KEHITYS vie yhä enemmän kohti päästötöntä energiaa ja asiakkaille tarjottavia älykkäitä ratkaisuja.
LNG- ja kaasuinfra on biokaasulle reitti teollisuuteen 6 Barbro ja Matti Vilon vuosikymmenet sähköasiakkaina
4 Kokkolan Energia uusi strategiansa
6 LNG-infra mahdollistaa biokaasun käytön
7 Kolumnistina Annukka Saari, Paikallisvoima Oy
8 Barbro ja Matti Vilo: Vuosikymmenet sähköasiakkaina
9 Löydä oma sähkötuotteesi
10 Kokkolan Energia tukee Elban luontokoulun kummiluokkatoimintaa
12 120 vuotta paikallista energiaa
13 Töissä Kokkolan Energialla
14 Joonas Haavisto sävelsi juhlavuoden teoksen
16 Tulevaisuuden kaukolämpö on entistä älykkäämpää
18 Kamppailulajit tekevät hyvää keholle ja mielelle
20 HAN-portti sähkönkäyttäjän apuna
Kokkolan Energia Oy
Varastotie 3 (PL 165), 67100 Kokkola www.kokkolanenergia.fi
Asiakaspalvelu: puh. 0800 050 60 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi
Julkaisija: Kokkolan Energia Oy Päätoimittaja: Kirsi Hautala Tuottaja: Tmi CommJob
Tekstit: Jorma Uusitalo Kuvat: Emmi Hyyppä, Adobe Stock Ulkoasu: Gravity Agency
Käännökset ruotsiksi: Jenni Roth Paino: Botnia Print Painosmäärä: 30 000 kpl
Jakelu: Kokkolan Jakelu, osoitteeton ja Posti, osoitteellinen.
Osoiterekisteri: Kokkolan Energia Oy, asiakastietorekisteri 2025 Tietosuojaseloste: https://www.kokkolanenergia.fi/fi/tietosuojaseloste/
SÄHKÖ on ollut osa kokkolalaisten arkea tänä vuonna jo 120 vuotta ja kaukolämpö pian 50 vuoden ajan! Edellisessä asiakaslehden numerossa katsoimme juhlavuoden kunniaksi taaksepäin ja tutustuimme haastattelemiemme ihmisten kautta Kokkolan Energian tarinaan, joka alkoi 1905, kun toimintansa aloitti Kokkolan Sauna- ja sähkölaitos, nykyinen Kokkolan Energia.
Pitkä historiamme merkitsee sitä, että tänään olemme kokenut ja vahva energia-alan asiantuntijaorganisaatio sekä luotettava hyvän elämän mahdollistaja kokkolalaisille. Tarinoita erityisestä juhlavuoden energiastamme on tarjolla säveltäjä ja pianisti Joonas Haaviston artikkelissa sivuilla 14–15 sekä juhlavuoden verkkosivuillamme juhlavuosi.kokkolanenergia.fi. Verkkosivuilla voit myös kuunnella Haaviston tilaustyönä Kokkolan Energialle säveltämän teoksen Impulse.
Nykyhetki on täynnä muutoksia ja mahdollisuuksia Kokkolassa, Suomessa sekä maailmanlaajuisesti. Megatrendit kuten energiamurros, digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ohjaavat toimintaamme enemmän kuin koskaan. Myös maailman rauha tai sen puute haastaa meitä varautumaan erilaisiin tulevaisuuden todellisuuksiin. Me kaikki olemme osa tätä kehitystä yksinkertaisesti siitä syystä, että elämme tässä ajassa.
Me Kokkolan Energialla investoimme tulevaisuuteen ja siksi se on tämän lehden teemana. Varaudumme positiivisesti palvelemaan sidosryhmiämme seuraavatkin 120 vuotta.
Kehitämme palveluitamme, investoimme uuteen teknologiaan ja etsimme ratkaisuja, jotka edistävät kestävää energiatulevai-
suutta meille kaikille, kaikissa olosuhteissa. Panostamme joustavan ja tehokkaan energiaportfolion luomiseen, josta voit lukea toimitusjohtajamme Kirsi Hautalan artikkelista sivuilta 4–6.
Kokkolan Energia on jatkossakin luotettava ja asiantunteva energiakumppani, joka tuo valoa ja lämpöä kaikille, jotka sitä tarvitsevat.
Kiitos, että olet osa tarinaamme – ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
PS. Tervetuloa tapaamaan meitä energiapisteeseemme Kokkolan ydinkeskustan asiakaspalveluun, Itäinen Kirkkokatu 8. Varsinkin joulun alla kannattaa piipahtaa ihailemassa jouluikkunaamme!
Susanne Starck viestintäpäällikkö
Kun asiakkaan rinnalla kulkee kumppanina tuttu, asiantunteva ja vakaa energiayhtiö, asiakkaan on helpompi kohdata energiamurroksen mukanaan tuomia muutoksia. Kokkolan Energia on uudistanut strategiansa toimitusjohtajansa Kirsi Hautalan johdolla. Strategian pääkohdiksi hän nostaa pitkäjänteisen ennustettavuuden, toimitusvarmuuden sekä energian kilpailukykyisen ja vakaan hinnan.
Kirsi Hautala muistuttaa, että Suomi elää talouteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien haasteiden keskellä. ”Meidän pitää olla muita parempia luomaan hyvää investointiympäristöä ja tarttumaan omiin vahvuuksiimme, joita ovat muun muassa laaja pinta-ala, vakaa maaperä, korkea osaaminen ja varmat verkot. Tässä kilpailussa energiasektori on keskeinen mahdollistaja, jotta onnistumme.”
Erityisen tärkeää hänen mukaansa on, että varmistamme energiapaletin säilymisen monipuolisena huolehtimalla kaikkien kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä. Kokkolan Energian paletissa tärkeitä ovat yhtä lailla ydin-, tuuli- ja vesivoima kuin myös metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa.
”Energiasektori elää niin isoa muutosta, että kiveen hakatun sijasta strategian pitää olla enemmänkin valmistautumista ja varautumista erilaisiin skenaarioihin. Silloin olet kyvykäs toimimaan kehittyvässä toimintaympäristössä mihin suuntaan tahansa. Se on punainen lanka myös Kokkolan Energian vuoteen 2040 ulottuvassa strategiassa”, Kirsi Hautala sanoo.
“ Investoinnit tehdään tuleville sukupolville
TOIMITUSJOHTAJAN strategiasta esiin nostama pitkäjänteisyys on energia-alalle tyypillistä. Investoinnit tehdään tuleville sukupolville, ja niiden käyttöikä on lähtökohtaisesti vähintään 30 vuotta. Investointien tuottokin realisoituu yleensä vasta pidemmällä aikavälillä.
”Uudistettu rahoitusstrategiamme määrittelee, miten hankimme, hallinnoimme ja käytämme pääomaa liiketoimintamme kehittämiseen. Olennaisinta rahoitusstrategiassamme on, että kykenemme ennakoimaan rahoitustarpeita, varautumaan taloudellisiin haasteisiin ja hyödyntämään kasvumahdollisuuksia myös yllättävissä tilaisuuksissa, jotka vaativat nopeaa rahoituspäätöstä. Energiasektorilla investointien suuruusluokat liikkuvat herkästi vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa ja jo omaisuuden arvon ylläpito edellyttää useita investointeja. Perinteisen lainarahoituksen rinnalla tarvitsemme myös muita ratkaisuja, ja rahoitusstrategiamme sisältääkin mahdollisuuden myös omaisuuden realisointiin.”
Samalla kun toimialalla korostuu pitkäjänteisyys, energia-ala on vahvasti säänneltyä. Sääntely voi tuoda mukanaan muutoksia ja investointitarpeita.
”Nyt 400 kV:n siirtolinjan voi lähtökohtaisesti rakentaa vain kantaverkkoyhtiö Fingrid tai teollinen toimija omaan käyttöönsä. Tulevaisuudessa siirtolinjan rakentaminen todennäköisesti mahdollistuu myös Kokkolan Energiaverkoille. Tästä saattaa tulla verkkoyhtiölle jopa velvoittavaa tilanteessa, jossa joku toimija tarvitsee korkeajänniteliittymän. Tällaisen investoinnin kustannus on useista kymmenistä miljoonista ylöspäin.”
Yhtenä esimerkkinä sääntelystä Hautala mainitsee varttihinnoittelun, mikä tarkoittaa sähkön pörssihinnan, eli spot-hinnan päivittymistä 15 minuutin jaksoissa aiemman yhden tunnin sijaan.
”Tämä muutos sähkömarkkinassa tuli tarpeelliseksi sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä, jotta sähköjärjestelmä saadaan pidettyä tasapainossa entistä herkemmin. Sinällään Kokkolassa tämä siirtymä ei olisi tässä kohtaa ollut tarpeen, vaan muutos toi yhtiöllemme lähinnä vain lisäkustannuksia, joita emme voi, emmekä halua siirtää asiakashintoihin.”
TOIMITUSVARMUUS on Kirsi Hautalan mukaan myös huoltovarmuutta. ”Kokkolan Energian tehtävänä on varmistaa, että kodit pysyvät lämmitettyinä ja valaistuina, ja jääkaapit saavat tarvitsemansa sähköt. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että myös puu ja turve pysyvät meidän tuotantoportfoliossamme, vaikkakin hyvin pienessä roolissa.”
Hautalan jutun alussa esiin nostamista pääkohdista toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen sekä ennustettava energian hinta liittyvät olennaisesti Kokkolan Energian tuotantoportfolioon, joka tarkoittaa yhtiön energiantuotannon kokonaisuutta. ”Jotta Kokkolan suurteollisuus pystyy viemään tuotteitaan kansainvälisille markkinoille, energian hinnan on oltava sekä kilpailukykyinen että ennustettava, minkä lisäksi energiaa on oltava tasaisesti saatavilla.
Energiaa läheltä, luotettavasti: Asiakkaan kumppani puhtaamman tulevaisuuden rakentamisessa
Kun asiakkaan rinnalla kulkee kumppanina tuttu, asiantunteva ja vakaa energiayhtiö, asiakkaan on helpompi kohdata energiamurroksen mukanaan tuomia muutoksia. Kokkolan Energia on uusinut strategiansa toimitusjohtajansa Kirsi Hautalan johdolla. Strategian kolmeksi pääpointiksi hän nostaa pitkäjänteisyyden, toimitusvarmuuden sekä energian kilpailukykyisen hinnan, joka on myös ennustettavissa.
Olemme luotettava energia-kumppani, joka edistää siirtymistä kohti älykkäämpää ja puhtaampaa energiatulevaisuutta.
Markkinamuutosten reaaliaikainen ennakointi ja ketterä reagoiminen
Rohkea kokeilukulttuuri, uusi osaaminen sekä sisäinen yhteistyö
Tuotantoportfolion monipuolistaminen ja markkinaosallistumisen optimointi
Laajenevan, älykkään verkon käyttövarmuus ja asiakasratkaisut
Toimintaympäristön muutostekijät
Nopeasti muuttuva toimintaympäristömme haastaa meidät ja luo samalla uusia mahdollisuuksia, joihin vastaamme strategisilla painopisteillämme.
Lämmön tuotannon vahvuudet kilpailuetuna
Kumppanuus Kehittyminen Kokemus Kohtaaminen
Asiakaslähtöisen myynnin kehittäminen ja kasvattaminen
Kokkolan Energia -konserni on asiantunteva, asiakkaitaan palveleva monipuolinen energiayhtiö, joka osaltaan varmistaa alueen elinvoimaisuuden ja kehityksen.
Muun muassa tämän takia tuotantoportfolion kehittäminen ja monipuolistaminen on niin tärkeää”, Hautala painottaa.
Kokkolan Energian tapauksessa tuotantoportfolion monipuolistaminen näkyy vaikkapa siinä, että yhtiö investoi viime kesänä ensimmäisen kerran tuulivoimaan hankkimalla kotimaiseen omistukseensa kaksi ulkomaalaisomisteista tuulipuistoa. Tämän lisäksi Kokkolan Energia rakentaa parhaillaan suurteollisuusalueelle kaksi suurta sähkökattilaa sekä kaukolämpöakun. Näillä investoinneilla yhtiö lisää tuotantokapasiteettiaan ja samalla alentaa merkittävästi yksikkökohtaisia tuotantokustannuksiaan.
Energiajärjestelmä kehittyy myös kohti reaaliaikaisuutta. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan kotiautomaatioliitännästä (HAN-portti), joka siirtää reaaliajassa sähkömittarista mittaustiedot esimerkiksi kotiautomaatiojärjestelmään, jolloin kulutusta voi ohjata entistä tehokkaammin.
”Energiantuotannossa reaaliaikaisuus korostuu uusiutuvan energiantuotannon lisääntyessä. Vielä ei voida täysin edes hahmottaa, mitä kaikkea se tarkoittaa yksistään koneille ja laitteille, jotta sähköverkko pystytään pitämään tasapainossa. Reaaliaikaisuus tuo mukanaan myös sen, että energiaa tuotetaan kustannustehokkaammin, minkä myötä hinnat pysyvät alhaisina”, Hau-
tala toteaa ja arvioi, että Suomessa sähkön kilowattitunnin hinta saattaisi asettua pitkässä juoksussa 7–8 sentin tasolle. Hautala jatkaa, että vakaus ja ennustettavuus ovat tärkeitä. Niin negatiiviset hinnat kuin hintahuiputkin ovat epäterveitä yhtiöiden investointikyvykkyydelle.
KAUKOLÄMMÖN tuottaminen suurteollisuuden lämpöpäästöistä, joita kutsutaan myös hukkalämmöiksi, on kokkolalainen erityisyysvahvuus. ”Kokkolan lämpö on vähäpäästöinen ja edullinen energiamuoto, kun otamme talteen teollisuuden lämpöpäästöt ja ohjaamme ne kaukolämpöverkostoon. Tämä poikkeaa oleellisesti tavanomaisesta kaukolämmöstä ja on itseasiassa ilmastoteko.”
Tulevaisuudessa kuitenkin siintää kysymys, jonka ratkaisemiseen tähtäävä keskustelu on jo Hautalan mukaan aloitettu. ”Joissakin skenaarioissa teollisuuden lämpöpäästöt kasvavat määrältään niin isoksi, että ylijäämälämpöä on enemmän kuin tarvitsemme. Talteen ottaminen maksaa, ja lämpöpäästöille pitää olla järkevää uutta käyttöä. Tulevina vuosina olisi hyvä järjestää vaikkapa ideapajoja, joissa lämpöpäästöille mietitään innovatiivisia käyttökohteita. Unelmaratkaisu olisi tietenkin se, että lämpö pystyttäisiin muuttamaan sähköksi, mutta siihen vasta kehitetään kaupallisesti toimivia ratkaisuja”, Hautala sanoo.
MISSIO kertoo, mitä tarkoitusta varten Kokkolan Energia on olemassa.
VISIO on konkreettinen tavoitetila, mitä Kokkolan Energia haluaa olla tulevaisuudessa.
STRATEGISET
PAINOPISTEALUEET ovat teemoja, jotka ohjaavat strategian toteuttamista arjessa.
SKENAARIOT tarkoittavat vaihtoehtoisia kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista.
TUOTANTOPORTFOLIO / ENERGIAPALETTI ja sen hallinta tarkoittaa monipuolista eri tuotanto- ja energiamuotojen kokonaisuutta, jota ohjaamalla ja hyödyntämällä Kokkolan Energia toimittaa edullista, toimitusvarmaa ja yhä puhtaampaa energiaa siinä muodossa, missä asiakkaat sitä kulloinkin tarvitsevat.
käytön energialähteenä
Kokkolan Energiaverkkojen LNG-terminaali ja kaasuverkko avaavat biokaasulle reitin Kokkolan suurteollisuuteen. Keski-Pohjanmaa on yksi Suomen isoimmista maitomaakunnista, ja maakunnassa onkin vireillä useita biokaasulaitoshankkeita. KIP:n alue puolestaan olisi merkittävä hiilinielu käyttäessään biokaasulaitoksissa tuotettua metaania.
Suomen Kaasuyhdistyksen mukaan biokaasu on avainteknologia maatalouden metaanipäästöjen torjunnassa. Biokaasun pääkomponentti on metaani, ja puhdistamalla biokaasusta saadaan maakaasua vastaavaa biometaania.
Kokkolan Energia ja Vesikolmion sekä Vestian omistama Bio-VV Oy allekirjoittivat lokakuussa aiesopimuksen biometaanin markkinoimiseksi Kokkolan suurteollisuusalueelle. Kalajoelle rakennettava Bio-VV:n biokaasulaitos käsittelee erilliskerättyjä biojätteitä, yhdyskuntalietettä, rehuteollisuuden sivuvirtoja sekä lähialueen maataloudesta syntyviä lanta- ja peltobiomassoja. Niistä se tuottaa biometaania muun muassa teollisuuden käyttöön.
”Meillä on uusi LNG- ja kaasuinfra, eli LNG-terminaali ja kaasuverkko, josta pystymme syöttämään teollisuuden kohteisiin kaiken sen biokaasun, joka täyttää teollisuusasiakkaidemme laatuvaatimukset. Vastaanotamme biokaasua nestemäisessä muodossa ja pienellä laajennuksella paineistettuna, mikäli niille on kysyntää”,
kertoo Kokkolan Energiaverkkojen liiketoimintajohtaja Markus Kekolahti.
KOKKOLAN ENERGIAVERKKOJEN investoima LNG-infra mahdollistaa biokaasun hyödyntämisen muillakin tavoilla.
”Biokaasun nesteytyslaitos on kallis investointi varsinkin pienemmän mittakaavan biokaasulaitoksille. Mikäli joku alueemme biokaasulaitos haluaa toimittaa biokaasun markkinoille nesteytettynä, heidän ei välttämättä tarvitse rakentaa omaa nesteytyslaitosta. Sen sijaan biokaasu voidaan toimittaa ensin meille paineistettuna, minkä jälkeen me toimitamme heille vastaavan energiamäärän nesteytettynä LNG-tankistamme”, Markus Kekolahti selvittää. Hänen mukaansa biokaasu on yksi konkreettinen keino torjua ilmastomuutosta ja vahvistaa huoltovarmuutta alueellisilla toimenpiteillä.
”Kokkolan Energian roolina on toimia tässä kokonaisuudessa paikallisena jakeluyhtiönä sekä terminaalipalveluiden tuottajana, ja sillä tavoin edistää puhdasta siirtymää”, Kekolahti toteaa.
Paikallinen energia kirittää ilmastotavoitteita
Suomi hyväksyi syyskuussa Euroopan komission ehdottaman ilmastotavoitteen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tavoite on kunnianhimoinen ja välttämätön, jotta Eurooppa voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tavoite ohjaa teollisuutta kohti päästöttömyyttä ja koko yhteiskuntaa sähköistymisen suuntaan, mikä samalla kasvattaa puhtaan energian kysyntää. EU:n on Pariisin sopimuksen mukaisesti ilmoitettava kansallisesti määritelty ilmastopanoksensa YK:n ilmastokokoukseen viiden vuoden välein, ja nyt marraskuussa 2025 Brasiliassa järjestettävä COP 30 -kokous tekee siitä jälleen ajankohtaista. Vaikka Euroopan unioni itse vielä viivyttelee virallisen ilmastotavoitteen julkistamisessa, Suomi etenee kunnianhimoisesti energiasektorilla. Energiayhtiöt ovat investoineet merkittävästi päästöttömään sähköntuotantoon, etenkin tuulivoimaan ja aurinkosähköön. Lämmityspuolella on merkittävää, että myös lämmitys sähköistyy ja sähkökattiloiden määrä on parissa vuodessa kasvanut merkittävästi. Myös datakeskuksista syntyvät hukkalämmöt hyödynnetään kaukolämmössä tehokkaasti.
Suomessa energia-ala on jo pitkällä hiilineutraalisuuden saavuttamisessa. Sähköntuotannosta 95 % on hiilineutraalia, ja kaukolämmöstä yli 70 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, sähkökattiloilla tai hukkalämpöjä hyödyntäen. Paikallisvoima ry:n jäsenkentässä on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kunnalliset energiatoimijat ovat ottaneet ilmastotavoitteet tosissaan ja edenneet niissä jopa valtakunnallista keskiarvoa pidemmälle. Konkreettisia
ratkaisuja puhtaan energian tuotantoon on jo toteutettu vauhdilla.
Myös paikallisten energiayhtiöiden kädenjälki näkyy ilmastotyössä
Suomalaisilla energiayhtiöillä on myös merkittävä kädenjälki globaalissa ilmastotyössä. Kun paikallinen energia yhdistyy puhtaaseen teknologiaan ja vahvaan osaamiseen, syntyy ratkaisuja, joilla on vaikutusta Suomen lisäksi koko maailmassa.
Jäsenistämme erityisen kirkkaasti loistaa Kokkolan Energia, joka on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2028. Yhtiö tukee aktiivisesti myös Kokkolan kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Paikallisesti tuotettu energia ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan se on ennen kaikkea yhteisöä vahvistava voima. Se luo työpaikkoja, tukee alueellista elinvoimaa ja mahdollistaa investoinnit, jotka vastaavat sekä ilmastotavoitteisiin että teollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Tämä yhteistyö on konkreettista ja kunnianhimoista, juuri sellaista, josta on etua sekä ihmiselle että luonnolle.
Kokkolassa käytännön toimet puhuvat puolestaan. Suurteollisuusalueelle rakennettavat sähkökattilat ja mittava kaukolämpöakku parantavat alueen energiajärjestelmän huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta, samalla kun teollista hukkalämpöä hyödynnetään älykkäästi yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Kyse ei ole pelkästä teknologisesta investoinnista, vaan se on osoitus siitä, kuinka kunnallinen energiatoimija tarttuu ilmastotavoitteisiin määrätietoisesti ja konkreettisesti. Paikallisvoima ry:n näkökulmasta Kokkolan ratkaisut heijastavat laajempaa
kehitystä, jossa paikallinen energiantuotanto ei ainoastaan vastaa kansallisiin ja EU-tason linjauksiin, vaan usein ennakoi niitä. Tässä työssä korostuvat kunnallisen strategian ja energiayhtiöiden yhteistyön merkitys, investointiympäristön toimivuus, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen sekä kuntalaisten mukaan ottaminen. Nämä ovat kaikki asioita, joiden puolesta Paikallisvoima ry vaikuttaa joka päivä.
ANNUKKA SAARI
Toiminnanjohtaja
Paikallisvoima ry
Paikallisvoima ry on pienten ja keskisuurten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö. Paikallisvoiman 55 jäsenyhtiötä tuottaa ja jakelee sähköä ja lämpöä paikallisesti ympäri Suomen, aina Ahvenanmaalta pitkin länsirannikkoa kattaen myös itäisen ja pohjoisen Suomen.
”Kun asiat sujuvat, ei ole tarvetta vaihtaa”
Barbro ja Matti Vilo asettautuivat ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa 1984 ja tekivät silloin yhdessä sähkösopimuksen Kokkolan Energian kanssa. Siitä lähtien Kokkolan Energia on kulkenut mukana pariskunnan arjessa mieluisena kolmantena pyöränä.
BARBRO JA MATTI VILO sekä Kokkolan Energia ovat vanhoja tuttuja jo paljon kauempaa kuin neljän vuosikymmenen takaa. Kolmikon tiet ovat kohdanneet yhdessä ja erikseen milloin missäkin alkaen siitä, että Barbron ja Matin äidit työskentelivät samassa työpaikassa silloisessa Maksimin kahviossa. ”Lapsena Barbro asui Hakalahdenkadulla ja minä Nahkurinkadulla, välissä oli vain Hagströmin pelto. Molemmat kävimme Renlundin koulua, ja lukiossa olimme samalla luokallakin”, Matti kertoo. Sittemmin tiet erosivat Barbron muutettua Helsinkiin ja Matin Jyväskylään. Kun he tapasivat uudelleen, ilmassa oli rakkautta ja häitä juhlittiin 1984.
MATTI VILON elämäntarinaan Kokkolan Energia yhdistyi ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Hän oli muuttanut vanhempiensa kanssa Isollekadulle monien kokkolalaisten tunteman Luotsitalon läheisyyteen. "Olin 11-vuotias, kun isäni kuoli. Meillä oli talossa kahdeksan lämmitettävää muuria, ja minusta tuli eräänlainen talonmies äidin avuksi. Se oli kunnon talo, kaksikerroksinen, mutta paljon piti tehdä koivuja syksyllä. Kun olin aikani kantanut puita sisälle ajattelin, että jotain pitää keksiä.”
Aina on aikaa vaihtaa myös kuulumiset tutun asiakaspalvelijan kanssa. Tällä kertaa Barbro ja Matti Viloa palveli Paula Jylhä.
Niinpä talon uuneihin hankittiin 1950-luvun lopulla sähkövastukset. Kokkolan Energian toimittamalla yösähköllä lämmenneet vastukset toimivat mainiosti helpottaen nuoren miehen puunkantourakkaa.
MENTYÄÄN NAIMISIIN Vilot asuivat ensin Isonkadun talossa, kunnes he rakensivat uuden kodin Itäinen Kirkkokatu 72:een. Kokkolan Energian toimittamaa sähköä tarvittiin edelleen myös lämmitykseen, sillä uusi koti lämpeni sähkötoimisella kattolämmityksellä. Matin eläköidyttyä 2003 Vilot jättivät hyvästit kaupunkiasumiselle ja muuttivat Barbron isän rakentamalle huvilalle Öjan Vatunkiin. Lämmitysmuotona oli sielläkin sähkö. 17 vuoden jälkeen edessä oli muutto takaisin kaupunkiin, ja nykyinen koti löytyi senioriasumisen palveluita tarjoavasta Park & Plazasta. Vuosikymmeniin Kokkolan Energian sähköasiakkaana mahtuu monia mukavia muistoja. ”Olemme asioineet Varastotien ja Kallentorin palvelupisteissä ja nyt Niemenkulmassa”, Barbro kertoo. Matti muistelee käyneensä jo Rantakadulle rakennetussa Sähkölaitoksen uudisrakennuksessa.
Entä mistä johtuu, että asiakassuhde Kokkolan Energian kanssa on jatkunut yhtämittaisesti jo yli 40 vuotta? Vilot sanovat, että siihen on monta syytä.
”Kokkolan Energialta on aina löytynyt sellaiset ihmiset, jotka osaavat esittää tarjoukset niin, että ne ovat sopineet meille. Aina on pystytty myös sovittelemaan asioita sen mukaan, mikä on ollut lämmitysmuoto. Yksinkertaisesti palvelu on ollut hyvää”, Matti perustelee.
Barbro esittelee Kokkola-lehteä viime maaliskuulta. Lehden Kiitokset-palstalta löytyy sama asia hieman toisin sanoitettuna.
”Lämmin kiitos Kokkolan Energian Paulalle ja Jennille ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta. Hyvää kevättä toivottavat B & M”, Barbro lukee ääneen. Hänellä on mukanaan myös Kokkolan Energian asiakaslehtiä, joista kotona luetaan tarkemmin oman energiayhtiön asioista.
”Kyllä me olemme miettineet muitakin sähköyhtiötä, mutta silloin pitäisi olla yhteydessä tuntemattomaan yritykseen, josta ei tunne ketään. Nyt voimme tulla tänne Niemenkulmaan ja hoitaa asiat tuttujen ihmisten kanssa. Se on myös turvallista, eli miksi vaihtaa”, Vilot sanovat.
VAIKKA SÄHKÖYHTIÖT houkuttelevat kuluttajia asiakkaikseen erilaisilla hintakampanjoilla, kuluttajat pitävät tärkeänä myös esimerkiksi sähköyhtiön luotettavuutta, sanoo Kokkolan Energian myyntipäällikkö Hanna Hallanoro
Asiakaspolun varrella tulee usein vastaan kysymyksiä ja suoranaisia ongelmia, jolloin asiakas joutuu asioimaan asiakaspalvelun kanssa. Silloin Hallanoron mukaan korostuu seuraavanlaisia asioita:
• Asiakas odottaa, että asiakaspalvelu vastaa yhteydenottoihin mahdollisimman pian.
• Asiakas odottaa, että vastaukset ongelmiin selviävät yhdellä kerralla ja vastaukset ovat ymmärrettäviä.
• Asiakas odottaa, että he voivat itse valita, miten he asioivat energiayhtiön kanssa. Monikanavaisuus on siis tärkeä laadullinen tekijä.
• Asiakas odottaa, että hän voi jutella energiayhtiön palveluneuvojan kanssa energia-asioista ilman, että hänelle tyrkytetään jotain tuotteita.
”Nämä ovat asioita, joihin Kokkolan Energiassa erityisesti panostamme. Siksi on todella mieltä lämmittävää kuulla Barbro ja Matti Vilon kokemuksia pitkästä asiakassuhteesta kanssamme. Tällainen asiakkuus ja asiakaskokemukset ovat hieno tunnustus myös henkilökunnallemme”, Hallanoro iloitsee.
Toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset
Vuodenaika- ja Tyyni-tuotteet seuraavat markkinahintojen muutoksia. Sähkön hinta päivittyy 1–3 kuukauden välein. Sopimuksiin ei liity pitkäaikaista sitoutumista – halutessasi voit vaihtaa tuotteesta toiseen kahden viikon kuluessa.
Hinta vaihtuu kuukausittain markkinatilanteen mukaan.
Hinta vaihtuu vartin välein, kun hyödynnät edulliset hintajaksot, niin tämä on keskimäärin sinulle edullisin sopimus. Mobiilisovelluksen avulla voit seurata hintoja ja suunnitella sähkönkäyttöäsi.
Hinta päivittyy kolmen kuukauden välein. Sähkö on aina täysin uusiutuvaa.
Määräaikaiset sähkösopimukset
Määräaikainen sopimus tarkoittaa sitoutumista tietylle ajalle, jolloin hinta ja ehdot pysyvät ennallaan koko sopimuskauden ajan.
Kiinteähintainen sopimus tarjoaa hintavakautta ja ennustettavuutta. Sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan, eikä markkinavaihteluista tarvitse huolehtia.
Hinta vaihtuu kolmen kuukauden välein vuodenaikojen mukaan. Lämpimämpinä kuukausina hinnat pysyvät yleensä maltillisina, ja talvella voi varautua hintojen nousuun.
Pörssisähkösopimus, jossa pienellä lisämaksulla saat sähkösi uusiutuvana. Näin pienennät omaa hiilijalanjälkeäsi ja tuet kestävämpää energiantuotantoa.
Valitsemalla uusiutuvan energian sopimuksen voit vaikuttaa siihen, millaista sähköä Suomessa tuotetaan.
Kokkolan Energian monipuolisesta sähkötarjonnasta löydät tuotteen, joka sopii juuri sinulle ja sinun tarpeisiisi. Oikein valittu sähkösopimus säästää energiaa ja tekee arjesta sujuvampaa.
Voit valita joko toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen sähkösopimuksen, ja painottaa esimerkiksi hintavakautta ja ennustettavuutta, uusiutuvaa sähköntuotantoa tai kuukausittain markkinatilanteen mukaan vaihtuvaa hintaa.
Sopimuksen hinta muodostuu kiinteästä osuudesta sähkön hinnassa sekä kulutusvaikutuksesta. Kulutusvaikutus alentaa energian hintaa, kun ajoitat sähkönkäyttösi edullisille hintajaksoille.
Sähkösopimus on helppo tehdä verkossa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. Autamme sinua mielellään uuden oikean sopimuksen valinnassa. Ohessa muutamia esimerkkejä sähkötuotteistamme.
Palvelemme osoitteessa Itäinen Kirkkokatu 8 maanantaista perjantaihin klo 10–16. Puhelimitse tavoitat meidät arkisin klo 10–16 numerosta 0800 050 60 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Puhelut 0800-alkuisiin numeroihin ovat maksuttomia.
Vuosikymmeniä jatkunut Villa Elban luontokoulun kummiluokkatoiminta on koettu Kokkolassa erinomaiseksi tavaksi vahvistaa lasten luontosuhdetta. Aikuinen, joka vahvan luontosuhteensa myötä ymmärtää luonnon itseisarvon eikä näe sitä vain resurssina, todennäköisesti tekee kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja, olipa hän päättäjä, opettaja, yrittäjä tai vanhempi.
Ympäristökasvattaja Elina Viirre on iloinen, että luontokoulun suosittu kummiluokkatoiminta sai jatkoa.
Kummiluokkatoiminta on Villa Elban luontokoulun peruskivi, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ympäristökasvatuksen koululuokille. Opettajille toiminta tarjoaa ideoita siihen, miten kouluilla voidaan toteuttaa ulko-opetusta. Joka syksy Kokkolan alakoulujen 3–5-luokat voivat hakea kummiluokaksi, minkä jälkeen mukaan valitaan yleensä 11 luokkaa, tänä vuonna 10.
”Kummiluokat tulevat Villa Elbaan yhtenä koulupäivänä kuukaudessa lukuvuoden ajan. Jokaisella päivällä on oma teemansa, joka on valittu ja jonka toteutus on suunniteltu yhdessä opettajien kanssa. Annamme opettajille myös vinkkejä, miten he voivat käsitellä teemaa koulussa etukäteen ja jälkikäteen. Jokaisen oikeudet linkittyvät teemoihin koko lukuvuoden ajan”, kertovat ympäristökasvattaja sekä luontokoulutoiminnan koordinaattori Heidi Vidjeskog ja ympäristökasvattaja Linda Lassila Villa Elbasta.
MARRASKUUSSA kummiluokat perehtyivät isoihin teemoihin, kuten ravintoketjuihin ja veden kiertokulkuun. Tammi- ja helmikuussa koululaiset muun muassa tutkivat jälkiä lumessa ja pohtivat sitä, miten eläimet selviytyvät Suomen varsin karuissa oloissa ja miten vaikkapa lumimäärä vaikuttaa eläinten selviytymiseen talvesta. Toiminta tapahtuu aina ulkona, mutta joskus piipahdetaan luontokoulun laboratoriossa. Kummiluokkavuosi huipentuu toukokuussa omatoimiseen retkeen.
”Vuodesta toiseen yksi kestosuosikeista ajoittuu maaliskuuhun, jolloin käymme pilkillä. Tutkimme kaloja avaamalla ja perkaamalla kalan, eli se on jotain sellaista, mihin kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta. Monelle pilkkipäivä jää mieleen erityisenä
kokemuksena, koska silloin itse kukin on voinut olla tutkija. Samalla pidämme yllä alueemme kulttuuriperinnettä”, Heidi Vidjeskog kertoo.
Ympäristökasvattaja Elina Viirre odotti haastatteluhetkellä Kälviältä tulossa ollutta koululaisryhmää. Hänellä alkoi kolmas vuosi kummiluokkien kanssa.
”Jo ensimmäisellä kerralla moni oppilas kysyy, milloin mennään pilkille. Toinen, mistä paljon tykätään, on Harrbådan majakkaseikkailu. Keväällä huomaa hyvin, miten varsinkin ne oppilaat, jotka eivät aikaisemmin ole tottuneet kulkemaan luonnossa, ovat tulleet paljon rennommiksi ja rohkeammiksi”, Viirre sanoo.
KUMMILUOKKIEN rahoitusmalli muuttui vuosi sitten, ja toiminta on voinut jatkua yrityksiltä sekä yhdeltä yksityiseltä lahjoittajalta saadun rahoituksen ansiosta. Kummiluokkien toimintaa lähti tukemaan muun muassa Kokkolan Energia 2-vuotisella sopimuksella.
”Oli tosi hienoa huomata, miten tärkeänä Kokkolan Energia ja muut tukijat pitivät toiminnan jatkumista. Toki tilanne jatkuu haastavana, koska ainoastaan Kokkolan Energia on tässä vaiheessa sitoutunut kahdeksi vuodeksi, eikä ulkopuolisen rahoituksen hankki-
minen todellakaan ole helppoa”, Villa Elban toimitusjohtaja Catarina Silvander sanoo.
Toimitusjohtaja luonnollisesti toivoo, että kummiluokkatoiminnan rahoitus palaisi kaupungin budjettiin siinä suuruusluokassa, missä se on ollut edeltävät vuosikymmenet.
”Olemme saaneet todella paljon palautetta kummiluokkatoiminnan puolesta. Kummiluokat tuottavat valtavasti iloa isolle joukolle lapsia”. toimitusjohtaja jatkaa.
Kokkolan Energian viestintäpäällikkö Susanne Starck kertoo, että Kokkolan Energia haluaa päätöksellään tukea lasten ympäristökasvatusta. Hänen mukaansa yrityskummiksi lähteminen yhtiön sponsorointiohjelman kautta oli luonteva päätös tilanteessa, jossa aiempi julkinen rahoitus kummiluokkatoiminnalle päättyi.
”Villa Elba on voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen organisaatio, joka tarjoaa laadukasta luontokoulutoimintaa vuosikymmenien kokemuksella Kokkolan alueen koululaisille. Sen lisäksi, että yrityskummina tuemme tärkeää toimintaa, viestimme konkreettisesti Kokkolan Energian sosiaalisesta vastuusta. Olemme sitoutuneet tukemaan toimintaa kahdeksi vuodeksi eteenpäin yhdelle suomenkieliselle ja yhdelle ruotsinkieliselle luokalle”, Starck toteaa ja kannustaa paikallisia yrityksiä tarttumaan mahdollisuuteen tukea tärkeää kasvatuksellista työtä.
”Olimme onnekkaita, että pääsimme mukaan”
HOLLIHAAN KOULUN ruotsinkielisen kielikylpyryhmän oppilaat Linnea Junttila, Liina Rimpilä, Ida Ersta ja Ellen Majuri saapuivat Villa Elbaan toista kertaa opettajansa Maj-Britt Vikmanin johdolla.
”Ensimmäisellä kerralla olimme metsässä ja satoi aika paljon. Teimme tehtäviä, rakensimme pressusta majan ja se oli hauskaa. Oli kiva herätä tänään aamulla, kun tiesimme, että pääsemme taas päivällä tänne. Aika paljon liikumme muutenkin lähimetsissä tai muualla luonnossa”, koululaiset kertoivat.
Maj-Britt Vikman iloitsi oppilaidensa puolesta siitä, että he tulivat valituiksi mukaan tämän vuoden kummiluokkatoimintaan.
”Tämä taitaa olla kolmas kummiluokka, jonka kanssa olen täällä. Joka vuosi olemme hakeneet luokkieni kanssa, mutta tänne ei ole helppo päästä, koska hakijoita on niin paljon. Oppilaat saavat myös täällä kielikylpyä, mikä on hienoa, ja iso kiitos sponsoreille, jotka mahdollistivat näin tärkeä toiminnan jatkumisen.”
Vikmanin kokemusten perusteella kummiluokkien luonnossa viettämät päivät lujittavat oppilaiden yhteishenkeä.
”Jotkut oppilaat ovat aluksi vähän ujoja erilaisissa tehtävissä, mutta eivät enää keväällä. Täällä kaikki kannustavat kaikkia.”
LNG:n eli nesteytetyn maakaasun hankinta, myynti ja toimitukset omasta LNG-terminaalista käynnistyvät 120-vuotiaan Kokkolan Energian uutena liiketoimintana.
Powerin voimalaitokselle valmistuu kiinteän polttoaineen vastaanottoasema, joka mahdollistaa siirtymisen täysin biopohjaisiin polttoaineisiin energiantuotannossa.
Liikelaitos Kokkolan Energia ja Kokkola Power yhdistyvät Kokkolan Energia Oy:ksi.
Sähköverkkoyhtiö Kenet Oy (nyk. Kokkolan Energiaverkot Oy) perustetaan, koska sähkömarkkinalaki edellytti sähköverkkotoiminnan yhtiöittämistä.
1998
Syksystä alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, voivat kilpailuttaa sähkönmyyntisopimuksensa.
Kemiran (nyk. Bolidenin) rikkihappotehtaalle rakennetaan lämmön talteenottojärjestelmä, minkä myötä alkaa hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä.
1983
Kokkolan kaupungin sähkölaitos-nimi muuttuu muotoon Kokkolan Energialaitos.
1978
Kaukolämmön toimitukset Outokummun tehtaalta alkavat.
1960
Sähkö- ja saunalaitoksen talossa Rantakadulla toiminut yleinen sauna lopetti toimintansa vuosikymmenen alussa.
Powerin voimalaitokselle asennettava savukaasulauhdutin vähentää merkittävästi laitoksen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä.
Kokkolan kaupunki ostaa Fortumilta alkujaan Outokummun, nykyisen Kokkolan Energian Power-voimalaitoksen, joka liitetään osaksi Kokkolan Energian energiajärjestelmää.
KIPin alueelle valmistuu lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitos ”KoVo”, joka on nykyisin Kokkolan Energian Voima-voimalaitos.
Kokkolan Energialaitos muuttui liikelaitokseksi.
1992
Kokkolan kaupungista tulee Pohjolan Voiman omistaja 2 prosentin omistusosuudella.
Kokkolan Energialaitos ostaa Oy Herrakoski Ab:lta sähköverkon Kokkolan alueella.
1981
Kosilan lämpökeskuksen 1. vaihe valmistui.
1976
Kaukolämpöverkon rakentaminen käynnistyy ja ensimmäiset 16 asiakasta liitetään verkkoon.
Kaupunginvaltuusto oli päättänyt perustaa Sähköja saunalaitoksen 1904, minkä myötä Isokadulle hankitaan seuraavana vuonna sähköllä toimivat katuvalot. Rantakadulle valmistuu Sähkö- ja saunalaitoksen kiinteistö.
projektiinsinööriksi
JUSSI JUTILA kouluttautui uudelleen lähihoitajasta konetekniikan insinööri. Nyt hän työskentelee Kokkolan Energian voimalaitoksilla, valmistautuu sähkökattiloiden asennusprojektiin ja tekee työnantajalleen opinnäytetyötä.
Ensihoitajana Jutila työskenteli lähes 15 vuotta. Koronapandemian aikana hoitajien työtaakka paisui äärimmilleen ja Jutilasta alkoi tuntua, että hän voisi tehdä jotain muuta työtä.
”Pääsin monimuoto-opintoihin opiskelemaan työn ohessa konetekniikan insinööriksi. Sitten loukkasin kohtalokkaasti selkäni, ja vakuutusyhtiö päätti rahoittaa minun uudelleen koulutuksen. Tulevaisuus oli siinä vaiheessa epävarma. Vanhaa työtä en pystyisi tekemään, eikä moni teollisuusinvestointi näyttänytkään toteutuvan”, ensi keväänä valmistuva Jutila kertoo.
Kokkolan Energian voimalaitoksilta hänelle kuitenkin avautui kesätyö. Kesä sujui niin hyvin, että Jutilalle tarjottiin vuoden 2027 loppuun kestävää jatkopestiä. Jutila työnä on valvoa projekti-insinöörinä ensi vuonna alkavia sähkökattiloiden asennustöitä. Tällä hetkellä hän tekee Kokkolan Energialle opinnäytetyötä, joka liittyy kiinteän polttoaineen vastaanottoaseman kunnossapitoon.
”Kesätyö jopa ylitti odotukseni. Sain paljon vastuuta ja se sopi minulle oikein hyvin. Kesätyön aloittaminen oli tosi jännittävä hetki, koska siinä alanvaihto konkretisoitui lopullisesti. Nyt odotan, että sähkökattiloiden asennukset alkavat. Se on taas jotain ihan uutta.”
Ammattiopinnot huipentuivat oppisopimusjaksoon
MIIA PELTOSEN selkä ei enää kestänyt kokin työtä, joten hän opiskeli tekniseksi suunnitteluassistentiksi. Viimeisen työharjoittelujaksonsa hän suoritti Kokkolan Energiaverkoille, ja Peltosen riemuksi hänelle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa töissä ensi vuoden elokuulle asti työharjoittelun päätyttyä.
Iloinen yllätys oli sekin, että Peltonen pystyi suorittamaan työharjoittelunsa oppisopimuksella siihen kuuluvine näyttöineen.
"Minulla ja monella muullakin on ollut yllättävän vaikea löytää työharjoittelupaikkoja. Tämä on ihan lottovoitto, että pääsin työharjoitteluun ja vielä oppisopimuksella puhumattakaan siitä, että saan jatkaa töissä Kokkolan Energiaverkoilla. Olo on tosi helpottunut", lokakuussa valmistunut Peltonen sanoo.
Uusi työyhteisö on tuntunut alusta saakka mukavalta. Jos apu on ollut tarpeen, sitä Peltoselle on myös auliisti tarjottu. Työkin on joustavampaa aikaisempaan verrattuna.
"Kun olit kokkina, ruuan piti olla valmis kello 11, eikä tarkasti aikataulutetussa työssä ollut vaihtoehtoja. Nyt minulla on liukuva työaika, ja jos pitää vaikkapa käydä lääkärissä, se on paljon helpompi järjestää."
"Tällaisina aikoina on valtavan iso asia, että sinulla ylipäätään on työpaikka. Yhdessä vaiheessa pelkäsin tosissani, jäänkö työttömäksi. Rakennusalalla alkoi mennä heikommin, eikä teollisuudessakaan näytä yhtä hyvältä kuin jokin aika sitten."
Jazzmusiikki on vienyt kokkolalaislähtöisen
Joonas Haaviston esiintymään maailman merkittävimmille jazzareenoille.
Yksi aikamme lahjakkaimmista pianisteista. Näin kuvailee arvostettu saksalainen
Der Spiegel-aikakauslehti kokkolalaislähtöistä jazzmuusikkoa Joonas Haavistoa Hänen viimeisimpiä sävellyksiään on Kokkolan Energian 120-vuotisjuhlavuoden tilausteos, pianolle sävelletty ”Impulse”.
Joonas Haavisto esiintyy kotimaan lisäksi eri puolilla maailmaa jazzmusiikin pyhätöissä Yhdysvalloista Japaniin. Vanhassakaupungissa Neristanissa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Haavisto ei ole asunut enää yli 20 vuoteen Kokkolassa, mutta menestyneen jazzmuusikon juuret ovat edelleen vahvasti synnyinkaupungissa.
"Minulla on Kokkolan ajoilta laaja kaveripiiri, ja yhteydet esimerkiksi joihinkin koulukavereihin ovat säilyneet, vaikka emme ole pitäneet aktiivisesti yhteyttä. Kokkolan kokoisen pienen paikkakunnan etu on, että suurin osa ikäluokasta tuntee toisensa, ja monelle muullekin ikäiselleni vanha kotikaupunkimme on yhä merkityksellinen. Kokkolassa on jotain sellaista, että mielelläni kerron ihmisille, mistä olen kotoisin."
Hän sanoo arvostavansa sitä, että Kokkolan Energia on juhlavuotenaan nostanut esille paikallista kulttuuria, joka on sekä elinvoimainen että kehittyvä.
"Olen tosi iloinen heidän yhteydenotostaan tällaisella asialla. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on erinomainen esimerkki paikallisen kulttuurielämän pitkäjänteisyydestä, ja Kinojuhlat sekä elokuvapiirit laajemminkin osoittavat, että kokkolalainen kulttuuriala myös uudistuu."
TIE JAZZMUUSIKOKSI ei Haaviston tapauksessa ollut suoraviivainen. Hän naurahtaa kylläkin altistuneensa jazzille kotonaan lapsesta asti, koska vanhemmat tykkäsivät kuunnella jazzia, ja he ottivat poikansa mukaan konsertteihin. Tuossa vaiheessa Haavisto kuitenkin tykästyi ainoastaan Count Basien kappaleisiin, joissa piano oli pääosassa. "Kävin muskarin ja pyrin konservatorioon 8-vuotiaana. Minulla ei ollut otettuna pianotunteja, joten en päässyt opettelemaan pianonsoittoa, vaikka halusin. Soittimeksi valikoitui kuudeksi vuodeksi kontrabasso. Samaan aikaan lauloin Kari
Pappisen ja Airi Viitalan johtamassa Kokkolan poikakuorossa."
Teini-iässä kapinahenki nousi ja Haavisto totesi, ettei kontrabasso tuntunut omalta soittimelta. Hän ryhtyi pelaamaan koripalloa Kokkolan Namikassa. Pianonsoittokin tuli kuvaan mukaan, kun nuorukainen ryhtyi ottamaan yksityistunteja Tapani Riipalta. Pian tie vei uudelleen konservatorioon, missä Sid Hille piti jazztyöpajoja.
"Työpajoissa kävi Sibelius-Akatemiasta paljon vierailijoita, kuten Ari-Pekka Anttila ja Markus Ketola. Opetus oli tosi laadukasta ja kuuntelin jazzia omalla ajallakin. Siitä lähti iso innostus musiikkiin", Joonas Haavisto kertoo.
ONNENPOTKUKSI Haavisto kuvaa sitä, että lukiovaiheessa hänelle avautui paikka myös Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle, jossa opiskeli monia lahjakkuuksia eri puolilta Suomea.
“ Tämä on omanlaisensa ammatti,
jossa matkustetaan paljon ja jossa vaaditaan tietynlaista mentaliteettia
"Minulla oli muitakin kiinnostuksen kohteita fysiikasta arkkitehtuurin, mutta viimeistään tuolloin minulle kolahti, että tätä haluan tehdä. Tietämättä sen tarkemmin, mitä muusikon ammatti vaatii tai millaista se on. Mikään ei ollut kovempaa kuin musiikki."
Silloisessa Kokkolan yhteislyseon lukiossa opiskellut Haavisto kulki Sibelius-Akatemian opinnoissa perjantaisin. Eräänä koulupäivänä yhteislyseon kaiuttimista kajahti lukiolaisten suuresti arvostaman rehtorin Aimo ”Aippa” Juntusen komentoääni, joka käskytti Haaviston rehtorin pakeille. Haavistoa tilanne hämmensi, koska hän ei omasta mielestään ollut mokannut missään ainakaan isosti.
"Juntunen aloitti kuivakkaan tyylinsä toteamalla, että kuljen perjantaisin Sibelius-Akatemiassa ja että poissaoloja on sen takia kertynyt aika paljon. Mutta sitten hän jatkoi sanomalla, että miksi et ole kertonut tästä meille. Tämä on aivan mahtava juttu ja olemme tosi ylpeitä sinusta", Haavisto muistelee hetkeä, joka hänen mukaansa kertoi paljon yhteislyseon ilmapiiristä. Rehtorin johdolla lukiossa katsottiin oppilaita hyvällä riippumatta siitä, mistä ikinä he olivatkaan innostuneita.
Myös armeija-aika vauhditti Haaviston kehittymistä muusikkona.
"Palvelin Lahdessa varusmiessoittokunnassa. Se oli minulle merkittävä vuosi, koska alokasajan jälkeen pääsin treenaamaan yli 10 tuntia päivässä seitsemän kuukauden ajan. Sitä voi kutsua lottovoitoksi, koska olin joutunut aloittamaan pianonsoiton takamatkalta monen päästessä sille tielle jo 3-vuotiaana. Armeijan jälkeen pääsin opiskelemaan sekä Sibelius-Akatemiaan että Tukholman kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun, joista valitsin Sibelius-Akatemian. Sillä tavalla muusikon ura lähti etenemään, enkä ole sen jälkeen taakseni katsonut."
ARKI JAZZIN PARISSA on Joonas Haaviston mukaan oma lukunsa. Hänellä ei ole yhtä työnantajaa, vaan vuoden aikana niitä on kymmeniä. Päätyönä ovat keikat eli esiintymiset, minkä lisäksi hän työskentelee tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa.
Haavisto opettaa muissakin oppilaitoksissa, esimerkiksi Keski-Pohjanmaan konservatoriossa sekä Centriassa ja Noviassa.
"Vuosi sitten syksyllä pidin myös Master Class-luennon St. Petersburg Collegessa Yhdysvalloissa. Koen opettamisen merkityksellisenä ja haluan auttaa nuoria eteenpäin."
Yksi tulonlähde ammattimuusikolle on apurahat, jotka voivat liittyä erilaisiin projekteihin, kun taas työskentelyapurahat mahdollistavat keskittymisen vaikkapa säveltämiseen.
"Koska olen freelancer, esiintymisiä voi olla viikossa kolmenkin eri bändin kanssa,
eikä silloin säveltäminen ole mahdollista", Haavisto toteaa.
Hän asuu Tuusulassa, josta matka suuntautuu milloin kotimaahan, milloin eri puolille maailmaa.
"Tämä on omanlaisensa ammatti, jossa matkustetaan paljon ja jossa vaaditaan tietynlaista mentaliteettia, jotta voit elää taloudellisen epävarmuuden kanssa. Freelance-muusikko ei voi tehdä 5-vuotista taloussuunnitelmaa, koska et välttämättä tiedä edes seuraavasta kuukaudesta."
Sain Kokkolan Energian viestintäpäälliköltä Susanne Starckilta yhteydenoton viime vuonna. Hän kertoi, että Kokkolan Energia on päättänyt panostaa juhlavuotensa kunniaksi paikallisiin taiteilijoihin. Olin tästä yhteydenotostasiloinen ja otettu. Juuri kun kulttuuriala on joutunut ottamaan isoja iskuja vastaan pandemian alusta lähtien, saankin tukea synnyinkaupunkini kulttuurimyönteiseltä yritykseltä. Se lämmitti mieltäni.
Sain melko vapaat kädet teoksen suhteen ja pidinkin idean pitkään hautumassa ennen kuin aloin säveltämään. Halusin pitää instrumentaationkin auki vielä viime metreille. Päätin tammikuussa ollessani residenssissä Arvo Pärt Centerissä Virossa, että sävellän teoksen pianolle, sillä siellä oli upea Steinwayn flyygeli konserttisalissa, ja sillä sain päivittäin säveltää ja harjoitella. Olen lisäksi viime vuosina soittanut soolopianokonsertteja ja -kiertueita, joten piano tuntui luontevimmalta instrumentilta tähän tehtävään.
Teoksen Impulse ensimmäinen ”impulssi” syntyi, kun improvisoin juuri kyseisessä APC:n konserttisalissa ja nauhoitin kännykällä soittoani. Siinä oli hyvää ”kuplintaa” ja silloin tiesin, että teoksen kantava soundi oli syntynyt: jatkuvana virtana kuplivat sävelet sekä niiden päällä uiva melodia, välillä ylhäällä, välillä alempana. Improvisaatiollekin halusin jättää muutaman kohdan sävellykseen, jazzmuusikko kun olen.
Joonas Haavisto | Impulse-teoksen säveltäjä
Kaukolämpö on tuttu ja luotettava lämmitysmuoto, jonka toiminta on ollut varsin vakiintunutta vuosikymmeniä. Nyt kaukolämmityskin elää historiallista kehitysvaihetta, kun digitalisaatio ja älykkäät teknologiat ovat jo muutamien vuosien ajan tuoneet uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kaukolämmityksen optimointiin.
“ Lämpöhäviötä pystytään pienentämään uusilla älykkäillä ratkaisuilla.
KOKKOLASSA tulee kuluneeksi ensi vuonna 50 vuotta siitä, kun kaukolämpö alkoi lämmittää ensimmäisiä kiinteistöjä kaupungissa. Kokkolan erityisyys on suurteollisuuden prosesseissa syntyvien hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmityksessä sen sijaan, että teollisuus johtaisi hukkalämmön mereen. Peräti kolmasosa Kokkolan Energian kaupunkialueella jakamasta kaukolämmöstä on teollisuuden hukkalämpöä.
Kokkolassa kaukolämpö on myös edullista Kokkolan Energian menestyessä perinteisesti hyvin hintavertailussa, jota Energiateollisuus ry. tilastoi kahdesti vuodessa. Viimeisimmässä, viime heinäkuussa julkaistussa tilastossa, Kokkolan Energian kaukolämmön kokonaishinta oli omakotitaloissa maan toiseksi halvinta, rivitalojen kokoluokassa viidenneksi halvinta ja kerrostalokohteissa kuudenneksi halvinta. Hintatilastoihin toimittaa tietoja noin 100 kaukolämpöä myyvää yritystä, jotka toimittavat kaukolämpöä 170 kunnassa.
TULEVAISUUDEN yksi iso kehityssuunta on se, että Kokkolan kaukolämpöverkko toimii nykyistä matalammilla lämpötiloilla.
”Tämä parantaa energiatehokkuutta verkoston lämpöhäviöiden pienentyessä sekä mahdollistaa ei-polttavien tuotantomuotojen ja
hukkalämpöjen jopa suoran hyödyntämisen”, sanoo Kokkolan Energian kaukolämpöpäällikkö Jani Söderström.
Jo muutaman vuoden ajan kaukolämpöasiakkaiden laitteet ovat mitoitettu matalammille tuloveden lämpötiloille. Aikaisemmalla mitoituksella kaukolämmön tulovesi on ollut huippupakkasilla 115-asteista, mutta jatkossa laitteistoille riittää kovimmillakin pakkasilla 90-asteinen tulovesi.
Kaukolämmön lämpöhäviötä pystytään pienentämään uusilla älykkäillä ratkaisuilla.
”Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt vastaavat merkittävää määrää energiaa, joten niiden pienentämiseen kannattaa panostaa. Reaaliaikaiset mittaukset ja mittaustiedon analysointi auttavat meitä
varmistamaan, että kaukolämpöveden lämpötila on kussakin tilanteessa juuri oikea eri puolilla verkkoa.”
”Myös asiakkaalta palautuvan kaukolämpöveden lämpötilan tulisi olla mahdollisimman viileää. Sen seurannalla ja analysoinnilla mahdollistetaan toimenpiteet paluuvedenkin madaltamiseksi ja siten parantaa energiatehokkuutta”, Söderström kertoo.
Mitä paremmin verkoston lämpötilatason optimointi toimii, sitä kustannustehokkaampaa kaukolämmön tuottaminen ja jakaminen on. Silloin kaikki hyötyvät, myös ympäristö.
UUTTA KAUKOLÄMMITTÄMISESSÄ on myös kaksisuuntainen kaukolämpö, jota voivat hyödyntää teollisuus, asuinkiinteistöt sekä julkiset toimijat, kuten sairaalat.
”Tässä tapauksessa asiakas hankkii meiltä kaukolämpöä, mutta sen lisäksi syöttää sitä kaukolämpöverkkoomme esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla varustetusta ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmästä silloin, kun lämpöä on yli kiinteistön oman tarpeen.”
Energiamurroksen yksi avaintekijä on energian pitkäaikaisvarastointi. Jani Söderström uskoo, että viimeistään siinä vaiheessa, kun lämpöenergian pitkäaikaiseen varastointiin on tarjolla taloudellises-
ti kannattavia ratkaisuja, kaksisuuntaisuus kaukolämmössä tulee todellisuudeksi. Hukkalämmön hyödyntäminen ja lämmön varastointi ovat myös Kokkolan Energian strategisia painopisteitä.
Sen lisäksi, että kaukolämpö on luotettava ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, sillä on oma roolinsa lämmön kierrättämisessä.
”Kaukolämpöverkot tekevät hukkalämmöstä hyötylämpöä, koska teollisuuden, datakeskusten tai vaikkapa jätevesien lämpö voidaan ottaa talteen ja kierrättää tehokkaasti takaisin asiakkaiden käyttöön.”
KAUKOLÄMPÖVERKKOA on Kokkolassa laajennettu viimeksi Puntusrannan asuinalueelle, missä suurin osa uusista asuinkiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Samaan aikaan verkoston uusimistöiden yhteydessä Kokkolassa parannetaan kaukolämmön siirtokykyä. Menneenä kesänä uusittiin ja suurennettiin Tehtaankadun ja Rautatietorin alueen kaukolämpöjohtoja.
”Ensi kesänä uusimme Powerin voimalaitoksen ja Hopeakivenlahden välisen, vuonna 1978 rakennetun siirtolinjan paluujohdon. Investointi varmistaa kaukolämmön toimitusvarmuutta ja kasvattaa lämmön siirtokykyä”, Söderström kertoo.
Kokkolan Energia testaa parhaillaan kaukolämmön optimointia seitsemässä kerrostalossa Kokkolassa. Tavoitteena on vaikuttaa kaukolämmön huipputunteihin, jotka tyypillisesti ajoittuvat kylmimpiin talvipäiviin. Huipputunnit näkyvät yleensä myös kaukolämmön korkeampina tuotantohintoina.
”Ajatuksena on tarjota kaukolämpöasiakkaille mahdollisuus säästää lämmityskustannuksissa samalla, kun asuinkiinteistöjen lämmönkäyttöä vähennetään huipputuntien aikana asumusmukavuudesta kuitenkaan tinkimättä. Silloin energiayhtiö voisi puolestaan tuottaa kaukolämpöä edullisemmin siirtämällä tuotantoa halvemmille tunneille”, selvittää kaukolämpöinsinööri Joni Virkkala Kokkolan Energialta.
PERINTEISESTI kaukolämmön säätökeskus nuuskii ulkolämpötilaa ja säätää lämmityskäyrää sen mukaan. Meneillään olevissa testeissä tehdään toisin, eli antureita onkin sijoitettu sisätiloihin mittaamaan todellista lämpötilaa asuinhuoneistoissa. Mittaukset ovat osoittaneet, että erot huoneistokohtaisissa lämpötiloissa ovat isoja. Joissakin kohteissa termostaatti on asetettu 26 asteeseen, joissakin 22 asteeseen.
”Meillä on yhteistyökumppaneina kaksi isännöintitoimistoa. Heidän toiveitaan kuunnellen kiinteistöille on asetettu tavoitelämpötila, jossa huoneistojen sisälämpötila pyritään pitämään älykkään ohjauksen avulla. Tavoitteena on 22 astetta, mutta lähtökohtana on myös se, ettei kenenkään asumismukavuus kärsi. Tarkoituksena on optimoida nimenomaan kokonaisuutta, eli huoneistokohtaisia eroja olisi jatkossakin”, Virkkala kertoo.
Sen lisäksi, että kaukolämmön optimoinnilla pyritään saamaan säästöjä kaukolämpöasiakkaille ja energiayhtiölle, tavoitteena on viedä kaukolämpöliiketoimintaa älykkäämpään suuntaan.
”Uuden teknologian ansiosta kiinteistöhuoltoyritykset saavat sähköpostitse tai tekstiviestillä hälytyksen vikatilanteista, jolloin ne pystyvät reagoimaan häiriöihin entistä nopeammin. Järjestelmästä saa jopa huoneistojen kosteustiedot”, Virkkala kertoo.
Kaukolämpöinsinööri Joni Virkkalan mukaan mittaukset ovat osoittaneet, että huoneistojen lämpötilaerot ovat isoja.
Kamppailulajit saattavat näyttää ulkopuolisista
aika hurjilta, vaarallisiltakin. Harrastajilla itsellään päällimmäisenä ovat aivan toisenlaiset ajatukset. Tämä on aivan mahtavan monipuolinen tapa kohottaa kuntoa ja purkaa stressiä, sanovat kokkolalaiset Salla-Mari
Penttinen ja Annastina Liedes.
Kamppailu-urheilun erikoisseuran KBT Kokkolan harjoitustilan tatamille alkaa saapua urheilutamineisiin pukeutuneita miehiä ja naisia. Alkamassa on yksi peruskurssin harjoituksista, jonka aikana aloittelijat opettelevat monipuolisesti ja turvallisesti perustekniikoita sekä tekevät kuntoharjoitteita. KBT Kokkolassa voi harrastaa useita kamppailulajeja potkunyrkkeilystä nyrkkeilyyn, vapaaotteluun ja lukkopainiin, kunhan on ensin suorittanut peruskurssin.
Paikalle ovat saapuneet myös Salla-Mari Penttinen ja Annastina Liedes, joilla molemmilla on takanaan jo monen vuoden kokemus kamppailu-urheilusta. Molemmat harrastavat potkunyrkkeilyä, josta Liedes on hankkinut kilpailukokemustakin.
Penttisen harrastuksen pariin houkutteli naapuri, joka kehui mukavaa tunnelmaa ja monipuolisia treenejä.
"Olin hoitovapaalla eikä minulla ollut siinä vaiheessa muuta harrastusta, joten päätin kokeilla. Tiesin etukäteen, että tätä voi harrastaa ilman, että ottelee kilpailumielessä. Alussa vähän jännitti ja mietin, olenko tarpeeksi kova tällaiseen, koska täällä harjoittelee isoja miehiäkin. Mutta kun sain tulla tänne ensimmäisen kerran ystävän kanssa, se madalsi kynnystä. Nopeasti huomasin, että kamppailu-urheilu sopii mainiosti naisille, ja naisia täällä käy tosi paljon."
Penttinen harjoittelee yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Koska treenejä järjestetään lähes joka päivä, lajia voi harrastaa mukavasti oman aikataulunsa mukaan. Vaikka välillä olisi muutaman viikon tauko, harrastamista on helppo jatkaa siitä, mihin viimeksi jäi.
"Minulle tämä on ennen kaikkea fyysisen kunnon parantamista ja stressin purkamista. Työpäivän jälkeen harjoituksissa saa ajatukset pois kaikesta muusta, ja fokus on vain treenissä. Minusta tämä on aika edullinenkin harrastus, ja tarvittaessa varusteita voi lainata seuralta", Salla-Mari Penttinen kertoo.
POTKUNYRKKEILYN lisäksi Annastina Liedeksellä on perjantaisin ohjelmassa nyrkkeily- ja sparritreenit.
"Sparrissa voi ottaa ihan kevyesti ja opetella tekniikoita. Aluksi jännitti ihan hirveästi, että jos menen sparraamaan paremman kanssa ja makaan kohta kanveesissa. No, ei siinä tietenkään niin käynyt. Oikeastaan kaikista mukavinta on sparrata parempien kanssa, koska he totta kai tiputtavat intensiteettiä, jolloin siinä oppii tosi paljon ja kuitenkin pääsee haastamaan itseään."
Liedestä ovat aina kiehtoneet kamppailulajit, itsensä puolustaminen ja omien rajojen löytäminen kamppailun kautta. Olen aina ihaillut vahvoja ihmisiä, ja tässä pääsee henkisesti ja fyysisesti äärirajoille, jos sinne haluaa mennä, Liedes jatkaa. Vajaa vuosi sitten hän liittyi kisaryhmään, ja ensimmäisen ottelunsa Liedes muistaa hyvin.
"Valmistautuminen jännitti, mutta kisapäivänä olin yllättävän rauhallinen. Vastustajani oli kokeneempi, mutta opin ottelusta tosi paljon, ja siitä oli hyötyä myöhemmin harjoituksissa."
"Henkisesti olen saanut tästä harrastuksesta hirveästi itsevarmuutta ja kunnioitusta omaa kehoani kohtaan. Nuorempana mietin enemmän, miltä kroppani näyttää. Nyt mietin enemmän, miltä se tuntuu – onko kroppa vahva vai väsynyt ja mitä se tarvitsee. On ollut hienoa ylittää omia rajojaan ja kasvaa siinä mukana", Annastina Liedes sanoo.
ISTUMATYÖ ja kiireinen arki ovat aikamme ilmiöitä. KBT Kokkolan puheenjohtajan ja vastuuvalmentajan Tomi Kinnusen mukaan kamppailulajit tarjoavat mitä parhaimman vastapainon tälle ilmiölle.
"Lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu ovat hyviä tapoja pitää huolta itsestään, mutta niihin verrattuna kamppailu-urheilun vahvuus on monipuolisuus lajin haastaessa harrastajaansa sekä fyysisesti että henkisesti. Täällä tekemiseen käytetään koko vartaloa, ja tekeminen vaatii keskittymistä, jolloin mieli tyhjenee huomaamatta työpäivän rasituksista", hän sanoo.
Kun mukaan lasketaan myös juniorit ja peruskurssilaiset, KBT Kokkolan puitteissa kamppailulajeja harrastaa noin 200 henkilöä. Harrastajien ikähaitari on laaja, ja miehiä ja naisia on mukana aika lailla yhtä paljon. Vyöarvoja voi suorittaa potkunyrkkeilyssä, jossa Kinnusella on musta vyö.
"Vyöarvojen suorittaminen on hyvä tapa motivoida ja haastaa itseään varsinkin, jos harrastajalla ei ole kilpailullisia tavoitteita."
Kokkolan Energia tukee KBT Kokkolan toimintaa, mitä puheenjohtaja pitää erittäin tervetulleena asiana.
"Yrityselämän tuki auttaa seuratoiminnan kehittämisessä. Yksi kehityskohde meillä on juniorityö ja sen laajentaminen. Lapsista ja nuorista huolehtimisen pitäisi olla kaikille sydämen asia, jotta heille on tarjolla mielekästä tekemistä."
LISÄTIETOJA harrastuksesta ja sen aloittamisesta löytyy osoitteesta: www.kbtkokkola.com
Evert Biskop on noussut potkunyrkkeilyssä nopeasti ikäluokkansa huipulle Suomessa.
KBT Kokkolan 17-vuotias Evert Biskop kuuluu potkunyrkkeilyn lahjakkuuksiin. Siitä paras esimerkki on nuorukaisen nopea nousu ikäluokkansa terävimmälle huipulle Suomessa, sillä ensimmäisen kerran hän otteli vasta reilu vuosi sitten. Tähän mennessä Biskop on ehtinyt voittaa A-junioreiden suomenmestaruuden K1-ottelumuodon alle 71-kiloisissa sekä edustaa Suomen maailmancupissa. "Olin miettinyt pitkään, että haluan voittaa suomenmestaruuden ja tuntuihan se hienolta, kun siinä onnistuin. Seuraavat tavoitteet ovat päästä uudelleen maailmancupiin sekä nuorten MM-kisoihin ja uusia SM-titteli A-junioreissa", Tomi Kinnusen valmentama Biskop kertoo.
POTKUNYRKKEILYÄ hän on harrastanut hieman yli kaksi vuotta. Aluksi ajatuksena oli aloittaa vapaaottelu, mutta potkunyrkkeilyn peruskurssi alkoi sopivasti samoihin aikoihin.
"Kamppailulajit kiinnostivat, koska olen tykännyt aina vääntää isoveljen ja kavereiden kanssa. Kun tulin tänne ajattelin, että osaan jotain, mutta huomasin nopeasti, että oikeasti en osannut yhtään mitään. Tuli totuus vastaan ja se pisti nöyräksi. Halusin kuitenkin jatkaa, koska olen päättänyt olla paras, ja sitä varten pitää treenata", Biskop naurahtaa.
Seuran harjoituksia Biskopilla on viidesti ja urheiluakatemian harjoituksia kolmesti viikossa.
"Laji vaatii ennen kaikkea kovaa tahtoa ja päättäväisyyttä. Kehässä sinun täytyy haluta voittaa enemmän kuin vastustajasi haluaa. Teknisesti vahvuuteni on varmaan se, että haen tarkasti osumapisteitä varsinkin alapotkuissa. Kehittyä minun täytyy varsinkin siinä, että otteluissa osaisin vaihtaa paremmin tyylejä tilanteen mukaan. Aika usein katson matseja videoilta ja poimin sieltä esimerkkejä, että olisi siistiä otella itse samalla tavalla", Biskop kertoo ja sanoo, että pitkän aikavälin tähtäin hänellä on edetä lajin kirkkaimpiin valoihin.
Entä millaisena urheilijana valmentaja näkee suojattinsa?
"Evert on nuori, nälkäinen ja urheilullinen. Jos hän jatkaa hyvää harjoittelua, tulevaisuus on valoisa ja kaikki on mahdollista. Kaiken avain on sitoutuneisuus ja säännöllinen harjoittelu. Lahjakkuudella pääsee vain tiettyyn pisteeseen asti", Tomi Kinnunen painottaa.
Kokkolan Energiaverkot vaihtaa parhaillaan koteihin uusia sähkömittareita, jotka on varustettu kotiautomaatioliitännällä eli HAN-portilla. Porttia voi hyödyntää vaikkapa sähköauton latauksessa optimoimalla lataamisessa käytettävää tehoa tai ohjaamalla kotiautomaatiojärjestelmää käyttämään sähköä edullisilla tunneilla. HAN-portin kautta on myös mahdollista seurata sähkönkulutusta reaaliajassa.
”Uusien sähkömittareiden vaihto on edennyt niin pitkälle, että noin puolella asiakkaistamme on HAN-portilla varustettu mittari. HAN-portin aktivointi edellyttää, että asiakas on meihin ensin yhteydessä ja tilaa aktivoinnin, koska portista saatava mittaustieto on tietosuojalain alaista asiakastietoa. Mittareita vaihdetaan asuinalue kerrallaan, mutta jos jollain asiakkaalla on tarve saada uusi sähkömittari käyttöönsä nopeammin, hän voi tilata vaihdon meiltä”, kertoo järjestelmäpäällikkö Stefan Finnilä Kokkolan Energiaverkoilta.
HAN-portti mahdollistaa myös kesämökkien reaaliaikaisen kulutusseurannan.
”Jos kuluttaja aikoo katkaista kesämökiltään sähköt talveksi, tärkeintä on muistaa, että sähköt katkaistaan sähkömittarista eikä pääkytkimestä. Silloin laskutus perustuu jatkossakin todelliseen sähkönkulutukseen ja samalla verkkoyhtiöllä on tieto siitä, että kulutuskohteessa on kaikki kunnossa”, Finnilä jatkaa.
Jotta HAN-portin tarjoamia mahdollisuuksia voi hyödyntää, asiakas tarvitsee porttiin liitettävän laitteen tai sovittimen, jonka kautta mittarin tiedot siirtyvät luettaviksi esimerkiksi älypuhelimeen asennettuun sovellukseen.
Kokkolan Energia investoi tuulivoimaan
ELY tukee luopumista
öljylämmityksestä
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY auttaa jälleen ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajia luopumaan öljylämmityksestä tuhansien eurojen suuruisilla avustuksilla. Avustuksen suuruus on 4 000 euroa, kun öljylämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun. Jos kiinteistön omistaja siirtyy muihin lämmitysjärjestelmiin, avustus on 2 500 euroa.
Avustusta voivat saada yksityishenkilöt ja kuolinpesät, jotka omistavat pientalon tai pientalossa sijaitsevan asunnon hallintaan oikeuttavia osakkeita. Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa tai paritaloa. Avustusta myönnetään yksi per lämmitysjärjestelmä. Paritaloon voi siksi saada yhden tai kaksi avustusta riippuen siitä, onko asunnoilla yhteinen lämmitysjärjestelmä vai onko molemmilla omansa.
Avustusta voidaan myöntää hankkeille, joiden kustannukset ovat syntyneet aikaisintaan 1.6.2020. Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään 31.8.2026. Avustusta ei myönnetä vapaa-ajan asunnolle. Marraskuun alkupuolella käsittelyssä oli lokakuussa 2025 saapuneita hakemuksia.
Lisätietoja: www.ely-keskus.fi
Kokkolan Energia, Oulun Energian, Imatran Seudun Sähkön, Oulun Seudun Sähkön ja Haukiputaan Sähköosuuskunnan omistama Männikkötuulet Oy on ostanut kaksi Pohjanmaalla sijaitsevaa tuulipuistoa Infracapitalilta, joka on M&G Investments-yhtiön infrastruktuuripääomasijoitusyksikkö.
Kaupan kohteena olevat maatuulipuistot ovat Storbacken Vöyrissä sekä Kröpuln Uudessakaarlepyyssä. Puistot ovat kokonaisteholtaan 60 megawattia ja ne valmistuivat vuonna 2021.
Kauppa tukee Kokkolan Energian strategiaa lisätä kotimaisen uusiutuvan energian omistusta vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kyseessä on Kokkolan Energian ensimmäinen investointi tuulivoimaan ja se tuo lisää kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta Kokkolan Energian rakentamaan energiaportfolioon.
Kokkolan Energiaverkot ei peri tehomaksua
Toisin kuin osa suomalaisista sähköyhtiöistä, Kokkolan Energiaverkot ei peri toistaiseksi kotitalouksilta sähkönsiirron tehomaksua. Tehomaksu nostaa keskiöön sähkönkäytön ajankohdan tehomaksun määräytyessä suurimman sähköverkosta otetun tehon perusteella. Tehomaksulla pyritään tasaamaan sähköverkon kuormitusta.
Sähköteho nousee kotitaloudessa korkeaksi silloin, kun useampaa paljon sähköä käyttävää laitetta käytetään samanaikaisesti. Erityisesti eri tilojen ja käyttöveden lämmitys sähköllä sekä sähköauton lataus kuluttavat paljon tehoa.
Kokkolan Energiaverkkojen sähkönsiirron hinnoittelu perustuu jatkossakin malliin, jossa sähkönsiirron hinta koostuu perusmaksusta, energiamaksusta (senttiä/kWh) ja sähköverosta.
UTVECKLINGEN går alltmer mot utsläppsfri energi och smarta lösningar för kunderna.
LNG- och gasinfrastruktur tar biogasen till industrin
Barbro och Matti Vilos årtionden som elkunder
Joonas Haavisto skördar berömmelse på jazzarenorna
Paula Jylhä betjänar Barbro och Matti Vilo på kundtjänsten vid Niemenkulma som finns på adressen Östra Kyrkogatan 8.
4 Karleby Energi förnyade sin strategi
6 LNG-infrastruktur möjliggör användning av biogas
7 Kolumnist Annukka Saari, Paikallisvoima Oy
8 Barbro och Matti Vilo: Årtionden som elkunder
9 Hitta din egen elprodukt
10 Karleby Energi stöder fadderklassverksamhet i Elbas naturskola
12 120 år av lokal energi
13 Att jobba på Karleby Energi
14 Joonas Haavisto tonsatte jubileumsverk
16 Framtidens fjärrvärme är alltmer smart
18 Kampsport är bra för kropp och själ
20 HAN-port hjälper elanvändare
Karleby Energi Ab
Förrådsvägen 3 (PB 165), 67100 Karleby www.kokkolanenergia.fi
Kundtjänst: Tfn. 0800 050 60 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi 2 KARLEBY ENERGIS KUNDTIDNING 2/2025
Publicerare: Karleby Energi Ab Huvudredaktör: Kirsi Hautala Producent: Tmi CommJob
Text: Jorma Uusitalo Bilder: Emmi Hyyppä, Adobe Stock Layout: Gravity Agency
Översättning till svenska: Jenni Roth Tryck: Botnia Print Upplaga: 30 000 st.
Distribution: Kokkolan Jakelu, oadresserad och Posten, adresserad.
Adressregister: Karleby Energi Ab, kundinformationsregister 2025
Dataskyddsbeskrivning: https://www.kokkolanenergia.fi/se/dataskyddsbeskrivning/
I ÅR HAR ELEN varit en del av Karlebybornas vardag i 120 år och fjärrvärmen i snart 50 år! I föregående nummer av kundtidningen blickade vi bakåt för att fira jubileumsåret och bekantade oss genom intervjuer med Karleby Energis historia, som började 1905, när dåvarande Karleby Bastuoch Elverk, nuvarande Karleby Energi, inledde sin verksamhet.
Vår långa historia innebär att vi i dag är en erfaren och stark expertorganisation inom energibranschen och en tillförlitlig möjliggörare av ett bra liv för Karlebyborna. Berättelser om vår speciella energi under jubileumsåret erbjuds i artikeln av tonsättaren och pianisten Joonas Haavisto på sidorna 14–15 samt på jubileumsårets webbplats på adressen juhlavuosi.kokkolanenergia.fi. På webbplatsen kan du också lyssna på verket Impulse, som Haavisto tonsatt som beställningsarbete för Karleby Energi.
Nuläget är fullt av förändringar och möjligheter både i Karleby, i Finland och i resten av världen. Megatrender, såsom energiomställningen, digitaliseringen och stävjandet av klimatförändringen styr vår verksamhet mer än någonsin tidigare. Även världsfreden – eller bristen på den – utmanar oss att förbereda oss på olika verkligheter i framtiden.
Vi är alla en del av denna utveckling helt enkelt för att vi lever i denna tid.
Vi på Karleby Energi investerar i framtiden och det är därför temat för denna tidning. Vi förbereder oss i positiv anda att betjäna våra intressentgrupper även under de kommande 120 åren.
Vi utvecklar vår service, investerar i ny teknologi och söker lösningar som främjar en hållbar energiframtid för oss alla, i alla lä-
gen. Vi satsar på att skapa en flexibel och effektiv energiportfölj, om vilken du kan läsa i Kirsi Hautalas artikel på sidorna 4–6.
Karleby Energi är en pålitlig och sakkunnig energipartner även framöver och skapar ljus och värme för alla som behöver det.
Tack för att du är en del av vår historia –förr, nu och i framtiden.
PS. Du är välkommen att träffa oss vid vår energipunkt, kundtjänsten i Karleby kärncentrum på adressen Östra Kyrkogatan 8. Särskilt under advent är det värt att titta förbi och beundra vårt julfönster!
Susanne Starck kommunikationschef
När ett bekant, professionellt och stabilt energibolag går vid kundens sida har kunden lättare att möta förändringar som energiomställningen för med sig. Karleby Energi har förnyat sin strategi under ledning av verkställande direktör Kirsi Hautala. Som strategins huvudpunkter lyfter hon fram långsiktig förutsebarhet, leveranssäkerhet samt ett konkurrenskraftigt och stabilt pris på el.
Kirsi Hautala påminner om att Finland lever mitt bland utmaningar som berör ekonomi, säkerhet och miljö.
”Vi måste vara bättre än andra på att skapa en god investeringsmiljö och ta tag i våra egna styrkor som består bland annat av en stor yta, en stabil mark, hög kompetens och säkra nät. I denna konkurrens är energisektorn central med tanke på möjligheterna att lyckas.”
Enligt Hautala är det särskilt viktigt att vi säkerställer att energipaletten bevaras mångsidig genom att se till allas konkurrensfördel och att det finns verksamhetsförutsättningar för produktionsformer som skapar energitrygghet. Viktiga delar i Karleby Energis energipalett är både kärn-, vind- som vattenkraft samt att biflöden från skogsbruk och skogsindustri utnyttjas i produktionen av el och värme.
”Energisektorn går igenom stora förändringar och i stället för att vara huggen i sten måste strategin mer handla om att bereda och göra sig klar för olika scenarier. Då har du färdigheten att fungera i vilken riktning som helst i en föränderlig verksamhetsmiljö. Det här är också en röd tråd i Karleby Energis strategi, som sträcker sig fram till år 2040”, säger Kirsi Hautala.
“
Investeringarna görs med tanke på kommande generationer
DEN LÅNGSIKTIGHET som verkställande direktören lyfter fram ur strategin är typisk för energibranschen. Investeringarna görs med tanke på kommande generationer och utgångspunkten är att investeringarna har en bruksålder på minst 30 år. Även investeringarnas avkastning realiseras vanligtvis först på längre sikt. ”Vår förnyade finansieringsstrategi definierar hur vi skaffar, hanterar och använder kapital för att utveckla vår affärsverksamhet. Det viktigaste i vår finansieringsstrategi är att vi kan förutse finansieringsbehov, förbereda oss på ekonomiska utmaningar och utnyttja tillväxtmöjligheter även i överraskande situationer som kräver snabba finansieringsbeslut. Inom energisektorn rör sig storleken av investeringarna lätt kring minst tiotals miljoner euro, och det krävs flera investeringar bara för att upprätthålla värdet på egendomen. Vid sidan av traditionell finansiering genom lån behöver vi också andra lösningar, och vår finansieringsstrategi omfattar också en möjlighet att realisera egendomen.”
Samtidigt som långsiktighet framhävs inom energibranschen, är branschen också starkt reglerad. Regleringen kan föra med sig förändringar och investeringsbehov.
”Nu kan en 400 kV:s överföringsledning i princip byggas endast av stamnätsbolaget Fingrid eller för eget bruk av en industriell aktör. I framtiden blir det sannolikt möjligt även för Karleby Energinät att bygga en överföringsledning. Det här kan bli till och med förpliktande för nätbolaget i en situation där en aktör behöver en högspänningsanslutning. Kostnaderna för en sådan investering ligger på minst tiotals miljoner euro.”
Som ett exempel på reglering nämner Hautala kvartsprissättningen som innebär att börspriset på el, det vill säga spotpriset, uppdateras i 15 minuters perioder i stället för en timme som tidigare.
”Den här förändringen på elmarknaden blev nödvändig när den väderberoende produktionen ökade, för att elsystemet ska kunna hållas i balans lättare än tidigare. I Karleby skulle denna övergång i sig inte ha varit nödvändig i det här skedet, utan förändringen förde främst bara med sig tilläggskostnader för bolaget som vi inte kan eller vill överföra till kundpriserna.”
LEVERANSSÄKERHET handlar enligt Kirsi Hautala också om försörjningsberedskap.
”Karleby Energis uppgift är att garantera att hemmen förblir uppvärmda och belysta och att det finns el för kylskåpet. Med tanke på försörjningsberedskap är det viktigt att också trä och torv finns kvar i vår produktionsportfölj, även om de har en väldigt liten roll.”
Av de huvudpunkter som Hautala lyfter fram i början av artikeln är leveranssäkerhet och ett konkurrenskraftigt och förutsebart energipris en väsentlig del av Karleby Energis energiportfölj, som innebär bolagets energiproduktionshelhet.
Närproducerad energi, på ett pålitligt sätt: Kundens partner vid byggandet av en renare framtid
Kun asiakkaan rinnalla kulkee kumppanina tuttu, asiantunteva ja vakaa energiayhtiö, asiakkaan on helpompi kohdata energiamurroksen mukanaan tuomia muutoksia. Kokkolan Energia on uusinut strategiansa toimitusjohtajansa Kirsi Hautalan johdolla. Strategian kolmeksi pääpointiksi hän nostaa pitkäjänteisyyden, toimitusvarmuuden sekä energian kilpailukykyisen hinnan, joka on myös ennustettavissa.
Vi är en pålitlig energipartner som främjar övergången mot en smartare och renare energiframtid.
Förutse marknadsförändringar i realtid och reagera smidigt på dem
Djärv försökskultur, ny kompetens och internt samarbete
Mångsidigare energiportfölj och optimering av deltagandet på marknaden
Ett driftsäkert, smart och växande nät samt kundlösningar
Förändringsfaktorer i verksamhetsmiljön
Vår snabbt föränderliga verksamhetsmiljö utmanar oss och skapar samtidigt nya möjligheter som vi svarar på genom våra strategiska prioriteringar.
Värmeproduktionens styrkor som konkurrensfördel
Partnerskap Utveckling Upplevelse Möten
Försäljningen utvecklas i en kundorienterad riktning och ökas
Karleby Energi-koncernen är ett sakkunnigt och mångsidigt energibolag som betjänar sina kunder och garanterar för sin del regionens livskraft och utveckling.
”För att storindustrin i Karleby ska kunna ta sina produkter ut på den internationella marknaden måste priset på energi vara både konkurrenskraftigt och förutsebart, och dessutom ska tillgången till el vara stabil. Bland annat därför är det viktigt att utveckla och skapa en mångsidig produktionsportfölj”, betonar Hautala.
I Karleby Energis fall syns den mångsidigare energiportföljen till exempel genom att bolaget i somras för första gången investerade i vindkraft genom att köpa två vindparker av en utländsk ägare. Utöver detta bygger Karleby Energi som bäst två stora elpannor och en fjärrvärmeackumulator i storindustriområdet. Genom dessa investeringar ökar bolaget sin produktionskapacitet och minskar samtidigt avsevärt sina enhetsspecifika produktionskostnader.
Energisystemet utvecklas också i en realtidsriktning. I denna tidning berättas om hemautomationsanslutningen (HAN-port) som i realtid överför mätuppgifter från elmätaren till exempel till hemautomationssystemet, så att förbrukningen kan styras alltmer effektivt.
”I energiproduktionen framhävs realtidsaspekten vartefter att den förnybara energiproduktionen ökar. Det är ännu inte ens helt möjligt att gestalta allt som det innebär enbart för maskiner och anordningar för att elnätet ska kunna hållas i balans. Realtidsaspekten för också med sig att energi produceras på ett mer
kostnadseffektivt sätt, vilket håller priserna nere”, konstaterar Hautala och uppskattar att priset på el per kilowattimme på lång sikt kunde etableras till 7–8 cent i Finland. Hautala fortsätter att det är viktigt med stabilitet och förutsebarhet. Såväl negativa priser som pristoppar är osunda för bolagens investeringsförmåga.
PRODUKTION av fjärrvärme från storindustrins värmeutsläpp, som kallas spillvärme, är en specialstyrka i Karleby.
”Värmen i Karleby är en utsläppssnål och förmånlig energiform eftersom vi tar tillvara värmeutsläpp från industrin och leder ut det i fjärrvärmenätet. Det här avviker väsentligt från sedvanlig fjärrvärme och är i själva verket en klimatgärning.”
I framtiden väntar emellertid en fråga vars lösning man enligt Hautala redan börjat diskutera. ”I en del scenarier blir värmeutsläppen från industrin så stora att det finns mer överskottsvärme än vi behöver. Tillvaratagningen kostar och det måste finnas ny förnuftig användning för värmeutsläppen. Under de kommande åren skulle det vara bra att ordna till exempel idéworkshoppar där man funderar på innovativa användningsändamål för värmeutsläpp. En drömlösning skulle förstås vara att värmen kunde omvandlas till el, men kommersiellt fungerande lösningar för detta är först under utveckling”, säger Hautala.
MISSION berättar om för vilket ändamål Karleby Energi existerar.
VISION är den konkreta målbild som Karleby Energi strävar efter i framtiden.
STRATEGISKA
PRIORITERINGSOMRÅDEN är teman som styr verkställandet av strategin i vardagen.
SCENARIER innebär alternativa beskrivningar av eventuella utvecklingsgångar i framtiden.
PRODUKTIONSPORTFÖLJ / ENERGIPALETT
och hanteringen av den innebär en mångsidig helhet av produktions- och energiformer, och genom att styra och utnyttja dessa kan Karleby Energi leverera förmånlig, leveranssäker och alltmer ren energi i den form som kunderna behöver för tillfället.
Tack vare LNG- och gasinfrastrukturen kan industrin också använda biogas som energikälla
Karleby Energinäts LNG-terminal och gasnät öppnar en väg för biogas till storindustrin i Karleby. Mellersta Österbotten är ett av de största mjölkproduktionslandskapen i Finland och i landskapet pågår flera biogasanläggningsprojekt. KIP-området skulle i sin tur vara en betydande kolsänka om det använde metan från biogasanläggningarna.
Enligt Finlands Gasförening är biogas en nyckelteknologi vid bekämpningen av metanutsläpp från lantbruket. Huvudkomponenten för biogas är metan och genom att rena biogas fås biometan som motsvarar naturgas.
Bio-VV Oy som ägs av Karleby Energi och Vesikolmio undertecknade i oktober ett intentionsavtal för att marknadsföra biometan till Karleby storindustriområde. Bio-VV:s biogasanläggning som byggs i Kalajoki behandlar separat insamlat bioavfall, samhällsslam, biflöden från foderindustrin samt spillning och åkerbiomassa som uppstår inom lantbruket. Av dessa produceras biometan bland annat för industrins bruk.
”Vi har ny LNG- och gasinfrastruktur, det vill säga en LNG-terminal och ett gasnät, varifrån vi kan mata all den biogas som uppfyller våra industrikunders kvalitetskrav till industriobjekten. Vi tar emot biogas i flytande form och med en liten utvidgning kan vi också ta emot komprimerad biogas, om det finns en efterfrågan”, berättar Karleby Energinäts affärsverksamhetsdirektör Markus Kekolahti.
KARLEBY ENERGINÄTS investering i LNG -infrastruktur gör det möjligt att utnyttja biogas även på andra sätt.
”En kondenseringsanläggning för biogas är en dyr investering särskilt för mindre biogasanläggningar. Om någon biogasanläggning i vår region vill leverera kondenserad biogas till marknaden måste de nödvändigtvis inte bygga en kondenseringsanläggning själva. I stället kan biogasen levereras först till oss i en tryckreglerad form, varefter vi skickar dem motsvarande energimängd i kondenserad form från vår LNG-cistern”, förklarar Markus Kekolahti.
Enligt honom är biogas en konkret metod att bekämpa klimatförändringen och stärka försörjningsberedskapen genom regionala åtgärder.
”Karleby Energis roll är att fungera som ett lokalt distributionsbolag och som producent av terminaltjänster, och på så sätt främja den rena omställningen”, konstaterar Kekolahti.
Iseptember godkände Finland Europakommissionens förslag på klimatmål, enligt vilket växthusutsläppen senast år 2040 ska minskas med 90 procent jämfört med nivån år 1990. Det här är ett ambitiöst mål men det är också nödvändigt för att Europa ska kunna nå kolneutralitet senast år 2050. Målet styr industrin mot utsläppsfrihet och hela samhället mot elektrifiering, vilket samtidigt ökar efterfrågan på ren energi.
I enlighet med Parisavtalet ska EU med fem års intervall underrätta FN:s klimatkonferens om klimatsatsningar som fastställts nationellt. COP 30-konferensen som ordnas i Brasilien i november 2025 aktualiserar frågan igen. Även om Europeiska unionen själv dröjer med att publicera det officiella klimatmålet går Finland ambitiöst framåt inom energisektorn. Energibolagen har gjort stora investeringar i utsläppsfri elproduktion, främst vindkraft och solel. På uppvärmningssidan är det anmärkningsvärt att också uppvärmningen elektrifieras och antalet elpannor har på ett par års tid ökat märkbart. Också spillvärmen som uppstår i datacentraler tas effektivt tillvara inom fjärrvärmen.
I Finland är energibranschen redan på god väg att uppnå kolneutralitet. Av elproduktionen är 95 % kolneutral och av fjärrvärmen produceras över 70 % med förnybara energikällor, elpannor eller genom att utnyttja spillvärme. På Lokalkraft rf:s medlemsfält finns flera exempel på hur kommunala energiaktörer har tagit klimatmålen på allvar och rentav fört dem längre än det nationella genomsnittet. Konkreta lösningar för att producera ren energi har redan genomförts i god takt.
Också de lokala energibolagen har satt sin prägel på klimatarbetet
De finländska energibolagen har också satt sin prägel på det globala klimatarbetet. När lokal energi kombineras med ren teknik och genuint kunnande uppstår lösningar som har följdverkningar inte bara i Finland utan också i hela världen. Särskilt starkt lyser Karleby Energi bland våra medlemmar. Bolaget har förbundit sig till att uppnå kolneutralitet redan år 2028. Karleby Energi stöder också aktivt Karleby stads mål att vara kolneutralt senast år 2030. Lokalt producerad energi är inte bara en teknisk lösning utan framför allt en kraft som stärker hela samhället. Den skapar arbetsplatser, stöder regional livskraft och möjliggör investeringar som svarar på såväl klimatmålen som industrins ökande behov. Det här är ett konkret och ambitiöst samarbete, just ett sådant som både människan och naturen drar nytta av.
I Karleby talar de praktiska åtgärderna sitt tydliga språk. Elpannorna och det storskaliga fjärrvärmebatteriet som byggs på storindustriområdet förbättrar driftsäkerheten och kostnadseffektiviteten för områdets energisystem, samtidigt som spillvärme från industrin utnyttjas smart i samarbetet mellan de lokala företagen. Det är inte bara en teknologisk investering utan också ett tecken på hur en kommunal energiaktör tar sig an energimålen på ett målmedvetet och konkret sätt. Ur Lokalkraft rf:s synvinkel återspeglar Karlebys lösningar en bredare utveckling där lokal energiproduktion inte enbart svarar på nationella riktlinjer eller
riktlinjer på EU-nivå utan ofta förutser dem. I detta arbete betonas betydelsen av kommunal strategi och samarbete mellan energibolag, en fungerande investeringsmiljö, främjande av energieffektivitet och cirkulär ekonomi samt engagerande av kommunens invånare. Allt detta är sådant som Lokalkraft rf påverkar varje dag.
ANNUKKA SAARI
Verksamhetsledare
Lokalkraft rf
Lokalkraft rf är en intressebevakningsorganisation för små och medelstora energibolag. Lokalkrafts 55 medlemsbolag producerar och distribuerar el och värme lokalt runtom i Finland, från Åland och längs västkusten samt i östra och norra Finland.
Den gemensamma resan har fortsatt redan i över 40 år
”När det funkar behöver man inte byta”
Barbro och Matti Vilo slog sig ner i sitt första gemensamma hem 1984 och tecknade då ett elavtal med Karleby Energi. Därefter har Karleby Energi följt med parets vardag som ett välkommet tredje hjul.
BARBRO OCH MATTI VILO och Karleby Energi är gamla bekanta långt längre än 40 år tillbaka. Trions vägar har korsat tillsammans och separat lite varstans vid olika tillfällen från och med att Barbros och Mattis mammor jobbade på samma arbetsplats, i dåvarande Maksims café. ”Som barn bodde Barbro på Hakalaxgatan och jag på Garvaregatan, det var bara Hagströms åker som skilde oss åt. Vi gick båda i Renlunds skola och i gymnasiet gick vi också i samma klass”, berättar Matti. Senare gick de skilda vägar när Barbro flyttade till Helsingfors och Matti till Jyväskylä. När de träffades på nytt fanns det kärlek i luften och det blev bröllop år 1984.
KARLEBY ENERGI dök upp i Matti Vilos liv första gången redan på 1950-talet. Han hade flyttat tillsammans med sina föräldrar till Storgatan, till närheten av Lotshuset, som är känt bland många Karlebybor.
"Jag var 11 år när min pappa dog. I vårt hus hade vi åtta murar att värma upp och jag blev ett slags gårdskarl som hjälpte min mamma. Det var ett ordentligt hus, två våningar, men vi var tvungna att hugga mycket björkved på hösten. När jag burit in ved under
Det finns alltid tid att prata med en bekant kundrådgivare. Denna gång betjänades Barbro och Matti Vilo av Paula Jylhä.
en tid tänkte jag att jag måste hitta på något.”
Så i slutet av 1950-talet skaffade vi elmotstånd till husets ugnar. Motstånden, som värmdes upp med nattel från Karleby Energi, fungerade utmärkt och minskade vedbärarbördan för den unge mannen.
EFTER ATT DE GIFT SIG bodde paret Vilo först i huset på Storgatan tills de byggde ett nytt hem på Östra Kyrkogatan 72. El från Karleby Energi behövdes fortfarande för uppvärmningen eftersom det nya huset värmdes upp med takvärme som fungerade med el. Efter att Matti gick i pension 2003 lämnade paret Vilo livet i stan och flyttade till sin sommarstuga som Barbros pappa byggt i Vattungen i Öja. Även där värmdes huset upp med el. Efter 17 år var det dags att flytta tillbaka till stan och sitt nuvarande hem hittade paret på Park & Plaza som erbjuder tjänster för seniorboende.
De tiotals åren som elkund hos Karleby Energi rymmer många trevliga minnen. ”Vi har skött våra elärenden vid servicepunkterna längs Förrådsvägen och vid Kallentori och nu vid Niemenkulma”, berättar Barbro. Matti kommer ihåg att han till och med besökt El-
verkets nybyggnad på Strandgatan.
Vad beror det då på att kundförhållandet med Karleby Energi har fortsatt utan uppehåll i redan över 40 år? Paret Vilo säger att det finns flera orsaker.
”Vid Karleby Energi har vi alltid hittat personer som kan framföra offerterna så att de har passat oss. Vi har alltid kunnat anpassa saker och ting efter vår uppvärmningsform. Servicen har helt enkelt varit bra”, motiverar Matti. Barbro visar tidningen Kokkola från mars i fjol. I tidningens Tack-spalt hittar man samma sak sagt med andra ord.
”Ett varmt tack till Paula och Jenni på Karleby Energi för vänlig och sakkunnig service. Vi önskar er en trevlig vår. B & M”, läser Barbro högt. Barbro har också med sig Karleby Energis kundtidningar i vilka paret läser mer om det egna energibolaget.
”Visst har vi funderat på andra elbolag också, men då borde man ha kontakt med ett okänt företag där man inte känner någon. Nu kan vi komma hit till Niemenkulma och sköta våra ärenden med bekanta människor. Det är också tryggt, så varför skulle vi byta”, säger paret Vilo.
TROTS ATT ELBOLAGEN elbolagen lockar konsumenter till sina kunder genom olika priskampanjer anser konsumenterna att det också är viktigt att elbolaget till exempel är pålitligt, säger Karleby Energis försäljningschef Hanna Hallanoro.
Längs kundstigen stöter man ofta på frågor och direkta problem då kunden måste ha kontakt med kundtjänsten. I samband med detta betonas enligt Hallanoro följande punkter:
• Kunderna förväntar sig att kundtjänsten svarar så fort som möjligt när man tagit kontakt.
• Kunderna förväntar sig att svaren på problemen fås på en gång och att svaren kan förstås.
• Kunderna förväntar sig att de själva kan välja hur de sköter sina ärenden med energibolaget. Många kanaler för detta är med andra ord en viktig kvalitetsfaktor.
• Kunderna förväntar sig att de kan diskute-
ra energifrågor med energibolagets servicerådgivare utan att bli påprackade olika produkter.
”Det här är frågor som vi satsar på särskilt på Karleby Energi. Därför är det verkligen värmande att höra om Barbro och Matti Vilos erfarenheter av ett långt kundförhållande med oss. Ett sådant kundförhållande och sådana kunderfarenheter är ett fint erkännande även för vår personal", säger Hallanoro glatt.
Vuodenaika- och Tyyni-produkterna följer förändringar i marknadspriserna. Priset på el uppdateras med 1–3 månaders mellanrum. Elavtalen innebär inte att du behöver förbinda dig för en lång tid – om du vill kan du byta från en produkt till en annan inom två veckor.
Priset varierar varje månad beroende på marknadsläget.
Priset varierar med 15 minuters mellanrum. När du utnyttjar perioder med ett förmånligt elpris är det här i genomsnitt det förmånligaste avtalet. Du kan följa med priserna och planera din elanvändning genom en mobilapp.
Priset uppdateras med tre månaders mellanrum. Elen är alltid förnybar till hundra procent.
Ett tidsbundet elavtal innebär att du förbinder dig för en viss tid, och priser och villkor förblir oförändrade under hela avtalsperioden.
Ett avtal med ett fast pris erbjuder stabila priser och förutsebarhet. Elpriset förblir oförändrat under hela avtalsperioden och du behöver inte bry dig om variationer på marknaden.
Priset varierar efter årstiderna med tre månaders mellanrum. Under varma månader hålls priserna vanligtvis förhållandevis låga och på vintern kan man förbereda sig på att priserna stiger.
Börselavtal där du kan få förnybar el med en liten tilläggsavgift. På så sätt minskar du ditt eget koldioxidavtryck och stöder en mer hållbar energiproduktion.
Genom att välja ett avtal med förnybar energi kan du påverka hurdan el som produceras i Finland nu och i framtiden.
Bland Karleby Energis mångsidiga elutbud hittar du en produkt som passar just dig och dina behov. Rätt val av elavtal sparar energi och skapar en smidigare vardag.
Du kan välja endera ett avtal som gäller tills vidare eller ett tidsbundet avtal, och betona till exempel ett stabilt pris och förutsebarhet, förnybar energiproduktion eller ett pris som varierar varje månad beroende på marknadsläget.
Priset på avtalet bildas av en fast andel i elpriset samt förbrukningseffekt. Förbrukningseffekten minskar priset på energi när du förlägger din elanvändning till perioder med ett förmånligt pris.
Du kan enkelt teckna ditt elavtal på nätet eller genom att ta kontakt med vår kundtjänst. Vi hjälper dig gärna med att välja rätt avtal. Nedan följer några exempel på våra elprodukter.
Vi betjänar på adressen Östra Kyrkogatan 8 från måndag till fredag kl. 10–16. Per telefon når du oss på vardagar kl. 10–16 på numret 0800 050 60 eller per e-post på adressen asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi. Samtal till 0800-nummer är avgiftsfria.
Fadderklassverksamheten vid Villa Elbas naturskola har redan pågått i flera årtionden och har upplevts som ett utomordentligt sätt att stärka Karlebybarnens förhållande till naturen. En vuxen som har ett genuint förhållande till naturen ser naturens egenvärde och betraktar inte bara naturen som en resurs, vilket sannolikt leder till att hen fattar beslut som stöder hållbar utveckling, oberoende av om hen är beslutsfattare, lärare, företagare eller förälder.
Miljöfostrare Elina Viirre är glad över att naturskolans populära fadderklassverksamhet fick fortsätta.
Fadderklassverksamheten är grundstenen till Villa Elbas naturskola och möjliggör en långsiktig miljöfostran för skolklasser. Verksamheten ger lärarna idéer för hur de kan undervisa utomhus i skolorna. Varje höst kan klasserna 3–5 i Karlebys skolor ansöka om att få bli fadderklass, varefter vanligtvis 11 klasser väljs, i år 10.
”Fadderklasserna besöker Villa Elba en skoldag i månaden under hela läsåret. Varje dag har sitt eget utvalda tema som har planerats tillsammans med lärarna. Vi ger också lärarna tips på hur de kan behandla temat i skolan före besöket och också efteråt. Allemansrätten kopplas till alla teman under läsåret”, berättar miljöfostraren samt koordinatorn för naturskoleverksamheten Heidi Vidjeskog och miljöfostraren Linda Lassila vid Villa Elba.
I NOVEMBER satte sig fadderklasserna in i stora teman, såsom näringskedjor och vattnets kretslopp. I januari och februari fick skoleleverna bland annat undersöka spår i snön och fundera på hur djuren klarar sig i Finlands rätt så karga förhållanden och hur till exempel snömängden påverkar djurens överlevnad vintertid. Verksamheten sker alltid utomhus, men ibland sticker sig grupperna in i naturskolans laboratorium. I maj kulminerar fadderklassåret i en självständig utflykt.
”Från år till år är en av höjdpunkterna då vi pilkfiskar i mars. Vi undersöker fiskar genom att skära upp dem och rensa dem, alltså sådant som alla nödvändigtvis inte har möjlighet till. För många stannar pilkdagen kvar i minnet som en speciell upplevelse för då har var och en fått vara forskare. På samma gång
upprätthåller vi också kulturarvet i vår region”, berättar Heidi Vidjeskog.
Miljöfostrare Elina Viirre väntade vid intervjuögonblicket på en grupp skolelever från Kelviå. Hon jobbar för tredje året med fadderklasserna.
”Redan första gången frågade många elever om när vi ska åka och pilka. En annan sak som är mycket omtyckt är Harrbåda fyräventyr. På våren märker jag bra att särskilt de elever som inte tidigare varit vana att röra sig i naturen nu har blivit mer avslappnade och modiga”, säger Viirre.
FINANSIERINGSMODELLEN FÖR FADDERKLASSERNA förändrades för ett år sedan när Karleby stad av sparorsaker minskade finansieringen av fadderklassverksamheten. Bland annat med ett medborgarinitiativ tog man ställning till stadens fortsatta finansiering men i år har verksamheten kunnat fortsätta tack vare företagsfinansiering och en privat donation. Karleby Energi sponsorerar nu fadderklassernas verksamhet med ett tvåårigt avtal.
”Det var jättefint att märka hur viktigt Karleby Energi och de andra sponsorerna tyckte det var att verksamheten skulle få fortsätta. För all del är situationen fortfarande utma-
nande eftersom endast Karleby Energi i det här skedet har förbundit sig till två år och det är verkligen inte enkelt att skaffa extern finansiering”, säger Villa Elbas verkställande direktör Catarina Silvander
Vd:n hoppas naturligtvis att finansieringen av fadderklassverksamheten ska tas in på nytt i stadens budget i samma storleksklass som under de föregående decennierna.
”Vi har fått riktigt mycket respons som talar för fadderklassverksamheten. Fadderklasserna ger massvis med glädje för en stor grupp barn”, fortsätter vd:n.
Karleby Energis kommunikationschef Susanne Starck berättar att bolaget med sitt beslut vill stötta barns miljöfostran. Enligt henne var det ett naturligt beslut att gå med som företagsfadder via bolagets sponsoreringsprogram i ett läge när den tidigare offentliga finansieringen av fadderklassverksamheten avslutades.
”Villa Elba är en icke-vinstdrivande och allmännyttig organisation som erbjuder skolelever på Karlebyområdet naturskoleverksamhet av hög kvalitet med flera decenniers erfarenhet. Utöver att vi som företagsfaddrar stöder en viktig verksamhet kommunicerar vi också konkret om Karleby Energis sociala ansvar. Vi har förbundit oss att stödja verksamheten i två års tid för en finskspråkig och en svenskspråkig klass”, konstaterar Starck som vill uppmuntra andra lokala företag att gripa möjligheten och stödja detta viktiga fostrande arbete.
Linnea Junttila, Liina Rimpilä, Ida Ersta och Ellen Majuri vid den gamla fyren på Harrbådan.
”Vi hade tur att vi kom med”
ELEVERNA Linnea Junttila, Liina Rimpilä, Iida Ersta och Ellen Majuri i den svenska språkbadsgruppen vid skolan Hollihaan koulu har anlänt till Villa Elba för andra gången under ledning av sin lärare Maj-Britt Vikman.
”Första gången var vi i skogen och det regnade ganska mycket. Vi gjorde uppgifter, byggde en koja av en presenning och det var roligt. Det var trevligt att vakna i morse när vi visste att vi skulle hit i dag igen. Också i övrigt rör vi oss ganska mycket i närskogarna eller annanstans i naturen”, berättade skoleleverna.
Maj-Britt Vikman var glad för sina elevers skull för att de valdes till detta års fadderklassverksamhet.
”Det här torde vara den tredje fadderklassen som jag är här med. Varje år har vi ansökt om en plats men det är inte så lätt att komma med för det finns så många som söker. Här får eleverna också språkbada vilket är fint och ett stort tack går till sponsorerna som möjliggör att den här viktiga verksamheten får fortsätta.”
Utifrån Vikmans erfarenheter stärks elevernas vi-anda av dagarna de tillbringar i naturen som fadderklasser.
”I början är en del elever lite blyga under olika uppgifter men det är de inte längre under våren. Här uppmuntrar alla varandra.”
Anskaffning, försäljning och leverans av LNG, det vill säga kondenserad naturgas, från en egen LNG-terminal inleds som ny affärsverksamhet vid Karleby Energi, som firar sitt 120-årsjubileum.
Vid kraftverket Power byggs en mottagningsstation för fast bränsle, vilket gör det möjligt att övergå helt till biobaserade bränslen i energiproduktionen.
Affärsverket Karleby Energi och Kokkola Power sammanslås till Karleby Energi Ab.
Elnätsbolaget Kenet Ab (nuv. Karleby Energinät Ab) grundas eftersom elmarknadslagen förutsätter att elnätsverksamhet bolagiseras.
Från och med hösten kan alla elanvändare, även hushåll, konkurrensutsätta sitt elförsäljningsavtal.
Vid Kemiras (nuv. Boliden) svavelsyrefabrik byggs ett värmeåtervinningssystem, vilket innebär att man kan utnyttja spillvärme för fjärrvärme.
1983
Namnet Karleby stads elverk ändras till formen Karleby Energiverk.
1978
Fjärrvärmeleveranser från Outokumpus fabrik inleds.
1960
Den allmänna bastun i bastu- och elverkets hus på Strandgatan lägger ner sin verksamhet i början av årtiondet.
En rökgaskondensor som installeras vid kraftverket Power minskar avsevärt kraftverkets svaveldioxid- och partikelutsläpp.
Karleby stad köper ursprungliga Outokumpu, nuvarande Karleby Energis kraftverk Power, av Fortum. Kraftverket ansluts till en del av Karleby Energis energisystem.
I KIP-området byggs samproduktionskraftverket ”KoVo” för produktion av värme och el. Kraftverket är numera Karleby Energis kraftverk Voima.
Karleby Energiverk blir ett affärsdrivande verk.
Karleby stad blir delägare i Pohjolan Voima med en ägarandel på 2 procent.
Karleby Energiverk köper Oy Herrakoski Ab:s elnät i Karlebyområdet.
Etapp 1 av värmecentralen i Kosil blir klar.
1976
Byggandet av fjärrvärmenätet inleds och de första 16 kunderna ansluts till nätet.
Stadsfullmäktige hade beslutat grunda Karleby Bastu- och Elverk 1904, vilket leder till att elektrisk gatubelysning skaffas till Storgatan följande år. Bastu- och elverkets fastighet byggs på Strandgatan.
JUSSI JUTILA omskolade sig från närvårdare till maskiningenjör. Nu arbetar han vid Karleby Energis kraftverk, förbereder sig inför ett installationsprojekt av elpannor och skriver en avhandling för sin arbetsgivare.
Juha hann arbeta som närvårdare i nästan 15 års tid. Under coronapandemin svämmade vårdarnas arbetsbörda över bräddarna och Juha började känna att han skulle kunna byta bransch.
”Jag fick möjlighet till flerformsstudier så att jag vid sidan av jobbet kunde utbilda mig till maskiningenjör. Det var som om ödet ledde mig när jag sedan skadade ryggen och försäkringsbolaget fattade beslut om att finansiera en omskolning. I det skedet såg framtiden oviss ut. Jag skulle inte klara av att utföra mitt gamla arbete och flera industriinvesteringar såg ut att inte förverkligas”, säger Jutila som kommer att utexamineras i vår.
Jutila fick emellertid sommarjobb vid Karleby Energis kraftverk. Sommaren gick så bra att han fick erbjudande om fortsatt anställning fram till slutet av år 2027. I egenskap av projektingenjör har Jutila i uppgift att övervaka installationen av elpannor som inleds nästa år. För närvarande skriver han sin avhandling om underhåll av en mottagningscentral för fast bränsle för Karleby Energis räkning.
”Sommarjobbet rentav överträffade mina förväntningar. Jag fick ta stort ansvar och det passar mig riktigt bra. Det var väldigt spännande att börja sommarjobba för då och där konkretiserades branschbytet slutligen. Nu väntar jag på att installationen av elpannorna ska sätta i gång. Det är än en gång något helt nytt.”
Yrkesstudierna kulminerade i en läroavtalsperiod
MIIA PELTONENS rygg klarade inte längre av jobbet som kock så hon utbildade sig till teknisk planeringsassistent. Sin sista arbetspraktikperiod gjorde hon vid Karleby Energinät och till Peltonens glädje erbjöds hon möjlighet att fortsätta jobba efter praktiken ända till augusti nästa år.
Det var också en glad överraskning att Peltonen kunde utföra sin arbetspraktik som läroavtal med tillhörande prestationer.
"Det har varit förvånansvärt svårt för mig och många andra att hitta arbetspraktikplatser. Det var en riktig lottovinst att jag fick komma på praktik och fick ett läroavtal, för att inte tala om att jag också får fortsätta jobba vid Karleby Energinät. Jag känner mig mycket lättad", säger Peltonen som utexaminerades i oktober.
Från första stund har den nya arbetsgemenskapen känts trevlig. Om hon behövt hjälp har flera gärna erbjudit sig att bistå Peltonen. Arbetet är också mer flexibelt än hennes förra jobb.
"Som kock måste maten vara klar klockan 11, det fanns inga alternativ i det noga schemalagda arbetet. Nu har jag flextid så om jag till exempel behöver gå till läkaren är det mycket enklare att ordna."
"I tider som dessa är det en enormt stor sak att över huvud taget ha en arbetsplats. I ett skede var jag riktigt rädd för att jag skulle bli arbetslös. Det började gå sämre i byggbranschen och i industrin ser det också sämre ut än för en tid sedan."
Jazzmusiken har svept med sig Karlebybördige Joonas Haavisto till uppträdanden på världens mest betydelsefulla jazzarenor.
En av vår tids mest begåvade pianister. Så beskriver den renommerade tyska tidskriften Der Spiegel jazzmusikern Joonas Haavisto som har rötterna i Karleby. Bland hans senaste kompositioner kan nämnas beställningsverket ”Impulse” som komponerats för piano till Karleby Energis 120-årsjubileum.
JOONAS HAAVISTO uppträder förutom i hemlandet också runt om i världen på jazzmusikens förlovade platser, från USA till Japan. I gamla stan Neristan tillbringade Haavisto sin barndom och ungdom men han har inte på 20 år bott i Karleby. Ändå har den framgångsrika jazzmusikern fortfarande sina rötter kvar i hemstaden.
– Jag har en vidsträckt vänkrets från min tid i Karleby och håller exempelvis fortfarande kontakt med en del skolkamrater, även om det inte är så aktivt. Fördelen med en liten ort som Karleby är att största delen av personerna i en åldersgrupp känner varandra och den gamla hemstaden är fortfarande betydelsefull också för många andra i min ålder. Det är något med Karleby som gör att jag gärna berättar för andra människor varifrån jag kommer.
Han säger att han uppskattar att Karleby Energi under jubileumsåret lyft fram lokal kultur som är såväl livskraftig som under utveckling.
– Jag är jätteglad att de tog kontakt i ett sådant ärende. Mellersta Österbottens kammarorkester är ett utmärkt exempel på långsiktighet i det lokala kulturlivet och Karleby Filmfest samt filmcirklarna i bredare bemärkelse visar att kulturen i Karleby också förnyas.
VÄGEN TILL JAZZMUSIKER var inte rak för Haavistos del. Han säger skrattande att han för all del utsattes för jazz hemma ända sedan barnsben, eftersom hans föräldrar gillade att lyssna på jazz och tog med sig sin son på konserter. I det skedet tyckte Haavisto emellertid endast om Count Basies stycken där pianot spelar huvudrollen.
– Jag gick i musiklekis och sökte in till konservatoriet när jag var 8 år. Jag hade inte tagit pianolektioner så jag fick inte lära mig spela piano, fast det var det jag ville. I stället blev det kontrabas som jag spelade i sex års tid. Vid samma tid sjöng jag i Karleby gosskör under ledning av Kari Pappinen och Airi Viitala
Som tonåring blev Haavisto mer rebellisk och konstaterade att kontrabasen inte kändes som rätt instrument för honom. Nu började han spela basket i Kokkolan Namika. Också pianot kom in i bilden när ynglingen började ta privatlektioner för Tapani Riippa. Snart var han på väg till konservatoriet igen, där Sid Hille höll jazzworkshoppar.
– Många från Sibelius-Akademin besökte workshopparna, såsom Ari-Pekka Anttila och Markus Ketola. Det var undervisning av hög kvalitet och också på min fritid lyssnade jag på jazz. Det här gjorde mig jätteintresserad av musik, berättar Joonas Haavisto.
ETT LYCKOKAST – så beskriver Haavisto det när en plats öppnades för honom vid Sibelius-Akademins ungdomsavdelning i gymnasieskedet. Där studerade många talanger från olika håll av Finland.
– Jag var intresserad av mycket annat också, från fysik till arkitektur, men senast
“ Det här är ett lite eget yrke där man reser mycket och det kräver en viss sorts mentalitet
då insåg jag att det här är vad jag vill göra – utan att veta desto mer vad ett yrke som musiker kräver eller hur det är. Det fanns inget bättre än musik.
Haavisto, som då studerade vid dåvarande Kokkolan yhteislyseon lukio, åkte till studierna vid Sibelius-Akademin om fredagarna. En skoldag kungjorde den mycket uppskattade rektorn Aimo ”Aippa” Juntunen med sin kommandoröst i högtalarna att Haavisto skulle infinna sig hos rektorn. Haavisto var förvirrad över detta eftersom han enligt sig själv inte hade gjort något, åtminstone inget värre.
– I sin lite torra stil inledde Juntunen med att konstatera att jag om fredagarna åker till Sibelius-Akademin och att jag därför har många frånvarodagar. Men sedan fortsatte han med att säga: varför har du inte berättat för oss? Det här är alldeles fantastiskt och vi är jättestolta över dig, drar sig Haavisto till minnes när han återger ögonblicket som enligt honom säger mycket om stämningen i skolan. Under ledning av rektorn såg gymnasiet med blida ögon på eleverna oberoende av vad de var intresserade av.
Också armétiden satte fart på Haavistos utveckling som musiker.
– Jag tjänstgjorde i beväringarnas musikkår i Lahtis. Det var ett viktigt år för mig eftersom jag efter tiden som rekryt fick öva över 10 timmar om dagen i sju månaders tid. Man kan kalla det en lottovinst. Jag hade mycket att ta igen när det gäller pianospel eftersom många börjar med piano som 3-åringar. Efter armén kom jag in på både Sibelius-Akademin och Stockholms kungliga musikhögskola, varav jag valde Sibelius-Akademin. På det sättet kom jag framåt på min väg som musiker och har aldrig ångrat det.
VARDAGEN MED JAZZEN är enligt Joonas Haavisto något alldeles speciellt. Han har ingen enskild arbetsgivare utan det kan röra sig om tiotals under ett år. Det huvudsakliga arbetet består av uppträdanden, och därutöver arbetar han som timlärare
vid Sibelius-Akademin. Haavisto undervisar också vid andra läroinrättningar, bland annat vid Mellersta Österbottens konservatorium samt Centria och Novia.
– För ett år sedan på hösten höll jag också en Master Class-föreläsning vid St. Petersburg College i USA. Jag tycker det är värdefullt att undervisa och jag vill hjälpa ungdomar att komma framåt.
En inkomstkälla som yrkesmusiker är stipendier som kan ha att göra med olika projekt, medan arbetsstipendierna gör det möjligt att exempelvis fokusera på att komponera.
– Eftersom jag frilansar kan jag uppträda med tre olika band under en vecka och då går det inte att komponera, konstaterar Haavisto.
Han bor i Tusby och därifrån åker han ibland ut i hemlandet och ibland ut i världen.
– Det här är ett lite eget yrke där man reser mycket och det kräver en viss sorts mentalitet att kunna leva med den ekonomiska osäkerheten. En frilansande musiker kan inte lägga upp en 5-årsplan eftersom hen nödvändigtvis inte ens vet vad hen gör under nästa månad.
Ifjol tog Karleby Energis kommunikationschef Susanne Starck kontakt med mig. Hon berättade att Karleby Energi har bestämt sig för att satsa på lokala konstnärer, jubileumsåret till ära. Jag blev glad och rörd av att hon tog kontakt. Precis när kulturbranschen fått ta emot stora stötar ända sedan början av pandemin får jag stöd av ett kulturpositivt företag i min gamla hemstad. Det värmde hjärtat.
Jag fick ganska fria tyglar beträffande verket och lät idén gro länge och väl innan jag började komponera. Jag ville hålla instrumentationen öppen ända till slutet. När jag var på residens vid Arvo Pärt Center (APC) i Estland i januari bestämde jag mig för att komponera verket för piano, för där fanns en fantastik Steinway-flygel i konsertsalen som jag dagligen fick använda när jag komponerade och övade. Dessutom har jag under de senaste åren turnerat och spelat solopianokonserter så piano kändes som det mest naturliga instrumentet för detta uppdrag.
Verket Impulses första ”impuls” föddes när jag improviserade i just APC:s konsertsal och med mobiltelefonen spelade in vad jag spelade. Där fanns fina ”porlanden” och då visste jag att verkets bärande ljud hade fötts: toner som porlar som en fortlöpande ström och ovanpå dessa simmar melodin, ibland ovanför, ibland lägre ner. Jazzmusiker som jag är ville jag också lämna några ställen för improvisationer i kompositionen.
Joonas Haavisto | Kompositör av verket Impulse
Fjärrvärme är en bekant och pålitlig uppvärmningsform som varit förhållandevis etablerad redan i flera årtionden. Nu befinner sig även fjärrvärmen i ett historiskt utvecklingsskede där digitaliseringen och smarta teknologier redan under några års tid fört med sig nya möjligheter till exempel för optimeringen av fjärrvärmen.
“
Värmesvinnet från fjärrvärmen kan minskas genom nya smarta lösningar.
NÄSTA ÅR har det gått 50 år sedan fjärrvärmen började värma upp de första fastigheterna i Karleby. En specialitet för Karleby är att spillvärme som uppstår i storindustrins processer utnyttjas i fjärrvärmen i stället för att industrin skulle leda spillvärmen ut i havet. Upp till en tredjedel av den fjärrvärme som Karleby Energi distribuerar i stadsområdet består av spillvärme från industrin.
I Karleby är fjärrvärmen också förmånlig och Karleby Energi klarar sig traditionellt väl i den prisjämförelse som Finsk Energiindustri rf statistikför två gånger per år. I den senaste statistiken, som publicerades i juli, var det totala priset på fjärrvärme från Karleby Energi näst förmånligast för egnahem, femte förmånligast för radhusklassen och sjätte förmånligast i flervåningshusobjekt i Finland. För prisstatistiken levereras uppgifter av cirka 100 företag som säljer fjärrvärme. Dessa levererar fjärrvärme i 170 kommuner.
EN VIKTIG UTVECKLINGSRIKTNING för framtiden är att fjärrvärmenätet i Karleby fungerar med allt lägre temperaturer.
”Det förbättrar energieffektiviteten när värmesvinnet i nätet minskar och gör det till och med möjligt att direkt utnyttja icke-förbrännande produktionsformer och spillvärme”, säger Karleby Energis fjärrvärmechef Jani Söderström
Redan under några års tid har fjärrvärmekundernas anordningar dimensionerats för lägre temperaturer för tilloppsvattnet. Med den tidigare dimensioneringen har fjärrvärmens tilloppsvatten varit 115 grader varmt vid sträng kyla, men i fortsättningen räcker det att tilloppsvattnet är 90 grader även vid de lägsta utomhustemperaturerna.
Värmesvinnet från fjärrvärmen kan minskas genom nya smarta lösningar. ”Värmesvinnet från fjärrvärmenätet motsvarar en betydande mängd energi, vilket innebär att det är värt att satsa på att minska dem. Mätningar i realtid och analyser av mätdata hjälper oss att säkerställa att fjärrvärmevattnets temperatur är exakt korrekt för varje situation i olika delar av nätet.”
”Även temperaturen på fjärrvärmevatten som returneras från kunden borde vara så sval som möjligt. Genom uppföljning och analyser av detta möjliggörs åtgärder för att även sänka temperaturen på returvattnet och på så sätt förbättra energieffektiviteten”, berättar Söderström.
Ju bättre optimeringen av temperaturnivån i nätet fungerar, desto mer kostnadseffektivt är det att producera och distribuera fjärrvärme. Då gynnas alla, även miljön.
NYTT MED FJÄRRVÄRMEN är också dubbelriktad fjärrvärme som kan utnyttjas av industri, bostadsfastigheter och offentliga aktörer, såsom sjukhus.
”I detta fall köper kunden fjärrvärme av oss, men levererar dessutom värme till vårt fjärrvärmenät, till exempel från ett system för ventilationsvärmeåtervinning utrustat med frånluftsvärmepump, när det finns mer värme än vad fastigheten själv behöver.”
Långvarig lagring av energi är en nyckelfaktor i energiomställningen. Jani Söderström tror att dubbelriktad fjärrvärme blir verklighet senast i det skede då det erbjuds ekonomiskt lönsam-
ma lösningar för långvarig lagring av värmeenergi. Utnyttjande av spillvärme och lagring av värme är också strategiska prioriteringar för Karleby Energi.
Förutom att fjärrvärme är en pålitlig och miljövänlig uppvärmningsform spelar den också en egen roll i värmeåtervinningen.
”Fjärrvärmenäten omvandlar spillvärme till nyttovärme, eftersom värme från industrin, datacentraler eller till exempel avloppsvatten kan tas tillvara och återvinnas på ett effektivt sätt tillbaka till kunderna.”
FJÄRRVÄRMENÄTET har utvidgats i Karleby, senast till Puntusstrandens bostadsområde, där största delen av de nya bostadsfastigheterna värms upp med fjärrvärme. Samtidigt med att näten förnyats förbättras även överföringsförmågan för fjärrvärme i Karleby. Under sommaren förnyades och förstorades fjärrvärmeledningarna i Fabriksgatans och Järnvägstorgets område.
”Nästa sommar förnyar vi returledningen längs överföringssträckningen mellan Power-kraftverket och Silverstensbukten som byggts 1978. Investeringen garanterar leveranssäkerheten för fjärrvärme och ökar värmeöverföringsförmågan”, berättar Söderström.
Karleby Energi testar som bäst optimering av fjärrvärme i sju flervåningshus i Karleby. Syftet är att påverka topptimmarna för fjärrvärme som vanligtvis infaller under de kallaste vinterdagarna. Topptimmarna syns i allmänhet också som högre produktionspriser för fjärrvärme.
”Tanken är att erbjuda fjärrvärmekunderna en möjlighet att spara på uppvärmningskostnaderna samtidigt som bostadsfastigheternas värmeanvändning minskas under topptimmarna utan att ge avkall på bekvämlighet. Då kunde energibolaget producera fjärrvärme förmånligare genom att överföra produktionen till förmånligare timmar”, förklarar fjärrvärmeingenjör Joni Virkkala från Karleby Energi.
TRADITIONELLT läser regleringscentralen för fjärrvärme utomhustemperaturen och reglerar uppvärmningskurvan efter temperaturen. I pågående tester gör man på ett annat sätt. Sensorer har nu i stället placerats inomhus för att mäta den verkliga temperaturen inne i bostäderna.
Mätningarna har visat att skillnaderna mellan temperaturerna i olika bostäder är stora. I en del objekt har termostaten ställts in på 26 grader, vid andra på 22 grader.
”Vi har två disponentbyråer som samarbetspartner. Genom att lyssna på deras önskemål har en måltemperatur ställts upp för fastigheterna och genom smart styrning försöker man hålla denna inomhustemperatur i bostäderna. Målet är 22 grader, men utgångspunkten är också att boendetrivseln inte ska minska för någon. Avsikten är att uttryckligen optimera helheten, vilket innebär att det även framöver skulle finnas skillnader mellan bostäderna, berättar Virkkala.
Förutom att syftet med optimeringen av fjärrvärme är att skapa besparingar för fjärrvärmekunden och energibolaget är syftet också att leda fjärrvärmeaffärsverksamheten i en smartare riktning.
”Tack vare ny teknologi får fastighetsservicebolagen larm om fel per e-post eller sms, vilket gör att de kan reagera på störningar allt snabbare. Systemet ger till och med fuktuppgifter för bostäderna”, berättar Virkkala.
Enligt fjärrvärmeingenjör Joni Virkkala har mätningar visat att det finns stora skillnader i temperaturerna i bostäderna.
Kampsport tar hand om både kropp och själ
En utomstående kan tycka att kampsporter verkar våldsamma, rentav farliga. Men de som sysslar med kampsport har helt andra tankar.
Det här är ett otroligt mångsidigt sätt att höja konditionen och få utlopp för stressen, säger
Karlebyborna Salla-Mari Penttinen och
Annastina Liedes.
Sportklädda män och kvinnor börjar anlända till tatamimattan i kampsportsföreningen KBT Kokkolas träningslokaler. Träningen i en av grundkurserna ska precis starta. I grundkursen lär sig nybörjarna mångsidigt och tryggt olika grundtekniker samt utövar konditionsträning. I KBT Kokkola kan man utöva flera kampsportsgrenar från kickboxning till boxning, mixed martial arts och låsbrottning, bara man först gått grundkursen.
På plats finns också Salla-Mari Penttinen och Annastina Liedes, som båda två redan har flera år av kampsport bakom sig. Båda utövar kickboxning och Liedes har till och med tävlat i grenen.
Det var en granne som lockade med sig Penttinen till hobbyn och pratade varmt om den trevliga stämningen och mångsidiga träningen.
– Jag var vårdledig och hade i det skedet inga andra hobbyer så jag bestämde mig för att prova på. Jag visste redan innan jag började att man kan hålla på med detta utan att behöva tävla. I början var jag lite nervös och ifrågasatte om jag var tillräckligt tuff för här tränar också stora karlar. Men eftersom jag fick ta med mig en vän första gången så sänktes tröskeln. Snabbt märkte jag att kampsport passar kvinnor ypperligt och här finns också många kvinnor.
Penttinen tränar en till tre gånger i veckan. Eftersom det ordnas träningar nästan varje dag kan man utöva hobbyn behändigt enligt sitt eget schema. Även om det ibland blir några veckors paus är det enkelt att sedan fortsätta träna där man blev förra gången. – För mig handlar det här framför allt om att höja den fysiska konditionen och få utlopp för stress. Efter arbetsdagen får man tankarna bort från allt annat och fokuserar endast på träningen. Jag tycker också att det här är en ganska förmånlig hobby och vid behov kan man låna utrustning av föreningen, berättar Salla-Mari Penttinen.
UTÖVER KICKBOXNINGEN har Annastina Liedes boxningsoch sparringträningar på programmet om fredagarna.
Salla-Mari Penttinen och Annastina Liedes hittade ett utmärkt sätt att ta hand om sitt fysiska och psykiska välmående genom kampsport.
– När man sparrar kan man ta det riktigt lätt och öva på teknikerna. I början var det alldeles otroligt nervöst för tänk om jag skulle sparra med någon som var bättre och bli knockad. Nå, naturligtvis gick det inte så. Det är egentligen allra bäst att sparra med någon som är bättre för de sänker förstås intensiteten så att man lär sig massvis och får ändå utmana sig själv. Liedes har alltid varit fascinerad av kampsporter, självförsvar och att hitta sina egna gränser via grenarna. Jag har alltid beundrat starka människor och här kan man testa sina gränser såväl mentalt som fysiskt om man så vill, fortsätter Liedes.
För ett knappt år sedan gick hon med i en tävlingsgrupp och hon minns sin första match väl.
– Det var nervöst att förbereda sig men på tävlingsdagen var jag överraskande lugn. Min motståndare var mer erfaren men jag lärde mig jättemycket under matchen och det har jag haft nytta av senare under träningarna.
– Mentalt har denna hobby gett mig hemskt mycket självsäkerhet och respekt för min egen kropp. När jag var yngre funderade jag mer på hur min kropp såg ut. Nu tänker jag mer på hur den känns – är kroppen stark eller trött och vad behöver den. Det har varit fint att överskrida mina gränser och samtidigt växa, säger Annastina Liedes.
SKRIVBORDSARBETE och en hektisk vardag är fenomen av vår tid. KBT Kokkolas ordförande och ansvariga tränare Tomi Kinnunen säger att kampsortsgrenarna erbjuder den allra bästa motvikten till detta fenomen.
– Att jogga och träna på gym är bra sätt att ta hand om sig själv, men i jämförelse är kampsportens styrka att den är mångsidig, eftersom den här sortens träning utmanar utövaren såväl fysiskt som psykiskt. Här använder man hela tiden kroppen, man måste också vara koncentrerad, så sinnet töms från arbetsdagens belastningar utan att man märker det, säger han.
När man räknar in juniorerna och grundkursdeltagarna så utövar ungefär 200 personer kampsporter inom ramen för KBT Kokkola. Utövarna är i alla åldrar och nästan lika många kvinnor som män deltar i verksamheten. Man kan avlägga olika bältesnivåer i kickboxningen där Kinnunen har svart bälte.
– Bältesnivåerna är ett bra sätt att motivera och utmana sig själv, särskilt för dem som inte siktar på att tävla.
Karleby Energi stöder KBT Kokkolas verksamhet vilket ordföranden välkomnar med öppna armar.
– Stöd från företagsvärlden hjälper till att utveckla föreningsverksamheten. Ett av våra utvecklingsobjekt är juniorarbetet och att utöka det. Det borde bara en hjärtesak för var och en att se till att barn och unga har något vettigt att syssla med.
TILLÄGGSUPPGIFTER om hobbyn och hur man gör för att börja finns på adressen: www.kbtkokkola.com
KBT Kokkolas 17-åriga Evert Biskop hör till talangerna i kickboxning. Detta illustreras av ynglingens snabba väg till sin åldersgrupps vassaste topp i Finland: han gjorde sin första match för endast ett drygt år sedan. Hittills har Biskop hunnit vinna finskt mästerskap som A-junior i matchtypen K1 och viktklassen under 71 kilo samt representera Finland i världscupen.
– Jag hade länge tänkt på att jag skulle vilja vinna finskt mästerskap och visst kändes det fint när jag sedan lyckades. Nästa mål är att komma till världscupen igen samt VM för unga och att förnya FM-titeln som A-junior, säger Biskop som tränas av Tomi Kinnunen.
KICKBOXNING har han tränat i lite mer än två år. Till en början var tanken att inleda med mixed martial arts, men grundkursen i kickboxning startade lämpligt vid samma tid.
– Jag var intresserad av kampsport för jag har alltid gillat att brottas med min storebror och olika kompisar. När jag kom hit så trodde jag att jag redan kunde något men snabbt märkte jag att jag på riktigt inte kunde någonting alls. Jag måste möta sanningen och det gjorde mig ödmjuk. Jag ville ändå fortsätta eftersom jag hade bestämt mig för att bli bäst och då måste man träna, skrattar Biskop.
Biskop tränar fem gånger i veckan i föreningens regi och tre gånger i idrottsakademins.
– Grenen kräver framför allt stark vilja och beslutsamhet. I ringen måste du vilja vinna mer än din motståndare. Min styrka rent tekniskt är säkert att jag söker exakta träffpunkter särskilt i de låga sparkarna. Jag måste fokusera på att utvecklas i att kunna byta stil bättre enligt situation under matcherna. Ganska ofta tittar jag på matchvideor och plockar exempel därifrån på sådana sätt som skulle vara coola att kunna själv, berättar Biskop och säger att han på lång sikt strävar efter att höra till grenens mest lysande elit.
Vad säger då tränaren om sin adept?
– Evert är ung, hungrig och sportig. Om han fortsätter träna bra så ser framtiden ljus ut och allt är möjligt. Nyckeln till allt är att förbinda sig och träna regelbundet. Med talang kommer man bara till en viss punkt, betonar Tomi Kinnunen.
Karleby Energinät byter som bäst nya elmätare till hemmen. De nya elmätarna är utrustade med en anslutning för hemautomation, det vill säga en HAN-port. Porten kan utnyttjas till exempel för att optimera effekten vid laddning av elbilen eller för att styra hemautomationssystemet så att det använder el under förmånliga timmar. Genom HAN-porten kan man också följa upp elförbrukningen i realtid.
”Bytet av nya elmätare har framskridit så långt att cirka hälften av våra kunder nu har en mätare med HAN-port. För att aktivera HAN-porten krävs att kunden först tar kontakt med oss och beställer en aktivering, eftersom de mätuppgifter som fås från porten är kunduppgifter som omfattas av dataskyddslagen. Mätarna byts ut ett bostadsområde i taget, men om någon kund har behov av att få en ny elmätare snabbare kan byte beställas från oss”, berättar systemchef Stefan Finnilä från Karleby Energinät. HAN-porten möjliggör också uppföljning i realtid av förbrukningen på sommarstugan.
”Om konsumenten tänker stänga av elen på sin sommarstuga över vintern är det viktigt att komma ihåg att elen ska stängas av via elmätaren och inte via huvudbrytaren. Då baserar sig faktureringen även framöver på den verkliga elförbrukningen och samtidigt har nätbolaget information om att allt är som det ska vid förbrukningsobjektet”, fortsätter Finnilä.
För att kunna utnyttja de möjligheter som HAN-porten erbjuder behöver kunden en anordning eller adapter som kan anslutas till porten och genom vilken uppgifterna överförs till exempel till en applikation som installerats i smarttelefonen.
Karleby Energi investerar i vindkraft
NTM-centralen beviljar understöd för att avstå från oljeuppvärmning
Närings-, trafik- och miljöcentralen hjälper åter ägare av småhus som är i bruk året runt att avstå från oljeuppvärmning genom att bevilja understöd på flera tusen euro. Storleken på understödet är 4 000 euro när man övergår från oljeuppvärmning till fjärrvärme, jordvärmepump eller luft-vattenvärmepump. Om fastighetens ägare byter till något annat uppvärmningssystem är understödet 2 500 euro.
Understöd kan fås av privatpersoner och dödsbon som äger ett småhus eller aktier som berättigar till innehav av en bostad i ett småhus. Med småhus avses ett egnahemshus eller ett parhus. Ett understöd beviljas per uppvärmningssystem. För ett parhus kan man därför få ett eller två understöd beroende på om bostäderna har ett gemensamt uppvärmningssystem eller om båda har ett eget.
Understöd kan också beviljas för projekt vars kostnader uppstått tidigast 1.6.2020. De renoveringar som beviljas understöd ska vara färdiga senast 31.8.2026. Understöd beviljas inte för fritidsbostäder. I början av november behandlades ansökningar som lämnats in i oktober 2025.
Mer information: www.ely-keskus.fi
Männikkötuulet Oy, som ägs av Karleby Energi, Oulun Energia, Imatran Seudun Sähkö, Oulun Seudun Sähkö och Haukiputaan Sähköosuuskunta, har köpt två vindkraftsparker i Österbotten av Infracapita, som är M&G Investments-bolagets enhet för infrastrukturkapitalinvesteringar.
Köpobjektet består av landvindparkerna Storbacken i Vörå och Kröpuln i Nykarleby. Parkerna har en total effekt på 60 megawatt och de blev färdiga 2021.
Affären stöder Karleby Energis strategi om att öka innehavet av inhemsk förnybar energi på ett ansvarsfullt och långsiktigt sätt. Det är fråga om Karleby Energis första investering i vindkraft och den tillför kostnadseffektivitet och leveranssäkerhet i Karleby Energis energiportfölj.
Karleby Energinät uppbär ingen effektavgift
Till skillnad från en del andra finländska elbolag uppbär Karleby Energinät tills vidare ingen effektavgift för elöverföringen till hushållen. Effektavgiften sätter fokus på tidpunkten för elanvändningen, eftersom avgiften bestäms utifrån den högsta effekt som tagits ut från elnätet. Avsikten med effektavgiften är att försöka balansera belastningen i elnätet. Eleffekten blir hög i hushållet när flera apparater som förbrukar mycket el används samtidigt. Särskilt uppvärmning av utrymmen och bruksvatten med el samt laddning av elbil förbrukar mycket effekt. Karleby Energinäts prissättning för elöverföringen baserar sig även framöver på en modell där priset på elöverföringen består av grundavgift, energiavgift (cent/kWh) och elskatt.