Ääni 3 näytesivut

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Ääni tukee oppimista Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa.

Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun.

Käsitteet on listattu jokaisen luvun alussa ja tummennettu tekstistä.

Lue lisää -tekstit syventävät opiskeltavia asioita ja tuovat niihin uusia näkökulmia.

Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.

Toimitus ja kuvatoimitus Tiia Kähärä ja Katariina Voutilainen

Graafinen suunnittelu, taitto ja kansi Sari Väkelä Kuvalähteet kirjan lopussa

Esimerkit havainnollistavat tekstien ominaisuuksia ja ilmaisukeinoja sekä tarjoavat malleja tekstien tulkintaan ja tuottamiseen.

Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien kirjoittamiseen.

Tehtävät on jaettu kolmeen ryhmään:

1. painos

Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.

© Vilja Laaksonen, Taika Martikainen, Pirjo Sallinen ja Edita Publishing Oy

Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.

Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi.

Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-8049-4 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2021

Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, tehdään laajoja vuorovaikutustaitojen harjoituksia ja tuotetaan omia tekstejä.

1

Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä.

Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 3 Opiskelijan digiaineistoista. Aineisto­ paketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaa­liset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.

1 2 3 4 5

SISÄLLYS

ÄI 3

ALUKSI ........................................................................................ 4 Itsearviointi...................................................................................... 6 Tavoitteet ja opiskelusuunnitelma ............................................... 8 Kokoavat tehtävät ....................................................................... 10 Lue ja tulkitse kirjallisuutta ......................................................... 12

VUOROVAIKUTUS RAKENTUU YHDESSÄ ......... 14 1 2 3 4

Minä viestijänä........................................................................ 16 Vuorovaikutus­ympäristöt...................................................... 24 Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä ............................ 32 Vaikuttava vuorovaikutus...................................................... 41

VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ ............... 48 5 Vuorovaikutuksen dynamiikka ryhmässä ........................... 50 6 Keskustelun, kuuntelun ja osallistumisen taidot ............... 61

VUOROVAIKUTUSTA ANALYSOIMASSA ............. 74 7 Ryhmäviestinnän analysointi................................................ 76 8 Rakentava palaute ja ryhmän kehittäminen ...................... 84

LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄT............ 90 Lukutaidon tehtävät..................................................................... 92 Kirjoitustaidon tehtävät............................................................... 97 Hakemisto.................................................................................... 102 Kuvalähteet ................................................................................ 103 Oppimisen havainnointi............................................................. 104

TEHTÄVÄT

Kokoavat tehtävät KOKOAVISSA TEHTÄVISSÄ syvennytään keskeisiin opiskeltaviin sisältöihin ja

tuotetaan luetun ja tutkitun perusteella arvosteltava tuotos. Se voi olla tehtävän mukaan esimerkiksi kirjoitettu teksti, tekstikokoelma, video, kuvakollaasi, esitys tai näytelmä. Tässä moduulissa vuorovaikutussuhteiden kartta suositellaan tehtäväksi yksin, mutta kulttuurikansiotehtävän voi suorittaa yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä.

Opintojakson alussa sovitaan ryhmässä kokoavan tehtävän suorittamisesta, arvioinnista ja aikataulusta.

Kokoavista tehtävistä muodostuu lukion aikana monipuolinen näyte suomen kielen ja kirjallisuuden opintojen keskeisistä tiedoista ja taidoista.

1.

Vuorovaikutussuhteiden kartta OPINTOJAKSON ALUKSI

Piirrä omien vuorovaikutussuhteidesi kartta. a. Kirjoita oma nimesi paperin tai tiedoston keskelle.

Kirjoita lähimmäksi itseäsi sinulle läheisimpien ihmisten nimet, e ­ simerkiksi perhe ja parhaat ystävät. b. Kirjoita hieman kauemmaksi itsestäsi koulu- ja harrastuskavereiden sekä sukulaisten nimiä. c. Kirjoita reunoille verkostoihisi kuuluvien ihmisten nimiä. Verkostot ovat ryhmiä, joiden jäsenet tuntevat esimerkiksi koulusta, töistä tai harrastusprojekteista. d. Tarkastele karttaa. Millaisia ryhmiä elämässäsi on?

Millaisia kokemuksia sinulla on vuorovaikutustilanteista ja -suhteista? Merkitse karttaan kokemuksia eri symboleilla, joita voivat olla esimerkiksi sydän, tähti ja erilaiset nuolet. e. Pohdi, miten ryhmissäsi viestitään. Miten kielenkäyttösi vaihtelee eri ryhmissä? Miten toiminta ryhmissä on vaikuttanut viestijäkuvaasi?

c. Valitse ryhmistä yksi, jossa on tehtäväkeskeisen sekundaariryhmän piirteitä. Mitä ryhmäprosessin vaiheita olet havainnut ryhmän toiminnassa?

Mikä on mielestäsi ryhmän tärkein ryhmäprosessin vaihe? Perustele valintasi. d. Tarkastele samaa ryhmää uudestaan. Mitä ryhmäviestinnän ilmiöitä olet siinä havainnut? Miten eri ilmiöiden kanssa on toimittu? e. Sama ihminen voi olla eri ryhmissä aivan eri rooleissa, mutta toisaalta moni meistä hakeutuu herkästi kohti roolia, jossa on aiemminkin ollut.

Mitä havaitset omista tavoistasi ottaa rooleja? f. Laadi havaintojesi pohjalta lyhyt teksti otsikolla “Ryhmien ihanuus ja kamaluus”. Voit kirjoittaa, kuvata videon tai äänittää podcastin.

OPINTOJAKSON LOPUKSI

Analysoi oman ryhmäsi toimintaa.

f. Tarkastele karttaasi ja kokoa päähuomioistasi lyhyt teksti otsikolla “Minä erilaisten ryhmien jäsenenä”.

Voit kirjoittaa, kuvata videon tai äänittää podcastin.

a. Valitse vuorovaikutussuhteiden kartastasi tarkastelun kohteeksi ryhmä, jonka jäsen olet tai olet ollut.

Ryhmä voi olla esimerkiksi koulun ryhmätyöryhmä, harrastusryhmä tai työtiimi. Valitse ryhmä, jonka tunnet hyvin ja joka on tavannut paljon.

OPINTOJAKSON PUOLIVÄLISSÄ

b. Analysoi valitsemasi ryhmän dynamiikkaa oppikirjan tietojen ja ohjeiden avulla.

Päivitä vuorovaikutussuhteiden karttaa. a. Tarkastele opintojakson alussa tekemääsi vuorovaikutussuhteiden karttaa. Merkitse P niihin ryhmiin, joissa on primaariryhmän piirteitä, ja S niihin ryhmiin, joissa on sekundaariryhmän piirteitä. Muista, että useissa ryhmissä voi olla molempia piirteitä. b. Tarkastele ryhmien normeja ja toimintaa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä havaitset primaari- ja sekundaariryhmien välillä? Pohdi etenkin ryhmien muodostumista ja ylläpitämistä.

10 ALUKSI

Millaisia rooleja ja normeja ryhmässä on?

Miten ryhmä on kehittynyt?

Mitä ryhmäviestinnän ilmiöitä ryhmässä havaitset?

Mikä ryhmän toiminnassa on mielestäsi hyvää?

Millä tavalla ryhmä voisi olla vielä toimivampi? c. Laadi havaintojesi pohjalta teksti, jossa analysoit ja tulkitset ryhmän toimintaa ja pohdit, miten sitä voisi kehittää. Voit kirjoittaa, kuvata videon tai äänittää podcastin.

2. Kulttuurikansio: Minä katsomossa Suunnittele ja toteuta ohjeiden mukaan tuotos, jossa kerrot havaintojasi ja tulkintojasi jostakin puhetilaisuudesta, julkisesta kokouksesta, näytelmästä tai esityksestä. a. Päätä aihe ja rajaa oma näkökulma. Käytä apuna laatikoissa listattuja esimerkkiaiheita sekä kysymyksiä aiheen ja näkökulman valintaan. b. Tutki valitsemaasi aihetta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Hae tietoa erilaisista sopivista lähteistä. Rajaa aihe sopivan kysymyksen avulla.

Suunnittele, millaisen tuotoksen teet. c. Valitse, minkä esityksen tai mitkä esitykset katsot. Tee itsellesi ennen katsomista kysymyksiä, joita tarkkailet katsomisen aikana. d. Toteuta suunnitelmasi kulttuurikansion ohjeen mukaan.

OHJE

Kulttuurikansio Jokaisessa moduulissa on Kulttuurikansio-­tehtävä, jonka avulla laajennat tietämystäsi kulttuurista ja osoitat keskeisten sisältöjen osaamista.

Kulttuurikansio-­tehtävä sisältää aina myös vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Kulttuurikansioon tehdään arvioitava tuotos, jonka avulla voit osoittaa osaamistasi monipuolisesti.

Kirjoitettujen tekstien vaihtoehtona voit valita välillä esimerkiksi podcastin tai videon. Kulttuurikansion tekeminen lisää kulttuurista lukutaitoa, jota tarvitaan myös ylioppilaskokeessa.

1. Tavoitteet

e. Esittele tuotos muille tavalla, johon sisältyy vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Sopikaa esittelystä yhteisesti ryhmän kanssa.

Tunnen tärkeimmät opiskeltavat sisällöt ja osaan hyödyntää tietoa niistä omassa tekstissäni.

f. Antakaa toisillenne palautetta Kulttuurikansio-­ töistä.

Harjoittelen vuorovaikutustaitoja.

Esimerkkiaiheita Millainen keskustelija selviytyy hyvin julkisessa esiintymisessä?

Mikä näyttelemisessä kiehtoo?

Miten voisin harjoitella vuorovaikutustaitoja?

Miten vireytyminen näkyy ammattiesiintyjän työssä?

Kuka saa äänensä kuuluviin?

Millaista ryhmän tai esiintyjäjoukon vuorovaikutus on?

Miten joku esiintyjä tai puhuja on vaikuttanut minuun ja miksi?

Kysymyksiä aiheen ja näkökulman valintaan Millaista vuorovaikutusta tai esiintymistä haluaisit tarkkailla?

Minkä aiheen tutkiminen tukee tavoitteitasi?

Miten voi osoittaa opintojakson sisältöjen hallintaa? Mitä sisältöä painotat työssäsi?

Mihin vuorovaikutusosaamista koskeviin kysymyksiin haluaisit vastauksia?

Mitä mieltä olet valitsemastasi aiheesta?

Osaan tulkita ja tuottaa monenlaisia tekstejä.

Kehitän kieli- ja kulttuuritietoisuutta tutustumalla monipuolisesti erilaisiin teksteihin.

2. Työskentely Kulttuurikansio-tehtävä sisältää keskustelua erilaisten tekstien kanssa. Voit valita lähdeaineistoksi mitä tahansa tekstejä.

Oman tuotoksen tukena ovat esimerkiksi kirjat, taidenäyttelyt, elokuvat, teatteriesitykset, urheilutapahtumat sekä kulttuuri-ilmiöt, kuten kirjamessut, taiteilijatapaamiset, median ilmiöt ja ajankohtaiset keskustelut, joista on julkaistua materiaalia.

Viittaa käyttämiisi teksteihin asianmukaisesti, ­jotta oma äänesi erottuu selkeästi toisten tekstien äänistä.

3. Tuotos Kulttuurikansion tuotos voi olla kirjoitettu teksti, puhe, elokuva tai video, podcast tai haastattelu, näyttely, muotinäytös, kulttuurikävely, näytelmä, musiikkiesitys tai jotakin, mitä ei ole kenties vielä edes nimetty.

Monimuotoiset tekstit voivat olla kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai niiden yhdistelmiä.

Tuotos voi olla asiateksti, mediateksti tai fiktiivinen teksti.

Mikä voisi olla näkökulmasi aiheeseen?

11

Mitä on vuorovaikutus? a. Pohtikaa pienessä ryhmässä, miten määrittelette vuorovaikutuksen. Mihin määritelmänne perustuu? Kirjoittakaa lyhyt määritelmä vuorovaikutukselle. b. Kootkaa lista kaikista vuorovaikutustilanteista, joissa olette viimeisen vuorokauden sisällä olleet. c. Pohtikaa, millä tavoin listatut tilanteet eroavat toisistaan. Millä perusteella tilanteet voisi jakaa ryhmiin? Ryhmitelkää listan tilanteita jollakin periaatteella. d. Pohtikaa lopuksi koko ryhmän kesken: ­Millaiset vuorovaikutustilanteet ovat listoissa yleisimpiä, millaiset puuttuvat?

Mitkä piirteet yhdistävät listattuja tilanteita? e. Tehkää lopuksi yhdessä koko ryhmän kanssa yhden virkkeen mittainen vuorovaikutuksen määritelmä.

VUOROVAIKUTUS RAKENTUU YHDESSÄ TAVOITTEET tutustua viestijäkuvan, vuorovaikutusosaamisen sekä verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän käsitteisiin syventää käsitystä itsestään viestijänä ja ryhmän jäsenenä oppia tarkastelemaan vuorovaikutusta, kieltä ja identiteettiä sekä niiden tilanteista vaihtelua oppia havainnoimaan ja tulkitsemaan verbaalista ja nonverbaalista viestintää sekä vaikuttamista vuorovaikutuksessa lisätä mahdollisuuksia, halua ja rohkeutta osallistua monipuolisesti erilaisiin viestintätilanteisiin

OPINTOJAKSON AIKANA sovelletaan viestijäkuvan, vuorovaikutusosaamisen sekä verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän käsitteitä käytäntöön harjoitellaan reflektoimaan omaa toimintaa viestijänä ja ryhmän jäsenenä tulkitaan verbaalista ja nonverbaalista viestintää eri tilanteissa harjoitellaan taitoa toimia monipuolisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Osallistun rohkeasti erilaisiin viestintätilanteisiin oppitunneilla. Reflektoin omaa viestijäkuvaani.

KÄSITTEET vuorovaikutus vuorovaikutusosaaminen viestijäkuva vuorovaikutustaidot palaute itsereflektio viestintärohkeus

1

Minä viestijänä

Mitä on vuorovaikutus?

Kaikki ihmissuhteet ja sosiaalinen maailma rakentuvat vuorovaikutuksessa.

16 VUOROVAIKUTUS RAKENTUU YHDESSÄ

Päivittäinen arkemme rakentuu erilaisista kohtaamisista perheen, ystävien ja yhteisöjen, kuten harrastusryhmien, kesken. Aamulla kerrotaan päivän suunnitelmat aamupalapöydässä ja vilkaistaan, mitä sosiaalisessa mediassa on tapahtunut. Oppitunneilla käydään pari- ja ryhmäkeskusteluja ja tauoil­­la jutellaan kavereiden kanssa. Illalla kohdataan muita esimerkiksi harrastuksissa. Jokainen näistä kohtaamisista toisten ihmisten kanssa rakentaa sosiaa­ lista todellisuuttamme.

Vuorovaikutus tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista viestintää, jossa jaetaan merkityksiä kasvokkain tai esimerkiksi digitaalisten kanavien kautta. Puheviestinnän opiskelun tavoitteena on lisätä ymmärrystä vuorovaikutuksesta: millaisia ovat vuorovaikutuksen ilmiöt, miten vuorovaikutusosaaminen kehittyy ja miten realistinen viestijäkuva rakentuu. Vuorovaikutusosaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitsemme erilaisissa viestintätilanteissa. Arjessa tämä osaaminen näkyy tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena vuorovaikutuksena. Vuorovaikutusosaamista on myös vuorovaikutuksen eettisten periaatteiden noudattaminen.

Vuorovaikutusta kuvataan usein dynaamisuuden ja ainutlaatuisuuden käsitteillä. Dynaamisuus viittaa siihen, että vuorovaikutus on jatkuvassa liikkeessä ja etenee jatkuvasti ajassa. Jokainen osallistuja vie vuorovaikutustilannetta eteenpäin omalla toiminnallaan.

Vuorovaikutuksen ainutlaatuisuus puolestaan kuvastaa sitä, että jokainen vuorovaikutustilanne on sellaisenaan ainutkertainen. Vaikka opettaja pitäisi saman päivän aikana kahdelle rinnakkaiselle opetusryhmälle saman oppitunnin, nämä tunnit ovat keskenään erilaisia. Ryhmien erilaiset opiskelijat ja keskustelut muokkaavat oppitunnin kulkua. Aika, paikka, aiemmat kokemukset sekä muut tilanteeseen osallistuvat ja heidän ajatuksensa muovaavat vuorovaikutustilanteesta omanlaisensa.

Kaikki ihmissuhteet ja verkostot perustuvat vuorovaikutukseen. Sosiaalinen todellisuus luodaankin vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutuksen avulla opitaan tulkitsemaan, ennustamaan ja muuttamaan maailmaa.

Viestijäkuva rakentuu vuorovaikutuksessa Viestijäkuva tarkoittaa viestijän käsitystä itsestään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Viestijäkuva ei ole yksilön pysyvä ominaisuus, vaan se muovautuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Viestijäkuvaa voi kehittää puheviestinnän harjoittelulla.

Viestijäkuvan rakentuminen alkaa varhaislapsuudessa oman perheen parissa. Elämänpiirin laajetessa viestijäkuvaan vaikuttavat muun muassa koulun viestintäilmapiiri, opettajien tavat, tottumukset ja asenteet, vertaisten tuki ja kannustus, ympäristöltä saatu palaute, puhekulttuuri sekä yhteiskunta ja siinä vallitsevat arvot.

Jokaisella on vahvuuksia joissakin vuorovaikutustaidoissa ja enemmän harjoiteltavaa toisissa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa olla taitava viestijä – arvokkaita tapoja ja tyylejä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiä. Samoin myös ihmisen viestijäkuva rakentuu erilaisista palasista. Ihminen voi esimerkiksi kokea olevansa taitava viestijä pienryhmissä mutta jännittää ison yleisön edessä puhumista.

Yhdessä rakennettu ja yhteiseksi tehty Sana kommunikaatio eli viestintä tulee latinan sanoista communis ja communicare, jotka tarkoittavat yhteistä ja yhteiseksi tekemistä. Vielä 1950-luvulla viestintää kuvattiin lineaarisina malleina, joissa viesti siirtyi yksisuuntaisesti puhujalta kuuntelijalle.

Paremmin sanan etymologiaa ja vuorovaikutteista luonnetta kuvaa kuitenkin kehä, jossa vuorovaikutus on jatkuvassa liikkeessä.

Ulla Donnerin sarjakuvaromaanissa Spleenish (2017) pohditaan, millaisia ovat ystävien väliset merkitykselliset keskustelut nykyään.

17

Viestijäkuvan tunnusmerkkejä

Vuorovaikutustaitoja voi oppia esimerkiksi harjoittelemalla puheen pitämistä ryhmän edessä tai riitatilanteen selvittämistä kavereiden kesken.

Vahvan viestijäkuvan tunnusmerkkejä

Heikon viestijäkuvan tunnusmerkkejä

Halu hakeutua vuorovaikutustilanteisiin

Halu vetäytyä taustalle vuorovaikutustilanteissa

Luottamus omaan osaamiseen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin viestintätilanteissa

Epävarmuus omasta osaamisesta ja tunne siitä, ettei voi vaikuttaa viestintätilanteissa

Mahdollisuus osallistua ja tuoda oma ääni esiin

Vaikeus tuoda oma ääni esiin ja osallistua vuorovaikutukseen

Kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja kehityskohteita

Vaikeus nähdä omia vahvuuksia ja ottaa vastaan myönteistä palautetta

Rohkeus harjoitella vuorovaikutustaitoja monipuolisesti

Haluttomuus harjoitella vuorovaikutustaitoja

Viestijäkuvan ominaispiirteitä havainnollistetaan usein kahden ääripään, vahvan ja heikon viestijäkuvan, kautta. Nämä ääripäät eivät sellaisenaan kuvaa monisyistä viestijäkuvaa. Oman viestijäkuvan ominaispiirteiden ymmärtäminen voi kuitenkin auttaa tunnistamaan, miksi esimerkiksi suhtautuu tietynlaisiin viestintätilanteisiin myönteisesti ja toisiin kielteisesti.

Ihminen voi myös suhtautua omaan osaamiseensa liian kriittisesti, jolloin käsitys omista taidoista on heikompi kuin taidot oikeasti ovat. Koska viestijäkuva muuttuu kokemusten myötä, sitä voi vahvistaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelulla ja kehittymistä tukevan palautteen avulla.

Jos ihmisellä on realistinen viestijäkuva, hän näkee, millaisia ovat omat vahvuudet ja harjoittelun kohteet viestijänä. Hänen viestijäkuvansa on samansuuntainen kuin se, millaisena muut hänet näkevät. Realistiseen viestijäkuvaan voi sisältyä vahvan ja heikon viestijäkuvan piirteitä. Ihmisellä voi olla vahvuuksia joissain vuorovaikutustaidoissa ja enemmän harjoiteltavaa ja epävarmuutta toisissa.

Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen Vuorovaikutustaitoja voi oppia, ja niitä on mahdollista vahvistaa harjoittelemalla. Pelkkä vuorovaikutukseen osallistuminen ei vielä ole aktiivista harjoittelua. Oppimiskokemuksesta saa parhaan hyödyn irti rakentavan palautteen ja sen reflektoinnin avulla. Itsereflektio tarkoittaa oman toiminnan arvioi­ mista. Itsereflektiossa on mukana aina oppimisen ja toiminnan arvioinnin ajatus: mitä tilanteessa tapahtui, miltä tilanne itsestä tuntui, mikä tilanteessa onnistui, mitä tilanteessa olisi voinut tehdä toisin ja mitä tilanteesta voi oppia tulevaisuutta ajatellen.

Toisilta saatu palaute voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja siten päivittämään omaa viestijäkuvaa myönteisempään suuntaan. Jos on aiemmin pitänyt itseään huonona puhujana, voi kannustavan palautteen tuella oppia arvostamaan enemmän omia esiintymistaitojaan. Esimerkiksi nuoren harrastus- tai ohjaustoiminnasta saama kokemus ja myönteinen palaute voivat vahvistaa hänen myönteistä käsitystään omista ryhmäviestintätaidoistaan.

18 VUOROVAIKUTUS RAKENTUU YHDESSÄ

Jokainen voi omalla toiminnallaan kannustaa toisia keskustelutilanteessa ja rakentaa siten vuorovaikutusta. Esimerkiksi nyökkäyksillä toisen puheenvuoron aikana voi rohkaista tätä jatkamaan tarinaa. Tarkentavat kommentit ja kysymykset voivat ohjata keskustelua uusille urille.

Näin vuorovaikutusprosessi on kaikkien siihen osallistuvien yhteinen tulos ja jaettu kokemus.

Muista nämä viisi asiaa palautteesta 1. Palaute vahvistaa vuorovaikutusosaamista ja rakentaa realistista viestijäkuvaa.

2. Palautteen tavoitteena on auttaa puheviestintää harjoittelevaa kehittymään.

3. Palaute kiinnittyy asioihin, joihin puheviestinnän harjoittelulla voi vaikuttaa.

Hyvä palaute ei kohdistu ihmisen pysyviin ominaisuuksiin, kuten ulkonäköön.

Näin nuori voi kokea itsensä esimerkiksi yhteishenkeä nostattavana tiimipelaajana, varmana ohjaajana tai taitavana palautteen antajana. Jos nuori olisi saanut huonoa palautetta esimerkiksi ryhmän johtamisesta, hänen kokemuksensa omista taidoistaan viestijänä olisi ollut hyvin todennäköisesti erilainen.

Parhaimmillaan myönteiset kokemukset vuorovaikutuksesta lisäävät rohkeutta viestiä. Viestintärohkeus tarkoittaa ihmisen halukkuutta ja valmiutta osallistua erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Taitavankaan viestijän taidot eivät tule näkyväksi, jos hän ei uskalla tai halua osallistua vuorovaikutukseen. Viestintärohkeus kasvaa yleensä kokemuksen ja harjoittelun myötä. Se on myös sidoksissa ympäröivään tilanteeseen. Siinä missä opiskelija voi osallistua aktiivisesti keskusteluun pienryhmässä, voi hänestä tuntua vaikeammalta ottaa puheenvuoroja koko luokan edessä.

Osallistuminen on olennaista vuorovaikutustaitojen harjoittelussa, sillä taitoja vahvistetaan kokemuksen kautta. Realistisen viestijäkuvan kehittymistä tukee myös se, että ihminen oppii arvostamaan erilaisia viestintätapoja ja -tyylejä. Asenteet omaa vuorovaikutusosaamista kohtaan kehittyvät usein myönteisemmäksi puheviestintää harjoittelemalla. Jokaisella meistä on oma persoonallinen tapamme viestiä, ja oma vuorovaikutusosaaminen vahvistuu yksilöllisistä vahvuuksista käsin. Joku voi olla taitava kuuntelija, toisen vahvuus voi olla positiivisen ryhmähengen luominen.

4. Hyvä palaute on oikea-aikaista, tarkkaa, asiallista. Se kiinnittyy sekä vahvuuksiin että kehityskohtiin.

5. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri tukee puheviestintätietojen ja -taitojen oppimista. Jokainen voi vaikuttaa siihen, että ryhmässä on mukava harjoitella yhdessä.

19

Kun puhuminen pelottaa UUSI SOSIAALINEN TILANNE tai esiintyminen yleisön

edessä voi innostaa ja jännittää. Jännitys voi tuntua kehossa fysiologisena vireytymisenä, kuten sykkeen ja hengi­tyksen kiihtymisenä tai kämmenten hikoamisena. Parhaimmillaan vireytyminen on tärkeä voimavara. Positiivisesti tulkittuna vireytyminen tarkoittaa, että on latautunut ja valmis panemaan parastaan vuorovaikutustilanteessa.

Noin 70 prosenttia suomalaisista on jännittänyt joskus jotakin haastavaa sosiaalista tilannetta, kuten esiintymistä.

Jännittäminen on hyvin tavallinen ilmiö, eikä sitä tarvitse pitää outona tai piilotettavana asiana. Joskus jännittämisestä voi kuitenkin muodostua taakka. Esimerkiksi omasta mielestä pieleen mennyt esiintymistilanne voi vaikuttaa siihen, että seuraavalla kerralla esiintyminen jännittää entistä enemmän. Jos oman eriävän mielipiteen sanominen on suututtanut kaverin, voi seuraavalla kerralla tuntua helpommalta jättää oma mielipide sanomatta ja myötäillä toisia.

Pahimmillaan kielteiset kokemukset muuttuvat itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Näin esimerkiksi yleisön edessä puhetta pitävä saattaa ajatella epäonnistuvansa, koska hän omasta mielestään epäonnistui edellisellä kerralla. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että myönteisiä kokemuksia voi kerryttää vain kokemuksen ja harjoittelun kautta. Vetäytyminen ja osallistumattomuus voivatkin johtaa siihen, ettei pääse harjoittelemaan esimerkiksi puheen pitämisessä tarvittavia taitoja.

Aiemmista epäonnistumisen kokemuksista voi päästä irti esimerkiksi rakentavan palautteen ja uusien myönteisten kokemusten avulla. Usein esiintymisjännityksen taustalta löytyykin kielteisiä kokemuksia tai epärealistisia odotuksia. Jos ei esiinny jatkuvasti töiden tai harrastusten kautta, ei esiintymistilanteessa voi odottaa samanlaista suoritusta kuin esimerkiksi työkseen Youtube-kanavaa pyörittävältä vaikuttajalta.

Jos epäonnistumisen tunne liittyy yleisön edessä puhumiseen, voi esimerkiksi pohtia, miten itse valmistautui tilanteeseen, millaisia odotuksia tilanteeseen liittyi, miten tilanne omasta mielestä meni ja millaista palautetta tilanteesta tuli muilta. Opettaja tai palautteen antaja voi omalla panoksellaan auttaa puhujaa tunnistamaan vahvuuksiaan ja tukea häntä pitämään odotukset realistisina. Jännittävää tilannetta voi helpottaa myös valmistautumalla. Esimer-

20 VUOROVAIKUTUS RAKENTUU YHDESSÄ

Puheen pitäminen on taito, jota voi harjoitella. Parhailla esiintyjillä on takanaan valtava määrä toistoja, mikä on tehnyt heistä mestareita omalla alallaan. On hyvä muistaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa esiintyä.

kiksi puheenvuoron alun huolellinen suunnittelu ja harjoittelu auttaa pääsemään vauhtiin, mikä usein lieventää jännitystä esiintymistilanteessa. Myös omaa vireytymistä eli valmistautumiseen kuuluvia tuntemuksia voi oppia tulkitsemaan myönteisesti.

Kaiken kaikkiaan on tärkeää muistaa, että esimerkiksi kyky puhua yleisön edessä ei ole pysyvä ominaisuus. Se on taito, jota voi harjoitella. Toistojen myötä esiintymisestä tulee usein helpompaa ja esiintymistilanteet alkavat tuntua tutulta. Vaikka kokenut esiintyjä jännittäisi esiintymistä, on hän ehtinyt kartuttaa erilaisia toimintamalleja jännityksen kanssa pärjäämiseen. Puheviestinnän harjoittelu vahvistaa ihmisen vuorovaikutustaitoja hänen omista vahvuuksistaan käsin. Kannustavassa ilmapiirissä jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja tuoda oma äänensä kuuluviin.

Kieli ja identiteetti Identiteetti käsitteenä kuvaa ihmisen käsitystä itsestään: millainen olen suhteessa muihin. Identiteettiä käytetäänkin usein minäkuvan synonyymina, ja viestinnällinen identiteetti on puolestaan verrattavissa viestijäkuvaan.

Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Uudet havaitut piirteet puhujassa voivat vaikuttaa muiden käsitykseen hänestä, ja muilta saatu palaute voi puolestaan vaikuttaa ihmisen käsitykseen itsestään vuorovaikutustilanteissa.

Jokainen meistä on kiinnittynyt useampaan ryhmään ja sen mukanaan tuomaan identiteettiin. Sosiaalinen identiteetti tarkoittaa sitä, millaisena näemme itsemme ryhmän tai yhteisön jäsenenä. Esimerkiksi ilmaukset olen suomalainen, olen isoveli ja olen ryhmän 1A jäsen kuvaavat ihmisen sosiaalista identiteettiä eri näkökulmista.

Kielen avulla pystymme myös ilmaisemaan omaa identiteettiämme ja sitä, mihin ryhmiin haluamme kuulua. Kieli voi viestiä tiettyyn alakulttuuriin kuulumisesta ja vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tiiviit ryhmät ja alakulttuurit sisältävät usein omia merkitysverkostojaan, jotka avautuvat vain niiden jäsenille. Ryhmässä voidaan esimerkiksi vahvistaa yhteenkuuluvuutta symbolisen vuorovaikutuksen keinoin, kuten kertomalla toistuvasti tarinaa yhteisen luokkaretken kohokohdasta. Toisaalta taas jotkin nuorten käyttämät lyhenteet, kuten emt (en mä tiedä) ja mp (mielipide), voivat tuntua toiseen ikäryhmään kuuluvasta vieraalta. Usein etenkin nuoret ovat kekseliäitä kielen muovaajia. Se näkyy tällä hetkellä muun muassa kirjoitettua viestintää nopeuttavissa lyhenteissä. Samalla kun sanat ja niiden merkitykset muuttuvat ajassa, muovautuu kieli myös uusien sukupolvien myötä.

Kielen avulla pystyy ilmaisemaan omaa identiteettiään ja sitä, mihin ryhmiin haluaa kuulua.

Kieli yhdistää meidät historiaan ja menneeseen, mutta sillä on myös merkittävä voima uuden rakentajana. Esimerkiksi Black lives matter -liike on nostanut tasa-arvoteemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota kielenkäyttöön ja toimintamalleihin, jotka voivat ylläpitää kulttuuriin liittyviä ennakkoluuloja ja luoda epätasa-arvoa ihmisryhmien välille.

21

TEHTÄVÄT 1. Lue luku 1. Minä viestijänä.

c. Poimi testin vastauksista yksi vahvuus, jota arvostat omassa viestijäkuvassasi eniten.

a. Määrittele kirjallisesti seuraavat käsitteet: vuorovaikutus, vuorovaikutusosaaminen, viestijäkuva ja viestintärohkeus.

d. Kertokaa pienryhmässä omat vahvuutenne muille. Pohtikaa, millaisilla vuorovaikutus­teoilla te voitte ryhmän jäseninä auttaa muita saavuttamaan tavoitteensa.

b. Keksi määritelmiin havainnollistavat esimerkit omasta elämästäsi.

e. Kertokaa pienryhmä kerrallaan keskustelunne pääkohdat koko ryhmälle. Pohtikaa yhdessä, miten oman viestijäkuvan vahvuuksien ymmärtäminen vaikuttaa ihmisen toimintaan.

c. Jakautukaa pienryhmiin. Lukekaa kaikkien esimerkit ääneen ja valitkaa niistä havainnollisin. d. Jakakaa valitsemanne esimerkit koko ryhmälle ja keskustelkaa niistä yhdessä.

3. Tutki somevaikuttajan viestijäkuvaa.

2. Pohdi omaa viestijäkuvaasi.

Valitse joko vaihtoehto A tai B.

a. Valitse janalta, miten hyvin väittämä kuvaa sinua. b. Tarkastele vastauksiasi. Valitse yksi taito, jossa haluaisit erityisesti kehittyä. Kirjoita se muistiin.

Tee itsellesi konkreettinen tavoite, miten harjoittelet taitoa opintojakson aikana.

A

a. Mitkä käänteet Back nostaa uransa tärkeimmiksi? b. Pohdi Backin työn ja harjoittelun määrää suhteessa hänen tavoitteisiinsa. Mitä havaitset?

Esimerkiksi: Haluan harjoitella vuorovaikutustaitoja monipuolisesti erilaisissa tilanteissa.

c. Miten sinusta toimii Backin tapa puhua ja ottaa kontaktia someyleisöön?

Harjoittelen tässä opintojaksossa vuorovaikutustaitoja menemällä kolmesti vieraan viereen istumaan ja ilmoittautumalla vähintään kerran vapaaehtoiseksi ryhmäviestintäharjoitukseen.

d. Roni Back käsittelee videolla kehitystään vaikuttajana. Miksi on hyödyllistä pohtia ja reflektoida omia vuorovaikutustaitoja? e. Roni Back puhuu avoimesti menestyksestä ja rahasta ja esiintyy itsevarmasti. Pohdi, mitä hyviä ja huonoja puolia on siinä, että nuori seuraaja samastuu tällaiseen vaikuttajaan. Keksi kaksi myönteistä ja kaksi kielteistä puolta.

Viestijäkuvani 0 1 2 3 4

1. Hakeudun mielelläni erilaisiin viestintätilanteisiin.

2. Luotan siihen, että pärjään erilaisissa viestintätilanteissa.

3. Pystyn vaikuttamaan vuorovaikutustilanteiden etenemiseen ja tunnelmaan.

4. Tuon oman ääneni esiin erilaisissa tilanteissa.

5. Minun on helppo tunnistaa ja nimetä vahvuuksiani viestijänä.

6. Harjoittelen mielelläni vuorovaikutustaitoja.

0 = väittämä ei kuvaa minua lainkaan 1 = väittämä kuvaa minua hiukan 2 = väittämä kuvaa minua jonkin verran 3 = väittämä kuvaa minua melko hyvin 4 = väittämä kuvaa minua hyvin

22 VUOROVAIKUTUS RAKENTUU YHDESSÄ

Katso Roni Backin video, jossa hän käsittelee omaa polkuaan aloittelevasta tubettajasta menestyneeksi somevaikuttajaksi.

B

Katso Mmiisaksen video, jossa hän käsittelee omaa minäkuvaansa ja viestijäkuvaansa. a. Millaisena ihmisenä Mmiisas näkee itsensä? b. Millaisissa vuorovaikutustilanteissa Mmiisas kokee olevansa parhaimmillaan? Millaiset tilanteet ovat hänelle välillä hankalia? Miksi? c. Miten sinusta toimii Mmiisaksen tapa puhua ja ottaa kontaktia someyleisöön? d. Mmiisas käsittelee videolla kehitystään viestijänä. Miksi on hyödyllistä pohtia ja reflektoida omia vuorovaikutustaitoja? e. Peilaa omaa viestijäkuvaasi Mmiisakseen. Keksi yksi yhdistävä ja yksi erottava tekijä.

4. Analysoi ryhmäviestiketjuja. a. Tutki puhelimesi sisältöjä, kuten viestiryhmiä, sähköpostia ja muita sosiaalisen median tilejä, joissa viestittelet muiden ihmisten kanssa. b. Valitse kaksi erilaista viestiketjua, joissa on vähintään kolme henkilöä. Toiseen ketjuun voi kuulua tuttuja ja läheisiä ihmisiä, toiseen taas vieraampia. c. Tarkastele lähettämiäsi viestejä kielellisen vaihtelun näkökulmasta.

Mitä eroja huomaat tavassasi käyttää kieltä?

Mitä puhekielisiä sanavalintoja, lyhenteitä ja lauserakenteita käytät viestiketjuissa? Missä tilanteissa ne esiintyvät?

Missä yhteyksissä käytät yleiskielisiä sanavalintoja ja lauserakenteita?

Mihin tarkoituksiin käytät emojeja tai gifanimaatioita? d. Keskustelkaa parin kanssa siitä, missä ketjuissa kieli vaihteli eniten. Pohtikaa, mistä tämä johtuu. Teidän ei tarvitse kertoa, keitä viestiketjuihin osallistui, vaan voitte kertoa vain viestienne kielellisestä vaihtelusta.

5. Oman ryhmän my day -video Tehkää ryhmästänne noin viiden minuutin mittainen my day -esittelyvideo, jossa kuvataan tavallista päivää vuorovaikutuksen näkökulmasta. Millaisia vuorovaikutuskohtaamisia päivänne sisältää? a. Sopikaa työnjako. Työvaiheita ovat esimerkiksi ideointi, käsikirjoittaminen, näytteleminen, kuvaaminen ja editointi. Valitkaa, onko videolla yksi vai useampi päähenkilö. Hyödyntäkää kaikkien vuorovaikutuskokemuksia. b. Suunnitelkaa, kuinka paljon eri vaiheisiin voidaan käyttää aikaa, jotta olette ajoissa valmiita. c. Tehkää noin viiden minuutin mittainen video. d. Katsokaa pienryhmässä toisen ryhmän video ja keskittykää vuorovaikutukseen. Analysoikaa katsomisen jälkeen, mitä vuorovaikutustilanteita videon henkilöt kohtasivat päivän aikana ja millaisia tilanteet olivat. e. Pohtikaa koko ryhmän kanssa, miksi my day- ja my week -videoista on tullut Youtubessa suosittu genre. Keksikää ainakin yksi laajempi kulttuurinen ilmiö, johon ne liittyvät. Keksikää myös ainakin yksi kriittinen huomio.

6. Harjoittele viestintärohkeutta.

1

a. Valitse jokin arkielämän tilanne, jossa voit harjoitella viestintärohkeutta. Se voi olla esimerkiksi asiakaspalvelutilanne, kuten avun pyytäminen myyjältä tai valituksen tekeminen palautteen pyytäminen ja vastaanottaminen opettajalta perheen lomasuunnitelmakeskustelu tärkeiden kuulumisten kertominen kaverille. b. Valmistaudu keskusteluun kysymysten avulla: Video Roni Back: Mun matka nollasta tilaajasta puoleen miljoonaan. Youtube 22.1.2020.

2

Mikä valitsemasi tilanne on?

Miten haluat pyrkiä viestimään kyseisessä tilanteessa? Kirjoita kolme konkreettista tavoitetta ja perustele, miksi ne ovat tärkeitä.

Miksi valitsemasi tilanne on sopiva tavoitteiden harjoitteluun? c. Harjoittele viestintärohkeutta valitsemassasi tilanteessa. d. Kirjoita lyhyt raportti. Vastaa raportissasi seuraaviin kysymyksiin:

Video Mmiisas: Jännittää julkaista tämä.

Kuka mä ihan oikeasti oon? Youtube 17.1.2020.

Mitä halusit harjoitella? Miksi?

Minkä tilanteen valitsit?

Millaisia tavoitteita asetit? Miksi?

Miten arvioit onnistuneesi tavoitteissasi?

Miten arvioit harjoituksen vaikuttaneen käsitykseesi omasta viestintärohkeudestasi?

Miten haluaisit parantaa viestintärohkeuttasi jatkossa?

23

Video Radiojuontajien haastattelu a. Katsokaa YleX:n radiojuontajien Ville ”Viki” Eerikkälän ja Juuso ”Köpi” Kallion haastat­ telu.Keskustelkaa haastattelusta pienessä ryhmässä.

Millaisia ryhmäviestintätaitoja radiojuon­ tajan työssä tarvitaan?

Miksi kuunteleminen on tärkeää radio­ juontajan työssä?

Mitä Viki ja Köpi ajattelevat hiljaisuu­ desta keskusteluissa?

Mitä ajatuksia haastattelu herätti? Mitä uutta tietoa saitte radiojuontajan työstä?

Mitä havaintoja teette haastattelutilan­ teesta? b. Millaisia ryhmäviestintätaitoja eri amma­ teissa tarvitaan? Keksikää esimerkkejä.

VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ TAVOITTEET perehtyä ryhmäviestinnän ilmiöihin, erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin, rooleihin ja ryhmätaitoihin oppia osallistumaan ryhmäviestintä­ tilanteisiin tavoitteellisesti ja raken­ tavasti kehittää tehtävä- ja suhdekeskeisiä taitoja, keskustelutaitoja, kuuntele­ misen taitoja sekä osallistumisen tai­ toja ryhmäviestintätilanteissa oppia tunnistamaan, analysoimaan ja arvioimaan erilaisia ryhmäviestintä­ tilanteita ja ryhmätaitoja oppia toimimaan tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa rakentavasti

OPINTOJAKSON AIKANA Susanna Majuri: Lapset ja taivas. 2017.

havainnoidaan ja analysoidaan erilai­ sia ryhmäviestintätilanteita, ryhmä­ ilmiöitä sekä keskustelijoiden rooleja ja ryhmätaitoja toimitaan erilaisissa ryhmäviestintä­ tilanteissa tavoitteellisesti ja rakenta­ vasti omaa vuorovaikutusta mukaut­ taen harjoitellaan tavoitteelliseen ryhmä­ keskusteluun osallistumista ja raken­ tavan palautteen antamista muille

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mit­ kä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Kehitän kuuntelutaitojani. Harjoittelen aktiivisesti tavoitteellista ja ra­ kentavaa toimintaa ryhmäkes­ kusteluissa.

KÄSITTEET primaari- ja sekundaariryhmä ryhmädynamiikka konflikti ryhmän koheesio ryhmäajattelu polarisaatio vetäytyminen tavoitteellinen ryhmäkeskustelu roolit

5 Vuorovaikutuksen dynamiikka ryhmässä Erilaiset ryhmät ja niihin kuuluminen Jokainen meistä kuuluu useisiin erilaisiin ryhmiin. Ryhmään kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista, joka vahvistaa myös itsearvostusta. Parhaassa tapauksessa jokainen ryhmässä saa arvostusta ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Ryhmässä on myös mahdollista tehdä ja kehittää asioita, jotka yksin olisivat vaikeita, hitaita tai mahdottomia. Näin ryhmään kuuluminen tukee sekä henkilökohtaisia että tehtävien suorittamiseen liittyviä tavoitteita.

Koululuokka, kaveriporukka ja pelitiimi netissä ovat esimerkkejä erilaisista ryhmistä. Ryhmässä on vähintään kolme jäsentä, jotka tunnistavat toisensa, ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tuntevat kuuluvansa ryhmään.

Ryhmiä voi jaotella niiden tavoitteen ja läheisyyden mukaan. Primaari­ ryhmät, kuten ystäväporukat, ovat läheisiä ja usein myös pitkäkestoisia.

Sekundaariryhmät ovat sen sijaan selkeämmin muodostuneet jonkin tavoitteen saavuttamista varten. Esimerkiksi projektiryhmän tavoite on tietyn projektin tekeminen. Siksi ryhmän jäsenten väliset suhteet eivät ole välttämättä yhtä läheisiä ja kontaktit yhtä tiiviitä kuin primaariryhmillä. Todellisuudessa vain harva ryhmä edustaa puhtaasti kumpaakaan ääripäätä. Ystäväporukka voi esimerkiksi muodostua saman luokan kavereista, joiden kanssa tehdään koulussa myös ryhmätöitä.

Ryhmän toiminta voi olla eri tavoin säänneltyä. Näitä sääntöjä kutsutaan ryhmän normeiksi. Normit muodostuvat ryhmässä toimimisen aikana.

Pelaamisesta kiinnostuneen ystäväporukan vakiintunut toimintatapa voi esimerkiksi olla, että ryhmä kokoontuu virtuaalisesti pelien äärellä, peleihin ei saa tuoda ulkopuolisia ja pelaamisen aikana puhutaan vain tietyistä asioista.

Projektiryhmän normeja voi puolestaan olla, että vapaa keskustelu ajoitetaan tapaamisen alkuun eikä ryhmän vetäjää kyseenalaisteta.

50 VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ

Normit eivät itsessään ole hyviä tai huonoja. Ne voivat olla kirjoitettuja, ääneen lausuttuja tai ääneen lausumattomia. Usein normit ovat ääneen lausumattomia ja niistä tullaan tietoiseksi vasta, kun normia rikotaan. Ryhmä ei yleensä hyväksy normien rikkomista, ja se voi aiheuttaa konfliktin.

Sekä primaari- että sekundaariryhmän tavoitteet voidaan jakaa suhdeja tehtäväkeskeisiin. Suhdekeskeiset tavoitteet liittyvät vuorovaikutussuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, kuten tutustumiseen projektiryhmäläisten kanssa tai yhteiseen ajanviettoon ystäväporukan kanssa. Tehtäväkeskeiset tavoitteet ohjaavat suoraviivaisemmin ryhmän tehtävän onnistumista, kuten päätöksen saamista valmiiksi.

Vaikka tehtäväkeskeiset tavoitteet yhdistetään helpommin sekundaariryhmiin, niitä on myös primaariryhmillä. Esimerkiksi ystäväporukan yhteinen viikonloppu mökillä edellyttää kyytien organisointia, ruokailujen järjestämistä ja aikataulujen sopimista.

Ryhmän ylläpitäminen vaatii sen jäseniltä erilaisia vuorovaikutustaitoja.

Toiminta ja työskentely ryhmissä Ryhmän toimintaa voi tarkastella ryhmädynamiikan kautta: kiinnittämällä huomio siihen, miten ja mistä ryhmässä puhutaan ja miten ryhmä toimii.

Ryhmän toiminta kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ryhmän eri kehitysvaiheet, ryhmässä esiintyvät ilmiöt ja roolit sekä vuorovaikutus ryhmän jäsenten välillä. Ryhmän sisäistä vuorovaikutusta kutsutaan myös ryhmäviestinnäksi.

Erilaiset kehitysvaiheet kuvaavat ryhmän toimintaa. Ystäväporukka muodostuu yleensä niin, että sen jäsenet tutustuvat ja ystävystyvät esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa. Ajan myötä ryhmälle rakentuu omia toiminta- ja viestintätapoja: ryhmällä voi olla esimerkiksi oma suljettu digitaalinen viestintäryhmä sekä säännöllisiä tapaamisia.

Yhteinen harrastus voi tuoda ihmisiä yhteen. Joukkueen keskustelu voi painottua yhteisen harrastuksen äärelle ja vaikuttaa siten osaltaan siihen, mistä joukkueessa puhutaan ja millaisia keskustelun tapoja muodostuu.

51

Pelaaminen voi olla ajanvietettä, harrastus, tapa ilmaista identiteettiä tai vaikkapa tie tulevaan ammattiin. Jokainen pelaaja voi omalla vuorovaikutusosaamisellaan rakentaa arvostavaa pelikulttuuria.

Puheenjohtaja vastaa kokouksen valmistelusta ja koollekutsumisesta sekä ohjaa kokouksen kulkua osallistujille etukäteen lähetetyn esityslistan mukaan. Näin esimerkiksi puheenvuorojen jakaminen ja keskustelun pysyminen asiassa ovat puheenjohtajan vastuulla. Kokouksessa on usein myös sihteeri, joka vastaa keskustelun pääkohtien kirjaamisesta pöytäkirjaan.

Väittelyssä on tyypillisesti vastakkain kaksi näkökulmaa, ja väittelijät pyrkivät perustelemaan oman näkökulmansa mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on löytää tosiasioiden pohjalta perustelluin näkökulma. Väittelyn tavoite ei siis ole yhteisymmärryksen saavuttaminen, kuten neuvottelussa, eikä päätöksen tekeminen, kuten kokouksessa. Hyvässä väittelyssä keskusteltavaa aihetta tarkastellaan monipuolisesti eri näkökulmista ja laadukkaasti perustellen. Näin väittely on ikään kuin perusteluiden testaamista: ovatko esitetyt perustelut tarkoituksenmukaisia, riittäviä, loogisia ja uskottavia.

Hyvässä väittelyssä erimielisyys ei mene henkilökohtaiselle tasolle. Väittely ei ole kiistelyä, riitelyä tai toisten loukkaamista. Väittelyä voi harjoitella puolustamalla ja perustelemalla itselle vastakkaisia näkökulmia. Tämä auttaa ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja ajattelutapoja.

Kaikki ryhmäkeskustelut voi käydä kasvokkain tai etänä. Digikeskustelut tapahtuvat jotain viestintäteknologiaa käyttäen. Niiden erityispiirre on siinä, että osallistujat voivat vaihtaa ajatuksia ja neuvotella asioista sekä puheen että kirjoitetun tekstin avulla. Kun yksi osallistuja puhuu, voivat muut osallistujat esittää uusia näkökulmia tai pyytää puheenvuoropyyntöjä chatin kautta.

Roolit ryhmäviestinnässä Ryhmän toimintaa voi tarkastella myös erilaisten roolien näkökulmasta.

Ryhmässä nimetyt tai siinä esiintyvät roolit auttavat kuvaamaan ryhmän toimintaa. Roolit voivat olla virallisia tai epävirallisia. Esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri ovat virallisia rooleja, jotka on määrätty etukäteen tai joista on sovittu yhdessä ryhmäkeskustelun alussa.

Ryhmän jäsen voi omalla toiminnallaan tukea ryhmää tavoitteen saavuttamisessa tai esimerkiksi varmistaa, että kaikki pääsevät osallistumaan keskusteluun. Tällainen toiminta on toimimista epävirallisessa roolissa, e­ simerkiksi 56 VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ

arvioijana ja osallistajana. Epäviralliset roolit eivät ole pysyviä. Jokainen voi käyttäytyä samankin keskustelun aikana eri tavoin tai toimia eri ryhmissä eri lailla. Esimerkiksi yhdessä tilanteessa voi olla aloitteellinen ja viedä ryhmän keskustelua eteenpäin ja seuraavassa hetkessä vetäytyä ja jättää enemmän tilaa muille.

Ihmisen haluun ja kykyyn osallistua ryhmän toimintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi keskustelun aihe, ryhmän ilmapiiri, muiden osallistujien vuorovaikutustaidot ja omat asenteet. Jos esimerkiksi ryhmäkeskustelussa aletaan puhua itselle vieraasta aiheesta, voi tuntua hankalalta ottaa osaa keskusteluun.

Eri ryhmäviestintätilanteissa vaihtelevia epävirallisia rooleja voidaan kutsua tehtäväkeskeiseksi, suhdekeskeiseksi tai yksilökeskeiseksi. Jokaisen ihmisen käyttäytyminen tietyssä ryhmätilanteessa voi sisältää kaikkien näiden kolmen toimintatavan piirteitä.

Tehtäväkeskeinen käyttäytyminen tukee ryhmän tavoitteen saavuttamista. Suhdekeskeinen käyttäytyminen korostaa esimerkiksi hyvän ilmapiirin säilyttämistä. Joissakin tilanteissa ihminen saattaa asettaa oman mielipiteen tai edun ryhmän edelle. Se voi näkyä yksilökeskeisenä käyt­ täytymisenä.

Usein päätöksenteko vaatii ryhmältä myös johtajuutta. Johtajan rooli voi olla ryhmässä virallinen, epävirallinen tai ryhmäläisten kesken jaettu. Johtamisen tavoite on tukea ryhmää siinä, että saavutetaan tavoite tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Johtajan roolissa näkyvät erilaiset viestintätyylit.

Tiimijohtaja antaa muille mahdollisuuden osallistua ja tuoda äänensä kuuluviin, kun taas autoritaarinen johtaja käyttää suurta valtaa ja saattaa tehdä päätökset muita kuulematta.

Ihminen voi saman keskustelun aikana käyttäytyä vaihdellen: välillä viedä tavoitetta eteenpäin ja tukea ryhmän ilmapiiriä ja välillä heikentää ryhmän toimintaa.

Erilaisia rooleja ryhmässä Roolin tyyppi

Miten rooli näkyy viestintäkäyttäytymisessä?

Esimerkkejä rooleista

Viralliset roolit

Viralliset roolit ovat etukäteen määritettyjä tai ne mää­ ritetään yhdessä keskustelun alussa. Roolit palvelevat ryhmän tavoitteita. Ryhmän toiminta voi kuitenkin poiketa nimetyistä rooleista.

puheenjohtaja sihteeri johtaja opiskelija opettaja

Tehtäväkeskeinen käyttäytyminen

Ryhmän jäsen toimii ryhmäkeskeisesti ja hän tukee ryh­ män tavoitteen saavuttamista.

johtaja tiedonkerääjä ehdottaja arvioija järjestelijä

Suhdekeskeinen käyttäytyminen

Ryhmän jäsen toimii ryhmäkeskeisesti ja tukee sitä, että ryhmän ilmapiiri ja vuorovaikutussuhteet pysyvät toimi­ vina.

innostaja sovittelija osallistaja rohkaisija tarkkailija

Yksilökeskeinen käyttäytyminen

Ryhmän jäsen toimii yksilökeskeisesti ja saattaa heikentää ryhmän toimintaa.

dominoija blokkaaja huvittelija vetäytyjä

57

5. Pikaväitelkää!

7.

a. Jakautukaa pareiksi ja valmistautukaa väittele­ mään siitä, pitäisikö koulussa olla viikon syysloma vai ei. Arpokaa, kumpi on puolesta ja kumpi vas­ taan.

a. Keskustelkaa pareittain kokemuksistanne etä­ opetukseen ja etäneuvotteluihin osallistumisesta.

Millainen etävuorovaikutustilanne oli? Keitä siihen osallistui?

Millaisia käytänteitä neuvottelusta tai oppi­ tunnista sovittiin etukäteen?

Miten vuorovaikutus toimi?

b. Tehkää nopeat valmistumismuistiinpanot. Yksi pääargumentti riittää. c. Väitelkää kolmen minuutin ajan.

b. Muodostakaa 3–4 hengen ryhmä ja päättäkää asia, josta neuvottelette. Voitte esimerkiksi neu­ votella koulunne kevätretkikohteesta tai opiske­ lijakunnan lisävarojen käytöstä. Aikaa neuvotte­ luun on 8–10 minuuttia.

d. Purkakaa väittely yhdessä. Molemmat ­kertovat, miten itsellä meni, ja antavat toiselle lyhyen palautteen perustelujen vakuuttavuudesta.

6. Järjestäkää kokous.

c. Päättäkää, millä alustalla teette muistiinpanot.

Voitte esimerkiksi käyttää jaettua tiedostoa ja täy­ dentää muistiinpanoja vuorotellen.

a. Muodostakaa 6–10 hengen ryhmiä. Ryhmään tar­ vitaan kokoukseen osallistujia ja pari ryhmävies­ tinnän tarkkailijaa.

d. Keskustelkaa ensin ilman kameroita niin, että kuu­ lette vain toistenne äänet.

b. Valitkaa kokoukselle aihe ja tavoite. Kokous saa kestää enintään 20 minuuttia. Aiheena voi olla päättää esimerkiksi lukiolaisten retkikohde, har­ rastusryhmän rahankeruu tai abikarkkien tilaus.

e. Keskustelkaa sitten osa neuvottelusta niin, että kaikilla on kamera päällä ja näette toistenne kas­ vot ja kädet. f. Keskustelkaa etäneuvottelun jälkeen kasvokkain seuraavista asioista: Miten ryhmän jäsenet osoittivat kuuntele­ mista?

Mitä havaitsette puheenvuorojen vaihtumi­ sesta ja työskentelystä yleensä, esimerkiksi jatkuiko keskustelu kaiken aikaa?

Miten puhujan kasvojen näkeminen vaikuttaa etäyhteydellä pidettävään kokoukseen?

c. Jakakaa kokouksen viralliset roolit. d. Jakakaa jokaiselle osallistujalle myös tehtäväkes­ keinen rooli. e. Kerratkaa yhdessä kokouksen ohje taulukosta Onnistuneen kokouksen lähtökohdat s. 55. Sopi­ kaa esityslistasta sekä siitä, mitä asioita tarkkaili­ jat havainnoivat. f. Kokoukseen osallistujat asettuvat niin, että kaikki näkevät toisensa luontevasti. Tarkkailijat asettu­ vat niin, että he näkevät osallistujat mutta eivät istu saman pöydän ääressä. g. Keskustelkaa kokouksen jälkeen siitä yhdessä.

Miten roolien mukainen käytös näkyi kokouk­ sessa?

Miten kokous eteni? Miten päätös rakentui?

Miten kokous eroaa muusta ryhmätyöskente­ lystä?

Mitä etuja kokoustamisessa on?

Millaisia asioita on vaikea ratkaista kokouk­ sessa?

Neuvottelu etäyhteydellä

g. Kirjoittajaa yhdessä tiiviit 3–5 kohdan ohjeet vuo­ rovaikutuksen näkökulmasta onnistuneeseen etä­ kokoukseen. h. Lukekaa listanne luokassa ääneen ja vertailkaa eri ryhmien listojen yhtäläisyyksiä ja eroja.

8.

Tehkää pienryhmänne vahvuuksista mainos. a. Jakautukaa pienryhmiin ja pohtikaa, millainen ryhmä te olette. b. Mitä ominaisuuksia, tunteita ja asenteita tuotte tunnille opetusryhmän jäseninä? Kootkaa pien­ ryhmänne kolmesta myönteisestä piirteestä lista, jonka esittelette muulle ryhmälle. c. Valitkaa listastanne yhdessä keskustellen vähin­ tään yksi myönteinen piirre, jonka avulla voitte suunnitella ryhmästänne minimainoksen. d. Tehkää mainos. Se voi olla paperille tai digitaa­ lisesti tehty mainosjuliste, radiomainos tai lyhyt mainos­video. e. Esittäkää mainoksenne muulle ryhmälle.

60 VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ

KÄSITTEET

6

Keskustelun, kuuntelun ja osallistumisen taidot

vuorovaikutusosaaminen keskustelutaidot tehtäväkeskeiset taidot suhdekeskeiset taidot kuuntelemisen taito osallistumisen taito

Vuorovaikutusosaaminen keskusteluissa Käymme monenlaisia keskusteluja eri elämänalueilla useita kertoja päivässä.

Kavereiden kanssa vietetään aikaa, jaetaan uusia kokemuksia ja rakennetaan yhteisiä merkityksiä. Koulussa ja töissä osallistutaan keskusteluihin, joiden tavoitteena on tehdä päätöksiä, ratkaista ongelmia ja saavuttaa yhteisymmärrys. Myös perhe on omanlaisensa ryhmä, jossa käydään erilaisia keskusteluja. Näissä ryhmissä toimimiseen tarvitaan monipuolisia vuorovaikutustaitoja, kuten keskustelutaitoja, kuuntelemisen taitoja ja osallistumisen taitoa.

Erilaisissa keskusteluissa onnistuminen edellyttää vuorovaikutusosaa­ misen kaikkia eri puolia: - tietoa käsiteltävästä aiheesta, muista osallistujista ja ryhmän toiminta­ tavoista - taitoa toimia tilanteessa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti - myönteistä asennetta ryhmää ja aihetta kohtaan sekä - eettistä viestintää ja muiden osallistujien kunnioittamista.

Ryhmässä ei riitä, että on taitava yksin. Onnistunut ryhmäkeskustelu edellyttää osaamista sekä ryhmältä että sen jäseniltä. Ryhmän jäsenten taidot rakentavat yhteistyön pohjan. Arjessa se näkyy siinä, että ihmiset ottavat osaa keskusteluun rakentavasti ja tukevat ryhmän toimintaa omalla panoksellaan.

Ryhmän yhteinen osaaminen voi puolestaan näkyä esimerkiksi tehokkaana työskentelynä ja hyvänä ilmapiirinä. Tämä voisi tarkoittaa, että ryhmän jäsenet tulevat ajoissa tapaamisiin, keskittyvät yhteiseen keskusteluun ja ymmärtävät toisiaan pienistäkin vihjeistä. Ryhmän vuorovaikutus tuntuu luontevalta, vaikka puhuttaisiin vaikeista asioista.

61

Kuuntelemisen taidot

Aktiivisesti kuunteleva pystyy kuuntelemaan yhden puheenvuoroa ja havainnoimaan samalla muiden tunnelmia ja reaktioita.

Jokaisella on tarve tulla nähdyksi, arvostetuksi ja kuulluksi. Kuuntelemi­ sen taito on yksi tärkeimmistä vuorovaikutustaidoista. Sitä pidetään helposti itsestäänselvyytenä – usein ajatellaan, että kaikkihan osaavat kuunnella.

Arjessa kohtaamme kuitenkin hyvin erilaisia kuuntelemisen tapoja, jotka vaihtelevat passiivisen ja aktiivisen kuuntelemisen välillä. Aktiivinen kuun­ teleminen on huolellista, keskittynyttä ja toista kunnioittavaa. Se vie keskustelua eteenpäin.

Ihminen kuuntelee koko kehollaan. Kuuntelemista voi osoittaa katse­ kontaktilla, kehon asennolla, eleillä ja ilmeillä. Toista voi rohkaista jatkamaan puheenvuoroaan minimipalautteilla: katsomalla puhujaa, hymyilemällä, nyökkäämällä tai sanomalla kannustavasti mm.

Myös tarkentavat kysymykset ja kommentit toisten puheenvuoroista osoittavat kuuntelemista. Kuuntelemisen taito näkyy siinä, miten puhuja liittää puheenvuoronsa osaksi keskustelua ja toisten puheenvuoroja sekä miten hän pyytää täsmennyksiä keskustelusta.

Usein kuuntelemisen taitojen rinnalla puhutaan havainnoinnin taidoista.

Toisen ymmärtäminen vaatii sekä verbaalisen että nonverbaalisen viestinnän tulkitsemista. Kuuntelemisen taidot eivät ole vain kuulemista, vaan tarvitaan taitoja ymmärtää vuorovaikutuskumppania, havainnoida keskustelua ja arvioida puheenvuoroja.

OHJE

Näin onnistut kuuntelemisessa 1. Ole läsnä Keskity tilanteeseen ja kuuntelemiseen. Ei haittaa, vaikka ajatus välillä herpaan­ tuu – palaa taas sen jälkeen kuuntelemisen pariin.

2. Keskity tietoisesti kuuntelemiseen

3. Osoita kuuntelemista keholla

On vaikea keskittyä kuuntele­ maan toista, jos samalla esi­ merkiksi näppäilee puhelinta.

Puhelintaan katsova kuulija ilmaisee, että puhuja ei ole hänen mielestään kiinnostava tai hänellä on muuta tärkeämpää tekemistä.

Voit katsoa puhujaan, hymyillä tai nyökkäillä kannustukseksi.

Eleet näkyvät huonosti esimer­ kiksi etäyhteydellä pienessä ku­ varuudussa. Jos viestintäkanava sallii, voit osoittaa kuuntelemista esimerkiksi tykkäämällä toisen puheenvuorosta tai näyttämällä puhujalle peukkua.

4. Kysy ja tarkenna tarvittaessa Kysymysten esittäminen ei kos­ kaan ole tyhmää vaan osoittaa kiinnostusta. Kannattaa myös tarkentaa asioita, jotka jäävät kuunnellessa epäselviksi.

64 VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ

5. Harjoita taitojasi kuuntelemalla Harjoittele tietoisesti aktiivista kuuntelemista. Pohdi, millaiset kuuntelemisen tavat ovat si­ nulle tyypillisiä ja missä kaipaat harjoitusta.

Erilaisia tapoja kuunnella Aktiivinen kuunteleminen

Passiivinen kuunteleminen Osallistujan ajatukset ovat muualla, vaikka hän näyttää kuuntelevan.

Osallistuja kuuntelee, mutta vain odottaakseen, milloin pääsee itse puhumaan.

Osallistuja kuuntelee vain puheenvuoron sisältöä: sitä, mitä toinen sanoo.

Osallistuja kuuntelee, mitä toinen sanoo, ja havainnoi, miksi tämä sanoo niin.

Eri tilanteissa kuunnellaan eri tavoin. Oma vireystila ja motivaatio vaikuttavat siihen, kuinka hyvin pystyy panostamaan kuuntelemiseen eri tilanteissa. Aktiivinen kuunteleminen aina ja kaikkialla ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista. Ryhmäkeskustelussa aktiivisesta kuuntelemisesta on paljon hyötyä. Samalla kun kuuntelee yhden puheenvuoroa, pystyy havainnoimaan muita osallistujia ja ryhmän ilmapiiriä. Silloin voi esimerkiksi huomata, että hiljaisella osallistujalla saattaisi olla sanottavaa aiheeseen, ja saa kysyttyä hänen mielipidettään. Keskustelun tavoite ei pysy selkeänä ilman, että ryhmän jäsenet kuuntelevat toisiaan.

Kuuntelemisen taitoja on myös kyky tunnistaa, milloin on sopiva hetki jatkaa toisen puheenvuoroa. Ihmisten suhtautuminen vuorotellen puhumiseen vaihtelee jonkin verran. Toiset saattavat kaivata selkeää taukoa ottaakseen puheenvuoron, kun taas toisia päälle puhuminen ei haittaa. Sen takia ryhmässä olisi tärkeä käydä merkitysneuvottelua siitä, mitä hyvä kuunteleminen kenellekin tarkoittaa. Näin ryhmässä osataan paremmin antaa tilaa ja ymmärtää toisten vuorovaikutuskäyttäytymistä.

Osallistuja kuun­ telee, tukee palautteilla, kysyy tarkentavia kysy­ myksiä ja havainnoi koko keskustelu­ tilannetta.

Nykyään työelämässä puhutaan paljon kuuntelemisen tärkeydestä. Puhe ei kuitenkaan välttämättä näy arjessa, vaan osa kokee, etteivät he tule ryhmätilanteissa kuulluksi. Parhaassa tapauksessa ryhmä pystyy sopimaan omat pelisäännöt siihen, miten toisten kuuntelemista tuetaan ja jokaiselle annetaan ryhmässä tilaa.

65

Osallistumisen taidot

Osallistumisen tehokkuus näkyy siinä, saavuttaako ryhmä tai yksilö sille asetettuja tavoitteita.

Etäopetukseen ja etäpalaveriin osallistuminen on taito, jota voi harjoitella. Kiinnostusta ja kuuntelemista voi osoittaa esimerkiksi pitämällä oman videokuvan päällä, nyökkäilemällä ja kysymällä tarkentavia kysymyksiä. Muiden osallistumista voi tukea varmistamalla, että kaikki pääsevät ääneen.

66

Osallistuminen tarkoittaa aktiivista ja itsenäistä toimimista ryhmän jäsenenä. Erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä tarvitaan erilaisia osallistumisen taitoja. Esimerkiksi tasavertaisessa ystäväporukassa korostuu taito tuoda oma ääni kuuluviin ja ottaa toiset huomioon.

Sen sijaan esimerkiksi projektiryhmässä työskentely edellyttää ryhmän jäseniltä tavoitteellista osallistumista. Näin jokainen osallistuja auttaa omalla panoksellaan ryhmää saavuttamaan tavoitteen. Osallistuja voi esimerkiksi ohjata keskustelua tavoitteen suuntaan. Jos tavoitteena on tunnistaa parhaita etäopiskelukäytänteitä, tarkoituksenmukaista on nostaa esiin näkökulmia juuri etäopiskelusta eikä käyttää keskusteluaikaa esimerkiksi luokassa tapahtuviin toimintamalleihin. Osallistuja voi myös vahvistaa ryhmän toimintaa osoittamalla yhteistyöhaluaan eri tavoin, esimerkiksi osoittamalla kiinnostustaan muita kohtaan kuuntelemalla ja katsomalla puhujaa.

Ryhmäkeskusteluun osallistumista voi havainnoida tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Osallistumisen tehokkuus näkyy esimerkiksi siinä, saavuttaako ryhmä tai yksilö keskustelun tavoitteita. Osal­ listumisen tarkoituksenmukaisuus puolestaan kuvaa sitä, miten hyvin ryhmän vuorovaikutus sopii kyseiseen tilanteeseen. Muiden puheen päälle huutaminen voi tuoda oman äänen esiin tehokkaasti, mutta se ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista. Jossakin tilanteessa voi olla paikallaan tiivistää ja kiteyttää ratkaisuvaihtoehtoja, kun taas toisessa voi olla lopputuloksen kannalta arvokkaampaa kyseenalaistaa nopeasti päätetty ratkaisuvaihtoehto ja rohkaista muita ajattelemaan kriittisesti.

ESIMERKKI

Keskustelun rakentuminen Mökkireissu Aino, Pouta, Kuutti ja Fransisco

Hei ketkä kaikki on siis tulossa nyt mökille?

Pouta vastaa Ainon kysy­ mykseen myöntävästi.

Pouta Mukana!

Keskustelun alussa käy­ dään merkitysneuvotte­ lua mökkireissun ajan­ kohdasta: Kuutti tekee tarkistuskysymyksen.

Fransisco kommen­ toi, miten hän on itse ymmärtänyt asian.

Kuutti Siis nyt viikonloppuna?

Pouta ja Kuutti kommen­ toivat innostuneesti mat­ kaa ja kuvaavat tuntei­ taan. Emojit korostavat tunteiden ilmaisua.

Suhdekeskeiset puheen­ vuorot vahvistavat ryh­ män ilmapiiriä.

15.31

Fransisco Luulin, et se oli vasta seuraava viikonloppu

15.41

Joo, vasta sitä seuraavaa tarkoitin. Aloin vaan jo miettiä kyytijuttuja, kun mun äiti ei voikaan viedä Pouta Ootan niin jo tätä mökkiviikonloppua!

Ihana nähdä teitä kaikkia pitkästä aikaa!

Kuutti Joo, niin on! On jo ikävä!

Fransisco En mä ehkä jaksa kysyä siltä.

Pouta hyväksyy Fran­ siscon kieltäytymisen.

Pouta Ok, joo ei tartte. 15.48

15.44

Pouta hyväksyy Fran­ siscon ajatuksen ja var­ mistaa, että ratkaisu sopii Kuutille ja kaikki sitoutuvat ryhmän pää­ tökseen.

Pouta Pyörällä? Mikä se matka on?

15.46

Ootas mä tarkistan!

15.55

20 km, onko liian paha?

15.55

Aino toistaa ongel­ man ja hakee uusia ratkaisuehdotuksia.

Aino vastaa hake­ malla tietoa ja esit­ tää varmistavan kysymyksen, sopiiko ratkaisu muille.

15.56

Pouta Heh joo, pakkaan kevyemmin!

Kuutti sopiiko sulle?

16.11

15.50

15.51

Fransisco Joo, täytyy vaan pitää taukoja ja pakata kevyesti! Tällä kertaa Pouta kukaan ei sit kanna sun reppuja!

15.57

Kuutti

Pouta palaa ongel­ man käsittelyyn tehtäväkeskeisellä vuorolla. Hän har­ mittelee tilannetta ja tekee ratkaisueh­ dotuksen.

15.45

Mutta mitä tehdään jos ei saada kyytiä?

Pouta Kyllä me jaksetaan!

15.42

Aino täsmentää ajankohdan ja nos­ taa esiin kyytiongel­ man, jonka ­ratkaiseminen on keskustelun tavoite.

15.45

Fransisco vastaa ehdo­ tukseen kieltävästi.

Pouta vastaa myön­ tävästi kaikkien puo­ lesta ja nostattaa ryh­ mähenkeä.

Aino aloittaa keskus­ telun tervehdyksellä ja kysymyksellä mök­ kimatkan suunnitte­ lusta.

15.35

Pouta Mut siis äh, harmi, ettei auto onnistu!

Franca, voisko sun veli heittää meidät?

Pouta tekee uuden ratkaisuehdotuksen ja kysyy lisätietoa.

15.30

15.59

Fransisco hyväksyy ehdotuksen mutta esittää täsmennyksiä, joiden avulla ratkaisu onnistuu.

Kuutti osoittaa ole­ vansa samaa mieltä ja vahvistaa ryhmän pää­ töksen emojilla.

67

Tavoitteellinen ryhmäkeskustelu Tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa ryhmän jäsenet val­ mistautuvat etukäteen keskusteluun. Keskustelun aikana on tarkoitus muodostaa yhteinen lista, kannanotto tai väite keskustelun perusteella. Keskustelussa ei valita puheenjoh­ tajaa tai sihteeriä, eikä muitakaan rooleja nimetä.

Keskustelu käydään yleisön edessä. Yleisölle tai erilliselle ryhmälle jaetaan etukäteen tarkkailutehtävät.

Keskustelunaiheita Kolme parasta elokuvaa 2000-luvulla Kolme tv:n tai suoratoistopalvelun sarjaa,

Järjestäkää tavoitteellinen ryhmäkeskustelu. a. Muodostakaa ryhmiä, joissa on 3–5 keskustelijaa. Valit­ kaa yhdessä ryhmille keskustelun aihe oheisesta listasta tai keksikää aihe itse. b. Jokaisella ryhmäläisellä on 10 minuuttia aikaa valmistau­ tua ja etsiä taustatietoja ennen varsinaista keskustelua. c. Jakakaa havainnointiroolit. Yhden henkilön kannattaa havainnoida yhtä tai kahta asiaa. Havainnoitsijat teke­ vät lyhyet muistiinpanot havainnoistaan. Voitte käyttää havainnoinnin apuna sivun 80 ohjeen kysymyksiä. d. Asettakaa tuolit luokan eteen puoliympyrään niin, että keskustelijat näkevät toisensa ja yleisö pystyy näkemään keskustelijat. Sopikaa, kuka ottaa aikaa. Käykää keskus­ telu. e. Keskustelun jälkeen tarkkailijat kertovat lyhyesti havain­ tonsa ja antavat keskustelijoille palautetta. Keskittykää palautteessa sekä ryhmän vahvuuksiin että kehittämis­ kohteisiin. Käyttäkää apuna sivun 88 palautelomaketta.

Voitte myös sopia, että palaute toimitetaan kirjallisena ensin opettajalle.

jotka kuvaavat parhaiten nuorten elämää Kolme käännösromaania, jotka jokaisen lukiolaisen pitäisi lukea Kolme suomenkielistä romaania, jotka jokai­ sen lukiolaisen pitäisi lukea Yksi neuvo ilmastonmuutoksen torjumiseksi 15-vuotiaalle, 30-vuotiaalle ja 50-vuotiaalle Jos aikaa interreilaukseen on vain kaksi viik­ koa, mihin pitäisi mennä?

Viisi vinkkiä rahattoman lukiolaisen loma­ viikkoon Parhaat lomailukohteet Suomessa Millainen on hyvä animaatioelokuva?

Muodostakaa määrittely ja antakaa kolme esimerkkiä.

Neuvoja yhdeksäsluokkalaiselle siitä, miten lukio-opinnoissa menestyy Mitkä viisi asiaa lukiolaisen pitäisi tietää Suomen vähemmistöistä?

Mitä kieliä nykynuoren kannattaa opiskella?

Listatkaa kolme tärkeintä kieltä ja perustel­ kaa valinnat.

Kolme paikkaa Suomessa, joihin ulkomailta tulevan vaihto-opiskelijan pitäisi tutustua

72 VUOROVAIKUTUSTAIDOT RYHMÄSSÄ

OHJE

Tavoitteellisen ryhmäkeskustelun vaiheet 1. Ryhmäkeskusteluun valmistautuminen Valmistaudu keskusteluun pohtimalla seuraavia asioita: Tilanne, osallistujat ja tavoite Millaisesta keskustelusta on kyse?

Keitä keskusteluun osallistuu?

Mikä on keskustelun tavoite?

Millaisia tavoitteita asetat itsellesi kes­ kusteluun?

Mitä vahvuuksia ja kehityskohteita sinulla on keskustelussa?

Aihe ja puheenvuorojen suunnittelu Mitä tiedät keskustelun aiheesta?

Miksi aihe on ajankohtainen?

Kerää lista aihetta koskevista faktoista, näkökulmista ja esimerkeistä. Mieti va­ kuuttavia perusteluja eri vaihtoehdoille.

Hae lisätietoa väitteidesi tueksi luotetta­ vista lähteistä.

Yritä keksiä enemmän esimerkkejä kuin tehtävässä pyydetään, koska joudut ehkä neuvottelemaan vaihtoehdoista.

Suunnitelma toimintamallista Miten keskustelu etenee?

Miten varmistetaan, että keskustelu on­ nistuu? Miten tehtävä- ja suhdekeskeiset tavoitteet saavutetaan?

Mitkä ovat osallistujien roolit?

Miten itse toimit esimerkiksi ristiriitatilan­ teessa?

4. Ryhmäkeskustelun päättäminen Kootkaa keskustelun lopuksi yhteinen päätöksenne tai ratkaisunne tehtävään.

Kun päätös on valmis, käykää se vielä yhdessä läpi. Varmistakaa, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla ja voivat sitoutua siihen.

On tyypillistä, että ryhmä palaa päätös­vaiheessa edelliseen vaihee­ seen arvioimaan vaihtoehtoja. Tällaista edestakaista liikettä voi tapahtua esi­ merkiksi silloin, kun päätös on tehty liian nopeasti tai yksipuolisesti.

2. Ryhmäkeskustelun aloittaminen Tervehdi muita keskustelijoita ja huomioi heidät esimer­ kiksi katseella ja hymyllä.

Varmistakaa, että ymmärrätte kaikki tehtävänannon ja keskustelun tavoitteen. Aluksi on hyvä määritellä ratkais­ tava ongelma.

Voitte sopia keskustelun kulusta ja esimerkiksi siitä, kuin­ ka paljon keskustelun eri vaiheisiin varataan aikaa.

3. Ryhmäkeskustelun käyminen Ratkaisun rakentaminen ja tavoitteen saavuttaminen Ideoikaa aluksi ratkaisuja vapaasti. Sen jälkeen tarkas­ telkaa vaihtoehtoja kriittisesti, karsikaa ja kehitelkää ratkaisuja eteenpäin. Tehkää lopuksi ryhmän yhteinen päätös.

Esitä ehdotuksiasi ja näkökulmiasi selkeästi yksi kerral­ laan. Perustele aina samalla, miksi ehdotuksesi olisi hyvä.

Kannata muiden keskustelijoiden hyviä näkemyksiä tai ehdotuksia. Tuo esiin uusia monipuolisia perusteluja niiden puolesta.

Arvioi myös kriittisesti muiden ehdotuksia. Perustele rakentavasti, miksi idea ei toimi: kerro, miten ideaa voisi kehittää tai mikä muu idea olisi parempi.

Jos keskustelu siirtyy ohi aiheen, ota puheenvuoro, jolla siirrät keskustelun takaisin tavoitteen ympärille.

Keskustelun ylläpitäminen ja hyvän ilmapiirin luominen Kysy muilta jatkokysymyksiä: tarkennuksia, perusteluja, esimerkkejä tai varmistuksia.

Jos keskustelu uhkaa pysähtyä, esitä uusia huomioita tai kysymyksiä muille.

Varmista, että kaikki pääsevät ääneen. Jos joku jää sivuun, esitä hänelle suoria kysymyksiä.

Kannusta muita ja luo hyvää ilmapiiriä esimerkiksi aktiivisella kuuntelemisella, myönteisillä nonverbaalisilla viesteillä sekä kehumalla muiden hyviä ideoita.

Osoita kuuntelemista sitomalla puheenvuorosi luonte­ vasti edellisen keskustelijan puheenvuoroon.

5. Ryhmäkeskustelun arviointi Arvioikaa ryhmäkeskustelun onnistumista. Arviointi voi perustua ulkopuolisten havaintoihin ja osallistujien omiin kokemuksiin.

Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ryhmäkeskustelun vahvuudet ja mahdolliset kehityskohteet jatkoa varten.

Antakaa palautetta rakentavan palautteen mallin mu­ kaan. Voitte käyttää apuna palautelomaketta s. 88.

73

Keskustelkaa vuorovaiku­tu­­k­sesta kuvissa. a. Etsikää pienissä ryhmissä ajankohtaisia kuvia tai meemejä, jotka näyttävät tai kommentoivat vuorovaikutusta tai ryhmässä toimimista. b. Valitkaa kolme erilaista kuvaa ja muodostakaa niistä kuvakollaasi. c. Esitelkää kuvakollaaseja suuremmissa ryhmissä. d. Tarkastelkaa valittuja kuvia ja keskustelkaa niistä.

Millainen tunnelma kuvista välittyy?

Mikä vuorovaikutustilanteita erottaa tai yhdistää?

Millaisen käsityksen ryhmässä toimimisesta saa kuvien perusteella?

VUOROVAIKUTUSTA ANALYSOIMASSA TAVOITTEET tuntea ryhmän vuorovaikutuksen analyysikohteet oppia tekemään jäsentynyt analyysi havainnoidusta ryhmäkeskustelusta oppia antamaan tarkkaa, rakentavaa ja hyödyllistä palautetta

OMAT TAVOITTEET

oppia kehittämään omaa ja ryhmän vuorovaikutusosaamista palautteen ja reflektion avulla

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

oppia arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja syventää omaa viestijäkuvaa ­palautteen ja reflektion avulla

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Teen tarkkoja havaintoja näkemistäni ryhmäviestintätilanteista. Pyydän ainakin kerran palautetta tarkasti jostakin ryhmäviestintätaitojeni osa-alueesta, jota haluan kehittää.

OPINTOJAKSON AIKANA analysoidaan ja tulkitaan erilaisia vuorovaikutustilanteita harjoitellaan antamaan rakentavaa ja kehittävää palautetta Merja Laine: In the Beginning Was the Word. 2018.

harjoitellaan ottamaan palautetta vastaan ja kehittämään sen avulla omia vuorovaikutustaitoja

KÄSITTEET ryhmätaitojen kehittäminen rakentava palaute palautteen antaminen palautteen vastaanottaminen

8 Rakentava palaute ja ryhmän kehittäminen Ryhmätaitojen kehittäminen

Rakentava palaute auttaa ryhmää ja sen jäseniä kehittymään.

84 VUOROVAIKUTUSTA ANALYSOIMASSA

Palautteen tavoitteena on auttaa ryhmää kehittymään ja parantaa sen jäsenten vuorovaikutusosaamista. Näin voidaan tukea toimivia ryhmiä ja hyvinvoivia ryhmän jäseniä. Analysoinnin avulla pyritään aina oppimaan jotakin.

Kun ymmärretään nykyistä toimintaa, voidaan kehittää esimerkiksi ryhmän ilmapiiriä ja kykyä tehdä päätöksiä. Jotta analysoinnista olisi hyötyä, tarvitaan myös reflektiota eli palautteen läpikäymistä ja sen ottamista omaksi.

Käsitys itsestä ryhmän jäsenenä on osa viestijäkuvaa. Ryhmätaitojen kehittämisessä on hyvä ensin tunnistaa omat vahvuudet ja hankaluudet ryhmän jäsenenä. Ryhmäviestintätilanteista saatu palaute on arvokas peilipinta. Omien kokemusten rinnalla palaute on hyvä keino pohtia, miten toimii ryhmässä ja mitä pitäisi vielä oppia.

Palautteesta kannattaa valita pari kehittämiskohtaa, joihin haluaa jatkossa tietoisesti panostaa. On myös hyvä muistaa, että puheviestintää harjoittelevalla on aina viime kädessä vastuu omasta oppimisestaan. Ohjaaja ja palautteenantajat voivat tarjota arvokkaita kehittämisehdotuksia, mutta ne voi viedä käytäntöön vain ihminen itse.

Tutkimusten mukaan ryhmän myönteinen ilmapiiri tukee oppimista.

Turvallisessa ryhmässä puhutaan avoimesti, kuunnellaan ja rohkaistaan toisia, kannustetaan ideointiin ja ajatusten jakamiseen sekä uskalletaan ottaa riskejä. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri tukee myös puheviestintätietojen ja -taitojen oppimista. Jokainen ryhmän jäsen saa yhteisestä toiminnasta enemmän irti, kun vuorovaikutusympäristö on toisia kunnioittava.

Ryhmät kehittyvät analyysin ja palautteen avulla

R

yhmän vuorovaikutuksen analysointi tarjoaa hyvän työkalun ryhmän toiminnan kehittämiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ryhmän toimintaa analysoidaan ja analyysin perusteella kootaan, mikä ryhmän vuorovaikutuksessa toimii parhaiten ja mitä asioita täytyy kehittää. Palautekeskustelun tavoitteena on auttaa ryhmää ja sen jäseniä kehittämään vuorovaikutusta parempaan suuntaan. Yhtä tärkeää on pitää kiinni omista vahvuuksista.

Työelämän esimerkki ryhmän kehittämisestä on yrityksen toiminnasta päättävä johtoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Analyysissa havaittiin, että ryhmäkeskustelut olivat napakoita ja palvelivat hyvin sekä tehtävä- että suhdekeskeisiä tavoitteita. Tämä näkyi siinä, että keskusteluissa oli hyvä henki ja listalla olleet asiat saatiin käsiteltyä. Asioista keskusteltiin avoimesti ja kriittisesti, ja se näkyi muun muassa laadukkaina päätöksinä ja hallittuina konflikteina.

Sen sijaan osallistuminen ryhmäkeskusteluun ei ollut tasapuolista. Osa johtoryhmän jäsenistä jäi jatkuvasti keskustelun ulkopuolelle. Siksi heidän oli vaikea ymmärtää tehtyjä päätöksiä tai sitoutua niihin.

Johtoryhmän palavereita analysoitaessa havaittiin, että keskustelun ulkopuolelle jäävät johtoryhmän ­jäsenet

o­ sallistuivat usein etänä. Koska etäosallistuminen oli yrityksessä vielä uutta, etäosallistujia ei osattu huomioida.

Analysoinnin tuloksena johtoryhmässä kehitettiin uusi toimintatapa, jossa etäosallistujille tarjottiin uudella tavalla tilaa, aikaa ja vastuuta ottaa osaa keskusteluun.

Koulumaailman esimerkkinä on opetustilanne, jota havainnoitaessa huomattiin, että keskustelu tunnilla oli vilkaista. Opiskelijat toivat ahkerasti esiin omia näkökulmiaan, ja keskustelu ajautui välillä kärkeväksi väittelyksi muutaman aktiivisen opiskelijan kesken. Keskustelu pysyi kuitenkin asiatasolla eikä siinä menty henkilökohtaisuuksiin.

Analyysissa havaittiin, että vaikka keskustelu oli vilkasta, osa opiskelijoista ei puhunut lainkaan oppituntien yhteisten keskusteluiden aikana. Ryhmätehtävissä he ottivat tarkkailijan roolin ja vetäytyivät taka-alalle. Selvisi, että osa heistä koki keskusteluilmapiirin liian kireäksi ja kärkkääksi. Väittelyn pelossa he eivät uskaltaneet kommentoida asioita.

Koska keskustelu oppitunnilla oli kuitenkin vilkasta, vetäytymistä ei heti huomattu. Analysoinnin tuottaman tiedon avulla ryhmässä kehitettiin uusi, jokaisen osallistumisen mahdollistava pienryhmätyömalli. Lisäksi sovittiin, että ryhmässä annetaan palautetta rakentavalla tavalla.

85

Hyvä palaute motivoi kehittymään: se sisältää tarkkaa ja asial­lista tietoa arvioidun esityksen tai puheenvuoron vahvuuksista ja kehityskohteista. Näin se kohdistuu vain sellaiseen osaamiseen tai piirteisiin, joita palautteensaaja voi harjoitella.

Anna ja ota vastaan rakentavaa palautetta Palaute on tärkeää vuorovaikutusosaamisen vahvistamisessa ja realistisen viestijäkuvan rakentumisessa. Rakentavan palautteen tavoitteena on auttaa puheviestintää harjoittelevaa kehittymään. Käytännössä palaute tarkoittaa kommentteja, jotka käsittelevät viestintätilannetta ja -käyttäytymistä.

Palautteen tehtävä on myös motivoida palautteensaajaa vahvistamaan omaa osaamistaan.

Vuorovaikutustilanne ja sen osallistujat vaikuttavat siihen, millainen palaute on tarkoituksenmukaista. Kehittymistä tukevan palautteen tulee aina kiinnittyä sekä vahvuuksiin että kehityskohteisiin. Rakentava palaute on oikea-aikaista, tarkkaa ja asiallista. Esimerkiksi puolihuolimattomasti sanottu palaute sun puheenvuoro oli tosi hyvä ei vielä kerro, mikä puheenvuorossa oli onnistunutta.

OHJE

Näin annat rakentavaa palautetta 1. Valmistaudu palautehetkeen Muotoile palaute huolella.

Kirjoita palaute, jos mahdollista. Suullinen palaute saattaa unohtua, mutta kirjalliseen palautteeseen on helppo palata myöhemmin.

Varaa palautteelle riittävästi aikaa ja mahdollisuus keskustella rauhassa palautteensaajan kanssa.

2. Kannusta kehittymään

3. Perustele palautteesi

Anna palautetta sekä vahvuuk­ sista että kehityskohteista.

Anna palautteesi selkeästi ja perustele se hyvin.

Anna palautetta vain sellaisista piirteistä tai osaamisesta, joita palautteensaaja voi harjoitella.

Käytä konkreettisia esimerkkejä, jotka kytkevät palautteen kyseiseen vuorovaikutustilanteeseen.

Tehtäväsi on auttaa palautteensaajaa, ei sanella kehityskoh­teita.

4. Suuntaa palaute tulevaan Anna palaute ajallaan, mutta suuntaa palaute samalla tulevaisuuteen.

Muotoile palaute niin, että se tukee palautteensaajaa tulevissa vuoro­vaikutustilanteissa.

Pyri siihen, että palautteesi kannustaa harjoittelemaan puheviestintätaitoja.

Muista perustella ja eritellä myös positiivinen palaute.

Voit suosia palautteessa niin sanottuja minä-viestejä: ”Mielestäni olisit voinut vielä enemmän painottaa...” ”Koin, että olisit voinut tukea argumenttiasi monipuolisemmilla perusteluilla...”

5. Huomioi palautteen­ saajan tarpeet ja toiveet Pyri kysymään palautteensaajalta etukäteen, millaista palautetta hän toivoo saavansa.

Muista, että palautteen antaminen on taito, jota voi tietoisesti harjoitella.

86 VUOROVAIKUTUSTA ANALYSOIMASSA

OHJE

Näit otat vastaan rakentavaa palautetta 1. Tunnista tapasi ottaa vastaan palautetta Onko sinun helppo vai vaikea ottaa vastaan kehittävää palautetta?

Millaisena koet positiivisen palautteen?

Auta palautteenantajaa antamaan sinulle palautetta sopivalla tavalla. Jos esimerkiksi haluat erityisesti harjoitella argumentointia, pyydä palautetta siitä.

Jos olet joskus saanut epäasial­ lista palautetta ja se on satuttanut sinua, kerro siitä palautteen­ antajalle tai ohjaajalle.

2. Osallistu aktiivisesti palutekeskusteluun Kysy, tarkenna ja kommentoi tarpeen mukaan.

Jos saat palautteen suullisesti, tee muistiinpanoja.

Palautteen on tarkoitus kehittää vuorovaikutustaitojasi.

4. Arvosta saamaasi palautetta

3. Pyri ymmärtämään palautteenantajaa Älä keskity arvioimaan, missä kohdissa palautteenantaja on oikeassa ja missä väärässä.

Muista, että palautteenantaja tarjoaa palautteen omasta näkökulmastaan käsin.

5. Ota palautehetki oppimiskokemuksena

Arvosta sekä vahvuuksiin että kehittämiskohteisiin liittyvää palautetta.

Palautteen antaminen on vaikea laji, jossa palautteen­ antajakaan ei aina onnistu.

Muista, että kaikki hyötyvät palautteesta. Myös julkisuuden henkilöt ja valtioiden johtajat saavat kehittävää palautetta, jotta he voisivat suoriutua tulevissa vuorovaikutustilanteissa mahdollisimman hyvin.

Jos esimerkiksi palaute on asiatonta, sen mukaan ei tarvitse toimia.

Muista, että myös palautteen vastaanottamista voi harjoitella.

Ei ole olemassa täydellistä viestijää – jokainen on arvokas ja ainutlaatuinen omalla tavallaan.

Luonnollisesti palautetta ei myöskään tule käyttää toisen pilkkaamisen tai loukkaamisen keinona. Rakentava palaute kiinnittyy niihin piirteisiin ja osaamiseen, joihin on mahdollista vaikuttaa harjoittelulla. On hyvä muistaa, että käsitys omista taidoista on osa yksilön viestijäkuvaa. Siksi palautetta muotoillessa on hyvä ottaa huomioon toisen tunteet ja kyky ottaa vastaan kehittävää palautetta.

Parhaimmillaan kehittävä palaute motivoi taitojen harjoitteluun tulevaisuudessa. Palautteenantaja on aina palautteensaajan palvelija: hänen tehtävänsä on auttaa palautteensaajaa kehittymään.

Palautteen voi antaa suullisesti keskustellen, kirjoitetussa muodossa tai esimerkeiksi numeroin pisteytettynä. Palaute annetaan heti tilanteen jälkeen tai sovitusti myöhemmin. Välittömän palautteen etuna on, että se kiinnittyy suoraan vuorovaikutustilanteeseen ja auttaa purkamaan palautteensaajan vireytymistä. Toisaalta palautteensaajan ajatukset voivat olla heti vuorovaikutustilanteen jälkeen niin kiinni itse tilanteessa, että hänen on vaikea keskittyä tai muistaa saamaansa yksityiskohtaista palautetta jälkeenpäin.

Puheviestinnän harjoittelussa tulisi olla mahdollista saada palautetta ainakin analysoidun vuorovaikutustilanteen jälkeen. Tämän lisäksi esimerkiksi oppitunnilla pidetyn laajan ryhmäkeskustelun analysointiin ja palautekeskusteluun voidaan palata vielä seuraavalla oppitunnilla.

Rakentava palaute on oikea-aikaista, tarkkaa ja asiallista.

87

Palautelomake ryhmäkeskustelun arviointiin

Palautelomake auttaa kiinnittämään huomion olennaisiin asioihin ryhmäkeskustelussa. Sekä vahvuuksiin että kehityskohteisiin tarkentuva palaute tukee oppimista ja kannustaa harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja. Parhaimmillaan palaute on asiallista, tarkkaa ja oikea-aikaista. On tärkeää muistaa, että palautteen­ antajan tehtävä on tukea palautteensaajaa oppimaan.

Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1–4 (1 = välttävästi, 2 = tyydyttävästi, 3 = hyvin, 4 = kiitettävästi).

Ryhmätaitojen osa-alueiden arviointi

1

2

3

4

Keskustelija pysyy keskustelun aiheessa ja tukee omilla puheenvuoroillaan keskustelun etenemistä.

Keskustelija esittää puheenvuoronsa selkeästi ja perustellusti.

Keskustelija tuo keskusteluun uusia näkökulmia ja ideoita.

Keskustelija rakentaa ja ylläpitää osaltaan hyvää ryhmän ilmapiiriä.

Keskustelija tukee ryhmää sen tavoitteen saavuttamisessa.

Keskustelija osoittaa kuuntelevansa ja kunnioittavansa muita keskustelijoita.

Keskustelija esittää tarkentavia kysymyksiä ja tekee tarvittaessa yhteenvetoja keskustelusta.

Keskustelija kannustaa toisia puhumaan ja tuomaan näkökulmiaan esille.

Keskustelija osallistuu keskusteluun oma-aloitteisesti.

Keskustelija tukee muiden osallistujien osallistumista.

Keskustelun tai puheenvuoron erityiset vahvuudet (1–3 kpl):

Keskustelun tai puheenvuoron keskeiset kehityskohdat (1–3 kpl):

Arvioi, miten itse onnistuit palautteenantajana. Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1–4 (1 = välttävästi, 2 = tyydyttävästi, 3 = hyvin, 4 = kiitettävästi).

Miten onnistuin palautteenantajana?

1

2

3

4

Antamani palaute oli kannustavaa ja asiallista.

Antamani palaute oli selkeää ja perusteltua.

Antamani palaute kiinnittyi sekä vahvuuksiin että kehityskohtiin.

Annoin palautteessani riittävästi konkreettisia esimerkkejä, jotka tukevat palautteensaajan oppimista.

Palautekeskustelu oli vuorovaikutteinen, ja palautteensaajalla oli mahdollisuus tarkentaa saamaansa palautetta.

Miten aion kehittyä palautteenantajana jatkossa:

88 VUOROVAIKUTUSTA ANALYSOIMASSA

TEHTÄVÄT 1. Minuuttiteksti: Minä palautteen vastaanottajana a. Lue keskittyen ohje Näin otat vastaan rakentavaa palautetta s. 87. b. Kirjoita lukemisen jälkeen esimerkiksi seitsemän minuuttia vapaasti tajunnanvirtatekstiä siitä, millainen palautteen vastaanottaja olet. Mitä mieleesi tulee, kun ajattelet itseäsi vuorovaikutuksen palautteen vastaanottajana? c. Lue tekstisi. Merkitse tekstiin tai listaa itsellesi muistiin asioita, joissa haluaisit kehittyä palautteen vastaanottajana.

2. Keskustelkaa pareittain ryhmäviestintätaidoista. a. Millainen palaute on hyödyllistä ryhmäviestintätaitojen kehittymisen kannalta? b. Millaisista ryhmäviestintätaidoista lukiolaisen pitäisi saada enemmän palautetta? c. Miten ja milloin pitäisi antaa palautetta ryhmäviestintätaidoista? d. Mistä ryhmäviestintätaitoihin liittyvistä asioista toivoisitte itse saavanne palautetta? e. Mitä ryhmäviestintätaitoja uskotte tarvitsevanne tulevaisuudessa? Miten niitä pitäisi harjoitella koulussa? f. Valitkaa kaksi tärkeintä asiaa keskustelustanne ja jakakaa ne koko ryhmälle.

3. Palautetta henkilöhahmoille a. Lukekaa katkelma Veera Niemisen romaanista Avioliittosimulaatori s. 30. Keskustelkaa pareittain tekstin herättämistä ajatuksista ja tunteista. b. Millaisia havaintoja teette henkilöhahmojen vuorovaikutuksesta? c. Millaista vuorovaikutusta tukevaa palautetta antaisitte henkilöhahmoille? d. Vertailkaa ryhmässä asioita, joista haluaisitte antaa henkilöille palautetta.

4. Palaute ryhmäkeskustelutaidoista a. Jakautukaa pieniin ryhmiin. Jakakaa havainnointivastuut niin, että jokainen seuraa yhtä keskustelijaa. Valmistautukaa antamaan palautetta keskustelijoille. b. Katsokaa opiskelijoiden videokeskustelu Mitkä elokuvat ovat vaikuttaneet sinuun? (aineisto 1).

Kirjoittakaa muistiin ensimmäiset havaintonne keskustelusta. c. Katsokaa video toisen kerran ja tehkää havaintoja koko ryhmän toiminnasta. Hyödyntäkää analysoinnissa ohjetta Näin analysoit ryhmäkeskustelua s. 80. Kiinnittäkää huomiota ainakin seuraaviin asioihin: Millainen ilmapiiri keskustelussa on? Anna esimerkki toiminnasta tai asiasta, joka vaikuttaa mielestäsi ilmapiiriin.

Miten keskustelijat suhtautuvat toisiinsa? Merkitse muistiin keskustelun kohta, josta teit havaintoja suhtautumisesta.

Millaisia rooleja keskustelijat ottavat? Merkitse muistiin kohta, josta teit havaintoja rooleista.

Miten keskustelijat osoittavat kuuntelevansa toisiaan?

Miten puheenvuoroja kohdennetaan?

Mitkä ovat ryhmän vahvuuksia keskustelussa? d. Antakaa palautetta seuraamallenne keskustelun osallistujalle.

Kirjoita palaute sivun 88 lomakkeen pohjalta.

Perustele palaute asiallisesti havaintojen avulla.

Muotoile palaute niin, että se motivoisi vastaanottajaa seuraavalla kerralla pyrkimään parempaan viestintään. e. Vertailkaa ryhmässä kirjoittamianne palautteita keskustelijoille. Valitkaa yhdessä yksi asia, jota suosittelisitte koko keskusteluryhmälle kehittämiskohteeksi.

1

Videokeskustelu Mitkä elokuvat ovat vaikuttaneet sinuun?

89