Diab ja laak 4 2018

• Diabeteksen lisäsairaudet ja masennus • Eroon syyllistämisestä • Kun hoito väsyttää

4 ❘ 2018 ❘ joulukuu 47. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri

Mistä voimaa omahoitoon?

diabetes.fi

Uutta Diabetesliitosta

Oppaa uudis t t 2017– ettu 2018 Perheille • Lapsen diabetes – Opas perheelle 15 € - Lämminhenkinen, kauniisti kuvitettu perusopas lasten diabeteksesta ja sen hoidosta.

• Oy Haima Ab ja kadonneiden avainten arvoitus 8,50 € - Mainio kuva- ja värityskirja kertoo tyypin 1 diabeteksen syistä ja hoidon tärkeistä asioista.

Suunnattu 6–10-vuotiaille.

• Leikki-ikäisen diabetes – Opas päivähoitoon 4,50 € - Perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta sekä päivähoidon osapuolten yhteistyöstä. Päiväkodeissa työskenteleville ja perhepäivähoitajille.

• Koululaisen diabetes – Opas ala- ja yläkouluille 4,50 € - Perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta sekä kodin ja koulun yhteistyöstä.

Koulujen henkilökunnalle.

Hinnat sisältävät posti- ja lähetyskulut.

Diabetesliiton jäsenet, joiden perheessä on alle 15-vuotias diabetesta sairastava lapsi, voivat tilata lapsille ja perheille tarkoitetut painetut oppaat maksutta ilman posti- ja lähetyskuluja (yksi opassarja jäsentä kohden).

Tilaukset sähköpostilla: materiaalitilaukset@diabetes.fi.

Mainitse tilauksessa, mihin diabetesyhdistykseen kuulut. Etu koskee myös uusia jäseniä.

Tarjous on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Lisätiedot ja tilaukset: www.diabetes.fi/d-kauppa Päiväkoti- ja kouluoppaat voi myös tulostaa maksutta d-kaupasta!

Diabetes ja lääkäri Sisältö

9

4 Ajankohtaista: Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustus 14 lasten ja nuorten klinikalle 5 Pääkirjoitus: Kun kone hyytyy Carol Forsblom

6 Seuraamo 9 Masennus ja diabeteksen lisäsairaus – kumpi tuli ensin?

Aila Ahola

Muna vai kana?

Diabeteksen lisäsairaudet ja masennus liittyvät kiistatta yhteen. Onko väliä, kumpi on muna ja kumpi kana?

14

Taitolaji

14

”Ala sit vaa huutaa” – Eroon turhasta syyllisyydestä ja syyllistämisestä Diabeteksen hoito on taitolaji, joka voi uuvuttaa niin

Päivi Miettinen ja Anna-Kaisa Tuomaala sairastuneen itsensä kuin hoidon ammattilaisenkin.

20

Hyvän hoitokontaktin salaisuus piilee kuulluksi tulemisessa

Mervi Lyytinen

25

Potilasohje: Glukoosin poistajalääkkeet (SGLT2-estäjät) tyypin 1 diabeteksen hoidossa ja ketoasidoosiriski

Leena Norvio

26

Kun hoito väsyttää

Heidi S. Mäkinen

30 ADA ja EASD panivat lääkkeet järjestykseen 32

Koulutusta

25

Näin hoidan

26

Hyvä potilasohje on tarpeen, kun hoidetaan tyypin 1 diabeetikoita SGLT2-estäjillä.

Kuulolla

Joskus diabetesammattilaisen kannattaa unohtaa veren­ sokerikäyrät ja olla pelkkänä korvana.

Sivun 3 kuvat: Shutterstock

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa u Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@uta.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Laura Manninen, p. 050 433 5629, laura.manninen@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: myyntisihteeri Tarja Pentti, p. 050 310 6621, tarja.pentti@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteerit Anneli Jylhä, p. 050 310 6611 ja Juha Mattila, p. 050 310 6612, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (10 numeroa), jäsen­ etuhinta 14 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma • PAINO: UPC Print ❘ 47. vuosikerta ❘ ISSN-L 1455-7827 ❘ ISSN 1455-7827 (Painettu) ❘ ISSN 2242-3036 (Verkkolehti)

Ajankohtaista

Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustus 14:lle lasten ja nuorten diabetesklinikalle Suomen Diabetesliitto myönsi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneille lasten ja nuorten klinikoille Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustuspalkinnon. Koulutukseen osallistui 14 klinikkaa eri puolilta Suomea vuosina 2017–2018.

Klinikat onnistuivat parantamaan huomattavasti tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotuloksia, kun hoitoon osallistuvista ammattilaisista koulutettiin moniammatillisia diabetestiimejä, hoitokäytänteitä tarkistettiin ja yhteistyötä perheiden kanssa lisättiin. Ruotsin SweDiabKids toimi esikuvana Suomessa järjestetylle koulutukselle.

FinDiabKids -projektin aikana keskimääräinen glukoosi- eli verensokeritasapaino (HbA1c) parani kaikissa projektiin osallistuneissa klinikoissa keskimääräisestä arvosta 64 mmol/mol arvoon 59 mmol/mol.

Tavoitteiden mukaisessa glukoositasapainossa (HbA1c < 58 mmol/mol) olevien osuus lisääntyi kaikissa klinikoissa 30 prosentista 45 prosenttiin, ja ei-toivotussa glukoositasapainossa (HbA1c > 70 mmol/mol) olevien osuus laski 27 prosentista 17 prosenttiin.

FinDiabKids-koulutukseen osallistuivat ja Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustuspalkinnon jakoivat: EteläKarjalan keskussairaalaan lastenpoliklinikka, Lappeenranta, Kainuun keskussairaalan lasten ja nuorten poliklinikka, Kajaani, Kymenlaakson keskussairaalan lastentautien poliklinikka, Kotka, Lapin keskussairaalan lastentautien poliklinikka, Rovaniemi, Lohjan sairaalan lastenklinikka, HUS, Lohja, Mikkelin keskussairaalan lasten diabetespoliklinikka, Mikkeli, Päijät-Hämeen keskussairaala, lastentaudit, Lahti, Raaseporin sairaalan lastenpoliklinikka, HUS, Raasepori, Rauman aluesairaalan lasten ja nuorten poliklinikka, Rauma, Satakunnan keskussairaalan lasten diabetespoliklinikka, Pori, Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, lastenklinikka, Tampere, Tyks Lasten- ja nuortenklinikka: Tyks kantasairaala (Turku), Salo ja Uusikaupunki, Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS, Jorvin sairaalan lasten ja nuorten klinikka, Espoo, Turun kaupunki, lasten ja nuorten poliklinikka, Turku.

FinDiabKids-koulutusohjelman mahdollistivat yhteistyössä Suomen Diabetesliitto ja Oy Eli Lilly Finland Ab.

Kaikkialla missä sinäkin diabeteslehti.diabetes.fi ›› ›› ›› ››

Diabetes-lehden juttuja verkossa lukuoikeus kaikilla Diabetesliiton jäsenillä laaja kaikille avoin arkisto också artiklar på svenska

diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja ›› ››

Diabetes-lehden keittokirja verkossa kaikissa ohjeissa hiilari- ja energiamäärät

Pääkirjoitus

Kun kone hyytyy CAROL FORSBLOM

Kuva: Shutterstock

Tietokoneeni prosessorissa on kolme ydintä, joista jokainen kyke­nee miljardeihin laskutoimituksiin (pää­ töksiin) sekunnissa. Vaikka laskentatehoa on varsin paljon, on aina mahdollista, että kun in­nostun tekemään liian monia asioita saman­ aikaisesti, ohjelmien pyöritys rasittaa konetta liikaa, se hidastuu ja voi lopulta hyytyä tai jopa kaatua.

Diabeetikon aivot joutuvat tekemään huomattavan määrän hoitoon liittyviä päätöksiä päivässä. Paljonko hiilareita on lautasella? Onko mulla hypo? Otanko viinerin vai voileivän? Kaksi vai kolme yksikköä insuliinia?

Miten reagoin tähän liikuntaan, lisäänkö syömistä vai vähennänkö insuliinia? Miksi verensokeri on koholla? Hoidanko itseäni tarpeeksi hyvin? Viime vuosina olemme saaneet käyttöömme paljon uusia apuvälineitä, jotka auttavat päätöksenteossa. Aina on kuitenkin riski, että nään­ nymme päätöstaakan alle ja joudumme hoitoväsymyksen valtaan – kone hyytyy. Pahimmillaan voi seurata syyllistymistä ja masennusta ja lopulta kone kaatuu.

Tässä numerossa keskitymme koneen hyytymiseen ja etsimme ratkaisuja sen ehkäisemiseen tai uudelleen käynnistämiseen. Diabeetikon hyytymisen ”IT-tukena” on usein ensimmäisenä diabeteshoitaja. Diabeteshoitajien palstalla Heidi Mäkinen keskustelee hoitotiimin aivoriihessä hoitoväsymyksestä ja sen voittamisesta (sivu 26). Lastenendokrinologit Päivi Miettinen ja Anna-Kaisa Tuomaala pyrkivät omassa jutussaan eroon turhasta syyllisyydestä ja syyllistä­ misestä, jotka usein toimivat koneen hyytymisen polttoaineena (sivu 14). Psykologi Kirsi Ikuli kertoo kuulluksi tulemisen tärkeydestä Mervi Lyytisen haastattelussa sivulla 20.

Kun diabeetikko sairastuu masennukseen, lisääntyy diabeteksen lisäsairauksien riski – vai tulevatko lisäsairaudet ennen masennusta? Todistusaineistoa löytyy puolesta ja vastaan. Dosentti ­Aila Aholan yhteenveto aiheesta sivulla 9.

Mukana myös muuta mielenkiintoista, kuten selkeä potilasohje glukoosinpoistajalääkkeitä eli SGLT2-estäjiä käyttäville tyypin 1 diabeetikoille (sivu 25). Näiden lääkkeiden käytössä piilee aina ketoasidoosin riski, ja siksi ohjeistus on tarpeen.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

5

Seuraamo ASA ja diabetes: Haitat kumosivat hyödyt ● Pieniannoksinen asetyylisalisyylihap-

pohoito (ASA) on tasapainoilua hyötyjen ja haittojen välillä: hoito ehkäisee valtimotukoksia, mutta lisää toisaalta verenvuotovaaraa. Yleisesti ASAa ei enää suositella valtimotautitapahtumien primaariehkäisyyn, mutta olisiko hoidosta hyötyä diabetesta sairastaville? Heillä sydän- ja verisuonitautitapahtuman riskin tiedetään olevan kaksin–kolminkertainen muihin verrattuna.

ASCEND-tutkimuksessa (A Study of Cardiovascular Events in Diabetes) selvitettiin ASA-hoidon hyötyjä ja haittoja 15 480:n diabetesta sairastavan joukossa (1). Puolet heistä sai 100 milligramman enterotabletin asetyylisalisyylihappoa päivässä ja puolet plaseboa. Seurantaaika oli keskimäärin hieman yli seitsemän vuotta.

Vakavia valtimotautitapahtumia ilmaantui ASA-ryhmään kuuluneille merkitsevästi vähemmän kuin plaseboa saaneille: 658 (8,5 %) vs. 743 (9,6 %). Merkittäviä vuotoja esiintyi ASA-ryhmässä 314:llä (4,1 %) ja plasebo-ryhmässä 245:llä

(3,2 %). Suurin osa näistä oli ruoansulatuselimistössä ja muualla kallon ulkopuolella.

Luvut tarkoittavat, että pitäisi hoitaa 91 diabetesta sairastavaa seitsemän vuoden ajan, jotta yksi vakava valtimotauti­ tapahtuma estettäisiin. Vastaavasti pitäisi hoitaa 112 ennen kuin yhdelle tulisi vakava verenvuoto.

Todellisuudessa niin hyödyt kuin haitatkin lienevät suurempia, jos hoito toteutuu Kuva: Shutterstock suunnitellusti. Kun tutkijat ottivat laskelmissa huomioon, kuinka moni tutkittava jätti tabletin todennäköisesti ottamatta tai otti sen epäsäännöllisesti, haitat ja hyödyt lähenivät entisestään toisiaan.

Ruoansulatuselimistön ja muiden syöpien ilmaantumista seurattiin myös, mutta niissä ei havaittu eroja ryhmien ­välillä. ASA on joissakin aiemmissa tutkimuksissa suojannut syövältä, ja siksi seurantaa jatketaan edelleen.

1. The Ascend Study Collaborative Group. Effects of aspirin for primary prevention in persons with diabetes mellitus. N Engl J Med 2018;379:1529-1539.

Primum non nocere ● ”Ensiksi, älä vahingoita” on lääkärintoimen

perussääntöjä. Tämä tulee mieleen, kun lisäsairauksien välttämiseksi yritetään pitää potilaiden pitkäaikaissokeri HbA1c matalalla. Matala HbA1c-taso voi altistaa vaikeille hypoglykemioille eli vaarallisen matalille verensokereille.

K Kansainvälinen tutkijaryhmä on hiljattain uva: Shutter stock selvitellyt (1), voiko potilasohjauksella vähentää sellaisten tyypin 1 diabeetikoiden vaikeita hypoglykemioita, joiden kyky tunnistaa hypoglykemian oireita on heikentynyt.

Alkuperäisessä HypoCOMPASS-tutkimuksessa oli 96 potilasta, joiden ikä oli keskimäärin 49 ja joilla oli ollut diabetes keskimäärin 29 vuotta. Tutkimus kesti kuusi kuukautta.

Ohjauksen pääkohdat olivat: aloita hypoglykemian hoito heti, huomioi ajankohdat, jolloin hypoglykemia voi ilmaantua, tunnista jo lievätkin oireet ja mittaa verensokeri.

Tulos oli myönteinen, eikä siihen vaikuttanut hoitomuoto (insuliinipumppu vs. monipistoshoito) tai glukoosin seurantamenetelmä (jatkuva vs. ajoittainen). Tutkimuksen päätyttyä seurantaa jatkettiin kaksi vuotta, ja hyvät tulokset säilyivät (2).

6

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Verrattuna kahdentoista kuukauden jaksoon ennen HypoCOMPASS-tutkimuksen alkua vaikeiden hypoglykemioiden ilmaantuvuus oli kaksi vuotta tutkimuksen päätyttyä edelleen vajaat 5 % (0,4 vs. 8,9/potilas/vuosi). Samanaikaisesti HbA1c pysyi selvästi matalampana (61 vs. 66 mmol/mol tai 7,7 vs. 8,2 %). Tämä osoittaa, että hyvä potilas­ ohjaus voi parantaa lähes kolme vuosikymmentä tyypin 1 diabetesta sairastaneiden hoitotasapainoa ja samalla vähentää vaikeiden hypoglykemioiden riskiä. Lisäksi ohjauksen vaikutus säilyy pitkään. Ohjauksen ja omahoidon merkitystä korostaa se, että tulos oli riippumaton hoitomuodosta tai glukoosinseurannan tavasta.

Veikko Koivisto 1. Little SA, Leelarathna L, Walkinshaw E, ym. Recovery of hypogly­ cemia awareness in longstanding type 1 diabetes: a multicenter 2x2 factorial randomized controlled trial comparing insulin pump with multiple daily injections and continuous with conventio­ nal glucose self- monitoring (HypoCOMPASS). Diabetes Care 2014;37:2114-2122.

2. Little SA, Speight J, Leelarathna L, ym. Sustained reduction in severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes complicated by impaired awareness of hypoglycemia: Two-year follow-up in the HypoCOMPASS randomized clinical trial. Diabetes Care 2018;41:1600-1607.

Seuraamo Isän liikunta parantaa lasten glukoosiaineenvaihduntaa?

Säännöllinen liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja glukoosiaineenvaihduntaa. Toisaalta isän runsasrasvainen ruokavalio lisää lasten alttiutta lihavuuteen ja diabetekseen. Voisiko liikunta vähentää isän ruokavalion haittoja tulevilla lapsilla? ● Joslinin klinikan tutkijat selvittivät tätä hiirillä siten, että urokset

Kuva: Shutterstock

jaettiin kahteen ryhmään: toinen ryhmä treenasi pyörivässä häkissä päivittäin kolmen viikon ajan, toinen ei. Tulevat emot elivät häkeissään rauhallisesti. Kaikki saivat runsasrasvaista ruokaa. Kolmen viikon jälkeen naaraat yhdytettiin joko treenatun tai passiivisen uroksen kanssa. Osalta uroksista analysoitiin myös sperma.

Vuoden ikäisistä jälkeläisistä tehtiin mielenkiintoisia havaintoja: jos uroshiiret olivat treenanneet, jälkeläisten glukoosinsieto ja insuliiniherkkyys olivat paremmat ja kehon rasvaprosentti pienempi kuin passiivisten uroshiirien jälkeläisillä. Tulos oli sama jälkeläisen sukupuolesta riippumatta. Sperma-analyysi osoitti liikunnan lisäävän siittiöiden liikkuvuutta ja aiheuttavan muutoksia erityisesti pienten RNA-luokkien koostumuksessa ja RNA-fragmenteissa. Tämä osoittaa, että liikunta vaikuttaa jälkeläisten kannalta suotuisasti spermaan. Sitä kautta liikunta estää ainakin yhden ympäristötekijän (uroshiiren rasvainen ruokavalio) haitallisia vaikutuksia jälkeläisillä ja parantaa niiden terveyttä. Näin epigenetiikka toimii hiirillä – toimisiko samoin ihmisillä?

Veikko Koivisto 1. Stanford KI, Rasmussen M, Baer LA, ym. Paternal exercise improves glucose metabolism in adult offspring. Diabetes, julkaistu online 1.10.2018.

Vastuullista journalismia Vastuullisen journalismin merkki kertoo, että sitä käyttävä media on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita. Merkki löytyy tästä numerosta lähtien Diabetes ja lääkäri -lehden sivulta 3.

Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. Jos virheitä kuitenkin sattuu, media korjaa virheensä asianmukaisesti. Ja jos ei korjaa, kuka tahansa voi tehdä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

Vastuullisen journalismin merkki takaa, että saat totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

7

VALMIINA

SEIKKAILUIHIN ILMAN LANSETTEJA1

Potilaat voivat helposti seurata ja jakaa glukoosiarvojaan puhelimensa avulla

Potilaat voivat tarkistaa glukoosiarvojaan milloin tahansa2 ja missä tahansa3, käyttäen puhelintaan

Omaiset voivat seurata läheistensä glukoosiarvoja ympäri vuorokauden4,5

Suosittele FreeStyle LibreLink- ja LibreLinkUp -sovellukset potilaillesi

SKANNAA

NÄYTÄ

YHDISTÄ

1. Sensorin skannaaminen ei vaadi sormenpääpistosta ja glukoositietojen jakaminen sovellusten kesken riippuu puhelimien yhteyksistä. | 2. Sensori vaatii 60 minuutin käynnistysajan. | 3. Sensori kestää vettä enintään metrin syvyyteen asti. Älä pidä pinnan alla 30 minuuttia pitempään. | 4. LibreLinkUp on mobiilisovellus, jonka kehittäjä ja toimittaja on Newyu Inc. LibreLinkUpin käyttö edellyttää rekisteröitymistä LibreView-palveluun, jonka toimittavat Abbott ja Newyu Inc. | 5. Potilas päättää itse, kenelle hän haluaa jakaa omia glukoositietojaan. Abbott ei ole millään tavalla vastuussa siitä miten henkilöt, joille tiedot jaetaan ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin. Tietojen jakaminen tällä tavoin ei korvaa hoitoon hakeutumista. Ota aina yhteyttä hoitohenkilökuntaan, jos sinulla on kysyttävää diabeteksesta tai sen hoidosta. Nyt saatavilla iPhonelle ja Androidille. Tässä esimerkissä näkyy Android -älypuhelimen näyttö. iPhonen näyttö voi hieman erota Androidin näytöstä.

FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. © 2018 Abbott Rev 1, FIFSLibre180113, Oct 2018

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

www.freestylediabetes.fi

0800 555 500 · Abbott Oy · Abbott Diabetes Care · Linnoitustie 4 · FI-02600 Espoo

Kuva: Shutterstock

Masennus ja diabeteksen lisäsairaus – kumpi tuli ensin?

Kuva: Mikko Käkelä

AILA AHOLA

Filosofian tohtori Aila Ahola työskentelee tutkijana Folkhälsanin tutkimuslaitoksessa FinnDianetutkimuksessa. aila.ahola@helsinki.fi

Diabeteksen lisäsairaudet ja masennus ovat kiistatta yhteydessä toisiinsa. Mutta kumpi tuli ensin? Siihen eivät tutkimukset ole pystyneet kiistattomasti vastaamaan.

Sekä masennus että diabetes vähentävät erikseen esiintyessään merkittävästi toimintakykyisiä elinvuosia.

Selvityksen mukaan diabetes on maailmanlaajuisesti yhdenneksitoista ja masennus viidenneksitoista merkittävin tautitaakkaa lisäävä sairaus (1). Tautitaakkaan lasketaan yhteen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet sekä sairastamisen takia menetetyt terveet elinvuodet.

Taudin yksilölle aiheuttamaa taakkaa lisännee se, että masennus ja diabetes esiintyvät usein yhdessä. Terveeseen taustapopulaatioon verrattuna tyypin 2 diabetekseen sairastuneella on lähes kaksinkertainen masennuksen riski, kun taas tyypin 1 diabeteksessa Tyypin 2 diabetekseen riski on yli kolminkertai- sairastuneella on nen (2). Tämän haitallilähes kaksinkertainen sen yhtey­den on arvioitu masennuksen riski. olevan kaksisuuntainen.

Yhtäältä masennus, huo- Tyypin 1 diabeteksessa non omahoidon kautta, riski on yli lisää tyypin 2 diabetek- kolminkertainen. sen riskiä. Toisaalta kroonisen sairauden diagnoosi voi lisätä henkistä kuormitusta ja siten myös masentuneisuutta.

Masennus ei yksin selitä Masentuneilla, joilla on diabetes, on havaittu ei-masentuneihin nähden keskimäärin korkeampia verensokeritasoja (3). Huono sokeritasapaino voi olla seurausta masennuksen haitallisesta vaikutuksesta potilaan omahoitoon. Mielenkiintoista kyllä, heikentynyt omahoito ei kuitenkaan yksin selitä masennukseen yhdistettyjä korkeita verensokeritasoja ja muita riskitekijöitä (4).

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

9

Taustalla näyttäisi olevan joukko monimutkaisia beteksen keston ja huonon verensokeritason ohella biokemiallisia muutoksia, kuten masennukseen liiretinopatian itsenäinen riskitekijä tyypin 1 diabetesta tetty hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriaksesairastavilla (9). Myös masennushistorian pituus lisää lin ja autonomisen hermoston aktivoituminen sekä retinopatian riskiä (9). Eräässä tutkimuksessa tyypin matala-asteinen tulehdus ja muutokset verihiutalei2 diabetekseen yhteydessä oleva kliininen masennus den toiminnassa. Näiden biokemiallisten muutosten kaksinkertaisti potilaiden riskin saada jalkahaavaumia tiedetään olevan yhteydessä muiden muassa lipidiaineljän vuoden seurannan aikana (10). Sen sijaan lieneenvaihdunnan häiriöihin, verenpaineen nousuun ja vään masennukseen tällaista riskin kasvua ei liittynyt. vyötärölihavuuteen. Lisäksi tilalle on tyypillistä insuMasennuksen ja diabeteksen yhteisesiintyminen liiniresistenssi, joka on omiaan heikentämään sokerimyös kaksinkertaistaa diabeetikon dementiariskin (11). tasapainoa.

Lisäksi masennus lisää diabetesta sairastavien ennenKoska huono verensokeritasapaino lisää diabeaikaisen kokonaiskuolleisuuden riskiä 49 prosentilla, teksen lisäsairauksien riskiä, ei liene yllättävää, että selviää kuusitoista erillistutkimusta käsittävästä metamasennus on useissa tutkimuksissa yhdistetty suuremanalyysistä (12). Saman tutkimuksen mukaan sydänpaan lisäsairauksien esiintyvyyteen. Yli viisituhatta peräisen kuoleman riski oli masentuneilla puolestaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkoa käsittäneessä poikki39 prosenttia ei-masentuneita korkeampi. leikkaustutkimusten meta-analyysissä havaittiin tilasMekanismeja, joilla masennus lisää lisäsairauksien tollisesti merkitsevä yhteys masennuksen ja erilaisten ja jopa kuoleman riskiä, ei tiedetä varmuudella. On lisäsairauksien välillä (5). Yhteys oli havaittavissa niin kuitenkin mahdollista, että taustalla on useita vaikutkoko tutkimusjoukossa kuin erikseen diabetestyyppitavia tekijöitä. Masennus on muun muassa yhteydesen mukaan jaotelluissa ryhmissäkin. sä vastaanottoaikojen laiminlyömiseen, heikompaan Suomalaisessa lisäsairauksien syitä tyypin 1 diahoitomyöntyvyyteen ja epäterveellisiin elämäntabetesta sairastavilla selvittävässä FinnDiane-tutkimukpoihin. Masentuneet noudattavat muita heikommin sessa havaitsimme puolestaan niin ikään poikkileikravitsemus- ja liikuntasuosituksia sekä monitoroivat kausaineistossa, että ei-masentuneihin verensokeritasojaan ei-masentuneita Heikentynyt verrattuna masentuneilla oli kohonnut harvemmin (13). omahoito ei yksin metabolisen oireyhtymän riski (6).

Havainnot, joiden mukaan masenselitä masennukseen nuksen ja kohonneen komplikaatioSyy vai seuraus? yhdistettyjä korkeita riskin välinen yhteys ei riipu sokePoikkileikkaustutkimusten ongelmaverensokeritasoja ja rihemoglobiinin tasoista, viittaavat na on, etteivät ne pysty vastaamaan muita riskitekijöitä. kuitenkin siihen, että yhteyden takana kysymykseen syy- ja seuraussuhteista.­ on muitakin mekanismeja. Masennuk­Siksi masennuksen ja lisäsairauksien välistä yhteyttä seen mahdollisesti liittyvät välittäjäaineiden, hyytyon tutkittu myös pitkittäisasetelmissa. Suurin osa mistekijöiden, verihiutaleiden sekä immuuni- ja tulehnäistä tutkimuksista on pyrkinyt vastaamaan kysydusvasteiden muutokset saattavat osaltaan selittää mykseen masennuksen lisäsairauksia lisäävästä vailisäsairauksien kohonnutta riskiä. Lisäksi masennukkutuksesta. Eräässä näistä tutkimuksista selvitettiin sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, yli neljäntuhannen tyypin 2 diabetesta sairastavan kuten painonnousu, erilaiset sydän- ja verisuonioireet henkilön masennusoireita kyselyn avulla (7). sekä sokeritasapainon heikkeneminen, voivat osaltaan Perinteisistä riskitekijöistä riippumatta tutkimuklisätä lisäsairauksien riskiä. sen alussa mitatut korkeammat masennuspisteet Sairauksien kehä lisäsivät tutkittavien retinopatian, neuropatian ja nefropatian riskiä viiden vuoden seurannan aikana. ToiSen lisäksi, että masennus lisää diabeteksen lisäsairasessa tutkimuksessa korkeammat masennuksen oireita uksien riskiä, on myös viitteitä siitä, että lisäsairauk­ kuvaavat pisteet seurantaa aloitettaessa olivat tyypin 1 sien ilmaantuminen myötävaikuttaa masennusoidiabetesta sairastavilla – korkean verenpaineen ja lähreiden kehittymiseen. On esimerkiksi havaittu, että tötason albumiininerityksen ohella – itsenäisesti yhtey­ ensimmäisen kolmen kuukauden aikana aivoinfarktin dessä munuaistaudin kehittymiseen kuuden vuoden jälkeen masennuksen riski on diabetesta sairastavilla seurantajakson aikana (8). iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen vertaistettuun Edelleen masennuksen on havaittu olevan diaterveeseen taustapopulaatioon verrattuna yhdeksän-

10

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Kuva: Shutterstock

kertainen (14). Tutkimuksessa masennuksen riskin sen suurta uusiutumisriskiä. Fyysisiin komplikaatioihavaittiin kuitenkin laskevan toisena seurantavuotehin liittyvistä tekijöistä masennuksen riskiä lisäsivät na, jolloin aivoinfarktipotilaiden masennusriski oli seurantajakson aikana tehdyt sydämeen kohdistuvat enää vain kaksinkertainen verrokkiryhmään nähden. kirurgiset toimenpiteet, kuten sepelvaltimon palloSamaisessa tutkimuksessa diabeteksen ohella laajennus, ohitusleikkaus tai stentin asettaminen. Sen masennuksen riskiä infarktin jälkeen lisäsivät muun sijaan muiden mikro- tai makrovaskulaarikomplikaamuassa korkea ikä ja naissukupuoli. Eräässä tyypin 1 ja tioiden ei havaittu lisäävän masennusriskiä. tyypin 2 diabeetikoita käsittävässä aineistossa kivulias Kanadalaisessa viisi vuotta kestäneessä seuranneuropatia oli lisäsairauksista ainoa, joka lisäsi masentatutkimuksessa selvitettiin niin ikään diabeteksen nuksen todennäköisyyttä (15). Masennusriskin kasvu lisäsairauksien vaikutusta masennusoireiluun (18). oli kivuliaasta neuropatiasta kärsiTutkimuksessa, jossa oli mukana yli Käypä hoito villä jopa viisinkertainen. Eniten, 1 300 tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta -suositukset antavat sairastavaa, lisäsairauksien lukumääeli yhdeksän- ja seitsenkertaisesti, myös runsaasti masennuksen riskiä lisäsivät kylmärän seurannan alussa havaittiin olevan vinkkejä siitä, kipu ja sähköiskumaiset kivut. yhteydessä suurentuneeseen masenmiten potilaan Toisessa neuropatiaan liittyväsnusoireiden riskiin. Suurin eli yli sä tutkimuksessa perifeerisen neukaksi- ja puolikertainen masennuksen psykososiaalista ropatian vaikeusaste oli yhteydessä hyvinvointia ja siten ilmaantumisen riski oli niillä, joilla oli masennusoireiden vakavuuteen hoidon vaikuttavuutta seurannan alussa enemmän kuin koltutkimuksen alussa, mutta myös me erilaista lisäsairautta. voidaan parantaa. masennusoireiden lisääntymiseen Yksittäisistä komplikaatioista kahdeksantoista kuukauden seurantajakson aikana aivoverenkierron häiriöt lisäsivät eniten masennuk(16). Merkittäväksi masennusriskiä lisääväksi tekijäksi sen riskiä, mutta myös sepelvaltimotauti, alaraajojen tässä tutkimuksessa osoittautuivat neuropatiaan liittytukkiva valtimosairaus sekä neuropatia olivat positiivät tasapaino-ongelmat. visesti yhteydessä masennuksen riskiin.

Katon kumppaneineen tutki puolestaan lähes kolLisäsairauksien masennusta lisäävä vaikutus voi mentuhannen diabeetikon masennusoireilua viiden välittyä niiden toimintakykyyn haitallisesti kohdistuvuoden aikana (17). Havainto, jonka mukaan merkittävien vaikutusten kautta. Erityisesti erilaisiin päivittäivin tutkimuksen lopussa masennusta ennustava tekijä siin toimintoihin liittyvät rajoitteet voivat vaikuttaa oli masennus tutkimuksen alussa, korostaa masennuknegatiivisesti yksilön minäkuvaan ja sitä kautta edesauttaa masennuksen kehittymistä. Koettu oireiden ennakoimattomuus, tasapainon heikkeneminen, kävelemiseen liittyvät vaikeudet ja kaatumisen pelko ovat erityisesti neuropatiaan liittyviä masennuksen riskiä lisääviä tekijöitä.

Kroonisesti sairailla tunne siitä, että on rasitteena läheisille, voi myös myötävaikuttaa masennuksen syntyyn. Liikkumista auttavien välineiden käyttöönotto ja toimenpiteet, joilla mahdollistetaan päivittäisiin toimintoihin osallistuminen, edesauttavat minäpystyvyyden tunnetta ja psyykkistä hyvinvointia.

Masennus ja diabeteksen lisäsairaudet – kumpi on muna ja kumpi kana?

Muna vai kana?

Kaiken kaikkiaan dia­ beteksen lisäsairauksien ja masennuksen välillä näyttää olevan siis kaksisuuntainen jatkuu sivulla 13 Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

11

Ohjaa asiakkaasi D-opiston verkkokurssille Huomaatko potilaassasi hoitoväsymystä, uuden diagnoosin aiheuttamaa hämmennystä tai vaikkapa elintapojen muuttamisen tarvetta? Ehdota hänelle Diabetesliiton verkkokursseja.

Tyyppi 1 tasapainoilee

Oman diabeteshoitajan ja -lääkärin antamaa ohjausta tukeva verkkokurssi aikuisille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on jo kokemusta diabeteksen kanssa elämisestä.

Hinta 15 euroa Diabetesliiton jäsenille, muille 25 euroa.

Tyyppi 2 tutuksi

Vastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot voivat perehtyä r­ auhassa ja omaan tahtiinsa kurssin monipuoliseen sisältöön kuuden kurssi­ viikon aikana. Hinta 15 euroa D ­ iabetesliiton j­äsenille, muille 25 euroa.

Raskausdiabeteksen jälkeen

Verkkovalmennus raskausdiabeteksen aiemmin sairastaneille, uusi kurssi käynnistyy kahden kuukauden välein. Maksuton.

Hyvää oloa odotukseen

Kurssilla odottava äiti saa syömiseen, liikkumiseen, lepoon ja rentoutumiseen liittyviä vinkkejä. Uusi kurssi alkaa kuukauden välein. Maksuton.

Lue lisää

www.diabetes.fi/kurssit

yhteys. Molemmat lisäävät toisen todennäköisyyttä, ja kysymys siitä, kumpi tuli ensin, lienee viime kädessä epäolennainen. Oleellista on pyrkiä huolehtimaan siitä, että diabeteksen omahoito toteutuu suotuisalla tavalla ja että potilasta tuetaan myös hänen psyykkisissä tarpeissaan.

Käypä hoito -suositusten mukaan psykososiaalisten haasteiden varhaista tunnistamista edesauttaa se, että niistä kysytään ja keskustellaan kaikilla potilaskäynneillä ilman erityistä syytä (19). Käypä hoito -suositukset antavat myös runsaasti vinkkejä siitä, miten potilaan psykososiaalista hyvinErityisesti erilaisiin päivittäisiin vointia ja siten hoidon vaikuttavuutta voidaan toimintoihin liittyvät parantaa. Näihin liittyy rajoitteet voivat muiden muassa kanvaikuttaa negatiivisesti nustava ja kunnioittava yksilön minäkuvaan. vuorovaikutus sekä tutkimusnäyttöön ja suosituksiin perustuva hoidonohjaus. Lisäksi potilaan ohjaaminen psykologisen tai psykoterapeuttisen tuen piiriin esimerkiksi silloin, kun potilaalla on hoitoväsymystä tai haasteita sopeutua sairauteen, voi olla paikallaan.

Mikä tärkeää, psyykkisen hyvinvoinnin kohentamiseen pyrkivien interventioiden on havaittu parantavan merkittävästi potilaiden pitkäaikaisverensokeritasoa (20). Näillä väliintuloilla on siten mitä todennäköisimmin kauaskantoisia vaikutuksia myös lisäsairauksien riskin vähentämisen näkökulmasta.

Kirjallisuus 1. GBD 2015 DALYs and HALE Collaborators. Global, regional, and national disability-adjusted life-years (DALYs) for 315 diseases and injuries and healthy life expectancy (HALE), 1990–2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015.

Lancet 2016;388:1603-1658.

2. Roy T, Lloyd CE. Epidemiology of depression and diabetes: A systematic review. J Affect Disord 2012;142:S8-21.

3. Roy MS, Roy A, Affouf M. Depression is a risk factor for poor

glycemic control and retinopathy in African-Americans with type 1 diabetes. Psychosom Med 2007;69:537-542.

4. Lustman PJ, Clouse RE, Ciechanowski PS ym. Depression-rela­ ted hyperglycemia in type 1 diabetes: a mediational approach.

Psychosom Med 2005;67:195-199.

5. de Groot M, Anderson R, Freedland KE ym. Association of dep­ ression and diabetes complications: a meta-analysis. Psychosom Med 2001;63:619-630.

6. Ahola AJ, Thorn LM, Saraheimo M ym. Depression is associated with the metabolic syndrome among patients with type 1 diabe­ tes. Ann Med 2010;42:495-501.

7. Lin EH, Rutter CM, Katon W ym. Depression and advanced complications of diabetes: a prospective cohort study. Diabetes Care 2010;33:264-269.

8. Roy MS, Affouf M, Roy A. Six-year incidence of proteinuria in type 1 diabetic African Americans. Diabetes Care 2007;30:18071812.

9. Kovacs M, Mukerji P, Drash A, Iyengar S. Biomedical and psychiatric risk factors for retinopathy among children with IDDM. Diabetes Care 1995;18:1592-1599.

10. Williams LH, Rutter CM, Katon WJ ym. Depression and incident diabetic foot ulcers: a prospective cohort study. Am J Med 2010;123:748-754.

11. Katon W, Lyles CR, Parker MM ym. Association of depres­ sion with increased risk of dementia in patients with type 2 diabetes: the Diabetes and Aging Study. Arch Gen Psychiatry 2012;69:410-417.

12. van Dooren FE, Nefs G, Schram MT ym. Depression and risk of mortality in people with diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2013;8:e57058.

13. Ciechanowski PS, Katon WJ, Russo JE. Depression and diabetes: impact of depressive symptoms on adherence, function, and costs. Arch Intern Med 2000;160:3278-3285.

14. Jørgensen TS, Wium-Andersen IK, Wium-Andersen MK ym. Inci­ dence of depression after stroke, and associated risk factors and mortality outcomes, in a large cohort of Danish patients. JAMA Psychiatry 2016;73:1032-1040.

15. D’Amato C, Morganti R, Greco C ym. Diabetic peripheral neuropatic pain is a stronger predictor of depression than other diabetic complications and comorbidities. Diab Vasc Dis Res 2016;13:418-428.

16. Vileikyte L, Peyrot M, Gonzalez JS ym. Predictors of depressive symptoms in persons with diabetic peripheral neuropathy: a longitudinal study. Diabetologia 2009;52:1265-1273.

17. Katon W, Russo J, Lin EH ym. Depression and diabetes: factors associated with major depression at 5-year follow-up. Psycho­ somatics 2009;50:570-579.

18. Deschênes SS, Burns RJ, Pouwer F, Schmitz N. Diabetes comp­ lications and depressive symptoms: prospective results from the Montreal Diabetes Health and Well-Being Study. Psychosom Med 2017;79:603-612.

19. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lää­ käriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyk­ sen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.

Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 27.06.2018). Saatavilla internetissä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 20. Garrett C, Doherty A. Diabetes and mental health. Clinical Medi­ cine 2014;14:669-672.

Lastenlääkäri, muista

Pediatrinen diabetesklubi 2019 17.–18.1., Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/seminaareja Tervetuloa!

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

13

Kuva: Shutterstock

”Ala sit vaa huutaa” Eroon turhasta syyllisyydestä ja syyllistämisestä PÄIVI MIETTINEN

ANNA-KAISA TUOMAALA

Dosentti, lastenendokrinologi Päivi Miettinen ja LT, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala työskentelevät HUS:n lasten ja nuorten toimialalla. paivi.miettinen@hus.fi

Diabeteksen omahoito vaatii tarkkuutta ja kestävyyttä – ja pelissä on koko elämä.

Siksi ei ole ihme, että potilas syyllistyy helposti.

14

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Tyypin 1 diabetes kuormittaa potilasta arjessa, sillä hänen on tehtävä hoitopäätöksiä useita kertoja päivässä. Diabetesvastaanotolla hänen glukoosiarvojaan ja tekemisiään tai tekemättä jättämisiään tutkitaan tarkasti, minkä vuoksi hän voi kokea, että diabetestiimi syyllistää häntä. Toisaalta hän voi syyllistää itsensä, kun arjessa esimerkiksi insuliinimäärien arviointi ei aina osu kohdalleen. Pienten lasten

vanhemmat saattavat ajatella, että on heidän vikansa, jos lapsen hoito ei ole kohdallaan.

Hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi on usein välttämätöntä pohtia hoitoa yksityiskohtaisesti potilaan ja perheen kanssa. Miten edetä yhteistyössä heitä tukien?

Stressaako hyvä hoito?

mukaan 76 % tyypin 1 diabetesta sairastavista ja jopa 83 % lapsipotilaiden vanhemmista koki, että diabetekseen liittyy stigma. Erityisesti näin kokivat ne, joiden glukoositasapaino oli huonoin (6). Diabetekseen liittyvä ahdistus on myös hyvin yleistä: sitä on raportoitu jopa 44 %:lla nuorista naisista (7).

Sekä tyypin 1 Kun omahoito ei suju että tyypin 2 diabetekseen ”Emmä ole ottanut piikkejä enkä mitannut. Ala sit vaa huutaa”, sanoi eräs liittyy voimakas sosiaalinen stigma. potilaamme vastaanotolla, kun HbA1c

Tyypin 1 diabeteksen tehokas omahoito ja sen myötä hyvä hoitotasapaino ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta potilaat välttyisivät lisäsairauksilta. Nykyiset hoito­ oli mitattu ja insuliinipumpun tiedot välineet mahdollistavat hoitotavoitteen (aikuisilla purettu. Hänen mielestään lääkäri ei koskaan kehuHbA1c alle 53 mmol/mol) saavuttamisen, mutta tästä nut, vaan ainoastaan moitti. Totta on, että lääkärin on huolimatta etenkään aikuisväestössä ei päästä tavoitvaikea nähdä myönteistä tilanteessa, jossa HbA1c on teeseen. yli 100 millimoolia moolissa (mmol/mol) ja ateriainLasten diabetespoliklinikoilla on valtakunnallisesti suliinin eli boluksen annostelematta jättäminen on tehty viime vuosina pitkäjänteistä työtä hyvän hoitopikemmin sääntö kuin poikkeus. Mitä silloin pitäisi tasapainon saavuttamiseksi ruotsalaista Swediabkidstehdä tai sanoa? mallia mukaillen. Esimerkiksi HUS:n lasten ja nuorten Yksinkertaista ohjetta ei varmaankaan voi antaa, toimialueella onkin päästy lasten HbA1c-keskiarvossa mutta ensisijaisen tärkeää olisi pureutua siihen, miksi alle tavoitteen 58 mmol/l. diabetes jää hoitamatta. Varsin usein pitKeskeisiä elementtejä hoitotasapai- Mitä pitäisi tehdä käaikaissairauden hyväksymisprosessi on non parantamisessa ovat toimintojen jäänyt kesken. Ellei potilas ole hyväksynyt tai sanoa? ”leanaus” eli vapaasti suomentaen niiden sairautta, hänen on vaikea elää sen kanssa laadun parantaminen ja järkiperäistäminen. Diabetekja saavuttaa hyvä hoitotasapaino. sen hoidossa tämä tarkoittaa panostamista erityisesti Sairauden hyväksyminen ei luonnollisestikaan ensimmäisen hoitovuoden glykeemiseen kontrolliin tarkoita, etteikö se herättäisi aika ajoin hyvinkin sekä varhaiseen puuttumiseen HbA1c-tason nousuun negatiivisia tunteita tai aiheuttaisi hoitoväsymystä. ja diabeteksen hoitovaikeuksiin (1,2).

Pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille tarkoitettuja Ruotsista on raportoitu hyvien hoitotulosten valipsykologisia interventioita on tutkittu, ja niistä tehtettavasta kääntöpuolesta: pienten lasten vanhempien dyssä Cochrane-katsauksessa (8) todettiin, että kogniuupumisesta, stressistä ja diabeteksen hoidon ylikorostiivis-behavioraalisen terapia hyödytti lapsen oireiden tumisesta muun elämän kustannuksella (3). vähentämisessä. Ratkaisukeskeinen terapia edesauttoi myös pitkäaikaisseurannassa lapsidiabeetikoiden pärDiabetekseen liittyy yhä stigma jäämistä sairautensa kanssa.

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy voimaVäärin sammutettu? kas kielteinen paino, sosiaalinen stigma. Se tarkoittaa tässä tapauksessa sairauteen ja sen hoitoon liittyvää On varmasti totta, että vanhemmat kokevat ajoittain häpeän, erilaisuuden ja joukkoon kuulumattomuuden hoitotiimin syyllistävän heitä lapsen huonon tasapaitunnetta. Nämä kielteiset tunteet tunnetaan nimellä non vuoksi, vaikkei se todellisuudessa – ainakaan tie”diabetekseen liittyvä ahdistus” (diabetes distress), ja toisesti – niin tekisikään. Lääkärin on joskus tehtävä ne saattavat johtaa jopa masennukseen (4). Masennus myös vaikeita ratkaisuja lapsen edun vuoksi. Lastenpuolestaan on diabetesta sairastavilla jopa kolme kersuojeluilmoitus on tarpeen tilanteissa, joissa vanhemtaa yleisempää kuin terveillä verrokeilla, ja se liittyy mat jättävät lapsen hoitamatta tai heillä on suuria huonompaan hoitotasapainoon, elinkomplikaatioihin vaikeuksia arjen pyörittämisessä oman sairautensa tai ja suurempaan kuolleisuuteen (5). perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Tällöin Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 5 422 diabeteshoito saattaa jäädä lapsen vastuulle. Lastensuojeluilpotilasta, joista yli kolmanneksella oli tyypin 1 diabemoituksen tarkoitus on taata lapselle hänelle kuuluva tes, vastasi sairauden stigmaa koskevaan kyselyyn. Sen hyvä hoito perhetilanteesta riippumatta. jatkuu sivulla 17 Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

15

UUSI MOBIILIAPPLIKAATIO!

Novo Nordiskin mobiilihiilihydraattikäsikirja • Digitaalinen hiilihydraattikäsikirja Android- ja iPhone-puhelimiin.

• Tukee elämää diabeteksen kanssa.

• Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista (hakusanoilla Novo Nordisk ja mobiilihiilihydraattikäsikirja).

App Store:

Google Play:

FI/DB/0218/0004

Lisätietoa ja linkit kotisivuillamme www.novonordisk.fi Tekninen toteutus Into-Digital Oy (www.into-digital.fi)

Toisaalta myös hyvässä hoitotasapainossa olevat lisesti ja vastoin oppikirjojen esittämiä lainalaisuuksia. diabeetikot kokevat, että hoitava taho syyllistää heitä.

Epätoivoisessakin tilanteessa pyrimme lasten Heistä tuntuu, ettei mikään riitä, että aina löytyy jotadiabetespoliklinikalla aina sanomaan potilaalle myös kin, jonka he ovat tehneet huonosti tai eri lailla kuin jotain hyvää. Potilas (tai vanhemmat) vastaa itse hoikäsikirjat neuvovat. ”Väärin sammutettu”, eräs kollega dostaan vuoden jokaisena päivänä kaksikymmentänelosuvasti kuvasi tilannetta. jä tuntia vuorokaudessa ja hoitotiimi vain neljästi vuoNykyteknologia paljastaa aiempaa selvemmin dessa puolen tunnin ajan. Hoitotiimin on tärkeää saada verensokeritason vaihtelut ja annostellut ateriainsuliipotilas ymmärtämään omahoitonsa merkitys ja tukea nit – tai niiden unohdukset. Aiemmin potilas saattoi häntä sen toteuttamisessa. väittää ”Emmä tiiä, miksi se on noin Kun hoitotiimi huomaa hoitoväEpätoivoisessakin symyksen tai potilas tai perhe tuo sen noussut. Varppina pistin inskan”, muttilanteessa ta nyt sensorin tai pumpun purun tulos esille, on reagoitava heti. Potilasta tai on lahjomaton. perhettä voidaan tukea esimerkiksi pyrimme lasten diabetespoliklinikalla tihentämällä käyntejä diabeteshoitajalKukaan ei ole täydellinen la tai tarjoamalla käyntejä psykiatrisen aina sanomaan Kukaan meistä ei ole arjessa täydellinen, potilaalle myös jotain sairaanhoitajan vastaanotolle. ja jokaiseen vastaanotolla läpikäytävään Ulkopuolisen ammatti-ihmisen hyvää. glukoosiseurannan ajanjaksoon liittyy kanssa potilas voi keskustella ilman niitäkin päiviä, kun kaikki ei ole menpitkään hoitosuhteeseen liittyvää ”velnyt putkeen. Monesti vastaanotolla potilaalle tai hänen lomista” eli menneisiin tilanteisiin takertumista ja vanhemmilleen tulee tunne, että he joutuvat selitteletotuttua roolitusta. Joskus tilanteesta keskusteleminen mään tekemisiään ja kertomaan pilkuntarkasti, mitä vastaanotolla riittää. Hoitoväsymystä esiintyy varmaskulloinkin ovat tehneet. ti kaikilla jossain vaiheessa.

Tavallista on myös, että vanhemmat tuntevat tehOn myös eduksi, jos kaikki diabetesta hoitavat neensä jotain ”väärin” lapsen sairastuessa diabetekammattilaiset osallistuvat esimerkiksi insuliinipumpseen (9). Syyllisyys on sitä voimakkaampaa, mitä huopukoulutuksiin, joissa he käyttävät laitetta itse, laskenokuntoisempi lapsi on ollut sairaalaan tuotaessa (10). vat joka ikisen suuhun menevän hiilihydraattigramMikäli hoitotasapaino on huono myöhemmin, syylliman ja mittaavat verensokerin aina ennen syömistä syys kasvaa. Toisaalta jatkuva lapsen verensokeritasasensorilla. Näin he huomaavat, kuinka helposti ateria­ painosta huolehtiminen voi lisätä vanhempien stressiä, insuliinin annostelu ja verensokerin mittaus voivat vaikka parantaakin lapsen hoitotasapainoa (9,10). kiireessä unohtua.

Diabeteslääkärin työn tekee haastavaksi, että se on vain hyvin pieneltä osalta puhdasta lääketiedettä. Lisäksi tyypin 1 diabeteksella on kiusallinen tapa reagoida yksilöl-

Potilaan kohtaamiseen olisi hyvä keskittyä esimerkiksi tietoisen läsnäolon keinoin: jos potilas herättää kovasti negatiivisia tunteita, on hyvä miettiä syytä siihen (11).

i la

s,

v

Motivoiva haastattelu Psykologinen tuki Aika

Kuvat: Shutterstock

ho i t

ot i

i

m

TYY: LL IS hem mat Y Y an

p ot

STÄÄ: LLI a n h e m m a Y t Y i, v

S

Kiitos, kun tulit

S

Sano jotain hyvää

Kuva 1. Motivoiva haastattelu, psykologinen tuki ja aika auttavat pääsemään syyllistämisen ja syyllistymisen kehästä.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

17

Vuorovaikutustilanteessa potilaalle annetaan tilaa, niin että tämä voi olla oma itsensä. Perinteistä, ylhäältä tulevaa käskytystä kannattaa välttää. Jos potilaan tilanne on huono, se ei todennäköisesti muutu yhtäkkiä. Tärkeintä on kuunnella ja löytää yhteinen sävel potilaan kanssa, jolloin tilanne saattaa alkaa pikkuhiljaa parantua.

Jokaisella vastaanottokerralla ei ole pakko puhua verensokerikäyristä, jos se ei ole aiemmin osoittautunut hedelmälliseksi. ”Kiitos, kun tulit”, tapasi eräs kokenut kollega sanoa, jos ei muuta Jokaisella kiitettävää löytänyt. Glukoovastaanottokerralla sikäyriä ei myöskään ole tarei ole pakko puhua koitus lukea kuin lakikirjaa, verensokerikäyristä. vaan niitä kannattaa hyödyntää tilanteen mukaan, potilaan senhetkisiä tarpeita kunnioittaen.

Mielenkiintoista on joskus poiketa rutiinista ja tehdä ruotsalaiskollegan neuvomalla tavalla: älä keskustele käyristä, HbA1c-taso kertoo tilanteen muutenkin.

Kysy sen sijaan, mitkä tilanteet ovat potilaalle vaikeita ja miten toimintaa niissä voisi muuttaa. Pieni kysymys ”Mitä kuuluu?”, on myös yllättävän tehokas. Kun oikeasti kuuntelet vastauksen, potilas tai perhe itse kertoo, mitä tarvitsee. Nuorisopsykiatrikollega kertoo usein, että potilaat toteavat hänen olevan ainoa, joka kysyy: ”Miten menee diabeteksen ulkopuolella?”

HUS:n lasten ja nuorten toimialalla tutkitaan motivoivan haastattelun (MOHA) hyötyä diabeteksen hoitotasapainon parantaJokainen potilas on misessa. Haastattelutekniierilainen, ja mikä sopii kan tavoitteena on motiyhdelle, ei välttämättä voida potilas haluamaan muutosta. Teoriassa hänen sovi toiselle. pitää päästä eroon laiminlyöntiharhasta eli siitä, että uudesta, energiaa vaativasta toiminnasta (diabeteksen hoidon parantaminen) johtuva epäsuotava tilanne on pahempi kuin tekemättä jättämisestä (ei mitata, ei annostella ateriainsuliinia koulussa) johtuva epäsuotava nykytilanne.

Ainakin osalla huonossa hoitotasapainossa olevista kyse on siitä, että tieto korkeasta verensokeritasosta (”en halua sitä sensoria”) ahdistaa tai syyllistää potilasta, ja hän välttää tätä tunnetta mittaamattomuudella.

Ajatusmallin tiedostaminen on alku tilanteen parantamiseksi.

18

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Miten itse jaksat?

Teemme diabetestyötä omalla persoonallamme, ja siksi erilaisten kohtaamisten jälkeen saattaa olla takki tyhjä. Kymmenisen pahimmassa murrosiässä olevaa, ”omahoitoa toteuttamatonta” potilasta vastaanotolla uuvuttaa hoitotiimin, koska meistä tuntuu, ettemme osaa auttaa heitä.

On hyvä huomata omat rajansa: kukaan ei voi pelastaa kaikkia ja viime kädessä jokainen aikuispotilas on vastuussa itse omasta elämästään. Parhaimmillaan voimme olla hyviä kanssakulkijoita, lääketieteellisiä asiantuntijoita ja tsemppareita. Alaikäisten kanssa tilanne on toki erilainen: joskus joudumme turvautumaan lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, ellei tilanne muuten ratkea.

Jokainen potilas on erilainen, ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. On taitolaji löytää oikea tapa.

Kirjallisuus 1. Yi-Frazier J, Cochrane K, Whitlock K, Rosenberg A, Pascual M. trajectories of acute diabetes-specific stress in adolescents with type 1 diabetes and their caregivers within the first year of diagnosis.

J Pediatr Psychol 2018:43;645-653.

2. Samuelsson U, Åkesson K, Peterson A, Hanas R, Hanberger L. Continued improvement of metabolic control in Swedish pediatric diabetes care. Pediatric Diabetes 2018:19;150-157.

3. Helgeson V, Becker D, Escobar O, Siminerio L. Parents with children with diabetes: implications of parent stress for parent and child health. J Pediatr Psychol 2012:37;467-478.

4. Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, Mullan JT. When is diabetes distress clinically meaningful? Establishing cut points for the Diabetes Distress Scale. Diabetes Care 2012;35:259-64.

5. Kreider K. Diabetes distress or major depressive disorder? a practical approach to diagnosing and treating psychological comorbidities of diabetes. Diabetes Ther 2017:8;1-7.

6. Liu N, Brown A, Folias A, Younge M, Guzman S, Close K, Wood R. Stigma in people with type 1 or type 2 diabetes. Clinical Diabetes 2017:35;27-34.

7. Forsander G, Bogelund M, Haas J, Samuelsson U. Adoles­ cent life with diabetes – Gender matters for level of distress.

Experiences from the national TODS study. Pediatric Diabetes 2017:18;651-659.

8. Eccleston C, Fisher E, Law E, Bartlett J, Palermo T. Psychological interventions for parents of children and adolescents with chronic illness. Cochrane Database Syst Rev. 2015:4.

9. Stallwood L. Influence of caregiver stress and coping on glycemic control of young children with diabetes. J Pediatr Health Care 2005:19;293-300.

10. Helgeson V, Becker D, Escobar O, Siminerio L. Families with chil­ dren with diabetes: implications of parent stress for parent and child health. J Pediatr Psychol 2012:37;467-478.

11. Koivisto M, Melartin T. Miten lääkäri voi kohdata ahdistuneen potilaan? Duodecim 2014: 130;483-8.

Diabeteshaaveita Jospa joskus joku kysyisi, miten voin, miten jaksan.

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi hoitaa vähemmän.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

minävoin.fi SAFI.DIA.18.04.0214a

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolla työskentelevä Vuoden 2018 psykologi Kirsi Ikuli toivoo, että jokainen diabetesta sairastava kokisi tulleensa kuulluksi hoitokontakteissaan.

Kuva: Mervi Lyytinen

Hyvän hoitokontaktin salaisuus piilee kuulluksi tulemisessa Kuka?

Kirsi Ikuli • Psykologian maisteri 1999 • Tampereen kaupungin diabetesvastaanotto 2017 alkaen • Aiemmin työskennellyt muun muassa Diabetesliitossa, ammatillisen kuntoutuksen parissa ja mielenterveys­toimistossa.

• Suomen Psykologiliiton Vuoden 2018 psykologi -tunnustus • Harrastukset: improvisaatioteatteri, koiran kanssa ulkoilu, mökkeily ja lukeminen

20

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Vuoden psykologi -valinnalla Suomen Psykologiliitto halusi kiinnittää huomiota diabetesta sairastavien edistykselliseen hoitoon perusterveydenhuollossa.

Vieläkään ei ole itsestään selvää, että psykologi kuuluu kunnissa hoitotiimiin. Ikuli itse sanoo, että valinnalla haluttiin alleviivata erityisesti sitä, mitä psykologin mukanaolo tiimissä voi antaa somaattiselle puolelle.

- Minun tehtäväni tiimissä on katsoa ihmisen tilannetta kokonaisuudessaan hänen itsensä kannalta. En pohdi asioita sairauden tai hoidon kautta, vaikka diabetes sairautena on minulle tuttu, samoin kuin diabeteksen hoitoon liittyvät ongelmat.

Työn painopiste on yksilövastaanotoissa, mutta Ikuli haluaa vaalia ja kehittää myös hyvää tiimityöskentelyä. Diabetestiimin yhteisiin tapaamisiin psykologi tuo työnohjauksellista otetta.

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Diabetesliiton keittokirjat Helppoa halpaa hyvää – kaikkina vuodenaikoina 22,50 € • Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla kehnokin kokki onnistuu.

• 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua • Koko A5, kierresidonta

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 20 € • Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja.

Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.

• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua • Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja kasviksia 26 € • Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua • Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 € • Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.

• 225 ohjetta, 157 sivua • Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 € • Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta.

• 53 ohjetta, 54 sivua • Koko 20 x 20 cm, kierresidonta • KIMPPATARJOUS: Saat Diabetes-lehden ruokavinkit ja Piiraat pullat pasteijat -keittokirjan yhteishintaan 25 € (alennus 10 €).

Tilaukset: p. 03 2860 230 materiaalitilaukset@diabetes.fi Hinnat sisältävät lähetyskulut.

www.diabetes.fi/d-kauppa

Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraattisisältö

Diabetesyhdistys taustavaikuttajana Tampereen kaupungin diabetesvastaanoton psykologin tehtävä oli vasta perustettu, kun Ikuli valittiin siihen elokuussa 2017. Aiemmin Ikuli on toiminut Diabetesliitossa psykologina noin kymmenen vuoden ajan, joten hänellä oli vahva kokemus diabeetikoiden kanssa työskentelystä ennen Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolle siirtymistään.

Paikallinen diabetesyhdistys teki pitkään ja aktiivisesti taustatyötä viran saamiseksi. Hoitotiimissä pitkän kypsyttelyajan kuluessa syntynyt yhteinen vahva tahtotila on edesauttanut työn käynnistämistä, Ikuli uskoo. Hän sanoo solahtaneensa yllättävänkin helposti osaksi tiimiä.

Psykologin vastaanottohuone sijaitsee toimistoiksi saneeratun massiivisen entisen tehdaskiinteistön ylimmässä, neljännessä kerroksessa Tampereen keskustan tuntumassa Hatanpäällä. Muiden tiimiin kuuluvien huoneet löytyvät samasta kerroksesta. Diabetesvastaanoton asiakkaat ovat pääasiassa aikuisia, pitempään sairastaneita tyypin 1 diabeetikoita. Tyypin 2 diabeetikoiden hoito on hajautettu terveysasemille.

Konsultaatio- ja lähettämiskynnys psykologin vastaanotolle on matala, ja sitä Ikuli toivoo jatkossakin.

Yksilövastaanottojen, konsultaatioiden ja tiimityöskentelyn lisäksi hän vetää tyypin 1 diabeetikoiden hyvinvointiryhmää yhdessä diabeteshoitajan kanssa ja vierailee muun muassa laihdutusryhmissä.

Työ ja työn puute uuvuttavat - Psykologille lähettämisen syynä ovat usein jaksamiseen liittyvät ongelmat: uupuminen, hoitoväsymys ja masennus. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, hypopelot eli liian matalaan verensokeriin liittyvät pelot ja elämäntilannekriisit ovat myös tavallisia, Ikuli kertoo.

- Syystä tai toisesta omahoito ei suju, ja tilanne vaatii syiden selvittelyä ja sen miettimistä, miten päästä eteenpäin. Työelämän ongelmat ovat tavallisia, ja ne tuntuvat keskittyvän ääripäihin: työn puuttumiseen tai liiasta työstä uupumiseen. Joillekin asiakkaille ongelman työstämiseen riittää yksi käynti, toisten kanssa yhteistyö jatkuu pitempään.

Hoitoon liittyvän tekniikan kehitys on tuonut helpotuksen ohella omat, uudet haasteensa. Joillekin verensokerikäyrän jatkuva tarkkailu käy ahdistavaksi,

22

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

ja kontrollintarve alkaa ohjata liiaksi toimintaa. Ikuli korostaakin ”riittävän hyvää” – täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä. Vaikka päivittäinen diabeteksen omahoito kuormittaa, tavoitteena on, että diabetesta sairastava elää elämäänsä ja omahoito kulkee siinä sivussa.

Ei helppoja vastauksia - Mikä on riittävän hyvä omahoito juuri nyt, tässä elämäntilanteessa, näillä resursseilla? Siihen ei ole yksikertaista vastausta, kun taustalla väijyy lisäsairauksien ja toisaalla hypoglykemian uhka, Ikuli toteaa.

Psykologin vastaanotolla pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa keinoja, joilla kuormitusta voitaisiin keventää. Onko voimavaratekijöitä, joita voitaisiin vahvistaa? Apuna Ikuli käyttää muun muassa havainnointitehtäviä sekä tietoisuus- ja rentoutusharjoitteita.

Keinot valitaan aina yksilöllisesti, yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Työssään Ikuli hyödyntää myös kaikille avoimia sähköisiä palveluita, kuten Mielenterveystalo.fi- ja minävoin.fi-sivustojen tietoa ja tehtäviä. Viimemainitun sisällön tuottamisessa hän on ollut itse mukana.

Kuulluksi tuleminen tukee Jaksamisen kannalta on suuri merkitys sillä, millaiseksi diabetesta sairastava kokee yhteistyön hoitavan tahon kanssa. Toimiva yhteistyö tukee jaksamista. Omahoito ei tarkoita yksin hoitamista, Ikuli painottaa.

- Siihen, mistä kuulluksi tulemisen kokemus syntyy, on vaikea vastata yksiselitteisesti, Ikuli sanoo.

Se edellyttää, että kiireestä huolimatta vastaanotolla pysähdytään ja rauhoitutaan kuuntelemaan potilasta.

Kokemus siitä, että ”tulin kuulluksi” ei tarkoita, että ongelma olisi saatu ratkaistua – helppoja ratkaisuja löytyy harvoin.

- Kuulluksi tuleminen tarkoittaa, että saan tuoda asiani esiin eikä tunteitani mitätöidä. Tunteet ja esimerkiksi pelko on inhimillistä. Jos pelko alkaa ohjata toimintaa, on hyvä syventyä asiaan tarkemmin. Tavallinen reaktio on, että haluamme päästä pelosta. Usein on hedelmällisempää pohtia, miten tulla pelon kanssa toimeen, ja miettiä, mitkä asiat tukevat siinä. > www.minavoin.fi Toimittaja: Mervi Lyytinen, mervi.lyytinen@diabetes.fi

Myönteisiä ratkaisuja ravitsemusneuvontaan Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa -oppaan ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarjoaa myönteisen keinon ottaa painonhallinta puheeksi vastaanotolla.

Opas on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat painonhallinnan kanssa kamppailevia asiak­k aita. Oppaan kantavana ajatuksena on asiakkaan ­oikeus päättää omasta syömisestään ja kehostaan.

- Ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarjoaa asiakasta arvostavan ja myönteisen tavan ottaa puheeksi vaikealtakin tuntuvia asioita, kuten lihavuuden hoito ja ruokatottumukset diabeteksen hoidossa, oppaan käsikirjoittaja, Diabetesliiton pitkäaikainen ravitsemusterapeutti, MMM Liisa Heinonen sanoo.

Kirjoittaja soveltaa oppaassa ohjaustapaa, jonka peruspilarit ovat ratkaisukeskeisyys ja kokemuksesta oppiminen.

Hän avaa aitojen ohjauskeskustelujen kautta, mitä nämä periaatteet käytännössä tarkoittavat. Lukijalle näytetään esimerkkien avulla havainnollisesti, miten tavoitteellinen ohjauskeskustelu etenee ja pysyy myönteisenä. Ongelman syiden penkomisen sijaan ohjauksessa keskitytään asiakkaan onnistumisiin ja yritetään lisätä niitä.

Oppaan uudessa painoksessa esitellään myös muutamia hyviksi havaittuja ravitsemusohjauksen apuvälineitä, kuten ruokapäiväkirja, ja kerrotaan, miten niitä hyödynnetään ratkaisukeskeisesti.

Rohkaisua joustavan insuliinihoidon toteuttamiseen Diabetesliiton julkaisema opas tarjoaa monipistostai pumppuhoitoa käyttäville aikuisille tyypin 1 diabeetikoille neuvoja ja rohkaisua joustavan insuliinihoidon tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Insuliinihoidon joustava sovittaminen omaan elämään edellyttää tyypin 1 diabetesta sairastavalta paljon tietoa, aktiivista otetta ja rohkeutta itsenäisiin ratkaisuihin ­– olipa käytössä kumpi tahansa hoitomuoto. Molemmissa tavoitteena on jäljitellä haiman normaalia toimintaa mahdollisimman hyvin, ja siksi hoitomuodot kulkevat oppaassa rinnan.

Opas sopii käsikirjaksi niin insuliinihoitoa aloittele­ ville kuin pitempään sairastaneillekin. Oppaassa käydään läpi insuliinihoidon perusasiat ja annetaan runsaasti vinkkejä hoidon soveltamiseen erilaisissa käytännön tilanteissa. Oppaaseen on otettu mukaan myös sairauteen sopeutumiseen ja hoidossa jaksamiseen liittyviä näkökulmia.

Oppaan käsikirjoittajat ovat diabeteshoitaja ­Kris­tiina Salonen ja ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Dia­ betesliitosta sekä Vuoden psykologi -tunnustuksen saanut psykologi Kirsi Ikuli, joka työskentelee Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolla.

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito – pistoksin tai pumpulla

Uudistettu painos 2018 Koko: B5, 92 sivua Hinta: 12,50 euroa (hinta sisältää posti- ja muut lähetyskulut)

Koko: B5, 80 sivua Hinta: 15 € (hinta sisältää posti- ja muut lähetyskulut)

Lisätiedot ja tilaukset: p. 050 310 6615 Sirpa Qureshi materiaalitilaukset@diabetes.fi Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018 24www.diabetes.fi/d-kauppa

Lisätiedot ja tilaukset: p. 050 310 6615 Sirpa Qureshi materiaalitilaukset@diabetes.fi

www.diabetes.fi/d-kauppa

Potilasohje

Glukoosin poistajalääkkeet (SGLT2-estäjät) tyypin 1 diabeteksen hoidossa ja ketoasidoosiriski Kirjoittajalla on SGLT2-estäjistä parin vuoden kokemus tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa. Hän on laatinut seuraavan potilasohjeen lääkeryhmän turvalliseen käyttöön.

SGLT2-estäjät (kauppanimet Forxiga, Invokana, Jardiance, Vertus) on kehitetty tyypin 2 diabeteksen hoitoon.

Ne lisäävät glukoosin ja suolan eritystä virtsaan, jolloin verenglukoositaso, paino ja verenpaine laskevat. SGLT2estäjiä käytettäessä verenkiertoon kertyy ketoaineita (ketoosi), ja siten niihin liittyy ketoasidoosin eli happomyrkytyksen riski.

Lääkeryhmällä ei ole viranomaisen vahvistamaa käyttöaihetta tyypin 1 diabeteksen hoitoon. Mikäli käytät näitä lääkkeitä ja sinulla on tyypin 1 diabetes, on kiinnitettävä erityishuomio ketoasidoosiriskiin ja ketoaineiden seuraamiseen. Ketoasidoosi voi kehittyä, vaikkei verensokeritaso olisi korkea.

Ketoasidoosin syyt Tavallisin ketoasidoosin syy on insuliinin puute esimerkiksi unohdusten tai äkillisen insuliinintarpeen lisääntymisen takia.

Ketoasidoosi voi kehittyä infektion tai muun äkillisen sairauden, kuivumisen tai alkoholin käytön laukaisemana. Joskus myötävaikuttava tekijä on liian vähäinen hiilihydraattien saanti. Yleensä ketoasidoosi esiintyy yhdessä korkean verensokeritason kanssa. SGLT2-estäjien käyttäjillä se voi kuitenkin ilmaantua lähes normaaleilla verensokeritasoilla, koska lääkkeet poistavat ylimääräisen sokerin virtsaan.

Ketoasidoosin oireet Ketoasidoosin oireita ovat vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, väsymys, kiihtynyt hengitys ja erittäin heikko, yleisesti huono olo.

Jos sinulla on jokin näistä oireista, tarkasta ketoaineet liuskalla. Jos olosi on hyvin huono eikä sinulla ole liuskoja, hakeudu välittömästi päivystykseen tilanteen tarkistukseen. Jos vointi on hyvä, ei pienillä määrillä ketoaineita ole merkitystä (katso arvot oheisesta taulukosta).

LEENA NORVIO

Lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leena Norvio toimii osastonylilääkärinä HUS Hyvinkään sairaalassa. leena.norvio@hus.fi

Ketoasidoosin korjaaminen 1 Tauota SGLT2-estäjä.

2 Ota pikainsuliinia, vaikka verensokeri olisi normaali.

3 Syö tai juo jotain, jossa on 30 grammaa hiili- hydraattia, ja annostele sitä vastaava määrä insuliinia. Annostele lisäksi korjausinsuliini, jos verensokeri on koholla.

4 Juo runsaasti vettä (esimerkiksi litra).

Lievän ketoosin tai ketoasidoosin voit korjata kotona, kunhan seuraat sokereita, ketoaineita ja vointiasi ja raportoit tilanteestasi läheisellesi. Pyri korjaamaan tilanne hereillä ollessasi. Voit mennä nukkumaan, kun oireet helpottuvat ja olet tehnyt edellä mainitut toimenpiteet. Jos olosi on hyvin huono tai se ei ala korjaantua tai tunnet olosi epävarmaksi, hakeudu päivystykseen.

Ketoaineiden määrät ja toimet Ketoaineet (mmol/l) Toimintaohje

Alle 0,6

Ei erityistoimia.

0,6–3,0

Toimi edellä mainitun ohjeen mukaan ja seuraa vointiasi. Mikäli huono olo jatkuu, ota yhteys hoito­ paikkaan tai hakeudu sairaalaan.

Yli 3

Toimi edellä mainitun ohjeen mukaan ja hakeudu sairaalaan.

Voit aloittaa lääkityksen uudelleen, kun laukaiseva tekijä on korjaantunut.

Tauota SGLT2-estäjä kaksi päivää ennen leikkausta.

Sairaalahoidon ajaksi lääke yleensä tauotetaan. Harkitse tauotusta infektion ajaksi.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

25

iabeteshoitajat

Kun hoito väsyttää Hoitoväsymystä on käsitelty lehti­ artikkeleissa ja blogeissa tänä vuonna runsaasti. ”Muista mitata, muista syödä, muista liikkua, muista lääkitä, muista nukkua, muista…” Luetteloon on hyvä lisätä myös: muista elää ja nauttia elämästä.

Monen arki on nykyään kiireinen, ja kun sitä maustavat pitkäaikaissairauden vaatimukset, jaksamisen rajat tulevat helposti vastaan.

Päätin koota kahvipöytään työyhteisöstäni moni­ ammatillisen tiimin, jonka kanssa keskustelimme tovin diabeteksen omahoitoon liittyvästä hoitoväsymyksestä, siihen liittyvistä tekijöistä ja tiimin mahdollisuuksista ehkäistä sitä tai auttaa hoidossa väsynyttä.

Miksi hoito väsyttää?

Oli sairaus mikä tahansa, sairastuminen aiheuttaa aina stressiä. Elämä järkkyy ainakin väliaikaisesti. Jos sairas­tuminen osuu elämässä sellaiseen hetkeen, jossa on muutakin kuormitusta, omahoidon omaksumiseen

HEIDI S. MÄKINEN

Kirjoittaja toimii diabeteshoitajana Kotkan terveyspalveluissa. Hän on myös Diabetes ja lääkäri -lehden toimituksen jäsen Diabeteshoitajat ry:n edustajana. heidi.s.makinen@kotka.fi

ja toteuttamiseen ei ehkä riitä voimia. Myös se vaikuttaa, missä iässä sairastuminen tapahtuu. Pahimmassa tapauksessa pitkäaikaissairaus voi olla askel kohti vakavampaakin mielen järkkymistä.

Mitä vaativampi pitkäaikaissairaus, sitä enemmän vaatii myös omahoito. Mikäli lisäsairauksia on kehittynyt, hoitoväsymyksen riski lisääntynee entisestään.

Diabeteksen lisäksi ihmisellä voi olla muitakin pitkäaikaissairauksia, joiden hoito pitää sovittaa arjen rutiineihin.

Pitkäaikaissairaan elämäntilanne voi olla raskas ilman sairauttakin. Ehkä diabetesta sairastavan pitää itsensä lisäksi huolehtia läheisistään. Parisuhteen ja jatkuu sivulla 29

26

Kuva: Shutterstock

Meillä on oltava kykyä kysyä oikeita kysymyksiä vyyhdin purkamiseksi.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

SAFI.DIA.16.11.0514

HUOMIOITKO nousut ja laskut?

Verensokerin nousuja ja laskuja voi olla hankala tunnistaa. Uusi Huomioi diabetes -sivusto on työkalu diabeteksen päivittäiseen hallintaan. Tutustu sivuun ja opi tunnistamaan verensokerin vaihteluun liittyvät tuntemukset!

www.huomioidiabetes.fi

Sanofi Oy, p. 0201 200 300, sanofi.fi

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

27

ÄPID

Päivittäinen ylläpito Flexitol Moisturising Foot Cream 10% ureaa

EE

N

1

Ä

LL

Y

HOIDA

Tehokas ja nopea alkuhoito Flexitol Heel Balm 25% ureaa

ENN

EN

Ä 2 VIIKON J

LK

Ensimmäiset askeleet kohti hyvinvoivia jalkoja

HOIDA PÄIVITTÄIN

• 25% Urea • Palauttaa ihon kosteustasapainon • Vähentää veden haihtumista iholta • Kosteuttaa ja hoitaa

Pysäytä kuivan ihon kierre

• Sopii diabeetikoille

Käytä Flexitol Moisturising Foot Cream voidetta päivittäin...

• Kliinisesti todistettu hoito • CE-merkitty • Sisältää E-vitamiinia

•

Flexitol Heel Balm hoitaa nopeasti ja tehokkaasti

ylläpitämään Flexitol Heel Balm balsamilla hoidettujen kantapäiden ja jalkojen ihon kosteustasapainoa

•

ylläpitämään diabeetikoiden terveiden jalkojen ihoa

•

hoitamaan diabeteksen kuivattamia muita ihoalueita

Moni kärsii kuivista ja halkeilevista kantapäistä. Etenkin diabeetikolle kuivat kantapäät ovat vakava ongelma.

Flexitol Heel Balm balsamilla voit saavuttaa näkyviä tuloksia jo yhdessä päivässä.

1

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018 2012 1 Data 28 on File: Twice daily application images,

Lue lisää www.flexitol.fi

päivässä

SYVÄKOSTEUTTAVA HOITOVOIDE 10/2018

NÄKYVIÄ TULOKSIA

Sisältää E-vitamiinia. 10% Urea.

perheen ongelmat voivat heijastua omahoitoon, vaikka perhe ja muut tukiverkostot yleensä auttavat meitä jaksamaan.

Jokainen meistä on yksilö, ja meillä on erilainen sietokyky. Toisinaan kuulee diabeetikolta, että ”voi, kun olisin terve”. Jatkuvasta arjen kontrolloinnista johtuva ahdistus painaa harteilla. Toisinaan potilas pystyy elämään sairauden kanssa keveämmin ja toteaa vastaanotolla: ”Onneksi minulla on vain tämä diabetes.”

Kokemukseen vaikuttavat ihmisen perusluonne ja omat selviytymiskeinot.

Oletko tukena vai taakkana?

Arjen vaateet riippuvat jossain määrin diabetestyypistä. Diabetesammattilaisen onkin ensimmäiseksi opittava tunnistamaan diabetestyyppien erot, jotta hän pystyy ymmärtämään diabeetikon arkea.

Voimme auttaa olemalla läsnä vastaanotolla ja kuuntelemalla. Yrittämällä aistia, milloin on tarpeen olla pelkkänä korvana ja houkuttelemalla potilasta kertomaan omista tuntemuksistaan. Käymällä läpi arjen kulkua: mistä pienistä asioista potilas voisi saada voimaa, myönteistä energiaa, jolla ponnistaa taas eteenpäin? Auttamalla häntä näkemään niitä asioita, jotka elämässä luistavat hyvin juuri nyt.

Meillä on oltava kykyä kysyä ”Onneksi minulla on vain tämä oikeita kysymyksiä vyyhdin purdiabetes.” kamiseksi. Meidän on nähtävä muutakin kuin numerot verensokerivihossa tai tietokoneen näytöllä. Yksilöllisyys ja erilaisuuden hyväksyminen korostuvat hoitosuunnitelmaa tehdessä: mikä yhdelle on hyvä hoitotaso, voi olla toiselle ylitsepääsemätön paikka.

Yksilöllisyyden huomioimisessa auttaa pitkäkestoinen hoitosuhde, jossa syntyy molemminpuolinen luottamus. Teknologia on tuonut omat välineensä omahoitoon ja seurantaan, joten jokaiselle potilaalle löytyy myös sopivat hoitotarvikkeet omahoidon tueksi.

Ongelmat ratkeavat harvoin helposti Hoitoväsymyksen taltuttamiseksi on monissa hoitopaikoissa tarjolla myös psykiatrista apua. Vaatii yleensä useita käyntejä, jotta avun tarjoaja ymmärtää juuri kyseisen potilaan diabeteksen luonteen ja luottamus herää. Vasta sen jälkeen on mahdollisuus päästä käsiksi mielen ongelmiin. Toisinaan tuki päättyy liian aikaisin, ja lopputulos on jotain muuta kuin osapuolet ovat odottaneet.

Diabetes ja psykiatriset sairaudet ovat yhdessä haastava yhdistelmä. Hoito on usein pilkottu moneen eri paikkaan, jolloin yhdessä toimipisteessä hoidetaan somaattinen ja toisessa psyykkinen sairaus. Pitkässä hoitosuhteessa voi kuitenkin syntyä luottamus, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Tärkeiksi kantaviksi tekijöiksi muodostuvat arjen säännöllisyys ja siihen kannustaminen. Toisinaan näkee luovuttamista, ja se lisää hoidon­ ohjauksen haasteita. Vain potilas itse voi tietää, miltä verensokerin vaihtelu tuntuu ja johtuuko se mielialasta vai onko mielialan muutos sittenkin verensokerin vaihtelun seuraus.

Tunnista omat heikkoutesi Opettele ammattilaisena tunnistamaan omat heikkou­ tesi. Pyydä apua toisaalta, jos koet ohjaustilanteen ongelmalliseksi tai et pysty tukemaan potilasta riittävästi. Joskus vastaan tulee tilanteita, joissa ei pysty olemaan toiselle avuksi, ja sitäkin tunnetta on opittava sietämään.

Anna aikaa kohtaamiselle ja madalla yhteydenottokynnystä. Joskus potilaan mukana saattaa vihdoin olla se mittausten kirjaamisen väline, joka tähän asti on aina jäänyt kiireessä kotiin. Anna aina positiivista palautetta, koska positiivisilla asioilla on tapana kertaantua. Perustele hoitopäätökset ja kertaa taustatekijät, jotta vastaanotoltasi lähtee ihminen, jolla on riittävästi tietoa omien päivittäisten hoitopäätöstensä tueksi. Puutu varhain, jos näet merkkejä mielen järkkymisestä.

Pelottelemalla ja uhkailemalla pääsemme harvoin kiitettävään lopputulokseen. Olen vastaanotollani kuunnellut kauhulla potilasta, joka kertoo tottuneensa vuosien varrella lähtemään itkien vastaanotolta saatuaan haukut huonosti hoidetun diabeteksensa vuoksi.

Jokainen uusi kohtaaminen uuden hoitajan ja lääkärin kanssa pelottaa häntä, koska takana on kokemuksia ”täysin epäonnistuneena diabeetikkona”. Tällainen kohtaaminen saa minut miettimään omaa asennettani ja sitä, miten voisin olla tukena enkä taakkana.

Kiitos aivoriihestä, diabeteshoitajat Iiris Ahola ja Annika Vanhanen, psykiatrinen sairaanhoitaja Ulla Suurinkeroinen sekä diabeteslääkäri Anitta Lavikainen. > Diabetesliiton Inspis-verkkolehdessä nuori tyypin 1 diabeetikko kertoo omaa tarinaansa hoitoväsymyksestä: www.diabetes.fi/inspis/diabeteksen_hoitaminen_ruoka/ vaikea_hoitovasymys_ johti_munuaisongelmiin.

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

29

Hoitosuositukset

Euroopan diabetestutkijoiden yhdistys EASD ja Amerikan diabetesyhdistys ADA julkistivat syyskuussa EASD:n kokouksessa yhteisen päivitetyn tyypin 2 diabeteksen hoitosuosituksensa. Kirjoittajina on kymmenen tunnettua diabetologia Euroopasta ja USA:sta.

Käsikirjoitusta oli kommentoinut lähes 40 muuta kollegaa. Laaja dokumentti käsittää runsaat 30 painosivua ja 240 viitettä (1).

Lääkehoito-osuudessa kirjoittajat ottavat kantaa uusiin lääkkeisiin ja viime vuosina julkaistujen laajojen tutkimusten tuloksiin. Ensimmäinen lääke on edelleen metformiini. Toisen vaiheen lääke valitaan sen mukaan, onko hoidon kohde hyperglykemia vai liikapaino vai onko valintaperusteena hinta (taulukko).

Toisen vaiheen lääkkeen aloitukseen vaikuttavat potilaan sydän- tai verisuonisairaus sekä sydämen vajaatoiminta ja krooninen munuaissairaus. Ensimmäiseksi pistoshoidoksi tyypin 2 diabeetikoille suositellaan GLP-1-agonistia, insuliini on jäänyt kakkossijalle.

Elintapaohjauksesta ei esitetä järisyttäviä uusia periaatteita, mutta laaja teksti on pyritty jäsentelemään selkeästi ja tiivistämään kuviin ja taulukoihin iskevästi.

Kuva: Shutterstock

ADA ja EASD panivat lääkkeet järjestykseen Amerikkalaiseen tapaan kirjoittajat esittelevät erilaisia ohjelmia lyhentein. Elintapaohjauksen kattava ohjelma on DSMES (Diabetes Self–Management Education and Support). Ohjelma rakennetaan yhdessä potilaan kanssa ottaen huomioon hänen erityispiirteensä.

Tavoitteena on voimaannuttaa potilas ohjelman toteuttamiseen ja tulosten seurantaan. DSMES:n periaate on SMART (Specific, Measurable, Achievable, Realistic, Time limited). Siihen sisältyy MNT (Medical Nutrition Therapy), joka tarkoittaa laadukasta ja vähäenergistä ruokavaliota. Kirurgia on tietyissä tilanteissa osa liikapainoisten potilaiden hoitoa.

Yksityiskohtia uudesta suosituksesta voi lukea tuoreista Diabetologia- ja Diabetes Care -lehtien numeroista (1).

Veikko Koivisto 1. Davis MJ, D`Alessio DA, Fradkin J, ym. Management of hyperglycemia in type 2 diabetes, 2018. A consen­ sus report by American Diabetes Association (ADA) and European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetes Care, julkaistu online 4.10.2018 Diabetologia, julkaistu online 5.10.2018.

Vaihe

Lääkesuositus

I

metformiini

II

Valintaperuste: • hyperglykemia • liikapaino • hinta Muut sairaudet: • sydän- ja verisuonitauti • sydämen vajaatoiminta • krooninen munuaissairaus

III Pistoshoito

DPP-4-estäjä tai GLP-1-agonisti tai SGLT-2-inhibiittori tai TZD GLP-1-agonisti tai SGLT-2-inhibittori sulfonyyliurea tai TZD GLP-1-agonisti tai SGLT-2-inhibiittori SGLT-2-inhibiittori SGLT-2-inhibiittori 1. GLP-1-agonisti 2. insuliini

Taulukko. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon periaatteet ADA:n ja EASD:n syksyllä 2018 julkaisemassa hoitosuosituksessa.

30

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

DIABETES JA NEFROPATIA -KURSSI HELSINGISSÄ | 2019

Onko asiakkaallasi diabetes ja munuaissairaus?

Kirjoita suositus kevään Diabetes ja nefropatia -kurssille!

Kurssi kahdessa osassa 8.–10.3. ja 29.–31.3.2019 • Jaksamista ja tukiverkostoja.

• Maksuton.

• Matkakustannuksiin korvauksia Kelasta.

Kursseja myös syksyllä 2019 Diabetes ja nefropatia (kaksiosaisena) 25.–27.10.2019 ja 15.–17.11.2019 Diabetes ja dialyysi 3.–8.11.2019

Diabeteshoitaja Kati Hannukainen p. 050 310 6609 kati.hannukainen@diabetes.fi

diabetes.fi

muma.fi

Koulutusta

Valitse tästä sinulle sopiva koulutus 2019 Jos olet lääkäri, valitse näistä koulutuksista 26.–28.3. Lasten ja nuorten diabeteksen hoito ja hoidonohjaus 2.–3.4.

Diabeetikon hoidon kurssi lääkäreille 7.–8.5.

Insuliinipumppuhoidon koulutus 9.–10.5. Glukoosisensoroinnin hyödyntäminen diabeetikon omahoidossa 26.–27.9. Työterveys ja diabetes 8.–10.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 31.10.–1.11. Diabetes nuoren elämässä -seminaari 26.–28.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen Lastenlääkäri, muista Pediatrien diabetesklubi 17.–18.1.2019 S a at m eiltä li Tampereella. Ilmoittautuminen: www.diabetes.fi/ammattilaiset/ säksi täsmäk diabetesalan_konferensseja_ja_seminaareja. oulutu sta oman h oitoyks i k Hoitajana hyödyt näistä kursseista ja koulutuksista kösi tarpeid en muk a a n.

11.–15.3. Diabeetikon hoidon peruskurssi Ota yh t ey t t ä !

26.–28.3. Lasten ja nuorten diabeteksen hoito ja hoidonohjaus 7.–8.5.

Insuliinipumppuhoidon koulutus 9.–10.5.

Glukoosisensoroinnin hyödyntäminen

diabeetikon omahoidossa 9.–13.9. Diabeetikon hoidon peruskurssi 26.–27.9. Työterveys ja diabetes 8.–10.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 28.–30.10. Diabeetikon hoidon kurssi osastotyötä tekeville 31.10.–1.11. Diabetes nuoren elämässä -seminaari 5.–6.11. Raskaus ja diabetes 18.–22.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi 26.–28.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen Muista myös Diabetesosaaja 2019, jonka järjestämme yhteistyössä Fiocan kanssa 22.–23.1.

Scandic Hotel Rosendahlissa Pyynikillä Tampereella.

Hae diabetesosaamista myös apteekkiin tai muuhun yritykseen 3.12.

Diabeteskoulutuspäivä apteekkihenkilökunnalle

Koulutukset järjestetään Tampereella, ellei toisin mainita.

Onko sinulla koulutustoiveita vuodelle 2019?

Ota yhteyttä ja kerro, mitä toivot: koulutussihteeri@diabetes.fi.

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.diabetes.fi/ammattilaiset Koulutussihteeri Malla Honkanen p. 050 310 6614 koulutussihteeri@diabetes.fi Koulutuspäällikkö Outi Himanen p. 0400 723 664 outi.himanen@diabetes.fi

DIABETES OSAAJA

22.–23.1.2019, Scandic Rosendahl, Tampere

Tunnista, ohjaa ja hoida!

Seminaari on suunnattu kaikille hoitotyön ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään diabetesta sairastavia henkilöitä ja haluavat ajantasaistaa osaamistaan.

Ilmoittaudu mukaan jo nyt osoitteessa diabetesosaaja.fi

Diabetestutkimussäätiön vuoden 2019 apurahat Diabetestutkimussäätiö julistaa haettavaksi apurahoja dia­betekseen liittyvään tutkimukseen. Säätiö tukee korkeatasoista diabetestutkimusta alkaen perustutkimuksesta.

Säätiö tukee myös muuta kuin lääketieteellistä diabetekseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Hakemusten ensisijainen arviointiperuste on tutkimushankkeen tieteellinen taso.

Vuonna 2019 apurahoina jaettava summa on 5­ 50 000 euroa, ja haettavana on 3–4 kaksivuotista suurapurahaa­ (30 000–60 000 euroa/v) merkittäviin tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on, että myös nuoret senioritutkijat hakisivat suurapurahoja.

Lisäksi haettavana on useita yksivuotisia hankeapurahoja (10 000–27 000 euroa), jotka on tarkoitettu ensisijaisesti väitelleille tutkijoille ja useita noin 5 000–10 000 euron ­henkilökohtaisia apurahoja (= työskentelyapurahoja), jotka on tarkoitettu pääsääntöisesti väitöskirjantekijöille.

Kukin apurahahakemus arvioidaan vain yhdessä kate­ goriassa. Apurahojen myöntämisessä noudatetaan Dia­ betestutkimussäätiön hyvää hallintotapaa.

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR DIABETESFORSKNING

Diabetestutkimussäätiö suosittelee apurahaa haettavaksi vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, jolloin apurahan saajan eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti. Apurahan saajalta edellytetään selvitystä apurahan käytöstä sekä tieteellisistä tuloksista kahden vuoden kuluessa apurahan myöntämisestä.

Hakuaika on 2.1.–31.1.2019. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella Diabetes­tutkimussäätiön verkko­sivujen kautta, www.diabetestutkimus.fi/apurahat.

Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä apurahatyyppiä haetaan sekä apurahan budjetti ja hankkeen kokonaiskustannusarvio. Budjetissa tulee ilmoittaa, miten apuraha jakautuu työskentelyapurahaksi sekä laite- ja muihin kuluihin ja kuinka monelle kuukaudelle työskentelyapurahaa haetaan. Hakemuksesta tulee ilmetä selvästi, mitä haetulla apurahalla aiotaan tehdä. Jos kyseessä on väitöskirjatyö, tulee hakemuksesta ilmetä, missä vaiheessa väitöskirjatyö on.

Lisätietoja antaa tarvittaessa säätiön tieteellinen sihteeri Leena Moilanen, p. 017 173311/haku 040 595 0646, leena.moilanen@kuh.fi

Suomen DESG ry:n seminaari 22. maaliskuuta 2019 klo 9–15.15 Tampereella Paikka: Ravintola Selma, Tuomiokirkonkatu 22

Elämä ensin – miten tuemme diabetesta sairastavaa hyvään elämään odotusten ja vaatimusten ristipaineessa?

• Diabetes – unelmat ja todellisuus • Elämänlaatu suhteessa hoitotavoitteisiin – mikä riittää?

• Ohjaajan oma jaksaminen vaatimusten keskellä Merkitse päivämäärä kalenteriisi, ohjelma päivitetään yhdistyksen verkkosivuille: www.desg.fi. Yhdistyksen vuosikokous seminaarin jälkeen.

Tule kuulemaan esityksiä ja keskustelemaan aiheesta!

34

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Jalkojenhoitoon liittyvät aineistot UUSI Diabetes ja jalat – Ihon pintahaavojen hoito Repäisylehtiö

• Neuvoja jalkojen ihon pinnallisten halkeamien, hiertymien ja rakkojen omahoitoon • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko A4

UUSI Diabetes ja jalat – Jalkojen riskiarvio Repäisylehtiö • Neuvoja jalkojen riskiluokan arviointiin • Toimintaohjeet eri riskiluokkiin kuuluville • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko A4

Diabetes ja jalkojen omahoito • 6,50 euroa • Selkeä perusopas diabeetikoille ja muille jalkojen kunnosta huolehtiville • Koko B5, sivuja 36, saatavana myös ruotsiksi

Diabeetikon jalkojen tutkimus- ja seurantalomake • 7 euroa / 50 sivun repäisylehtiö • Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteereissä (Dehko-raportti 2003:6) julkaistu lomake • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko A4, mustavalkoinen

Jalkajumppa Repäisylehtiö

• Lähes kaikille sopivia perusharjoitteita lämmittely- ja venyttelyohjeineen • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko A4

Kenkäresepti Repäisylehtiö

• Kenkäreseptiin piirretään mallipohjallinen, jolla on helppo mitata kengät ja varmistaa, että niissä on riittävä käyntivara • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko 14,5 x 31 cm

Vinkkejä kenkien valintaan

Repäisylehtiöiden hinnat

Repäisylehtiö

• 50 sivun lehtiö 17 euroa • 100 sivun lehtiö 24 euroa Hinnat sisältävät lähetyskulut.

• Ohjeita sopivien ja turvallisten kenkien valintaan • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko A4

Lisätietoja ja tilaukset: Diabetesliitto p. 03 2860 111 (klo 9-13) materiaalitilaukset@diabetes.fi www.diabetes.fi/d-kauppa

AP TEEK IS TA .

po Fooli hap

mi i B6-vita

ni

a m i i ni it v 2 1 B

Uusi purutabletti

Makuna pirteä MUSTIKKA-KARPALO 100 ja 150 tabl.

B12-vitamiini, foolihappo ja B6-vitamiini: • Ylläpitävät normaaleja psykologisia toimintoja • Edistävät hermoston ja immuunijärjestelmän toimintaa

Tabletti sisältää 1 mg B12-vitamiinia, 400 mikrog foolihappoa ja 20 mg B6-vitamiinia. Valmistettu Suomessa.

11/2018

• Vähentävät väsymystä ja uupumusta

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.