We’re committed to exceptional legal work , and we achieve this by creating an inspiring workplace where individual growth and team success support each other. Join us and become part of a firm where we build careers together!
Toimitus
Päätoimittaja
Elina Arpala digesta@artikla.fi
Taitto ja ulkoasu
Emma Napari emma.napari@gmail.com
Avustajat
Jasmin Fodil, Anton Hyötylä, Jaakko Itkonen, Maria Kaasinen, Sanni Kuusisto, Oskari Latvala, Essi Mantila, Daniel Marenk, Tiia Marttila, Ossi Närvänen, Matilda Raittinen, Niko Ravaska, Gisele Repo, Safiye Rosengrèn, Jimi Suksia, Sara Suominen, Matleena Törmäkangas, Solin Uaesa
Kansien kuvat
Markus Perttula
Julkaisija
Artikla ry
Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi
Paino
Picaset
Painos 60 kpl
Sähköinen versio www.issuu.com/digesta
Sisältö
Pääkirjoitus
Teksti: Elina Arpala
Intohimon ja työmarkkinoiden ristiaallokossa
Järkytin taannoin äitiäni kertomalla hänelle puhelimessa, mihin notaariseminaareihin hakemista olin harkinnut. Mukaan kuului eräs seminaari, jonka aihe ei voisi kiinnostaa minua vähempää. Selittelin suunnitelmiani suurella määrällä harjoittelupaikkoja, joihin kyseiseen alaan perehtymällä voisi mahdollisesti päästä kiinni.
Tähän äitini totesi, että työelämä on muutenkin niin ikävää, että kannattaa edes tehdä jotain mistä tykkää. Vaikka heikentyneessä työllisyystilanteessa mahdollisimman varma ura kuulostaakin houkuttelevalta, äitini saattaa olla oikeassa. Kun keskittyy opinnoissa, harjoitteluissa ja muusa opintojen aikaisessa toiminnassa niihin asioihin, jotka itseä oikeasti kiinnostavat, parantaa myös mahdollisuuksiaan työllistyä tulevaisuudessa juuri näillä aloille. Sisäinen motivaatio ja merkityksellisyyden tunne vaikuttavat työhyvinvointiin varmasti enemmän kuin hierontaetu tai työnantajan tarjoamat aamu-, väli ja iltapalat.
Tämäkään taantuma ei (ehkä) kestä ikuisesti. Kuitenkin siltä varalta, että työnhakuni muuttuisi jonain päivänä hyvin epätoivoiseksi, en tässä mainitse sen oikeudenalan nimeä, joka minua ei lainkaan kiinnosta.
Haluan vielä lopuksi kiittää kaikkia, jotka ovat olleet tänä vuonna mukana tekemässä, lukemassa ja tukemassa Digestaa. Vuosi on ollut todella ikimuistoinen. Tämä jää viimeiseksi pääkirjoituksekseni, sillä vuodenvaihteessa siirryn vallan vahtikoiran pediltä vallan kahvaan eli varaedaattoriksi LYY:n edustajistoon. Vuonna 2026 Digestan päätoimittajana jatkaa Meea Juntunen. Odotan innolla tekemiäsi muutoksia sekä tekstejäsi ja tiedän, että tekoäly ei tule ikinä korvaamaan sinua.
Elina Arpala
Digestan päätoimittaja
Oikaisu: 20.10.2025 julkaistussa numerossa 3/2025 sivulla 13 oli tarkoitus julkaista PK-kerhon kovalla työllä ottamia kauniita valokuvia. Virheeni vuoksi kuvat jäivät julkaisematta, ja asian korjaamiseksi sivulle kuuluneet kuvat löytyvät tämän oikaisun alapuolelta.
Kuva: Sara Suominen
Puheenjohtajan palsta
Teksti: Daniel Marenk Kuva: Jimi Suksia
Rakkaat Artistit,
Yksi aikakausi on jälleen tullut päätökseen. Olen toimistolla viimeistä kertaa sen aukioloaikojen ulkopuolella kirjoittaessani tätä palstaa. Hiljaisuuden rikkoo vain kahvin tippuminen pannuun. Pian on aika palauttaa toimiston avaimet ja nostaa purjeet.
Otan kahvikupin kaapista ja täytän sen höyryävällä kahvilla. Haluan käyttää minulle suodun palstatilan kuvaillakseni sitä, mikä saa minut kahvinkeiton ohella herkistymään, jopa kyyneliin saakka. Menneen vuoden aikana yhdistyksessämme ovat puhaltaneet muutoksen tuulet.
Vuosi 2025 on ollut kenties poikkeuksellisen muutosvoimainen vuosi yhdistykselle. Muun ohella Artiklassa on siirrytty tiedottamaan Facebookin sijaan Telegramissa. Valiokunnat uudistuivat merkittävällä tavalla tälle vuodelle. Kaamosluennot järjestettiin ensimmäistä kertaa yhtenäisenä oikeustapauskilpailuna sitten covid-19 pandemian. Mooniton Rovaniemi on myös osaltaan vaatinut uusia käytänteitä Artiklassa. Näistä vähäisimpänä ei missään nimessä ole, että Poronkusema järjestettiin tänä vuonna teltassa Kansan Pubilla. Toisaalta tulevat jäähallijatkot ovat vaatineet paljon uudelleentarkastelua tapahtuman rakentamisessa.
Lorautan kahvikuppiin kauramaidot ja vetäydyn sohvan nurkkaan. Pysähdyn miettimään, miten jätämme Artiklalle paljon uutta. On ollut mitä suurin kunnia toimia muutosten tuulten perämiehenä. Lohduttavaa tässä kaikessa on se, että kasvojen vaihtuminen pitää tämän yhdistyksen virkeänä, mukaansatempaavana ja energisenä. Siis juuri sellaisena, mihin itse hurahdin heti omassa fuksihärdellissäni. Nämä kaikki adjektiivit kuvaavat myös tulevaa hallitusta. Jo vuosien 23-24 haalaritoimikunnan puheenjohtajistosta tuttu Columbus teki näyttävän
Kasvojen vaihtuminen pitää tämän yhdistyksen virkeänä, mukaansatempaavana ja energisenä.
paluun lokakuun lopun syyskokouksesta. Jaakko, puhuit yhdistyksen kipparoimisesta läpi myrskyn. Tämä asetti tunnelman paitsi syyskokoukselle, toivottavasti myös loppuvuodelle. Kaikista iltapäivän aikana kuulluista puheista puuttui taustalta vain AC/DC:n Thunder-kappale niiden sisältämän energian vuoksi.
Näin ollen ässien puolesta voimme lausua Artiklalle:
Turvallista matkaa me toivotamme näin
On aika purjeet nostaa ylöspäin
Turvallista matkaa aalloilla elämän Kanssa salamahallituksen.
Laitan valot pois päältä. Suljen toimiston viimeistä kertaa ja kokeilen, että ovi on varmasti jäänyt lukkoon. Taistelen STID:in kanssa ja pyyhin kyyneleet poskiltani. Oven narina kaikuu autiossa portaikossa ikään kuin muistuttaen siitä, miten yhden sulkeutuminen avaa toisen.
Toivotan omalta osaltani Artiklalle onnea seuraavaan aikakauteen.
Lämpimin terveisin ja äärettömällä kiitollisuudella,
Daniel Marenk puheenjohtaja
Kai Kotirannan juhlapuhe
Yhdistyksen historian toisen kultaisen ansiomerkin saaja Kai Kotiranta ei päässyt paikalle Artiklan 46. vuosijuhliin, mutta toimitti juhlaan puheen Daniel Marenkin välittämänä. Nyt myös juhlasta paitsi jääneet ja siitä muistonsa menettäneet pääsevät lukemaan Kotirannan puheen.
Arvoisat juhlavieraat, dekaani, juhlapuhuja ja Artikla ry:n puheenjohtaja – ja erityisesti te kaikki Artikla-perheen jäsenet!
Olen pyytänyt Artikla ry:n puheenjohtajaa välittämään tämän tervehdykseni teille. Kiitos Daniel, kun toimit tänään äänenäni.
Kiitän nöyrästi minulle myönnetystä Artiklan kultaisesta ansiomerkistä. Näitä ansiomerkkejä ei ole myönnetty viljalti, mikä erityisesti nostaa sen arvoa ja merkitystä minulle. Kun näitä merkkejä on 46 vuoden aikana myönnetty vain kaksi, on kysymys aidosti merkityksellisestä asiasta. Kiitän siis tästä poikkeuksellisesta kunniasta.
Hyvät juhlavieraat!
Ansiomerkkien saajat nostetaan usein kaapin päälle ikään kuin he olisivat jollain tavalla erityisiä tai poikkeuksellisia saavutuksiltaan. Itse en haluaisi ajatella niin. Tämän ansiomerkin saatuani haluan korostaa, että viimeistään nyt olen palannut riviin – teidän viereenne.
Kun aloitin Artiklan jäsenyyteni vuonna 1993, oli yhdistystoiminta kovin erilaista kuin mitä se on tänään. Kuitenkin tuolloin, jo 14 vuodessa Artikla oli saavuttanut muista oikeustieteellisistä ainejärjestöistä poikkeavan maineen. Olimme vielä tuolloin tiedekuntana varsin pieni. Nykyopiskelijoista voi tuntua erikoiselta, mutta tuolloin Lapin tiedekunnan opiskelijoita pidettiin jotenkin huonompina. Meistä puhuttiin pilkkanimellä ”porojuristit” ja kerrottiin, ettei meiltä valmistuneilla ole tulevaisuutta työmarkkinoilla. Vähänpä tuolloin tiedettiin.
Mielestäni Artiklan yksi keskeisimmistä saavutuksista yli ajan on se, miten nopeasti meidät porojuristit integroitiin osaksi oikeustieteellistä yhteisöä. Tässä jokaisella Artiklan hallituksella on ollut keskeinen merkitys. Luonnollisesti tähän vaikutti myös tiedekunnan määrätietoinen työskentely ja onnistuminen siinä. On muistettava, että meillä pohjoisen opiskelijoilla itsellämme ei ollut identiteettiongelmaa suhteessa muihin. Päin vastoin, Artistit eivät epäröineet ottaa haltuunsa opiskelijarientoja niin etelässä kuin pohjoisessakin. Me tulimme ensimmäisinä ja lähdimme viimeisinä. Leimallista meille oli tuolloin se, kuten tänäänkin, ettei Artistia jätetä. Vaikka tuolloin 90-luvulla ei puhuttu turvallisista tiloista, tuo periaate tosiasiassa muodosti yhteisöstämme turvallisen aivan jokaiselle. Tuolloin syntyivät käsitteet Artiklan henki, Artikla-siskot ja Artikla-veljet. Tänään nuo instituutiot ovat vahvempia kuin koskaan. Arvoisat Artistit – älkää koskaan luopuko näistä periaatteistamme.
Teksti: Kai Kotiranta Kuva: Unsplash.com
Näette vieressänne ystävän ja toverin, että vihamiestä. Tämä on teidän tärkein tehtävänne tänään.
Hyvät tulevat juristit!
Te olette varttuneet täysin poikkeuksellisessa Suomessa. Covid, Venäjän aloittama hyökkäyssota, Suomen liittyminen Natoon ja suurvaltapolitiikan henkilöityminen ovat muodostaneet tätä maailmasta erityisen jännitteisen paikan elää, kasvaa ja aikuistua. Minun ei käy teitä kateeksi. Teillä on erityinen tehtävä – teidän pitäisi korjata se, mitä me rikoimme. Tehtävä ei ole helppo, mutta tiedän, että te ette anna periksi. Tehkää tästä maailmasta parempi paikkaa elää ja varmistakaa osaltanne, että vielä vuosituhannenkin päästä täällä on tilaa tunturille, porolle, merelle ja ihmiselle.
Vielä yksi tehtävä minulla olisi teille. Olette tänään juhlimassa rakkaan ainejärjestömme Artiklan vuosipäivää. Istutte upeina hienosti katetuissa pöydissä. Olette saaneet nauttia ruuasta, juomasta ja ohjelmasta. Mutta oletteko katsoneet ympärillenne? Oletteko huomanneet, että teidän kanssanne samassa pöydässä istuu toinen ihminen? Oletteko miettineet sitä, että meillä kaikilla on omat toiveemme, unelmamme, pelkomme ja surumme? Sinulla, minulla ja vieressäsi istuvalla. Pysähtykää hetkeksi – ja katsokaa seuralaisianne. Näette vieressänne ystävän ja toverin, että vihamiestä. Tämä on teidän tärkein tehtävänne tänään.
Arvoisat juhlavieraat!
Me ihmiset emme ole ikuisia, mutta tiede on. Opiskelijoina te osaltanne edistätte tieteen olemassaoloa. Tänä päivänä tiedekin kohtaa haasteita erilaisten vaikutusyritysten muodossa. Tarkkana saa olla, kun pohditaan, mikä on tiedettä, totta vai tarua. Tämä asetelma korostuu ainakin yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Älkää missään tapauksessa myykö tiedettä halvalla. Suhtautukaa siihen vakavasti ja antakaa oikean tieteen ohjata teitä koko opintojenne ajan. Oikotietä ei ole olemassa. Kuten Artiklan ensimmäisen kultaisen ansiomerkin saanut emeritusprofessori Juha Karhu meille kertoi: “Oikeus on kuin poro. Se näyttää kauempaa katsottuna kesyltä ja helposti lähestyttävältä. Kun lähestyt sitä, se siirtyy aina kauemmas. Ja juuri kun olet tavoittelemassa sitä, se karkaa ja juoksee matkoihinsa. Sellainen on poro – ja sellainen on oikeus.”
Artikla-siskot ja Artikla-veljet!
Toivotan teille juhlavaa iltaa. Juhlan keskellä on hyvä muistaa, ettei meille kenellekään ole luvattu täällä päiviä tai aikaa. Kukaan ei tiedä matkamme pituutta tai kestoa. Menetettyä hetkeä ei saa takaisin eikä kukaan tiedä huomisesta. On vain tämä hetki – tässä ja nyt. Tehkää tästä hetkestä ainutkertainen.
Kiitos!
ARTIKLAN 46. VUOSIJUHLAT “Tämä tulee jäämään Artiklan
historiaan”
Jälkiruokatunnelmia
Tänä vuonna Digestan toimitus on ottanut asiakseen raportoida lukijoille Artiklan erittäin suosittujen vuosijuhlien kulusta. Vesiselvänä juhlimalla olemme varmistaneet, ettei mikään syvällä SantaParkissa 24.10. tapahtunut ole jäänyt näkemättä tai kuulematta. Myös kaikki haastateltavat ovat journalistin ohjeiden mukaisesti olleet haastatteluhetkellä oikeustoimikelpoisia.
Artiklan 46. vuosijuhlien teemana on kansainvälisyys, ja se näkyy puheissa. Pääpuhujan siteeraama Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy kalpenee Jukka Pojan rinnalla, jota tiedekunnan dekaani Minna Kimpimäki siteeraa puheessaan: Oot nuori ja rauhaton sydän / Kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään / Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä. Illan aikana pohjoisessa bunkkerissa maailma totisesti aukesi Artisteille ja artistinmielisille.
Vuorenpää avoimena velkasuhteista ja väärinkäytöksistä Minulle oli suositeltu professori Mikko Vuorenpään haastattelua mahdollisimman alkupuolella juhlia, joten etsin hänet heti ensimmäisellä tauolla. Suositun professorin ajasta liikenee viisi minuuttia kysymyksilleni, ja ensimmäisenä minun täytyy selvittää, kuinka kohutut vuosijuhlamme vertautuvat etelän oikeustieteellisten ainejärjestöjen pippaloihin.
–En muista mitään Lexin vuosijuhlista, eli en voi vastata, Vuorenpää kertoo. Ensimmäiseen taukoon mennessä Vuorenpää on ehtinyt maksaa jo 10-15 “grogivelkaa” eli luennolla erityisen hyvin tai huonosti vastanneelle, jopa aivastaneelle oikeustieteen ylioppilaalle luvattua drinkkiä.
–Minulla on erinomaisen laaja velkasuhde tänäkin vuonna. Se johtuu siitä, että opiskelijaa ei voi aktivoida kuin viinan voimalla.
Haastattelun aikana selviää, että Vuorenpää ei ole saapumassa seuraavan päivän akateemiselle silliaamiaiselle, mutta lähettää asiamiehensä paikalle. Kuultuani, että Vuorenpää on antanut jatko- ja sillisrannekkeensa eteenpäin vuosijuhliin liputta jääneelle henkilölle kysyn prosessioikeuden professorilta, onko tämä hänen mielestään sallittua.
–On! Se on ilman muuta sallittua, Vuorenpää huudahtaa, –toimittajat on just näin, niille aina kertoo jotain ja sit kun kertoo on ongelmissa.
Kertoessaan parhaasta Artiklaan liittyvästä muistostaan Vuorenpää vakavoituu hetkeksi.
–Olin ollut mukana kaamosluennoilla opettamassa, mutta en ollut vielä täällä töissä ja opinnotkin suoritin Turussa. Artikla kuitenkin lähetti minulle vuonna 2007 karonkkaan väitöslahjan, paidan, jonka selässä luki Niken mainoslausetta myötäillen “Lawyers Just Do It In Court.” Olin tästä totaalisen otettu, ja käytän paitaa vain tärkeimmissä tilaisuuksissa.
Myöhemmin samana iltana Vuorenpäälle myönnetään vielä melkein samanveroinen kiitollisuudenosoitus, Artiklan hopeinen tunnustusmitali.
Artiklan hallituksen virallinen kanta
Ensimmäisellä tauolla myös Anton Hyötylä, Artiklan toimitilavastaava vuosilta 2025 ja 2026, avaa sanaisen arkkunsa:
–Artiklan hallituksen virallinen kanta on se, että shottilasi oli hyvin tyhjä. Vaikka minun pitäisi Artiklan hallituksessa olla osittain vastuussa tästä tragediasta, koen, että shottia oli aivan liian vähän, Hyötylä linjaa.
–Ja tämä on Artiklan hallituksen virallinen kanta? Kysyn vielä varmistukseksi.
–Erittäin virallinen, tämän virallisemmaksi kanta ei juuri voi tulla, Hyötylä tarkentaa ja lisää:
–Tule kysymään myöhemmin tänään, niin voin antaa lisää kantoja.
Journalistin etiikkaan vedoten pidättäydyn julkaisemasta asiassa esitettyjä myöhempiä kantoja.
Savunkäryä ja spektaakkeleita
Ohjelman jatkuttua kesken Jotham Berhanun puheen juhlatilassa alkaa soida palohälytys. Epäuskoisen juhlapuhujan poistuttua lavalta laulunjohtaja Jaakko Tirri kehottaa juhlakansaa siirtymään kohti uloskäyntiä. Emme ole ehtineet edes nousta paikoiltamme, kun henkilökunta kertoo, että kaikki on hyvin; pääruoka oli palanut eikä
Teksti: Elina Arpala
Kuvat: Markus Perttula
Mikko Vuorenpää ja Mikko Kaunisvaara ennen alkuruokaa.
palohälytystä saanut pois päältä, mutta voimme jatkaa juhlaa turvallisesti. Hälytyksen aikana ihmiset ottavat kaverikuvia, odottavat toisia viinikaatoja ja esittäytyvät professori Vuorenpäälle koko ajan enemmän savuntuoksuisessa pommisuojassa. Tilanne tuo mieleeni Darley ja Bibb Latanén tutkimuksen vuodelta 1968, jossa koehenkilöt eivät uskaltaneet reagoida sisäilmaan ilmestyneeseen savuun, koska kaikki heidän ympärillään käyttäytyivät kuin mitään poikkeavaa ei olisi tapahtunut. Minäkin alan kuvata Snapchat-tarinaa.
Hälytyksen soitua jo jonkin aikaa pyydän pöydästä toiseen kiertävää Kasperi Kotimäkeä kertomaan tunnelmistaan. –Tämä on ehkä unpopular opinion, mutta hälytysmusiikki groovaa, Kotimäki toteaa hiljaisen palohälytyksen soidessa taustalla. Hän lisää, että häntä ei jännitä, ja hän luottaa siihen, että hälytysjärjestelmä voidaan pian laittaa pois päältä ja kaikki päättyy hyvin.
Kesken lausunnon hälytys päättyy raikuviin aplodeihin ja Berhanu pääsee jatkamaan puhettaan. Tällä kertaa mukana on kuitenkin vesilasi, ihan vain varmuuden vuoksi. Uusien muistojen kunniaksi puheen jälkeen lauletaan Minnet. Savun tuoksu on hävinnyt.
Vuosijuhlille saapuu hetken kuluttua myös yllätysvieraita palokunnasta. Juhlapaikan läpi kulkeneet palopelastajat
saavat ehkä illan kaikista raikuvimmat aplodit. Kameroiden salamavalot vilkkuvat ja hurraava juhlakansa nousee seisomaan, joku vieraista huutaa KV-viikoilta tuttuun tapaan av med byxorna. Siihen sankarimme eivät kuitenkaan lähteneet.
Myöhemmin juhlassa myönnettiin Kai Kotirannalle kultainen ansiomerkki tunnustuksena laajavaikutteisesta, poikkeuksellisen pitkäkestoisesta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sisältäneestä työstä oikeustieteen opiskelijoiden hyväksi. Merkki oli tiettävästi historian toinen koskaan myönnetty Artiklan kultainen ansiomerkki.
Odotettu ja pelätty vapaa sana
Yhtään dekaania tai juhlapuhujaa vähättelemättä voin todeta, että kuulemani mukaan illan odotetuin esitys on professori Vuorenpään vapaa sana. Sen alussa Vuorenpää kertoo kirjoittaneensa poikkeuksellisesti puheen tai ainakin aiheet ylös, jotta muistaisi siitä jotain.
Grogiveloistaan tunnettu professori tekee niitä vielä pullollisen verran lisää laulunjohtaja Jaakko Tirrille, joka esimerkillisesti keksi palohälytyksen aikana kehottaa hämmentyneenä istuvaa juhlakansaa siirtymään ulkotiloihin.
Lopuksi Vuorenpää kertoo raastuvanoikeudessa pitkän
uran tehneestä isästään, joka puhujan lapsuudessa raivostui, kun raastuvanoikeuden kyltti oli varastettu.
–Huligaaneja, Vuorenpää kertoo isänsä soimanneen. Myöhemmin oikeustiedettä opiskelemaan päässyt Vuorenpää törmäsi kylttiin Lexin toimitiloissa Kirkkotiellä. Isä oli kyltin loppusijoituspaikasta kuultuaan pitänytkin oikeustieteen ylioppilaiden harjoittamaa pienimuotoista kleptomaniaa hyvänä jäynänä.
Ilta täytti juhlijoiden odotukset
Juhla oli kokonaisuudessaan erittäin arvokas. Vain harva vieraista soitteli puheiden päälle vieraisiin pöytiin haistattelevia puheluita tai heitteli toisiaan tavaroilla balettiesityksen aikana. Tänä vuonna myöskään kuvauskopissa ei näkynyt soveliasta enempää paljasta pintaa, vaikka jokunen pariskunta uskaltautuikin lähentymään kameran ja kanssajuhlijoiden edessä.
Puolenyön aikoihin virallisen hienostunut pöytäjuhlaosuus päättyy ja safari pääsee alkamaan. Yrittäessäni kärkkyä Tuomas Pöystiä haastatteluun uloskäynnin lähellä saan puhelimeeni videon, jossa Pöysti viihtyy yhä tanssilattialla JVG:n Häissä-kappaleen tahdissa. Ennakkoodotuksista huolimatta jopa Vuorenpää ehtii poistua juhlista ennen entistä oikeuskansleria. Kärsivällisen odottelun jälkeen Pöysti kuitenkin poistuu salista.
–Illan huippukohta oli ihmiset, Pöysti hehkuttaa.
Vanhojen tuttujen ja hienojen puheiden lisäksi maininnan ansaitsee esimerkillisesti hoidettu palohälytys.
–Tämä tulee jäämään Artiklan historiaan.
Pöysti kertoo, että vaikka ennenkin oli hauskaa, kaikki ei todellakaan ollut ennen paremmin.
–Moni asia Artiklassa on mennyt parempaan suuntaan. Nykyään esimerkiksi näkee paljon harvemmin sitä, että joku joutuu puuttua ikävään käytökseen opiskelijayhteisössä, Pöysti kertoo. Myös haastattelussa tehdyt varmistukset julkaisukelpoisuudesta sekä haastateltavan päihtymättömyydestä ovat Pöystin mukaan osoitus positiivisemmasta kulttuurista.
Päästettyäni Pöystin jatkamaan juhlia saan Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Mariel
Tähtivaaralta ylistävän kommentin illasta: –Aivan maagista, upeaa, ei ole oikeasti mitään mikä vetäisi vertojaan Artiklan vuosijuhlille. Täällä on niin ihana tunnelma, vuosijuhlille pääseminen on aina vuoden kohokohta.
Vuoden 2026 yrityssuhdevastaava Jimi Suksia korjaamassa vuoden 2024 talousvastaavan Laura Saastamoisen konjakkikorvia.
Karim B villitsemässä juhlijoita illan päätöskonsertissa.
Palokunnan ikimuistoinen vierailu.
Myös LYY:n talousvastaava Juuso Kurokallio suitsuttaa Artiklan vuosijuhlia:
–Parast shittii mitä on koettu, Kurokallio kertoo heti perään kielenkäyttöään pahoitellen. LYY:n virallista kantaa ehdotukseen Rovaniemeltä suoraan Haaparantaan opiskelijoiden iloksi rakennettavista junaraiteista ei kumpikaan hallituksen edustajista suostu antamaan.
Tuulahduksia menneisyydestä
Ylioppilaskunnan hallituksen jälkeen myös Mikko Kaunisvaara Artiklan vuoden 2015 hallituksesta antaa lausuntonsa juhlista:
–Olin hallituksessa 2015, ja tuntuu kuin osa täällä olisi syntynyt sen vuoden jälkeen, Kaunisvaara naurahtaa.
Saimme ennen pöytäjuhlaa kutsuvierastilaisuudessa muinaishallitukselta lahjaksi neljän hengen teltan asuntokriisin kaltoinkohtelemille opiskelijoille. Entinen opiskelija-aktiivi on järkyttynyt kuullessaan, että tänä syksynä yliopiston takapihalla on oikeasti jouduttu majoittua teltoissa.
–Oikeasti? Asuntovaunu on vielä ihan ok mutta teltta ei, mä toin vitsinä sen, hän jatkaa.
Haastattelu päättyy, kun juhlatilasta alkaa kuulua musiikkia. Kaunisvaara kysyy, kuka artisti meille esiintyy, ja voin vihdoin paljastaa Karim B:n olevan illan yllätysesiintyjä.
–Kuka se on? Kaunisvaara pohtii muutaman muun vanhemman polven edustajan liittyessä ihmettelemään nykymaailman menoa.
Keikan lähestyessä loppuaan ja tanssilattian hiljalleen tyhjentyessä kuulen tupakkapaikalla taianomaisessa lumisateessa, kuinka eräs Artisti pelkää pilanneensa main-
Vuosien 2025 ja 2026 puheenjohtajat Daniel Marenk ja Jaakko Itkonen ottamassa mittaa toisistaan. Kumpi voittaa, ässät vai salamat?
eensa illan toilailuillaan. Vauhdikas keskustelu meni kutakuinkin näin:
V: Mitä mä nyt teen, vaihdan koulua, nimeä, maata-
K: Ota sun tyttöystävän nimi, sähän oot feministi!
V: En varmasti! Enkä ole feministi.
K: Et oo feministi? Me poltetaan sovinistin kanssa!
V: Ai onko se joko tai? Kertokaa mitä se feministi tarkoittaa.
K: Se tarkoittaa sitä että nainen on päällä sängyssä ja yhteiskunnassa.
V: Ensimmäiseen suostun mutta toinen kyllä arveluttaa.
Pian Karim B:n upean ja mukaansatempaavan esiintymisen jälkeen vastaavan toimittajan silmät lupsahtivat kiinni, ja Kansan Pubin jatkojen osalta lukijat joutuvat valitettavasti turvautumaan huhupuheisiin journalistisen tiedon sijaan.
När börjar?
Koska kelloja on siirretty yöllä taaksepäin, olemme saaneet joko nukkua tai juhlia tunnin tavallista pidempään. Lisäaika on luultavasti käytetty jälkimmäiseen, sillä aamun ensimmäisessä sillisbussissa kaikuu tyhjyys. Juhlat kuitenkin lähtevät nopeasti uuteen nousuun Saarenkylän Nuorisoseuran talolla karaoken, pomppulinnan, hattarakoneen, beer pongin, bingon, limbokisan ja muiden aktiviteettien parissa.
Kaiken näkemäni perusteella Artiklan vuosijuhlasillis oli varmasti hienompi tilaisuus kuin se tapaaminen, jonka vuoksi Pöysti joutui jättämään tämän legendaariseksikin kuvatun akateemisen silliaamiaisen väliin.
Silliksellä karaokea lauletaan aina viimeisiin hetkiin saakka.
P&K-KERHO ESITTÄÄ:
Horkka ja tillimakaroonit Vaasan tapaan
Vaikka Vaasassa asuu 70 000 ihmistä, eivät he silti ole saaneet pystyyn yhtä 24/7 kauppaa. Baarin jälkeen meinasi aluksi hätä iskeä, mutta lopulta muistimme tuon hämärän ja salamyhkäisen paikan olemassaolon. Olitpa ollut Olliksessa, Fonassa tai sitten juuri asioimassa Vaasan kuuluisan hodarimiehen kanssa, ei Babilon ole kuin kivenheiton päässä. Jos kuitenkin olet patikseen eksynyt, voit haistaa tillimakaroonin* jo narikkaan.
Kerho suosittelee tillimakaroonia
jokaiselle oikkarille.
Ensinäkemältä Babilon ei välttämättä ole kedon kaunein kukka. Tiedetään kuitenkin, että ulkokuori voi pettää, kuten Lidlin punanen on todistanut. Sisältä Babilon muistuttaa enemmän DAS Juhanin soluasuntoa kuin italialaista pitseriaa, mutta tähänhän kerhomme onkin tottunut. Joku voisi kutsua paikkaa jopa röökiseksi. Rööki ei kuitenkaan Babilonissa tuoksunut vaan sieraimemme täytti täyteläisen tillimakaroonin aromit. Huomio kiinnittyi ensiksi kohtuullisen edullisiin hintoihin. Tämä tarkoitti, että uuden mopokortinkin voisi pian hankkia. Kolme pitsaa ja kebaasieläimestä tehty rulla lähtivät merkintäyteisten oikeustieteen opiskelijoiden matkaan. Diavola, americana sekä yksi pitsa, jonka nimi on jo unohtunut kustansivat noin 10 euroa kipale. Vaasa ei kuitenkaan ole tunnettu pitsoistaan, vaan tillimakaroonista, jota pystyy lappomaan suuhunsa pitsan paistuessa. Seurueemme keräsikin tillimakaroonit laatikoihin sekä lisätäytteiksi jalopeenoa, pepperoonia sekä runsaasti epämääräistä kastiketta.
Vaikka pitsat jättivät toivomisen varaa, tillimakarooni upposi kuin kellotukset ikuisen kellottajan haudalla konsanaan. Täyteläinen makarooni höystettynä tuoreella tillillä ja edellä mainituilla mausteilla oli toimiva kombo. Uskallankin väittää, että jopa Herkuttelija itse olisi ollut tyytyväinen. Tämä legendaarinen vaasalainen herkku sopikin jo viikon mittaan horkan valtaamille kerholaisille kuin nenä päähän. Pitsaa odottaessa pahinta horkkaa pääsi jo karkottamaan tällä mystisellä mössöllä. Kerho suosittelee tillimakaroonia jokaiselle oikkarille, varsinkin jos horkka on päässyt ottamaan vallan.
*tillimakaroonit eli tuttavallisemmin tillimakaronit kahdella O:lla. Kun yksi ei riitä.
ROVANIEMEN ASUNTOPULA SYVENEE
Ratkaisuja etsitään yhteisvoimin
Teksti: Roope Rantala
Kuva: Iida Varhelahti
Vuokra-asuntojen saatavuus on Rovaniemellä heikentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Asuntojen heikosta saatavuudesta kärsivät erityisesti korkeakouluopiskelijat, jotka tarvitsevat asunnon läheltä korkeakoulukampusta ja joiden vuokranmaksukyky on rajallinen.
Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) tänä syksynä tekemän asuntokyselyn mukaan yli puolet opiskelijoista on kokenut haasteita asunnon löytämisessä. LYYn kyselyyn vastanneet opiskelijat kertovat, että asunnottomuus tai jatkuva muuttaminen vaikuttavat suoraan opintojen etenemiseen. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 35 kertoi olevansa vastausaikaan vailla asuntoa. Asunnottomat opiskelijat kertoivat joutuneensa nukkumaan kaveriensa lattioilla. Rovaniemeltä muuttaminen ei välttämättä ole vaihtoehto yliopiston läsnäolovaatimusten vuoksi.
Voimakkaasti kasvanut turismi suurin uhka opiskelijoille
Asuntomarkkinoiden kuumentuminen selittyy pitkälti turismin voimakkaalla kasvulla. Kerrostaloasuntojen vuokraaminen turisteille on lisääntynyt voimakkaasti, koska se on taloudellisesti kannattavampaa tavalliseen vuokrasuhteeseen nähden. Korkeakouluopiskelijoiden kanssa samoista asunnoista kilpailevat myös kausityöntekijät.
Rovaniemen kaupunki on yrittänyt kieltää useita laittomaksi katsomiaan majoitustoimijoita jatkamasta toimintaa. Samassa kaupunki on määrännyt majoitustoimijoille uhkasakkoja. Kaupungin toimet eivät kuitenkaan ole hillinneet tavallisten asuntojen majoitustoimintaa ja se on edelleen suosittua.
Ympäristöministeriössä valmistellaan tällä hetkellä uutta lainsäädäntöä, jolla pyritään majoitustoiminnan osittaiseen sallimiseen ja lainsäädännön selkiyttämiseen. Lakiluonnos on käynyt lausuntokierroksella kahdesti ja saanut molemmilla kerroilla paljon kritiikkiä osakseen. Majoitustoiminnan hyväksyttävyydestä keskustellaan Rovaniemellä kiivaasti.
Jokaiselle opiskelijalle
tulee löytyä laadukas ja kohtuuhintainen koti.
Opiskelija-asuntoja on tarjolla rajallisesti Rovaniemellä opiskelija-asuntoja välittävällä Domus Arctica -säätiöllä on tarjota asunto noin 1800 opiskelijalle. LYYn arvion mukaan Rovaniemellä asuu noin 5000-6000 korkeakouluopiskelijaa. Valtaosa opiskelijoista joutuu etsimään asuntoa muualta.
Korkeakouluopiskelijoiden tilannetta heikentää myös sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset. Opiskelijat siirrettiin viime elokuussa yleiseltä asumistuelta takaisin opiskelijan asumislisän piiriin. Rovaniemellä asuvalle korkeakouluopiskelijalle tämä tarkoittaa noin 2000€ leikkausta vuosittaisiin tuloihin. Myös opintotuen indeksi on ollut jäädytettynä.
LYYn tekemä vaikuttamistyö tuottaa tulosta
Lapin yliopiston ylioppilaskunta on pitänyt asuntotilannetta aktiivisesti esillä. LYYn hallituksen puheenjohtaja Mariel Tähtivaara otti aiheeseen vahvasti kantaa lukuvuoden avajaisissa pitämässään puheessa.
“Jokaiselle opiskelijalle tulee löytyä laadukas ja kohtuuhintainen koti. Siksi opiskelija-asuntoja tulee rakentaa lisää. Luvattoman majoitustoiminnan kasvu on saatava kuriin. Asumisen lisäksi on panostettava myös vapaa-ajan palveluihin, työ- ja harjoittelupaikkoihin, jotta tänne voisi myös jäädä valmistumisen jälkeen”, Tähtivaara totesi.
LYY kutsui keskeiset sidosryhmät koolle yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKOn kanssa viime vuonna. Yhteisiä tapaamisia on pidetty sittemmin useita. Tämän vuoden lokakuussa LYY, ROTKO, Rovaniemen kaupunki, DAS ja Lapin korkeakoulut julkaisivat yhteisen tiedotteen, jossa kerrottiin Rovaniemen kaupungin lahjoittavan 3 miljoonaa euroa uusien opiskelija-asuntojen rakentamiseen.
Kaupungin tekemä lahjoitus on tarkoitus sinetöidä kaupunginvaltuuston päätöksellä ensi vuoden budjetin yhteydessä. DASin mukaan lahjoituksen turvin voidaan rakentaa kaksi uutta kerrostaloa Rantavitikalle.
DAS on tehnyt jo alustavia suunnitelmia toisesta kerrostalosta. DASin toimitusjohtaja Lauri Hervan mukaan ensimmäiseen taloon rakennettavien asuntojen lopullinen määrä tarkentuu myöhemmin. Hervan mukaan tällä hetkellä voidaan puhua 50–100 asunnon haarukasta. DASin tavoitteena on, että uudet opiskelijat pääsevät muuttamaan jo elokuussa 2027.
KIRJOITTAJAN
KOMMENTTI LYY ja Rovaniemi näyttivät kyntensä, mutta mitä tekee valtio?
Rovaniemen asuntotilanne on suorastaan surkea. Tästä tosiasiasta ei pääse yli eikä ympäri. Asuntoja on toki mukavasti tarjolla kesäaikaan, mutta määräaikaisina tarjouksina ne eivät opiskelijan mieltä lämmitä.
LYY on onnistunut upeasti vaikuttamistyössään ja saanut keskeiset sidosryhmänsä toimimaan. Rovaniemen miljoonalahjoitus opiskelija-asuntojen rakentamiseen on ennenkuulumaton avaus Suomessa. Pääkaupunkiseudulla tällaisesta voidaan vain haaveilla.
Vielä on epäselvää, milloin uusia asuntoja päästään rakentamaan ja millaisella aikataululla ne rakentuvat.
Vaikka uutiset uusista asuntohankkeista ovat erityisen myönteisiä ja poikkeuksellisia, on itselleen hyvä myöntää tosiasiat. Uudet hankkeet eivät yksin ratkaise Rovaniemen asuntopulaa.
Tavalla tai toisella Rovaniemen asun tomarkkinoille tulisi saada vakautta ja enna koitavuutta on lisättävä. Nykyinen epävarma investointiympäristö on tyrehdyttänyt inves tointihalut eikä markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan mekanismi toimi.
Rovaniemellä itsellään on vähän vaikuttamis mahdollisuuksia tilanteeseen, jolloin katse kääntyy valtion suuntaan. Majoitustoiminnasta tulee saada lainsäädäntöä pikaisesti ja mahdollisia laitto muuksia tulisi kyetä kitkemään. Valtio voisi myös uudemman kerran harkita asuntorakentamisen tukeen panostamista.
Turistiveron käyttöönottoakin on kaupungin tasolta toivottu. Sillä voitaisi ratkoa turismin aiheuttamia lieveilmiöitä. Lapin turismin kasvu on yksi ainoista valonpilkahduksista talouskurimuksesta kärsivälle Suomelle. Turismin kasvua tulee kuitenkin kyetä hallitsemaan paremmin, jotta kasvu voisi tapahtua kestävästi.
Epäsuotuisassa kehitysskenaariossa Rovaniemen tilanne kärjistyy Barcelonan tapaan asukkaiden ja turistien yhteenotoiksi. Siinä missä espanjalaiset osoittivat mieltään vesipysyillä (TikTokin mukaan niillä ammuttiin terassilla istuvia turisteja), taitavat rovaniemeläiset tyytyä lumipalloihin. Tilanteen kriisiytyessä turismi voi hiipua yhtä nopeasti kuin se aikoinaan kasvoi.
Ps. Yliopiston käytävillä kuulin ehdotuksen, että lukuvuosi pitäisi kääntää ylösalaisin, jotta opiskelijat saataisiin töihin tontuiksi. Ajatus siitä, että kelpaisimme lumitöiden lisäksi myös joulupukin apureiksi, on yllättävän edistyksellinen. Monipuolinen osaamisemme on vihdoin tunnistettu!
Roope Rantala
Kirjoittaja on Lapin yliopiston hallituksen jäsen ja entinen LYYn hallituksen jäsen
MIELIPIDEKIRJOITUKSET
Artikla vs tiedekunta voimanostokisat
Syksyinen sää. Rovaniemelle on luvattu räntäsadetta. Mikä olisikaan parempaa kuin lähteä voimanostokisoihin? Voimanosto on laji, jossa kilpailijat yrittävät kyykätä (kyykky), punnertaa (penkkipunnerrus) ja vetää (maastaveto) enemmän rautaa kuin hieltä ja testosteronilta haiseva kilpakumppani. Kun kaiuttimista alkaa kuulumaan kappale “Kakkaa lumella”, Newtonin keksimä painovoima kumoutuu, ja rautainen tanko singahtaa ylöspäin kuin valtionvelka demarihallituksen aikana.
Olen itse tämän syksyn aikana kokenut lähestulkoon samanlaisen valaistuksen kuin iranilainen ydinvoimala, jonka niskaan pudotetaan B-2 pommikoneesta 15 tonnia puhdasta demokratiaa. Tällä valaistuksella tarkoitan sitä, että syksyn aikana olen ymmärtänyt että valmistautuminen tiettyyn koitokseen tuottaa tulosta. Olen nimittäin tänä syksynä valmistautunut tenttiin lukemalla tenttikirjallisuutta, mikä on johtanut siihen, että olen päässyt tentistä läpi. Tämä pätee yhtälailla voimanostokisaan. Mikäli olisin valmistautunut kisoihin, en tällä hetkellä kärsisi lihaskivusta, joka estää potalla käymisen. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että jos haluat päästä tentistä läpi ja käydä potalla, valmistaudu molempiin koitoksiin ajoissa. Lopuksi haluan lukijoille kertoa, että Artikla vs tiedekunta voimanostokisat ovat Lapin toisiksi suurin urheilutapahtuma heti Levissä järjestetyn alppihiihdon maailmancupin jälkeen. Lipunostoon kannattaa varautua ennakkoon, sillä lippuja on vain rajoitetusti myynnissä, ja parhaat paikat viedään nopeasti.
Seuraavia kisoja odotellassa!
Julkaisemme mielipidekirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä uskaliaiden vertausten ja faktatiedon heikkouden vuoksi. Kirjoittajan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Simply asbest
Pitäisikö asbesti tuoda takaisin? Asbesti, teille lukijoille tiedoksi, jotka ette ole pyörineet työmiesukkopiireissä 2000-luvun alussa, on siis eriste, jota käytettiin Suomessa laajasti 1920–1990-luvulla talojen rakennuksessa. Asbesti konseptina on nerokas: hyvä eriste, joka ei syty palamaan, eli käytännössä talo ei voi palaa aivan poroksi (Lappi-vitsi). Asbestissa on vain yksi pikkuruinen ongelma. Se on ihmisille todella haitallista ja se aiheuttaa syöpää.
Kuitenkin mielestäni olisi aiheellista ottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun esille kysymys siitä, onko keuhkojen terveys oikeasti niin tärkeää, kun otetaan huomioon, että voisimme vuorata koko Lapin yliopiston asbestiin ja näin välttää tämän merkittävän instituution mahdollisen palamisen. Olisi ainakin yksi ongelma vähemmän uhkaamassa tätä meidän yhteistä opinkehtoamme.
Mikko Knuutila
Jos haluat mielipidekirjoituksesi Digestaan, voit lähettää tekstin osoitteeseen digesta@artikla.fi.
Syväväärennös on aidolta vaikuttavaa kuva-, ääni- tai videomateriaalia, jota on tuotettu tekoälyn avulla aidon materiaalin pohjalta. Syväväärennösteknologia mahdollistaa esimerkiksi henkilön esittämisen tilanteissa, joita ei ole tapahtunut. Siten teknologian saavutettavuus on myös luonut uusia verkkoväkivallan muotoja, joista yksi on pornografisten syväväärennösten luominen ilman uhrin suostumusta. Oivallisena esimerkkinä toimivat useat viime vuosina kehitetyt verkkosivustot, joiden ainoa funktio on syväväärennösalastonkuvien luominen. Käyttäjä lataa verkkosivulle kuvan henkilöstä, ja sivusto luo kuvasta generatiivisen tekoälyn avulla alastoman version. Vuonna 2021 eräälle tällaiselle alustalle kertyi pelkästään seitsemän kuukauden aikana 38 miljoonaa katsojaa.
seen vastatakseen EU:ssa hyväksyttiin vuonna 2024 Direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta ((EU) 2024/1385).
Teknologian
saavutettavuus on myös luonut uusia verkkoväkivallan muotoja.
Vuonna 2024 Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan syväväärennetty pornografia oli edes jollain tasolla tuttua 28 prosentille vastaajista. Luku kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi vuosien 2019 ja 2023 välillä syväväärennösten määrä kasvoi 550 prosenttia. Lisäksi vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan kaikista internetin syväväärennöksistä 98 prosenttia oli pornografisia ja 99 prosenttia pornografisten syväväärennösten kuvaamista henkilöistä oli naisia. Syväväärennetty pornografia on siis pohjimmiltaan myös tasa-arvokysymys. Muun muassa tähän kysymyk-
Direktiivi ei kuitenkaan täysin vastaa ongelmaan, ja jättää sääntelyyn aukkoja. Syväväärennöspornografian sääntelyssä direktiivissä on havaittavissa neljä ongelmaa. Ensinnäkin sääntely ei kiellä syväväärennettyjen alastonkuvien tuottamista ja levittämistä. Menettely on kielletty ainoastaan silloin, kun luodaan vaikutelma siitä, että henkilö osallistuu ilmeisen seksuaaliseen toimintaan. Täten säännös ei vastaa esimerkiksi niihin verkkoalustoihin, joilla syväväärennettyjä alastonkuvia tehdään. Tässä on selvä ristiriita todellisten ilman suostumusta otettujen alastonkuvien kanssa, sillä ne säädetään direktiivissä rangaistavaksi. Vaikka syväväärennösalastonkuvat eivät todellisuudessa kuvaa henkilön alastonta vartaloa, nekin riistävät henkilöltä kontrollin omasta seksuaalisuudestaan ja loukkaavat uhrin itsemääräämisoikeutta samalla tapaa, kuin todelliset, ilman henkilön suostumusta otetut kuvat.
Lisäksi syväväärennöspornografian tuottaminen ilman aikomusta levittää sitä jää sääntelyn ulkopuolelle. Syväväärennöspornografian tuottamista on verrattu esi-
merkiksi seksuaalisen kanssakäynnin salakatseluun. Molemmissa tapauksissa on kyse ilman suostumusta tehdystä seksuaalisesta teosta, joka loukkaa yksilön oikeutta yksityisyyteen, ihmisarvoon ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Lisäksi jo syväväärennyspornografian tuottaminen ilman suostumusta aiheuttaa uhrille pelkoa. Uhri ei voi olla varma siitä, ettei tekijä jaa materiaalia muille, millä olisi mahdollisesti huomattavia sosiaalisia vaikutuksia uhrille.
Jotta pornografisten syväväärennösten levittäminen olisi rangaistavaa, tulee toiminnan olla omiaan aiheuttamaan vakavaa haittaa uhrille. Säännöstä on kritisoitu muun muassa siitä, että se luo vaikutelman siitä, ettei syväväärennöspornografian levittäminen itsessään olisi vahingollista, vaan ainoastaan toiminnan aiheuttamat seuraukset. On myös selvää, että tällainen toiminta loukkaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta, vaikka se ei aiheuttaisi hänelle vakavaa haittaa.
Viimeiseksi syväväärennyspornografian levittämisellä uhkailu on rangaistavaa ainoastaan, jos sillä pyritään saamaan uhri tekemään tai jättämään tekemättä jotakin. Säännös ei siis sovellu tilanteisiin, joissa tekijän ainoana motiivina on kärsimyksen aiheuttaminen uhrille. Tekijä saattaa esimerkiksi pyrkiä käyttämään valtaa tai kontrollia ilman, että pyrkisi saamaan uhrin toimimaan toivotulla tavalla.
Direktiivin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta lisäksi syväväärennöspornografiaan voidaan soveltaa digipalvelusäädöstä ((EU) 2022/2065), yleistä tietosuoja-asetusta ((EU) 2016/679) ja uutta tekoälysäädöstä ((EU) 2024/1689). On kuitenkin huomionarvoista, että direktiivissä, johon nimenomaisesti otettiin osaksi syväväärennöspornografian sääntely, jätettiin niin paljon pääosin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sääntelyn ulkopuolelle. Toki tässä vaiheessa myös mainittava, että vaikka 99 prosenttia syväväärennöspornografiasta kohdistuu naisiin, ovat yhteen prosenttiin sisältyvien miesten kokemukset yhtä arvokkaita. Ilman uhrin suostumusta luodulla syväväärennöspornografialla voidaan aiheuttaa uhrille elinikäisiä vaikutuksia, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, sosiaalista eristäytymistä ja luottamusongelmia. Lisäksi uhrille voi koitua ongelmia esimerkiksi työnhaussa, jos työnantajan löytää hänestä ilman suostumusta luodut kuvat. Direktiivi on hyvä askel kohti sääntelyä, mutta alalla tuntuu olevan yleinen konsensus siitä, ettei sääntely ole tällä hetkellä riittävää. Joissain EU:n jäsenmaissa on toki otettu käyttöön tiukempaa sääntelyä, ja itse direktiivikin on toimeenpantava jäsenvaltioissa viimeistään kesäkuussa 2027.
Teksti: Oskari Latvala
Kuvat: Oskari Latvalan kotialbumi
FUKSISTA Johtaja Ravuksi
9.8.2023 yöjunasta Rovaniemen rautatieasemalle astellut pojankoltiainen ei tiennyt, kuinka monta kertaa tuo myöhemmin horkkaiseksikin kutsuttu yöjuna olisi edessä. Kauaa ei tavaroiden purkamisessa nokka tuhissut, kun rakkaan DAS kommuunin avaimet oli noudettu, sillä mitään purettavaa ei juuri ollut. Onneksi kauaa ei yksin tarvinnut asunnolla kökkiä, sillä fuksihärdelli vei etelän vetelän mukanaan. Tämä kolme ja puoli viikkoa antoi opiskeluajalle sellaisen lähtölaukaisun, että Artiklan toiminnassa olen siitä asti ollut mukana. Muut myös ihmettelivät, kun myöhemmin King Of Horkkana tunnettu herra paineli kylmiä pastoja kävellessään jatkoille.
Härdellistä selvittyä muutamien sitsien jälkeen sekä excuilta Onnibussilla yötä vasten pokeria pelaten ja los bacardosta nauttien palanneena olikin aika Artiklan KV-viikolle, jossa puhuimmekin pelkästään sanomalla Sayings Commings. Artiklan viikko on sellainen viikko, jonka jokaisen tulisi aidosti kokea. Lisätietoja viikosta voi kysyä LEX Monkeylta? Vaikka haalareita ei vielä tässä kohtaa ollut, oli taskuihin ilmestynyt ihmeellinen merkki? Keltainen neliö?
Ainoa miinus KV-viikolla oli se, että hyttesauna oli otollinen paikka viattoman fuksin huijaamiseen kohtalaisen tunteikkaaseen mutta tasoltaan heikohkoon tanssiesitykseen. Hyvää iltaa itse kullekin säädylle ja niin päin pois.
Kaamosluentojen koittaessa pääsi joukkueemme Eniten leipiä nostamaan pystiä. Kohtalaisen karu paluumatka... Itse olen myös aina pitänyt helmikuusta tapahtumien osalta, sillä kumpanakin vuonna se on sisältänyt ennätysmäärän meininkiä. Levanterin laulua olen myös näinä aikoina mahdollisesti kuullut. Poronkuseman koittaessa asuntoni räjähti, kiitos viisi kaveria 26,5 neliön kämpässä.
Sain myös todistaa koiran syntymisen. Voi pojat. Fuksiristeilylläkin Artistit olivat ilmeisesti jättäneet jälkensä, sillä nyt puolitoista vuotta myöhemminkin olen vielä kuullut ihmisten tunnistavan minut sieltä. Ei hyvä. Fuksirisse 2026 kutsuu?
Hallinto-oikeuden tenttiin kertaaminen on ollut ehkä elämäni merkittävin kertaus, sillä keväällä 2024 perustui P&K-kerho uudelleen. On mielestäni hienoa nähdä, kuinka iso juttu kerhon uudelleenheräämisestä tuli. Kiitos Suurvisiirikunta. Opin myös kantapään kautta, että taikatemput eivät sytytä yleisöä Mr. Artikla -kisassa. Fuksisitseillä kävi jotain uskomatonta, sillä Lemonista tuli fuksikapteeni.
Kevät toi myös surullisia asioita. Kaikkien aikojen paras opiskelija jatkopaikka sulki ovensa. RIP HALF MOON. Kansassa ainakin halpaa.
Vielä ennen fuksivuoden päättymistä oli aika käydä viikkoilemassa sekä kyntää vappua ympäri Suomen. Kokonaisuudessaan pitäisin onnistuneena fuksivuotena, maistuu salami. Kerho kävi vielä ulosmittaamassa THE Kyltin.
Fuksikapteenina joutui käyttäytymään hieman paremmin kuin edellisenä vuonna. Oma baarikierros kuitenkin osoittautui erittäin rankaksi, kiitos anteliaiden kisaajien. Sentään jännitys ei ollut yhtä kova kuin vuosi aiemmin, ressiä puolestaan huomattavasti enemmän. Pääsipähän siinä sitten onneksi jälkeenpäin hieman lomailemaankin muun muassa hulppealla konetalolla. Paljas pinta sekä kyseenalaiset pelit yllättivät Artistit.
Hyvä lehden lukija: jokaiselle toiselle vuosijuhlalle taskumatti on ok. SantaParkkiin älä sitä ota. Nimimerkillä
oppiipahan olemaan. Syyskokouksen asettamisen aina Artiklan oman KV-viikon jälkeiselle viikolle on pakko olla vuosisadan aamuisin kepponen. Morjensta pöytään! Viikolta käteen jäi kuitenkin Hissipoika, vaikka sanat lauluun rustattiinkin vasta myöhemmin. Löydettiin myös sitä efektiä hyten mettäkeikalta!
Vaasassa horkka alkoi yleistymään, mutta viikon kulun huomioon ottaen se oli ymmärrettävää. Justus veckan 2024 ei unohdu koskaan. Näin myös vuosisadan pumppauksen. Vesimelonilonkero ei kuitenkaan ole enää juotavaa. Pikkujoulut olivat huomattavasti miellyttävämmät tänä vuonna. Mikäköhän lienee syy?
Tammikuussa joutui laittamaan kädet niin sanotusti saveen. Pahoittelen stressistäni jokaista sen todistanutta ensimmäisiä sitsejä järkätessä. Paukut pystyssä! Pekkakin joi kaiken hallitusmintun kaamoksilla, joten hommia joutui tekemään kuivin suin. Poronkusemakin saatiin haalittua kasaan. Kopparberg fruit lager -kellotuksia nähtiin silliksellä enemmän kuin laki sallii. Kellotuskerhokin alkoi olemaan jo juttu Artiklassa tässä kohtaa. Voi pojat!
Judican vujut. Ensimmäinen 6/20 nähtiin. Ei ollut kaunista katsottavaa, mutta kyllä nauratti. Pari viikkoa myöhemmin 6/20 11:24, odotan haastajia. Ps. 8h automatkalle kannattaa ostaa muutakin kuin 1 kpl seltzereitä.
Juhlaillallinen oli kerrassaan loistava. Myös dress code haalarit + juhlava lienee oma henkilökohtainen lempparini. Voin kertoa, että yhteen kuukauteen back-to-back KV-viikot ja kymmenen päivän vappu oli yksi oikiksen kovimmista suorituksistani. Todistin myös Nordic loven olevan muutakin kuin pelkkä myytti. Team Tupla pukki Mölkyssä bängeri.
Kesällä pääsimme vielä kasaamaan sellaisen mustan hevosen Oikkari cuppiin. Kaikkia kertoimia vastaan voitimmekin turnauksen. Rapukansa vilisi kentällä turnauksen toisena päivänä, hura huhhahei.
Kolmas härdelli. Vähiten stressiä ja sitä kautta varmasti järkeäkin. Haalaritkin alkoivat olla tässä kohtaa hälyttävän täynnä. Artistin aamu tiivisti härdellin. Mahtava setti! Jostain syystä rapuylennyksiä annettiin huimaa tahtia härdellin päätteeksi. Yliopiston ilmoitustaululla oli myös mahdollista osallistua rapuoikeuden notaariseminaariin. Ilmoittautumisia tuli enemmän kuin paikkoja oli jakaa.
Päästiin härdellin jälkeen vähän rastikierroksienkin makuun. P&K-kerhoa rastikierros otti koville. Ultimatum Roadtrip, tuttavallisemmin horkkabussi oli yksi reissuista. Eräs matkustaja ihmetteli miten, siirtymät menivät niin nopeasti. Siihen jokainen voi tehdä omat tulkintansa. Ruusulaulukin raikasi kovempaa kuin koskaan.
Syksy toi mukanaan lukemattoman määrän vuosijuhlia lyhyeen aikaan. Codexin silliksellä todistin: ei kolmatta ilman neljättä (uskomatonta). Artiklan oma viikko oli täällä jälleen. Olin koko syksyn tiennyt ajan Rollossa tulevan jossain kohtaa päätökseen, mutta omilla vuosijuhlilla valtasivat kyyneleet silmäni. Siinä hetkessä muutto iski kuin denssi. Vielä tuli aika käydä Vaasan viikolla sekä hyvästellä muut hallituslaiset hetkellisesti, mutta ei suinkaan ikuisesti.
Jostain syystä kärpäset olivat vielä ilmassa. Pääsimme myös lopettamaan hallitusvuoden ikuisen kellottajan haudalle. Marraskuu tuo itsessään vielä erittäin monta unohtumatonta tapahtumaa, mutta niistä pääsen kirjoittamaan vasta myöhemmin.
Tämä oli erittäin lyhyt ja pintapuolinen sepostus siitä, miltä Johtaja Ravun elämä Rovaniemellä näytti. Tapahtumat ovat olleet aina lähellä sydäntäni eikä niistä kaikista voi millään kertoa. Toimistohengailut, viikottaiset saunat sekä yhteiset urheiluhetket ovat myös asioita, mitä jään aidosti kaipaamaan. Toivon, että jokainen ottaa ajastaan Rovaniemellä kaiken irti, koska se ei kestä ikuisesti. Olen ikuistesti onnellinen ystävistä, joita Rovaniemellä tein sekä mahdollisuuksista, joita Artikla on minulle tarjonnut. Kiitos Ässät, kun teitte tästä vuodesta unohtumattoman, ikuisesti sykkii patasydän. Toivon, että jokainen Artisti pystyisi kokemaan yhtä unohtumattoman opiskeluajan kuin minä. Lähde mukaan toimintaan, käy KV-viikoilla ja ole oma itsesi. Nämä ovat kliseitä, joita fukseille hoetaan alusta alkaen, mutta ne pitävät paikkaansa. Koen aitoa ylpeyttä ollessani Artisti ja kuuluessani niin hienoon porukkaan kuin Artikla on. Paljon on tapahtunut, mutta hymy ei näiden kommellusten aikana ole hyytynyt. Kyyneleiden saattelemana onkin minun aikani lähteä levittämään horkkaa muualle, mutta I’ll be back!
Jouluterveisin
Johtaja Rapu
NORDIC WEEKS
Oslo & Artikla
Teksti: Elina Metsäpelto
Kuva: Elina Metsäpelto
Oslo Nordic Week 2025
Lokakuun alussa suuntasimme viiden Artistin edustuksella Oslon KV-viikolle. Joukossamme oli KV-viikkokonkareita (ja konkareiden konkari), mutta myös KV-viikkofukseja – allekirjoittanut jälkimmäinen. Lähdin innolla ensimmäistä kertaa sekä KV-viikolle että Osloon, jotka molemmat kyllä lunastivat odotukseni. Viikon teemana oli ESG and the Green Transition.
Viikko startattiin tiistaina pre-partyilla visailun merkeissä. Varsinainen viikon ohjelma alkoi keskiviikkona toimistovierailulla ja luennolla, jonka jälkeen vuorossa oli hyttereissu. Sinne päästäksemme edessä oli etukäteen hiukan peloteltu pitkä ja mutainen vaellus. Perille selvittiin, tosin ei aivan puhtain kengin.
Perjantain luennon jälkeen oli luvassa capitalist surprise, joka tarkoitti vierailua Norjan keskuspankkiin. Otimme joukkueina mittaa toisistamme hoitamalla Norjan öljyrahastoa sen perustamisvuodesta tähän päivään. Peli oli hektinen ja vaati taktisia siirtoja ennen eri kriisejä. Osa joukkueista sai rahastolle suuremman arvon kuin sillä nykyään on – tosin hiukan riskialttiilla sijoitusstrategialla.
Perille selvittiin, tosin ei aivan puhtain kengin.
Hytellä kilpailimme pienissä ryhmissä toisiamme vastaan ja nauroimme mitä hauskimmille ja hullunkurisimmille versioille Punahilkka-sadusta. Pimeyden laskeuduttua kuljimme soihtujen valossa metsän siimekseen. Siellä meitä odotti yllätysseremonia, jossa meidät siunattiin osaksi Tamma hänen majesteettinsa kulttia. Hyttesitsit alkoivat puolilta öin, ja niistä selviytyneet jatkoivat tanssien terassilla kuutamon valossa pohjoismaisten hittien tahtiin. Sauna lämpesi vielä aamuyön pikkutunneiksi. Muutaman tunnin yöunien jälkeen kävelymatka hyteltä takaisin bussikyydille herätti uuteen päivään.
Viikon ohjelmassa oli pieniä välejä, jolloin tyypillisesti pidetään joko mellandöd tai mellanöl – itse kuitenkin valitsin: sightseeing. Liityin torstain toimistovierailun jälkeen justusitereiden seuraan tutkailemaan Oslon kaupunkia. Kaupunkikiertelyn viimeisenä kohteena oli mikäs muukaan kuin Oslon oopperatalo, jossa todistin Justuksen perinnettä kieriä alas oopperataloa pitkin.
Perjantai-illan KV-sitsien teemana oli mafia. Jokaisen paikalta löytyi lappu, johon oli merkitty, oliko mafian jäsen vai tavallinen kansalainen. Ilta oli jännittävä, sillä mafian tavoitteena oli murhata mahdollisimman paljon tavan sitsiväkeä, jotka taas yrittivät illan aikana selvittää mafian jäsenten henkilöllisyydet ja epäillyt kutsuttiin eteen paljastamaan henkilöllisyytensä. Itse kuuluin mafian rivistöön mutta harmillisesti paljastuin viimeisessä kuulustelussa. Mafia kuitenkin vei voiton, sillä yksi joukostamme onnistui pysymään piilossa sitsien loppuun asti.
Lauantaipäivä alkoi jo hiukan väsyneissä merkeissä kuluneen viikon jäljiltä. Illan juhlallisuudet alkoivat pre-partyilla ja mitaliseremonialla, josta jatkoimme varsinaiselle juhlapaikalle. Hoppeball alkoi kulkueella, jossa saimme nähdä hänen majesteettinsa Tamman. Vuosijuhlat sisälsivät upean juhlaillallisen, puheita ja lauluja sekä kristallikruunujen loisteessa pyörähtelyä ja ainakin yhden nopean hissikonferenssin (ehkä useammankin konferenssin). Juhlista toivuttiin sunnuntain bubbliksella.
Viikko oli täynnä ohjelmaa ja ihan mahtavia tyyppejä! Oslo tarjoili parastaan eikä siellä satanut viikon aikana kertaakaan. Viikko oli absolute cinema.
Artikla Nordic Week 2025
Pitkään odotettu Artikla Nordic Week koitti vihdoin 21.10., ja viikko lähti käyntiin prepartylla Amarillossa. Viikon alkaminen tarkoitti omalta osalta myös sitä, että oli aika tarttua kameraan ja aloittaa viikon dokumentointi. Aluksi tunnelma oli hieman varovainen, mutta nousi nopeasti.
Keskiviikkoaamu lähti käyntiin tervetuliaisluennolla, jossa pääsimme virittäytymään KV-viikon teemaan Financial Crimes: Fraud and Forgery kädessä lasillinen kuohuvaa. Kiinnostavan luennon jälkeen hyppäsimme bussiin kohteena hytte. Hytelle emme kuitenkaan kulkeneet suorinta reittiä, vaan matkalle mahtui muutama surprise eli yllätys. Mitä olisikaan viikko Rovaniemellä ilman vierailua Joulupukin pajakylään, jossa tapasimme tietysti itse joulupukin. Vaikka joulupukin luokse olisikin voinut jäädä pidemmäksikin aikaa, jatkui matka kohti seuraavaa yllätystä. Ohjelmaan kuului tietysti myös porot, sillä eihän Lappi olisi mitään ilman niitä. Porojen rapsuttelun jälkeen oli aika kuulla niistä lisää kodassa piparien ja lämpimän glögin kera.
Seuraavaksi matkamme jatkui jo kohti hytteä. Hytellä meitä odotti lämmin vastaanotto, jonka jälkeen oli aika nauttia viikon ensimmäisistä sitseistä. Sitsien teema, Financial Crime and Punishment, täytti hyten niin poliiseilla kuin vankilasta karanneilla vangeilla. Sitsien tunnelma ei päättynyt viimeiseen lauluun, vaan bileet jatkuivat vielä saunassakin ja aina yön pikkutunneille asti.
Aamun sarastaessa palasimme takaisin Rovaniemelle ansaitulle mellandödille (lue: mellanöl). Rankan illan jälkeen saimme rentoutua healing surprisella, jonka jälkeen olimme valmiita oppimaan lisää talousrikoksista luennon merkeissä. Rentoutumisen ja luennon jälkeen olikin aika taas nostaa sykettä perinteisessä ja jaloakin jalommassa jallujuoksussa, jossa ryhmät pääsivät kilpailemaan toi-
Teksti: Iida Varhelahti
Kuva: Iida Varhelahti
siaan vastaan jallupullon kera. Erään ryhmän pullo tyhjeni jo ensimmäisellä rastilla. Jallujuoksu huipentui Jyrhämän laavulle, jossa saimme nauttia makkarasta ja minttukaakaosta.
Seuraavana aamuna, kotiin selviydyttyämme, suuntasimme OP Pohjolaan exculle, jossa nautimme maittavan brunssin ja saimme kuulla juristien työstä pankissa. Ennen illan huipennusta, KV-sitsejä, pääsimme kuitenkin nauttimaan pohjoisen taiteesta Korundissa. Illalla saimme puolestaan sukeltaa 1920-luvun maailmaan Great Gatsby -teemaisten sitsien muodossa. Yhden illan ajan Wiljamissa kuultiinkin jazzia ja lasit täyttyivät kuohuvalla.
Viikko, jonka tunnelmaa ei voi täysin tekstin tai kuvien avulla välittää, vaan joka tulee
kokea itse.
Lauantaina Toipparille kokoontui tavallista tyylikkäämpi joukko viikon viimeistä luentoa varten, kun vieraat olivat pukeutuneet parhaisiinsa vuosijuhlia varten. Luennon jälkeen oli aika painaa kaasu pohjaan ja suunnata kohti Haarikkaa ja mitaliseremoniaa. Ilta huipentuikin vuosijuhliin, joiden tunnelmaa ei latistanut edes palohälytys!
NÄR BÖRJAR? Vaikka viikko lähenikin uhkaavasti loppuaan, sunnuntaiaamuna ei jääty nukkumaan, vaan suunnattiin kohti SILLISTÄ AKA PÄÄPÄIVÄÄ. Osana sillistä oli tietysti KV-viikkojen oma erikoisuus eli BUBBLIS, jossa muiden järjestöjen int.sekit kiittävät järjestävää int. sekkiä eli suomeksi sanottuna hukuttavat tämän lahjoihin. Kaikkien onneksi int.sekkimme selvisi tästä yhtenä palasena.
KV-viikon kuvia selatessa pääsin vielä kerran palaamaan viikon tunnelmaan ja päädyin myös pohtimaan, mitä viikosta jäi loppujen lopuksi käteen. Viikon mittaisen univelan, korvamatona soivan Justuslaulun ja kulmattoman sitsikirjan lisäksi sain kasan unohtumattomia muistoja ja uusia tuttavuuksia, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Artikla Nordic Week on ehdottomasti yksi niistä viikoista, jota tulen muistelemaan lämmöllä vielä pitkään. Viikko, jonka tunnelmaa ei voi täysin tekstin tai kuvien avulla välittää, vaan joka tulee kokea itse. VI SES I NORDEN!
MAINOS cscglobal.com
Lapin yliopisto – opiskeluaikaa, yhteisöllisyyttä ja unohtumattomia hetkiä
Olen Ruokamon Ville, syntynyt Vantaalla, ja kuten usein on tapana muutin Rovaniemelle opintojen perässä vuonna 1989, tosin olin silloin 4-vuotias. Lapin yliopistossa aloitin oikeustieteiden opinnot vuonna 2006 ja valmistuin vuonna 2014. Pyrin opiskelun alkuaikoina saamaani neuvon mukaan nauttimaan tuosta ajasta ja olemaan kiirehtimättä valmistumista. Opiskelijayhteisössä parasta oli yhteishenki. Kaamos ja sen tuoma pimeys hitsasi porukkaa yhteen ja kevään ensiauringon pilkahdusta lähdetiin porukalla yliopiston etupihalle katselemaan. Lisäksi meillä oli – ja teillä on edelleenkin – Suomen hienoin opiskelijatapahtuma Poronkusema, jonka kehitystä Pääporona vuosimallia 2007 on ollut ilo seurata vuosien varrella.
Lapin yliopisto antoi hyvät eväät työelämään erityisesti sen välittömän ilmapiirin ja tiiviin opiskelijayhteisön ansiosta. Vis Moot -kilpailun muistan myös erityisen hyödyllisenä, sillä se kehitti esiintymistaitoja ja englannin kielen käyttöä, sekä vei meidät harjoitusturnauksiin ympäri maailmaa.
Itse opintomenestyksestä mieleen on parhaiten jäänyt oikeudellisen ruotsin tentin läpäisy. Toukokuisena kauniina keskiviikkopäivänä tein ruotsin uusintatentin, jonka jälkeen kävin hakemassa graduni painosta ja suuntasin lentokentälle palatakseni takaisin Helsinkiin tiedostaen, että tämä kansiin painettu oikeudellinen mestariteos ei merkitse mitään, koska ruotsin tentti on läpäistävä, jotta minusta tulisi maisterismies. Torstaina aamupäivällä Weboodista näin iloiset uutiset ruotsinkielen tyydyttävistä taidoista ja pääsin tekemään tutkintohakemuksen loppuun.
Juristin polku CSC:lle – asiantuntijatyötä ja tiimihenkeä
Päädyin CSC:lle PRH:n kautta, jossa työskentelin viisi vuotta neuvontalakimiehenä. CSC tarjosi mahdollisuuden siirtyä pöydän toiselle puolelle ja tehdä juuri niitä asioita, joita PRH:lla neuvoin asiakkaille. Työelämän ja muun elämän tasapaino oli myös tärkeä vetovoimatekijä ja se on toteutunut täällä erinomaisesti.
CSC:llä aloitin vuonna 2019 associate-tason juristina, jonka jälkeen työskentelin pari vuotta senior associate -roolissa. 2024 siirryin vetämään lakitiimiämme Helsingin toimistolla tittelillä Business Unit Manager. Työhöni kuuluu tiimin johtamisen lisäksi asiantuntijatyötä yhtiöoikeuden parissa, kuten pöytäkirjojen laatimista ja viranomaisilmoituksia.
Lisäksi CSC:llä meillä on todella mahtava porukka kasassa ihan koko toimiston osalta, eli laki-, kirjanpito- ja palkanlaskentatiimissä. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja yhteistyötä tehdään saumattomasti tiimien välillä.
Työelämän opit ja terveiset Artisteille
Lapin yliopiston ainutlaatuinen ilmapiiri on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten pyrin rakentamaan välitöntä ja tiivistä työyhteisöä. Vaikka se ei varsinaisesti valmistanut työelämään, sain arvokkaita eväitä yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtämiseen. Se toteutuu meillä CSC:llä mielestäni erinomaisesti, sillä meillä on kasassa huippuporukka ja itseni mukaan lukien töissä on useita Artisteja. Toivottavasti jatkossakin saamme riveihimme lisää hyviä tyyppejä Lapin yliopistosta. Nykyisille opiskelijoille haluan sanoa: nauttikaa elämästä ja opiskelija-arjesta, vaikka valmistuminen vähän viivästyisikin. Gradun aiheen valinnassa kannattaa seurata sydämen ääntä. On huomattavasti miellyttävämpää kirjoittaa esikoiskirjaanne aiheesta, johon on aito kiinnostus. Omasta kokemuksesta voin myös sanoa, että gradu tai valitsemanne suuntaus ei määritä asemaanne työelämässä tai sitä, mitä urallanne tulette tekemään. Työelämässä tärkein oppi on ollut se, että elämässä on muutakin kuin työ – vapaa-ajalle tulee antaa sen ansaitsema arvostus.
Terveisiä kotiin ja erityisesti Artisteille – pitäkää lippu korkealla!
Teksti:
Jesse Juvani Kuvat: Janniina Pellonpää
ULTIMATE ROADTRIP:
Kolme päivää, kolme kaupunkia ja kollektiivinen oikeustoimikelvottomuus
Kaikki alkoi, kuten parhaat ja huonoimmat ideat yleensä: lauseella “mitä jos mentäisiin bussilla ympäri Suomen levittämään Artiklan kulttuuria”. Ja mentiin. 25. syyskuuta Rovaniemen varhaisessa horkassa käynnistyi matka, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Ultimate Roadtrip, tuttavallisemmin Horkkabussi. Tarkoituksena oli edistää akateemista yhteistyötä, kulttuuria – ja ehkä myös testata, olemmeko me Artistit niin kovaa tekoa, kuin uskomme.
Bussi lähti liikkeelle täynnä toivoa, nestemäisiä eväitä ja lataustasoltaan vajaa kaiutin. Ensimmäinen päämäärä oli Vaasa, jossa meidät otti vastaan Justus ry ja heidän teknillisempi siipensä Tutti ry. Sitsit etenivät mallikkaasti: laulettiin, naurettiin ja keskusteltiin syvällisesti esimerkiksi siitä, voiko olutta pitää lähdeverollisena tulona.
Kun juhlat päättyivät, ei kukaan ollut varma, oliko yö vai aamu, mutta kello viisi bussi lähti taas liikkeelle. Osa matkustajista nukkui, osa oli jo korkkaamassa uutta (vanhentunutta) Kopparbergia. Bussi kuitenkin täyttyi nopeasti hiljaisuudesta ja yöllinen teleportaasi alkoi.
Aamuyhdeksältä bussi kaartoi Turkuun – tuo Aurajoen Ateena, jossa aurinko paistoi ja osallistujat eivät. Päivä meni strategisesti horroksessa, kunnes ilta koitti ja oli aika kohdata Lex.
Sitsit Turun tapaan olivat hienostuneet, sivistyneet ja täysin hallitsemattomat. Laulut raikuivat, pöydät not-
kuivat ja joku yritti laatia testamenttia serviettiin. Kun ilta vaihtui yöksi ja jatkot tulivat päätökseen, Omena Hotelli oli Artistin paras ystävä.
Kolmas aamu oli hiljainen. Bussi liikkui, mutta kukaan ei tiennyt miten. Ilmeisesti kollektiivinen tahdonilmaisu riitti. Helsinkiin saavuttiin juuri sopivasti, jotta viimeinen koitos saattoi alkaa: minuuttikalja Rinnerikollisten kanssa. Kyseessä ei ollut kilpailu, vaan rituaali. Yksi shotti minuutissa, kunnes lainopillinen ajattelu saavutti zen-tilan ja aika menetti merkityksensä. Jossain vaiheessa joku väitti ratkaisseensa rikosoikeuden peruskysymyksen, mutta todisteet katosivat samaan tahtiin kuin kaljat.
Horkkabussi ei ollut vain reissu. Se oli liikkuva tutkimusprojekti ihmisen kestokyvystä, sosiaalisesta dynamiikasta ja matkustamiseen liittyvästä moraalisesta vastuusta. Kolme päivää, kolme kaupunkia ja lukematon määrä anekdootteja, joita ei voi julkaista ilman oikeudellista ennakkotarkastusta.
Horkkabussi jätti jälkeensä enemmän kuin tyhjiä tölkkejä ja epämääräisiä muistikuvia – se jätti tarinan, joka kiertää fuksilta fuksille kuin suullinen perimätieto. Kolme päivää, kolme kaupunkia ja yksi bussi, jossa kaikki olivat samalla viivalla, vaikkei kukaan enää nähnyt sitä. Ja jos tulevaisuudessa joku kysyy, mikä on Artiklan henki, riittää vastaus: “Se lähti Rovaniemeltä syyskuussa – ja on vieläkin vähän matkalla.”
Nobbiksen bänger pastaresepti
Spagettia
Oliiviöljyä
5 valkosipulinkynttä
3-4 chiliä
Persiljaa
Sitruuna
Kanaliemikuutio
Parmesaania (tosi paljon)
1. Okok ekana pitää keittää spagetti ja laittaa kanaliemikuutio sinne veteen.
2. Sit pitää silputa valkosipulit, chilit ja persiljat ja laittaa ne paistumaan oliiviöljyyn.
3. Sit kaadat spagetit johonkin vuokaan silleen et siihen tulee mukaan vähäsen sitä lientä, ja sit kaadat kaiken muun sinne sekaan.
4. Suosittelen puristaa sit yhden sitruunan siihen messiin nii siit tulee ihanan raikas. Ainiin kaada kans paljon oliiviöljyä siihen vuokaan nii se pasta ei oo ihan kuivaa.
5. Sit vaan laitat jotain suolaa, pippuria tms. siihen päälle ja ihan sikana parmesaania ja you have spaghetti aglio e olio!!! Vahva suositus, safkasin tätä joskus viikon putkeen enkä häpeile asiaa yhtään.
Rakkaustohtori
"Pommitan nää nyt, olen viinissä ja tunteissa niin sano jos nää on paskoja"
Mitä tehdä, kun rakastettu asuu kaukana?
nimim. KV-viikoilla rakastunut
Matka on hankala, se täytyy myöntää. Samaan aikaan täytyy sanoa, että elämässä ei ikinä kannata jättää näitä asioita “what if” -tilanteeseen. Rakkaustohtori esimerkiksi oli varma, että valtiosääntöoikeuden tentistä on tulossa taattu hylätty. En kuitenkaan jättänyt korttia kääntämättä, ja ykkönenhän sieltä tipahti. Toisin sanoen haluan kannustaa sinua ottamaan riskin ja lähettämään viestin. Rakkaustohtori on myös kuullut pikkulintujen laulavan, että tämä KV-viikko-rakas ajattelee samalla lailla. Muistakaa, että Rakkaustohtori kuulee kaikki rakkausasiat, joita Artisteilla on.
Rakkaudella Rakkaustohtori
Mitä tehdä, kun äijä on liian nonchalant?
nimim. Epätoivoinen
Elämän ei pidä ikinä olla liian nonchalanttia. Tunteminen on ihmisyyden alku eikä sitä pidä ikinä hävetä. Saman tilanteen rakkaustohtori kokee aina varallisuusoikeuden tentin tulosten tullessa julki. On hyvä, että tunnet ja ymmärrät, sillä se on ihmisyyden merkittävin osuus. Elämästä katoaa pohja jos täytyy aina olla siisti ja sellainen ulkoisesti vahva. Olemmeko edes Artisteja jos emme tunne? Tämä äijä ei ole nonchalant, hän ei vain halua sinua baby girl ja vielä tärkeämpää: sinun ei myöskään tulisi haluta häntä.
