta uuteen asuntoon, parisuhteen päättymisestä tai työpaikan vaihtamisesta? Entä voisinko ymmärtää itseäni entistä paremmin? Ja mitä kaikkea olenkaan unohtanut?

KULUI viikkoja, ja viimein aloin saada vastauksia tieto-

pyyntööni.

Mutta yksikään yritys ei lähettänyt pyytämiäni tietoja.

Sähköpostissani odotti automaattisia vastausviestejä. Niissä minua kehotettiin käyttämään tietojeni lataamiseksi erillistä palvelua.

Pyysin vielä kertaalleen sähköpostilla tietojani, koska niissä erittelin selkeästi, mitä kaikkea dataa halusin. Vastaus oli sama.

Viesteissä minut ohjattiin imuroimaan tiedot itsenäisesti Facebookin, Googlen, Applen ja Linkedinin palveluista.

ENSIMMÄINEN huomioni oli, että kylläpä tämä on teh-

ty hankalaksi.

Nettijättien tarjoamissa tietojen latauspalveluissa pitää raksia ruutuihin, mitä tietoja haluan.

Teknologiayhtiöt ovat maailman parhaita kehittäessään palveluidensa käyttömukavuutta ja koukuttavuutta mutta surkeita tietojen latauspalveluiden suunnittelussa.

Eri yhtiöiden tietojen latauspalvelut muistuttavat toisiaan. Kun olen valinnut latauspalvelusta haluamani tiedot, joudun vielä odottelemaan. Saan sähköpostiin erillisen linkin, mistä pääsen lataamaan tietoni. Linkki toimii vain muutamia päiviä.

Suurten teknologiamonopolien lataustyökalut vaativat aikaa ja vaivaa. Välillä kysytään muun muassa sitä, haluanko tiedot .json-, html- vai pdf-muodossa.

Aivan kaikkea en ladannut. Isokokoiset kuvat saivat jäädä, samoin kahdenväliset viestittelyt.

Silti vähän jännitti, mitä sieltä paljastuu. Facebookia olen käyttänyt vuodesta 2007. Tosin välillä suljin tilini lähes kahdeksi vuodeksi enkä sen jälkeen ole palannut aktiiviseksi Facebookin käyttäjäksi.

Melkein pelottavampi on Google. Googlelle olen kertonut enemmän kuin moni katolinen kertoo rippituolilla ripittäytyessään.

Apple ja Linkedin huolettavat vähemmän, Finnair ja Stockmann kaikista vähiten.

Tosin Finnairin ja Stockmannin tietoja jäin vielä odottamaan. Kummallakaan yhtiöllä ei ole erillistä työkalua, jolla asiakas voisi ladata häntä koskevat tiedot.

IDEA penkoa tietojani ei ollut omani. Syksyllä sain kutsun

osallistua Sitran Digivalta-hankkeeseen, jossa useita poliitikkoja ja lisäkseni yksi toimittaja saa asiantuntija-apua tietojen analysointiin. Lisäksi olemme luvanneet luovuttaa tietomme tutkimuskäyttöön.

Tietoja analysoivat data-aktivisti ja matemaatikko Paul-Olivier Dehaye sekä tutkija Alex Bowyer. Kummatkin työskentelevät Hestia.ai-nimisessä yrityksessä. Heillä on käytössään yksinkertainen työkalu, johon tiedostot voi pudottaa. Työkalu perkaa ja möyhii datan, piirtää näytölle aikajanoja, listauksia ja piirakoita tietojen havainnollistamiseksi.

147