Issuu

suomen kielen ja kirjallisuuden moduuliin ÄI7 (LOPS 2021). Oppikirjassa kasvatetaan esiintymisrohkeutta, harjoitellaan monipuolisesti esiintymistaitoja sekä analysoidaan ja arvioidaan puhuttuja ja audiovisuaalisia tekstejä. Ääni ohjaa asettamaan tavoitteita ja seuraamaan omaa oppimista. Ääni antaa valmiuksia toimia moniäänisessä tekstimaailmassa: ajatella kriittisesti ja ilmaista itseään rohkeasti.

ISBN 978-951-37-8070-8 J 88.2

ÄÄNI 7

ÄÄNI 7 | Vuorovaikutus 2

ÄÄNI 7 | Vuorovaikutus 2 on innostava oppikirja lukion

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

ÄI 7

Vilja Laaksonen Kaisu Otsamo Päivikki Välttilä

Vuorovaikutus 2

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Ääni tukee oppimista Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa. Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun. Käsitteet on listattu jokaisen luvun alussa ja tummennettu tekstistä. Lisätietoa-tekstit syventävät opiskeltavia asioita ja tuovat niihin uusia näkökulmia. Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.

Toimitus Tiia Kähärä ja Katariina Voutilainen

Kuvatoimitus Alina Mehto

Graafinen suunnittelu, taitto ja kansi Sari Väkelä Kuvalähteet kirjan lopussa

Esimerkit havainnollistavat tekstien ominaisuuksia ja ilmaisukeinoja sekä tarjoavat malleja tekstien tulkintaan ja tuottamiseen. Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien tuottamiseen. Tehtävät on jaettu kolmeen ryhmään:

1. painos

Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.

Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.

Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-951-37-8070-8 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2021

Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, tehdään laajoja vuorovaikutustaitojen harjoituksia ja tuotetaan omia tekstejä.

Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä. Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 7 Opiskelijan digiaineistoista. Aineisto paketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaaliset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.

1 2 3 4 5

SISÄLLYS

ÄI 7

ALUKSI ..................................................................................................4 Itsearviointi................................................................................................6 Tavoitteet ja opiskelusuunnitelma .........................................................8 Kokoavat tehtävät ................................................................................. 10 Lue ja tulkitse kirjallisuutta ................................................................... 12

ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA ..................... 14 1 Minä esiintyjänä............................................................................... 16 2 Yleisön rooli......................................................................................28

ESIINTYMINEN TAITONA .......................................................34 3 Esiintymistaidot ..............................................................................36 4 Esiintyminen eri tilanteissa ............................................................50 5 Esiintymisen etiikka ........................................................................64

ESIINTYMISEN ANALYSOINTI JA PALAUTE ................ 76 6 Esiintymistä analysoimassa............................................................ 78 7 Palaute esiintymisestä ....................................................................88

LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄT......................96 Lukutaidon tehtävät...............................................................................98 Kirjoitustaidon tehtävät....................................................................... 102 Hakemisto.............................................................................................. 106 Kuvalähteet .......................................................................................... 107 Oppimisen havainnointi....................................................................... 108

Videokeskustelu Kokemuksia esiintymisestä Mitä ajattelette esiintymisestä? a. Katsokaa opiskelijoiden videokeskustelu Kokemuksia esiintymisestä. b. Keskustelkaa pienissä ryhmissä omista kokemuksis tanne esiintyjinä ja puhujina. Mitä kokemuksia teillä on esiintymisestä yksin ja ryh mässä? Millaisia tunteita tilanteisiin on liittynyt? Milloin esiintyminen on tuntunut helpolta? Milloin se on tuntunut vaikealta? Millaisia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuk sia teillä on esiintymistilanteista? Miten suhtaudutte tunteisiin, joita esiintymiset herät tävät? c. Laatikaa esiintyjän tunnekortit. Kirjoittakaa jokaiseen korttiin jokin esiintymiseen liittyvä tunne sekä tuntee seen liittyvä kannustava lause esiintyjälle. d. Esitelkää tunnekortit koko ryhmälle. Valitkaa jokainen yksi kortti, joka kuvaa aiempia kokemuksianne esiinty misestä tai jonka haluaisitte sanoa kannustuksena itsel lenne.

ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA TAVOITTEET tutustua esiintymiseen ilmiönä syventää käsitystä itsestä viestijänä ja esiintyjänä lisätä rohkeutta ja halua osallistua erilaisiin esiintymistilanteisiin

OMAT TAVOITTEET

oppia tunnistamaan vireytymisen merkkejä ja hallitsemaan esiintymis jännitystä

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaa tivat harjoittelua.

kehittää yleisötaitoja ja oppia tarkas telemaan yleisön roolia esiintymis tilanteissa

Kirjoita itsellesi konkreettisia ta voitteita. Esimerkiksi: Osallistun rohkeasti erilaisiin, myös minulle uusiin esiintymistilanteisiin oppi tunneilla.

OPINTOJAKSON AIKANA harjoitellaan esillä olemista ja puhu mista muiden edessä kehitetään taitoja toimia yleisönä ja osallistua rakentavasti vuorovaikutuk seen esiintyjän kanssa tarkastellaan esiintyjän ja yleisön välistä vuorovaikutusta etsitään itselle sopivia vireytymisen ta poja ja keinoja jännityksen hallintaan harjoitellaan reflektoimaan omaa toi mintaa viestijänä ja esiintyjänä

KÄSITTEET esiintyjä yleisö eetos, paatos ja logos esiintyjäkuva esiintymisrohkeus vireytyminen esiintymisjännitys

Esiintyminen on vuorovaikutustilanne, jossa esiintyjä ja yleisö kohtaavat.

16 ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA

Minä esiintyjänä

Mitä esiintyminen on? Taito tuoda oma äänensä esiin toisten seurassa on tärkeää, sillä siten voi ilmaista itseään, saada kuuluviin omat näkemyksensä ja päästä aitoon vuorovaikutukseen. Puheenvuoron ottaminen ryhmäkeskustelussa tai sosiaalisen median julkaisu ovat arkipäivän esimerkkejä itsensä ilmaisemisesta. Myös erilaiset esiintymistilanteet, kuten puheen pitäminen, haastattelu tai livestriimaus, tarjoavat mahdollisuuden ilmaista omia ajatuksia. Usein näissä tilanteissa voidaan selkeästi tunnistaa, kuka on esiintyjä ja mille yleisölle hän kohdentaa viestinsä. Oman äänen esiin tuominen vuorovaikutuksessa toisten kanssa on keskeinen osa vuorovaikutusosaamista. Esiintyminen on vuorovaikutustilanne, jossa esiintyjä ja yleisö kohtaavat. Esiintyjä viestii aiheestaan kuulijoille kasvokkain tai digitaalisessa ympäristössä. Esiintymistilanteessa yleisönä on tyypillisesti useita ihmisiä, ja he voivat olla esiintyjälle vieraita. Näin esimerkiksi puheen pitäminen julkisessa mielenosoituksessa tai vaikuttajan työ sosiaalisessa mediassa eroavat arjen keskusteluista ystävien kanssa. Esiintymistilanteen osapuolia ovat esiintyjä ja yleisö. Rajanveto esiintymisen ja arkikeskustelun välillä on kuitenkin häilyvää. Esimerkiksi kavereiden keskustelu ilmastonmuutoksesta voi johtaa siihen, että yksi keskustelija intoutuu pitämään monologin hänelle tärkeästä aiheesta. Sosiaalisessa mediassa omalle lähipiirille tarkoitettu viesti voi saada tuhansia jakoja ja päätyä alkuperäisestä tavoitteesta poiketen suuren yleisön eteen. Esiintyminen on moniulotteinen vuorovaikutuksen areena. Niin esiintymistilanteen konteksti kuin osapuolten odotukset, tavoitteet ja taidot vaikuttavat siihen, miten esiintymistilanne onnistuu. Onnistuneen esityksen tärkeimpänä tekijänä painotetaan usein esiintyjän taitoja, mutta yhtä tärkeää on ottaa huomioon kuulijoiden vastuu tilanteesta.

Puhetaidon lyhyt historia PUHETAIDOLLA JA RETORIIKALLA on merkittävä paikkansa ihmiskunnan historiassa. Omien ajatusten ja näkökulmien ilmaiseminen muille vakuuttavasti on ollut keskeinen vallan ja vaikuttamisen muoto, jota niin poliitikot, mainostajat, viestijät ja muut vaikuttajat ovat opiskelleet ja hyödyntäneet työssään kautta aikojen. Nykyisen puheviestinnän tutkimuksen ja opettamisen juuret ovat antiikin retoriikassa. Antiikin aikana keskityttiin vakuuttaviin perusteluihin sekä niiden ilmaisemiseen vaikuttavasti. Vaikuttavuutta kuvattiin eetoksen, paatoksen ja logoksen käsitteillä. Eetos tarkoittaa puhujan luotettavuutta yleisön silmissä, paatos kuvaa puheen vetoavuutta tunnetasolla ja logos tarkoittaa puheen sisältöä ja sen perusteluja. Monet kuuluisat puheet ovat muokanneet maailmaa. Esimerkiksi Martin Luther Kingin vuonna 1963 pitämä puhe I have a dream vaikutti ratkaisevasti kansalaisoikeustaistelun onnistumiseen ja mustia syrjivien lakien muuttamiseen. Tämä historiallinen puhe on jäänyt elämään sen vahvan tasa-arvoon vetoavan viestin ja taitavan retoriikan vuoksi. 16-vuotiaan Greta Thunbergin puhe YK:n ilmastohuippukokouksessa vuonna 2019 sai myös valtavan mediahuomion ja nosti nuorten kokeman ilmastohädän voimakkaasti esiin.

Kingin ja Thunbergin puheenvuorossa yhdistyy eetoksen, paatoksen ja logoksen taitava käyttö. King toivoo puheessaan, että hänen lapsensa nähtäisiin yksilöinä eikä rotunsa edustajina, kun taas Thunberg tuo puheessaan esiin nuorten äänen. Kumpikin puhe on valmisteltu huolella: niissä on selkeä rakenne ja vaikuttavia kielellisiä tehokeinoja, kuten toistoa. Martin Luther Kingin puhetta pidetään 1900-luvun tunnetuimpana puheena. Aika näyttää, mitkä nykyisistä tai tulevista 2000-luvun puheista jäävät historiaan. Vaikka retoriikan asema ja arvostus on vaihdellut sen 2500-vuotisen historian aikana, on puhetaidolla aina ollut oma paikkansa tieteiden, taiteiden, politiikan ja talouden kentillä. Puheviestinnän tieteenalan tausta painottuu vahvasti esiintymiseen, mutta 2000-luvulla painopiste on siirtynyt esiintymisestä vuorovaikutukseen. Tämä kehityssuunta näkyy myös oppiaineiden nimissä niin Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa: speech communications studies on lyhentynyt muotoon communication studies ja puheviestintä muotoon viestintä. Esiintyminen on kuitenkin edelleen yksi keskeisistä aihealueista vuorovaikutussuhteiden ja ryhmäviestinnän rinnalla. Tieteenala keskittyy nykyään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen eri ympäristöissä ja tilanteissa.

Esiintyjäkuva ja esiintymisrohkeus

Sudanilainen 22-vuotias Alaa Salah nousi Sudanin hallintoa vastustavan protestin symboliksi. Sosiaalisessa mediassa ympäri maailman levinneessä kuvassa Salah johtaa protestia seisten auton katolla.

18 ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA

Jokainen meistä on esiintyjänä erilainen. Sen vuoksi on mahdotonta listata hyvän puhujan piirteitä, jotka toimisivat kaikilla puhujilla ja kaikissa tilanteissa. Parhaimmillaan esiintyjä osaa nähdä sekä omat vahvuutensa että kehityskohteensa ja rakentaa esiintymistilanteet vahvuuksiensa varaan. Siinä missä toinen voi olla taitava tarinankertoja, voi toisen vahvuutena olla isojen asiakokonaisuuksien kiteyttäminen. Esiintyjäkuva tarkoittaa ihmisen käsitystä itsestään erilaisissa esiintymistilanteissa. Se on osa viestijäkuvaa, johon kuuluu esiintymisen lisäksi muun muassa käsitys siitä, millainen on keskustelijana ja ryhmän jäsenenä. Kokemus esiintymistilanteesta määräytyy kuitenkin aina tulkitsijasta käsin: toinen voi kokea puheenvuoron ottamisen ryhmäkeskustelussa keskusteluna ja toinen esiintymisenä. Omaa esiintyjäkuvaa voi hahmottaa pohtimalla, millainen olen esiintyjänä. Sitä kuvataan usein kahden ääripään, vahvan ja heikon esiintyjäkuvan, kautta. Vahvaan esiintyjäkuvaan liittyy halu hakeutua esiintymistilanteisiin, luottamus omaan osaamiseen, kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja kehityskohteita esiintyjänä sekä rohkeus harjoitella eri esiintymistaitoja. Heikkoon esiintyjäkuvaan yhdistetään sen sijaan halu vältellä esiintymistilanteita, epävarmuus omien ajatusten tuomisessa esiin, vaikeus nähdä omia vahvuuksia sekä haluttomuus harjoitella esiintymistaitoja. Monet suhtautuvat omaan osaamiseensa liian kriittisesti. Silloin käsitys omista esiintymistaidoista on heikompi kuin taidot oikeasti ovat. Sen sijaan realistinen esiintyjäkuva sisältää piirteitä ääripäiden väliltä koko kirjon varrelta. On tyypillistä, että esiintyjällä on enemmän vahvuuksia joillakin esiintymistaitojen osa-alueilla ja harjoiteltavaa ja epävarmuutta toisilla.

Oma asennoituminen esiintymiseen voi näkyä siinä, millaisia ajatuksia sana esiintyminen herättää: tuntuuko se esimerkiksi luontevalta, innostavalta, epämukavalta vai jännittävältä. Aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, millaisia odotuksia ja mielikuvia esiintymiseen liittää. Myönteiset esiintymiskokemukset ja kannustava palaute vahvistavat omaa käsitystä itsestä esiintyjänä. Huonot kokemukset tai loukkaavaa palaute voivat puolestaan aiheuttaa epävarmuutta tai pelkoa tulevia esiintymistilanteita kohtaan. Esiintyjäkuvaa voi vahvistaa harjoittelemalla erilaisia esiintymistilanteita ja pyytämällä niistä rakentavaa palautetta. Palautteen avulla voi kasvattaa esiintymisrohkeutta eli halukkuutta ja valmiutta osallistua erilaisiin esiintymistilanteisiin. Myös rohkeus kasvaa harjoittelemalla. Kun harjoittelee aktiivisesti esiintymistä, uskaltaa helpommin tuoda äänensä kuuluviin uusissakin tilanteissa. Esiintymisrohkeutta tarvitaan niin opinnoissa, työelämässä kuin vaikkapa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Esiintymisrohkeus Puheenvuoron pitäminen vieraalla kielellä, Youtubevideoiden kuvaaminen tai isolle yleisölle puhuminen ovat esimerkkejä vuorovaikutustilanteista, joihin osa ihmisistä hakeutuu mielellään ja joita osa pyrkii välttämään. Esiintymisrohkeudella tarkoitetaan halua ja rohkeutta ottaa osaa erilaisiin esiintymistilanteisiin. Esiintymisrohkeus ei siis tarkoita samaa kuin esiintymistaito. Toisaalta rohkea ja innostunut esiintyjä saa todennäköisesti paljon kokemuksia erilaisista esiintymistilanteista, mikä vahvistaa myös esiintymistaitoja. Ammatikseen esiintyvät korostavat sitä, että olennaista on löytää itselleen ominainen tapa tuoda oma äänensä kuuluviin. Inhimillisyys ja virheet ovat osa elämää, eikä niiden näyttämistä tarvitse pelätä. Esiintymisrohkeutta voi tietoisesti vahvistaa harjoittelemalla ja pyytämällä rakentavaa palautetta. Esimerkiksi draamaharjoitukset voivat vahvistaa omaa ilmaisua ja madaltaa esiintymisen kynnystä.

OHJE

Kolme askelta myönteisen esiintyjäkuvan rakentamiseen 1. Tunnista kokemukset, odotukset ja arvostukset esiintyjäkuvasi taustalla Pohdi, millainen esiintyjä haluat olla. Millaista esiinty mistä ja millaisia esiintymistaitoja arvostat? Millaisia kokemuksia, odotuksia ja käsityksiä sinulla on esiintymisestä? Ovatko ne myönteisiä, neutraaleja vai kielteisiä? Miksi? Onko jokin merkittävä kokemus vaikuttanut esiintyjä kuvaasi? Kielteisistä kokemuksista voi olla hyvä keskus tella luotetun ystävän, aikuisen tai opettajan kanssa.

2. Arvosta vahvuuksiasi esiintyjänä Pohdi, millaisia vahvuuksia sinulla on esiintyjänä. Mistä olet saanut myönteistä palautetta? Hyödynnä näitä vahvuuksiasi esiintymistilanteissa.

3. Kehitä rohkeasti osaamistasi ja vaali palautetta Harjoittele runsaasti. Harjoittelu kehittää taitoja, vahvistaa esiintymisrohkeutta, muuttaa omia asenteita myönteisem pään suuntaan sekä tukee realistisen ja myönteisen esiintyjäkuvan kehittymistä. Toisto on avain esiintymistaitojen har joitteluun. Mitä tutumpi tilanne on, sitä helpompi siinä on soveltaa ja improvisoi da tarpeen vaatiessa. Valitse, mitä taitoja sinun on tärkeää har joitella. Pyydä niistä palautetta sopivassa ja turvallisessa esiintymistilanteessa. Muista, että esiintymällä voit vahvistaa mahdollisuuksiasi vaikuttaa ja ottaa osaa tärkeisiin asioihin.

Seuraa taitojesi kehittymistä. Laadi realistisia tavoitteita, joiden saavuttamisesta saat onnistumisen kokemuksia. Jos teet ensimmäistä kertaa vlogia, et voi odottaa sa manlaista lopputulosta kuin ammatikseen videokanavaa pitävältä vaikuttajalta. Pyydä läheisiltä palautetta vahvuuksistasi esiintyjänä.

Usein esiintyjä ajattelee, että hän on yksin jännittämisen kanssa. Tämä johtuu siitä, ettei muiden jännittäminen aina näy ulospäin. Jännittämistä voi lievittää esiintymistaitojen harjoittelulla, keskustelemalla jännittämisestä avoimesti sekä esimerkiksi rentoutumisharjoituksilla. Kuva Jonna Kinan videoteoksesta Salaiset sanat ja niiden tarinat (2016).

20 ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA

Vireytyminen ja esiintymisjännitys Kihelmöinti vatsanpohjassa, hengityksen tihentyminen ja hikoilu ovat esimerkkejä kehon vireytymisestä. Vireytyminen kertoo siitä, että edessä oleva tilanne on tärkeä ja siinä haluaa onnistua hyvin. Sopiva vireytyminen tai jännitys on olennainen osa esiintymistilannetta, sillä virittäytynyt mieli ja keho ovat valmiina tekemään parhaansa. Myös esiintymisestä nauttivat ja sitä ammatikseen tekevät ihmiset jännittävät usein esiintymistä. Esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttaja M miisas on kertonut, että jännitys saa hänen kämmenensä hikoilemaan, sydämen pamppailemaan ja tuo perhosia vatsaan. Kokenut esiintyjä saattaa olla huolissaan, jos vireytymisen merkkejä ei tule ennen puhumista suurelle yleisölle tai stand up -keikkaa. Pelkona on, ettei silloin saa itsestään parasta tehoa irti esiintymistilanteessa. Kun omaan vireytymiseen suhtautuu positiivisesti ja luonnollisena osana tärkeitä tilanteita, tuo se lisää suorituskykyä ja vahvuutta esiintymiseen. Vireytymisen rinnalla puhutaan usein esiintymisjännityksestä. Esiintymisjännitys on esiintyjän kokemus ja tulkinta esiintymistilanteesta. Todennäköisesti kaikki ovat joskus jännittäneet jotakin vuorovaikutustilannetta, kuten puheen pitämistä yleisölle, työhaastattelua tai ryhmäkeskusteluun osallistumista.

Esiintymisjännitys on yleinen ilmiö: tutkimusten mukaan 70 prosenttia suomalaisista on kokenut jännittäneensä vuorovaikutustilannetta. Esimerkiksi puolet korkeakouluopiskelijoista on jännittänyt pitäessään puhe-esitystä. Esiintymisjännityksen ilmeneminen ja sen taustalla vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Ihminen voi esimerkiksi jännittää kriittisen palautteen antamista läheiselle mutta esiintyä mielellään suurellekin yleisölle. Usein esiintymisjännitys on lievää ja helpottaa esiintymistilanteen edetessä. Jos jännitys on todella voimakasta, se voi häiritä tai vaikeuttaa esiintymistä. Esiintymisjännitykseen kuuluu kolme eri puolta: Fysiologinen vireytyminen tuo esiin kehon merkkejä jännittämisestä, kuten käsien hikoilua. Henkilökohtainen kokemus ja tulkinta esiintymistilanteesta vaikuttavat siihen, miten jännittävältä tilanne itsestä tuntuu. Lisäksi jännitys voi näkyä käyttäytymisessä havaittavina piirteinä, kuten käsien tärinänä tai tarkkana keskittymisenä kuulijoihin. On tärkeää muistaa, että esiintymisen jännittäminen on tavallista eikä sitä välttämättä näe ulospäin. Jännitys ei myöskään kerro siitä, kuinka taitava esiintyjä ihminen on. Esiintymisjännitykseen liittyvät kielteiset ajattelumallit ovat opittuja, mikä tarkoittaa, että niistä voi myös oppia pois. Jos esimerkiksi puheen pitäminen yleisölle on aiemmin jännittänyt tai ahdistanut, harjoittelemalla siitä voi saada myös myönteisiä onnistumisen ja itsensä voittamisen kokemuksia.

Esiintymisjännityksen osa-alueet

Myönteisesti tulkittuna vireytyminen on esiintyjän voimavara.

Kehon viestit ovat merkkejä siitä, että edessä oleva esiintymistilanne on itselle tärkeä ja siinä haluaa onnistua hyvin. Positiivisesti tulkittuna ne kertovat siitä, että on keskittynyt esiintymiseen. Tämä voi parantaa omaa esiintymistä.

Fysiologinen vireytyminen Esiintymistilanne voi aiheuttaa kehossa vireytymisen merkkejä, kuten hengitysrytmin kiihtymistä, äänen värinää, kasvojen punoi tusta tai kämmenten hikoamista.

Subjektiivinen kokemus ja tulkinta Kehon viestit vireytymisestä tul kitaan yksilöllisesti. Jos aiem mat kokemukset ovat kielteisiä, esiintyjä saattaa jo ennakkoon ajatella, että hän tulee epäon nistumaan. Jos kokemukset ovat myönteisiä, voi vireytymi nen tuoda energiaa ja parantaa esitystä.

Käyttäytymisessä havaittavissa olevat piirteet Esiintyjän tunne ja kokemus esiin tymistilanteesta voivat näkyä muille kehollisina reaktioina, kuten hengästymisenä tai käsien tärinänä. Jos esiintyjä kokee vireytymisen kielteisenä, voi se tuoda epävarmuutta esiintymi seen ja näkyä esimerkiksi puheen sekavuutena tai katsekontaktin välttelynä. Myönteinen tulkinta vireytymisestä voi näkyä innostu neisuutena ja vahvana läsnäolona esiintymistilanteessa.

OHJE

Näin helpotat esiintymisjännitystä 1. Tunnista ja hyväksy oma tapasi vireytyä Muistele, millaisissa esiintymistilanteissa olet jän nittänyt. Millaisia vireytymisen merkkejä tunnistat itsessäsi ennen esiintymistä ja esiintymisen aikana? Ajattele, että vireytymisen piirteet ovat vain luon teenomainen tapa reagoida esiintymistilanteisiin. Pyri hyväksymään kehon reaktiot ja suhtautumaan niihin lempeästi.

2. Valmistaudu huolellisesti Suunnittele huolella, mikä on esityksen pääviesti ja miten aiot sen esittää. Hae taustatietoa, keksi kiinnostavia esimerkkejä ja mieti vakuuttavia pe rusteluja. On helpompi keskittyä esitykseen, kun tietää, mitä aikoo sanoa aiheesta juuri kyseiselle yleisölle. Suunnittele ja harjoittele etenkin puhe-esityksen alku hyvin. Se auttaa pääsemään yli alun voimak kaimmasta jännityksestä. Harjoittele esitystä esimerkiksi puhumalla esitys läpi itseksesi muutamaan kertaan. Tutustu esitystilaan ja tekniikkaan etukäteen. Ole ajoissa paikalla. Mieti, missä pidät muistiin panojasi ja miten liikut esiintymispaikassa. Mukava vaatetus ja fyysiset rentoutusharjoi tukset voivat tuoda varmuutta esiintymiseen. Myös hyvä uni edeltävänä yönä tukee esityksen onnistumista.

3. Ajattele esiintymistä vuorovaikutustilanteena Puhe-esitys on vuorovaikutustilanne yleisön kanssa. Muista, että yleisö on lähtökohtaisesti esiintyjän puolella ja haluaa sinun onnistuvan. Joskus jännitys voi helpottaa, kun sen sanoo ääneen yleisölle. Jännitystä ei tarvitse yrittää peittää. Huomion kiinnittäminen itsestä ja esimerkiksi käsien tärinästä puheen sisältöön tai yleisöön helpottaa jännitystä. Jos ajatus katkeaa kesken puheen, pysy rauhallisena, hengitä syvään ja katso rauhassa muistiinpanojasi. Jos esiinnyt parin kanssa, voi pari ottaa puheenvuoron. Ei haittaa, vaik ka unohtaisit osan puheestasi. Yleisö ei tiedä, mitä olit ajatellut alun perin sanoa.

4. Arvosta vahvuuksiasi, harjoittele ja pyydä palautetta Jokaisella on oma tapansa esiintyä. Älä yritä olla joku muu vaan löydä itsellesi sopiva tapa tuoda oma äänesi kuuluviin. Hae rohkeutta siitä, mikä sinuun vetoaa. Toinen saa voimaa yleisöstä, voi toiselle tulla turvallinen tunne sisällön vahvasta hallinnasta. Jännittävään tilanteeseen osallistuminen on jo rohkea teko. Harjoittele rohkeasti esiintymistä erilaisissa tilanteissa ja pyydä kehittävää palautetta. Voit aloittaa pitämällä puheenvuoron pienryhmälle tai tekemällä videon, jos esiintyminen yleisön edessä tuntuu vaikealta.

5. Muista, että kaikki jännittävät joskus Jännityksen tunteesta ei tarvitse päästä koko naan eroon. Vireytyminen on normaali ilmiö ja kertoo, että tilanne on tärkeä. Vireytymisen tehtävä on auttaa esiintyjää onnistumaan. Muista, että jännittäminen ei usein näy samalla tavalla muille. Vaikka vireytyminen näkyisi muil le, sekään ei haittaa. Senkin voi todeta ääneen, että nyt jännittää. Älä jää yksin esiintymisjännityksen kanssa. Jännitystä voi purkaa keskustelemalla omista kokemuksista tai pohtimalla jännittämisen taus toja turvallisen aikuisen tai kavereiden kanssa.

TEHTÄVÄT 1. Tehkää ryhmän oma esiintymissopimus. a. Pohdi ensin itsenäisesti seuraavia kysymyksiä: Missä tilanteissa olet esiintynyt? Mitkä tilanteet ovat olleet onnistuneita? Millaisissa tilanteissa esillä oleminen on tuntu nut hyvältä, millaisissa epämukavalta? Millaisissa rooleissa olet esiintynyt? Miten voit käyttää erilaisia rooleja esiintymi sessä apuna? Miten olet harjoitellut esiintymistä? Miltä har joitustilanteet ovat tuntuneet? Mikä esiintymisessä jännittää? Millaista palautetta toivot saavasi esiintymi sestä? b. Lukekaa tietolaatikko esiintymissopimuksesta. Esiintymissopimuksessa luodaan raamit siitä, miten esiintymistä harjoitellaan. Näin kannus tetaan kaikkia ilmaisemaan itseään rohkeasti ja kokemaan olonsa turvalliseksi. c. Keskustelkaa esiintymissopimuksesta. Kootkaa keskustelun pohjalta lista asioista, jotka ovat teille tärkeitä, kun lähdette harjoittelemaan esiintymistaitoja.

Esiintymissopimus Esiintymissopimus on hyvä laatia aina, kun ryhmässä harjoitellaan esiintymistä ja itsensä ilmaisemista. Sen malli on draamatyöskentelys sä käytettävä draamasopimus. Sopimuksessa sovitaan muun muassa seuraavista asioista: Kunnioitetaan omia ja toisten henkisiä ja

fyysisiä rajoja. Ryhmässä jaetut, usein henkilökohtaisetkin

asiat jäävät seinien sisälle ryhmän välisiksi. Ketään ei suljeta ryhmän ulkopuolelle. Jokaiselle annetaan tilaa olla oma itsensä ja

harjoitella esiintymistä omalla tavallaan. Rohkaistaan ja kannustetaan kaikkia ryhmän

jäseniä esiintymään ja harjoittelemaan. Toisista ei puhuta pahaa ryhmässä eikä sen

ulkopuolella. Muita ei tuomita tai arvostella. Kenestäkään ei levitetä valokuvia, videoita tai

muuta materiaalia internetiin ilman lupaa. Pyritään tuomaan esiin mahdolliset ongelmat

ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Ristirii dat ja erimielisyydet tuodaan keskusteluun. Saavutaan ryhmään ajoissa. Poissaoloista

ilmoitetaan sovitulla tavalla. Pidetään harjoituksissa hauskaa.

d. Keskustelkaa ryhmässä vastauksistanne. e. Tehkää vastausten pohjalta koko ryhmän kesken esiintymissopimus opintojakson ajaksi. Palautta kaa se mieleen joka tunnin alussa.

2. Pohdi omaa esiintyjäkuvaasi. a. Valitse janalta, miten hyvin väittämä kuvaa sinua. b. Tarkastele vastauksiasi. Valitse yksi taito, jossa haluaisit erityisesti kehittyä. Kirjoita se muistiin. Tee itsellesi konkreettinen tavoite, miten harjoit telet taitoa opintojakson aikana. c. Poimi testin vastauksista yksi vahvuus, jota arvostat omassa esiintyjäkuvassasi eniten. d. Kertokaa pienryhmässä omat vahvuutenne muille. Pohtikaa, millaisilla vuorovaikutusteoilla voitte ryhmän jäseninä auttaa muita kehitty mään puhujina ja esiintyjinä. e. Kertokaa pienryhmä kerrallaan keskustelunne pääkohdat koko ryhmälle. Mikä oli pienryh männe vahvuuksien yhteinen tekijä? Pohtikaa yhdessä, miten oman esiintyjäkuvan vahvuuk sien ymmärtäminen vaikuttaa tuleviin esiintymis kokemuksiin.

Esiintyjäkuvani 0 1 2 3 4

1. Hakeudun mielelläni erilaisiin esiintymistilanteisiin. 2. Luotan siihen, että pärjään uudessa esiintymistilanteessa. 3. Koen pystyväni vaikuttamaan siihen, miten pidän puheesityksen eri tilanteissa ja eri yleisöille. 4. Tuon rohkeasti omat näke mykseni esiin puhe-esityk sissäni. 5. Minun on helppo tunnistaa ja nimetä omia vahvuuksiani esiintyjänä. 6. Harjoittelen mielelläni esiin tymistaitoja monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. 0 = väittämä ei kuvaa minua lainkaan 1 = väittämä kuvaa minua hiukan 2 = väittämä kuvaa minua jonkin verran 3 = väittämä kuvaa minua melko hyvin 4 = väittämä kuvaa minua hyvin

3. Keskustelkaa esiintyjäkuvasta. a. Lukekaa opetusteksti Esiintyjäkuva ja esiintymisrohkeus sekä ohje Kolme askelta myönteisen esiintyjäkuvan rakentamiseen sivuilta 18–19. b. Keskustelkaa ryhmässä esiintyjäkuvasta: Miten vahva ja heikko esiintyjäkuva voivat ilmetä? Mistä voi päätellä, että jonkun esiintyjäkuva ei ole realistinen? Mikä listan vinkeistä tuntuu teistä hyödylli seltä oman esiintyjäkuvanne kehittämiseksi?

4. Kokeilkaa puheenvuoroja rooleissa. a. Kirjoita lapuille 2–3 erilaista suhtautumistapaa, jotka vaikeuttavat tilanteen kulkua. Esimerkiksi: tyrmään kaiken, erakoidun, vähättelen, tekey dyn sairaaksi, pienennän ilmaisuani, olen koko ajan äänessä, selittelen. Älä paljasta lappujen sisältöä muille. b. Kootkaa laput yhteen ja jakautukaa pieniin ryh miin. Jakakaa puolelle ryhmästä laput, joissa on jokin suhtautumistapa tai rooli. c. Valitkaa yhdessä jokin keskustelutilanne, jossa osa ryhmän jäsenistä keskustelee tavoitteen mukaisesti ja osa osallistuu lapulla olevan suh tautumistavan mukaan. Improvisoikaa tilanne ja toimikaa samaanne roolin mukaisesti. d. Purkakaa ryhmässä, miltä keskustelut tuntuivat. Millaista keskustelusta tuli? Miten eri suhtautumistavat vaikuttivat siihen? Mitä toimiva vuorovaikutus edellyttää ryhmän jäseniltä? Mitkä ovat rakentavia tapoja saada oma äänensä kuuluviin ja kannatusta omille mieli piteille?

Keskustelutilanteita Opiskelijakunnan kokouksessa päätetään juhlien teemasta ja ohjelmasta. Perheessä neuvotellaan lomamatkasta. Kaveriporukka suunnittelee viikonloppua. Valtakunnan hallitus päättää rahan jakami sesta taiteen ja urheilun välillä. Luonnonsuojelijat päättävät suojelukoh teesta. Vanhojen autojen harrastajat suunnittele vat näyttelyä. Opiskelijaryhmä ehdottaa opettajalle erilaisia opetusmenetelmiä.

24 ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA

5. Esittäkää dialogi. a. Keksikää parin kanssa tilanteita, jossa kaksi ihmistä voisi keskustella oheisen dialogin. b. Esittäkää dialogi muulle ryhmälle eri tilanteissa ja tyylilajeissa. Voitte esittää dialogin esimerkiksi ylevästi, hengästyneesti, hitaasti, huutaen, kuis katen, rakastuneesti, vihaisesti tai kyllästyneesti. c. Päätelkää esityksistä, mistä tilanteesta on kul loinkin kyse.

Dialogi A: Pysyykö se siinä? B: En mä tiedä. A: Koeta. No miten kävi? B: Hetkinen. A: No miten kävi? B: Kyl se pysyy. A: Missä? Missä se on? B: Tässä.

6. Purkakaa ajatuksianne esiintymisjännityksestä ja kokeilkaa rentoutumista.

a. Keskustelkaa pienessä ryhmässä jännittämi sestä: Miltä jännittäminen tuntuu? Minkälaiset asiat jännittävät teitä? Miten vireytyminen ilmenee teillä kehossa? Missä se tuntuu? Mitä ajatuksia ja kokemuksia mieleenne tulee jännittävissä tilanteissa? Miten esiintymisjännitys näkyy teissä esityksen aikana? Milloin jännitys on mielestänne hyvä asia? Mil loin sitä voi pitää huonona? b. Lukekaa oppikirjan opetustekstistä ja ohjeista erilaisista tavoista hallita jännitystä. Keskustel kaa, mitkä tavat toimivat teille parhaiten. c. Hakekaa lisätietoa jännityksen hallinnasta. Etsi kää jokin hengitysharjoitus tai kännykkäsovellus ja harjoitelkaa kehon rentouttamista hengitys harjoituksilla.

7. Nimettömänä julkisuuteen Monet taiteilijat käyttävät nimimerkkiä, pseudo nyymiä tai alter egoa. Esimerkiksi graffititaiteilija Banksy ei ole koskaan paljastanut julkisuudessa omaa identiteettiään. Nykyään myös somevaikut tajien käyttäjänimet voivat toimia eräänlaisina tai teilijaniminä. a. Keskustelkaa esiintymisestä ja esillä olemisesta. Mitä esiintyminen merkitsee eri tilanteissa? Mitä eroa on esiintyä esimerkiksi yksin, ryh mässä, podcastissa, videolla tai lavalla? Millaista on esiintyä vapaaehtoisesti, velvolli suudesta tai silloin kun on palava tarve sanoa jotain? Miten tilanteen arkisuus tai muodollisuus vai kuttaa esiintymiseen? Oletteko esiintyneet anonyymisti? Milloin? Mitä esiintyjä voi saavuttaa sillä, ettei paljasta identiteettiään? Keksikää esimerkkejä nimi merkillä esiintyvistä artisteista, kuten Lordi, Elena Ferrante tai Banksy. Mitä seurauksia nimimerkeistä ja todellisen minän piiloutumisesta voi olla?

8. Kuvaa tai äänitä minuutin mittainen puheen vuoro.

a. Valitse laatikosta aihe ja laadi siitä minuutin mit tainen puheenvuoro. b. Pidä puheenvuoro ja äänitä tai videoi se. Käytä apuna ohjetta Vinkit videolla esiintymiseen s. 57. c. Katsokaa ja kuunnelkaa puheenvuorot pienessä ryhmässä. d. Antakaa toisillenne vain kiittävää palautetta puheenvuoroista. Voitte esimerkiksi nostaa esiin asioita, jotka tekevät puheenvuorosta kiinnosta van, vaikuttavan, selkeän tai koskettavan.

Aiheita teema, josta olet kiinnostunut ja jonka

haluat jakaa muiden kanssa vaikuttava puheenvuoro asiasta, joka

ärsyttää sinua päiväkirjamerkintä arkisesta tapahtumas

ta, joka jäi mieleen päivän aloituksen selostaminen my day

b. Ottakaa selvää jostakin tunnetusta nimimer kistä, pseudonyymistä tai alter egosta. Miksi tekijä on päätynyt piiloutumaan? Millainen tarina nimimerkin taakse kätkeytyy? Miten esiin tyjärooli ja taiteilijan todellinen persoona eroa vat toisistaan?

-videon tapaan jonkin asian tai tuotteen myyminen kiitospuhe jostakin palveluksesta rakkauden tunnustaminen jollekulle puhe esiintymisjännityksestä

c. Keksikää itsellenne nimimerkki tai tagi.

Taiteilijanimiä ja alter egoja David Bowie = Ziggy Stardust = David Jones Elena Ferrante = henkilöllisyys tuntematon

9. Tutki tunteita ja rooleja lyhytelokuvassa. a. Katsokaa lyhytelokuva Hevoshullu. b. Keskustelkaa pienessä ryhmässä elokuvassa käsiteltävistä esiintymiseen liittyvistä tunteista. Millä tavoin hevostytön esitys onnistuu? Miten se epäonnistuu? Mitä esiintymisen ilmiöitä elokuva kommen toi? Mitä se väittää? Mitkä tunteet ovat hankalia ja mitkä hyviä?

Eminem = Slim Shady = Marshall Mathers Ilkka Remes = Petri Pykälä Jukka Larsson = Eva Wein = Pirkko Saisio Lars Kepler = Alexander Ahndoril & Alexandra Coelho Ahndoril

c. Kirjoita noin 2 500 merkin laajuinen teksti lyhyt elokuvasta. Tarkastele keinoja, joilla lyhyteloku vassa kuvataan esiintymiseen liittyviä tunteita.

Maiju Lassila = Irmari Rantamala = J. I. Vatanen = Algot Untola Pyhimys = Mikko Kuoppala Rosa Liksom = Anni Ylävaara

Lyhytelokuva Juho Kuosmanen: Hevoshullu. 2013.

KÄSITTEET yleisön rooli kuuntelijan vastuu yleisötaidot rakentava palaute parasosiaalinen vuorovaikutus

Esiintymisen onnistuminen on myös yleisön vastuulla.

28 ESIINTYMINEN VUOROVAIKUTUKSENA

2 Yleisön rooli Esiintyjän ja yleisön vuorovaikutus Esiintyminen on vuorovaikutustilanne, jossa esiintyjällä ja yleisöllä on omat roolinsa. Siinä missä esiintyjä valmistelee ja toteuttaa esityksen, ovat kuulijat sekä vastaanottamassa esitystä että vaikuttamassa siihen. Näin esitys rakentuu vuorovaikutuksessa esiintyjän ja yleisön kesken. Esiintymisen vuorovaikutteisuus vaihtelee eri tilanteissa. Joissain esiintymistilanteissa oletuksena on, että kuulijat eivät juurikaan osallistu. Toisissa tilanteissa kannustetaan yleisöä aktiiviseen osallistumiseen. Vuorovaikutus kuulijoiden kanssa voi tapahtua välittömästi esiintymistilanteessa tai sen jälkeen. Esimerkiksi stand up -komiikka rakentuu vahvasti esiintyjän ja yleisön välittömän vuorovaikutuksen varaan, kun taas Youtube-video tulee yleisön nähtäväksi valmiina julkaisuna. Toisaalta vlogin julkaisija ja yleisö voivat jatkaa tiivistä vuorovaikutusta kommenteissa videon julkaisemisen jälkeen. Usein sekä esiintyjä että yleisö kehuvat poikkeuksellisen hyvän esityksen jälkeen juuri vuorovaikutusta ja tunnelmaa. Esiintyjä voi vahvistaa esiintymistilanteen vuorovaikutteisuutta monin tavoin, kuten kohdentamalla esityksensä yleisölle sekä kutsumalla heitä osallistumaan esityksen aikana. Yleisöön perehtyminen auttaa esityksen kohdentamisessa: sen avulla voi rakentaa yhteistä maaperää ja painottaa kohdeyleisölle tärkeitä asioita ja arvoja. Yleisöä voi kannustaa ottamaan osaa esitykseen esimerkiksi kysymällä heiltä kysymyksiä.

Yleisön roolina on sekä kokea esitys että vaikuttaa siihen aktiivisena toimijana. Yleisö ohjaa aina omalla tavallaan esityksen suuntaa. Esimerkiksi hymyileminen, nyökkäily ja aihetta syventävät kysymykset sopivissa kohdin kannustavat esiintyjää jatkamaan. Sama vaikutus on esimerkiksi sosiaalisen median livelähetyksessä seuraajien tykkäyksillä ja kommenteilla. Toisaalta vaitonainen yleisö voi johtaa siihen, että esiintyjä pyrkii reaktioiden toivossa muuttamaan esityksen kulkua. Esiintyjän ja yleisön suhde on vastavuoroinen. Voimakas yhteyden kokemus tuo energiaa kaikille osapuolille. Jos esiintyjä ei huomioi yleisöä eikä yleisö osoita kiinnostusta esitykseen, jää yhteyden kokemus heikoksi. Kokemus on kuitenkin aina henkilökohtainen, ja se voi vaihdella paljonkin esiintyjän ja yksittäisten kuulijoiden kesken.

Yleisötaidot ja kuuntelijan vastuu Esiintymistilanteissa huomio kiinnittyy ensimmäisenä esiintyjään, mutta ilman yleisöä ei olisi esitystä. Kuuntelijan vastuu tarkoittaa yleisön roolia esiintymistilanteen ilmapiirin, esityksen sisällön ja esiintymiskokemuksen rakentajana. Esiintyjää kunnioittavan tilanteen lähtökohtana on, että yleisö kuuntelee esiintyjää keskittyneesti ja avoimesti ilman ennakkoluuloja. Y leisötaitojen avulla kuulijat tukevat esityksen onnistumista. Puhe-esityksessä taitava yleisö kuuntelee, osallistuu sopivissa kohdissa ja tarvittaessa ohjaa puhujaa oikeaan suuntaan. Yleisötaitoja tarvitaan niin fyysisissä kuin virtuaalisissa esiintymistilanteissa. Esimerkiksi asiallinen kommentointi ja emojeilla reagointi ovat yleisötaitoja sosiaalisen median livelähetyksessä. Yleisötaitoja ovat esimerkiksi kuuntelemisen ja havainnoinnin, osallistumisen sekä kehittävän palautteen antamisen taidot. Pelkkä passiivinen yleisössä oleminen tai webinaariin osallistuminen ei tarkoita, että ihminen pyrkisi aidosti kuuntelemaan esitystä. Aktiivinen ja passiivinen kuunteleminen näkyvät monin eri tavoin. Aktiivista kuuntelemista voi viestiä katsekontaktilla, kehon asennolla, eleillä ja ilmeillä. Myös esiintyjän kysymykseen vastaaminen tai puheen hauskaan kohtaan reagoiminen nauramalla osoittavat aktiivista kuuntelemista. Yleisötaidoista kertoo myös tarkoituksenmukainen ja tehokas osallistuminen esiintymistilanteen kulkuun. Aktiivinen kuunteleminen on toivottavaa koko esityksen ajan, mutta yleisön kommenteille on voitu varata oma selkeä aika ja paikka esimerkiksi esityksen lopusta. Joissakin tilaisuuksissa osallistujilta saatetaan pyytää toiveita esityksen sisältöön jo ennakkoon, jolloin yleisön kiinnostuksen kohteet voidaan huomioida jo esityksen valmistelussa. Kehittävän ja kannustavan palautteen antaminen on keskeinen yleisötaito. Palautteena voi esimerkiksi kiittää esityksestä, antaa aplodit, kommentoida kirjallisesti palautelomakkeeseen tai antaa sanallista palautetta itse esityksen aikana.

OHJE

Näin autat esiintyjää onnistumaan 1. Ole läsnä ja osoita kuuntelevasi esiintyjää Voit osoittaa kiinnostusta ja kuunte lemista monin tavoin. Katsekontakti, nyökkäily ja hymyily kannustavat esiintyjää jatkamaan. Ole läsnä tilanteessa. Vältä esimerkik si puhelimen käyttämistä tai piirtelyä toisen puheenvuoron aikana, sillä se voi antaa väärän viestin puhujalle.

2. Osallistu tilanteeseen sopivalla tavalla Tunnista, millainen esiintymistilanne on kyseessä ja mitä yleisöltä odo tetaan. Joskus on sopivaa nauraa, huutaa, taputtaa tai kommentoida esityksen aikana, kun taas esimerkiksi toisen puheen päälle puhuminen voi pilata niin esityksen kuin muiden kuulijoiden kokemuksen. Osallistu vuorovaikutukseen ja ota kontaktia esiintyjään. Katso esiintyjää ja osoita ilmeillä, eleillä ja kehonkie lellä seuraavasi esitystä. Rakenna osaltasi myönteistä tunnel maa. Kommentoi esityksen kiin nostavia kohtia ja kysy tarkentavia kysymyksiä.

3. Anna oikea-aikaista, tarkkaa ja asiallista palautetta Anna palautetta, joka auttaa esiinty jää kehittymään. Älä arvostele ihmis tä tai mene henkilökohtaisuuksiin. Ole valmis keskustelemaan antamas tasi palautteesta.

Puhe Henriikka Simojoki: 75 metrin vapaapudotus. TEDxYouth 2016. Mitä taitoja tarvitaan esiintymisrohkeuteen? a. Katsokaa ryhmässä Henriikka Simojoen TED talk -puhe peloista. b. Keskustelkaa videon pohjalta esiintyjän keinoista pelkojen voittamiseksi. Miten esiintymisjännitys on Simojoen mukaan vaikuttanut häneen? Mitä taitoja pelkojen kohtaamisessa tarvitaan? Mitkä keinot voivat auttaa esiintyjää jännittävässä tilanteessa? Miten esiintymisjännitys voi olla voimavara? c. Tarkastelkaa videolla näkyviä esiintymistaitoja. Mitä vahvuuksia Simojoella on puhujana?

ESIINTYMINEN TAITONA TAVOITTEET tutustua esiintymistaitoihin sekä keinoihin valmistella ja toteuttaa puhe- esityksiä oppia argumentoinnin perusteita ja puhe-esityksen kielellisiä ilmaisu keinoja harjoitella eri tilanteisiin sopivaa esiintymistä ja yleisön huomioimista harjaantua valmistelemaan ja pitämään puheita ja puheenvuoroja syventää kokemusta esiintymisestä ja kehittää omia esiintymistaitojaan tulla tietoiseksi vuorovaikutuksen eettisistä näkökulmista

OPINTOJAKSON AIKANA valmistellaan ja toteutetaan puhe-esityksiä yksin ja ryhmässä harjoitellaan puheen pitämistä, videolla esiintymistä ja podcast-keskusteluja kokeillaan erilaisia kielellisiä ja nonverbaalisia keinoja vakuuttaa kuulijat puhetilanteissa opiskellaan puheen jäsentämistä arvioidaan vuorovaikutuksen eettisyyttä eri tilanteissa

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua. Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Pidän ainakin yhden puheen. Kokeilen erilaisia puhe-esityksen havainnollistamiskeinoja. Harjoittelen ryhmässä esiintymistä.

Yhdysvaltalainen astrofyysikko Juna Kollmeier piti vuonna 2019 Ted talk -puheen avaruuden kartoittamisesta. Kollmeier aloitti puheensa tunteisiin vetoavalla tarinalla pimeän pelkäämisestä ja havainnollisti esitystään historiallisten tähtitieteilijöiden tutkimuksilla.

Eetos, paatos ja logos Vaikuttavan puheen kolme kovaa ydintä ovat antiikista lähtien olleet eetos, paatos ja logos. Eetos: Herätä luottamus, ole uskottava. Uskalla olla oma persoonallinen itsesi. Käytä asiantuntijuuttasi hyödyksi. Luo hyvä kontakti yleisöön heti puheen alusta saakka. Paatos: Herätä kiinnostus. Puhuttele kuulijoiden arvoja ja tunteita. Kerro esimerkkejä, sitaatteja ja tarinoita. Kuvaile eloisasti. Logos: Todista väitteesi todeksi. Vetoa monipuolisesti todisteisiin ja järkisyihin. Hyödynnä tutkimuksia, vertailuja ja lukuja.

40 ESIINTYMINEN TAITONA

Puheenvuoron rakenne ja sisältö Taito laatia puhe-esitykseen toimiva rakenne ja sisältö ovat keskeinen osa esiintymistä. Hyvässä esityksessä on johdonmukainen rakenne, selkeästi rajattu aihe ja puhutteleva sisältö sekä kiinnostava aloitus ja lopetus. Esiin tymistilanne ja sen tavoite kuitenkin määrittelevät, millainen rakenne ja sisältö toimivat eri tilanteissa. Esimerkiksi yksin toteutetun Instagram-li velähetyksen sisältö voi olla vapaamuotoinen ja elää seuraajien komment tien mukaan, kun taas juontotehtävä isossa tapahtumassa noudattaa tarkasti tilaisuuden teemaa ja aikataulua. Hyvin rakennettu puhe on selkeästi rajattu ja jäsennelty kokonaisuus, jota on helppo ja kiinnostava seurata. Jäsentely on erityisen tärkeää puhutussa tekstissä, sillä siinä ei ole mahdollisuutta mennä taaksepäin. Näin kuulijoiden tulee helposti tunnistaa, mitkä ovat puheen pääkohdat ja mitkä niiden perus teluja tai havainnollistavia esimerkkejä. Esimerkiksi puheen rakenteesta ker tova metapuhe, kuten aluksi, seuraavaksi ja lopuksi, auttaa kuulijoita seuraa maan puheen punaista lankaa ja ymmärtämään puheen pääkohdat. Puhe-esityksestä voidaan erottaa vähintään kolme osaa: aloitus, sisältö osio ja lopetus. Aloituksen tavoitteena on herättää kuulijoiden huomio ja avata puheen tavoite. Aloitus herättää esitykselle odotukset, jotka on tar koitus lunastaa esityksen aikana. Puheen aloituksen voi myös rakentaa tari nan aluksi, johon palataan puheen lopussa. Sisältöosiossa käydään läpi joh donmukaisesti, selkeästi ja havainnollisesti esityksen pääkohdat. Pääkohtia voi olla esimerkiksi kaksi tai kolme, ja niitä voi havainnollistaa esimerkeillä.

Lopetuksen tavoitteena on vetää kokonaisuus yhteen hallitusti ja tehok kaasti. Parhaimmillaan siirtymät puheen eri vaiheiden välillä ovat sujuvia ja auttavat pitämään kuulijoiden mielenkiintoa yllä. Jokaisella esityksellä on tavoite, joka ohjaa sen suunnittelua ja toteutta mista. Puhe-esityksen tavoite ohjaa muun muassa sitä, miten puhuja valitsee puheeseensa näkökulman ja keskeiset argumentit. Puheenvuoron sisällössä keskeistä on käsiteltävien asioiden valinta, rajaaminen ja puheen pääsano man ilmaiseminen vakuuttavasti. Valittua näkökulmaa perustellaan argu menteilla, joiden on tärkeää olla riittäviä, uskottavia ja tarvittaessa moni puolisia. Esimerkiksi vaikuttavassa puheessa puhujan tavoitteena voi olla moti voida kuulijat henkilökohtaisiin ilmastotekoihin. Yksi rakennevaihtoehto on jäsentää puheen sisältö yleisestä yksityiseen. Silloin puhe-esitys voi läh teä liikkeelle ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista maailmanlaajuisesti. Puhe-esityksen sisältöosiossa voi esitellä henkilökohtaisia ilmastoratkaisuja ja arjen vaikuttamisen keinoja. Esityksen voi päättää vaikkapa motivoivaan esimerkkiin siitä, miten yksittäiset ihmiset ovat saaneet merkittäviä muutok sia aikaan yhdessä. Puheen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää valita sellai set esimerkit ja perustelut, jotka puhuttelevat kohderyhmää.

Johdonmukainen rakenne ja sujuvat siirtymät auttavat kuulijoita seuraa maan esityksen sisältöä.

Puheenvuoron aloitus-, jäsentely- ja lopetustapoja Hyvä aloitus yllättää ja herättää kuulijoiden mielenkiinnon: esim. yllättävä väite, fakta tai kysymys kertoo, miksi aihe koskettaa kuulijoita: esim. yhteiseen kokemukseen viittaaminen kertoo, miksi aihe on puhujalle tärkeä: esim. omakohtainen lyhyt tarina kertoo, miksi aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä: esim. aloitus vaikuttavalla faktatiedolla tai väitteellä, viittaus ajankohtaiseen ilmiöön tai uutiseen konkretisoi aiheen ja ohjaa kuulijat eläytymään: esim. lyhyt tarina tai anekdootti sitoo puheen puhetilanteeseen: esim. viittaus tilaisuuteen tai aiempaan puhujaan

Puheenvuoron jäsentelytapoja Kokonaisuudesta osa-alueisiin Syventyminen: henkilökohtaisesta yleiseen pohdintaan ja johtopäätökseen Aikajärjestys: menneestä tulevaisuuteen Ongelmanratkaisujärjestys: ongelman esittelystä ratkaisuehdotukseen Vertailujärjestys: eri vaihtoehdoista valintaan Tärkeysjärjestys: tärkeimmästä vähemmän tärkeään Näkökulmajärjestys: esim. yleisestä yksityiseen tai eri näkökulmia peräkkäin

Hyvä lopetus tiivistää puheen sisällön: esim. yhteenveto, johtopäätös tai pääväitteeseen lopettaminen kannustaa yleisöä toimimaan: esim. kehotus, haaste tai vetoomus antaa yleisölle ajateltavaa ja avaa keskustelun: esim. kysymys yleisölle pohdittavaksi palaa puheen alkuun: esim. lopetus tarinaan, jolla puhe alkoi, paluu alussa mainittuun väitteeseen, faktaan tai kysymykseen jää kuulijoiden mieleen: esim. kielikuva, sitaatti tai muu hiottu lopetuslause

viihdyttää ja saa kuulijat puhujan puolelle: esim. hauska anekdootti tai muu huumorin käyttö avaa puheen tavoitetta ja sisältöä: esim. tiivistys puheen tavoitteesta tai aloittaminen puheen pääväitteellä

Eduskunnan suullisissa puheenvuoroissa vaikuttavuutta rakennetaan selkeällä ilmaisulla, vakuuttavilla perusteluilla sekä kielellisillä ja nonverbaalisilla tehokeinoilla. Vuonna 2018 nuorten parlamentin istuntopäivään osallistui 146 yläkoulua, joiden edustajat pääsivät esittämään suullisia kysymyksiä valtioneuvoston jäsenille.

Järkeen ja tunteisiin vetoavia perusteluja Tietopohjaiset perustelut faktatietoon, kuten tutkimuksiin ja tilastoihin, vetoaminen auktoriteettiin tai asiantuntijaan vetoaminen syy-seuraussuhteen osoittaminen

Tunnepohjaiset perustelut yleisön tunteisiin vetoaminen tarinan tai vetoavan esimerkin avulla yleiseen mielipiteeseen ja arvoihin vetoaminen omien kokemusten kertominen

42 ESIINTYMINEN TAITONA

Argumentointi Argumentoinnin avulla pyritään vakuuttamaan kuulija tietystä näkökan nasta. Televisioidussa väittelyssä poliitikko perustelee, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitäisi hänen mielestään järjestää. Luonnonkosme tiikasta kiinnostunut tubettaja nostaa videossaan esiin luonnollisen ihonhoi don hyötyjä ympäristön ja yksilön näkökulmasta. Argumentaatiossa on aina väite, jota pyritään vahvistamaan perustelujen avulla. Perustelujen tavoitteena on siis vakuuttaa kuulijat siitä, että väite on uskottava ja totuudenmukainen. Usein hyvä perustelu on monipuolinen. Esi merkiksi kolumnisti voi perustella sosiaalisen median ikärajoja lasten hyvin voinnin, sosiaalisen median sisältöjen sekä lainsäädännön kannalta. Perusteluilla voidaan vedota esimerkiksi tunteisiin ja arvoihin, omiin kokemuksiin ja havaintoihin, auktoriteettiin ja tutkittuun tietoon sekä syy-seuraussuhteisiin. Puhuja voi samassa perustelussa vedota sekä tuntei siin että tutkittuun tietoon, joten eri perustelukeinot eivät sulje toisiaan pois. Yksipuolinen perustelu tarkastelee asiaa yhdestä näkökulmasta. Nuori voi perustella vanhemmilleen uuden talvitakin ostamista sillä, että hän tarvitsee paksumman ja pidemmän takin. Kaksipuolisessa perustelussa ennakoidaan ja otetaan huomioon mahdollinen vastaväite. Näin nuori voisi vahvistaa perus teluja uudelle takille: ”Tiedän, että sain uuden takin myös viime vuonna. Se alkaa kuitenkin olla liian pieni ja menee kohta pikkuveljelle.”

Ilmaisutapa ja kielelliset keinot Selkeä, havainnollinen ja ilmeikäs esiintyminen toimii monessa tilanteessa. Esimerkiksi Youtuben katsotuimmissa beatbox-ohjevideoissa havainnollis tetaan beatboxausta jakamalla ohje selkeisiin vaiheisiin ja näyttämällä oikeaa tekniikkaa nonverbaalisen viestinnän avulla. Esityksen vaikuttavuus raken tuu käsi kädessä kohdennetun ja kiinnostavan sisällön sekä sen esittämista van kanssa. Ilmaisutavalla tarkoitetaan niin esityksen kielellistä ilmaisua, nonverbaalista viestintää kuin tarvittavien havaintovälineiden hyödyntä mistä esityksen tukena. Tilanteeseen sopiva, tarkka, havainnollinen ja vaikuttava kielenkäyttö ovat esimerkkejä taitavasta ilmaisusta. Tyypillisiä kielellisiä ilmaisukeinoja ovat esimerkiksi minä- tai me-viittaukset, kielikuvat, kysymykset sekä esimerkiksi pakon ja mahdollisuuden ilmaukset. On eri asia sanoa, että nettipelaamista kannattaisi vähentää kuin että se pitäisi kieltää.

Esityksen vaikutta vuus rakentuu sen sisällöstä ja esitys tavasta.

Hyödynnä kielellisiä keinoja Kielikuvat Kontakti yleisöön

Käskyt, ohjeet, kehotukset: esim. Vaikuttakaa äänestämällä! Toivon, että muistatte tämän, kun tekisi mieli kommentoida vihaisesti.

Yleisön puhuttelu: esim. Rakas Sinnu ja hyvät juhlavieraat!

Kysymykset: esim. Kuinka moni teistä on nähnyt kiusaamista somessa? Tiedättekö, mitä ilmaston lämpeneminen kahdella asteella tarkoittaa?

Me-muoto ja muu samankaltai-

esim. tehokkain tapa toimia, elämäni kamalin hetki

teet: esim. troposfääri, Euribor-korot, diagnoosi

Slangi ja sisäpiiri-ilmaukset: esim. follata, DM

Tunnepitoiset sanavalinnat: esim. ilmastohätätila

Arvomaailmaa kuvaavat sanavalinnat: esim. pahoin vointivaltio, tyttöhallitus, naisjohtaja

Metaforat: esim. unelmat

Vastakkainasettelut ja vastakohdat: esim. Boomerit eivät ymmärrä nuoria. Tämä vaikuttaa kaikkiin: rikkaisiin ja köyhiin, nuoriin ja vanhoihin.

Liioittelu ja kärjistäminen: esim. Olen ajatellut sitä jokainen tunti, minuutti ja sekunti vuoden ajan.

ovat pieniä lintuja, ampua väitteet alas

Personifikaatiot: esim. verotus kurittaa kansaa

Lausetason keinot Sanojen, lauseiden tai pääväitteen toisto Kolmiportaiset listat ja pitkät luettelot

Esimerkit, eläytyminen ja huumori

Ammattisanasto ja käsit-

esim. kommentteja vyöryi kuin hyökyaaltona

Superlatiivit ja vahvistussanat:

suuden korostaminen: Lukiolaisina tämä on tuttua meille kaikille.

Sanavalinnat ja nimeäminen

Vertaukset ja rinnastukset:

Korostaminen ja kärjistäminen

Havainnolliset esimerkit

Kieltoilmaukset Huudahdukset ja kysymykset

Keksityt tai todelliset tarinat Omat kokemukset Tunteiden kuvaaminen Huumorin keinot: esim. sanaleikit, ironia, parodia

Intertekstuaalisuus

Sitaatti tunnetusta kirjasta, elokuvasta, laulusta tai puheesta

Alluusio eli epäsuora viittaus tunnettuun teokseen

Tunnetun lausahduksen, teoksen tai tapahtuman referointi

KÄSITTEET esiintymistilanne puhe-esitykseen valmistautuminen tiedottava puhe vaikuttava puhe tilannepuhe sosiaalinen media

4 Esiintyminen eri tilanteissa Valmistautuminen auttaa onnistumaan

Ensin kannattaa miettiä, mikä on puheen tavoite ja pääviesti kyseiselle kohderyhmälle.

50 ESIINTYMINEN TAITONA

Jokainen esiintymistilanne on ainutlaatuinen. Siihen vaikuttaa aina esiinty mistilanteen konteksti: aika, esiintymispaikka, tavoite, yleisö ja esityskanava. Tyypillisiä esiintymistilanteita ovat muun muassa erilaiset puheenvuorot, väittely, Youtube-video, suora lähetys sosiaalisessa mediassa tai haastattelu uutislähetyksessä. Vaikka ei esiintyisi ammatikseen, kuuluvat erilaiset esit tely-, raportointi- tai myyntitilanteet monen työnkuvaan. Esiintymistilanteen tekstilaji ja konteksti vaikuttavat siihen, miten esitys on hyvä toteuttaa ja mitä siltä odotetaan. Esimerkiksi vaikuttavan puheen, tiedottavan puheen ja tilannepuheen tavoitteet ja konteksti ovat erilaiset, minkä vuoksi niiden rakenne, ilmaisukeinot ja tyyli voivat vaihdella paljon kin. Puhe-esityksessä on hyvä ottaa huomioon myös esityskanava, joka voi olla livetilanne, video tai ääni. Esimerkiksi sosiaalisen median live-esiintymisessä on tärkeää suunnitella, miten yleisön kommentit ja reaktiot nivotaan osaksi esitystä. Historian esi telmässä voi olla tarpeen havainnollistaa tietoa kuvilla ja aikajanoilla. Pod castissa puhujan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että havainnollistami nen tehdään vain kielen ja äänen avulla. Puhe-esitykseen valmistautuminen alkaa tavoitteen, yleisön ja tilanteen erityispiirteiden tunnistamisesta. Ensin kannattaa miettiä, mikä on puheen tavoite ja pääviesti kyseiselle kohderyhmälle. Puhe-esityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon lisääminen, kuulijoihin vaikuttaminen tai viihdyttä minen. Tavoitteen jälkeen on hyvä miettiä puheen sisältöä ja rakennetta eli sitä, miten aikoo sanottavansa esittää.

Tiedottava puhe Muiden edessä pidettävät puheenvuorot ovat osa arkea niin opiskelussa, työ elämässä kuin harrastuksissakin. Tiedottava puhe voi olla esimerkiksi pieni alustus ajankohtaisesta uudistuksesta oppilaskunnan kokouksessa, oppitun nilla pidetty ryhmäesitelmä tai puheenvuoro työpaikan koulutustilaisuudessa. Tiedottavan puheen tavoitteena on lisätä kuulijoiden tietoa ja ymmär rystä puheen aiheesta. Usein se edellyttää valmistautumista ja tiedon jäsen telyä ennakkoon. Näin se eroaa esimerkiksi ryhmätilanteessa pidetystä spon taanista puheenvuorosta. Tiedottavaa puhetta laatiessa on hyvä ensin määritellä puheen tavoite, perehtyä kohderyhmään ja miettiä, miten esitystilanne vaikuttaa puheenvuo ron laatimiseen. Sen jälkeen suunnitellaan puheenvuoron sisältö ja rakenne. Johdonmukaiseen jäsentelyyn ei ole yhtä oikeaa ohjetta. Esimerkiksi kou lun aloitusjuhlan uudistusta käsittelevässä alustuksessa voi edetä aikajärjes tyksessä ja yleiseltä tasolta henkilökohtaiselle: kertoa tiiviisti nykytilanteesta, avata uudistuksen taustat ja tulevat muutokset sekä antaa esimerkkejä uudis tuksen vaikutuksista omaan kouluun ja opiskeluun. Tiedottava puhe voidaan pitää esimerkiksi oppitunnilla tai kokouksessa, ja se voidaan toteuttaa kokonaan tai osin digitaalisesti. Usein esitelmälle, alustukselle tai puheenvuorolle on määritetty ennakkoon kesto. Aikatau lusta kiinni pitäminen on tärkeää, sillä oman ajan ylittäminen on usein pois muiden puhujien ajasta.

Tiedottavan puheen tavoitteena on lisätä kuulijoiden tietoa ja ymmärrystä.

OHJE

Näin teet tiedottavan puheen yksin ja ryhmässä 1. Valitse aihe ja ennakoi tilannetta Pohdi, mikä on tiedottavan puheen pääviesti. Ennakoi puhetilannetta. Mikä on puheen tavoite? Keitä kuulijat ovat? Millaisessa tilanteessa puhe pidetään? Jos pidätte puheen ryhmänä, sopikaa vastuunjako tasaisesti ryhmän kesken.

2. Suunnittele sisältö ja rakenne Suunnittele, miten rajaat sisällön ja jäsennät puheen rakenteen. Miten aloitat ja lopetat puheen? Päätä, millaisia havainnollistamisen keinoja ja välineitä hyödynnät. Käytätkö diaesitystä tai videota? Millaisilla esimerkeillä ja retorisilla keinoilla havainnollistat puhe-esitystä kielellisesti? Kirjoita tiedottavan puheen runko ja keskeiset sisällöt. Puhetta ei välttämättä tarvitse kirjoittaa kokonaan tekstiksi. Jos teette puheen ryhmässä, suunnitelkaa rakenne ja muokatkaa sisältö yhdessä niin, että puheesta tulee yhtenäinen kokonaisuus.

3. Valmistele havainnollinen esitys Miten toteutat tiedottavan puheen? Jos teette puheen ryhmässä, sopikaa, pitävätkö kaikki alustusta vai onko osalla vastuu esittämisestä ja osalla valmistelusta. Jakakaa työ loogisesti esimerkiksi vastuuseen aloituksesta, sisältöosion eri vaiheista, lopetuksesta ja kuulijoiden osallistamisesta. Harjoittele puheen pitämistä ja havainnollistamiskeinojen käyttöä.

4. Pidä tiedottava puhe Toteuta selkeä, johdonmukainen ja havainnollinen puhe-esitys, jonka esität kuulijoille vuorovaikutteisesti. Jos esiinnytte ryhmänä, antakaa jokaiselle ryhmän jäsenelle luonteva paikka osallistua esityksen toteuttamiseen. Esityksessä on muitakin tehtäviä kuin puhuminen: yksi voi olla vastuussa diaesityksestä, toinen chat-keskustelusta esitelmän aikana ja kolmas aikataulusta.

5. Arvioi onnistumista palautteen avulla Kiitä yleisöä puheen jälkeen ja pyydä palautetta esityksestä. Jos piditte esityksen ryhmänä, pitäkää ryhmän sisäinen palautekeskustelu. Pohtikaa, missä onnistuitte ja mitä olisitte voineet tehdä toisin. 51

Toimittaja Jukka Huusko käsitteli Musta laatikko -esityksessä (2020) ulkomaanjournalismin näkymättömiä sankareita eli paikallisia avustajia. Taustalla näkyy Marwa Nasser, joka oli Huuskon avustaja Kairossa 2011–2012. Musta laatikko -esityksissä yhdistyvät tiedottavan ja vaikuttavan puheen piirteet.

Vaikuttavan puheen rakenne 1. Aloitus Aloita puhe-esityksesi kiinnostavasti ja herätä kuulijoiden huomio. Johdattele kuulijat aiheeseen ja pyri rakentamaan yhteistä maaperää. 2. Pääteesi Kuvaa tiiviisti yhdellä lauseella, mikä on pääväitteesi. Minkä ongelman haluat ratkaista? Miksi se on tärkeä? Miksi kuulijoiden tulee välittää aiheesta? 3. Perustelut Avaa näkökulmaasi vakuuttavasti ja ennakoi mahdollisia vastaväitteitä. Jäsentele kokonaisuus johdonmukaisesti ja perustele sanomasi riittävästi, uskottavasti ja monipuolisesti. Hyödynnä sekä järkeen että tunteisiin vetovia argumentteja. 4. Lopetus Lopeta puhe-esityksesi ytimekkäästi ja tehokkaasti. Tiivistä mielipiteesi napakasti ja esitä konkreettinen ratkaisu- tai toimintaehdotus, joka jättää kuulijoille toivotun tunnejäljen.

52 ESIINTYMINEN TAITONA

Vaikuttava puhe Vaikuttava puhe on yksi tutkituimmista yleisöpuheen lajeista. Vai kuttaviin puheisiin törmää niin politiikassa, mediassa, mielenosoi tuksissa kuin myyntitilanteissa. Vaikuttavan puheen tavoitteena on vakuuttaa yleisö vankoilla perusteluilla. Esiintyjä voi pyrkiä vahvis tamaan kuulijoiden mielipidettä uuden tiedon avulla, muuttamaan sitä tai saamaan yleisön toimimaan. Vaikuttavassa puheessa on aina selkeä väite, jonka puhuja haluaa tuoda esiin. Puheen aihe voi tilanteen ja puhujan mukaan olla käy tännössä mikä tahansa, kuten luonnonsuojelun tärkeys, älylaittei den vaarallisuus tai Mikkelin nuorisokulttuurin kehittäminen. Olennaista on, että puhuja valitsee itselleen tärkeän aiheen ja rajaa sen napakasti. Aiheen rajaaminen onkin yksi puheen laatimisen tärkeimmistä vaiheista. Esimerkiksi nuorisokulttuurin kehittämistä voi lähestyä monesta näkökulmasta: nuorisokulttuurin kehittämi nen on pysähtynyt, päättäjiä pitää muistuttaa nuorisokulttuurin arvostuksesta tai nuorisoa ei pidä kohdella yhtenäisenä massana. Argumentointi eli mielipiteen esittäminen ja perusteleminen vakuuttavasti on keino vakuuttaa kuulijat oman näkökulman tai väitteen kannalle. Argumentointia tukevat myös kohdentaminen ja kontakti, joiden avulla voi rakentaa ja säilyttää yhteyden yleisöön. Vaikuttavan puheen väite nojaa perusteluihin. Taitavat perus telut ovat riittäviä, monipuolisia ja uskottavia. Usein perusteluissa kannattaa vedota sekä järkeen että tunteisiin, ja niiden tulee tukea

väitettyä johdonmukaisesti. Puheessa on syytä myös huolehtia, että taus taksi käytetyt tietolähteet ovat luotettavia ja niihin viitataan puheessa asianmukaisesti. Uskottavuutta yleisön silmissä lisää usein se, että puhuja vaikuttaa vilpittömältä, pätevältä tai samastuttavalta. Kuulijoita voi myös kiinnostaa, millainen on puhujan henkilökohtainen suhde aiheeseen. Näin myös omakohtaiset perustelut voivat jossakin tilanteessa vakuuttaa kuulijat. Ilmaisutapa on suoraan yhteydessä puheen vaikuttavuuteen. Kirkkaasti ja valovoimaisesti esitetty väite voi joskus vakuuttaa, vaikka väitteen perus telut eivät olisi kovin päteviä. Toisaalta pätevätkään perustelut eivät vält tämättä vakuuta, jos ne ilmaistaan epäselvästi. Näin esimerkiksi retorisilla keinoilla ja nonverbaalisella viestinnällä rakennetaan puheen vaikutta vuutta. Vakuuttavuuden lisäksi taitavassa puheessa perustelut ja ilmaisu tapa noudattavat vuorovaikutuksen eettisiä periaatteita. Michelle Obama on maailman tunnetuimpia puhujia. Obamaa kiitellään erityisesti aitoudesta ja taitavasta tunteisiin vetoamisesta.

OHJE

Näin teet vaikuttavan puheen 1. Valmistaudu ja päätä puheen aihe Päätä puheen aihe ja pääväite. Mistä asiasta haluat vakuuttaa kuulijat? Valitse itsellesi tärkeä aihe, josta sinun on helppo puhua. Huomioi esiintymistilanne. Mitä kuulijasi tietävät ja ajattelevat aiheesta? Pohdi, pitääkö sinun ottaa huomioon tilaisuuden muut esitykset. Suunnittele pääväitettäsi tukevat perustelut ja ennakoi mahdollisia vastaväitteitä. Millaiset perustelut vakuuttavat kuulijat? Valitse esimerkiksi kolme perustelua, jotka tuovat väitteellesi uskottavuutta eri näkökulmista.

3. Harjoittele puheen pitämistä

2. Suunnittele ja kirjoita puhe Hahmottele puheen rakenne ja kirjoita puhe tekstiksi. Mieti, millainen rakenne sopii pääväitteen ja perustelujen esittämiseen. Laadi puheeseen vaikuttava aloitus. Johdattele kuulijat aiheeseen ja kerro pääväitteesi tiiviisti. Kerro, miksi aiheesi on tärkeä, ajankohtainen ja kiinnostava. Avaa näkökulmasi perustelujen avulla ja osallista kuulijoita sopivissa kohden. Suunnittele puheeseen tehokas lopetus. Jäsennä sisältö käytettävissä olevan ajan mukaan. Esimerkiksi viiden minuutin esityksestä menee noin 1–2 minuuttia aloitukseen ja lopetukseen sekä noin 3–4 minuuttia sisältöosioon. Kiinnitä huomiota vaikuttavaan ilmaisuun ja retorisiin tehokeinoihin. Kirjoita esimerkiksi tärkeät iskulauseet, metaforat tai puheen tauon paikat myös muistiinpanoihin. Valmistele muistiinpanot ja havainnollistamiskeinot. Muistiinpanoina voi olla koko puhe, josta on korostettu avainsanoja, tai avainsanalista, jossa on keskeiset asiat puheen rakenteen mukaan listattuna.

4. Esiinny vaikuttavasti

Harjoittele puheen pitämistä ainakin muutamia kertoja. Kokeile, miltä tuntuu liikkua tai esimerkiksi käyttää diaesitystä puheen aikana.

Kohtaa kuulijat rauhallisesti ja ota katsekontakti kuulijoihin puheen aikana.

Halutessasi voit videoida tai äänittää harjoittelun. Näin voit katsoa tai kuunnella sen ja tehdä tarvittavia muutoksia puheeseen ja esitystapaan.

Panosta esityksen aloitukseen. Lopeta puheesi ytimekkäästi ja vaikuttavasti.

Voit myös harjoitella pitämällä puheen ystäville tai perheenjäsenille ja pyytää palautetta esityksestä. Kerro palautteen antajille, millaisesta esiintymistilanteesta ja yleisöstä on kyse, jotta he osaavat antaa tarkoituksenmukaista palautetta.

Muista, että yleisö toivoo sinun onnistuvan esityksessä. Ole rohkeasti oma itsesi!

5. Arvioi onnistumista Pohdi, mikä puheessa onnistui ja missä haluaisit jatkossa kehittyä. Mikä esitystilanteessa meni suunnitelman mukaan? Missä tuli muutoksia? Pyydä palautetta esityksestä. Kerro palautteenantajalle, mistä asioista haluaisit saada palautetta. 53

TEHTÄVÄT 1. Kerratkaa käsitteitä. a. Lukekaa luvun 4 opetusteksti. b. Määritelkää pareittain tai pienryhmässä, millaisia seuraavat puheen lajit ovat ja mitkä ovat niille tyypillisiä piirteitä: tiedottava puhe vaikuttava puhe tilannepuhe. c. Mainitkaa jokaisesta puheen lajista jokin esimerkki mediasta tai arkielämästänne. d. Keskustelkaa havainnoistanne.

2. Keskustelkaa puheen rakentamisesta. a. Kirjoita lista omista tavoistasi tehdä puhe ja valmistautua puhe-esitykseen. b. Keskustelkaa pienryhmässä listoistanne. c. Laatikaa kolme ohjetta, joiden perusteella puheen laatiminen onnistuu.

4. Analysoi opiskelijan puhetta. a. Valitse yksi opiskelijoiden puheista (aineistot 2–4). Pylvänäisen puhe on luettavana oppikirjan sivulla 101 ja muut sivulla 61. b. Katso valitsemasi puhe. Tee muistiinpanot ja vastaa kysymyksiin. Mitä puhuja väittää aiheestaan? Miten aloitus ja lopetus tukevat pääväitettä? Miten puhuja perustelee väitettään? Millä keinoin hän pyrkii argumentoimaan? Mitä retorisia keinoja puhuja käyttää vahvistaakseen väitteitään? Miten puhuja käyttää nonverbaalisia keinoja vakuuttaakseen kuulijoita? c. Keskustelkaa pienissä ryhmissä puheiden vaikuttavuudesta. Kirjoittakaa yhdessä ohje vaikuttavan puheen pitäjälle.

Puhe Merikukka Pylvänäinen: Mistä yksinäisyys syntyy?

Puhe Milo Pehrsson: Sijoittamistaitoja nuorille

Puhe Alina Delcos: Nuorten ulkonäköpaineet sosiaalisessa mediassa

d. Jakakaa ohjeet koko ryhmälle.

3. Esitä klassikkopuhe. a. Etsi jokin tunnettu ja vaikuttava puhe tai valitse intiaanipäällikkö Seattlen kuuluisa puhe (aineisto 6, s. 59–60). Digikirjassa on myös linkkejä tunnettuihin puheisiin. b. Kiinnitä huomiota valitsemasi puheen eetokseen, paatokseen ja logokseen. Mikä puheen sisällössä on mielestäsi vaikuttavinta? Miksi se on jäänyt elämään ja on tunnettu? c. Opettele valitsemasi puhe mahdollisimman hyvin. Jos et halua opetella koko puhetta, voit valita opeteltavaksi myös laajahkon katkelman. Harjoittele puheen tekstiä lukemalla sitä ääneen useita kertoja. Voit korostaa tekstistä kohtia tai tehdä ydinsanalistan muistin tueksi. Kokeile erilaisia nonverbaaleja tehokeinoja, kuten katseen kohdistamista, tilankäyttöä, äänensävyjä, tauotusta ja eleitä. d. Esittäkää klassikkopuheet koko ryhmälle. Antakaa toisillenne puhe-esityksistä palautetta.

Tunnettuja puheita Linkkejä tunnettuihin puheisiin digikirjassa

5. Tiedottavan puheen tavoite ja sisältö a. Katso ja lue tiedottava puhe (aineisto 5). Tee muistiinpanot kysymysten pohjalta: Mikä on puheen keskeinen pääviesti? Mikä on puheen tavoite? Keitä kuulijat ovat? Millaisessa tilanteessa puhe on tarkoitettu pidettäväksi? Miten puheen aloitus ja lopetus toimivat? Mitkä ovat puheen kielelliset havainnollistamisen keinot? b. Keskustelkaa tiedottavan puheen käyttötarkoituksista. Milloin tiedottava puhe on tarpeen? Missä yhteyksissä olette itse pitäneet tiedottavia puheita? c. Laatikaa omat lyhyet tiedottavat puheenne. Päättäkää tilanne, jossa puheet pidetään. Valitkaa aiheet ja asiantuntijaroolit. Muodostakaa tiedotustilaisuus, jossa asiantuntijat pitävät omat tiedottavat puheensa.

58 ESIINTYMINEN TAITONA

Puhe Julia Berg: Nuori Aleksis -kilpailu

Intiaanipäällikkö Seattlen vastaus Washingtonin Suurelle Valkoiselle päällikölle 1854

WASHINGTONIN Suuri Päällikkö lähettää meille sanan,

että hän haluaa ostaa meidän maamme. Suuri Päällikkö lähettää meille myös ystävyyden sanoja ja vakuuttaa hy vää tahtoaan meille. Se on hänelle kunniaksi, sillä me tie dämme, että hän tuskin tarvitsee meidän ystävyyttämme. Mutta me harkitsemme hänen tarjoustaan. Sillä me tie dämme, että valkoinen mies voi tulla aseiden kanssa ja ottaa maamme ellemme myy. Kuinka kukaan voi ostaa tai myydä taivasta yläpuo lellamme tai maan lämpöä? Koko ajatus on meille outo. Ellemme omista ilman raikkautta tai veden kimallusta, kuinka kukaan voi ne ostaa? Jokainen pala tätä maata on pyhä minun kansalleni. Jokainen kiiltävä männynneulanen, jokainen rannan hiek kajyvä, usva hämärtyvässä metsässä, jokainen aukio ja jokainen pörräävä hyönteinen on pyhä kansan muistoissa ja kokemuksissa. Puissa virtaava mahla kuljettaa mukanaan punaisen miehen muistoja. Siirtyessään tähtien pariin unohtavat valkoisen miehen kuolleet sen maan, jossa he ensi kerran näkivät päivänvalon. Meidän kuolleemme eivät koskaan unohda tätä ihmeellistä maata, koska se on punaisen miehen äiti. Me olemme osa tätä maata ja se on osa meitä. Tuoksuvat kukat ovat sisariamme, kauris, hevonen ja mahtava kotka, ne ovat veljiämme. Kallioiset harjanteet, niittyjen rehevyys, ponin ruumiin lämpö ja ihminen – kaikki kuuluvat samaan perheeseen. Kun siis Washingtonin Suuri Päällikkö lähettää meille sanan, että hän haluaa ostaa maamme, hän vaatii meiltä todella paljon. Suuri päällikkö sanoo, että hän varaa meille paikan, jossa voimme elää omissa oloissamme, levossa ja rauhassa. Hän olisi meidän isämme ja me hänen lapsiaan. Me siis harkitsemme tarjoustasi ostaa meidän maamme. Mutta se ei ole helppoa. Sillä tämä maa on meille pyhä. Purojen ja jokien kimaltava vesi ei ole vain vettä, vaan se on meidän esi-isiemme verta. Jos myymme tämän maan, täytyy teidän muistaa, että se on pyhä. Teidän täytyy opet taa lapsillenne, että se on pyhä ja että jokainen häiläh tävä varjo järvien kirkkaassa vedessä todistaa minun kan sani elämän tapahtumista ja muistoista. Veden solina on minun isäni isän ääni. Virrat ovat veljiämme, ne sammuttavat janomme. Vir rat kantavat kanoottejamme ja ruokkivat lapsemme. Jos myymme sinulle maamme, teidän täytyy muistaa ja myös opettaa lapsillenne, että virrat ovat veljiämme ja teidän vel jiänne, ja teidän tulee kohdella niitä niin kuin veljiänne.

Punainen mies on aina joutunut väistymään etenevän valkoisen miehen tieltä kuin usva häipyy vuorilta aamu auringon noustessa. Mutta meidän isiemme tuhka on pyhä. Heidän hautansa on pyhä tanner ja niin ovat nämä kun naat, nämä puut, tämä maan kolkka pyhitetty meille. Me tiedämme, ettei valkoinen mies voi ymmärtää meidän tei tämme. Hänelle yksi paikka on yhtä kuin toinenkin, sillä hän on kuin muukalainen, joka tulee yöllä ja ottaa maasta mitä tarvitsee. Maa ei ole hänelle veli vaan vihollinen, ja kun hän on voittanut sen, hän jatkaa matkaansa. Isiensä haudat hän jättää taaksensa eikä välitä. Hän ryöstää maan lapsiltaan. Siitäkään hän ei välitä. Hänen isiensä haudat ja hänen lastensa perintöoikeudet on unoh dettu. Hän kohtelee äitiään maata ja veljeään taivaasta kuin tavaroita, joita voi ostaa, ryöstää ja myydä kuin lampaita tai lasihelmiä. Hänen ahneutensa nielaisee kaiken ja jäljelle jää vain autio maa. Mitäpä minä tiedän. Meidän tapamme eivät ole teidän tapojanne. Teidän kaupunkienne näkeminen koskee punai sen miehen silmiin. Mutta ehkäpä punainen mies on villi eikä ymmärrä. Ei ole hiljaista paikkaa valkoisen miehen kaupungeissa. Ei yhtään paikkaa, jossa voi kuulla silmujen puhkeavan keväisin tai hyönteisen siipien rahinan. Mutta ehkä kaikki johtuu siitä, että olen villi enkä ymmärrä. Melu voi lou kata korvia. Ja mitä on elämä, ellei voi kuulla kehrääjän yksinäistä huutoa tai sammakoiden kinastelua yöllä lam men ympärillä? Minä olen punainen mies, enkä ymmärrä sitä. Intiaani kaipaa lammen kasvojen yli suhahtavan tuulen pehmeää ääntä ja metsän havujen tuoksua tuulessa sateen jälkeen. Ilma on kallisarvoista punaiselle miehelle, sillä kai killa elävillä on osansa jokaisessa hengenvedossa, eläimet, puut, ihmiset – kaikki hengittävät samaa ilmaa. Valkoi nen mies ei näytä huomaavan ilmaa, jota hän hengittää. Hän on löyhkälle turta kuin päiviä kuolemaisillaan ollut mies. Mutta jos me myymme sinulle maamme, täytyy tei dän muistaa, että ilma on meille kallisarvoista, sillä se jakaa henkensä kaiken sen elämän kanssa, jota se ylläpitää. Tuuli, joka antoi isoisällemme hänen ensimmäisen hen genvetonsa, ottaa vastaan myös hänen viimeisen huokauk sensa. Ja tuulen täytyy antaa myös lapsillemme elämän henki. Ja jos me myymme maamme, täytyy sinun pitää se erillään ja pyhänä, paikkana, jonne valkoinen mieskin voi tulla maista maan tuulta, jolle niityn kukat ovat antaneen tuoksun. Niin me harkitsemme tarjoustanne ostaa maamme. Jos me päätämme hyväksyä sen, minä asetan yhden ehdon: 59

KÄSITTEET vuorovaikutusetiikka rakentava vuorovaikutus dialogi vihapuhe assertiivisuus misinformaatio disinformaatio

5 Esiintymisen etiikka Eettinen vuorovaikutus pyrkii ymmärtämiseen

Rakentavassa vuorovaikutuksessa pyritään aidosti ymmärtämään toista.

64 ESIINTYMINEN TAITONA

Vuorovaikutus edellyttää, että on valmis kuuntelemaan ja huomioimaan toisia sekä tekemään kompromisseja. Joskus eteen tulee väärinkäsityksiä ja tilanteita, joissa muiden toiveet ovat ristiriidassa omien kanssa. Niin maail manpolitiikassa, sosiaalisessa mediassa kuin jokaisen arkielämässä on tilan teita, joissa tietoa muutetaan tai jopa vääristellään oman edun nimissä. Esi merkiksi kahden vaikuttajan kärjistynyt Twitter-keskustelu voi näyttäytyä eri valossa vaikuttajien omille seuraajille. Vuorovaikutusetiikalla tarkoitetaan yleisiä eettisiä käytäntöjä, jotka liit tyvät vuorovaikutukseen. Se on osa vuorovaikutusosaamista siinä missä esi merkiksi hyvän puheen rakentaminen tai kuuntelemisen taito. Toisia kun nioittava ja rakentava viestintä, vaikuttamisen vilpittömyys ja päätöksenteon läpinäkyvyys sekä erilaisten arvojen ja näkökulmien kohtaaminen ovat esi merkkejä tilanteista, joissa vuorovaikutusetiikka tulee näkyviin. Rakentava ja moniääninen vuorovaikutus voi tarkoittaa esimerkiksi jär jestössä sitä, että kaikilla jäsenillä on oikeus ja mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin, eri näkökulmia arvostetaan ja niihin myös kannustetaan. Raken tava vuorovaikutus voi näkyä siinä, että jäsenet uskaltavat nostaa esiin kehi tysideoita ja kriittistä keskustelua käydään asiallisesti toista loukkaamatta.

Viestinnässä on mahdollista loukata toista vahingossa esimerkiksi kärke villä sanavalinnoilla tai mustalla huumorilla. Joskus ihminen itse ei edes tajua loukkaavansa: esimerkiksi asiatonta palautetta saatetaan perustella sano malla, että ”minä nyt vain olen suora”. Vuorovaikutusetiikassa keskeistä on myös osallistujien assertiivisuus. Assertiivisuus tarkoittaa omien oikeuksien puolustamista vuorovaikutuk sessa toisia kunnioittavalla tavalla. Jos esimerkiksi kokee saavansa toiselta asiatonta palautetta, on tärkeää, että kertoo oman näkökantansa selkeästi toiselle. Se tarjoaa myös vuorovaikutuskumppanille mahdollisuuden peilata ja kehittää omaa toimintaansa. Se, mitä pidetään eettisesti kestävänä ja tarkoituksenmukaisena viestin tänä, on sidoksissa aikaan ja ympäröivään kulttuuriin. Kasvaessaan lapset ja nuoret omaksuvat käsityksen siitä, millaista on hyvä ja eettinen vuorovai kutus. Esimerkiksi sukupuolineutraalin kielenkäytön avulla voidaan vahvis taa tasa-arvoa. Tämä voi näkyä vaikkapa siinä, että vältetään merkitsemästä sukupuolta epätasa-arvoisesti esimerkiksi nimityksillä lääkäri ja naislääkäri tai johtaja ja naisjohtaja. Myös esimerkiksi urheilijoiden psyykkinen hyvin vointi on noussut uusin painotuksin esiin mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa 2020-luvulla. Yhteiskunnassa käydään jatkuvaa arvokeskuste lua, minkä vuoksi myös yleinen käsitys vuorovaikutuksen eettisistä periaat teista muuttuu ajan saatossa. Samalla arvomme ja käsityksemme rakentuvat yhä enemmän osana globaalia viestintäverkkoa.

Vastuu, valta ja etiikka Vuorovaikutusetiikassa tarkastellaan vuorovaikutuksen osapuolten toimintaa muun muassa oikeuksien ja velvollisuuksien sekä lainmukaisuuden näkö kulmasta. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus mielipiteiden ilmaisuun. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mitä tahansa voi sanoa – ainakaan ilman seuraamuksia. Oikeus sananvapauteen ei oikeuta muiden oikeuksien loukkaamiseen. Jos esimerkiksi julkaisee toisesta valheel lista ja loukkaavaa tietoa, voi syyllistyä kunnianloukkaukseen. Samoin toisten tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa: jos hyödyntää omassa julkaisussaan jon kun toisen tekstiä tai kuvia, on tärkeää merkitä alkuperäinen tekijä ja lähde asianmukaisesti ja kysyä tarvittaessa lupa aineiston käyttöön. Eettinen viestintä on myös totuudenmukaista ja läpinäkyvää. Esimer kiksi yksittäisen ihmisen kokemuksella argumentointi ei ole totuudenmu kaista, jos se ei vastaa laajempaa tutkimustietoa aiheesta koko väestön tasolla. Läpinäkyvästi toimiessaan sosiaalisen median vaikuttaja kertoo, jos hän esi merkiksi mainostaa tiettyä kosmetiikkamerkkiä kaupallisessa yhteistyössä. Läpinäkyvyys tarkoittaa myös käytettyjen lähteiden merkintää asianmukai sesti, mikä mahdollistaa niiden kriittisen tarkastelun. Jokaisella on vastuita ja oikeuksia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhteisöillä voi olla myös omia arvoja ja käytänteitä, jotka ohjaavat sen jäsen ten toimintaa. Yksi esimerkki vuorovaikutuseettisestä toimintamallista on vertaissovittelu, jossa opiskelijoiden välisiä ristiriitoja pyritään ratkaisemaan yhteisöllisesti.

Miisa Nuorgam on julkiseen keskusteluun rohkeasti kantaa ottava somevaikuttaja ja toimittaja. Nuorgam tuo usein esimerkiksi Instagramissa esiin saamiaan epäasiallisia viestejä ja kohtaamaansa vihapuhetta. Dokumenttisarjassa Katkeamaton (2021) on seurattu Nuorgamin elämää ja pohdintoja muun muassa saamelaisuudesta.

Vuorovaikutusetiikka sosiaalisessa mediassa

Tahallinen väärin ymmärtäminen ruokkii vastakkain asettelua.

Sosiaalisessa mediassa jokainen voi olla vaikuttaja. Omien mielipiteiden jakaminen matalalla kynnyksellä sosiaalisessa mediassa voi olla tärkeä läh tölaukaus kulttuurin tasa-arvoisuuden ja vastuullisuuden edistämiseksi, mistä esimerkkejä ovat #metoo-kampanja, Black Lives Matter -liike sekä Veikkauksen epäkohtia esiin nostanut keskustelu. Vaikka sosiaalinen media ja erilaiset virtuaaliryhmät tuovat paljon hyvää, mahdollistavat ne myös louk kaamisen ja satuttamisen napin painalluksella. Anonymiteetti, viestinnän nopeus ja kasvottomuus voivat lisätä väärinkäsityksiä ja kärjistää ristiriitoja. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutuksen eettisiä haasteita ovat esimer kiksi tahallinen väärinymmärrys ja kärjistäminen. Vuorovaikutuksessa pyritään tyypillisesti tuomaan esiin jokaisen osallistujan ääni ja ymmär tämään eri osapuolia. Sen sijaan tahallinen väärinymmärtäminen ruokkii vastakkainasettelua. Esimerkiksi Jodelin anonyymius tai Twitterin nopea tempoinen keskustelukulttuuri voivat ruokkia kaikenlaista väärinymmärtä mistä. Tahallinen väärinymmärtäminen on kuitenkin oma lajinsa, jossa mistä tahansa viestistä voidaan löytää ristiriita tai nähdä se hyökkäyksenä omaa näkökulmaa vastaan. Vihapuhe tarkoittaa kielenkäyttöä, joka on vihan ja suvaitsemattomuu den leimaamaa. Tutkimusten mukaan joka toinen nuori on havainnut netissä vihapuhetta. Vihapuhe voi olla esimerkiksi joihinkin ihmisryhmiin kohdis tuvia vihamielisiä ja halventavia viestejä. Maalittaminen ja cancel-kulttuuri liittyvät samaan vihapuheen ilmiöön. Maalittamisessa yksi tai useampi toi mija kehottaa muita hyökkäämään tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Cancel-kulttuuri tarkoittaa puolestaan vaientamisen tai tuomitsemisen kult tuuria, jossa vääriksi koettuja mielipiteitä esittävä henkilö pyritään eristä mään omasta sosiaalisesta piiristään.

Sosiaalisen median vuorovaikutuksen vahvuudet ja haasteet Sosiaalinen media voi vahvistaa ulkopuolisuuden tai riittämättömyyden tunnetta.

Sosiaalinen media voi vahvistaa vastakkainasettelua sekä lietsoa vihaa ja epäluuloa.

HAASTEET 68 ESIINTYMINEN TAITONA

Sosiaalinen media ei ole aidosti tasa-arvoinen. Väärinkäytettynä se on myös sorron väline.

Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden itseilmaisuun ja oman äänen löytämiseen.

Sosiaalinen media tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden vaikuttamiseen. VAHVUUDET

Sosiaalinen media tarjoaa alustan ystävyydelle ja vertaistuelle.

Tutkimusten mukaan jopa joka viides suomalainen on kohdannut kiu saamista netissä. Nettikiusaaminen voi olla esimerkiksi nolojen kuvien tai valheellisten tietojen jakamista tietystä henkilöstä, ilkeiden viestien lähettä mistä, toisen nimissä esiintymistä tai ryhmästä eristämistä. Usein nettikiu saaminen voi olla osa muuta, esimerkiksi koulussa tapahtuvaa, kiusaamista. Kaikki loukkaava käyttäytyminen netissä ei ole kiusaamista. Osa kiusaami sesta on kuitenkin niin vakavaa, että se täyttää jo rikoksen kriteerit. Toista haukkumalla tai levittämällä toisesta otettua valokuvaa voi syyllistyä kun nianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, millaiseksi virtuaalinen viestintä verkkomme muodostuu. Esimerkiksi toisten postausten jakaminen ja niistä tykkääminen on vaikuttamista yhtä lailla kuin esimerkiksi mielenosoituk seen osallistuminen. Omaa vuorovaikutuskäyttäytymistä on aina tärkeää ajatella kokonaisuutena ja pohtia esimerkiksi, käyttäytyykö itse sosiaalisessa mediassa samalla tavoin kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaali sessa mediassa voi myös helposti muodostua niin sanottu somekupla, jossa henkilö näkee vain ystäviensä ja samalla tavalla ajattelevien ihmisten päivi tyksiä. Näin kuplautuminen voi rajata omaa näkökulmaa ja tehdä muiden ymmärtämisestä hankalampaa. Sosiaalisen median vuorovaikutusetiikkaan kuuluu myös se, miten estee töntä ja saavutettavaa viestintä on. Monia palveluja ei ole kehitetty siten, että ne automaattisesti huomioisivat esimerkiksi vammaisten ihmisten saa vutettavuussuosituksia. Saavutettavuutta voidaan lisätä esimerkiksi tekstit tämällä videoita, lisäämällä kuviin tekstivastineita ja kehittämällä ruudun lukuohjelmia. Parhaimmillaan sosiaalisen median mahdollisuudet ottaa osaa ympäröivään maailmaan ja kulttuuriin ovat avoinna kaikille. OHJE

Näin havainnoit vuorovaikutusetiikkaa sosiaalisessa mediassa 1. Keskustelun aihe ja sävy Mikä on keskustelun aihe? Puhuvatko keskustelun osa puolet samasta aiheesta? Onko keskustelun sävy rakentava?

2. Keskustelun osapuolet ja argumentit Ketkä ovat keskustelun osapuolet? Mitä mieltä keskustelijat ovat käsiteltävästä asiasta? Millaisia argumentteja keskustelijat esittävät?

3. Oman äänen esiin tuominen ja kuunteleminen Miten keskustelijat puolustavat omia näkökulmiaan? Ilmaisevatko keskustelijat näkökulmansa rakentavasti? Miten keskustelijat pyrkivät kuuntelemaan ja huomioimaan muiden näkökulmia? Pyritäänkö rakentamaan yhteistä ymmärrystä esimerkiksi tarkentavien kysymysten avulla?

4. Argumentit ja perustelut Millaisia argumentteja keskustelijat esittävät? Ovatko perustelut totuudenmukaisia? Kerrotaanko keskustelussa, mihin lähteisiin väitteet perustuvat? Onko keskustelussa havaittavissa puutteellista tai väärää tietoa? Esiintyykö tahallista tai epähuomiossa tehtyä väärinymmärtämistä? Miten mahdollisia väärinymmärryksiä pyritään korjaamaan?

5. Vuorovaikutuksen eettisyys ja lainmukaisuus Miten keskustelu täyttää tai ei täytä eettisen vuorovaikutuksen periaatteita? Miltä osin keskustelun osapuolten toimita on tai ei ole vuorovaikutuksen eettisten periaatteiden mukaista? Esiintyykö keskustelussa kielteisiä ilmiöitä, kuten vihapuhetta, kiusaamista, maalittamista tai kuplautumista?

Puhe Lila Ahnger: Rokotteiden kehittäjä Edward Jenner Keskustelkaa puheen keinoista. a. Katsokaa opiskelijan puhe. b. Keskustelkaa ryhmässä kysymysten pohjalta. Mikä on puheen tavoite? Miten puhuja vetoaa kohderyhmäänsä? Mitkä piirteet tekevät puheesta hyvän tai vaikuttavan? Millaista palautetta antaisitte puhujalle? Millaiset puheet ovat mielestänne vaikut tavia?

ESIINTYMISEN ANALYSOINTI JA PALAUTE TAVOITTEET oppia analysoimaan ja tulkitse maan erilaisia esiintymistilanteita oppia havainnoimaan ja tulkitse maan verbaalista ja nonverbaa lista viestintää sekä vaikuttamista vuorovaikutustilanteissa harjaantua analysoimaan puhut tuja ja audiovisuaalisia viestintä tilanteita harjoitella palautteen antamista

OPINTOJAKSON AIKANA analysoidaan erilaisia esiintymis tilanteita harjoitellaan antamaan ja otta maan vastaan palautetta tarkastellaan erilaisia esiintyjiä ja esiintymistilanteita

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaa tivat harjoittelua. Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Ana lysoin ja arvioin ainakin yhden viestintätilanteen. Arvioin palautteen pohjalta, miten voin kehittyä esiintyjänä.

Esiintymisen sisältö, esitystapa ja yleisön rooli

Puhe-esityksestä voi analysoida sisältöä, ilmaisukeinoja ja yleisön osallistumista.

Haastattelutilanteessa haastateltava pyrkii huomioimaan sekä haastattelijan että yleisön. Usein keskustelu etenee haastattelijan esittämien kysymysten kautta. Kuvassa on haastateltavana kirjailija Laura Malmivaara Helsingin kirjamessuilla vuonna 2021.

Kiinnostava sisältö, havainnollinen ja luova esitystapa sekä hyvä liveyleisö voivat tehdä esityksestä erityisen. Näiden esityksen piirteiden ja yleisön roolin analysoiminen auttaa tutkimaan esityksen toteutusta tarkemmin. Esimerkiksi kohdentamista ja kontaktia voi analysoida tarkkailemalla, miten esiintyjä pyrkii herättämään kuulijoiden mielenkiinnon ja pitämään sitä yllä. Puheenvuoron rakenteesta on hyvä analysoida ainakin puheen aloitusta, etenemistä ja lopetusta. Puheenvuoron sisällössä kiinnitetään puolestaan huomiota keskeiseen sanomaan ja sen perusteluihin. Ilmaisutavan analysoinnissa kannattaa huomioida kielellistä ja nonverbaalista ilmaisua sekä erilaisia havainnollistamisen keinoja. Näiden esiintymistaitojen osa-alueiden lisäksi esimerkiksi vaikuttavasta puheesta on mielekästä analysoida yksityiskohtaisesti myös argumentointia ja retoriikka. Analysoinnissa kannattaa keskittyä niihin esityksen ja esiintymisen piirteisiin, jotka ovat tilanteessa olennaisia. Niitä voi hahmottaa pohtimalla seuraavia kysymyksiä: Mitkä asiat erityisesti vaikuttivat puhe-esityksen onnistumiseen? Mitkä sisällöt olivat esityksen lopputuloksen kannalta tärkeimpiä? Huomiota voi kiinnittää myös esiintymistilanteen lajille tärkeisiin esiintymistaitoihin. Esimerkiksi podcastista voi tarkastella, miten puhuja havainnollistaa ja rytmittää asioita äänellään. Viihteellisestä vlogista voi olla tärkeää analysoida huumorin käyttöä. Lisäksi esiintymisen analysoinnissa keskitytään yleisön rooliin. Yleisön toiminnan havainnointi auttaa näkemään, millä tavoin myös yleisö on vastuussa esityksen onnistumisesta. Etenkin reaaliaikaisessa esiintymistilanteessa yleisö toimii parhaimmillaan hyvin aktiivisesti ja vastavuoroisesti. Toisaalta yleisön roolia ja yleisötaitoja on mielekästä analysoida myös esimerkiksi vlogista tai mediahaastattelusta. Silloin voi tarkastella myös sitä, miten esiintyjä ja yleisö viestivät esityshetken tai videon julkaisemisen jälkeen esimerkiksi verkkokommenteissa.

80 ESIINTYMISEN ANALYSOINTI JA PALAUTE

Näin analysoit puhe-esitystä Analysoinnin osa-alue

Analysointikohteet

1. Esiintymistilanteen lähtökohdat

Konteksti ja tekstilaji Mikä on esiintymisen tilannekonteksti? Missä ja milloin esitys pidetään? Onko esiintymistilanne fyysinen, virtuaalinen, hybridi vai tallenne? Mikä on esiintymisen tekstilaji: esimerkiksi vaikuttava puhe, onnittelupuhe, alustus tai vlogi? Mikä on puhe-esityksen tavoite? Onko tavoitteena esimerkiksi jakaa tietoa, viihdyttää vai vaikuttaa yleisöön? Millaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kulttuuriin esiintyminen sijoittuu? Esiintyjä ja yleisö Kuka on esiintyjä? Keitä kuulijat ovat? Onko esiintymistilanne osapuolille uusi vai tuttu? Millaisia odotuksia ja ennakkotietoja osallistujilla voi olla puhe-esityksestä? Esiintymistilanteen luonne ja tunnelma Millainen tunnelma esiintymistilanteessa on? Onko puhe-esitys luonteeltaan virallinen vai rento? Millaisia odotuksia tilanteeseen kohdistuu? Millaisia vaikutelmia esiintymistilanteesta, sen tunnelmasta ja osapuolista muo dostuu?

2. Esityksen sisältö ja ilmaisukeinot

Kohdentaminen ja kontakti Miten esiintyjä pyrki herättämään ja pitämään yllä kuulijoiden mielenkiintoa? Miten esiintyjä on vuorovaikutuksessa kuulijoiden kanssa? Miten esiintyjä kohdentaa puheenvuoronsa ja argumenttinsa kuulijoille? Miten esiintyjä ottaa kontaktia yleisöön? Puheenvuoron rakenne Millainen rakenne esityksessä on? Eteneekö se johdonmukaisesti ja selkeästi? Millainen on puhe-esityksen aloitus? Millaisia siirtymiä puheenvuorossa on? Millainen on puhe-esityksen lopetus? Puheenvuoron sisältö Mikä on puhujan keskeinen sanoma tai väite? Miten puhuja perustelee väitteensä? Onko puhuja valinnut keskeiset sisällöt perustellusti? Miten puheen sisällöt sidostuvat toisiinsa? Miten vuorovaikutuksen etiikka näkyy puheessa? Ovatko puhe ja sen perustelut todenmukaisia, läpinäkyviä ja eettisesti kestäviä? Ilmaisutapa Onko puhe-esityksen ilmaisutapa tilanteeseen sopiva, tarkka ja havainnollinen? Millaisia kielellisiä ilmaisukeinoja puhe-esityksessä käytetään? Millaisia nonverbaalisia ilmaisukeinoja puhe-esityksessä käytetään? Miten puhuja havainnollistaa kertomiaan asioita? Miten puhuja käyttää esitys- ja havaintovälineitä esityksen tukena? Millaisia audiovisuaalisia keinoja esityksessä käytetään? Jos esitys on kuvattu, miten kuva on rajattu? Miten kokonaisuus on leikattu?

3. Yleisön rooli

Millainen rooli yleisöllä on esiintymistilanteessa? Kuinka aktiivinen yleisö on? Miten aktiivisuuden taso sopii tilanteeseen? Miten yleisö osoittaa kuuntelemista? Miten yleisö osallistuu esiintymistilanteeseen? Miten yleisö vaikuttaa esityksen tunnelmaan? Miten yleisö vaikuttaa esityksen lopputulokseen? Miten esityksessä annetaan ja otetaan vastaan palautetta? Miten kuuntelijan vastuu toteutuu esiintymistilanteessa?

KÄSITTEET rakentava palaute esiintymisen reflektointi

7 Palaute esiintymisestä Palautteen antaminen puhe-esityksestä

Rakentava palaute kannustaa esiintyjää kehittämään taitojaan.

Palaute auttaa esiintyjää kehittämään taitojaan. Palaute voi myös ohjata muokkaamaan toimivammaksi esiintymistilanteen järjestelyjä, kuten yleisön sijoittumista, havainnointivälineiden käyttöä ja esityksen aikatauluttamista. Esiintyjää tukeva palaute on riittävän tarkkaa ja perusteltua. Jotta puhe-esityksestä voi antaa analyyttista palautetta, on tärkeää havainnoida esiintymistä kokonaisuutena ja ottaa huomioon sen eri osa-alueet. Opinnoissa ja työelämässä tulee eteen tilanteita, joissa kuulijoilla on virallinen rooli palautteenantajana. Esimerkiksi oppitunnilla puheenvuoron pitämistä harjoitellaan usein niin, että osa kuulijoista antaa palautetta puhujalle. Työpaikalla kollegalla voi olla vastuu antaa työkaverilleen palautetta asiakkaalle pidetystä puheenvuorosta, jotta tiimi voi jatkossa kehittää toimintaansa. Tällaiset tavoitteelliset palautekeskustelut eroavat vapaaehtoisesta ja vapaamuotoisesta kommentoinnista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai yleisötilaisuuden jälkeen. Parhaimmillaan rakentava palaute kannustaa puhujaa kehittämään taitojaan. Palaute kohdistuu sekä esiintymisen vahvuuksiin että kehityskohteisiin. Se on riittävän konkreettista, oikea-aikaista ja asiallista. Lisäksi palautteessa on hyvä keskittyä niihin piirteisiin, joihin esiintyjä voi vaikuttaa harjoittelun avulla. Palautetta voi antaa esiintyjälle suullisesti tai kirjallisesti. Joskus käytössä voi olla pisteytetty palautelomake, jonka avulla keskusteluun voi nostaa muutaman keskeisen vahvuuden sekä kehityskohteen. Parhaimmillaan palautekeskustelu on vuorovaikutustilanne, jossa myös esiintyjä pääsee kommentoimaan ja tarkentamaan saamaansa palautetta. Palautteenantajan arvokkaat huomiot ja näkökulmat voivat tukea puhujan onnistumista tulevissa esiintymistilanteissa.

88 ESIINTYMISEN ANALYSOINTI JA PALAUTE

OHJE

Näin annat palautetta puhe-esityksestä 1. Tee puhe-esityksestä muistiinpanoja

2. Kannusta esiintyjää kehittymään

Katso puhe-esitys niin, että varaat viereesi sekä muistiinpanovälineet että esiintymisen palaute lomakkeen. Näin sinun on helppo kirjata muistiin havaintojasi.

Pyri tunnistamaan puhe-esityksen vahvuudet ja kehityskohteet. Voit hyödyntää palautelomaketta, joka auttaa suuntaamaan palautteen monipuoli sesti esiintymiseen.

Kirjoita esityksen aikana muistiinpanoja: keskei siä huomioita, tärkeitä nostoja puhe-esityksen sisällöstä sekä esiintymisen vahvuuksia ja kehi tyskohteita.

Korosta palautteesta keskeiset asiat, jotka haluat palautteensaajan muistavan. Voit nostaa esiin esimerkiksi 1–3 vahvuutta ja 1–3 kehityskohdetta.

Jos käytettävissä on tallenne, keskity ensimmäi sellä katselukerralla tarkastelemaan esiintymis tilannetta kokonaisuutena. Millainen tunnelma esityksessä on? Millaisia ovat osallistujat? Mikä on puhe-esityksen tavoite? Analysoi toisella katselukerralla yksityiskohtai semmin esiintymistaitoja.

Perustele ja havainnollista tärkeimpiä huomioita si: Miksi puhe tuntui hyvin kohdennetulta? Miksi puheen aloitus oli hyvä? Miten puheen tärkeimpiä argumentteja olisi voinut perustella monipuoli semmin? Anna palautetta sellaisista piirteistä tai osaamises ta, joita palautteensaaja voi harjoitella. Tehtäväsi on auttaa palautteensaajaa kehittymään.

3. Anna palautetta rakentavasti Muotoile palautteesi huolella. Varmista, että pääkohdat erottuvat muusta palautteesta. Jos kerrot kaikki havaitsemasi asiat yhtenä listana, voi puheen erityinen arvo hukkua yksityiskohtien joukkoon. Anna palautteesi selkeästi, konkreettisesti ja rakentavasti. Muista perustella ja eritellä myös myönteinen palaute. Voit suosia palautteessa niin sanottuja minä-viestejä: Minä pidin erityisesti puheen aloituksesta, sillä – –. Minusta puheessa ei tullut riittävän hyvin esiin se, miksi – –. Jos se on mahdollista, kysy palautteensaajalta ennakkoon, millaista palautetta hän toivoo saavansa. Anna palautetilanteessa puhujalle tilaa tarkentaa saamaansa palautetta. Parhaimmillaan palautekes kustelu on oppimistilanne molemmille.

Omaa esiintymisjännitystä voi helpottaa valitsemalla itselleen mieleisen aiheen ja esiintymisen tyylin. Jos ryhmässä on turvallinen ja kannustava henki, on jokaisen helppoa olla oma itsensä ja harjoitella oman äänen esiin tuomista ilman pelkoa.

Palautelomake puhe-esityksen arviointiin Palautelomake auttaa kiinnittämään huomion olennaisiin asioihin esiintymistilanteessa. Esiintymistä arvioi daan tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kriteereillä. Vahvuuksiin ja kehityskohteisiin tarkentuva palaute tukee oppimista ja kannustaa harjoittelemaan esiintymistaitoja. Parhaimmillaan palaute on asial lista, tarkkaa ja oikea-aikaista. On tärkeä muistaa, että palautteenantajan tehtävä on auttaa palautteensaa jaa kehittymään. Arvioi väittämiä asteikolla 1–4 (1 = välttävästi, 2 = tyydyttävästi, 3 = hyvin, 4 = kiitettävästi).

Puhe-esityksen arviointi

Puhe-esitys sopii tyyliltään ja toteutukseltaan esiintymisen tilannekontekstiin.

Esiintyjä ottaa kuulijat huomioon ja kohdentaa esityksensä heille.

Esiintyjä herättää kuulijoiden mielenkiinnon ja ylläpitää sitä puhe-esityksen ajan.

Puhe-esityksen rakenne on selkeä, ja esitystä on helppo seurata.

Puhe-esityksen aloitus, lopetus ja siirtymät toimivat hyvin.

Puhe-esityksen keskeinen sisältö on valittu perustellusti, ja pääsanoma välit tyy selkeästi.

Esiintyjän perustelut ovat riittäviä, uskottavia ja monipuolisia.

Esiintyjä havainnollistaa esitystään kielellisin ja nonverbaalisin keinoin tehok kaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Esiintyjä käyttää mahdollisia esitys- ja havaintovälineitä tehokkaasti ja tarkoi tuksenmukaisesti.

Esiintyjä osaa kuunnella ja ottaa vastaan palautetta.

Esiintymistilanteen tai puheenvuoron erityiset vahvuudet (1–3 kpl): Esiintymistilanteen tai puheenvuoron keskeiset kehityskohdat (1–3 kpl): Arvioi lopuksi, miten itse onnistuit palautteenantajana. Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1–4 (1 = välttävästi, 2 = tyydyttävästi, 3 = hyvin, 4 = kiitettävästi).

Miten onnistuin palautteenantajana?

Antamani palaute oli kannustavaa ja asiallista.

Antamani palaute oli selkeää ja perusteltua.

Antamani palaute kohdistui sekä vahvuuksiin että kehityskohtiin.

Annoin palautteessani riittävästi konkreettisia esimerkkejä, jotka tukevat palautteensaajan oppimista.

Palautekeskustelu oli vuorovaikutteinen, ja palautteensaajalla oli mahdollisuus tarkentaa saamaansa palautetta.

Miten aion kehittyä palautteenantajana jatkossa:

92 ESIINTYMISEN ANALYSOINTI JA PALAUTE

TEHTÄVÄT 1. Laatikaa omat ohjeet palautteen antamiseen. a. Lukekaa opetusteksti ja ohje palautteen antami sesta s. 88−89. b. Tiivistäkää yhdessä opetustekstin keskeiset asiat. Kootkaa opetustekstin pohjalta viiden tär keimmän asian muistilista rakentavan palaut teen antamiseen. c. Jakakaa listat koko ryhmälle. Keskustelkaa yhdessä listoista.

2. Anna itsellesi palautetta puheenvuorosta. a. Pitäkää puheenvuoroja, jotka kuvataan videolle. Sopikaa yhdessä puheenvuorojen pituus. b. Kirjoita heti puheenvuoron jälkeen ajatuksiasi sen onnistumisesta. Miltä esiintyminen tuntui? Saitko sanottua kaiken, minkä halusit? Vastasiko puheenvuoro suunnitelmiasi ja ennakko-odotuk siasi? Miten yleisö reagoi?

e. Tarkastelkaa pareittain omia puheenvuorojanne ja kysymyksiänne. Keskustelkaa siitä, mitkä ovat molempien vahvuudet puheen pitäjinä. f. Kirjoita itsellesi hyväksyvät ja kannustavat voi malauseet puheenpitäjänä. Esimerkiksi: "Otan hienosti huomioon yleisön! Olen suunnitellut puheen hyvin! Olen innostunut aiheestani!"

3. Tulkitkaa kritiikkejä. a. Lukekaa artikkeli Kritiikki syntyy rakkaudesta, joka käsittelee taiteilijoiden suhdetta kritiikkiin (aineisto 1). b. Keskustelkaa pienessä ryhmässä siitä, millainen on hyvä kritiikki taideteoksesta tai esityksestä. Miten mediassa julkaistu kritiikki taideteoksesta eroaa yksityishenkilön toiselle antamasta palaut teesta?

c. Katso oma puheenvuorosi uudestaan videolta. Tee muistiinpanoja puheesta palautelomakkeen avulla (s. 92).

c. Etsikää jostakin esityksestä, kuten stand up -esityksestä, keikasta, näytelmästä tai puheesta, kritiikki, jossa on voimakas mielipide esityksestä. Tarkastelkaa, miten mielipide perustellaan. Poh tikaa, miltä kritiikki tuntuu esiintyjästä.

d. Esitä vähintään kaksi kysymystä, joiden avulla voit täydentää puheenvuoroasi.

d. Kirjoittakaa yhdessä lista siitä, millaista kritiikkiä haluaisitte itse saada esiintymisestänne.

Kritiikki syntyy rakkaudesta

Kritiikkiä luetaan systemaattisesti väärin: palautteena taiteilijalle. OLEN kriitikko. Nalkuttaja, snobi, senttari*, jonka tarkoituksena on rangaista taiteilijoita ja pilata yleisöltä huvi. Näin kirjoitti tammikuussa The New York Timesin kriitikko A. O. Scott artikkelissaan, joka oli otsikoitu: Jokainen on kriitikko. Hän pähkäili kriitikkoinstituution merkitystä. Miksi yksi ihminen pääsee kertomaan taiteesta mielipiteensä, joka on olevinaan se oikea? Tätä kysytään tuon tuosta Suomessakin. Sosiaalisen median aikakaudella kysymys tuntuu nousevan esiin aivan uudella tavalla. Kuten A. O. Scott sanoo: ”kuka tarvitsee kiukkuista nalkuttajaa, kun ystävällinen algoritmi kertoo perustuen aiempiin ostoksiisi, että on jotain muutakin, mistä voit pitää (You May Also Like) sekä leegio Facebook-kavereita vahvistamassa valintasi viisauden”. Tämä tuli mieleen runsas viikko sitten, kun kirjailija Juha Itkonen jakoi Facebookissa Helsingin Sanomien Arla Kanervan kirjoittaman kritiikin uudesta romaanistaan. Kritiikki ei ollut ylistävä, kuten eivät monet muutkaan kritiikit, joita Itkosen Palatkaa perhoset -teoksesta on julkaistu.

Facebookissa Itkonen tilitti, ettei tunnista kritiikistä kirjaansa ja avautui yllättävän rajusti: ”Tämä arvostelu saa minut kuitenkin epäilemään omaa mielenterveyttäni. Jumalauta, olenko tullut täysin harhaiseksi? Voiko tämän kirjan kokea näin? Kyllä kai. Miksei. Mitäpä minulla siihen on sanomista. Yhden ihmisen mielipide. Kiitos siitä.” Itkosen päivityksestä tuli uutinen, ja sadat ihmiset osoittivat hänelle sympatiaa tykkäyksin ja kommentein. Kirjabloggari Kirsi Piha kirjoitti vastakirjoituksen HS:n kritiikille, ja Pihan kirjoitukselle oli jopa ostettu näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Ennen taiteilija saattoi jäädä yksin nielemään kyyneleitään satuttavan kritiikin jälkeen, mutta nyt sosiaalinen media rientää tarvittaessa taiteilijan lohduksi mollaamaan pahaa kriitikkoa. Useat kriitikot saavat lukea itsestään asiatonta, rumaa ja valheellistakin kommentointia netissä. Sama ilmiö koskee nykyään monia kriittisiä journalisteja. Persoona vedetään lokaan, ja menneet kaivellaan esiin. Netissä pätevät viidakon lait. 93