Diab ja laak 4 2019

4 ❘ 2019 ❘ joulukuu 48. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

• Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet • Hoitokäytäntö ja jatkuva glukoosinseuranta • HUSin munuaispotilaiden digihoitopolut

Diabetes ja lääkäri

Lihavuusleikatun ruokavalio:

pieniä annoksia säännöllisin väliajoin

diabetes.fi

DIA91/25092017 DIA91/25092017

ILMOITUS ILMOITUS

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta Sydänsairaudet eivät olisi juuri huoleta diabeetikkoja - syytä diabeetikkoja - syytä olisi Tyypin 2 diabetesta sairastaa arvioiden mukaan jopa lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti.1) Liitännäissairaudet, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, tunnetaan tyypin 2 diabeetikkojen keskuudessa kuitenkin huolestuttavan huonosti. Tuore tutkimus osoittaa, etteivät diabeetikot ole huolissaan liitännäissairauksista, vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat tyypin 2 diabeetikkojen yleisin kuolinsyy. Liitännäissairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla olisi merkittävät vaikutukset niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Diabeetikolla on ei-diabeetikkoon verrattuna jopa nelinkertainen

on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesteroli-

riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen, kuten valtimotautiin,

taso. Sen sijaan verensokeriarvot ja painonhallinta huolestuttavat

sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.2) Diabetespoti-

potilaita enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Diabetes-

laat eivät kuitenkaan ole tietoisia tästä riskistä. Yli puolet (53 %)

potilaista 62 % ei pidä sydän­infarktia ja 56% sydänongelmia top

diabetes­potilaista ajattelee, ettei sydänsairauksilla ja diabeteksella

5 huolenaiheenaan. (KUVA 2) Pelkästä sokeritasapainosta huoleh-

ole yhteyttä, mikäli verensokeriarvot ovat hallinnassa. (KUVA 1)

timinen ei kuitenkaan anna riittävää suojaa sydäntapahtumilta.4)

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten potilaiden tietoisuus

Erityistä ennenaikaisen kuoleman riskiryhmää ovat tyypin 2 dia-

liitännäissairauksien riskeistä on alhaisempi kuin muissa maissa.

beetikot, joilla on todettu sydän- ja verisuonisairaus. Hyvä hoito

Tutkimus osoitti, että diabetespotilaat kaipaavat enemmän tietoa

voi pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä ­riskejä.

sairauteensa liittyen. Vastaajista 59 prosenttia haluaisi lisää tietoa liitännäissairauksista.3) Puutteellinen tietotaso voi johtaa siihen, että Lähteet

liitännäissairaudet tulevat diabetespotilaalle täytenä yllätyksenä.

1. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edition.

Brussels, Belgium: International Diabetes Federation; 2015.

Available from: www.diabetesatlas. org/(Last accessed: May 2016).

Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta Hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneistä hoitomuodoista huolimatta, sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä tyypin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy. Tutkimuksen mukaan jopa

2. World Heart Federation. Diabetes as a risk factor for cardiovascular disease. Available at: www.world-heart-federation.org/cardiovascular-­ health/cardiovascular-disease-risk-factors/diabetes. Last accessed January 2017.

yli puolet (56 %) suomalaisista tyypin 2 diabetespotilaista ei kui-

3. Diabetes patient market research Finland. GfK. December 2016.

tenkaan ole tietoisia siitä, että heillä on korkeampi riski sairastua

4. Standards of Medical Care in Diabetes-2017: Summary of Revisions.

Diabetes Care. 2017;40(Suppl 1):S75-S87.

­sydän- ja verisuonisairauksiin. Samaan aikaan puolella potilaista

KUVA 1

KUVA 2

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

KUVA 1

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta Jos verensokeri on kontrollissa, ei 22 % 53 % 53 %

22 25%% 25 %

ole korkeampaa riskiä sydänsairaudelle kuin mitä on Jos verensokeri onei-diabeetikoilla kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairauDiabetes aiheuttaa sydänsairauksia, delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla niiden välillä on luja yhteys Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, Ihmiset joilla on diabetes, voivat niiden välillä on luja yhteys saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä Ihmiset joilla ondiabetekseen diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen

Minua huolettaa, että saan...

KUVA 2

7% Minua huolettaa, että saan...7 % 7%

7%

7%

62 %

10 %

107 % %

7% 7%

62 %

7%

Sydäninfarkti Sydäninfarkti

7%

56 % 56 %

13 % 13 % 9%

% 98 % 7% 8%

Sydänongelmat 7%

Sydänongelmat

ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista eiei top5 huolenaihe kovin mahdollista eimelko lainkaan mahdollista mahdollista eimahdollista kovin mahdollista melko hyvinmahdollista mahdollista mahdollista

hyvin mahdollista

Diabetes ja lääkäri Sisältö 4 Ajankohtaista: Diabetesbarometri 2019: Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa – yhä useampi siirtyy yksityislääkärin hoitoon 5 Pääkirjoitus: Sateen jälkeen on poutasää Carol Forsblom

6 Seuraamo 9 Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet – kysy, kuuntele ja tutki Sari Mäkimattila

14

9 18

Outo oire?

Jatkuvan glukoosinseurannan tulee kuulua Diabeteksen lisäsairauksien kirjo on laaja. Potilasta

kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, kun hän

hoitokäytäntöön kertoo uusista tai erikoisista oireistaan.

Markku Saraheimo ja Stig Attvall

18

Tukea pitkäaikaissairaan lääkeneuvontaan

Päivi Kiviranta ja Katri Hämeen-Anttila

Linkkejä lääketietoon

22

Fimean sivuille on koottu terveydenhoidon eri ammattiryhmille kohdennettua lääketietoa pitkäaikaissairaiden potilaiden neuvonnan tueksi.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka on vuoden diabetesvaikuttaja

24

HUS rakensi Munuaistaloon laajan palvelukokonaisuuden – Omilla digipoluilla Virpi Rauta

28

Lihavuusleikatun ruokavalio: Tue muutoksissa, seuraa säännöllisesti Marjo Rantala

30 Koulutusta

28

Pieninä annoksina Lihavuusleikatun ruokavalio muuttuu leikkauksen jälkeen. Syömisessä olennaista ovat pienet annokset ja säännöllinen ateriarytmi.

Sivun 3 kuvat: Shutterstock

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa u Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@iki.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Jussi Nousiainen, jussi.nousiainen@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: markkinointikoordinaattori Keiju Telford, p. 050 310 6621, keiju.telford@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteeri Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen­etu­hinta 15 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma • PAINO: Arkmedia Oy ❘ 48. vuosikerta ❘ ISSN-L 1455-7827 ❘ ISSN 1455-7827 (Painettu) ❘ ISSN 2242-3036 (PDF)

Ajankohtaista

Diabetesbarometri 2019: Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa – yhä useampi siirtyy yksityislääkärin hoitoon Diabeetikoiden määrä ei kasva enää Suomessa hallitsemattomasti, mutta iäkkäiden diabeetikoiden määrä lisääntyy hurjaa vauhtia.

Osa sairastuneista hakeutuu yksityiseen terveydenhuoltoon, koska julkiselta puolelta vastaanottoaikoja on vaikea saada.

Vuonna 2018 Suomessa oli 204 572 diabetesta sairastavaa eläkeikäistä, melkein 17 000 enemmän kuin vuonna 2016. Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Terveydenhuollon säästöjen seurauksena yhä useampi diabeetikko on siirtynyt käyttämään yksityisen diabeteslääkärin palveluita, koska julkisesta terveydenhuollosta on vaikea saada vastaanottoaikoja.

Tiedot käyvät ilmi Diabetesliiton tekemästä Diabetesbarometri 2019 -selvityksestä. Julkaisuun pääsee sivulta www.diabetes.fi/diabetesbarometri.

- Jos terveyskeskus ei vedä, diabetesta sairastavat aikuiset joutuvat turvautumaan yksityisiin terveyspal-

veluihin tai jäävät ilman tarvittavaa ohjausta, hoitoa ja seurantaa. Diabeteksen hyvä hoito olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää kalliiden lisäsairauksien välttämiseksi, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.

Hyvä hoito tuo säästöjä Diabeetikolla itsellään on vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta. Monet kunnat ovat muun muassa rajoittaneet tyypin 2 diabeetikoiden tarvitsemien verensokerimittareiden ja -liuskojen saatavuutta entistä enemmän.

Joillakin paikkakunnilla hoitotarvikkeita ei anneta tyypin 2 diabeetikoille enää lainkaan.

- Omahoidosta säästäminen on hyvin lyhytnäköistä.

Tässä on kysymys suuren ihmisryhmän elämänlaadusta ja yhdenvertaisuudesta. Riittävä omahoidon tuki, omahoitovälineiden saatavuus muun tavoitteellisen hoidon rinnalla ovat tehokkaimmat keinot vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksia ja diabeetikoiden tarvitsemia ohjaus- ja seurantakäyntejä. Lisäsairaudet tulevat todella kalliiksi, Ilanne-Parikka sanoo.

Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi Diabetesliiton opas äitiysneuvoloiden käyttöön.

Tarkoitettu jaettavaksi raskausdiabetekseen sairastuneille.

Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

• Koko A5, 24 sivua • Hinta 5 euroa

Diabetesliiton julkaisemaan oppaaseen on koottu vastauksia yleisimpiin raskausdiabetesta koskeviin kysymyksiin. Painopiste on ruokavalio­hoidossa.

Ateriaesimerkkeihin on merkitty hiilihydraattipitoisuudet.

Mukana on kymmenen grammaa hiilihydraattia sisältävien ruoka-annosten luettelo. Se auttaa päivän aterioiden koostamisessa, kun tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman hyvin hallinnassa.

Tilaukset: www.diabetes.fi/d-kauppa

Pääkirjoitus

Sateen jälkeen on poutasää CAROL FORSBLOM

Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Barcelonassa Euroo­ pan diabetestutkimusseuran (EASD) kokouk­ sen aikana samana päivänä, jona Timo Oton­ koski palkittiin Albert Renold -palkinnolla (siitä enemmän sivulla 12). Minulla on monta vuotta ollut kunnia kirjoittaa pääkirjoitus juuri EASDkokouk­sen jälkeen, ja palkintoja on vuosien var­ Kuva: Shutterstock rella satanut. Pelkään kuitenkin, että lähivuosina on odotettavissa poutasäätä. Kyse ei ole pelkäs­ tään ilmastonmuutoksesta, vaan siitä, että Suomessa on tällä hetkellä enää muutama tutkija, joka lähivuosina voi saada arvostetuimpia EASD-palkintoja. Sen jälkeen on valitettavasti hiljaisempaa.

Seuraavan sukupolven monet potentiaaliset diabetestutkijaseniorit siirtyivät muun muassa lääketeollisuuden pariin. He ovat luoneet myös diabetekseen liittyviä hienoja uria Suomessa ja ulkomailla. Ne kliiniset tutkijat, jotka ovat onnistuneet saamaan akateemisen viran, ovat juuttuneet byrokratian ja opetuksen rattaisiin klinikan lisäksi.

Tutkimukseen ei ole aikaa (eikä ehkä rahaakaan). Monet ovat myös jääneet suurten kansainvälisesi tunnettujen huippututkijoiden varjoon, eikä uusia tutkimusryhmiä ole syntynyt entiseen tahtiin.

Kaikki eivät välttämättä halua tutkijoiksi. Moni nuorista tekee väitöskirjan saadakseen mahdollisuuden päästä haluamaansa erikoistumisohjelmaan, eikä enää sen jälkeen palaa tutkimuksen pariin. Hyvä näin! Niille kliinikoil­ le, jotka haaveilevat tutkimusurasta, tulisi luoda oma reitti. Tutkimustyön tulisi olla luonnollinen osa erikoistu­ mista kuten useissa naapurimaissamme. Laadukas tutkimus on aina kehittyvän ja paremman kliinisen hoidon tae.

Nykyisin vaatii suurta uskallusta lähteä tutkijaksi. Syyt ovat muun muassa taloudellisia, eikä kliinisiä aka­ teemisia tutkijavirkojakaan ole pilvin pimein. Saa nähdä, mihin yliopistojen pyrkimykset nopeuttaa väitöskirjan tekemistä johtavat. Toivottavasti ei käy niin, että väitöskirjojen määrä nousee ja taso laskee, eikä saada luotua edes selkeämpää tutkijanpolkua. ”Lääkiksien tutkijalinjat” ovat jo askel eteenpäin. Jonkin asteinen ”vanhojen gurujen” vetämä mentorointiohjelma ei myöskään olisi haitaksi. Se auttaisi nuorta postdoc-tutkijaa välttämään pahimmat karikot ja luomaan kansainvälisiä verkostoja. Ehkä Suomi voisi järjestää EASD-kokouksen tuomaan inspiraatiota.

Oma ohjaajani esitteli minut alusta asti kokousten aikana maailman johtaville diabetestutkijoille. Se inspiroi minua ja antoi kasvot lukuisille julkaisuille, joita vuosien varrella luin.

Olen kuitenkin myös optimisti. Barcelonan EASD-kokouksessa oli yli 40 abstraktia Suomesta, ja monet nuo­ ret tutkijat debytoivat siellä. Jos heille luodaan mahdollisuudet, olen varma, että saamme heistä tulevaisuuden mitalisateentekijöitä.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

5

Seuraamo Liian matalat verensokerit kuriin neuvonnalla tehtiin kaksi kertaa kaksi -satunnais­menetelmällä, ja neljä ryhmää olivat: monipistoshoito tai insuliinipumppu, jatkuva glukoosinseuranta tai glukoosin sormenpäämittaukset. Kaikille potilaille annettiin henkilö­kohtainen koulutus, jossa korostettiin neljää seikkaa (katso taulukko 1). Aktiivinen tutkimus kesti 24 viikkoa.

Tämän jälkeen potilaat Kuva: Shutterstock olivat tavanomaisessa hoidossa kaksi vuotta. Rutii● Tyypin 1 diabeteksen vaarallisin nihoidon aikana vaikeiden hypoglykeakuutti komplikaatio on liian matala mioiden ilmaantuvuus pieneni selvästi verensokeri eli vaikea hypoglykemia. (keskimäärin 8,9 episodia/potilasvuosi Brittitutkijat ovat tehneet tärkeän 12 kuukauden aikana ennen tutkimusta HypoCOMPASS-tutkimuksen, jossa on vs. 0,4 episodia/24 kuukauden aikana selvitelty vaikealle hypoglykemialle al- aktiivitutkimuksen jälkeen (p<0.0001). tistavia tekijöitä ja keinoja sen välttämi- Samanaikaisesti myös HbA1c aleni 66 seksi. Tutkimukseen otettiin 96 iältään vs. 61 mmol/mol (p<0.003). Hoitotasa18–74-vuotiasta tyypin 1 diabeetikkoa, paino siis parani, ja vaikeat hypoglyjoiden hypoglykemiaan liittyvät oireet kemiat vähenivät samanaikaisesti. Ei olivat vaimentuneet. Alkutilannetta ihme, että myös tyytyväisyys hoitoon kartoitettaessa kävi ilmi, että uusien parani ja hypoglykemioiden pelko vähypoglykemioiden riski oli suurentunut heni. Hoito- tai seurantamuodot eivät erityisesti niillä, joilla oli tahdonalaisten vaikuttaneet tulokseen (2).

Tämä tulos osoittaa yksilöllisen ääreishermojen sairaus eli perifeerinen neuropatia tai joilla oli usein ollut strukturoidun hoidon ja ohjauksen vaikeita hypoglykemioita tai jotka pel- suuren merkityksen: vaikeat hypo­ käsivät hypoglykemiaa (1). Tutkimus glykemiat vähenivät samalla tavoin

Kirsi

Ikuli

– Eija

Ruus

kanen

– Krist

iina Sa

lonen

etes ja 1 diab inihoito suli Ty ypin in a ulla v a pump joust in tai ks

2016

| AM 10

2019

– pisto

ISB N

978-9

52-48

6-2 30

Taulukko 1.

Hypoglykemiaan liittyvän potilas­ ohjauksen keskeinen sisältö: 1) Älä viivytä alkavan hypogly­ kemian hoitoa.

2) Ennakoi ne tekijät ja hetket, jolloin hypoglykemian riski lisääntyy.

3) Pyri havaitsemaan lievätkin hypoglykemiaoireet.

4) Ole varuillasi ja pyri estämään hypoglykemiat yöllä.

Lisätietoa tyypin 1 diabeteksesta ja hypoglykemian ehkäisemisestä saat Diabetesliiton lääkäreille suunnatusta koulutuksesta, katso sivu 31.

hoitoteknologiasta riippumatta. Tämä on hyödyllinen tieto diabetestiimeille, jotka antavat hoidonohjausta tyypin 1 diabeetikoille ja heidän perheilleen.

Veikko Koivisto 1. Flatt AJS, ym. Predictors of recurrent severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes and impaired awareness of hypoglycemia during the HypoCOMPASS study. Diabetes Care, online September 4, 2019.

2. Little SA, ym. Sustained reduction in severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes complicated by impaired awareness of hypoglycemia: two-year follow-up in the HypoCOMPASS randomized clinical trial. Diabetes Care 2019;41:1600-1607.

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito – pistoksin tai pumpulla Käytännönläheinen opas tarjoaa monipistos- tai pumppuhoitoa käyttäville aikuisille tyypin 1 diabeetikoille neuvoja ja rohkaisua joustavan insuliinihoidon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ammattilaista opas auttaa hahmottamaan omahoidon kokonai­ suutta, merkitystä ja monimuotoisuutta. Oppaassa on paljon potilasesimerkkejä.

Oppaan lääketiedot on päivitetty ajan tasalle syksyllä 2019.

2., päivitetty painos 2019, B5, 80 sivua Hinta: 15 €

-1

Tutustu tuotteisiin, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:

6

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

www.diabetes.fi/d-kauppa

Seuraamo Jatkuvan glukoosinseurannan tavoitteet ja opetukset ● Jatkuva tai jaksoittainen glukoosin-

seuranta eli sensorointi yleistyy erityisesti tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa.

Arvovaltainen asiantuntijajoukko on hiljattain julkaissut glukoosin tavoitearvot sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoille (1). Niitä on käsitelty hiljattain myös Duodecimin pääkirjoituksessa (2). Taulukossa on esitetty tavoitearvot niille potilaille, joilla on glukoosisensori vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa.

Tavoitteita tulee soveltaa yksilöllisesti: esimerkiksi raskauden aikana ne voivat olla tiukemmat, iäkkäillä tai suuren hypoglykemiariskin potilailla löysemmät.

Mitä pitempään glukoositaso pysyy tavoitealueella (time in range, TIR), sitä vähemmän ilmaantuu lisäsairauksia.

Hyvän hoitotasapainon mikrovaskulaarisilta komplikaatioilta suojaava vaikutus on osoitettu toistuvasti DCCTtutkimuksen raporteissa. Hiljattain tämän on vahvistettu koskevan myös kardiovaskulaarisairauksia (3).

Jatkuvaa glukoosinseurantaa on hyvä tarkastella myös toisesta, potilaan näkökulmasta. Sitä ei ole kovin paljon harrastettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Mahdollisuudella seurata, miten ihon alainen glukoosipitoisuus muuttuu erilaisten aterioiden,

välipalojen tai liikunnan yhteydessä, on suuri opetuksellinen arvo. Runsaan 50 diabetesvuoden jälkeen en tiennyt, miten nopeasti lasillinen appelsiinimehua nostaa glukoosiarvoa esimerkiksi aamiaista aloittaessa, kun verenkierrossa on niukalti insuliinia.

Nousu on paljon pienempi, jos mehua juo 1–2 tuntia ateriainsuliinin ottamisen jälkeen. Nyt olen nähnyt sen näytöltä.

Tämä on yksi esimerkki sensoroinnin opetuksellisesta arvosta. Sensorointi opettaa myös arvioimaan liikunnan vaikutusta verensokeriin ja siten välttämään hypoglykemioita. Kun potilas tuntee käyttämiensä insuliinien farmakokinetiikan ja on hoitoonsa motivoitunut, sensorointi auttaa joustavassa pikainsuliinien käytössä.

Veikko Koivisto

1. Battelino ym. Clinical targets for continuous glucose monitoring data interpretation: Recommendations from the international consensus on time in range, Diabetes Care 2019;42:1593-1603.

2. Koistinen H, Cederberg-Tamminen H. HbA1c:n tuolle puolen – aika glukoositavoitteessa ja insuliininpuutosdiabeteksen hoidon optimointi. Duodecim 2019;135:1677-8.

3. Riddle MC, Gerstein HC. The cardiovascular legacy of good glycemic control: clues about mediators from the DCCT/EDIC study. Diabetes Care 2019;42:1159-1162.

Kuva: Shutterstock

Aika tavoitealueella Diabetestyyppi

% mittauksista aika päivässä

Tyypin 1 / tyypin 2 > 70 % > 16 h, 48 min

Aika hypoglykemiassa

Aika hyperglykemiassa

tavoite

% mittauksista aika päivässä

tavoitealueen alapuolella

% mittauksista aika päivässä

tavoitealueen yläpuolella

3,9–10,0 mmol/l

<4%

< 3,9 mmol/l

< 25 %

> 10,0 mmol/l

<1h <1% < 15 min

<6h < 3,0 mmol/l

<5%

> 13,9 mmol/l

< 1 h 12 min

Taulukko. Glukoositasapainon tavoitteet jatkuvaa glukoosinseurantaa käyttävillä potilailla. Jokainen 5 %:n lisäys tavoitealueen (time in range, TIR) sisällä parantaa kliinisesti merkitsevästi pitkän ajan ennustetta. Iäkkäillä ja suuren hypoglykemiariskin potilailla tavoitteet ovat vähemmän tiukat, esimerkiksi aika tavoitealueella vain > 50 % (Battelino ym.).

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

7

UUSI MOBIILIAPPLIKAATIO!

Novo Nordiskin mobiilihiilihydraattikäsikirja • Digitaalinen hiilihydraattikäsikirja Android- ja iPhone-puhelimiin.

• Tukee elämää diabeteksen kanssa.

• Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista (hakusanoilla Novo Nordisk ja mobiilihiilihydraattikäsikirja).

App Store:

Google Play:

FI/DB/0218/0004

Lisätietoa ja linkit kotisivuillamme www.novonordisk.fi Tekninen toteutus Into-Digital Oy (www.into-digital.fi)

Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet – kysy, kuuntele ja tutki SARI MÄKIMATTILA

Dosentti, LT, endokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Osastonlääkäri HUS, HYKS, Vatsakeskus, Endokrinologian klinikka Jorvin sairaala, endokrinologian poliklinikka ja Espoon diabeteskeskus sari.makimattila@hus.fi

täviä tekijöitä, joihin ei voida vaikuttaa. Hyvä ruoka­ valio, liikunta, tupakoimattomuus, painonhallinta ja muut terveelliset elintavat suojaavat yleensä lisäsai­ rauksilta, mutta eivät niitä täysin estä. Lääkehoidoil­ ta odotetaan nykyisin aiempaa enemmän apua myös lisäsairauksien ehkäisyyn.

Verisuonisairaudet vähenevät

Diabeteksen lisäsairaudet ja häiriöt jaetaan perinteises­ ti äkillisiin, sokeripitoisuuden ääripäistä aiheutuviin, kuten hypoglykemia, ketoasidoosi ja hyperosmolaa­ rinen hyperglykeeminen tila, ja kroonisiin pienten Kirjoittajalla on kaksi ohjetta diabeetikoita tai suurten verisuonten vaurioitumisesta johtuviin hoitaville lääkäreille: Pidä mielessä elinsairauksiin. Pienten verisuonten sairauksia ovat lisäsairauksien laaja kirjo. Kuuntele silmänpohjasairaus eli retinopatia, munuaissairaus eli nefropatia ja hermovaurio eli neuropatia. potilasta tarkalla korvalla, kun hän kertoo Tyypin 2 diabeetikoilla elinmuutoksia voi esiintyä uusista tai erikoisista oireistaan. jo ennen diabeteksen toteamista, varsinkin jos diagnoo­ si on viivästynyt. Tyypin 1 diabetekses­ Diabeteksen lisäsairaudet ahdistavat sa niitä ilmaantuu aikaisintaan kymme­ Lääkehoidoilta potilaita. Ne heikentävät oleellisesti nen vuoden kuluttua sairastumisesta. odotetaan aiempaa sairastuneen elämänlaatua ja ennus­ Lisäsairauksien ilmaantumisen riski on enemmän apua tetta, ja niiden hoito kuormittaa ter­ kuitenkin eri diabetestyypeissä ja jokai­ veydenhuoltoa suuresti. Diabeetikoita myös lisäsairauksien sella yksilöllä omanlaisensa. ehkäisyyn. kohdatessaan lääkärin on hyvä tun­ Vaikka sairastuvuus diabetek­ nistaa myös harvinaisempien lisäsai­ seen on lisääntynyt, elinajanodote on pidentynyt ja diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuo­ rauksien mahdollisuus erikoisten tai uusien oireiden nikuolleisuus vähentynyt. Myös aivohalvauksien, aiheuttajana. Osa lisäsairauksista on alidiagnosoituja, amputaatioiden ja muiden diabetekselle ominaisten vaikka ne eivät olisi kovin harvinaisiakaan. Tässä tii­ verisuonikomplikaatioiden odotetaan vähentyvän, viissä katsauksessa on poimintoja näistä harvinaisena kun niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon panostetaan. pidetyistä, usein alidiagnosoiduista lisäsairauksista.

Diabeteksen hoidossa tulisi pyrkiä sairauden tyy­ Miksi diabetes tuo mukanaan pin ja vaikeusasteen tunnistamisen lisäksi ehkäise­ muita sairauksia? mään lisäsairauksia tehokkaasti (1). Lisäsairauksien Eliniän pidentyessä kaikenlainen sairastuvuus voi ilmaantumisriskin perusteella on laadittu kansallisia lisääntyä. Diabeteksen lisäsairauksiksi voidaan lukea ja kansainvälisiä suosituksia tavoiteltavasta sokerita­ nykyisin sellaiset sairaudet, joiden ilmaantuvuus on sel­ sapainosta, lääkityksistä, seurantakäyntien väleistä, västi lisääntynyt diabetesta sairastavilla muuhun väes­ tutkimusmenetelmistä ja elintavoista. töön verrattuna (2). Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein Tietoa lisäsairauksista käytetään elinajanodotteen liikapaino, joka altistaa esimerkiksi uniapnealle, monil­ ja hoidon kustannusten laskemiseen. Sairastumisikä, le syöpäsairauksille ja rasvamaksalle. Diabeetikkojen taudin kesto, potilaan sukupuoli, geneettinen ja etni­ kuolleisuus syöpäsairauksiin on viime vuosina vähen­ nen tausta sekä muut mahdolliset sairaudet hoitoineen tynyt, mutta se ei näyttäisi koskevan liikapainoisia (3). ovat sellaisia lisäsairauksien riskiä lisääviä tai vähen­ Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

9

Diabeteksen lisä­sairauksiksi voidaan lukea nykyisin sellaiset sairaudet, joiden ilmaantuvuus on selvästi lisääntynyt diabetesta sairastavilla muuhun väestöön verrattuna.

Tyypin 1 diabeteksessa lisäsairauksille altistavi­ na tekijöinä ovat yleensä kohonnut verensokeri eli hyperglykemia ja immuunivasteen muutokset. Vakavi­ en infektioiden, sairaalainfektioiden, tuberkuloosin ja trooppisten tautien määrä onkin lisääntynyt diabetesta sairastavilla (2).

Tyypin 1 diabetekseen liittyy jo lyhyen taudin­ keston jälkeen osteoporoosille altistava luuntiheyden pieneneminen (> 30 %). Sen taustalla on arveltu ole­ van C-peptidin väheneminen, joka vaikuttaa suoraan osteoklasteihin, sekä keliakia, D-vitamiinin puute ja naisilla varhainen kuukautisten lakkaaminen vaihde­ vuosina (menopaussi) tai miehillä testosteronin puutos (hypogonadismi) (4).

Hoitoväsymys vai lisäsairaus?

Silmänpohjakuvaukset kuuluvat rutiinitutkimuksiin, mutta kuulotutkimuksia tehdään todennäköises­ ti tarvetta harvemmin. Kuuloluiden pienten suon­

10

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Kuvat: Shutterstock

Joka kolmannella diabeetikolla todetaan ihomuutoksia. ten vaurioituminen ja hermoja suojaavan myeliinin väheneminen johtavat lievään kuulon heikkenemi­ seen. Se voi korostua ikääntymiseen liittyvän kuulon­ aleneman myötä (5).

Krooninen sairaus kuormittaa, joten on riski, että toimintakyvyn lasku tulkitaan virheellisesti hoitoväsy­ mykseksi. Muistisairaudet ja muut kognitiiviset häiriöt liittyvät pienten suonten vaurioitumiseen tai verenso­ kerien heittelyyn. Ahdistuneisuus, syömishäiriöt eri­ tyisesti nuorilla, skitsofrenia ja yleinen toimintakyvyn lasku ovat tavallisempia diabetesta sairastavilla kuin muulla väestöllä (2). Nämä oireet ja tilat tulisi tunnis­ taa mahdollisimman varhain pysyvän toimintakyvyn laskun ehkäisemisseksi.

Ihosairaudet diabeetikoilla tavallisia Joka kolmannella diabeetikolla todetaan ihomuutok­ sia. Hyperglykemia vaikuttaa paitsi verisuonten endo­ teeliin ja hermoihin, myös ihon uloimman kerroksen keratinosyytteihin ja sidekudoksen fibroblasteihin (6). Ihopolyyppien (esiintyvyys 70:100), ihon ja kyn­

sien kellastumisen, kutinan (3–49:100) sekä punajäkä­ vähentyneen glukoosin uudismuodostuksen ja lisään­ län (1-37:100) lisäksi ihon ja limakalvojen yleisimpiä tyneen insuliiniherkkyyden vuoksi sekä toisaalta komplikaatioita ovat bakteeri-infektiot, kuten karva­ hyperglykemiariski liian suuren glukokortikoidikor­ tupen tulehdukset, paiseet ja ruusu eli erysipelas, sekä vaushoidon vuoksi. Siksi autoimmuunisairauksien sieni-infektiot. Viimemainituista ylävartalolla useim­ säännöllistä kartoitusta suositellaan myös oireettomil­ miten ilmenevä hiivasienitulehdus savipuoli eli pityle diabeetikoille. riasis versicolor on harvinainen.

Autoimmuunisairauksien kertymistä samoille Diabetekseen liittyvistä säärten etupinnoilla ilme­ potilaille on selitetty ympäristötekijöillä, perimällä ja nevistä ihomuutoksista läiskäinen sidekudosrappeu­ immunologisilla tekijöillä. Perimän ja ympäristön vai­ ma eli necrobioisis lipoidica (3:1 000) on nuorilla naisilla kutusten merkitystä patogeneesissä tukee havainto, esiintyvä, herkästi infektoituva kollageenipuutos. että Suomessa on maailmanlaajuisesti suuri tyypin 1 Traumaperäinen dermopatia (40:100) näkyy säärien diabeteksen ja keliakian ilmaantuvuus. Molempien etupinnoilla ruskeina tai punertavina, epämääräi­ ilmaantuvuus on myös tasoittunut samanaikaisesti sinä laikkuina. Tämä enintään kosmeettista haittaa viime vuosina (9, 10). aiheuttava muutos on kivuton, ja Autoimmuunisairaudet ovat Autoimmuunisairauksien sitä esiintyy lähinnä vanhemmilla yleisempiä naisilla, mikä johtu­ säännöllistä kartoitusta miehillä retino-, nefro- ja neuropa­ nee sukupuolten välisistä eroista suositellaan myös tioiden yhteydessä. immuunivasteessa, kudosherk­ Diabeettiset rakkulat (bulla, 5:1 oireettomille diabeetikoille. kyyksissä, sukupuolihormoneissa 000) voivat olla hyvinkin näyttäviä ja mahdollisesti isänpuoleisesta jaloissa ja käsissä, mutta paranevat itsestään, mikä­ eli paternaalisesta perimästä ja epigenetiikasta (11). li eivät tulehdu. Diabetekseen liittyviä harvinaisia Monet autoimmuunisairaudet esiintyvät lievinä tai sidekudoksen kollageenihäiriöitä ovat hankinnainen jäävät diagnosoimatta. Nykyisen Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan kilpirauhassairauksia tulee perforoiva kollagenoosi ja kroonisen, vaikeahoitoisen seuloa aktiivisesti tyypin 1 diabeetikoilta mittaamal­ ihon kovettumataudin ylävartalolle, kasvoille ja käsiin la TSH-pitoisuus diagnoosivaiheessa ja myöhemmin aiheuttava Buchken skleroderma (6).

3–5 vuoden välein. Se tulee tutkia myös potilailta, Tyypin 1 diabetesta sairastavilla tavataan usein jotka saavat aiempaa enemmän hypoglykemioita autoimmuunipohjaista valkopälveä eli vitiligoa ja päl­ (1). Keliakiavasta-aineiden mittaamista suositellaan vikaljuisuutta, mutta myös psoriaasia (7). Psoriaasilla kaikilta tyypin 1 diabeetikoilta diagnoosivaiheessa ja tyypin 2 diabeteksella on geneettisiä yhteneväisyyk­ ja viiden vuoden välein kahdenteenkymmenenteen siä, ja taustalla on usein liikapainoa, insuliiniresistenssi ikävuoteen asti sekä silloin, kun potilas saa keliakiaan ja krooninen lievä tulehdustila (8). sopivia oireita, kuten ripulitaipumus, laihtuminen ja Autoimmuunisairaudet kasaantuvat anemia. Addisonin tautia epäiltäessä suositellaan tar­ Tyypin 1 diabeetikoilla on huomattavasti muuta kastamaan kortisolipitoisuus. Addisonin taudin oireita väestöä useammin muitakin autoimmuunisairauksia, ovat hypoglykemiataipumus, laihtuminen, hyperpig­ kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta, mentaatio, pahoinvointi sekä veren kohonnut kalium keliakia, mahan limakalvon sairaus atrofinen gastriitti ja alhainen natrium. ja B12-vitamiinin puute, lisämunuaiskuoren vajaatoi­ Diabetes kajoaa keuhkoihin minta (Addisonin tauti) tai hypogonadismi. Autoim­ Krooninen matala-asteinen tulehduksellinen tila sekä muunisairauksien esiintymistä samalla potilaalla hyperglykemian aiheuttamat keuhkojen pienten suon­ kutsutaan joskus myös autoimmuunipolyendokrino­ ten ja hermojen vauriot jopa kaksinkertaistavat tyypin patia 2:ksi (Autoimmune polyendocrinopathy syndrome 1 diabetesta sairastavien keuhkosairauksien riskin ja 2, APS2), Smithin oireyhtymäksi (Addisonin tauti + lisäävät merkittävästi myös tyypin 2 diabeetikkojen tyypin 1 diabetes tai kilpirauhassairaus) tai APS3:ksi riskiä (12). (tyypin 1 diabetes ja kilpirauhassairaus).

Diabeteksen pitkä kesto ja huono hoitotasapaino Autoimmuunisairaudet komplisoivat diabeteksen lisäävät selvästi astman, keuhkoahtaumataudin eli hoitoa. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja keliakia lisäävät COPD:n, kroonisen keuhkoputkentulehduksen eli hypoglykemian ja kilpirauhasen liikatoiminnan riskiä. bronkiitin ja keuhkolaajentuman eli emfyseeman ris­ Addisonin tautiin voi liittyä toistuvia hypoglykemioita Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

11

kiä tupakoimattomillakin diabeetikoilla muuhun väes­ töön verrattuna.

Lapsilla astman ja diabeteksen yhteys on erilainen.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan astmaan sairastu­ neilla lapsilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla astman riski on sen sijaan vähentynyt (13).

Yksilöllinen diabetes – yksilölliset lisäsairaudet Lisäsairauksien ilmaantumisen riski on jokaisella omanlaisensa. Suositusten mukaisen perusseurannan ohella lääkärin on hyvä pysyä valppaana – kysyä, kuunnella ja tutkia myös epätyypillisten tai uusien oireiden taustaa. Vähentämällä lisäsairauksien taakkaa voimme vaikuttaa oleellisesti potilaan elämänlaatuun ja ennusteeseen.

1. Diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 13.10.2019).

Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi 2. Harding JL, Pavkov ME, Magliano DJ, ym. Global trends in diabetes complications: a review of current evidence. Diabetologia 2019;62:3–16.

3. Harding JL, Andes LJ, Gregg EW, ym. Trends in cancer mortality among people with vs without diabetes in the USA, 1988-2015.

Diabetologia 2019 doi: 10.1007/s00125-019-04991-x.

4. Pujia A, Gazzaruso C, Montalcini T. An update on the potential role of C-peptide in diabetes and osteoporosis. Endocrine 2017;58:408–412.

5. Teng Z-P, Tian R, Xing F-L, ym. An association of type 1 diabetes mellitus with auditory dysfunction: a systematic review and metaanalysis. Laryngoscope 2017;127:1689–1697.

6. Lima AL, Illing T, Schliemann S, Elsner P. Cutaneous Manifestations of Diabetes Mellitus: A Review. Am J Clin Dermatol 2017;18:541–553.

7. Luisa Di Costanzo L, Fattorusso V, Mozzillo E, ym. Psoriasis in children with type 1 diabetes: A new comorbidity to be considered? Acta Diabetol 2017;54:803–804.

8. Lønnberg AS, Skov L, Skytthe A, ym. Association of psoriasis with the risk for type 2 diabetes mellitus and obesity. JAMA Dermatol 2016;152:761–767.

9. Harjutsalo V, Sund R, Knip M, Groop P-H. Incidence of Type 1 Diabetes in Finland. JAMA 2013;310:427–428.

10. Virta LJ, Saarinen MM, Kolho K-L. Declining trend in the incidence of biopsy-verified coeliac disease in the adult population of Finland, 2005-2014. Aliment Pharmacol Ther 2017;46:1085– 1093.

11. Ngo ST, Steyn FJ, McCombe PA. Gender differences in autoimmune disease. Front Neuroendocrin 2014;25:347–369.

12. George C, Ducatman AM, Conway BN. Increased risk of respiratory diseases in adults with Type 1 and Type 2 diabetes. Diab Res Clin Pract 2018; 142:46–55.

13. Metsälä J, Lundqvist A, Virta LJ, ym. The association between asthma and type 1 diabetes: a paediatric case-cohort study in Finland, years 1981-2009. Int J Epidemiol 2018;47:409–416.

EASD palkitsi Timo Otonkosken Euroopan diabetestutkimusseura (European Association for the Study of Diabetes, EASD) myönsi professori Timo Otonkoskelle Albert Renold -tiedepalkinnon.

Otonkoski sai palkinnon merkittävästä Langerhansin saarekkeisiin liittyvästä tutkimuksesta. Hän on ryhmineen tutkinut erityisesti insuliinia tuottavien saarekesolujen kehittämistä kantasoluista. Tällaisia soluja voidaan käyttää sairausmekanismien tutkimukseen ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen insuliinin puutokseen.

Otonkosken tutkimusryhmä on hyödyntänyt kantasoluteknologian ja genomin muokkauksen edistyneimpiä mahdollisuuksia. Ryhmä on selvittänyt näitä menetelmiä käyttäen useita yhdestä geenistä johtuvia beetasolujen toimintahäiriöitä.

Otonkosken palkintoluentoa kuunteli 15 000 EASD:n vuosikokouksen osallistujaa syyskuussa Barcelonassa.

Otonkosken artikkeli ”Mitä hyötyä kantasolututkimuksesta ja geenien räätälöinnistä on diabeetikolle?” on julkaistu Diabetes ja lääkärissä 4/2017, https://issuu.com/diabetes­ jalaakarilehti/docs/diab_ ja_laak_4_2017

12

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Kuva: Annika Rauhala

Timo Otonkoski

Diabeteshaaveita Jospa joskus joku kysyisi, miten voin, miten jaksan.

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi hoitaa vähemmän.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

minävoin.fi SAFI.DIA.18.04.0214a

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

13

Keskustelua

Jatkuvan glukoosinseurannan tulee kuulua diabeteksen hoitokäytäntöön MARKKU SARAHEIMO

LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Sisätautipoliklinikka, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto

STIG ATTVALL

MD, PhD, apulaisprofessori Diabeteskeskus, Sahlgrenska Universitetssjukhuset, ILKKA TIKKANEN JA TUULA TIKKANEN Göteborg, Ruotsi stig.attvall@medicine.gu.se

markku.saraheimo@hel.fi

Kaksi diabetesalan pohjoismaista vaikuttajaa, Markku Saraheimo ja Stig Attvall, ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa he kannustavat lääkäreitä ottamaan jatkuvan glukoosin­ seurannan osaksi diabeteksen hoito­ käytäntöä. Menetelmän tulisi heidän mukaansa kuulua jokaisen tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitoon, ja se on tarpeen myös osalle tyypin 2 diabetesta sairastavista.

Monen diabetesta sairastavan hoitokäytäntöön kuuluu edelleen verensokerin seuranta sormenpäästä verenso­ keriliuskoja ja verensokerimittaria käyttäen. Verenso­ kerin seuranta 4–10 kertaa päivässä on hyvän veren­ sokeritasapainon edellytys varsinkin, jos ihmisellä on joustava insuliinihoito pistoksin tai pumpulla.

Jatkuva glukoosinseuranta (sensorointi, continuous glucose monitoring, CGM) on kehittynyt viime aikoina sellaiselle tasolle, että se on korvannut sormenpää­ mittaukset tyypin 1 ja joidenkin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon olennaisena osana. Ruotsin ter­ veysministeriö (Socialstyrelsen) on tunnustanut tämän.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim päivitti diabe­ teksen Käypä hoito -suosituksen vuonna 2018. Suo­

14

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Me kannatamme vahvasti jatkuvan glukoosiseurannan käytön lisäämistä Suomessa ja Ruotsissa.

situksessa todetaan, että jatkuvaa glukoo­ sinseurantaa tulee tar­jota niille tyypin 1 diabetesta sairasta­ ville, joilla on toistuvia liian matalia ja liian korkeita verensokereita eli hypo- ja hyperglykemioita.

Jatkuvaa glukoosinseurantaa käyttävät tarvitsevat hyviä verensokeriliuskoja ja tarkkoja mittareita edel­ leen niitä tilanteita varten, jolloin verensokeri on hyvin matala tai korkea tai kun sensoroinnissa ilmenee tek­ nisiä tai digitaalisia ongelmia. Suurin osa tyypin 2 dia­ betesta sairastavista käyttää yhä verensokeriliuskoja.

Jatkuvaan glukoosinseurantaan liittyvä ohjeistus on Ruotsin hoitosuosituksissa keskeinen, ja menetel­ män merkitystä painotetaan voimakkaasti myös Suo­ men hoitosuosituksissa. Me kannatamme vahvasti jat­ kuvan glukoosiseurannan käytön lisäämistä Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka insuliinihoitoista diabetesta sairastava mit­ taisi verensokeria sormenpäästä säännöllisesti, ajoittai­ nen mittaaminen paljastaa vain pienen osan verensoke­ ripitoisuuden vaihtelusta ilman pitoisuuden muutosta ja sen suuntaa osoittavia nuolia (”trendejä”) tai varoi­ tuksia matalista ja korkeista verensokereista. Mene­ telmä ei huomioi verensokerin muutoksia mittausten välillä, ja sen takia insuliinimäärän arviointi ennen ruo­ kailua tuottaa diabetesta sairastaville toistuvasti ongel­ mia. Sormenpäästä mittaaminen on myös hankalaa

Vaikka insuliinihoitoista diabetesta sairastava mittaisi verensokeria sormenpäästä säännöllisesti, ajoittainen mittaaminen paljastaa vain pienen osan verensokeripitoisuuden vaihtelusta.

Omat kriteerit Tarkkoja lukuja siitä, miten paljon Suomessa on nykyisin jatkuvan glukoosinseurannan eli sensoroinnin käyttäjiä, on vaikea ellei mahdoton saada.

Diabetesliiton julkaiseman diabetesbarometrin 2019 mukaan sen saavat lapset pääsääntöisesti aina ja myös valtaosa tyypin 1 diabeetikoista.

Raskausdiabeetikoista tai tyypin 2 diabeetikoista sensorointia käyttää vain pieni osa.

Monella sairaanhoitopiirillä ja hoitoyksiköllä on omia kriteerejä jatkuvan sensoroinnin myöntämiseksi, mutta käytännöt vaihtelevat eivätkä perustu Käypä hoito -suosituksen myöntämiskriteereihin.

Sensorointipäätöksen tekee lääkäri yksilöllisen harkinnan mukaan.

- Viitteitä maantieteellisestä epätasa-arvosta on, sanoo Diabetesbarometrin kokoaja, kehittämispäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta. Myöntämättä jättämisen perusteluina on käytetty muun muassa sitä, että hoitotasapaino on jo riittävän hyvä tai että diabeetikko ei hyötyisi sensorista. Muita perusteluja ovat sensoroinnin kallis hinta tai käytettävissä olevien sensoreiden rajallinen määrä hoitoyksikössä.

Perusteluksi on myös mainittu asuinkunnan tai hoitoyksikön käytäntö olla myöntämättä sensoria.

Lähteet: Sari Kosken haastattelu ja Diabetesbarometri 2019, www.diabetes.fi/diabetesbarometri

ja tuottaa kipua, minkä takia monet välttelevät tiheää verensokerin mittaamista sormenpäistä (1,2).

Kaksi menetelmää Jatkuvaan glukoosinseurantaan on saatavilla kaksi erityyppistä menetelmää: 1) reaaliaikainen sensoroin­ ti (real-time continuous glucose monitoring, rtCGM) ja 2) ajoittainen sensorointi, jossa käyttäjä lukee kudosglu­ koosipitoisuuden lukijalaitteella (intermittently scanned

continuous glucose monitoring, isCGM). Reaaliaikaisessa rtCGM-seurannassa sensori mittaa glukoosia kudok­ sesta ja näyttää glukoosiarvoja viiden minuutin välein.

IsCGM-laite näyttää glukoosipitoisuuden minuutin välein käyttäjän pyyhkäistessä lukijalaitteella ja ilman pyyhkäisyjä 15 minuutin välein (3).

Molemmat menetelmät antavat tietoa senhetki­ sestä ja aiemmasta glukoositasosta koko vuorokau­ den ajalta. Ne myös näyttävät trendinuolien avulla, mihin suuntaan ja miten nopeasti glukoosipitoisuus on muuttumassa. IsCGM tarjoaa informaatiota, kun käyttäjä aktiivisesti skannaa sensoria lukijalaitteella tai puhelimellaan, johon on asennettu sovellus tätä varten.

Reaali-aikaisessa menetelmässä (rtCGM) informaatio tallentuu ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.

Jatkuvan glukoosinseurannan käyttäjä pystyy tar­ vittaessa tekemään nopeasti päätelmiä laitteen näyt­ tämän glukoosipitoisuuden ja muutoksen suuntaa osoittavien nuolien perusteella ja muuttamaan insulii­ niannoksiaan. Näin hän pystyy välttämään sekä hypoettä hyperglykemioita.

Glukoosikäyriä on mahdollista tarkastella yhdes­ sä hoitohenkilökunnan kanssa, mikä helpottaa rat­ kaisujen löytämistä hoidon ongelmakohtiin. Tämä voidaan tehdä myös etäyhteydellä. Yhdessä tarkastelu auttaa potilasta optimoimaan verensokeritavoitteessa Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

15

­ ietetyn ajan, vähentämään verensokerin vaihtelua v ja lyhentämään hypoglykemian kestoa. Nämä kaikki tekijät liittyvät vahvasti toisiinsa, ja niillä on suuri vai­ kutus diabetesta sairastavan elämänlaatuun.

Reaaliaikainen ja ajoittain pyyhkäisten luettava sensorointi kuuluvat edellä mainituista syistä hyvään insuliinihoitoon. Tätä puoltaa myös tutkimusnäyttö, jonka mukaan hypoglykemialla ja verensokerin vaih­ telulla on suuri merkitys diabeteksen lisäsairauksien ja diabetekseen liittyvän kuolleisuuden riskitekijöinä riippumatta HbA1c-tasosta (4,5).

IsCGM- ja rtCGM-menetelmät pystyvät molemmat tuottamaan objektiivisia mittaustuloksia “diabeetikon hoidon kolmion” osatekijöistä. Tulosten avulla on mah­ dollista asettaa tavoitteet tärkeille glukoositasapainon indikaattoreille (HbA1c, hypoglykemiat ja glukoosipi­ toisuuden vaihtelu eli variabiliteetti). Lisäksi laitteet näyttävät ajan, jonka verensokeri on tavoitteessa (time in range, TIR), sekä HbA1c-arvion (eHbA1c). TIR ilmoi­ tetaan prosentteina tai tunteina vuorokaudesta.

Sekä isCGM- että rtCGM-menetelmissä on mah­ dollista jakaa tietoa läheisille ja hoitohenkilökunnalle älypuhelimella. Tämä on osoittautunut tärkeäksi, kun kyseessä on lapsi tai yksinään asuva aikuinen, jolla on tyypin 1 diabetes.

Jatkuvan sensoroinnin kustannukset Sormenpäämittauksessa käytettävien mittausliuskojen hinta on vähäisempi kuin sensoroinnin hinta, käytet­ tiinpä sitten rtCGM- tai isCGM-menetelmää. Jatkuvan sensoroinnin menetelmistä isCGM maksaa noin kol­ masosan rtCGM:n kustannuksista.

Paremman sokeritasapainon hyödyt ovat ilmeiset sekä tyypin 1 diabetesta sairastavan ihmisen päivittäi­ sen hyvinvoinnin että elinmuutosten ehkäisyn kannal­ ta. IsCGM-sensorointilaite on kalibroitu tehtaalla, mikä helpottaa elämää sen kanssa. RtCGM-sensorointilaite pitää kalibroida sormenpäämittauksin päivittäin, jotta se toimii luotettavasti. Uusi rtCGM-menetelmä Dex­ com G6 on poikkeus edellä mainitusta. Se kalibroidaan sensorin asennuksen yhteydessä koodilla.

IsCGM-menetelmä (FreeStyle Libre -laite) sekä rtCGM-menetelmä (Dexcom G5- ja G6-laitteet) on hyväksytty EU:ssa insuliinin annostelun arvioimiseen ilman sormenpäämittauksella varmistamista. Myös Yhdysvaltain ylin lääkeviranomainen (Food and drug administration, FDA) on hyväksynyt ne.

16

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Jatkuvan sensoroinnin menetelmät eroavat siinä, että rtCGM-laitteen voi ohjelmoida hälyttämään sekä matalista että korkeista verensokereista. Tätä ominai­ suutta ei ole ainoassa saatavilla olevassa isCGM-mene­ telmässä.

Hälytysten vaikutuksista käydään keskustelua.

Tutkijat ovat raportoineet potilaiden kokemasta ”häly­ tysväsymyksestä” (alarm fatigue), jonka seurauksena osa potilaista on keskeyttänyt laitteen käytön (6). Häly­ tysväsymystä on esiintynyt, vaikka hälytystoiminto on mahdollista kytkeä käytöstä tarvittaessa tietyksi ajaksi.

Hälytystoiminto on tarpeellinen erityisesti niille, joilla on suuri hypoglykemian riski. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla hypoglykemian oireiden tun­ nistaminen on heikentynyt (7). Myös pienet lapset, raskaana olevat ja ne diabetesta sairastavat, joilla päi­ vittäinen glukoosinvaihtelu on suurta, hyötyvät häly­ tyksistä.

Päätös sensoroinnin aloittamisesta ja tietyn senso­ rointilaitteen hankkimisesta perustuu huolelliseen yksi­ lölliseen tarvearvioon. Eri laitteita toisiinsa vertailevia tutkimuksia tarvitaan lisää, ja niitä on tulossakin.

Markku Saraheimon ja Stig Attvallin kirjoitus on julkaistu englanniksi Ruotsin diabetesliiton verkko­ julkaisussa Dagens diabetes 29. toukokuuta 2019.

Kirjallisuus 1. Polonsky WH, Fisher L, Hessler D, ym. What is so tough about self-monitoring of blood glucose? Diabet Med 2014;31:40-46.

2. Ong WM, Chua SS ja Ng CJ. Barriers and facilitators to selfmonitoring of blood glucose in people with type 2 diabetes using insulin: a qualitative study. Patient preference and adherence 2014;8:237-246.

3. Ajjan RA. How Can We Realize the Clinical Benefits of Continuous Glucose Monitoring? Diabetes Technol Ther 2017;19:S27S36.

4. Rayman G. Glycaemic control, glucose variability and the Triangle of Diabetes Care. Br J Diabetes 2016;16(Suppl1):S3-S6.

5. Hirsch IB. Glycemic Variability and diabetes complications: Does it matter? Of course it does! Diabetes Care 2015 Aug; 38(8):1610-1614.

6. Shivers JP, Mackowiak L, Anhalt H ja Zisser H. ‘Turn it off!’: diabetes device alarm fatigue considerations for the present and the future. J Diabetes Sci Technol 2013;7:789–794.

7. Reddy M, Jugnee N, El Laboudi A, ym. A randomized controlled pilot study of continuous glucose monitoring and flash glucose monitoring in people with Type 1 diabetes and impaired awareness of hypoglycaemia. Diabet Med 2018; 35: 483–490.

Entistä tarkempi

Potilaasi saavat entistä tarkemmat tulokset päivittämällä FreeStyle Libre -lukulaitteensa ja FreeStyle LibreLink -sovelluksensa!3,4 Lue lisää: FreeStyleLibre.com/update

Potilaasi voivat tarkistaa glukoosiarvonsa vaivattomasti puhelimellaan, ilman rutiininomaisia sormenpäämittauksia.1,2 Lue lisää osoitteesta freestylediabetes.fi 1. Sormenpäästä on otettava pistonäyte verensokerimittarilla, kun verensokeritasot muuttuvat nopeasti, koska silloin soluvälinesteen glukoositasot eivät vastaa todellisia verensokeritasoja, tai jos mittausjärjestelmä varoittaa hypoglykemiasta tai lähestyvästä hypoglykemiasta, tai jos oireet eivät vastaa järjestelmän mittaamia lukemia.

2. FreeStyle LibreLink -sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä LibreView-palveluun, jonka toimittavat Abbott ja Newyu Inc. 3. Data on file, Abbott Diabetes Care, Inc. 4. FreeStyle Libre -suorituskykytaulukko FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. Tuotekuvia käytetään vain havainnoillistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellista hoitohenkilökuntaa, potilaita eikä potilastietoja. ADC-14693 v 1.0 06/19.

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

www.freestylediabetes.fi · 0800 555 500 Abbott Oy, Diabetes Care · Linnoitustie 4 · 02600 Espoo

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

17

Lääkäri ja farmasian ammattilainen ovat potilaan tärkeimmät lääketiedon lähteet

Tukea pitkäaikaissairaan lääkeneuvontaan PÄIVI KIVIRANTA

FT, kehittämissuunnittelija Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea paivi.kiviranta@fimea.fi

KATRI HÄMEEN-ANTTILA

Dosentti, FaT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ILKKA TIKKANEN JA TUULA TIKKANEN

Kuva: Shutterstock

Lääkärit kuuluvat edelleen internetin aikakaudella farmasian ammatti­­laisten ohella potilaan tärkeimpiin lääketiedon lähteisiin. Neuvonnan helpottamiseksi lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattiryhmille on koottu laadukkaita lääketiedon lähteitä Fimean sivuille.

Suomalaistutkimusten mukaan terveydenhuollon ammattilaiset – erityisesti lääkärit ja farmasian ammat­ tilaiset – ovat edelleen internetin aikakaudellakin väes­ tölle tärkeimpiä lääketiedon lähteitä (1-3). Ammattilai­ set tarvitsevat lääkeneuvonnan tueksi tietoa lääkkeistä.

Lääkeinformaatioverkosto on listannut ammattilaisten tueksi eri ammattiryhmille suunnatut lääketiedon läh­ teet (taulukko 1, sivu 20).

Tutustu lääkeneuvonnan materiaaleihin Fimean sivustolla Kansallinen lääkeinformaatioverkosto on julkaissut terveydenhuollon ammattilaisten tueksi materiaaleja, joiden tavoitteena on edistää pitkäaikaissairaiden lääkehoidon onnistumista ja lääkitysturvallisuutta. Materiaaleja on eri ammattiryhmien tarpeisiin: lääkäreille, hoitajille ja farmasian ammattilaisille.

Materiaalit löytyvät osoitteesta:

www.fimea.fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/laadukas-laakeinformaatio.

18

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Kuva 1. Lääkeinformaatioverkoston yhteistapaamiseen elokuussa 2019 Helsingin Säätytalolla osallistui yli neljäkymmentä verkoston jäsentä.

Tiedetään, että lääkeinformaatio on vaikuttavin­ ta, kun sitä annetaan potilaalle sekä kirjallisesti että suullisesti (4). Potilaan kanssa keskustelu lääkkeiden käytöstä, lääkehoidon tavoitteista sekä lääkitykseen liittyvistä ajatuksista ja huolista luo pohjan turvallisen lääkehoidon toteuttamiselle. Lääkeinformaatioverkos­ ton kuvaus terveydenhuollon ammattilaisten ja pitkä­ aikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa tekee myös potilaan oman, tärkeän roolin näkyväksi (taulukko 1).

Materiaaleja voi hyödyntää laajasti Materiaaleja toivotaan hyödynnettävän tietolähteinä ja työkaluina terveydenhuollon ammattilaisten työssä sekä perus- ja täydennyskoulutuksessa. Ne soveltuvat myös terveydenhuollon toimintayksiköihin ja potilas­ järjestöjen kehittämistyöhön. Erilaisiin yhteistyömal­ leihin voi tutustua yhteenvedossa, johon on koottu käytössä olevia ja kokeiltuja lääkeneuvonnan yhteis­ työmalleja (taulukko 1, sivu 20).

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

19

Materiaalit

Tavoite

Koosteet eri terveydenhuollon ammattilaisten lääke­ tiedon lähteistä ja työkaluista:

• Lisätä eri ammattilaisille suunnattujen lääketiedon lähteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta. Tavoitteena on, että työnantaja varmistaisi näiden tieto­ lähteiden saavutettavuuden ja koulutuksen niiden käyttöön.

• Lääkäreiden lääketiedon lähteet ja työkalut • Hoitajien lääketiedon lähteet ja työkalut • Sairaalafarmasian ammattilaisten lääketiedon lähteet ja työkalut • Apteekissa työskentelevien farmasian ammattilaisten lääketiedon lähteet ja työkalut Kuvaus terveydenhuollon ammattilaisten ja pitkä­ aikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa

• Luetteloihin on koottu suomenkielistä, virallisia hoitoohjeita tukevaa, luotettavaa lääketietoa (ilmaisia ja maksullisia).

• Tehdä näkyväksi eri terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa lääkehoitoprosessin kaikissa vaiheissa.

• Tukea moniammatillista yhteistyötä.

• Tukea pitkäaikaissairaan osallisuutta omassa lääkehoito­prosessissa.

​​​​​Yhteenveto käytössä olevista tai kokeilluista yhteistyö­ malleista apteekkien ja muun terveydenhuollon välillä

• Esitellä käytänteitä ja toimintatapoja lääkeinformaatio­ toiminnassa.

• Lisätä yksityisten apteekkien ja muun terveyden­ huollon toimintayksiköiden yhteistyötä.

Taulukko 1. Materiaalia pitkäaikaissairaan lääkeneuvonnan tueksi (www.fimea.fi)

Materiaalit täydentyvät vuoden 2020 aikana.

Tarkoituksena on muun muassa julkaista potilail­ le suunnattu selkokielinen turvallisen lääkehoidon opas. Siihen kootaan potilaille suunnatut lääketiedon lähteet. Lääkeinformaatioverkosto toivoo palautetta materiaaleista, joita päivitetään säännöllisesti.

Mikä Lääkeinformaatioverkosto?

Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto perus­tet­tiin edistämään vuonna 2012 julkaistun lääkeinformaa­ tiostrategian tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia (5).

Verkostossa toimii viisi moniammatillista työ­ryhmää ja näiden lisäksi viestintätiimi. Mukana on myös useita lääkkeiden käyttäjiä edustavia järjestöjä, kuten Diabe­ tesliitto. Fimea koordinoi Lääkeinformaatioverkoston työtä, jossa toimii noin 120 jäsentä noin 60 eri organi­ saatiosta (kuva 1, sivu 19). Lääkeinformaatioverkoston työ on avointa ja julkista.

20

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Lisätietoja: Laadukas lääkeinformaatio -materiaali: www.fimea. fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/ laadukas-laakeinformaatio tai https://www.innokyla.fi/web/hanke167840 Seuraa Lääkeinformaatioverkoston toimintaa tilaamalla Lääkeinformaatioverkoston uutiskirje www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/uutis­ kirjetilaus Kirjallisuus 1. Närhi U, Helakorpi S. Sources of medicine information in Finland. Health Policy 2007;84:51–57.

2. Hämeen-Anttila K, Aarnio H, Airaksinen M, Ojala R, PohjanoksaMäntylä M. Lääkeneuvonnan ja potilaille suunnatun kirjallisen lääkeinformaation vaikuttavuus: Katsaus. Dosis 2019;1: 70–88.

3. Mononen N, Airaksinen MSA, Hämeen-Anttila K, Helakorpi S, Pohjanoksa-Mäntylä M. Trends in the receipt of medicines information among Finnish adults in 1999–2014: a nationwide repeated cross-sectional survey. BMJ Open 2019;9:e026377 4. Hämeen-Anttila K, Jyrkkä J, Enlund H, Nordeng H, Lupattelli A, Kokki E. Medicines information needs during pregnancy – A multinational comparison, BMJ Open 2013;3:e002594 5. Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön: Lääkeinformaatiotoiminnan nykytila ja strategia vuoteen 2020. www.julkari.fi/handle/10024/126291

Ohjaa asiakkaasi D-opiston verkkokurssille Huomaatko potilaassasi hoitoväsymystä, uuden diagnoosin aiheuttamaa hämmennystä tai vaikkapa elintapojen muuttamisen tarvetta? Ehdota hänelle Diabetesliiton verkkokursseja.

Tyyppi 1 tasapainoilee

Oman diabeteshoitajan ja -lääkärin antamaa ohjausta tukeva verkkokurssi aikuisille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on jo kokemusta diabeteksen kanssa elämisestä.

Hinta 20 euroa.

Tyyppi 2 tutuksi

Vastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot voivat perehtyä r­ auhassa ja omaan tahtiinsa kurssin monipuoliseen sisältöön kuuden kurssi­ viikon aikana. Hinta 20 euroa.

Raskausdiabeteksen jälkeen

Verkkovalmennus raskausdiabeteksen aiemmin sairastaneille, uusi kurssi käynnistyy kahden kuukauden välein. Maksuton.

Hyvää oloa odotukseen

Kurssilla odottava äiti saa syömiseen, liikkumiseen, lepoon ja rentoutumiseen liittyviä vinkkejä. Uusi kurssi alkaa kuukauden välein. Maksuton.

Katso myös muut verkkokurssimme:

www.diabetes.fi/kurssit

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka on vuoden diabetesvaikuttaja

Kuva: Janne Viinanen

Suomen Diabetestutkijoiden ja diabetologien yhdistys on valinnut vuoden diabetesvaikuttajaksi Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan.

Pirjo Ilanne-Parikka Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Pirjo Ilanne-Parikka on pitkäaikainen diabetesvaikuttaja, jolla on laaja-alainen ja syvällinen näkemys diabeteksen hoidosta ja sen uudistamisesta.

Hän on tehnyt pitkään läheistä yhteistyötä diabetes­ ammattilaisten, diabetesta sairastavien ja järjestöjen kanssa. Hän on välittänyt diabetestietoa niin alan perusteoksen, Diabetes-kirjan, päätoimittajana ja kirjoittajana kuin keskustelijana mediassakin. Hän on kokenut diabetes­ kouluttaja ja arvostettu luennoitsija diabetesalan kokouksissa. Hän on ansioitunut myös diabetestutkimuksessa.

Ilanne-Parikka itse sanoo, ettei ole yhtä yksittäistä saavutusta, jota hän itse pitäisi uransa kohokohtana.

- Vuosien saatossa eri asiat ovat olleet merkityksellisiä ja tärkeitä. Olen saanut olla mukana monessa diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa kehittävässä hankkeessa ja verkostoitua alan huippuosaajien kanssa. Toisaalta diabeteksen hoito on kehittynyt valtavasti lähes neljänkymmenen vuoden lääkärinurani aikana.

Asiakaslähtöisyyden puolestapuhuja Jo opiskeluaikoina Ilanne-Parikka oli kiinnostunut sekä kansanterveystieteestä että sairauksien ehkäisyn ja hoidon kokonaisuudesta. Nämä mielenkiinnon kohteet hän yhdisti syventävissä opinnoissa, jotka hän teki lääketieteen psykologiasta. Hän on soveltanut kokonaisvaltaisen ja asiakas­lähtöisen hoidon periaatetta sekä moniammatillista

22

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

työotetta Diabetesliitossa niin potilaille suunnatuilla kursseilla kuin ammattilaisten koulutuksessakin.

- Edelleenkin tapaan ihmisiä, jotka muistelevat lämmöllä vuosien takaisia kohtaamisia ja niissä tapahtuneita merkityksellisiä asioita, Ilanne-Parikka sanoo.

- Myös pitkäaikaiset, useat yli kahdenkymmenen vuoden pituiset potilassuhteet yksityislääkärinä ja niissä koetut haasteet, onnistumiset – ja joskus epäonnistumisetkin – ovat olleet merkityksellisiä omassa työssäni ja kehittymisessäni.

Osallistuminen suomalaiseen, uraa uurtaneeseen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimukseen eli Diabetes Prevention Study (DPS) -tutkimukseen tutkijana ja siitä poikinut väitöskirja olivat tietysti iso henkilökohtainen asia ja saavutus Ilanne-Parikan uralla.

DPS-tutkimus ja hieman myöhemmin julkaistu US Diabetes Prevention Program DPP loivat perustan ei vain Suomen, vaan usean muunkin maan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmille. DPS-tutkimuksesta poikivat myös suo­ malainen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma toteuttamishankkeineen. Nyttemmin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn tutkimus on jatkunut Stop-Dia-hankkeessa, joka vie ehkäisyn käytäntöjä digiaikaan ja perusterveydenhuoltoon.

Diabetesrekisteri syntymässä vihdoin Ilanne-Parikka on viime vuosina edistänyt digitaalisten työkalujen, kuten Diabetestalon ja diabetesrekisterin kehittämistä. Kahdenkymmenen vuoden kypsyttelyn jälkeen näyttää siltä, että rekisteri saadaan aikaiseksi osana terveydenhuollon kansallista laaturekisteriä.

- Onhan se käsittämätöntä, että diabeteksen hoidon ­resurssit, järjestäminen ja kehittäminen perustuvat enemmän mutu-tuntumaan kuin tiedolla johtamiseen, vuoden diabetesvaikuttaja ihmettelee. Hän on huolissaan myös Käypä hoito -järjestelmän rahoituksen ja toiminnan jatkuvuudesta.

Vuoden Diabetesvaikuttaja -palkinto jaettiin Valtakunnallisena diabeteskoulutuspäivänä marraskuussa. Kyseessä on järjestyksessä toinen Vuoden diabetesvaikuttaja -palkinto.

Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry on Diabetes­ liiton ammatillinen jäsenyhdistys.

SAFI.DIA.19.05.0226a

Diabeteselämää.fi

on potilasmateriaalien koti.

Diabeteselämää.fi-sivulta tilaat käden käänteessä potilasoppaat hoidonohjauksen tueksi.

Potilasmateriaalien lisäksi löydät sivulta tuoreinta tietoa työsi avuksi.

Tervetuloa tutustumaan!

Sanofi Oy, p. 0201 200 300, sanofi.fi

Diabeteselämää.fi Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

23

HUS rakensi Munuaistaloon laajan palvelukokonaisuuden

Omilla digipoluilla VIRPI RAUTA

Nefrologi, LT, EMBA, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys Projektipäällikkö Munuaistalo, Terveyskylä HUS tietohallinto, sähköiset asiointipalvelut virpi.rauta@hus.fi

HUS on luonut Munuaistaloon maailmanlaajuisestikin katsoen poikkeuksellisen laajan digitaalisen hoitopolkuverkoston munuaispotilaita varten. Poluille ohjataan munuaisklinikalta, ja palvelut ovat toistaiseksi vain HUSin potilaiden käytössä

Kotidialyysiyksikkö edelläkävijänä

Kuva: Shutterstock

Digitaalisia sovelluksia käytetään paitsi potilaiden omaseurannassa, myös yhä enemmän erikoissairaan­ hoidossa tukemaan potilaan hoitoa, helpottamaan potilaan ja ammattilaisten välistä viestintää ja paranta­ maan potilasturvallisuutta. Munuaispotilaille on maa­ ilmalla tarjolla toistaiseksi ollut lähinnä ruokavalioon liittyviä sovelluksia ja potilasjärjestöjen tai terveyden­ huolto-organisaatioiden yleiseen tiedon levittämiseen tarkoitettuja sivustoja.

Terveyskylä (www.terveyskyla.fi) on Suomessa yliopistosairaaloiden yhdessä luoma erikoissairaanhoi­ don palvelu, jossa on kaikille avointen sivustojen ohella ammattilaisten palveluportaali (TerveyskyläPRO) sekä potilaiden hoitoon tarkoitetut digitaaliset hoitopolut.

24

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

HUSin vatsakeskuksen kotidialyysiyksikössä on jo vuodesta 2016 alkaen käytetty digitaa­ lisia palveluita osana kotidialyysipotilaiden hoitoa. Potilailla on ollut mahdollisuus etä­ vastaanottoihin, ja vatsakalvodialyysipotilai­ den dialyysikoulutuksen apuna on käytetty 4G-yhteydellä toimivaa, potilaille lainattavaa tablettitietokonetta. Siihen on ladattu vatsa­ kalvodialyysin hoidon yksityiskohtaiset ohjeet. Näistä ensimmäisistä sähköisistä ter­ veydenhuoltopalveluista (eHealth) saatiin hyvää kokemusta, ja sen perusteella pidettiin tärkeänä kehittää laajamittaisempia eHealthpalveluita.

Terveyskylän Munuaistalon (www.munu­ aistalo.fi) kaikille avoimet sivut julkaistiin viiden yli­ opistosairaalan yhteistyönä keväällä 2018. HUSissa päätettiin aloittaa Munuaistalon digitaalisten hoito­ polkujen rakentaminen heti sen tultua mahdolliseksi.

Ensimmäiset HUSin Munuaistalon digitaaliset hoito­ polut avattiin käyttöön loppuvuodesta 2018.

Munuaispotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja kasvavan potilasmäärän tutkimusten ja seurannan järjestäminen nykyisin henkilöstöresurssein vaatii uudenlaisia toimintamalleja. Potilaiden ohjaaminen yksilöllisesti parhaaseen dialyysihoitoon vaatii sekä potilaalta että henkilökunnalta runsaasti aikaa ja tois­ toa. Elinsiirto on niihin soveltuville potilaille paras mahdollinen loppuvaiheen munuaissairauden hoito.

Copyright HUS

Kuva 1. DiaMyn - kotidialyysin digihoitopolut.

Taulukko 1. Terveyskylän Munuaistalon digitaaliset hoitopolut HUSissa: Potilaskäytössä olevat polut: • Munuaisen luovuttajan polku • Keskushemodialyysipotilaan polku • DiaMyn – dialyysin digihoitopolku - Dialyysihoitomuodon valinnan polku - Kotihemodialyysin polku - Vatsakalvodialyysin polku Valmisteilla olevat polut: • Elinsiirtoon valmisteleva polku • Elinsiirron saaneen potilaan polku

Suomessa on viime vuosina panostettu paljon munu­ aissiirtojen lisäämiseen myös eläviltä luovuttajilta.

Digitaalisten palvelujen ajateltiin sopivan predialyysija dialyysipotilaiden, munuaisen luovuttajien ja elin­ siirtopotilaiden seurantaan erityisen hyvin (taulukko 1).

Dialyysihoitomuodon valinnan ohjauksen ja koti­ dialyysipotilaiden polkujen kokonaisuus (DiaMyn, kuva 1) sisältää kaiken dialyysihoitomuotoihin liitty­ vän potilaan tarvitseman tiedon. Potilaan käytössä on dialyysihoitomuodon valinnan avuksi navigaattori, joka antaa potilaan vastausten perusteella alustavan arvion potilaalle sopivista hoitomuodoista.

Polulla on useita videoita, joilla kotidialyysihoi­ dossa olevat potilaat kertovat omista dialyysihoito­ muodoistaan. He vastaavat videolla kysymyksiin, miksi päätyivät valitsemaan kyseisen hoitomuodon, mikä dialyysin aloittamisessa oli vaikeaa ja kuinka he sopeutuivat hoitoon. Vertaistarinoiden lisäksi ammat­ tilaiset, muun muassa psykoterapeutti ja ravitsemus­ terapeutti, antavat katsojalle ohjeita. Poluilta löytyy kaikki potilaan tarvitsema tieto munuaispotilaan sosi­ aalietuuksista, ravitsemuksesta, laboratorionäytteiden ottamisesta ja tulkinnasta sekä vastaanottokäynneille valmistautumisesta. Lisäksi poluilla on oirekyselyitä ja tietoturvattu viestikanava hoitohenkilökunnan ja poti­ laiden yhteydenpitoa varten. Lisäksi etävastaanotoille pääsee polkujen kautta helposti.

HUSin Munuaistalon digitaalisille hoitopoluille potilas ohjataan aina munuaispoliklinikalta. Polut, toi­ sin kuin Munuaistalon avoimet sivustot, eivät siis ole nähtävissä muille käyttäjille. Poluille potilas pääsee ohjauksen jälkeen kirjautumaan vahvan tunnistautu­ misen kautta mobiilivarmenteella tai pankkitunnuk­ silla.

Potilaat kiittävät Ensimmäiset potilastyytyväisyyskyselyt DiaMyn-pol­ kujen käyttäjille tehtiin elokuussa 2019, ja palaute oli kiittävää. Erityisen hyväksi on nähty, että polut ovat käytettävissä milloin tahansa, sisältöihin voi tutustua toistuvasti, tiedot ovat poluilta helposti löydettävissä, Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

25

kieli on ymmärrettävää ja sisältö on monipuolista. Dia­ lyysihoitomuodon valinta on useimmille potilaille vai­ keaa. Erityistä kiitosta potilaat ovat antaneet siitä, että he voivat tutustua hoitomuodon valintaan liittyviin videoihin ja muuhun materiaaliin yhdessä läheistensä kanssa ja halutessaan useita kertoja.

Kun potilas on lopulta yhdessä nefrologin kanssa vastaanotolla valinnut hoitomuotonsa, potilaalle ava­ taan vastaava polku. Sillä hän pääsee tutustumaan tulevaan hoitomuotoonsa vieläkin syvällisemmin.

Poluilla on muun muassa yksityiskohtaiset, vaihe vaiheelta etenevät ohjeet kotidialyysilaitteen käytöstä ja kotidialyysin tekemisestä kuvin ja tekstein. Näihin potilas pääsee tutustumaan jo ennen varsinaisen dia­ lyysihoidon aloittamista. Näin hän on jo valmistau­ tunut ja saanut käsityksen lähikoulutuksen sisällöstä saapuessaan dialyysikoulutusjaksolle.

Munuaisen luovuttajan polku on myös ollut käy­ tössä loppuvuodesta 2018 alkaen. Tämä polku palvelee kaikkia niitä, jotka harkitsevat toisen munuaisensa luo­ vuttamista munuaissairaalle potilaalle.

Viimeisimpänä on käyttöön otettu keskushemo­ dialyysipotilaiden polku. Tämän polun myötä kaikilla HUS-alueen dialyysipotilailla on mahdollisuus pääs­ tä digitaalisille poluille käytön laajetessa HUS-alueen kaikkiin dialyysiyksiköihin vuoden 2020 alussa.

Rutiinit uusiksi Digitaalisten palvelujen käyttöön ottaminen edellyttää sairaalassa toiminnan muutosta. Munuaispotilaiden polkujen kehittämisessä on alusta lähtien ollut muka­ na sekä potilaita että henkilökunta, joka palvelua sai­ raalassa lopulta käyttää. Digipalvelut täydentävät sairaalassa annettavaa potilasohjausta ja vähentävät puhelinsoittojen ja vastaanotolla tapahtuvien kontrolli­ käyntien määrää. Digitaalisilla poluilla tehtävä seuran­ ta on uudenlaista toimintaa, joka on istutettava osaksi jokapäiväistä työtä. Samalla on luovuttava osasta van­ hoja rutiineja.

Vaikka munuaispotilaiden polut on saatu hyvin myös iäkkäiden potilaiden käyttöön, menee vielä aikaa, ennen kuin kaikkien potilaiden voidaan olet­ taa olevan digitaalisten palvelujen käyttäjinä – siksi perinteisiä potilasseuranta- ja ohjausmalleja tarvitaan edelleen. Hoitohenkilökunnan ei tarvitse huolehtia ohjausmateriaalin ajantasaisuudesta ja jakamisesta digitaalisia polkuja hyödyntäville potilaille. He voivat olla varmoja, että kaikki tarvittava tieto on potilaan käytettävissä.

26

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Taulukko 2. Digitaalisten polkujen hyötyjä.

Hyödyt potilaalle: • tasalaatuinen tieto kaikille potilaille • kaikki tarvittava tieto samassa paikassa • tieto monipuolisessa muodossa: videoita, tekstejä, linkkejä, testejä, kyselyitä • ajasta ja paikasta riippumatta saatavilla, tarvittaessa toistuvasti • mahdollisuus tutustua tietoon yhdessä läheisten kanssa • omaan hoitoon ja seurantaan osallistuminen • helppo yhteydenpitokanava hoitavaan henkilökuntaan.

Hyödyt ammattilaisille: • potilaan täyttämät esitieto- ym. lomakkeet • varmuus siitä, että potilaalla käytettävissä kaikki tieto • tasalaatuinen tieto kaikille potilaille • paperilla olevan tiedon jakamisen väheneminen • soittojen väheneminen • toimii myös henkilökunnan perehdyttämisen välineenä.

Munuaispotilaita varten suunnitellut digitaaliset hoitopolut toimivat myös uuden hoitohenkilökunnan perehdyttämisessä erinomaisesti.

Olemme vasta alkumatkassa Digitaaliset polkumme ovat olleet käytössä vajaan vuoden ajan. Polkuja kehitetään potilaiden ja henki­ lökunnan palautteen perusteella jatkuvasti. Käyttäjien tyytyväisyys polkuihin on hyvä. Polkujen käytöstä on selviä hyötyjä sekä potilaille että ammattilaisille erikoissairaanhoidossa (taulukko 2). Vasta pidemmän seurannan jälkeen näemme, tuottavatko polut myös muita toivottuja vaikutuksia: ohjaavatko polut dialyy­ sihoitomuodon valintaa, vähenevätkö päivystyskäyn­ nit, komplikaatiot ja akuutit dialyysin aloitukset ja voi­ siko dialyysikoulutukseen käytettyä aikaa lyhentää.

Digitaaliset palvelut ovat tulleet erikoissairaan­ hoitoon jäädäkseen, ja niiden edelleen kehittäminen potilaiden ja henkilökunnan yhteistyönä on tärkeää.

Munuaistaloon rakennetuista digitaalisista hoitopo­ luista voisi olla hyötyä muillekin sairaanhoitopiireille Suomessa.

Sinulle ammattilainen

Käytännönläheisiä aineistoja ohjaustyösi tueksi Pysäytä esidiabetes ja ehkäise tyypin 2 diabetesta

Pidä itsestäsi huolta ja ole esimerkkinä lapsellesi

Lasten ja nuorten diabeteksen

Aikuisten diabeteksen

tamatonta

jugur ttia yksi saksanpähk tissa % rasvaa 15 argariinia lä kasvim 60 %) (rasvaa

●

Puoli kiloa

noilla: Näillä valin aa 21 % kovaa rasv (noin 50 g) a energiast kcal noin 2 100

kasviksia pä

– helposti

●

jugur ttia amatonta Maust 2,5 %) (rasvaa a 30 % ssa rasva Juusto sviöljyseosta lä voi-ka Leiväl 75 %) (rasvaa

●

Marjoja iltajug

ja halvalla

Marjoja aamup

uuroon

Perun

Leiväl

öljyä sissa 2 tl rasvatonta argariinia ja kasvim maitoa 60 %) (rasvaa lihassa ullien jauhe % rasvaa 7 argariinia lä kasvim Leiväl 60 %) a ja (rasvaa maitorahka uuassa ttia Jälkir onta jugur maustamat %) 2,5 (rasvaa

Kasvik amuusissa Perun

●

Hedelmät välipalana ja/tai jälkiru okana

½ kg

●

-Kuulut

Porkkanasuik aleita ja kaaliraastetta lämpimällä aterialla

todettu

Onko

Lihap

iinia ka: kasvimargar - pohjassa %) a 2,5 %) 60 (rasvaa ttia (rasva a 13 %) essä jugur a (rasva - täytte tuorejuusto ja kevyt

Tomaatti leipien

päälle Vihreä vaihto

ehto ● Sulata pakasteparsa kaalia noin puoli tuntia huone en­ lämmössä tai hetki mikro­ aaltouunissa . Kypsennä öljyssä pannu lla.

Piirak

juustoa sa sulate Keitos 22 %) (rasvaa a 30 % ssa rasva Juusto sviöljyseosta ä voi-ka Leivill 75 %) (rasvaa

tta asvasekoite sa kasvir 15 %) (rasvaa a 15 % ssa rasva iinia kasvimargar 60 %) (rasvaa

Keitos

a 30 % ssa rasva seosta voi-kasviöljy 75 %) (rasvaa

Juusto ä Leivill

a 15 % ssa rasva iinia kasvimargar 60 %) (rasvaa

Juusto ä Leivill

●

Toimi nta riskiluok ohjeet kaa

aaste

Raasta kaali esimerkiksi juustohöylällä.

Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää kaaliraasteen joukkoon.

Anna maustu a muutam a tunti jääkaap issa. Säilyy jääkaapissa 2–3 päivää.

½ kg

Jos sinu n 0 kuu lla ei ole luville tamia todettu onge : päivittäis lmia ja pyst jaloissa diab yt etek terapiap estä huollosta itse huolehtim sen aihe alve , et tarv aan jalko utitse sään Jos sinu luita. jen nöllisiä ongelmia lla on jaloi jalkassa arvion , tarvitset terv muita, hoito tilan a vaat eydenhuo Jalkojenh teesta. llon amm ivia attilaisen ottokäyn oitajan tai jalkatera tien tarp peutin eesta: arvio vast ___________ kuukaude aann väle in.

rasva ttymätön eli tyydy pehmeä t rasva tyydyttyny kova eli

3075 | AM

●

malla

helpoin kaalir

800 g keräka alia Kastike: ½ dl omena valkoviinietikktai aa ½ dl vettä ½ dl öljyä 2 tl sokeria ripaus mustap ippuria

 Riskil – kohtauokka 1 lainen

pienen riskin ryhm jaloissa tunnon ään, jos sinu heikenty lla ei ole mistä. muita,

sinulla

Kuulut tähän riskiryhm heikenty nyt. ään, Onko

ww w.dia

sinulla

 Kyllä,

muita,

hoitoa

a, mutt a ei reum nivelmuu an aihe toksia utta

 muu

diabet sairast esta aville

riski

jos jalko

vaativia

 vaik mitä eus  kyns hoitaa jalkoja iongelmi itse  ihos a tai -sair airaus auksia  reum

jesi tunt

o on

ongelmia

?

mia

______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ _____ ______________ ______________

irauksia ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________ _______ ______________ ______________ ______________ ______________ ______ ______________ ______________ _

... tai kalliim Helpoista

Juusto ä Leivill

iarvio

hoitoa  Kyllä, vaativia mitä ongelmia  vaikeus ? hoitaa  jalkoja kynsiong itse elmia  tai -sair ihosairau auksia s  kovettum ia tai käns  jalkaterä n tai nilka iä  varp n nive aiden lten asen tai nilka  katk tovirheitä n nive okävely lten jäyk  muu kyyttä diabetek  nive sen lisäs lreuma airaus ______________  muita ______________ _______  muu liikuntaelinsa

10/2018

80 %) ka: (rasvaa ssa voita jugur ttia - pohja essä ruoka - täytte 10 %) ja a 28 %) (rasvaa a (rasva tuorejuusto

Piirak

●

lat

n risk

●

a kevytmaito amuusissa voita 1,5 %) ja (rasvaa 80 %) (rasvaa lihassa ullien jauhe Lihap % rasvaa 17 sviöljyseosta lä voi-ka Leiväl 75 %) a (rasvaa maitorahka 35 %) uuassa (rasvaa Jälkir a kerma ja kuohu

es ja ja

Jalkoje

Tämä lom riskitek ake auttaa sinua ijöitä. ja Niiden sinulla perustee hoitohenkil on saa ökuntaa da jalk lla mää Tutkima oihi arvioim vai joho lla jalkojen n pitkäaik ritetään jalk aan ja ainen kosk nkin koh haava. ojen riskiluo tunnistamaa mukaan onneen etustunto kka. Se n saad hoitopa ennusta jalkaongelm ikkaan riskin luokista aan selville, ien a, mill ja pyy ainen dä tutk 1-2-3. Jos jalk kuuluvatko riski imusta. jalkasi ojesi tunt  Ris oa ei ole vähäisen risk tutkittu in – kiluokka , ota täm luokkaan 0 0 pieni ä lomake riski

urttiin

inä

Jugur ssa Juusto

Diabet

ivässä

Toimint riskiluo aohjeet kkaan 1 kuulu

Tutki jalka si päiv voisiko joku autt ittäin. Jos se hoitopaik ei aa sinu a. Ota onnistu, miet assa asia esiin Diabetek . i, sen takia myös peutti tutkii on tärk jalkojesi eää, kerran terveyde että jalka vuod tera ntilan Jos sinu essa. vähintää ongelmia lla on jaloi n ssa arvion , tarvitset terv muita, hoito tilan a vaat eydenhuo Jalkojenh teesta. llon amm ivia oitajan ottokäyn attilaise tai jalkatera n tien tarp peutin eesta: arvio vast ___________ kuukaude aann väle in.

betes.f

i

ville:

AM 1/2019

tonta maus

Pienetkint valinna t va vaikutta

9094 | AM 3 2019

9097 | AM 3 2019

9091 | AM 3 2019

Rasva

raskausdiabeteksen jälkeen

9090 | AM 3 2019

ehkäisyn avaimet

noilla: Näillä valin aa 7 % a rasv ● kova 15 g) a (noin energiast kcal 1 800 ● noin

Hyvän hoidon avaimet

hyvän hoidon avaimet

Kakkostyypin

3061 |

hyvän hoidon avaimet

Hyvän hoidon muistilistat ja ohjauslehtiset Liisa Heinonen

Laps

DIA BETE

en di

S

abet Opas

ja

es – perh eelle

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan p. 03 2860 111 diabetesliitto@diabetes.fi www.diabetes.fi

– ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa ISBN 978-952-486-218-9

Jalkojen

OMAHOITO

2013

| AM

9 2 201

tes iabe lle e en d Laps as perhe – Op

ISBN

978-9

86 52-4

-225-7

Oppaat ja käsikirjat

Tutustu myös muihin tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:

www.diabetes.fi/d-kauppa

Perusopas Tyypin 2 diabetes ◆

Diabeteshoitajat Lihavuusleikatun ruokavalio:

Tue muutoksissa, seuraa säännöllisesti MARJO RANTALA

Marjo Rantala TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kymenlaakson keskussairaala Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote marjo.rantala@kymsote.fi

Säännöllinen ateriarytmi ja pienet annokset luovat perustan lihavuusleikatun ruokavaliolle. Ruokavalion laatu muuttuu yleensä leikkauksen jälkeen siitä, mihin asiakas on aiemmin tottunut. Säännöllinen seuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset ongelmatilanteet.

Lihavuusleikkauksen jälkeisessä ruokavaliossa olen­ naista ovat pienet ateriat säännöllisin väliajoin. Annos­ koko on tyypillisesti noin kaksi desilitraa. Yleensä aterioita on kuusi kertaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä pari välipalaa (kuva 1). Näi­ den ajankohdat vaihtelevat yksilöllisesti.

Riittävä proteiinin, kuidun, nesteen ja pehmeiden rasvojen saanti tukee laihtumisessa. Kaikille lihavuus­ leikatuille suositellaan pysyvästi päivittäistä moni­ vitamiini-, B12-vitamiini-, kalsium- ja D-vitamiinilisää.

Muiden vitamiini-hivenainelisien tarve arvioidaan yksilöllisesti seurantakäynneillä.

Proteiinin lähteitä joka aterialle Ruokavalion laatu painottuu lihavuusleikkauksen jälkeen aiempaa proteiinipitoisemmaksi, eli jokaiseen ateriaan kuuluu jotakin seuraavista: maitovalmistet­ ta, kalaa, kanaa, kasviproteiinin lähdettä tai punaista lihaa. Joskus lihavuusleikattu tarvitsee erityisiä prote­

28

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

iinivalmisteita, mikäli hän ei saa päivän aikana koottua tavanomaisista ruoka-aineista riittävästi proteiinia.

Vastaanotolla käytettäväksi ohjausmateriaaliksi sopii esimerkiksi Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen RTY:n Ruokailu lihavuusleikkauksen jälkeen -esite, joka sisältää konkreettisia esimerkkejä päivän ruokailuista ja muun muassa taulukon proteiinin saannin arvioimi­ seen. Lisäksi Maito ja Terveys ry:n maksuton Proteiinin ja kalsiumin lähteitä -esite sopii materiaaliksi proteiinin saannin arvioimiseen.

Kasvisten osuus ruokavaliosta vähenee lihavuusleikkauksen jälkeen huomattavasti.

Kuitulisä usein tarpeellinen Kasvisten osuus ruokavaliosta vähenee lihavuusleik­ kauksen jälkeen huomattavasti. Välipalalla voi yleensä syödä vain puolikkaan hedelmän, jotta voi sisällyttää aterialle myös jotakin proteiinipitoista. Kasvisten ja myös leivän määrän vähentyessä riittävään kuidun saantiin tulee kiinnittää huomiota. Riittävän kuidun saannin tarkastelemiseen sopii esimerkiksi Diabetes­ liiton Monta syytä syödä kuitua -esite. Yleensä ruoka­ valioon on tarpeen sisällyttää 2–3 ruokalusikallista kuitulisää, kuten lesettä.

Nesteen saanti jää helposti niukaksi Lihavuusleikatuilla nesteen saanti saattaa jäädä liian vähäiseksi. Lihavuusleikatut eivät välttämättä tunnis­ ta janontunnetta kuten ennen leikkausta, ja sen vuoksi monet heistä huolehtivat riittävästä nesteen saannis­ ta vesipullojen tai -kannujen avulla, joista kokonais­ nestemäärän havaitseminen on yksittäisiin lasillisiin verrattuna helpompaa. Suolistovaivojen välttämiseksi nesteet tulee nauttia aterioiden välillä, yleensä noin 30 minuuttia ennen tai jälkeen aterian.

Alkoholi vaikuttaa lihavuusleikkauksen jäl­ keen nopeammin ja tavanomaista pienem­pinä annoksina. Tutkimusten mukaan erityisesti lihavuusleikatuilla miehillä alkoholin ongelma­ käytön riski lisääntyy, vaikka aikaisempaa alko­ holin suurkulutusta ei olisikaan taustalla.

Lihavuusleikatut eivät välttämättä tunnista janontunnetta kuten ennen leikkausta.

Erityistilanteiden huomioiminen Lihavuusleikatuilla voi ilmetä aterian jälkeen niin sanottuja dumping-oireita eli sydämen tykytystä, hikoilua, heikotusta, vatsavaivoja, pahoinvointia ja ripulia. Oireita voi ehkäistä syömällä rauhallisesti pieniä suullisia hyvin pureskellen ja juomalla nesteet aterioiden välil­ lä. Myös hyvin sokeriset tai rasvaiset ruoat saat­ tavat aiheuttaa oireilua.

Seurantakäynneillä tulee huomioida edellä kuvattujen asioiden lisäksi potilaan syömis­ käyttäytyminen. Mikäli ravitsemusterapeut­ ti ei kuulu kiinteästi perusterveydenhuollon hoito­tiimiin, ravitsemusterapeutin konsultoin­ ti on erityisesti tarpeen, jos potilaan syömis­ käyttäytymisessä ilmenee esimerkiksi ahmin­ taa, tunnesyömistä tai paino laskee liikaa.

Myös esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin konsultointi on näissä tilanteissa usein tarpeen.

Säännöllistä seurantaa Lihavuusleikattuja seurataan erikoissairaan­ hoidossa 1–2 vuotta. Tämän jälkeen seuranta­ käynti tulisi järjestää vuosittain perusterveyden­ huollossa. Seurantakäynteihin tulee liittää laajat verikokeet, joihin löytyy ohjeistukset Käypä hoito -suosituksesta.

Suositeltavaa olisi, että myös peruster­ veydenhuollossa ravitsemusohjauksen antaa ravitsemusterapeutti. Raskaana oleva lihavuus­ leikattu kuuluu aina erikoissairaanhoidon seu­ rantaan raskauden ajan.

Kirjallisuus 1. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 14.5.2019). http:// www. kaypahoito.fi.

2. King WC, Chen J-Y, Mitchell JE. Prevalence of alcohol use disorders before and after bariatric surgery. JAMA 2012; 307(23):2516-2525.

Kuva 1. Ruokavalio lihavuusleikkauksen jälkeen.

Tekijä: ravitsemustieteen opiskelija Marianne Hölttä 2016, Carea.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

29

Koulutusta

Kehity diabeteksen hoidon osaajana Diabetesliiton koulutuskalenteri 2020 Kevät 9.–13.3. Diabeetikon hoidon peruskurssi 11.–12.3. Raskausdiabetes, UUSI 31.3.–2.4. Lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidon perusteet 5.–6.5. Insuliinipumppuhoidon peruskoulutus 12.5.

Tyypin 2 diabeetikon insuliinihoito, UUSI

Syksy 20.8.

Diabeetikon jalkahaava, mitä laitan mitä poistan? UUSI 7.–11.9. Diabeetikon hoidon peruskurssi 22.9.

Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta, UUSI 7.–9.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 2.–6.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi 10.–11.11. Raskaus ja diabetes 24.–26.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen 8.12.

Apteekkihenkilökunnan koulutus

Vuoden 2020 koulutuspaikkakunta on Tampere. Tarkempi koulutus­paikka ja koulutusten kuvaukset: www.diabetes.fi/koulutuskalenteri.

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.diabetes.fi/ammattilaiset Koulutussihteeri Malla Honkanen p. 050 310 6614 koulutussihteeri@diabetes.fi Koulutuspäällikkö Outi Himanen p. 0400 723 664 outi.himanen@diabetes.fi

SI U U

Kokoa itsellesi sopiva koulutuskokonaisuus!

DIABETESKOULUTUS LÄÄKÄREILLE Diabetesliiton uusi lääkäreille tarkoitettu koulutus sisältää kymmenen itsenäistä osiota, joista voit koostaa juuri sinulle sopivan kokonaisuuden.

Jokaiseen osioon kuuluu päivän kestävä lähikoulutus ja verkko-opiskelua.

Kohderyhmä: Diabetesta sairastavien parissa työskentelevät lääkärit perusterveyden­ huollossa, erikoissairaanhoidossa, yksityisessä terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Koulutus kohdennetaan erikoistuville ja diabeteksen erityspätevyyttä hankkiville lääkäreille.

Koulutusten aiheet 2020–2021: • Tyypin 1 diabetes • Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito • Diabetes ja lihavuuden hoito • Diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet • Diabetes ja jalat • Lasten ja nuorten diabetes • Diabetes ja silmät • Diabetes ja hermot • Diabetes ja lisääntymisterveys • Diabetes ja munuaiset

Koulutusten ajankohdat, lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/ammattilaiset Lähipäivät järjestetään Tampereella.

Nyt myynnissä D-kaupassa: www.diabetes.fi/d-kauppa Masen

nus

tes

Diabe

Uusi Diabetes-kirja

Masen nus kä sittelee logisi a, bio masen logisi nustilaa nistam ista, oir a ja sosiaa lisia tek n vaikuttavia Eri ho eita ja ito ijöitä, kulku psykoa sekä sairau lääkeh muodoista de hoitoa esitel oito ja lään ka ja kunto n tunmuut verkk ttavasti biolog oterap utumi ise iat masen sta. nan ja t ho sekä tai omah deterap idot, psykote nuksen oidon Kirjas rapiat sa käsit merkitystä. iat. Lisäksi pitkäaik kuvataa ja ellään aista n liikun masen sekä akuutti synny tyk nu a ja nuort senjälkeine sta. Erityisr masennusti n masen laa ett yhmistä en sek ä nustilat ä iäkkä nus, ka huom iden ja ioidaan . amosm den hä Masennukse maah asenn anmu iriöistä us, las en uttaji ten unihä ja ongel liittyvistä en ma iriöt, muist mista sen työ a mi tainen uu esillä ovat mu elenterve mieliala pumus, pä yihderi häiriöt un mu hä ipp assa sekä its iriö, ahdis tuneis uvuudet, ka em Kirjas uus- ja ksisuun sa kuva urhariski. perso läheis onallisu ten tila taan masen nnetta usnu masen ja avun sta sairas nusta tav sairas saa siaali an ntima tavan tur hdollisu henkilön työelä kokem vaa. Masen mässä uksia nu uksen sekä selviy ja väest sta tarkaste masta tymist . llaan össä esi ä ja somyös intyvien Tapaus inhim esime asente illisen aiheit rkit ja iden nä a. ohjeet kökulhavainn Masen ollistava laisille nus on hyöd t käsit ylline sekä ala eltyjä n tervey dän läh n opisk de eisille en ja ka elijoille. Kir nhoitoalan neille . ja sop amma ikille ii potila tti miele nterve ille, he ydest iä kiinn ostu-

-656-440

-4

(toim.)

Kustantaja: Duodecim 1. painos 2019, sidottu, noin 500 sivua Hinta: 95 euroa

59.56 ISBN 978-951

xxxxxx

Diabetes on oppi- ja käsikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Sisältö kattaa hoidon eri osa-alueet sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen osalta. Kirjan ovat toimittaneet Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sekä tunnetut diabetes­ asiantuntijat Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa ja Marja-Terttu Saha.

Pirjo Ila Leo Nis nne-Parikka kanen Tapani Rönnem Marja aa -Te (toim.) rttu Saha

Diabe

tes

Tutustu tuotteisiin, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa

Seulo, hoida ja ennaltaehkäise verenkierto-ongelmat ajoissa!

Suomessa tehdään diabeetikoille noin 450 alaraajan amputaatiota vuodessa

70 % PAD-potilaista ovat oireettomia tai heitä ei ole diagnosoitu. Alaraajan valtimotauti ei näy ulospäin ennen kuin tauti on edennyt jo pitkälle.

Käypä hoito -suositus

Kardiologiset yhdistykset suosittelevat seulontaa PAD-riskiryhmään kuuluville, kuten kaikille yli 50-vuotiaille diabeetikoille. Tee se helposti MESI ABPI MD:llä, minuutin kestävällä automatisoidulla ABI-mittauksella.

Lue MESI ABPIsta www.bit.ly/mesiabpi Kysy lisää piia.reijonen@steripolar.fi

ku n h o i t o t u l o k s e t r a t k a i s e v a t Puh. 09 417 606 00

│

www.steripolar.fi

│

ISO 9001:2015 ISO 14001:2015

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖN VUODEN 2020 APURAHAT Diabetestutkimussäätiö julistaa haettavaksi apurahoja dia­ betekseen liittyvään tutkimukseen. Säätiö tukee korkeatasoista diabetestutkimusta alkaen perustutkimuksesta. Säätiö tukee myös muuta kuin lääketieteellistä diabetekseen liittyvää tieteel­ listä tutkimusta. Hakemusten ensisijainen arviointiperuste on tutkimushankkeen tieteellinen taso.

Vuonna 2020 apurahoina jaettava summa on 550 000 euroa ja haettavana on yksi kaksivuotinen suurapuraha (50 000–60 000 e/v) sekä kaksi kaksivuotista suurapu­ rahaa (25 000–30 000 e/v) merkittäviin tutkimushankkeisiin.

Tavoitteena on, että myös nuoret senioritutkijat hakisivat suurapurahoja.

Lisäksi haettavana on useita yksivuotisia hankeapurahoja (10 000–27 000 euroa), jotka on tarkoitettu ensisijaisesti väitelleille tutkijoille ja useita noin 5 000–10 000 euron henkilökohtaisia apurahoja (= työskentelyapurahoja), jotka on tarkoitettu pääsääntöisesti väitöskirjantekijöille.

Kukin apurahahakemus arvioidaan vain yhdessä kate­ goriassa. Apurahojen myöntämisessä noudatetaan Diabetes­ tutkimussäätiön hyvää hallintotapaa.

Diabetestutkimussäätiö suosittelee apurahaa haettavaksi vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, jolloin apurahan saajan eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalous­ yrittäjien eläkelain mukaisesti. Apurahan saajalta edellyte­ tään selvitystä apurahan käytöstä sekä tieteellisistä tuloksista kahden vuoden kuluessa apurahan myöntämisestä.

Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella Diabetestutkimussäätiön verkkosivujen kautta www.diabetestutkimus.fi/apurahat.

Hakuaika on 2.–31.1.2020.

Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä apurahatyyppiä haetaan sekä apurahan budjetti ja hankkeen kokonaiskustannus­ arvio. Budjetissa tulee ilmoittaa miten apuraha jakautuu työskentelyapurahaksi sekä laite­ ja muihin kuluihin ja kuinka monelle kuukaudelle työskentelyapurahaa haetaan.

Hakemuksesta tulee ilmetä selvästi mitä haetulla apurahalla aiotaan tehdä. Jos kyseessä on väitöskirjatyö, tulee hake­ muksesta ilmetä missä vaiheessa väitöskirjatyö on.

Lisätietoja antaa tarvittaessa säätiön tieteellinen sihteeri Valma Harjutsalo, p. 044 0762707, valma.harjutsalo@helsinki.fi

PEDIATRINEN DIABETESKLUBI 2020 Talvikokous 16–17.1.2020, Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere

Vastuuhenkilöt: Hanna Huopio, Kirsi Hämäläinen, Antti Saari ja Tanja Kuiri-Hänninen, KYS; Malla Honkanen, Suomen Diabetesliitto ry

Torstai 16.1.

12.00–13.00

Ilmoittautuminen, lounas, näyttely - Novo Nordiskin lounasluento lääkäreille (max. 50 henkeä, ennakkoilmoittautuminen ilmoittautumislomakkeella) - Medtronicin kaikille avoin lounassymposium (max. 50 henkeä, ennakkoilmoittautuminen ilmoittautumislomakkeella)

13.00–13.05 Tervetuloa (Hanna Huopio, Kuopio) 13.05–14.00 Nuori ja pitkäaikaissairaus - kadonnutta hoitomotivaatiota etsimässä (Anna-Siina Kotiranta, Helsinki) 14.00–14.25 Jaloittelutauko ja tutustuminen näyttelyyn

MITEN DIABETESNUORTEN TRANSITIO HOIDETAAN SUOMESSA?

14.25–14.45 Valtakunnallisen kyselyn tulokset (Antti Saari, Kuopio) 14.45–15.15 Mikkelin malli (Päivi Nykänen, Mikkeli) 15.15–15.45 Tampereen malli (Päivi Keskinen, Tampere) 15.45–16.15 Postereiden esittelyä ja näyttelyyn tutustuminen, kahvi

DIABETEKSEN KOMPLIKAATIOT NUORELLA

16.15–16.45 Diabeteksen komplikaatiot nuoruusiässä (Päivi Tossavainen, Oulu) 16.45–17.15 Diabeteksen hoidon haasteet nuorella aikuisiällä (Satu Vehkavaara, Helsinki) 17.15–17.45 Lääketeollisuuden ja välinevalmistajien puheenvuoroja 20.00–23.00 Illallinen

Perjantai 17.1.

DIABETESNUOREN ERITYISHAASTEET

9.00–9.40 Diabetes ja syömishäiriö (Hanna Huopio, Kuopio) 9.40–10.20 Diabetesnuoren tulevaisuuden näkymät -ajoterveys, armeija, ammatinvalinta, perhe-elämä (Jyrki Lähde, Pori) 10.20–10.30 Lääketeollisuuden ja välinevalmistajien puheenvuoroja 10.30–11.00 Postereiden esittelyä ja näyttelyyn tutustuminen, kahvi 11.00–12.00 State of the art -luento (Novo Nordiskin tuella):

Psychological support of adolescents with type 1 diabetes (Vincent Mc Darby, Irlanti) 12.00–12.30 Diabetestutkimus- ja diabetesrekisteriuutiset (Mikael Knip, Helsinki) 12.30–12.50 Diabetesliiton puheenvuoro (Anu Heikkilä Diabetesliitto) 12.50–13.00 Pediatrisen Diabetesklubin päätös (Antti Saari, Kuopio) 13.00 Lounas

Hinta ja muut tiedot sekä ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/ammattilaiset/diabetesalan_konferensseja_ja_seminaareja/pediatriklubi_2020

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Diabetesliiton keittokirjat Helppoa halpaa hyvää – kaikkina vuodenaikoina 24,50 € • Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla kehnokin kokki onnistuu.

• 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua • Koko A5, kierresidonta

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 22 € • Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja.

Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.

• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua • Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja kasviksia 28 € • Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua • Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 € • Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.

• 225 ohjetta, 157 sivua • Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 € • Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta.

• 53 ohjetta, 54 sivua • Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Tutustu tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:

www.diabetes.fi/d-kauppa

Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraattisisältö

APTEEKISTA.

Orion loi uuden perusvoidekategorian!

UUTUUS! Atooppisen ja herkästi reagoivan ihon puolustaja

11/2019

Probicare

Probicare on Orionin uusi innovaatio perusvoiteiden kategoriaan. Orionin perusvoiteisiin kuuluvat kosteuttavat ja hoitavat perusvoiteet sekä erikoisperusvoiteet. Uusi kategoria, probioottiset perusvoiteet, perustuu aktiivisesti vaikuttaviin probiootteihin.

• Lactococcus lactis -solu-uute uudistaa ihoa ja parantaa ihon luonnollista vastustuskykyä • glyseroli ylläpitää ihon kosteustasapainoa • karitevoi pehmentää ja hoitaa ihoa Pakkauskoot ovat 30 g, 200 g ja 500 g. Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.