EHEYTYSHOITOJEN KRIMINALISOINNISTA

Eheytyshoitojen kriminalisointia vaatinut Ehjänä syntynyt -kansalaisaloite keräsi kesällä 2021 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Tutkin notaaritutkielmassani kriminalisointivaatimuksen edellytyksiä. Todettakoon heti alkuun, että tämän tekstin julkaisuhetkellä kansalaisaloite on kaatunut. Kiinnostavaa aloitteen kaatumisesta tutkielmani kannalta tekee se, että suurin kritiikki kansalaisaloitteen sisällöstä kohdistui juuri käsitteiden epätäsmälliseen määrittelyyn. Keskustelu aiheesta jatkuu varmasti, sillä eheytyshoidot, niiden eettisyys ja hyväksyttävyys ovat olleet kasvavissa määrin esillä poliittisessa keskustelussa. Jotta teksti ei venyisi liian pitkäksi, keskityn tässä tekstissä tutkielman aiheen määrittelyyn ja keskeisimpiin johtopäätöksiin. Hieman syvempi analyysi löytyy itse tutkielmasta.

Termin moninainen, hankalasti määriteltävissä oleva merkityssisältö on ongelmallinen toiminnan kriminalisoinnin kannalta.

Eheytyshoidoilla (engl. Conversion Therapies) tarkoitetaan seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtääviä “hoitointerventioita”. Ne pohjaavat vanhentuneeseen ajatukseen siitä, että heteroseksuaalisuudesta poikkeava seksuaalinen suuntautuminen tai cis- sukupuolesta poikkeava sukupuoli-identiteetti olisivat jollakin tapaa muutettavissa tai “parannettavissa”. Kriminalisoinnilla tarkoitetaan rangaistusuhkaisen normin säätämistä rikoslakiin, eli päätöstä liittää rangaistusuhka tiettyyn inhimilliseen käyttäytymiseen.

HLBTIQ-ihmisiä on kautta historian yritetty käännyttää tai heidän identiteettiään on yritetty muuttaa, joko väkisin tai heidän omasta tahdostaan. Eheytyshoidoilla pyritään muuttamaan seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Tutkimukset eheytyshoitojen globaalista levinneisyydestä ja toteuttamismuodoista osoittavat, että eheytyshoidot ovat maailmanlaajuinen ongelma ja että eheytystoimintaa harjoitetaan kaikkialla maailmassa. Eheytysmenetelmät ovat moninaiset eri puolilla maailmaa.

Eheytystoiminta Suomessa on voinut tutkimustulosten perusteella sisältää esimerkiksi vertaisryhmiin osallistumista, yksilöterapiaa, osallistumista leiriin tai retriittiin, seksistä pidättäytymistä, heteroavioliittoihin tai heteroseksuaalisiin seurustelusuhteisiin pakottamista, feminiinisyys- tai maskuliinisuusharjoituksia taikka demonien ja pahojen henkien pois ajamista. Esimerkit osoittavat, että muutokseen tähtäävä toiminta ja harjoitukset voivat käytännössä olla metodeiltaan moninaisia ja jatkuvasti kehittyviä, eivätkä siten tyhjentävästi listattavissa. Termin moninainen, hankalasti määriteltävissä oleva merkityssisältö on ongelmallinen toiminnan kriminalisoinnin kannalta.

Käsitteenä eheytyshoito on paitsi harhaanjohtava, myös epäeettinen, sillä hoito -sana rinnastaa eheytystoiminnan lääketieteellisiin hoitoihin. Länsimaisessa lääketieteessä on jo kauan sitten hylätty ajatus, että heteroseksuaalisuudesta ja sukupuolinormeista poikkeavia kokemuksia ja käyttäytymistä pidetään psykoseksuaalisen kehityksen häiriöinä. Eheytyshoitojen haitalliset vaikutukset voivat olla hyvinkin kauaskantoisia. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä eheytyshoitojen ja masennuksen, seksuaalisuuden menettämisen ja itsetuhoisuuden välil- lä. Mielenterveyden ongelmat, itsetuhoisuus ja yksinäisyys ovat merkittäviä ongelmia, jotka vaikeuttavat muun muassa opintoja, työllistymistä ja muuta yhteiskunnallista osallisuutta.

Tarkastelin tutkielmassani eheytyshoitojen kriminalisointia erityisesti rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen alaisen epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena ei ollut luoda ehdotusta eheytyshoitojen rikossäännöksestä, vaan pikemminkin selvittää eheytyshoitojen tehokkaan kriminalisoinnin realistisia edellytyksiä Suomen rikosoikeusjärjestelmässä.

Eheytyshoitoja ei ole kansallisessa oikeudellisessa keskustelussa juurikaan käsitelty. Kuten edellä todettiin, eheytyshoito on käsitteenä erittäin laaja: eheytyshoitojen esiintymismuodot ovat moninaisia ja jatkuvasti kehittyviä. Eheytyshoitojen tyhjentävä määrittely sekä yleisesti että oikeudellisesti on siten haasteellista. Eheytyshoitoja on kuitenkin määritelty jonkin verran kansainvälisessä oikeudellisessa kontekstissa, kuten EU-oikeudessa.

Maaliskuussa 2021 Euroopan parlamentti julisti EU:n turvavyöhykkeeksi sateenkaari-ihmisille (engl. LGBTIQ Freedom Zone). Julistus sisälsi samalla kehotuksen eheytyshoitojen kriminalisoinnista kaikille jäsenmaille. Euroopan komission julkaisemassa sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuutta koskevassa strategiassa 2020–2025 eheytystoiminta luokitellaan haitalliseksi käytännöksi. Myös Suomessa korkeammat poliittiset tahot ovat ottaneet kantaa eheytyshoitoihin. Oikeusministeriön vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan eheytystoimintaan olisi puututtava nykyistä voimakkaammin. Kriminalisointiehdotus löytyy myös Marinin hallitusohjelmasta.

Eheytyshoitojen esiintymismuodot ovat moninaisia ja jatkuvasti kehittyviä. Eheytyshoitojen tyhjentävä määrittely sekä yleisesti että oikeudellisesti on siten haasteellista.

Eheytyshoitoja enemmän tai vähemmän rajoittavia lakeja on voimassa jo useissa Euroopan maissa. Ensimmäisenä eheytyshoidot kriminalisoinut EU:n jäsenvaltio oli Malta. Maltan lainsäädäntö kieltää muutospyrkimyksiä kannustavan toiminnan laajasti, mutta kiellon painotus on toiminnan jatkuvuudessa. Laissa kielletään kaikki sellainen hoito, toiminta tai jatkuva pyrkimys, jonka tarkoituksena on muuttaa, ehkäistä tai poistaa henkilön seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja/ tai sukupuolen ilmaisu. Teon arvioinnissa annetaan siis painoarvoa suunnitelmallisuudelle ja tahallisuudelle. Kiinnostavaa Maltan rikossäännöksessä on myös rajaus siitä, keitä kielto suojaa: alle 16-vuotiaiden ohella suoja ulottuu kaikkiin haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin. Eheytyshoitojen tarjoaminen on kielletty kaikilta, myös terveydenhuollon ammattilaisilta. Tehosteena lain rikkomisesta johtuvat sakot ovat korkeammat ammattilaisille. Lisäksi laki kieltää eheytystoiminnan markkinoinnin sakon uhalla. Maltan ohella EU:n jäsenvaltioista muun muassa Saksa ja Ranska ovat kriminalisoineet eheytyshoidot.

Muiden EU:n jäsenvaltioiden ratkaisuista voidaan poimia tiettyjä yhtäläisyyksiä, jotka olisi syytä huomioida myös kansallisessa kriminalisoinnin harkinnassa. En- sinnäkin kriminalisoinneilla pyritään suojaamaan ensisijaisesti alaikäisiä ja muita heikossa asemassa olevia henkilöitä. Lisäksi kielto koskee yleensä laajasti sekä maallikoita että terveydenhuollon ammattilaisia. Kielto koskee hoitojen tarjoamisen lisäksi myös hoitojen markkinointia.

Tutkielmassa esitetyn perusteella voinen todeta, ettei eheytyshoitojen tehokas kriminalisointi ole epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta ongelmatonta (liekö siksi kansalaisaloite kaatui?). Eheytyshoitojen tyhjentävä määrittely on äärimmäisen haasteellista metodien monimuotoisuuden vuoksi. Metodien määrä myös lisääntyy jatkuvasti, kun uusia hoitokeinoja kehitetään. Eheytyshoidot eivät myöskään perustu minkään tietyn menetelmän tai terveydenhuollon viitekehyksen ympärille. Suomen rikosoikeus nojautuu sen sijaan vahvaan lakipositivismiin, jonka tavoitteena on kaiken rikollisen toiminnan määrittely tyhjentävästi ja täsmällisesti kirjoitettuun lakiin. Tämä pätee myös kriminalisoinneissa, joissa laillisuusperiaatteella ja sen alaisella epätäsmällisyyskiellolla asetetaan rikossäännöksille vaatimus ehdottomasta täsmällisyydestä. Täsmällisyysvaatimus perustuu ajatukseen siitä, että jokaisen yhteiskunnan jäsenen on kyettävä ymmärtämään rikoslakia lukemalla, minkälai-

Kriminalisoimalla eheytyshoidot

Suomi osoittaisi sekä kansallista että kansainvälistä tukea nen toiminta on rikollista. Tätä tavoitetta ehdottomasta täsmällisyydestä valvoo perustuslaillisuuden kautta Suomessa perustuslakivaliokunta. Tutkielmassa on kuitenkin käynyt ilmi, että vaikka vaatimus täsmällisyydestä on toki perusteltua, käytännössä tämä on osoittautunut epärealistiseksi, eikä vaatimus palvele kriminalisointien tarkoitusta. Monet rikoslain erityisen osan tunnusmerkistöt ovatkin kieliasultaan varsin avoimia ja täten ristiriidassa täsmällisyysvaatimuksen kanssa.

HLBTIQ-ihmisten oikeuksille.

Katson tutkielman perusteella tärkeäksi, että rikoslakia täsmennetään ja kehitetään suojaamaan tehokkaasti HLBTIQ-ihmisten ja etenkin sateenkaarinuorten henkilökohtaista koskemattomuutta, terveyttä sekä uskonnonvapautta, joka sisältää myös negatiivisen uskonnonvapauden. Tutkielman perusteella katson, että mikäli eheytyshoidot Suomessa kriminalisoidaan, vaatii tehokas kriminalisointi eheytyshoitojen määrittelyn rikoslakiin laajasti. Eheytyshoitojen tarjoamisen ja markkinoinnin kiellon tulisi olla universaali, siis kaikkia henkilöitä koskeva, sillä eheytyshoitojen tapauksessa hoitoihin osallistuvien henkilöihin vapaaehtoisuutta on tarkasteltava kriittisesti (tässä piilee toinen ristiriita: Suomessa lainsäädännöllä pyritään turvaamaan henkilön vahvaa itsemääräämisoikeutta, jonka kanssa tämä olisi ristiriidassa).

Henkilökohtaisesti puollan kriminalisointia oikeudellisten argumenttien ohella myös poliittisten tavoitteiden vuoksi: kriminalisoimalla eheytyshoidot Suomi osoittaisi sekä kansallista että kansainvälistä tukea HLBTIQ- ihmisten oikeuksille.