Joulu 2021 Eläkeliiton K-P:n piiri ry

Joulu 2021

Jo kaksi kertaa siirtynyt K-P:n piirin jäsenyhdistysten yhteinen

”kolmas Lehmirannan valloitusmatka” toteutetaan 10.-16.5.2022.

Seuraa piirin ja yhdistysten tiedotusta asiasta!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!

Tulkoon tunnelma vuosien takaa kun tonttuset kurkki nurkista salaa Anna sydämen aistia tarkoin ja ota sieluusi joulu nyt aidoin

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus, Tuomo Jukkola .............................................. 2 Piirin puheenjohtajan tervehdys, Pirjo Palosaari-Penttilä............................... 3 Seurakuntien joulutervehdykset ...................................................................... 4 Piirin yhdistysten joulutervehdykset ................................................................ 5 Eläkeliiton puheenjohtajan tervehdys, Raimo Ikonen..................................... 6 Eläkeliiton toiminnanjohtajan tervehdys, Anssi Kemppi................................. 6 Piirin toiminnanjohtajan tervehdys, Taina Alanko.......................................... 7 Jokainen askel kannattaa iäkkäänäkin, tiedottaja Vesa Toikka........................ 8 Kulukuri.com, Tomas Luoma............................................................................ 9

Guardia Nuevan juhlakonserttisarja kutsuu nauttimaan ................................... 96 Eläkeliiton liittokokous ja kesäjuhla Tampereella 24.-25.8.2021 . 98 PIIRIN JA JÄSENYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT .......................... 99 Lehden ja piirin tietoja ................ 100

HALSUA Rasti oikeaan ruutuun ja eläkkeelle 60-vuotiaana ................. 10 Loulu Juhon tarina ........................ 11 Ennen vanhaan tehtiin itse ........... 14 Halsuan ilmoitukset ...................... 14

SIEVI Kirjoittamisen viehätys ohjasi lehtiavustajaksi ................... 71 Eläkeliiton yhdistyksessä bocciaa ja joululehteä .................... 72 Kauko Holsti in memoriam .......... 73 Eläkkeellä – uusi jakso elämässä.... 74 Runo: Lapsuuden joulu................. 75 Kirkkopyhiä alueittain .................. 75 Mummusta on moneksi ................ 75 Sievin ilmoitukset ......................... 77

HIMANKA Runo: Elokuulla hyvästellään ....... 16 Lääkäripulaa ja vaihtuvuutta ........ 17 Himangan ilmoitukset .................. 19 KANNUS Sadasta vesimyllystä melkein nollaan ............................. 21 Taidan olla onnellinen mies .......... 22 Runo: Talkoot takapihalla ............. 23 Suruvaippa .................................... 24 Kannuksen ilmoitukset ................. 24 KAUSTINEN Pauli Känsälä – monen toimen mies .27 Runot: Tahdon / Kasvun lahjat ..... 28 Joulu keskellä kesää ....................... 29 Kaustisen ilmoitukset .................... 30 Talakoot etenevät urheilukentän katsomossa ........................ 32 KOKKOLA Kokkolassa 45 vuotta lasissa ......... 33 Geokätköilyä Kokkolan eläkeliittolaisille ............................. 35 Uusi parivaljakko .......................... 37 Mikko Olavi Känsälä .................. 38 Seppo Juhani Lamminen............ 39 ”Mitä mietit, Aimo?”...................... 41

Runo: Iloa elämän haasteisiin ....... 42 Runo: Se oli silloin......................... 43 Kokkolan ilmoitukset .................... 44 KÄLVIÄ Säästämisen taitoa opittiin jo kansakoulussa ............................ 49 Runo: Räsymatto ........................... 49 Lapsuuteni Kleemolan kylä........... 49 Kälviän ilmoitukset ....................... 50 LESTIJÄRVI Metsänvartijat................................ 52 Lestijärven ilmoitukset ................. 54 LOHTAJA Runo: Jouluvalot ........................... 55 Ansioituneita eläkeliittolaisia muistettiin ansiomerkein .............. 56 Lohtajan ilmoitukset ..................... 57

TOHOLAMPI Kehitystä yhteiskunnan mukana . 79 Vaunusta autoksi .......................... 80 Toholammin Koulusoittokunnan menestyksekäs ja värikäs matka ..... 81 Toholammin ilmoitukset .............. 83

PERHO Ahon Hannu – juureva perholainen.................................... 58 Perholainen innovaattori ja nuorisoseuramies...................... 61 Perhon ilmoitukset ........................ 63 Piirin kirkkopyhä Perhossa ........... 65

ULLAVA Ullavassa kerätään aineistoa siirtolaisista .................... 85 Kuntoliikuntaa ja tietotekniikkaa ............................... 86 Kirkonkirjat digiaikaan ................. 87 Runot: Joulun muisto / Vanhenen. 87 Ullavan ilmoitukset ....................... 88 Piirin syyskokous Ullavassa .......... 88

PIETARSAARI Pietarsaari kasvoi tupakkamuseon mukana ............................ 66 Keski-Pohjanmaan siirtolaisuus talteen........................ 68 Pietarsaaren ilmoitukset ............... 69 Hybridiautot ja -kokoukset totta ..... 70

VETELI Talkootyöllä kivet kuntoon ........... 89 Eläkeläisinä viimeinkin yhteinen harrastus ......................... 91 Vetelin ilmoitukset ........................ 92 Vihdoinkin laulamisen ja yhdessäolon riemua .................. 95

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle!

Joulu 2021

1

Joulumieli

J

oulun aika on kiehtova. Monenlaisia asioita nousee lasten, aikuisten ja vanhemman väen mieliin. Uudet kokemukset, tuttuuden ja lapsuusajan perinteiden vaaliminen. Eläkeläisillä näitä muistoja riittää. Ja joulujen välit ovat lyhentyneet. Kuusenjalkaa ei kannata kätkeä varaston perimmäiseen nurkkaan, koska sitä taas kohta tarvitaan!

Lapsosten joulunaikaan liittyy paljon uusia perinteitä, joita koulu ja aikamme eri juonteet tuovat esille.

Mitä Betlehemin tähti, joulukirkko, joululaulut, seimi, Jeesus-lapsi, Immanuel, ”älkää pelätkö” tuovat mieliimme? Lapsuuden joulun, joulurauhan, hyvän ja turvallisen mielen?

Mistä turvan löydämme? Minä en ole sitten yhtään jouluihminen, moni huokaa. Siihen liittyy paljolti jouluhössötyksestä pakenemista tai joulun kristillisestä sanomasta vieraantumista.

Jo Vanhan testamentin Jesajan kirja ennustaa (7:14) ”neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.” Immanuel merkitsee: kanssamme on Jumala. (Matt. 1:23) ”…neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme” tai keskellämme. Hän, jota ihmiset odottivat saada nähdä, oli ”Jumala meidän kanssamme”. Ei siis

2

”Jumala, suuri ja pelottava”, mitä hän myös on. Vaan ”Jumala meidän kanssamme”, aivan lähellä. Hän on kaikkivaltias ja silti tässä lähellä ja sanoo: ”Älkää pelätkö…” Tullessaan maailmaan hän lähetti enkelit ensin kertomaan, ettei tarvitse pelätä.

Pelko piti paimenia vallassaan. Pelon vallassa monet lamaantuvat ja käpertyvät kuoreensa, menettävät rohkeutensa. Jotkut osaavat peittää pelkonsa ja nousta peloistaan, mutta toiset vapisevat jo omia ajatuksiaan ja ulkopuolelta tulevia uhkia. Pahinta on pelko, joka ottaa ihmisen sisimmän haltuunsa ja kaappaa koko ruumiin ja sielun.

Vanhastaan on ajateltu, että Jumala synnyttää aina pelkoa. Jos Jumala on Jumala ja ihminen on ihminen, kyllähän silloin pelottaakin! Kyse ei ole siitä, että heikot ihmiset pelkäisivät ja mielestään fiksummat pysyisivät pelottomina. Jumalan kirkkaus sokaisee ja hänen suuruutensa mykistää jokaisen ihmisen. Paimenista olisi voinut luulla, että he ovat tottuneet kauhuihin, yöhön ja petoihin.

Silti pelko valtasi heidät.

Jumala on värisyttävä ja kiehtova salaisuus, sanoo emerituspiispa Eero Huovinen, ja että, ihmisessä on sisäänrakennettuna jumalanpelko. Jumala nostaa tietoisuuteemme oman vajavaisuutemme, vääryytemme ja syyllisyytemme. Jos ei osaa pelätä Ju-

Joulu 2021

malaa, ei voi myöskään oppia rakastamaan häntä ja uskomaan häneen.

Oikeasti hurskas ihminen elää tällaisessa positiivisessa jumalanpelossa.

Jeesuksen nimi tarkoittaa Herra pelastaa. Enkelin mainitsemat Jeesuksen kolme arvonimeä Vapahtaja, Kristus ja Herra ovat toistoa etunimelle. Ne tarkoittavat samaa kuin Jeesus. Nyt on tuotava esille monta nimeä, jotta saataisiin edes aavistaa, mitä suurta jouluna on syntynyt.

Luukkaan Jeesuksesta käyttämä nimitys tarkoittaa pelastajaa, vapahtajaa. Pelastaja vie pois hädästä ja pahasta. Vapahtaja antaa vangeille vapauden ja lahjoittaa elämän niille, joilta se on mennyt. Joulun evankeliumi ei sano, mistä kaikesta pahasta Vapahtaja päästää. Pahalla on kolme hahmoa: synti, kuolema ja Perkele.

Pahan valta on moniulotteinen. Mutta myös Vapahtajan valta yltää sydämeen, sieluun ja koko ihmisen elämään.

Lutherin iltarukouksen tavoin voin jättää Jumalan käsiin ”itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni”.

TUOMO JUKKOLA Lohtajan rovasti

Joulua odotellessa

S

yksyihmisen parasta aikaa on odottamisen aika. Ajatukset kulkevat polkuja pitkin kohti joulua. Iltojen hämärtyessä aloitetaan ruokien suunnittelu ja valmistelu tähtäimessä joulunajan hyvät herkut. Kerätään ihania värikkäitä lehtiä nurkkapielistä ja naapurien tonteilta, jotta saadaan kaikki koristelut tehdyksi niin itselle, ystäville kuin hautuumaalle vietäviksi.

Monet syksyt ovat opettaneet kuinka riippuvainen voi olla toisten avusta ja hyväntahtoisuudesta. Itse olen ollut vuosia polviongelmainen ja lempipuuhani metsässä samoilu marjojen ja sienien perässä on jäänyt haaveeksi. Yhtään marjatonta tai sienetöntä joulua en ole kohdannut.

Aina niitä on jollain konstia tullut.

Tunnen thaimaalaissyntyisen Kaustiselle kotiutuneen ”Jaanan”, jonka näppärät ja ahkerat kädet pitävät minut mustikoissa. Vetelin uimahallissa tutustuin räyrinkiläiseen emäntään, jolta olen vuosikaudet ostanut mustaherukat mehustettavaksi. Muutamana syksynä hänen leskeksi jäänyt miehensä on huolehtinut mustaherukoistani, mutta tänä syksynä hän ilmoitti, että ”en taira enää ensi vuonna jaksaa.” Nämä mustaherukat olivat erittäin hyviä, entisesä hevoshaasa kasvatettuja. Hevostyttönä lämmöllä ajattelin niitä hevosia, jotka olivat siellä temmeltäneet.

Sienet ovat joulun ehdotonta herkkua. Itse laitetut suolasienet saavat veden herahtamaan kielelle. Johtuneeko lapsuuden makuelämyksistä, mutta kangasrouskut ovat minun sieniäni ja niiden antama maku sitä oikeaa. Toki olen vastaanottanut muitakin sieniä milloin muovipussissa portailla tai valmiina tuotoksina. Kaikki maistuvia. Martoissa olen oppinut sienien moninaista käyttötapaa. Syksyn iltoina herkullinen sienikeitto ja sen rinnalla sienipatonki ovat aivan ruhtinaallista ruokaa.

Porkkana-, lanttu- ja maksalaatikot valmistuvat marraskuun pimeinä päivinä. Pakastimeen on jo synty-

Joulukaapin tunnelmaa. Kaappi on peräisin Vetelin Tunkkarilta, missä se oli Karl Johan Haglundin ja vaimonsa Eva Kristiinan kotona. Sieltä se kulkeutui Hellin Penttilän os.

Haglundin mukana Kaustiselle. Se oli Penttilän pajakamarissa varastohyllynä. Sieltä Ossi pelasti sen ja Pasi Peltoniemi kunnosti. Kuva: Ossi Penttilä

nyt koloa, mihin ne voi säilöä joulua odottamaan.

Kaustislaisten eläkeläisten kanssa teimme Suomi 100 -juhlavuonna havuseppeleet sinivalkoisin nauhoin kaikille sankarihaudoille. Se tapahtuma oli ikimuistoinen. Meitä oli paljon Kalliopaviljongin kahviossa askartelemassa sukulaisten ja tuttujen haudoille. Itselle jäi se päälle. Joka vuosi teen enemmän ja enemmän seppeleitä. Hautuumaalle valmistan erilaisista havuista ja oviin, pihoille ja seiniin ripustettavaksi kaikenlaisista luonnonantimista. Tämä vuosi on erittäin pihlajanmarjarikas, joten niistä syntyy värikkäitä ja hemaisevia luomuksia. Vaahteranlehdet tuovat talvellakin syksyn mieleen, kun muistaa suihkauttaa niihin mattalakkaa värin säilymiseksi.

Tärkeää on myös kodin sisällä luoda tunnelmaa. Se vaihtelee vähän vuosittain, milloin on enemmän Joulu 2021

punaista, milloin valkoista. Elävästä kuusesta olemme luopuneet, mutta lastenlasten kanssa haetaan oikea joulukuusi vuosittain, nykyisin parvekkeelle.

Joululeivonnaisia valmistetaan sen verran, että saadaan juuri joulun alla hyvät tuoksut leviämään koko taloon. Apureina tänä jouluna ovat 6 lastenlasta 3-15-vuotiasta. Jokaiselle löytyy tekemistä; leipomista, koristeiden viimeistelyä ja pukin odotusta.

Tärkein asia, joulun sanoman välittäminen jälkikasvulle, tapahtuu joululaulujen myötä, haudoilla käynneillä niin Vetelissä kuin Kaustisellakin sekä osallistumalla oman kotikirkon tilaisuuksiin ja kaikkien oman kastepapin joulusaarnaa kuunnellen.

PIRJO PALOSAARI-PENTTILÄ puheenjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri 3

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Halsuan seurakunta

Kälviän seurakunta

Perhon seurakunta

Sievin seurakunta

Vetelin seurakunta Toholammin seurakunta

4

Toholammin seurakunta Lestijärven toimipiste

Joulu 2021

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2021 toiminnasta ja toivottavat

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2022

Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Joulu 2021

5

Koronajoulu

E

nsimmäistä koronajoulua viime vuonna viettäessämme uskoimme vahvasti, että vuoden päästä tilanne on helpompi ja joulua voidaan viettää ilman koronan pelkoa. Näin ei käynyt. Uudet mutantit koettelevat edelleen jouluamme, ja tulevaisuus on hämärän peitossa. Lohtua eivät tuo tieto historiasta eivätkä omat kokemuksemme läsityistä pandemioista.

Virukset ja bakteerit ovat kautta historian piinanneet ihmisiä. Välillä taudit ovat kehittyneet epidemioiksi tai maailmanlaajuisiksi pandemioiksi, jotka ovat surmanneet satoja miljoonia ihmisiä. Raamatussakin kuvataan sekä ajankuvana että ennustuksina ruttojen ja kulkutautien vaaroja kansakunnille.

Sata vuotta sitten terveydenhoitolautakunnat julkaisivat nykyajallekin tyypillisiä hygieniaohjeita käsien pesusta ja kielloista pärskiä ja syljeksiä maahan, kokoontumisrajoituksista ja koulujen sulkemisista. 29.3.1919 Uudessa Suomessa julkaistiin kehotus: ”Koska suurehkot väkijoukot suuressä määrissä edistävät täällä nykyisin vallitsevaa influenssa kulkutautia, kehoitetaan yleisöä karttamaan, tapaamisia, kokoontumisia ja huvitilai-

Joulun ilosta voimaa ja vauhtia – kohti uutta normaalia

K

uluneiden kahden vuoden aikana olemme joutuneet tottumaan nopeisiin muutoksiin ja luoviin ratkaisuihin. Muutoksiin meidät on pakottanut pienen pieni virus, joka ilmestyessään pysäytti koko maailman. Tälle virukselle ei ollut immuuni myöskään Eläkeliiton yhdistystoiminta, joka jouduttiin nopealla aikataululla keskeyttämään. Onneksi yksi ihmisen parhaimmista ystävistä - tiede – ojensi auttavan kätensä ja nopealla aikataululla kehitetyt rokotteet antoivat riskiryhmiin kuuluville eläkeläisille suojaa viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Eläkeliitto on toimintansa suunnittelussa perinteisesti pyrkinyt varautumaan erilaisiin riskeihin mutta tällai6

suuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita tapaamispaikkoja”.

Tuon tuhoisan espanjantaudin jälkeen meistäkin moni on henkilökohtaisesti kokenut jonkin noin 10 vuoden välein ilmaantuvan epidemian, useimmat aasialaisen tai hongkongilaisen. Tämä tarkoittaa, että meillä monella on muistikuvia epidemiajoulujen vietosta.

Minulla on ensimmäinen vahva mielikuva aasialaisen aikaisesta joulusta vuodelta 1957. Meidän sisarusparvi sairasti ja selvisi viikkojen kuumeisista taisteluista parahiksi ennen joulua.

Mieltä kaiversi naapurin leikkikaverin kuolema, jylläsihän aasialainen ensisijaisesti lasten ja nuorten keskuudessa ja surmasi 1800 henkilöä maassamme, 1,1 milj. maailmassa.

Joulun odotus oli tavallista voimakkaampaa. Se antoi toivoa ja voimaa, vaikka ei silloin lahjoja runsaasti odotettuakaan. Aatto koitti pukin kanssa, jännitti ja pukkiin oli vankka usko. Pukilla oli nurinpäin käännetty puolipitkä lammasturkki. Pukki oli juttutuulella, joten meillä pojilla oli aikaa tarkkailla. Lahjoja tulikin odotettua enemmän ikään kuin taudin kestämisen palkkioksi. Joulun mentyä me pojat puimme epäilyksemme sanoiksi pu-

kin olemuksesta. Pukilla oli naapurin miehen, Antikaisen Paulin lapikkaat ja hevosen ajopelissä samanlainen aisakello kuin Paulilla. Totuuden paljasti pukin elehtiminen. Innostuessaan puhumaan pukki rimpsautti rannettaan niin että etusormi ja keskisormi napsautti äänen. Niinhän se Pauli puhuessaan teki.

Usko horjui, mutta vielä vuosia uskottiin, että pukki tulee ja saadaan lahjoja. Aasialaisen vaivat ja murheet huuhtoutuivat jouluna hetkeksi pois.

Uskon, että koronan kiroissa me jaksamme toivoa vielä parasta ja nauttia joulusta kukin omalla tavallamme, hiljentymällä, läheisten kanssa kokoontumalla, syömällä, uskomalla hetki lasten kanssa joulupukkiin. Päällimmäinen toiveeni on: tavaroita voisi pukki tuoda vähemmän, rakkautta ja rauhaa enemmän.

sen kulkutaudin kaltaista riskiä tuskin kukaan meistä osasi odottaa. Jos tällaisista poikkeusoloista jotain hyvää voi löytää, ne ovat osoittaneet kuinka tärkeää yhdistystoiminnan tarjoama yhteisöllisyys on eläkeläisille. Kun yhdistysten liikunta- ja kulttuuritoiminta, matkat ja kerhot ovat olleet tauolla, on monen suomalaisen eläkeläisen elämään tullut tyhjä aukko.

Tämän havainnon saimme vahvistettua myös Eläkeliiton jäsenille osoitetulla kyselyllä, jonka aiemmin tänä vuonna toteutimme yhdessä MTVuutisten kanssa. Kyselyyn vastasi yli 10 000 jäsentä, joista yli puolet ilmoitti hyvinvointinsa heikentyneen joko jonkin verran tai paljon koronapandemian aikana. Yli puolet vastaajista ilmoitti myös eniten kaipaavansa elämäänsä Eläkeliiton yhdistyksen kerhoa, liikuntaryhmää, kuoroa tai muuta toimintaa. Yhdistystoiminnan todellinen merkitys, jonka me eläkeliittolaiset varmasti tiesimmekin, on nyt kyselymme myötä toivottavasti paljastunut myös laajemmalti yhteiskunnassa. Olen itse joskus todennut,

että jos yhdistyksiä ei olisi, ne pitäisi keksiä. Niin tärkeä merkitys yhteisillä kohtaamisilla on meille suomalaisille. Toivotan kaikille eläkeliittolaisille vauhdikasta ja aktiivista elämää myös jatkossa. Teette tärkeää työtä omissa yhteisöissänne.

Poikkeusaikoina myös perinteiden merkitys korostuu. Joulun vietto yhdessä perheen ja läheisten kanssa on yksi näistä perinteistä. Voimme hetkeksi jättää arjen murheet ja nauttia läheistemme seurasta ja joulun tunnelmasta. Uuden vuoden jälkeen jatkamme sitten taas kohti ”uutta normaalia” niin yhdistyskuin muussakin elämässä.

Joulu 2021

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille.

RAIMO IKONEN puheenjohtaja Eläkeliitto ry

Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta 2022.

ANSSI KEMPPI toiminnanjohtaja Eläkeliitto ry

Barometrin lukua Kvartetin jälkeen ”Vanhuus ei sovi nynnyille” Bette Davis (1908-1989)

S

yyskuisena sunnuntaipäivänä puntaroin kahden tärkeän asian välillä. Avaisinko koneelleni juuri ilmestyneen Eläkeliiton teettämän +60-barometrin vai syventyisinkö ensin Dustin Hoffmanin ohjaamaan brittiläiseen draamakomediaelokuvaan, vuonna 2012 ensi-iltansa saaneeseen Kvartettiin. Sormet syyhysivät tutkimuksen kimppuun. Halusin malttamattomana tietää muutoksista verrattuna vuoden 1998 vanhusbarometriin. Päätin kuitenkin, että katselen elokuvan ensin. Jospa löydän vanhenemisesta ja elämän rajallisuudesta kertovasta elokuvasta samoja teemoja ja näkökulmia, joita sitten peilaan tutkimuksen tuloksiin.

Näin jälkeenpäin arvioiden päätökseni oli aivan oikea. Elokuvassa kyse on neljän ikääntyneen oopperalaulajan kvartetista, jonka jäsenet viettävät eläkepäiviään muusikoille tarkoitetussa lepokodissa. Pelastaakseen lakkautusuhan alla olevan laitoksen heidän on unohdettava vanhat kaunansa ja esiinnyttävä yhdessä varainkeruutapahtumassa.

Elokuva teki tehtävänsä: sain nauraa ja kyynelehtiä. Vahvana teemana esille nousivat anteeksianto ja hyvitys. Repliikeistä jäi mieleen pyörimään: ”Vanhuus ei sovi nynnyille.”

Tämän lauseen on alkujaan sanonut amerikkalainen näyttelijä Bette Davis (1908-1989).

Elokuvaa sulatellessani päätin tulostaa tutkimuksen oikein paperille. Varjostuskynäni kumosi välittömästi päässäni pyörivän ajatuksen, ”vanheneminen ei ole nynnyjä varten”. Helpotuksen huokaus. +60-barometrin mukaan mielikuva itsekkäistä eläkeläisistä on väärä!

Sallin kuitenkin elokuvan vahvojen diivojen ja henkilöpersoonien olla itsekkäitä.

LISÄÄ KOROSTUSKYNÄNI ALTA * Hyväksymme, että meitä +60-vuotiaita voidaan sanoa eläkeläisiksi. * Keskimäärin yli 60-vuotiaat suomalaiset ovat melko tyytyväisiä elämäänsä. * Tyytyväisyyden kokemus alenee ikääntymisen myötä. * Yli 80-vuotiaat kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan elämäänsä heikommaksi kuin nuoremmat. * Tämän päivän eläkeläiset ovat terveempiä ja hyvinvoivempia kuin koskaan ennen. * Eläkeläisillä on paljon harrastuksia.

Lähes 70 %:lle vastaajista ohjelmaa riittää koko päiväksi. * Taloudellinen tilanne on keskimäärin kohentunut, mutta vastaajien joukossa on myös pienituloisten ryhmä (26 %). * Eläkeläiset kantavat vastuuta seuraavien sukupolvien hyvinvoinnista antamalla tukea ja hoivaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen. * Eläkeläiset jakavat täysin nuorempien sukupolvien huolen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. * Työssäkäynti on lisääntynyt. * Näkemys ikään liittyvästä syrjinnästä on pysynyt samana. * Palveluiden digitalisaation ongelmat kiilaavat 1990-luvun barometreihin verrattaessa ohi taloudellisten ongelmien, terveyspalvelujen saatavuuden ja jopa sairauden ja toimintakyvyn vajauden edelle. * Poikkeusolot ovat lisänneet erityisesti iäkkäimpien turvattomuutta ja yksinäisyyttä. * Liiallinen nuoruuden ihannointi yhteiskunnassa nousee esiin. Kehityssuunta on vahvistunut 2020-luvulle tultaessa.

Joulu 2021

IKÄYSTÄVÄLLISYYSTALKOOT PYSTYYN JA HETI! Eläkeliiton +60-barometri vahvistaa käsitystä siitä, että Suomessa on onnistuttu tekemään osin hyvää ikäpolitiikkaa. Suomi kuitenkin näyttäytyy kaikkein iäkkäimpien kansalaisten näkökulmasta vähemmän ikäystävällisenä yhteiskuntana. Barometri edistää elokuussa Tampereen liittokokouksessa vahvistettua Eläkeliiton toimintaohjelman tavoitetta olla aloitteellinen ja asiantunteva vaikuttaja. Tavoitteen saavuttamiseen voimme tehdä paljon jokaisessa Eläkeliiton piirissä ja yhdistyksessä.

Yhteistyö ja verkostoituminen ovat avainsanoja.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman, jossa määritellään toimenpiteet, joilla kunta tukee ikääntyvän väestön toimintakykyä ja miten yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Ollaan aktiivisia ja viedään omaa asiantuntemustamme näihin pöytiin. Uskokaamme Platonia: ”Henkinen näkökyky paranee silmien heiketessä”.

Käyttökelpoinen valmis esimerkki. Eläkeliitolla on meneillään kuntotalkoot ja valmiiksi tarjolla yli 50 erilaista liikuntamuotoa ja niihin innostuneita vertaisohjaajia.

Kerrotaan niistä. Ehkä kunta voi tarjota tilat käyttöömme. Tehdään Eläkeliiton kuntotalkoista samalla kuntatalkoot!

TAINA ALANKO toiminnanjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

”Ikääntyminen on kova paikka, ei nuorista siihen olisikaan, sillä ikääntyminen vaatii aika lailla kokemusta ja nöyrtymistä tosiasioitten edessä.”

William Lyon Phelps 7

Jokainen askel kannattaa iäkkäänäkin

L

iikuntaa voi alkaa harrastaa iäkkäänäkin, vaikka liikkuminen olisi aiemmin jäänyt vähiin. UKK-instituuutin hankepäällikön Tanja Kulmalan mukaan jokainen askel kannattaa.

– Useasti kuulee iäkkäiden miettivän, ettei enää kannata liikkua. Se on virheellinen ajatus. Aina kannattaa.

Se on tärkeätä itsenäisen selviytymisen ja arjen mielekkyyden kannalta, kun pystyy itse toimittamaan omia asioitansa, Kulmala selittää.

Paikallaoloa pitäisi tauottaa ja ylläpitää arkiaktiivisuutta. Lyhyetkin liikkumispätkät ovat arvokkaita. Ne vetreyttävät lihaksia.

– Jos ei ole liikkunut paljon aikaisemmin, ja herää ajatus liikunnan tärkeydestä, voi miettiä, mistä liikunnasta piti nuorempana. Tai voi miettiä, mitä hyviä puolia sillä voi saavuttaa, Kulmala korostaa.

Toiset ovat harrastaneet liikuntaa koko ikänsä, mutta on myös paljon niitä, jotka vasta eläköidyttyään alkavat harrastaa liikuntaa, kun siihen on paremmin aikaa.

– Vaikka liikunta ja liikkumisen lisääminen iäkkäänä ei tuntuisikaan

Tanja Kulmala muistuttaa, että liikkuminen edesauttaa arkiaskareista selviytymistä. Kuva: Reetta Muranen

8

mielekkäältä, kannattaa silti oman terveyden ja erityisesti liikkumis- ja toimintakyvyn takia liikkua ainakin suosituksen mukainen määrä.

Liikkumisen ilo on tärkeätä.

Hän korostaa kaatumisten ehkäisyn asiantuntijana, että liikunta kannattaa aloittaa pienin askelin. Turvallisuus pitää aina muistaa.

MONIPUOLISUUS TÄRKEÄTÄ UKK-instituutilla on liikkumissuositus, Vireyttä liikkumalla, yli 65-vuotiaille, joka korostaa liikkumisen monipuolisuutta. Kävely sopii useimmille iästä riippumatta. Se onnistuu vaikka kävelysauvoilla tai rollaattorilla. Myös kuntosali on hyvä vaihtoehto.

– Se suositus korostaa työikäisiin verrattuna enemmän lihasvoimaa ja ta-

sapainoa, koska niillä on erityisesti vaikutusta arjessa selviytymiseen ja kaatumisten ehkäisyyn, Kulmala kertoo.

Lihasvoimaa ja tasapainoa tulisi harjoittaa ainakin pari kertaa viikossa. Reipasta liikuntaa pitäisi suosituksen mukaan olla 2,5 tuntia viikossa. Sen voi kerätä pätkinä pitkin viikkoa. Jos liikunta on rasittavaa, riittää tunti ja vartti viikossa. Hampaat irvessä tai selkä märkänä ei tarvitse liikkua. Mutta jos haluaa kehittää kestävyyskuntoaan tai lihasvoimaansa, silloin liikunnan pitää olla kuormittavaa. Iäkkäänäkin voi kuntoaan parantaa.

Viikoittaisen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille.

Joulu 2021

LIIAN VÄHÄN LIIKUTAAN Vuonna 2011 on tehty tuorein kyselytutkimus, jossa on tutkittu ikäihmisten liikkumista. Silloin 10 prosenttia täytti kestävyysliikuntasuosituksen tavoitteet. Kuusi prosentti täytti tavoitteet lihasvoima- ja tasapainoharjoitteiden osalta. Molemmat suositukset täytti vain kaksi prosenttia.

– Meillä on parhaillaan meneillään Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen -väestötutkimus. Siinä mitataan yli 70-vuotiaiden liikkumista.

Uuden tutkimuksen tuloksia joudutaan vielä odottamaan, mutta Kulmalalla on selvä käsitys, että huomattava osa ikäihmisistä liikkuu liian vähän.

– On tosi aktiivisia, hyvän toimin-

Kaikki kuljetuspalvelut samassa paikassa

Kulukuri.com

T

ampereelle sukulaisiin? Ouluun teatteriin? Ihan vaan oman kylän uimahalliin?

Aika moni mukava asia jäisi tekemättä ilman sujuvia kuljetuspalveluita. Myös oma auto on yksi kuljetuspalvelu.

Olemme luoneet keskipohjalaisen sivuston, joka kerää yhteen melko kattavasti erilaiset kuljetuspalvelut.

Sieltä löytyvät joukkoliikenne, taksit, kotiinkuljetuksia tarjoavat kaupat sekä kaikille tarpeellinen liikennetilanne-osio, josta voi katsoa tietyöt, ruuhkat, onnettomuudet ja ajokelin.

KÄYTTÄJIEN KANSSA KEHITETTY Kulukuri.com -sivusto on tehty yhdessä käyttäjien kanssa. Esimerkiksi erilaiset harrastuksia tarjoavat tahot ovat saaneet toivoa kimppakyytipalveluun ominaisuuksia. Sivustolle valittiinkin PiggyBaggy-kimppakyytipalvelu, jonne voi kirjautua ja sopia luotettavasti yhteisiä kyytejä. Käyttäjien toiveista sinne pystyy lisäämään nyt enemmän matkoja. Esimerkiksi kolme eri kohdetta, jonne kulkee säännöllisesti. Voit lisätä sinne vaikka säännöllisen harrastuksesi. Tällöin muut saman palvelun käyttäjät näkevät samaan suuntaan kulkevia käyttäjiä ja voivat ottaa yhteyttä kyytien sopimiseksi.

Samoin käyttäjät saivat myös testata erilaisia joukkoliikenteen hakukoneita. Käyttökokemusten perusteella sivustolle valittiin hakukone, joka yhdistää sujuvasti bussit ja junat.

- Itse asiassa tämä meidän valitsemamme hakukone on niin hyvä, että se yhdistää esimerkiksi Matkahuollon eri bussit paremmin kuin Matkahuolto itse, kertoo projektipäällikkö Tomas Luoma.

- Sain kesällä yhteydenoton Lestijärveltä. Soittajan täytyi löytää helsinkiläiselle asiakkaalle keino saapua Lestijärvelle joukkoliikennettä käyttäen. Kulukuri.comin reittihaku osasi yhdistää junayhteyden Helsingistä Kokkolaan ja löysi siihen päälle vielä Kokkolasta Lestijärvelle bussiyhteyden. Ennen olisi ollut iso työ hakea tämä kokonaisuus eri sivustoilta.

Nyt se onnistuu yhdestä paikasta, ja liputkin voi ostaa.

LIIKKUMINEN ON MURROKSESSA Nykyään saamme lukea paljon uutisia sähköautoista, sähköpotkulaudoista, alati muuttuvasta taksilaista ja koronan liikennöitsijöille tuomista vaikeuksista. Liikkumistavat muuttuvatkin nyt nopeasti, ja monilla kunnilla ja valtioilla on kunnianhimoiset tavoitteet liikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Yksittäiselle ihmiselle tuo kaikki voi tuntua aika etäiseltä. Meillä on kuitenkin jokaisella pieniä keinoja, miten voimme tehdä liikkumisesta helpompaa ja ympäristöystävällisempää. Ja usein tuo ympäristönäkökulma on vain pieni lisä monen paljon isomman ilon vierellä.

- Kuinka tärkeää onkaan esimerkiksi ihmiselle pitää kunnostaan Joulu 2021

takyvyn omaavia iäkkäitä, ja toisaalta on iäkkäitä, joiden liikkuminen jää liian vähäiseksi terveyden kannalta.

Kaikkein haastavinta on yksinäisten, liian vähän liikkuvien vanhusten tavoittaminen. Heihin pitäisi panostaa korona-ajan helpottaessa.

VESA TOIKKA Eläkeliiton tiedottaja

Kulukuri.com • Kehittäjä: Kyytiin2 -hanke, Kaustisen seutukunta • Sisältö: Harrastuskyydit, Kela-kyydit, kimppakyydit, kotiinkuljetukset, kuljetusyritykset, liikennetilanne, Soiten Matkapalvelukeskus, pakettipisteet, taksit, joukkoliikennehaku, vuokra-autot, vuokrapolkupyörät, ajankohtaiset uutiset + uutta sisältöä koko ajan • Laitteet: Toimii sekä tietokoneella että mobiilissa • Rahoittajat: Kaustisen seutukunta, Kannus, Perho, Keski-Pohjanmaan liitto, EAKR

huolta. Lyhyet matkat voi mennä kävellen tai pyörällä. Jollekin taas voi olla erittäin ilahduttavaa saada kyyti tutulta. Pimeät ja sateiset syysillat ovat ankeita ajokelejä. Yhdessä meneminen virkistää mieltä ja lisää turvallisuutta. Saapa siinä myös kätensä vapaaksi johonkin muuhun tekemiseen, jos vuorottelee kuskin hommaa tai käyttää joukkoliikennettä.

TOMAS LUOMA, projektipäällikkö Kyytiin2 -hanke, Kaustisen seutukunta 9

Halsua

Rasti oikeaan ruutuun ja eläkkeelle 60-vuotiaana

S

uomessa oli käytössä ns. ammatillinen eläkeikä vuoteen 1989 asti tietyissä kuntien ja valtion ammateissa, myös opetusalalla. Kun ammatillisesta eläkeiästä luovuttiin, sen piirissä olevat saivat valita haluavatko säilyttää ammatillisen eläkeikänsä vai siirtyvätkö uuteen järjestelmään.

Vaikka olinkin tuolloin vielä nuori ja huoleton, olin kuitenkin osannut valita oikein ja säilytin oikeuteni ammatilliseen eläkeikään, joka opettajilla oli tuolloin 60 vuotta. Jouduin kyllä tarkistamaan oman ratkaisuni Kevasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset toisin valinneet tai valinnan tekemättä jättäneet alkoivat katua tekemisiään. Kun eläkeiän laskutapaa muutettiin taas vuonna 1995, ammatillinen eläkeikäni nousi 6 kk. Eläkeläinen minusta tuli vihdoin kesäloman jälkeen 1.8.2020 alkaen. Olen joka aamu herätessäni kiitollinen tuosta rastista oikeassa ruudussa!

Vuoteen 2015 asti työskentelin perusopetuksen aineenopettajana opettaen pääasiassa kotitaloutta ja tekstiilitöitä. Mieheni äkillinen kuolema 2014 ja lasten aikuistuminen jättivät elämääni aukon, jonka sitten täyttivät uudet haasteet työelämässä. Vuoden 2015 alusta siirryin hoitamaan Halsuan perusopetuksen rehtorin ja kunnan sivistysjohtajan tehtäviä. Tästä tehtävästä aioin jäädä joustavasti ja leppoisasti työpöytä puhtaana eläkkeelle. Korona päätti kuitenkin toisin ja viimeinen kevät uusine haasteineen oli työntäyteinen.

Mieheni kuoltua ”sinkkuelämäni” täytti työnteko ja liikunta, jota aloin

10

Joulu 2021

”En kysy enää olenko ansainnut, olenko onnistunut kenelle olen kelvannut olen omin luvin onnellinen ja elämälleni hellä.”

Elina Salminen (2020)

hiljalleen yksikseni harrastaa. Usein samalla juoksureitillä tai hiihtolenkillä tuli vastaani mies, jonka kanssa alettiin vaihtaa muutama sana silloin tällöin. Aloin viipyä lenkeillä luvattoman pitkään, joten kerran tyttäreni tuli autolla katsomaan, että missä äiti viipyy.

No, viipymisen syy selvisi ja lenkkeilemme nyt Paavon kanssa yhdessä avioparina. Olemme molemmat eläkkeellä, ja päivät täyttyvät yhteisistä harrastuksista ja puuhastelusta.

Lenkkeilemme, pyöräilemme, hiihdämme, marjastamme, retkeilemme ja mökkeilemme Lapissa, jossa käymme myös auttelemassa iäkkäitä vanhempiani. Kun saa jäädä eläkkeelle terveenä ja monen mielestä nuorena, jaksaa vielä puuhastella myös lastenlasten kanssa. Nyt 5-vuotias Urho ja 2-vuotias Leino jäävät mielellään mummin ja Paavon hoitoon.

Olen aina ollut aktiivinen opiskelija ja toiminut monenlaisissa tehtävissä sekä maaseudun kehittämiseen että politiikkaan liittyen. Sama peli näyttää jatkuvan vielä eläkkeelläkin. Pitkään harkittuani lupauduin kunnallisvaaliehdokkaaksi ja niinpä minusta tulikin valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Syksyn ilmoittautumiset kansalaisopistoon avautuivat juuri, ja hank-

Loulu Juhon tarina Saatteeksi

Paavon ja isäni kanssa matkalla kolmen valtakunnan rajalle Kilpisjärvellä.

kimani opintopassi takaa edullisesti mahdollisuuden osallistua sekä liikunta- että käsityökursseille.

Nautin jokaisesta uudesta päivästä, johon saan herätä terveenä. Aion seurata isäni ,88 v., esimerkkiä. Hänellä on joka päivälle pieni työsuunnitelma, eikä hän ole lakannut innostumasta uusista asioista, vaikka ikä alkaakin jo hidastaa askelta. Suosittelen samaa meille kaikille. Ollaan aktiivisia omien voimavarojemme mukaan ja pidetään huolta positiivisen asenteen säilymisestä.

TAINA KOSKELA KM, KtaO, eläkeläinen, Halsua

Töppösen luolikon eteläisimmällä laitamalla vaellellessaan metsästäjä tai marjastaja voi sattua paikalle, missä kiven päälle on pystytetty puinen toista metriä korkea risti.

Kun poikasena 60-luvun alkupuolella kävin paikalla, oli silloinen risti huomattavasti nykyistä suurempi, kumollaan maassa ja muistan miten paikka tuntui jotenkin pelottavalta. Vielä vuosikymmeniä vanhempanakin paikalla käydessä, sen läheisyys henkii historiaa, joka panee miettimään Juhon kohtaloa ja hänen aikalaistensa rankkaa elämää.

Ylärivillä ristin vaakapuussa lukee ”Loulu Juho” ja toiselle rivillä on kaiverrettu pieni risti ja ”K. 1873”.

Vuonna 1873 Pohjanmaa oli vielä harvaan asuttua, ankarista nälkävuosista oli juuri selvitty, ja nykyisen Halsuan alueen väkiluku oli kahdeksansadan henkilön tietämissä. Nälkävuosista pahin oli ollut viisi vuotta aikaisemmin ja se oli vuodessa vähentänyt Halsuan väestöä 140 henkilöllä.

Pitäjän metsäalueet olivat pääosin kruunun omistuksessa ja metsiä hoidettiin ja valvottiin Länttäpatilla asuvan metsänvartijan toimesta. Oli köyhyyttä ja puutetta, aliravitsemusta, nälkääkin, ja jokaisen oli tultava toimeen niillä eväillä, joita on kulloinkin saatavilla. Elettiin maasta ja metsästä, hyvin alkeellisissa ja vaatimattomissa oloissa luontaistaloudessa ja nautittiin niitä vähäisiä antimia, joita luonto ja yhteiskunta armeliaisuudessaan köyhälle kansalle jakoivat.

Perimätieto kertoo, että Juho eksyi, kastui ja kylmettyi kuoliaaksi, toinen hajatieto tieto kertoo, että Töppösessä kivikolla kompuroidessaan hän loukkasi itseään karhukeihääseen ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Myös itsemurhan mahdollisuutta väläytettiin.

Mene ja tiedä, mikä on totuus, mutta ehkäpä Juhon maallisen vaelluksen viimeinen vuorokausi kului seuraavasti, tai ehkä ainakin näin voisi olla…

Joulu 2021

11

J

uho nousee kämpän makuulaverilta, hieraisee silmiään ja menee ulos. Aamu on valkenemassa, on vain hieman pakkasella. Kaakonpuoleinen taivas rusottaa punaisena ennustaen lumimyräkkää iltapäiväksi.

Mies palaa kämppään, joka on kooltaan vain pari syltä pidemmältä ja reilun sylen lyhyemmältä sivultaan.

Sisäkorkeutta asumuksella on niin vähän, että keskikokoisenkin ihmisen oli kuljettava kumarassa.

Ovensuunurkassa on pieni kivikiuas ja peräseinällä kahden maattava makuulaveri. Seinässä oviaukko, joka on vajaa puolentoista kyynärää kanttiinsa, ja peräseinällä pieni räppänä.

Lattia on maapohjainen. Kämppä on rakennettu tervahaudan kupeeseen, tervanpolttajien yöpymispaikaksi ja suojaksi säitä vastaan.

Juho on tullut kämpälle heti joulukuun alkupäivinä keräilemään ja pienimään tervaksia tervanpolttamista varten parin viikon työrupeamaksi.

Yhden haudan tarpeet alkavat olla kasassa ja Juhon on tarkoitus lopettaa savottansa tänään.

Juho kaivaa esiin tulukset, iskee tulen taulankappaleeseen ja rakentaa tulet kiukaaseen, siirtyy savuisesta korsusta pihalle, syö vähän leipää, puolet rihmalla saamastaan ja nuotiolla edellispäivänä keittämästään teeren täkästä ja juo vettä palanpainikkeeksi.

Lunta on maassa vain vaaksan verran, ja Juho lähtee puolen tunnin kävelymatkan päässä olevalle työmaalleen.

Parisataa metriä kämpältä jänis on ylittänyt Juhon käyttämän polun, jälki on aivan tuore. Juho seuraa katseellaan jälkijotosta ja säpsähtää riekkoparvea, jossa on tusinan verran lintuja, niiden lähtiessä aivan jaloista. ”Tuossa vaivaiskoivikossa olisi pitänyt olla muutama rihma, niin olisi lihaa kotiinkin vietäväksi”, ajattelee Juho. Huoli läheisien voinnista saa Juhon mietteliääksi ja kasvojen syvissä uurteissa varjot syvenevät. Huoli kotiväestä ja elämän ankaruudesta pitää

12

miehen ajatukset synkkänä ja hänen on revittävä itsensä hereille kuin pahasta unesta löytääkseen valoisuutta tulevaisuudestaan.

Jouluksi saadaan jauhoja, kyllä tästä selvitään, tervaparonin asiamies lupasi ennakkoa, ajattelee Juho ja hän saa raskaat ajatuksensa väistymään.

Juho saapuu työmaalleen, hän alkaa kaataa tervanpolttoon käytettäviä jo vuosia aikaisemmin koloamiaan pystypuita katkaisten ne kirveellä tyveltä ja lohkoen ne säleiksi. Lohkottuaan hän latoo ne ristikolle kuivumaan.

Ristikoiden päälle hän nakkelee tervaskantoja ja tervaisia maapuita, joita Töppösen luolikolla on runsaasti.

Viitisen vuotta aiemmin Juho oli samoissa maastoissa kuorinut muutamia kymmeniä puita pystyyn, sillä siitä mistä puun kuori on vuoltu, alkaa puu paikata haavaansa ja peittää sitä pihkalla. Näin syntyy puuhun tervan kyllästämää, kuollutta solukkoa. Kun puu on pihkaantunut kolme tai neljä vuotta, kuoritaan puun koko tyviosa paljaaksi. Kokonaan kuoritun puun kasvu loppuu. Se alkaa kuivua ja pihkottua entisestään ja kyllästyy pihkalla aina sydänosaansa saakka.

Tyviosat Juho on kuorinut puhtaiksi pari vuotta aikaisemmin ja nyt hän on keräämässä ja pienimässä puita kuljetettavaksi myöhemmin asuinkämppänsä vieressä olevalle tervahaudalle seuraavana syksynä poltettavaksi. Juhon on tarkoitus tulla maaliskuun hangilla juontamaan puut vesikelkalla tervahaudalle. Juholla ei ollut hevosta, ja kukapa antaisikaan hevostaan vieraalle telottavaksi kivikkoisessa maastossa.

Aamupäivästä sataa räntää, Juhon vaatteet kastuvat, mutta hän painaa työtä niin tosissaan, että silmissä välillä hämärtää.

Tuuli yltyy, Juho haluaa kuitenkin tehdä urakkansa tänään valmiiksi, jotta voisi seuraavana aamulla lähteä kämpiltä ja palata kotikonnuilleen.

Joulu 2021

Heikotuksen tunteeseen Juho syö palan kuivaa leipää, loput teerestä ja haukkaa märkää lunta janoonsa ja jatkaa pöllien halkomista ja ristikoimista.

Ilma jäähtyy muutaman asteen pakkasen puolelle, tuuli yltyy, ilma käy hämärämmäksi ja lumisade sakenee.

On melkein pimeää, kun Juho saa urakkansa valmiiksi. Talvimyrskyksi äitynyt lumisade ja tuuli ovat niin rajuja, että näkyvyyttä on vain muutama metri. Juho keräilee vähäiset tavaransa ja suunnistaa kämpälle. Tulukset ovat kämpässä ja päivällä ei ollut aikaa tulistella, koska urakka piti saada valmiiksi.

Tuuli ulvoo ja lumi lentää. Näkyvyyttä on vain pari syltä. Noin kolmanneksen matkasta kuljettuaan Juho huomaa eksyneensä tutulta reitiltä, pimeys on läpitunkematon. Hän yrittää ottaa suuntaa tuulesta, eikä hän huomaa kulkevansa kämpän ohi.

Jonkun aikaa kuljettuaan Juho alkaa empiä ja palaa takaisin omia jälkiään löytääkseen oikean suunnan kämpälle. Hän kuitenkin jonkin ajan kuluttua hukkaa pimeässä jälkensä ja menettää lopullisesti suuntavaistonsa.

Huomattuaan eksyneensä Juho hätääntyy.

Hätäännys syö hänen jo ennestään vähäisiä voimia ja vaikka hän yrittää rauhoittua, kauhu hänen sisällään kasvaa kasvamistaan. Hän huutaa apua useaan kertaan, kuuntelee saamatta vastausta ja istuu hetkeksi hankeen levähtämään.

Länttäpatin talon pihalla, tohisevan tuulen ja lumisateen keskellä, telmii talon omia lapsia ja kaksi naapurista iltapäivällä kyläilemään tullutta alaikäistä. Joku lapsukaisista heristää korviaan ja sanoo kuulleensa huutoa.

Muutkin pysähtyvät kuuntelemaan.

Kyllä siellä varmaan jotakin huutoa kuuluu, toinenkin lapsista oli kuulevinaan. Lapset kiiruhtavat sisälle kertomaan aikuisille kuulemisistaan.

Juho istuu hangessa muutaman minuutin ja koko hänen vähän yli 40-vuotiset elämänvaiheensa kulkevat läpi hänen ajatustensa lapsuudesta tähän hetkeen.

Kylmyys ja ajatus nykyhetkestä havahduttavat Juhon todellisuuteen, hän nousee ylös ja huutaa apua, vaikkakin ymmärtää sen hukkuvan tuuleen.

Metsä ryskyy ja tuuli heittää lunta ja oksia Juhon kasvoille, karvareuhka on pudonnut pimeässä, se kuitenkin löytyy hetken haparoinnin jälkeen.

Länttäpatin tuvassa aikuiset ovat omissa ilta-askareissaan ja lasten kerrottua huudoista, joku aikuisista sanoo lapsille: ” Huuhkaja siellä vain huhuilee”, siihen on lapsien tyytyminen.

Talon isäntä kuitenkin käydessään tallin nurkalla kuulostelee hetkenaikaa myrskyn tuiverrusta kuulematta mitään tavallisuudesta poikkeavaa tuulen lisäksi. Isäntä ihmettelee myrskyn raivoa, myhäilee ja hymähtelee itsekseen lapsien jutuille ja siirtyy lämpimään pirttiin.

Juhoa palelee, voimat laihassa, puutetta kärsineessä ruumiissa ovat enää hyvin vähäiset. Kun Juhon hätä ja ahdistus ovat suurimmillaan, hän rukoilee mielessään apua Jumalalta, tekee tiliä synneistään, pyytää armoa ja anteeksiantamusta.

Väsynyt ja hytisevä mies tuntee saavansa rukouksesta voimia lisää, ja aja-

tuskin käy hetken kirkkaasti. ”Tuulen täytyy käydä lännestä, kun kuljen luoteeseen, satun parin kilometrin päässä olevalle Penninkiin menevälle tielle, siitä osaan kylälle”, ajattelee Juho. Paniikkikin vähän helpottaa, ja pahin hätäännys jää taka-alalle.

Juho laahustaa eteenpäin, mutta hän menettää vähitellen ajan ja paikan tajun. Vastaan tulee kivikoita, jotka on kierrettävä, suunta vaihtelee, ja tietämättään Juho kiertää ympyrää ylittäen pilkkopimeässä omat jälkensäkin kahteen kertaan.

Juho kulkee ja kulkee, hän pakottaa itsensä jatkamaan, ruumis turtuu, enää häntä ei palella.

Puolenyön tietämissä Juho törmää pimeässä jonkinlaiseen rakennelmaan ja kohmeisilla käsillään tunnustellen ja lehdeksien tuoksusta hän tunnistaa rakennelman lehtihaasioksi. Lehtihaasio on ihmisen tekemä, ja Juhosta tuntuu kuin pelastus olisi käden ulottuvilla.

Viimeisillä voimillaan kovaonninen mies tunkee itsensä lehtikerppujen sekaan, melkein kuin lämpimään ja kun hän rauhoittuu, hänen on lämmin ja hyvä olla, hänen ajatuksensa ovat kirkkaat ja hän kokee, että asiat Luojan kanssa kunnossa, onnellisena hän vaipuu Lehtihaasion lehtikerppujen kesäntuoksuiseen rauhaan ja hiljaisuuteen.

Juho näkee unta, hän on pieni poi-

ka, on joulu. Pirtin lattialle on levitetty puhtaita olkia. Pöydällä palaa tuli monessa kynttilässä. Juhon vanhemmat ja isovanhemmatkin ovat pirtissä, samoin hänen aliravitsemukseen menehtynyt pikkusiskonsa. Pirtissä on lämmin, kaikki hymyilevät. Juhon on hyvä olla.

Myrsky-yön jälkeen satelee lunta harvakseltaan useita päiviä. Lumikerros on myrskyn aikana kasvanut puolimetriseksi.

Kettu, edellisen kesän poikanen, vaeltelee iltahämärässä kivikossa ravinnonhaussa ja lähestyy myyräpaistin toivossa haasiota, kun tuuli tuo sen kirsuun myös ihmisen hajun. Kettu kavahtaa ja ottaa muutaman pakoloikan, uteliaisuus kuitenkin voittaa ja otus kiertää haasion. Lumen alta häämöttävät juuri ja juuri vain Juhon myrsky-yönä jättämät menojäljet, eikä kettu uskalla lähestyä haasiota, vaikka myyränhaju tunkee voimakkaana sen kirsuun ja nälkä kurnii suolissa. Otus jatkaa matkaansa.

Kuluu muutamia viikkoja, aurinko käy päivisin jo korkeammalla ja iltapäivisin jokunen pisara tipahtelee räystäältäkin. Lehtihaasian päällä oleva tiainen lehahtaa lentoon hevosen vetämän reen vitsasten kitinää säikäyttämänä. Hevonen ja mies lähestyvät kylän suunnasta, ovat tulleet hakemaan lehdeksiä kotieläinten rehuksi.

Mies lapio lunta haasion ympäriltä ja huomaa lehdeskasasta esiin pistävän nahkasaappaan. Lähempi tarkastelu paljastaa löydön karmeuden.

Juhon ruumis on jäässä, kädet rinnanpäällä, sormet ristittynä. Vainajan jäätyneillä kasvoilla kuvastuu rauha, joka kertoo tuskan ja vaivan olleen viimeisillä hetkillä poissa.

Hevosmies kasaa reen pohjalle kerroksen kuivia lehdeksiä.

Varovaisen hellästi hän siirtää Juhon ruumiin lehdeksien päälle ja peittää kasvot tyhjentämällään heinäsäkillä. Mies istuu rekeen, tarttuu ohjaksiin ja maiskauttaa suutaan hevoselle lähtömerkiksi.

Loulu Juhon tarinan viimeinen lehti on kääntynyt. Juhon matka siunattuun maahan on alkanut. Juho on poissa, tarina elää.

Joulu 2021

13

Lopuksi Tämä kertomus perustuu osittain Jouko Hotakaiselta saamaani perimätietoon. Lehtihaasion paikalla on puinen risti kertomassa tapahtumien todenperäisyydestä.

Risti on uusittu Jouko Hotakaisen ja Jorma Tuominiemen toimesta 90-luvulla.

Totta tarinassa on varmasti huuto, jonka lapset kuulivat ja aikuiset sanoivat olevan vain huuhkajan huhuilua.

Perimätieto kertoo, että Juhon ruumis löydettiin lehti-

haasian sisältä, kaikki muu on kirjoittajan mielikuvitusta ja fiktiota. Toivoisin kuitenkin olleeni lähellä totuutta.

Juhon syntyperä ja lopullinen hautapaikka ovat hämärän peitossa. Juhosta ei löydy tietoa Alavetelin, Vetelin, Perhon eikä Halsuan kirkonkirjoista. Juhon sukunimi on ollut madollisesti Loulubacka tai Loulus. Mikäli jollakin lukijalla on jotakin tietoa Juhosta, hänen perheestään tai sukulaisistaan, pyydän ottamaan yhteyttä tämän tarinan kirjoittaneeseen.

Halsualla joulukuussa 2006, MARKKU JYRKKÄ, Halsua

Ennen vanhaan tehtiin itse

M

uistelen tässä vähän menneitä aikoja, miten ihmiset tekivät paljon töitä ja monenlaisia.

Esimerkiksi tiilet tehtiin meillä kotona. Oli niin sanottu savimylly, jota yksi hevonen pyöritti. Se kiersi samaa rengasta. Savi oli ajettu valmiiksi kotiin. Se oli kaivettu jostakin ns. savimaasta, koska sitä ei ollut joka paikassa. Miehet lisäsivät myllyyn vähän väliä savea, hiekkaa ja vettä. Me lapset pesimme muotteja, johon tiiliseos laskettiin myllystä. Ne asetettiin kuivumaan maahan lautojen päälle.

Sitten kun ne olivat kuivuneet, että niitä voi liikuttaa, ne ladottiin polttouuniksi. Se oli tarkkaa työtä. En muista, kuinka kauan niitä poltettiin, mutta kun kaikki oli ohi ja tiiliuuni oli jäähtynyt, avattiin ja katsottiin, miten poltto oli onnistunut. Jos tiili oli punaruskea ja kun kahta tiiltä lyötiin yhteen, jolloin se antoi hyvän äänen, oli poltto onnistunut.

Pellavaa kylvettiin myös kotona.

Kun se oli valmis nykittäväksi, se helposti irtosi maasta. Niistä tehtiin pieniä lyhteitä, jotka saivat olla muutamia päiviä liossa savikuopassa, jossa

oli vettä. Sitten ne otettiin ja kuivattiin saunassa, kunnes ne olivat rutikuivia.

Sen jälkeen ne loukutettiin. Varsista varisi kuiva pinta pois ja varren sisästä alkoi myöhemmin pellavalanka.

Monenlaisia töitä tehtiin ennen kotioloissa. Puusta tehtiin ämpärit ja saavit, isäni teki minun lapsilleni kylpypunkan ja juurisaavin.

EILA JYRKKÄ, 89 vuotta, Halsua

Oiva Karvonen perhekuntineen tiilenteossa Halsuan Niemellä 1930-luvun tienoilla.

Kuva: Lauri Karvosen albumista

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY

• LPG-laitehoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

14

Muistan vielä miten lapsena, kun oli leikattu ruis ja ohra, meidän piti kerätä joka tähkäpää talteen. Ei se aina niin mukavaa ollut, mutta lapsena jo opetettiin tekemään töitä, mikä on ollut hyvä asia. Myöhemmin sen on huomannut. Oppia ikä kaikki.

Joulu 2021

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA-potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut...

• ja paljon muuta...

HALSUAN KUNTA

TERVETULOA OSTOKSILLE MYYMÄLÄÄN JA NETTIKAUPPAAN!

040 564 1207 040 750 4014 050 551 2103 5641207 041040 433 2217

040 7504014 P & P Monitoimi 040 0515799 Kannistontie 91, 69510 Halsua P. 040 778 0073 - siivous, ikkunoiden pesu, piha-askareet ym.

* invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Muuttokuljetuksia 30 m3:n kuorma-autolla

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

HALSUA

69510 HALSUA, puh. 863 6043 kauppias 0400 736 229

Camping Halsuan Helmi Lehtomaantie 151, Halsua • p. 040 544 7565 www.masala.fi AUTOKORJAAMO

T. SILLANPÄÄ KY • Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hake- Kalliomurskeet CE-merkinnällä kuljetukset • Polttoja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi - Maanrakennustyöt ari.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com - Hiekat ja mullat p.- 0400 366 051 p. 040 848 5915 Erikoiskuljetukset -

Puh. 040 7411 780

LVI-Joni Känsäkoski puh. 040 564 1635

www.metsantahden.fi

Satu Wirkkala Keijo Karhukorpi

KIMMO ALANKO

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

TAKSI PETRI HOTAKAINEN Harri Simola Satu Wirkkala Mikael Lehto Harri Simola Timo Syrjälä

TAKSI

69510 Halsua Puh. 0400 875 293

Parturi-Kampaamo

HANNA Puh. 040 865 9896 0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN - HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

Tilausiikenne Alanko Oy FARMARIJA INVATAKSI Antti Alanko

puh. 040 7728 752

TAKSI Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

EKL-Ohjaus Turve- ja hakekuljetukset Poltto- ja kuiviketurpeet Traktoriurakointi

ari.hotakainen@gmail.com

jani.hotakainen@gmail.com

Hieroja 0400366051 0408485915 Dipl.vyöhyketerapeutti • Kalevalainen jäsenkorjaaja

040 5360 151

Maija Kiviaho-Lahti Köyhäjoentie 2, HALSUA

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

Joulu 2021

15

Himanka

Elokuulla hyvästellään Elokuulla hyvästellään monet muuttolinnut.

Vielä kurkiparvet kahlaavat kohti lainehtivaa viljaa.

Suven lämmöstä, vehreydestä nauttivat.

Poikueet mukanansa.

Poikasilleen opettavat lentotaidon aakkosia.

Käskyttävät huudoillaan, missä kohti lentää, missä kohti maanpintaa koskettaa joutaa.

Lentotaidot karttuvat pienistä pyrähdyksistä. Äännellen ne toistavat, kutsuhuudolla käskevät.

Milloin on lähdön aika?

Lähemmäksi lähtöpaikkaa kerääntyvät parvet.

Vielä kutsu huutoineen kerrataan toisensa jälkeen.

Kesä ilman kurkia ei miltään näyttäisikään.

Kutsuhuudoilla säestävät kesän valoisaa aikaa.

Paluumuuttoon ei lähdetä, ennen kuin kaikilla siivet kantaa.

Sitten kun lähtö lähestyy, ne huudoin hyvästelee.

Näky aivan koskettava, miten taitavasti suunta löytyy.

Ensi vuonna tavataan, jos Luoja päiviä antaa.

AIRA YRJÄNÄ Himanka, 25.8.2020

16

Joulu 2021

Himangan ja Lohtajan lääkäritilanne 1950-1972

Lääkäripulaa ja vaihtuvuutta Sote näyttää nyt syntyvän, mutta huoli keskusten ulkopuolisista palveluista jatkuu.

On tämän juttusarjan päätöksen aika: neljässä viime lehdessä olen kirjoittanut Himangan ja Lohtajan kunnanlääkäreistä. Paljon asioita on pitänyt jättää lyhyiden juttujen ulkopuolelle. Siksi pyrin tässä yhteenvedossa kertomaan uutta tietoa. Lopuksi esittelen viimeisen kunnanlääkärin Olavi Pärssisen. Muita ei enää ole elossa sen jälkeen, kun Asser Lundahl menehtyi Tampereella toukokuussa 2020.

VÄHÄN SAIRAUKSISTA JA KUOLINSYISTÄ Tarkastellulla jaksolla tuberkuloosi, lapsikuolleisuus ja lopulta kulkutauditkin saatiin vähitellen kuriin. Riisitaudin hävittivät neuvolat, jotka perustettiin melko pian sotien jälkeen.

Samaan aikaan penisilliini, rokotteet, hygienian paraneminen ja yleinen elintason nousu helpottivat lääkärien työtä. Erilaiset pahat onnettomuudet, varsinkin lasten kohdalla, harvinaistuivat.

Jo kieltolain kumoamisen jälkeen vakavan väkivallan uhrien määrä vähentyi vastaanotolla. Kun liikenteessä ei ollut vielä nopeusrajoituksia eikä turvavöitä käytetty, toi autoistumisen kasvu varsinkin 1960-luvulta alkaen potilaita hoidettavaksi. Myös syöpään alettiin kiinnittää huomiota, mutta elintasosairauksien merkitys pysyi vielä vähäisenä.

Elinajanodote nousi. Himangalla kuoli 53 ihmistä vuodessa kunnanlääkärin aloittaessa työnsä. Neljä heistä menehtyi Amerikassa ja yksi muualla Suomessa. Vaikka väkiluku kasvoi, vuonna 1972 kuoli enää kolmannes siitä eli 25. Heistä kaksi oli Amerikan siirtolaisia, ja yksi asui muualla Suomessa. Vuonna 1920 edesmenneistä pieniä lapsia oli puolet ja eläkeikäisiä vain 16 %. Tarkastelujakson lopussa lapsia kuoli enää satunnaisesti, työikäisiä yhä yllättävän paljon, mutta suurin osa menehtyneistä oli kuitenkin eläkeläisiä. Vuonna 1972 kuolleista kukaan ei saavuttanut 90 ikävuotta, mutta 80 vuotta täyttäneitä oli jo kohtuullisen runsaasti.

Vuonna 1925 keuhkotautiin kuoli enemmän kuin joka neljäs, ja sydäntauti tappoi lähes joka kymme-

nennen. Hinkuyskä vei kolme lasta.

Erilaiset onnettomuudet kuten hukkuminen, salamanisku, murha ja itsemurha olivat noin joka kahdeksannen kuolinsyy. Rokotukset lopettivat kuolleisuuden kurkkumätään ja tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen 1950-luvulla. Tulirokkoon ja keuhkotautiin ei myöskään enää kuoltu kovin usein, vaikka tuberkuloosia sairastettiin yhä tuolloin.

Vuodelta 1972 kaikkien kuolinsyy ei ole selvillä, mutta keuhkokuume näyttäisi olleen monelle kohtalokas. Syöpään ja kasvaimiin menehtyi suhteellisesti paljon useampi kuin 1920-luvulla. Taustalla vaikutti mm. se, että valtaosa miehistä oli oppinut polttamaan tupakkaa rintamalla. Muista kuolinsyistä on mainittava vielä aivohalvaus. Yksi hukkui, mutta hän oli vain kirjoilla Himangalla.

KUNNANLÄÄKÄREIDEN TYÖSTÄ JA HARRASTUKSISTA Himangan ja Lohtajan lääkärit vaihtuivat tiuhaan varsinkin II maailmansodan jälkeen. Monelle Himanka oli vain läpikulkupaikka, sillä täällä ehti toimia virassa 15 kunnanlääkäriä. Samassa ajassa heitä oli Kalajoella kolme ja Kannuksessakin vain viisi. Vain Lundahl suunnitteli paluuta Himangalle, mutta hänen ehtojaan ei hyväksytty. Tarjosiko naapuripitäjissä sairaala sopivasti lisähaasteita lääkäreille?

Lääkäripula iski täällä jo 1950-luvun puolivälissä, mihin osaltaan vaikutti Lohtajan päätös periä päivärahoja lääkäri Korkealalta takaisin. Hän antoi pahan kellon todella kuulua!

Joulu 2021

Lääkäripulan pahentuessa muualla maaseudulla saatiin ongelma ratkaistua täällä. Tähän vaikuttivat paljon uusi lääkärintalo ja kunnanjohtajien aktiivisuus.

Lääkärit vaativat kehitystä ja muutoksia, joihin oli hyvä suostua, jos heidät haluttiin pitää. Yleensä kunnan ja lääkereiden yhteistyö sujuikin.

Silti kerran eräs lääkäri naulasi suutuspäissään lääkäritalon oveen lapun, jossa luki: ”Tästä lähtien vastaanottaa potilaat kunnanvaltuuston puheenjohtaja!” Taustalla lienee ollut hänelle työkyvyttömyyttäkin aiheuttanut päihdeongelma. Toinen taas viihtyi niin hyvin, että kirjoitti potilaskorttiin: ”Ihana nainen!”

Kunnanlääkäriltä vaadittiin monitaitoisuutta: hän teki jopa leikkauksia, otti röntgenkuvia ja poisti särkeviä hampaita jne. Leimallinen piirre hänelle oli työteliäisyys. Välinehuolto lankesi helposti vaimon kontolle, mutta yleensä lääkärin talouteen kuului kotiapulainen. Tilojen suhteen kunnat pyrkivät säästäväisyyteen, mutta joitain kalliita koneita hankittiin julkisilla varoilla. Monen lääkärin pyrkimys keskittää vastaanotto lähinnä lääkärintalolle Himangalle eteni vaivalloisesti jos lainkaan.

Työ seurasi vastaanotolta helposti kodin puolellekin, ja eräille sota jätti paineita, joita lääkärin oli turhan helppo purkaa päihteillä. Seuraukset saattoivat olla traagiset. Tästä on varsin suora viite täältäkin. Myös aikakaudelle tyypillinen elinikäinen ydinperhe osoittautui melko monelle kunnanlääkärille haasteelliseksi.

Korkeasta osaamisesta kertoo se, 17

että yllättävän moni Himangan ja Lohtajan kunnanlääkäri tai heidän sijaisensa väitteli tohtoriksi ja teki muutoinkin näyttävän uran lääketieteessä ja hallinnossa. Yksityiselle sektorille siirtyminenkään ei ollut poikkeuksellista.

Ammatti oli varsin miesvaltainen: kunnanlääkärin virassa toimi vain kaksi naista. Kirjallisuus, metsästys, liikunta ja politiikka kiinnostivat monia, mutta kunnanvaltuustoon he eivät Himangalla juurikaan pyrkineet.

Maanpuolustus oli myös läheinen

TAHVO OLAVI PÄRSSINEN 1972 – 1973 Pärssisen vanhemmat joutuivat kahdesti evakkoon. Maanviljelijäperhe siirrettiin Viipurin läänin Pyhäjärveltä sotaa pakoon Vähäkyrön Tervajoelle, mutta Olavi syntyi vuoden 1945 alussa sairaalassa Vaasassa. Lopulta perhe sijoitettiin Kiikkaan. Lahjakas nuorukainen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1971. Tällöin Himangalla avautui sopivasti vakituinen virka, mitä vaimo piti tärkeänä. Myönteistä oli myös mahdollisuus kalastaa, eikä sijainti Länsi-Suomessa kaukana itärajasta ollut pahitteeksi.

Aluksi sijaisena toimi Jussi Halme, joten Hankasalmelta muuttanut Pärssinen ehti olla kunnanlääkärinä vain noin kuukauden, kun terveyskeskuksia alettiin perustaa. Samalla päättyi Himangan ja Lohtajan pitkä yhteistyö lääkäritoimessa, mutta Pärssinen ehti parantaa Lohtajallakin potilaita täysipainoisesti.

Yhteistyö Kalajoelle ei katkennut kuin veitsellä leikaten. Pärssiselle eh18

asia lähes kaikille. Aluksi kunnanlääkärit johtivat MLL:n toimintaa, mutta muut järjestöt korvasivat sen 1950-luvulla. Lohtajalla tosin MLL pysyi pitkään rovasti Selinin ohjauksessa.

Yksikään lääkäri ei näytä olleen aktiivinen seurakunnan toiminnassa, vaikka Soininen piti kyllä esitelmiä Diakonaattiseuran varainkeruun hyväksi ja Widnäs esiintyi ainakin kerran Pelastusarmeijan tilaisuudessa.

Yksi lääkäri erosi kirkosta Himangalla. Tosin 1959 väliaikaisena lääkärinä toiminut Vassi Livio toimi lopul-

ta Haminan ortodoksiseurakunnan pappina. Hän ja Lundahl noudattivat myös erityistä ruokavaliota.

Kansanterveyslaki astui voimaan huhtikuun alussa 1972. Koko terveydenhuollon kentän kattaneen lain pyrkimys oli keskittäminen ja useamman lääkärin terveyskeskusten perustaminen 10 000 – 13 000 ihmisen väestöpohjille. Sairaalapainotteista järjestelmää haluttiin suunnata ennaltaehkäisyyn ja terveyttä parantaviin toimiin, mutta tästä tarkimmin eri yhteydessä.

ti tulla tutuksi Untamo Soraston saituus: mainoskirjekuoretkin oli hänen käskystä käännettävä nurinpäin uudelleen käytettäväksi. Soraston suuresta merkityksestä kertoo muistitieto, että häntä pidettiin parantajana suorastaan ”lohtajalaisten noitana”.

Himangalla uuden lääkärin yllätti pirtureseptien uusijoiden runsaus.

Pärssisen linja oli ilmeisesti erilainen kuin edeltäjänsä. Apteekkari näet ihmetteli, miksi hänellä jää sprii varastoon myymättä. Lääkärillä kävi 25–30 potilasta päivästä, eikä ajanvarausta ollut. Viimeinen päivä oli hiljainen: saapui vain 17 asiakasta, mutta ensimmäisenä terveyskeskuksen päivänä jonoon pyrki 80 henkilöä. Maksu oli näet enää kolme markkaa. Kotikäyntejä tehtiin yhä, mutta enää harvakseen.

Pärssinen on pieni, hoikka, ”nättikasvoinen”, miellyttävä ääneltään ja ruskeasilmäinen nuori mies. Vaimo Helena Marjut Linnea o.s. Leino muistetaan ”kivana” ihmisenä, joka pätevöityi työterveyshoitajaksi. Perheen esikoinen, Markus, syntyi 1972.

Vauva oli isälle tietenkin tärkeä, joten hän moitti kätilöä liian ronskista pienokaisen käsittelystä. Lopulta Pärssisillä telmi kolme lasta.

Omista asioistaan Pärssinen ei virkkonut juuri mitään työtovereilleen; ei edes silloin, kun oli menossa isänsä hautajaisiin. Esimiehenä hän oli yhden mielestä ”tikuttaja”, mikä johti pyyntöön työkuvan vaihdoksesta, toisen mielestä hän oli ”ihan mukava” ja haastateltavana sympaattinen.

Kun moni alueen lääkäri siirtyi muualle, kävi päivystäminen Pärssiselle liian rasittavaksi. Hänkin etsi uutta paikkaa. Saarijärveltä se oli jo luvattu, mutta toinen valittiin. Häntä oli luultu syntymäkaupunkinsa vuok-

si kokoomuslaiseksi, vaikka Pärssisen serkku oli ollut maalaisliiton kansanedustaja. Niinpä hän siirtyi vuonna 1974 Tampereen keskussairaalan silmäosaston apulaislääkäriksi. Erikoistumisalan valinnassa painoi vähäinen pakko päivystämiseen.

Ura jatkui ylilääkärinä aluesairaalassa Kristiinankaupungissa ja KeskiSuomen keskussairaalassa. Pärssinen toimi pitkään myös yksityislääkärinä Jyväskylän Lääkäriasemalla. Hän väitteli tohtoriksi ja nimettiin silmätautiopin dosentiksi. Pärssinen on julkaissut laajasti tieteellisiä artikkeleita likitaittoisuudesta, silmälasien käytöstä jne. Nykyisin hän asuu eläkeläisenä Tampereella, mutta tieteellinen työ jatkuu yhä kansainvälisissäkin tutkijaryhmissä.

Pärssinen oli oman alansa aktiivinen ja arvostettu järjestöihminen.

Akavan pääluottamusmiehenä hän toimi jo 1980-luvulla. Merkittäviä olivat myös Kuurojen lasten tukiyhdistyksen, Silmälääkäriyhdistyksen, Keski-Suomen Silmäkirurgia Oy:n puheenjohtajuus sekä Lääkäriliiton ja Lääketieteellisen piilolasi- ja optiikkayhdistyksen varapuheenjohtajuus.

Pärssinen on harrastanut maanviljelystä, kalastusta, lukemista, puutöitä, ylipäätänsä ”sivistystä” ja Lions-toimintaa. Kurikkalan veljekset tekivät hänelle veneen, jonka Himangan ”leijonat” veivät lääkärille Jyväskylään. Urheilulajeista ehkä läheisin Pärssiselle on lentopallo. Tavanomaisten vieraiden kielten lisäksi hän taitaa viittomakielen. Tarmoansa tohtori on antanut myös Karjalan Liitolle ja Pärssisen sukuseuralle sen puheenjohtajanakin.

TEUVO TUORILA Himanka

Joulu 2021

Maittavaa kotiruokaa seisovasta pöydästä joka päivä

RAVINTOLA 68100 Himanka P. (06) 875 003, 050 5920 206 MA-PE EDULLINEN ELÄKELÄISHINTA

Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 06 875 566, 050 339 3913 HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

Puusepänliike PEKKA KURIKKALA KY

Alkutuottaja

Velj. KUUSISTO

68100 Himanka puh. 06-875 665

68150 Hillilä, puh. 06-878 4400 Sami 044 712 5464, fax 876 369 Antti 0400 256 367

Rauta-, rakennus- ja tarvikekauppa 68100 Himanka, puh. 06-875 166 Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 050 355 4016

Laatutuotteet

Mäkelän Peruna Oy:ltä

Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

puh. 0500 883 115

Seija Pöyhtäri-Keränen • Himanka • 06-875 440, 040 539 1942

Himanka ☎ (06) 875 411

p. 0440 868 914 • ark. 8-17, la 8-15, su 11-15

KENSA OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

Konehuolto

T. PÖYHTÄRI Uunilan Rantatie 2, puh. 050 349 6983

• Huolto • Metallityöt • Varaosat • Hydrauliikka Lukkarintie 1, 68100 Himanka

puh. 044 5841 257

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021

uloa Tervet ille! kaupo

HIMANGAN KONEMYYNTI P. 050 558 6816

HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym.

Puh. 06 875 189, auto 0400 368 826

Joulu 2021

19

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

TAKSIPALVELUT

SAARSY OY

PAHKALAN TAKSI Markku Kyösti 0500 268 909 Tila-auto 1+8 040 486 0630 Inva-auto 1+8 040 486 0590

puuta ja puutavaraa puh. 050 558 2578

HIMANGAN PERUNAPALVELU OY Puh. 0400 666 064

KÄSITYÖLIIKE

RAIJA

* ompelupalvelu *

Pajalantie 2, Himanka 050 441 5833, (06) 875 145

Reinonkuja 2, Himanka

Mikko 050 562 4940

www.mv-sahkotyo.fi

www.mv-sahkotyo.fi

Pajalantie 2, Himanka puh. 050 564 2331

• Waatekammari • Kaffila • Sisustuspuoti www.kievarila.fi

Parturiliike Kaija Uunilan Rantatie 2, 68100 Himanka

Avoinna: Ma suljettu Ti-Pe 9-17 La 9-13 Puh. 06 875 399

PAJALANTIE HIMANKA PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA P. (06) 875 901,(06) 050 590 1720 • MA-PE 875 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13 MA-PE 8-17, LA 9-13

Iloinen grilli

kiittää asiakkaita ja toivottaa kaikille

Hyvää Joulua!

Puh. 0400 102 121

20

Joulu 2021

Kannus

Kivet kertovat edelleen tarinaa

Sadasta vesimyllystä melkein nollaan

M

yllyjä on olluk Keski-Pohojammaalla yhtä kauvon ko vakiintunnutta vilijav vilijelyäki.

Vesimyllyt voi jakaa kolomeher ryhymähän: tuluvamyllyihin, tavallisihij jokimyllyihij ja sahamyllyihin.

Tuluvamyllyjä oli pienisä jokiuomisa ja sivupuroisa.

Niillä jauhettihiv vilijaa vain kevättuluvain aikana. Kannuksesa tuluvamyllyjä tiejetähän ollehen ainaki Ypyänojasa ja Holman-Saarelan-Salinojasa.

Tavallisia jauhomyllyjä oli melekeej jokahisella koskem partahalla olevalla isommalla talolla. Suurempia sahamyllyjä alako ilimaantuhun 1600-luvuj jäläkipuoliskolla.

Isoviha hävitti kuitenki palijo sahamyllyjä ja 1700-luvum puolivälisä niitä oli koko Suur-Lohtajan aluehella vaim puoli tusinaa. Vuosisajal lopulla määrä oli noussuv viitehentoista. Niistä kuus oli yhen talon sahoja, loput osuuksihij jaettuja. Ylikannuksesa ja Mutkalampilla sahoja oli kaks, Välikannuksesa yks.

Näkyvin ero jauhomyllyj ja sahamyllyv välillä oli kivein koko. Jauhomyllyin kivein läpimitta oli perintehisesti 8090 senttiä ja paksuus 20 senttiä. Sahamyllyin kivi oli halakasijaltahan toistametrinej ja paksuuveltahan 30-senttinen.

Ei oot tiejosa, kuinka kauvom myllyt oli vain joem pääuomasa ja millor ruvettihin kaivahal lapiopelillä erillisiä myllyjuovia eli -uomia, joihiv vettä voitihin ohojata pääuomasta. Kannuksesa ainaki Välikannuksen Kattilakoskej ja Ylikannuksej Jäväjänkoskem myllyillä oli pitkät kaivetut juovat. Molemmat oli sahamyllyjä.

1900-luvun alusa Lestijjoesa tiejetähän ollehen yli sata vesimyllyä. Sitte alako alamäki. Yks toisensap perästä myllyt lopetti toimintansa, ja rakennukset hajotettihin taikka nel lahos paikallehen. Kattilakoskev viimenem mylläri oli Aukusti Hakala poikansa Niilon kan ja Niilo myllyn hajotti 60-luvum puolivälisä. Jäväjänkoskem myllym pajarakennus purettihiv 15 vuotta myöhemmin. Useimmista muista Kannuksem myllyistä oli jälijellä korkeintaham perustuksia jos niitäkään.

Jälijellä ov vain Välikannuksem myllyjä. Petäjäm myllysä oj jauhettuv vilijaa näytösluontosesti. Tokolam myllyä käytetähän sähkön tuotantohon. Lisäks oj jälijellä Pesolam myllyn kehikko.

Vuonna 2019 Kattilakoskem myllystä saatihiv vähäsen uutta tietua. Pitkän kuivan kesäl lopulla Kattilakoskella ikänsä asunnu Juha Mottinen tuli kertohon, että häm muistaa nähännehensä vejesä myllynkiven. Lähettihin hakehen. Vesi oli niin alahalla, ettei kauvon tarvinnu hakia, ennenkö kivi löyty. Normaaliv veenkorkeuven aikana kiviä ei olis rannalta erottannu.

Hajettihin hätihin Hollannin Seppo, naapurin isäntä, joka tuli raktorinsak kans vetähän kiviä ylös jyrkkää rantatörmää. Sitte huomattihin, että vastinkivi palijastu

Joulu 2021

21

Nostoon tarvittiin traktoria. Vas. myllyasiantuntija Jouko Mäki-Petäjä, traktori- ja nostomies Seppo Hollanti, kivien ja maan omistaja Matti Heiniemi ja Paavo Hollanti. Kuva: Juha Mottinen

toisen alta. Seki saatihin ylös, vaikka oliki jo juuttunnu koivuj juurakkohoj ja osaks peittynny tuluvain tuomam maa-aineksen alle. Halakiamiset ei haitannuk, ko kivet oli ylip puolev vuosisajaj jäläkehen saatut taas ihimisten ilimoille.

Paikallishistorian asiantuntija Jouko Mäki-Petäjä kävi vielä selittämäsä kivein koloij ja rautatappeim merki-

tystä ja myllyn historiaa. Koskem pituus on 700 metriä ja pujotus toista metriä, niinettä myllyjuovam päähän rakennetum pajon kohalla riitti käyttövoimaa.

Kivet kulijetettihin sitte myllytilam pihalle sepelikasam pääle oottahan näkyvämpää loppusijotusta.

Mottisej Juha mittas siinä kivet: halakasija 120 senttiä, paksuus 30 senttiä.

Mirja Heiniemi laski tilavuuej ja kiviaineksen ominaispainom perustehella, että kumpiki kivi paino suunnillehen 820 kilua.

Nym mietitähän näyttävää loppusijotusta. Kukkaruukuiks kiviä ei jätetä.

MATTI HEINIEMI Kannus

Taidan olla onnellinen mies

S

ain syyskuussa puhelun tuntemattomaksi jääneeltä nuorelta mieheltä. Kyllä hän itsensä esitteli, mutta ei jäänyt nimi mieleen. Hän käänsi puhelun välittömästi perimmäisiin, vakaviin aiheisiin.

- Saadaanko maailmaan rauha ja onnellisuus ihmisille?

Vastasin, ettei niin kauan, kun ihmisiä on maapallolla.

- Olipa mielenkiintoinen ajatus.

Millä perustelet mielipiteesi? Vasta22

sin, että historialla. Niin kauan kun ihmiskunta on historiaansa rakentanut, niin kauan on sodittu ja tehty kaikkea kamalaa. Olipa ihmisiä vähän tai paljon, niin aina porukasta löytyy joku jästipää, jolle ei mikään riitä. Valta nousee päähän.

Syvällinen keskustelu jatkui molemmin puolisen kunnioituksen merkeissä vielä toisenkin kerran. Hän oli onnensa löytänyt raamatusta. Lämpimin ajatuksin suljin puhelimen.

Joulu 2021

Ei hän tuominnut, vaikka minun ajatukseni olivat hänelle osittain vieraita. Minun mielestäni siinä oli onnellinen mies.

Jäin pohtimaan keskusteluja.

En usko, että ihmiskunta löytää rauhaa ja onnellisuutta. Olemme liian hajanainen joukko omine tavoitteinemme ja ominaisuuksinemme.

Tämä on oivallinen alusta sellaisille höyrypäille, joilla on pohjaton vallanhalu ja ahneus. Nämä ovat omi-

naisuuksia, jotka magneetin tavoin imevät perässä kävelijöitä, omine tavoitteineen. Porukalla on tavoitteisiin helpompi päästä ja pitää kiinni, vaikka väkisin, muista välittämättä.

Murphy sanoo, että; hierarkiassa jokainen pyrkii pätemättömyytensä tasolle. On näistä onnellisuus kaukana.

En usko että esim. ahneus, vallanhimo, kateus, koston himo tai ilkeys toisi ihmisille sellaista tyydytystä, jota voisi onnellisuudeksi sanoa.

Ihminen on kuitenkin oman onnensa seppä, niin kuin vanha sanonta kuuluu. Yksilötasolla onnellisuus toimii, se vain pitää löytää kohdallaan.

Mahdollisuudet onnellisuuteen lisääntyvät, jos pystyy tinkimään vaatimuksistaan. Pitää löytää ne pienet onnistumiset, pienet iloiset hetket jotka saavat puseron sisälle tunteen,

jonka soisi jatkuvan.

Minun kohdallani näitä pieniä kirkkaita pisaroita löytyy oikeastaan kaikkien aistien muistilta. Olen ollut onnekas löytäessäni monimuotoisen luonnon. Se on ollut varsinainen löytöautomaatti läpi elämän. Myös työelämä oli monipuolista. Monen miinusmerkkisen asian lomasta löytyy niitä pieniä onnistumisia, jotka jaksoivat kannatella arjen yli.

Monimuotoinen harrastaminen on antanut myös paljon mielihyvää.

Ja siinä ohessa monta hyvää ystävää siihen ihmissuhdeverkkoon, josta saan nauttia.

Sitten vielä yksi mielihyvän lähde; musiikki, se on kuulunut minun elämääni kaiken aikaa, ja monessa muodossa. Se on myös sellainen mielihyvä, jota voi säädellä. Jos tuote

menee ulos mukavuusalueelta, painaa vain nappia.

Ikääntyminen tuo ajatusmaailmaan myös monenlaisia muutoksia.

Tärkeät asiat eivät enää kaikki ole tärkeitä. Maailmankuva ikään kuin pienenee, mutta niin ne pienenevät asiat ja aiheetkin, joista voi nauttia.

Aika myös kirkastaa niitä onnellisia muistoja jättäen tummat hetket unholaan.

Puhelin soi taskussa.

– Joko minä paan kaffipannun päälle? Ookko sää tulosa?

– Joo, kohta tulhan… Koho painuu hiljaa näkyvistä… HETKINEN! Minähän taidan olla: ONNELLINEN MIES. PAAVO MANSIKKAMÄKI Kannus

Talkoot takapihalla Emäntä nyt katsoo takapihan aitaa, se on niin laho, että kaatua taitaa.

Alkaa olla korkea aika korjata se, takapihan aita.

Kutsuttiin talkoisiin, ystävät ja tutut, lenteli, vitsit ja hauskat jutut.

Hetkessä nousee takapihan aita, ei muuta kuin maalia päälle laita.

Ei isäntä millään pahalla muttei me, jakseta tanssia täydellä mahalla.

Isäntäkin päässänsä krapulaa kantaa.

Emäntä vain vienon hymyn antaa.

Ota ukko kouraasi vasara ja saha, vai onko jo liiaksi edessä maha.

Naapuri ei ole isolla mahalla, ota se töihin ja maksa rahalla.

Emäntä hyvät pöperöt laittaa, ei siellä ketään nälkä haittaa.

On potut, salaatit ja kinkkukin riski, ruokajuomaksi, kalja ja viski.

Asiat on, kuule isäntä, siinä mallissa, että se tarjoilu oli tosi kallista Nyt isäntä päätänsä kynsiä jaksaa, kun takapihan talkoiden laskuja maksaa.

Näin vastaa eukolle ukko paha, hänelle on liiaksi rakasta raha.

Ei maksaa tarvitse rahalla, kun pitää talkoot takapihalla.

Emännän mielessä ajatus itää, että kyllä talkootanssit olla pitää.

Soi illalla vielä haitarit ja viulut, tahtia lyövät ämpärit ja kiulut.

Kuva: Adobe Stock

SEIJA NIEMONEN Kannus

Joulu 2021

23

Suruvaippa Maailmassa on paljon kauniita paikkoja, joita en ole nähnyt. Kauneuden takia ei tarvitse matkustaa. Se on kaikkialla luonnossa. Pitää vain avata silmät ja katsoa.

Istun luonnon sylissä. Päässäni soi viulu hiljaa. Tuulenhengen mukana tulee perhonen. Tummissa siivissä kermankeltaiset reunamat. Suruvaippa, talvehtinutta ikäluokkaa. Viestin tuoja.

Koronavirus on luonut outoja tilanteita. Miten pitää puhe, jota ei voi pitää? Kysymyksen ymmärtämiseksi on siirryttävä vuoden 1992 syksyyn. Olin melkein kuukauden maannut keskussairaalassa, heikossa kunnossa, kuumeen ja kipujen kourissa, houreiden maailmassa, osan aikaa eristyksissä, tehnyt testamentin ja keskustellut pastorin kanssa.

Lääkkeet alkoivat vähitellen tehota.

Rupesi tuntumaan, että on parempiakin paikkoja toipumiseen kuin sairaalan sänky. Pääsin kotilomalle enkä sai-

raalaan palannut.

Samaan aikaan alkoi hirvenmetsästys. Velimiehen asuntoautossa maaten pääsin mukaan porukkaan, vaikka ei minusta mitään hyötyä ollut. Ensimmäisenä aamuna kokoonnuttaessa vinkkasin Pelimannin sivummalle. Pyysin, että jos en parane, hän soittaisi siunaustilaisuudessani. Pelimanni lupasi soittaa. Hän sanoi, että lähtöjärjestys ei ole tiedossa. Kävisikö, että minä pitäisin muistopuheen, jos hän on ensimmäisenä. Näin sovittiin ja lyötiin kättä päälle.

Sopimuksesta tuskin muut tulivat tietämään.

Aika on joutuisaa kulkemaan, vaikka oma askel on hidastunut. Sydäntalvella lähes 30 vuoden kuluttua sopimisesta kuulin pysäyttävän tiedon. Olisi muistopuheen aika. Sanoja ja ajatuksia pyöri päässä, mutta näkymättömän viruksen edessä voi vain seisahtua. Suru on tunne, jota ei ole helppo pitää sisällään, se pyrkii kyynelinä ulos silmäkulmista.

Ajan myötä surun tilalle tulee kunnioitus ja ilo, että on saanut kulkea yhteistä matkaa hienon ihmisen kanssa.

Tiesin siunaustilaisuuden ajan. Seu-

raavana päivänä pidettiin metsästysseuran talvikokous, poikkeuksellisena aikana ulkona metsässä. Parikymmentä miestä kolmen nuotion ympärillä reppujakkaroilla istumassa. Sääntömääräiset asiat. Kokouksen aluksi esitin minuutin hiljaisuutta. Taisi äänessä olla ylimääräistä värähtelyä.

Siinä seisoimme. Myös aika seisoi, mutta ajatukset lensivät. Vaikka suru oli läsnä, muistoissa oli valoa, iloa, naurua, huumorin sävyttämiä tarinoita. Kovinta huumoria on itselleen nauraminen.

Asettaa itsensä naurunalaiseksi pelkäämättä arvonsa menettämistä. Se vaatii rohkeutta, itsensä ja muiden kunnioittamista. Pelimanni oli poissa ja läsnä.

Vanhojen mestarien maalauksissa harppu on pantu soittimeksi enkelin käteen. Olen vakuuttunut, että taivaan orkesterissa kuuluu nyt myös viulu. Pelimanni soittaa puhtaasti, taituroiden.

On hyvä hiljentyä, katsoa suruvaipan lentoa.

MAUNO MÄKI-PETÄJÄ, Kannus Pakina syntyi ystävääni Viljo Ranta-Pitkästä (1930-2021) muistellessa ja on julkaistu aiemmin Lestijoki-lehdessä.

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA YKSILÖLLISTÄ HOITOA

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 06 870 642, 050 373 6286 kannuksen.tilitoimisto@kotinet.com

puh. 044 575 4523 • info@kitinkannus.fi www.kitinkannus.fi

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY

Rauhallista Joulua!

- Arkipäivän ylellisyyttä 40 vuotta KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ OY Puh. 06 874 3800 www.kannuksenkaukolampo.fi

M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 www.uusitalogroup.fi

24

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin.

Miilutie 2 69100 Kannus P. 06 870 538

Puh. 044 0860 301

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

M Joulu T K T 2021 P L S M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

Rauhallista Joulua kaikille!

Tukkitie 4, Kannus • 0400 158 314

SYRJÄH

YPPÄÄJ ÄN TAL VI

SY RJÄH YP PÄ ÄJ

ÄN TA LV I

S Y R J Ä H Y P PÄ

Lahjaksi

ki-Petäjä

Syrjähypp ääjän talvi sisältää nimim hullumma erkki Varam sta pääst ä olevia iehen väliltä. Tarin pakinoita vuosien oita ihmis 1985–2017 istä, ilmiö alta, siltä istä, pinna väliltä, hällä lta, pinna väliä. n Kirjoittaja tarkkailee pelikentän pelurien juonet sekä reunalla, huomaa sääntöjen kierteellä rikkomiset olevalla ja kertoo huumorilla Kieli kukk havainnois ii, jalat ovat taan. tukevasti ei rajoita ajatusten ilmassa ja lentoa. Lukij todellisuu onko koira s alle jää ilo haudattun huomata, a kuusenvai neliö juuren alle.

Mauno Mä

Mauno Mäki-Petäjän PAKINAKOKOELMA Mauno

Mäki-Pe

Ä J Ä N TA LV I

itselle tai ystävälle!

Huumori on kierteellä, kieli kukkii, jalat ovat tukevasti ilmassa ja todellisuus ei rajoita Mauno Mäki-P etäjä ajatusten lentoa.

Myynnissä Keski-Pohjanmaalla: Kannus: Kukkakauppa Ruusunen, KannusKulma kirpputori Toholampi: Toholammin kunnantalo Kokkola: Luckan Kaustinen: Sininen Sivellin Ylivieska: Jokiseudun Kirjapiste Ky Info / Saatavissa myös netin kautta. täjä

(s. 1941 Kann uksessa) on eläkkeellä oleva yliko nstaapeli, rikostutkij a, jonka pakinoita ja erätarinoi ta on julka istu vuosikymm enien ajan lukuisissa lehdissä, Lestijoki-l ehdessä vuodesta 1980 alkae n, yli 600 pakinaa.

Kirjoittam inen jatku u.

Julkaisija:

Kannus-Se ura

ry

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

 Kattoremontit / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit  Kevytrakennukset mm. ulkosaunat, pihavarastot jne.

Soita ja pyydä tarjous! tarjous!

Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630

peltityokellosalo.fi

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

HUONEKALULIIKE

Rakennusja peltityö Kellosalo Oy

Vaatetusliike

TAAVETTI JA TIINA Asematie 2 puh. 06-870 934 www.taavettijatiina.fi

Valtakatu 1, Kannus • Puh. (06) 870 056

Urheiluhieroja

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316 Vaenmaantie 69, 69100 KANNUS

Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

HERKKU

JARI ISO-HEINIEMI

Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

Ma–La 7–21 • Su 10–21 p. 044 5743 603

Joulu 2021

25

Täytekakut, voileipäkakut, pullat, piirakat ja pikkuleivät tilauksesta. Myös pitopalvelua.

KANNUKSEN Puhtaat ja tuoreet Kotileipomo APTEEKKI Tmi Siltakatu 6 vihannekset Sanna Herrala 69100 KANNUS 068 70 008 sukupolvien perinteellä

Valtakatu 7, Kannus p. 06 870 922

Rengas & Autohuolto

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

MT-Lava Oy Puh. 06 871 528 Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

Kannus 0400 601 708

EXEL

KP. Koneurakointia Oy

• NOPEASTI • EDULLISESTI - KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 040 811 3894

Pirjo ja Arja

Puh. 0500 163 366 | sanna.herrala@kotinet.com Ylikannuksentie 291, 69170 Yli-Kannus

RAHKOLA

AUTOKEIDAS

parturi-kampaamo

Aut okorjaa m o

NIKOR OY Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

• Koneurakointia

Lestijokilaakson Siivous Oy

Harri Kuusisto, p. 050 567 1825 Kyösti Isohanni, p. 0500 121 004 www.koneurakointia.fi

HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

AUTOHUOLTO AROLA Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441 Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

Rengasammattilaiset palveluksessanne

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: Ma-Pe 8-17

Tunnelmallista joulua ja valoisaa uutta vuotta!

KORPELANVOIMA.FI

26

Joulu 2021

Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

Kaustinen

Pauli Känsälä – monen toimen mies

K

austislainen Pauli Känsälä (s. 1925) teki pitkän päivätyön Tie- ja vesirakennuspiirin työnjohtajana. Hänen vastuualueensa ulottui parhaimmillaan Saarijärvelle saakka. Siinä tulivat tutuiksi Perhonjokilaakson tiet ja ojitusurakat. Aluksi hän kulki työmailla moottoripyörällä toista kymmentä vuotta.

Mieliinpainuvia olivat työt tekojärvien rakentamiseksi Vetelin Patanassa ja Kaustisella Vissavedellä Työ oli uutta. Erityisesti Paulille jäi mieleen, kun Patanassa oli venäläisiä patorakennusasiantuntijoita vieraana. Nämä kehottivat oitis vahvistamaan suuremmalla kivimäärällä patoa kuin olimme suunnittelleet. Hyvä niin, sillä pato kesti sitten hyvin veden voiman.

Eläkeliiton toiminnanjohtajaksi Pauli Känsälä valittiin 1990 hänen jäätyään päätyöstään eläkkeelle. Aloitteen tekijänä oli Toholammilta Matti Koskela, joka Paulia työhön ehdotti. Sitä tehtävää Pauli hoitikin liki 12 vuotta. ”Sanoin päätöksentekijöille, että valitkaa jo uusi ihminen tilalleni, sillä kohta alan tehdä virheitä eikä se ole mukavaa.”

Toiminnanjohtajan pesti oli Keski-Pohjanmaalla silloin uusi. Ennen Paulia asioita hoitivat sihteerit. Pauli Känsälä halusi kehittää kaikin tavoin eläkeläisten toimintaa. Kaustinen oli alusta saakka yksi vireimmistä yhdistyksistä, jonka jäsenmäärä kohosi kohta yli kuuden sadan. Reissata sai paljon, ja jokainen pitäjä tuli tutuksi.

Eläkeliiton toiminnassa Pauli Känsälää viehätti se, että toiminta perustui kaikessa tasa-arvoisuudelle. Oltiin pienen, vähempiosaisen ihmisen puolella. Kaikessa vaalittiin sukupolvien välistä yhteisymmärrystä. Oikeudenmukaisuus oli kaikessa ohjenuorana, toteaa Pauli Känsälä.

Keski-Pohjanmaalla oltiin myös alusta saakka yhteistyön hengessä mukaan. Korostettiin tekoja ja vältettiin arvostelua. ”Meille oli tärkeää tuoda esiin Eläkeliiton koko kuva ja sen ystävälliset äidin kasvot sekä läimmäisen rakkaus.

Näin saatoimme parhaiten palvella jäseniämme”, Pauli Känsälä muistelee.

Hän toimi Eläkeliiton liittovaltuuston puheenjohtajana 1997-2000. Eläkeliiton kunniajäseneksi Pauli Känsälä valittiin vuonna 2003.

Oman yhteiskunnallisen näkemyksensä mukaan Pauli

Pauli Känsälä (s. 1925) on Kaustisen viimeisiä sotaveteraaneja yhdessä Leo Jylhän kanssa.

Känsälä piti aina tärkeänä koko Suomen etua. Kaustisella hän toimi pitkään kunnanhallituksessa ja oli monien toimikuntien vetäjänä. Kaustislaiset urheiluihmiset muistavat edelleen Pauli Känsälän ratkaisevan panoksen hyppyrimäen rakentamiseksi. ”Menin Pohjan-Veikkojen kokoukseen kerran ja tulin kysyneeksi, miksi rakentamiseen ei ole ryhdytty, vaikka

Joulu 2021

27

Kuva: Adobe Stock

valtio oli luvannut huomattavan summan veikkausvoittovaroja. Siitähän seurasi tietenkin, että tulin valituksi mäkitoimikunnan puheenjohtajaksi”, Pauli Känsälä muistelee ja harmittelee vieläkin hyppyrimäen purkamista.

Kuvaavaa sen ajan talkoohengelle Kaustisella oli, että uuden lainan takaajiksi kerättiin satakunta metsänomistajaa, joista yksistään Jylhän kylältä 54.

Pauli Känsälä halusi toimia maakuntien puolesta keskittämistä vastaan.

Eräänlaisena oppi-isänään hän mainitsee Johannes Virolaisen, joka pitkäaikaisena Maalaisliiton ja Keskustapuolueen puheenjohtajana oli kunniotuksen kohde.

Tämän sanaan saattoi aina luottaa. Virolaisen leppoisa ja tyyli ja huumori tekivät läsnäoleviin suuren vaikutuksen.

Monen luottamustoimen mies oli aikanaan löytänyt puolisokseen Hilja Marjamaan Kalajoelta. Tämä oli lestadiolaisperheestä ja tullut Kaustiselle osuusmeijeriin harjoittelijaksi. Seurustelu alkoi Nikulan seurantalon kylätansseista sodan jälkeen.

Pariskunnalle kertyi 12 lasta. Hiljavaimo oli alkuun todenut, että koska ”sinä osaat hoitaa noita yhteisiä asioita niin minä kyllä hoidan näitä lapsia”. Lasten elämää ja harrastuksia Pauli kyllä ehti seurata ja tukea. Monet heistä olivat lahjakkaita hiihtäjiä, joiden suksia Pauli sai olla ahkerasti voitelemassa.

Tahdon Nuoren parin elämässä nuoruus taakse jäädä saa.

Häissä sulho morsiantaan juhlavalssiin johdattaa.

Hän kuin prinssi Tuhkimoa morsiantaan tanssittaa.

Kohta koko juhlaväki valssin tahtiin keinahtaa.

Juhlapäivän jännitys nyt sykkii valtimolla.

Päivä on kuin lapsuusajan sadun Tuhkimolla.

Tahdon-sana alttarilla kultakengän jalkaan toi.

Elon suureen kirjahan se uuden aukeaman loi.

Arkiharmaa kultakengän usein nurkkaan heittää.

Ajan myötä väri tummuu, pöly kengän peittää.

Vaan ken kengän taasen löytää, tahtoo sovitella, juhlaksi hän arjen loihtii, kuten Tuhkimolla.

Pieni sana ´anteeksi´ on avain moneen lukkoon.

Se saa säihkyyn kultakengän, kina päättyy suukkoon.

Kevyt askel molemmilla näin on elämässä, kun voi antaa anteeksi, on anteeks´ pyytämässä.

Solmitussa liitossa on kaksi osapuolta.

Onnea on pitää toinen toisistansa huolta.

Elon tiellä nousut, laskut tanssien ei kulje. päivän sana ´tahdon´ sydämehen sulje.

Teksti ja kuva: PEKKA KIVELÄ Kaustinen

TUULIKKI KETTU Kaustinen

Kasvun lahjat On lahja syntyä maailmaan, ja onnea iloa tuoda.

Saa aistia värit ja äänet maan oman maailmankuvansa luoda

On lahja ystävät nuoruuden ja muistot, mi mielessä kantaa.

Ilo,itku on joukossa muistojen, ei niitä voi toisille antaa.

On lahja rauha vanhuuden.

Arjen huoli ei enää paina.

Loistaa viisaus välkkeessä katsehen, on elämä kaikille laina.

On lahja leikit lapsuuden.

Paljon aikaa ei riitä muuhun.

Käy käskyt ja kiellot yli ymmärryksen, kasvupohjaa luodaan elämänpuuhun.

On lahja elämä aikuisen.

Se uusia haasteita antaa.

On vaikeaa elämään oppiminen, oma vastuu on raskas kantaa.

On lahja ääni sydämen ja iloa kupliva mieli.

Ne ohjaavat polkuja ihmisen, ei vanhene niiden kieli.

TUULIKKI KETTU, Kaustinen

28

Joulu 2021

Joulu keskellä kesää

J

os joulu olisi keskellä kesää, mitä se olisi. Maistuisiko silloin kinkku, rosolli ja kaikki laatikot. Olisiko ähky vielä pahempi 30 asteen helteessä, kuin kymmenen asteen pakkasella. Radiossa soisi Kulkuset ja Valkea joulu. Hiki virtaisi ohimolta, ja joulupukki tulisi paikalle mönkijällä. Kynttilät toisivat taloon lisää lämpöä, ja yöttömässä yössä ei tulisi uni ollenkaan. Joulukuusi ravistuisi nurkassaan jo ennen joulupäivää, ja lahjaksi ei tulisi lämpöisiä villasukkia, vaan punaiset bikinit.

Ei taitaisi onnistua, ainakaan äkkiseltään, asiaan tottumattoman suomalaisen luoda kesään perinteistä joulutunnelmaa. Vaikka onhan sitä muitakin tapoja viettää joulua kuin perinteinen, ei kuitenkaan minulle.

Joulun viettohan alkaa jo lokakuussa. Ensimmäinen asia listassani on tietenkin jouluruoka. Alkaa suunnittelu, perinteinen ruokalista kirjoitetaan kynällä ruutupaperille joka vuosi. Olisihan sen aiemmankin muuttumattoman listan voinut säilyttää, mutta traditio mikä traditio.

Keittiön kaapista löytyy salainen re-

septivihko, missä on lapsuuden jouluruokien ohjeet sekä omat tuunatut muunnokset. Ensimmäiseksi valmistuu laatikot pakkaseen, kaupasta kannetaan lanttuja, porkkanoita ja muita tilpehöörejä kassikaupalla. Ja juuri siinä tärkeässä vaiheessa, kun lanttulaatikkomassa on viittä vaille valmis, huomaa että muskottipähkinä on loppu. Ei muuta kuin kauppaan uudelleen, toistuva traditio tämäkin.

Joulun hankalin asia on luonnollisestikin joululahjat. Joka vuosi sovitaan, että aikuisille ei osteta mitään lahjoja. Mutta kuka äiti malttaa olla ostamatta omalle lapselleen jotain, jonka tietää sopivan hänelle kuin nenä päähän. Ja sittenhän pitää olla tasapuolinen, jos jollekin ostaa jotain, pitää ostaa muillekin. Eikä miniöitä tai vävyjä sovi unohtaa, siitä vasta sanomista tulisikin. Ihan eri asia on tietenkin lapsenlapset. Heillehän pitää olla lahjoja ja kaupat suorastaan pursuavat erilaisia vaihtoehtoja.

Ja taas pitää olla tasapuolinen. Tässä vaiheessa jouluvalmisteluja mummu on tietenkin jo ihan PA.

Joulusiivous on ehkä niitä joulun mielenkiintoisimpia asioita. Henkilökohtaisesti käytän mieluummin sanaa joulusiivo. Sehän on aina, minkälainen kenelläkin. Eikös perinteisen joulutunnelman tuoja ole seuraava helppo konsti, toluun kasteltu villasukka sohvan alle ja piparkakun tuoksu. Jos ei piparkakun tuoksua saa muuten aikaan, pistää uuniin pelkät mausteet ja antaa lämmetä.

Tunnelma luotu. Seuraavaksi irtotavarat kaappiin pois silmistä, ovethan voi vaikka pönkätä kiinni, jos ei muuten pysy. Sähkövalot pois ja paljon kynttilöitä, paloturvallisesti tietenkin. Ei näy pöly eikä lika, pääasia ettei villasukat kuitenkaan tartu kovin pahasti lattiaan kiinni.

Kaiken touhottamisen ja valmistelun jälkeen on sitten aika viettää joulua. Syödä itsensä ähkyyn, katsella lastenlasten riemua pakettien kanssa ja rauhoittua. Ja muistaa myös, miksi joulua oikeasti vietetään.

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille.

ELINA VERRONEN Kaustinen

Taulun on maalannut Elinan isä Valo Verronen.

Joulu 2021

29

KAUSTINEN Kaustisen kunta toivottaa kuntalaisille

Valmistamme vankasta pelkkahirrestä käsityönä: • saunoja • piha-aittoja • hirsirakennuksia

Prellin Pojat Oy Puh. 0400 922 540

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.kaustinen.fi

Sirpa Rauma

Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

PUUJAUHEET 69600 Kaustinen Joni 044 244 1937 • Pauli 044 230 6523

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915

www.flpipe.fi 30

Joulu 2021

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski, p. 0400 268 451 Pajalantie 24 • Pajalan korjaamo • Kaustinen

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI JA POJAT Kaustinen

• Keittiö-, kylpyhuone- ym. kodinkalusteet mittatilaustyönä • Sahauspalvelu • Asennukset • Levyt • Tasot • Helat Ullavantie 3, 69600 KAUSTINEN

puh. 0400 968 321 jh-kaluste@kaustinen.fi www. kaustinen.fi/jh-kaluste

Puh. 861 1781

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Kaustisen Osuusmeijeri Siltatie 20, 69600 KAUSTINEN puh. 0400 682 176 www.kaustisenosm.fi

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

PUU-PETÄJÄ AY Nikulantie 465 Kaustinen • Puutavaraa • kaiteet, terassit • piharakennukset

050 583 3801, 040 739 8012

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat

puh/fax 06-861 4510 gsm 0400 576 605 Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi www.smakela.fi Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

Paikkakunnan paras lounaspaikka

"Töitäni en tahtoisi mä vielä muille siirtää, mutta jos mun täytyy, nöyrästi sen teen..."

Kaustinen, puh. 8611 005

Konsta Jylhän sävelin ja Junnu Vainion sanoin

Tilitoimisto

Vastaanotto vain sop. mukaan

Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

Erikoishammasteknikko

Ossi Penttilä 69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Kaustintie 5, 69600 Kaustinen Puh. 0400 682 062

KAUSTINEN puh. 861 1289

Hilpertinkuja 4, Kaustinen

Kauneushoitola Kaija Järvelä

VIRKKALAN PUUNJALOSTUS OY

Puh. 050 338 5930

Jäsenkorjaaja-hieroja Seppo Järvelä Puh. 040 745 4178

Kaustinen

KAPPELINTIE 15, KAUSTINEN

Joulu 2021

31

MEILTÄ LVI-ALAN TYÖT p. 040 1965 993

Veikontie 2, PL 35, 69601 Kaustinen Puh. 06 861 2800

us

esk k i t n i o v yvin

H

PAJALAN KORJAAMO

Yli 20 hyvinvoinninyrittäjää saman katon alla! Pajalantie 24

www.pajalankorjaamo.fi

Kaustinen

Nettiajanvaraus

https://nettiaika.fi/PajalanK orjaamo#/

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

0400 264 106 0400 264 105 Helinä ja Risto Tuomela

Kaustintie 1 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1922

- Kukat, kukkalaitteet, arkut -

Talakoot etenevät urheilukentän katsomossa Talkoot senkun jatkuvat! Syksyn rupiamana ja työn alla Kaustisen yhdistyksen kirvesmiehillä on urheilukentän katsomon penkkien rakentaminen. Ja työ etenee varmaa vauhtia!

Kun Aulis Kaunisto otti kuvan, paikalla olivat: Veikko Myllymäki, Markku Sillanpää, Uolevi Paasila, Kari Kettu, Mikko Kinnunen ja Mikko Valo.

32

Joulu 2021

11.6.2015 14:46:23

Kokkola

Kokkolassa 45 vuotta lasissa Joulukuun 20. päivä v. 1976 kokoontui joukko kokkolalaisia vakain tuumin perustamaan Eläkeliiton Kokkolan yhdistystä. Aaro Lintilä oli hiljattain valittu Eläkeliiton toiminnanjohtajaksi, ja hän huomasi, että maakuntansa pääkaupunki, Kokkola oli vielä ilman omaa yhdistystä. Niinpä hän aktivoi kokkolalaisia parhaansa mukaan. Toinen toimen mies oli Kokkolan kunnalliselämän vaikuttaja, maakuntaneuvos Antero Taanila, joka organisoi perustavan kokouksen. Siitäpä sitten homma käynnistyi aika hyvin.

Y

hdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Leppiniemi ja muiksi johtokunnan jäseniksi Martta Polvi, Martta Perander, Tauno Rauhala, Osmo Pajala, Martti Mikkola, Vilho Junka, Väinö Isohanni ja Sulo Koivisto.

Jäsenjoukko kasvoi aluksi hiljalleen ja on nyt v. 2021 lähellä kuuttasataa, kun se oli aluksi vain muutama kymmen. Toiminnan muodot ovat olleet likipitäen samat kuin nytkin, jäsenkokoontumiset, retket, matkat ja erilaiset pelit ovat kiinnostaneet, kuten vaikka boccia. Voimistelu- ja lauluryhmät ovat keränneet omat joukkonsa. Siinä ansionsa on Liisa Peltoniemellä, kuoronjohtaja Liisa Maijalalla ja monella muulla.

Puheenjohtaja Yrjö Leppiniemi jäi monen mieleen tarinamiehenä. Hän oli aikanaan Australiassa, kuten monet lohtolaiset, ”Keiniä”, sokeriruokoa hakkaamassa. Tältä ajalta hänellä oli paljon muistoja. Niitä minäkin jo ennen Eläkeliittoon tuloa kuuntelin mielelläni. Osmo Pajala oli yhdistyksen uskollisimpia osallistujia. Hän oli jämtti mies ja käveli lenkkinsä joka päivä. Tapasimme usein urheilukentän kulmalla, jossa vaihdoimme mielipiteitä maan ja maailman menosta.

Kaija Seikkula oli monen toimen nainen: Hän oli tarvittaessa puheenjohtaja, sihteeri, historiikin kirjoittaja ja monen tarinan tallettaja. Kaisu Kangasvieri oli jämtti sihteeri, samoin Helmi Nilsson, joka saattoi pukea asian runomuotoonkin.

Puheenjohtajina toimi myös useita vuosia Kalevi Pokela, Aimo Maijala, Tapani Typpö kuin Marjatta Tjärukin, joka sihteeri Riitta Anttilan kanssa paimensi eläkeliittolaisia digiasioiden pariin.

Kalevi Pokelan aikana perustettiin Suomessa useihin kuntiin vanhus-

neuvostoja, joiden tehtävänä oli ja on seurata kuntien toimintaa niin, että vanhuksia koskevat asiat tulivat rahoitetuiksi ja hoidetuiksi. Allekirjoittanut toimi Kokkolan vanhusneuvoston puheenjohtajana liki 20 vuotta.

Jälkeeni samaa hommaa hoiti Aimo Maijala.

Aino Polso oli tunnollinen puheenjohtaja, joka miehensä Erikin kanssa ilmaantui Eläkeliiton tilaisuuksiin auringonnousun varmasti. Myöhemmin Aino polki Lidlestä pyörällä kaupunkiin, torille, jossa hänet saattoi tavata katselemassa ”vilkasta” torielämää. Ja kukapa ei muistaisi tutkaparia Rauno Laasanen – Unto Lahti, joiden musisointia kuultiin juhlassa kuin juhlassa.

Nyt eläkeorganisaatiot ovat jo niin suuria ja vaikutusvaltaisia, että pystyvät hoitamaan valtakunnan ja kuntien päättäjien asioita niin, että keneenkään ei tarvitse hoivan puutteeseen tai nälkään kuolla. On noussut kokonaan uudenlainen ihmisryhmä, kolmas sektori, jolla on laajat verkostot

Tiedotus- ja julkaisutoimikunta palaverissa 19.12.1990 valmistautumassa Kokkolassa pidettävään EL:n liittokokoukseen 12.-13.6.1991. Kuvassa muiden muassa edessä Kaija Seikkula ja Pentti Pulakka, keskellä pöydän takana Hannu Viitala ja Eeva Karhulahti.

Joulu 2021

33

Luettelo Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen alkuvuosien toimihenkilöistä.

Vuoden 2019 mannekiinit. Vasemmalta Matti Hauhtonen, Leena Hautala, Riitta-Liisa Kankkonen, Marjatta Tjäru, Riitta Anttila ja Helena Sandberg.

Vuoden 2005 mannekiineja, vasemmalla luultavasti Eila Viirre, Maila Korkiaaho, Kaisu Kangasvieri ja ennen Kaisua sihteerinä toiminut rouva.

34

ympäri maan, se kykenee vaatimaan vanhenevalle väestölle tarpeellista hoivaa.

Onpahan tilanne nyt varsinkin korona-aikoina ajautunut siihen, etJoulu 2021

tä maan terveys- ja sosiaalihuolto on tarvitseva kipeästi eläkeläisten osaavia käsiä kesä- ja muiden lomien aikana.

SAULI KOIVUKOSKI, Kokkola

Geokätköilyä Kokkolan eläkeliittolaisille

P

ienen painostuksen jälkeen itsekin aloittelevana geokätköilijänä sain tehtäväkseni innostaa ja perehdyttää Kokkolan yhdistyksen virkeitä ulkoilijoita tämän hienon ulkoiluharrastuksen pariin. Itse olen aina tykännyt kartoista ja patikoinnista, ja geokätköily on harrastus, jossa molemmista lempiasioista voi nauttia. Isona lisäbonuksena tulee arvoitusten ja ongelmien ratkonta - vieläpä luonnossa ja maastossa.

VÄHÄN TIETOA LAJISTA Geokätköily on maailmanlaajuinen internettiä hyväksikäyttäen tapahtuva ulkoilulaji. Kätköilyä varten on ladattava kännykkään tai tietokoneelle kätköt paljastava maksuton ohjelma.

Ennen pitkää saattaa kuitenkin huomata tarvitsevansa maksullisen muutaman kympin vuodessa maksavan premiumsovelluksen. Yksinkertaisinta kätköjen etsintä on älypuhelimella,

mutta gps-laitetta käytetään myös paljon.

Harrastajat tekevät kätköt itse. Ne ovat usein hyvinkin mielikuvituksellisia ja hienoja mitä upeimmissa paikoissa. Kätköt voivat olla perus- eli tradikätköjä, purkkeja, koteloita, putkia – ihan mitä tahansa. Usein kätköihin on nähty ihan valtavasti vaivaa ja ne on ”camottu” todella hienoiksi.

Mysteerikätköt sisältävät tehtäviä, vaikkapa lintujen ääniä, mitä tahansa palapeleistä iskelmäsanoituksiin. Multikätköissä edetään vinkkien mukaan kätköltä toiselle pitkiäkin matkoja, ja vasta loppupisteessä voi kuitata kätkön löydetyksi. Kätköilijällä täytyy aina olla mukanaan kynä, koska löytö täytyy kirjata kätköstä löytyvään lokivihkoon omalla kätkönimimerkillä ja lisäksi tietysti logata se myös sovellukseen.

Geokätköilyn ideologiaan kuuluu, että kätköpaikat ovat yleensä aina jotenkin kiinnostavia ja näkemisen ar-

Elban maastossa harjoituskätköjä etsimässä. Vasemmalla Riitta-Liisa Kankkonen ja oikealla Tapani Saarela. Kuva: Riitta Anttila

Joulu 2021

voisia. Kätkön tekijä lisää usein kuvaukseen pitkiäkin tarinoita paikan historiasta.

Kätköily on mahtava harrastus matkaillessa vaikkapa ulkomailla. Kätköjä on kaikkialla, avaruudessakin. Itse olen kontannut kätkökaverini kanssa muun muassa Berliinissä Tiergartenissa tykin alla ja seurannut puistonpenkillä istuskellen ratsastajapatsaan katseen suuntaa. Siellähän se löytö oli penkin ja oman takapuolen alla ja ihan oikeassa suunnassa.

Kätköilijöillä on useita facebookryhmiä, joissa jaetaan auliisti tietoja vaikkapa mysteereistä ja kiinnostavista kätköistä, ja netistä löytyy ohjeistusta aloittelijallekin osoitteessa https://geokätköt.fi.

Kätköily sopii ihan kaiken ikäisille ja on hieno yhteinen harrastus vaikkapa isovanhemmille ja lastenlapsille, liikuntaa luonnossa, jännittäviä paikkoja, ongelmia, kilpailuhenkeäkin sopivasti.

Aurinko siivitti geokätköjen etsintää.

Kuvassa Riitta Anttila ja Heikki Haapala.

Kuva: Merja Haapala

35

Toinen geokätköilyn kokoontuminen Kortjärven luontopolulle.

MITÄS ME SITTEN TEHTIIN YHDISTYKSESSÄ?

Me saatiin ”Toimekasta toimintaa” -avustusta mukava summa.

Kutsuttiin kiinnostuneet koolle Nuorisokeskus Elbaan ja opettajaksi ja opastajaksi saatiin innokas kätköilijä Markku Tainanpoika Hukari. Opiskeltiin aluksi vähän teoriaa sisätiloissa, mutta pian meille lyötiin käteen gps-laitteet, joihin oli ladattu muutama harjoituskätkö lähiympäristössä.

Siinä tuli opiskeltua laitteen käyttöä minunkin, joka olin saanut samanlaisen ja laatikkoon jääneen joululahjaksi. Älypuhelin ei aina kestä minunlaiseni hätähousun käänteitä.

Yhden olin rikkonut ”lunastuskuntoon” edelliskesänä kompuroidessani ihan siistillä metsäpolulla. Porukka tuntui innostuvan, kun työ tuotti tulosta. Kun appsitkin ladattiin, päästiin ihan oikeisiin hommiin ja pari aitoa kätköä logattiin.

Paria viikkoa myöhemmin kerättiin bussillinen yhdistyksen jäseniä ja matkattiin Teerijärven Kortjärven maineikkaalle luontopolulle. Mukana oli innokkaitten kätköilijöiden siivellä iso joukko yhdistyksen jäseniä, jästejä (kuten asiaan vihkiytyneet kutsuvat ulkopuolisia) tutustumassa häkellyttävään nähtävyyteen.

Kortjärven luontopolku on yksityisen ihmisen aikaansaama ja kyläyhdistyksen ylläpitämä ihmeel36

Luontopolun varrella upean veistoksen alla geokätköjen etsijöitä. Keskellä takana opastajamme Markku Hukari.

listen ja hauskojen eläin- ja ihmishahmojen ja Teerijärven ruotsinkielellä tekstattujen opasteiden koristama, lyhimmillään kolmisen kilometriä pitkä hyvinhoidettu reitti. Mitä eriskummallisempia olento-

ja ja tekstejä oli ripoteltu polun varteen, olipa todellinen kielikylpy, puoliakaan en ymmärtänyt.

Pidempiäkin reittejä on mahdollisuus kävellä. Sää oli mitä kaunein ja porukka innostunutta. Pienen

Kaupunkikätköretkellä. Keskellä oppaamme Pirkko Teirikangas ja Markku Hukari, oikealla Marjatta Tjäru ja vasemmalla Seija Järvelä.

Joulu 2021

patikoinnin kruunasi makkaranpaisto laavulla. Saatiin vielä kahvit paikallisen yritteliään nuoren miehen latokahvilassa. Päivä oli mukava, ja geokätköjä oli siroteltu sopivasti reitin varrelle. Löytöjä tuli kaikille, ja jäi sopiva nälkä jatkosta. Tottakai päätettiin jatkaa yhteistä harrastusta.

Geokätköilyn ideologiaa toteuttamaan valittiin seuraavan retken kohteeksi 400-vuotiaan Kokkolan Suntinvarren multikätkö. Kokoonnuttiin taas Markun johdolla torille.

Porukka oli jo harventunut, ja kymmenkunnan innokkaimman kanssa lähdettiin seuraamaan Suntinrannan opastauluja Pitkänsillankadulta Halkokarin muistomerkille asti. Taulujen teksteistä yksi kerrallaan putkahteli loppupisteen kordinaatit. Loppupiste olikin sitten yllättävän lähellä, mutta kävelytti meitä ihan riittävästi.

Saatiin perehdytystä Kokkolan historiaan ja kuulla Markun hauskoja juttuja nuoruusvuosien tempauksista Suntin kivillä. Nähtiinpä jopa taimenten selkäevät uuden pohjapadon virrassa. Kaunis ilma kääntyi sateiseksi, ja joukko harveni. Me, viimeiset mohikaanit kokoonnuimme vielä koleassa kelissä yhteiskuvaan.

Vielä porukka kaipasi teoriaa.

Markku rekrytoi meille luennoitsijaksi todellisen ”hevijuuserin” Jukka Mansikkamäen. Hyytävässä marraskuussa kokoonnuttiin Elbaan kuuntelemaan Jukan kätköilykokemuksia ja opetuksia.

Uskallettiin sitten vielä jäätävän kylmään ulkoilmaan. Jukkaa ja meitäkin kiinnosti tuulipuiston muutama kätkö. Ajettiin teollisuusalueelle ja syöksytiin siis jälleen maastoon ja saatiinkin usean kätkön saalis. Jukka puhalteli sormiinsa – hanskat oli jääneet kotiin. Tuuli oli jo talvinen, mutta mukavaa oli. Geokätköily on pukeutumiskysymys.

Korona iski sitten tähänkin toimintaan, vaikka ulkoilmaharrastus onkin aika turvallista. Jatketaan kokoontumisia, kunhan elämä normalisoituu. Innokkaat voitte olla yhteydessä minuun, jos kaipaatte kätköilykaveria.

PIRKKO TEIRIKANGAS, Kokkola Kuvat: RIITTA ANTTILA

Uusi parivaljakko.

Keitä te olette ja mistä te tulette?

EL:n Kokkolan yhdistyksessä valittiin 1.1.2021 alkaen uudeksi puheenjohtajaksi Mikko Känsälä ja uudeksi sihteeriksi Seppo Lamminen. Mikko on liittynyt meidän yhdistyksen jäseneksi vuonna 2019 ja Seppo 2020. Tästä syystäkin varmaan monet jäsenistämme eivät heitä tunne tai jos tuntevat, eivät tiedä heidän taustaansa. Sainkin tehtäväkseni kysyä heiltä – Keitä te olette ja mistä te tulette? Itse olen tuntenut heidät hallituksen jäsenen ominaisuudessa vasta noin puoli vuotta. Voinkin Teille paljastaa ennen haastattelua mielipiteeni heistä. Mielestäni he ovat tosi mukavia ihmisiä. Tässä heidän elämänkaarensa nuoruudesta eläkeikään.

ARJA SEPPÄLÄ Kokkola

Puheenjohtajan vaihdos. Marjatta Tjäru luovuttaa puheenjohtajan nuijan uudelle puheenjohtajalle, Mikko Känsälälle (vasemmalla). Kuvassa keskellä yhdistyksen hallituksen jäsen Riitta Anttila ja varapuheenjohtaja Heikki Haapala. Kuva: Taina Alanko

Uusi parivaljakko esittäytyy seuraavilla sivuilla.

Joulu 2021

37

Mikko Olavi Känsälä LAPSUUDEN JA NUORUUDEN AIKAA Olen syntynyt 5.9.1947 Kaustisella maanviljelijäperheeseen kotisynnytyksenä. Seitsemästä lapsesta olin toiseksi nuorin.

Leikit olivat normaaleja vanhempien työhön liittyviä asioita, kotieläimet ja työkoneet tulivat tutuiksi.

Vanhemmillani oli tavoitteena antaa kaikille lapsille lisäkoulutusta kansakoulun lisäksi. Niinpä minäkin menin keskikouluun Veteliin neljäksi vuodeksi ja ”parsin” vielä viidennen luokan Kaustisen-Ullavan keskikoulussa. Sitten hain Kokkolan Ammattikouluun, hain pankista opintolainaa, vuokrasin asunnon Kokkolasta, ja niin itsenäinen elämäni alkoi 16-vuotiaana.

Ammattikoulun toisella luokalla rehtori Pentti Jokela tuli sanomaan, että Teknillinen koulu alkaa Kokkolassa seuraavana syksynä ja voit hakea sinne, vaikka sinulla ei ole riittävää ammatillista harjoittelua, voit hankkia sen jälkeenpäin. Kävin te-

kun ja armeijan ja olin valmis työelämään.

TYÖELÄMÄN AIKAA Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Outokummun Kokkolan tehtailla. Siellä olin noin vuoden ja lähdin Porvooseen. Siellä vierähti noin 13 vuotta Pekeman/Nesteen palveluksessa.

Sitten noin 40:senä tuli mieleen, että voisiko tehdä jotain muutakin.

Puolisoni oli toiminut muutaman vuoden yksityisyrittäjänä, lastenvaatteiden vähittäiskauppiaana ja minä olin seurannut sivusta. Perustimme kaupat Kokkolaan ja Ylivieskaan ja aloitimme kankaiden maahantuonnin ja tukkutoiminnan sekä toimimme vaatetusteollisuuden alihankkijana. Tätä jatkui noin 20-25 vuotta, ja jäin osa-aikaeläkkeelle. Ne viisi vuotta ovat olleet minun kiireisintä ja stressaavinta vuottani. Oli lama, vaatetusteollisuuden alasajo ja kivijalkaliikkeet esim. kangaskaupat lopettivat. Tukkuliikkeellemme löytyi jatkaja, ja jäin varsinaiselle eläkkeelle.

ELÄKEAIKAA Tänä minun viiden vuoden jaksoni aikana puolisoni vanhemmat ja minun vanhin sisareni olivat vanhentuneet ja tarvitsivat Helenaa päivittäin ja minua tarpeen mukaan. Hoidimme heitä parhaamme mukaan. Heidän poismenonsa jälkeen meni vuosi – pari opettelemalla ns. normaali elämää.

Sitten ilmoitin Helenalle, että aion liittyä El-Kaustisen yhdistykseen, koska he tekevät matkan Pärnun kylpylään. Helena lupasi, että hänetkin voi ilmoittaa. K-P-piirin Kreikan matka keväällä 2019 oli meidän ”kimmokkeemme” liittyä myös EL-Kokkolan yhdistykseen. Ja nyt ollaan tässä.

HARRASTUKSET Heti yrittäjäelämän alussa työnsin syrjään sanat: työaika, vapaapäivä ja 38

Joulu 2021

kesäloma/talviloma, niitä ei ollut olemassa. Niin eipä ollut huolta harrastuksistakaan.

Muutama kevättalvi on mennyt halon hakkuussa, ei toki justeerilla kaataen, mutta halkominen on tehty kirveellä. Nyt sekin on vähän hidastunut, kun ”meinaa” puhalluttaa, ja puitakin on muutaman vuoden tarpeeseen.

Lastenlapset ovat olleet iso rikkaus, kun he ovat pitäneet vertaisinaan ja kutsuneet leikkeihinsä mukaan.

MITÄ ELÄKELIITTO MINULLE MERKITSEE? Tätä voi ehkä sanoa harrastukseksi, joka ”vie” minulta aikaa ehkä noin pari tuntia joka päivä sekä vaatii olemaan yhteydessä lähes päivittäin jonkun toisen jäsenen kanssa.

Tämä ja viime vuosi ovat olleet aika mielenkiintoista aikaa. On joutunut perehtymään moneen uuteen asiaaan ja kysymykseen.

Lisäksi on ihailtavaa huomata, kuinka kaikki vastuuhenkilöt ja eri toimikuntiin kuuluvat ovat valmiita osallistumaan erilaisiin tehtäviin jäsenkunnan ja yhdistyksen hyväksi. Siihen porukkaan tarvitaan koko ajan uusia henkilöitä, ja jokaisella jäsenellä on varmasti jotakin annettavaa myös yhteisen hyvänolon saavuttamiseksi ja toisten auttamiseksi.

Kuvat: Mikko Känsälän kotialbumi

Seppo Juhani Lamminen LAPSUUDEN JA NUORUUDEN AIKAA Olen syntynyt 8.11.1953 Lappajärvellä maanviljelijäperheeseen ja asunut Itäkylän Viinaniemessä lapsuuteni ja nuoruuteni. Lapsuuden perheeseeni kuuluivat äidin ja isän lisäksi muori sekä meitä kuusi lasta. Olin toiseksi nuorin lapsista. Hyvin pienestä pitäen olin vanhempien veljieni mukana niin maataloustöissä kuin erilaisissa leikeissä ja peleissä. Koska asuimme järven rannalla, oli kalastaminen ja ravustaminen kesäisin hyvin tärkeää.

Maataloustöistä on jäänyt mieleeni erityisesti sokerijuurikkaan harvennus. Päivän urakkana oli harventaa yhdeksän sadan metrin pitkää penkkiä päivässä jo alakouluikäisestä lähtien. Oli siinä seitsemänvuotiaalle konttaamista. Myös lehmien kuljetus ja paimentaminen muistuvat mieleeni. Kylässä oli paljon samanikäisiä ja hiukan vanhempia lapsia ja nuoria.

Iltaisin harrastimme urheilua ja leikkejä hyvin monipuolisesti pallopelejä (nelimaali, pesäpallo, jalkapallo), juoksuja, hyppyjä (pituus, korke-

us, seiväs) sekä heittolajeja kuulantyönnöstä moukarinheittoon. Myös hevosenkengän- ja tikanheittoa sekä piilosilla oloa harrastimme usein.

Talvisin hiihdimme, luistelimme ja kelkkailimme.

On ihme, ettei kukaan meistä menehtynyt tai vakavammin loukkaantunut kiipeillessämme variksenpesillä korkeissa puissa tai liikkuessamme heikoilla jäillä tai järvellä veneellä kovilla tuulilla.

Kouluni aloitin vuonna 1960 Rantakankaan kansakoulussa ja neljä vuotta myöhemmin siirryin kirkonkylään keskikouluun ja edelleen lukioon. Usein hiihdin talvipakkasella pimeässä järven yli kouluun noin neljän kilometrin matkan. Mutta pääasiassa kouluun kuljettiin Hernesniemen linja-autoilla, joita kutsuimme putnikeiksi. Koulun jälkeen kävin armeijan Vaasan rannikkopatteristossa. Armeijan jälkeen lähdin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon.

Opiskeluaineina olivat matematiikka, tietotekniikka, taloustieteet ja tilastotiede.

Joulu 2021

TYÖELÄMÄN AIKAA Armeijan jälkeen ja opiskelukesät olin Pietarsaaressa Schaumannin paperitehtaalla kolmivuorotöissä.

Niillä tienesteillä pärjäsi jonkun aikaa eläen askeettista opiskeluelämää. Opintolaina oli kuitenkin opiskeluajan tärkein rahoituslähde.

Opintorahoja ei tuolloin vielä ollut. Opiskeluajan viimeisinä vuosina olin freelancerohjelmoijana Tietojyvällä Jyväskylässä. Sillä tehtiin maakuntalehdille kuten Keskipohjanmaa-lehdelle taloushallintojärjestelmiä. Yhden kesän olin Hämeenlinnassa Oikeusministeriön tietojärjestelmäyksikössä harjoittelijana. Hämeenlinnasta siirryin Helsinkiin pääkaupunkiseudun tietokeskukseen suunnittelijaksi. Siellä tutustuin kunnallishallinnon tietohallintoon. Merkittävin hankkeeni oli olla mukana rakentamassa Helsingin kaupungin talousarviojärjestelmää.

Ensimmäisen kerran kävin Kokkolassa vuonna 1969. Olin tuolloin

39

Lehtileikkeet: Seppo Lammisen kotiarkisto

juoksemassa Lappajärven Veikkojen asussa B-poikien 4 x 100 metrin kolmatta osuutta viestinjuoksun SM-kisoissa. Toisen kerran kävin 1970-luvulla Koivuhaan asuntomessuilla. Tulin sinne Pietarsaaresta ollessani siellä kesätöissä.

Kolmannen kerran tulin Kokkolaan työhaastatteluun Helsingistä vuonna 1982. Haastattelu oli syyskuun keskiviikkopäivänä. Kokkolaan kaupungille haettiin tuolloin ensimmäistä atk-henkilöä. Viran nimike oli atk-pääsuunnittelija, joka myöhemmin muutettiin tietohallintopäälliköksi. Haastattelun hoiti kaupunginhallitus.

Haastattelun lopuksi kaupunginjohtaja Esko Lankila katsoi papereitani ja totesi, että kaupungilla on melko monta poikamiestä, että mitkä ovat minun suunnitelmani.

Kysyin, että edistäisikö se yhtään valinta-asiaa, jos menen naimisiin tulevana viikonloppuna. Tulin valituksi 28-vuotiaana virkaan. Myöhemmin Lankila sanoi kertoneensa Kaupunkiliitossa ja muissa yhteyksissä, että nyt me valittiin sellainen henkilö virkaan, joka tekee nopeasti päätöksiä. Tosin hääpäivämme Tainan kanssa oli sovittu jo useita viikkoja aikaisemmin.

40

Kaupungilta siirryin sittemmin Torikadun toiselle puolelle Säästöpankkiin hallintopäälliköksi.

Pankkikriisin temmellyksessä sain hallintopäällikön paikan silloisesta Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiristä, josta myöhemmin tuli KeskiPohjanmaan Ympäristökeskus.

Hallintouudistus jakoi muutaman vuoden jälkeen Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen lääninrajaa myöten Pohjois-Pohjanmaan (Oulu) ympäristökeskukseen ja Länsi-Suomen ympäristökeskukseen (Vaasa). Uudistusten jatkuessa olin muutaman vuoden päästä töissä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja edelleen Etelä-Savon ELY-keskukseen perustetussa valtakunnallisessa hallintoyksikössä. Eläkkeelle siirryttyäni vuonna 2016 tehtävänäni oli hoitaa kahden muun tarkastajan kanssa ELYkeskusten ja työvoimatoimistojen talouden ja toiminnan tarkastusta valtakunnassa.

Hallinnonuudistusten luodessa epävarmuutta suoritin ns. auskultoinnin vuonna 1998. Tämä antoi minulle pätevyyden aineopettajan virkoihin. Tuosta lähtien olen toiminut myös opettajana erilaisissa työsuhteissa mm. ammattikorkea-

Joulu 2021

koululla, kauppaopistossa, aikuiskoulutuskeskuksessa (nyk. ammattiopisto) sekä Kesäyliopistolla. Välillä otin valtion virasta virkavapaata, ja olin mukana iltakursseilla.

Opetusaineina ovat olleet tietotekniikka, ohjelmointi, talousmatematiikka ja tilastotiede. Työtehtävissä ja opetuksessa olen tutustunut noin kymmeneen ohjelmointikieleen.

ELÄKEAIKA JA HARRASTUKSET Eläkkeelle jäin marraskuussa 2016.

Tuona aikana olen kesäisin rakennellut Kivijärven mökillä lisää tiloja kalastuksen, marjastuksen ja sienestyksen ohella. Talvisin olen käynyt pitämässä kouluilla muutamia ohjelmointikursseja (koodausta). Talvisin minut tapaa usein pilkillä tai uimahallilla. Myös kirjasto on tullut tutuksi viime vuosina. Omakotitalon- ja puutarhanhoito vaativat oman aikansa. Myös Isonkylän raiteilla voi minut nähdä aamukävelyllä lähes joka aamu. Myös perhe-elämä ja lapset perheineen on ollut tärkeä osa eläkeaikaani. Valokuvaus ja videointi ja niistä pienimuotoisten ”elokuvien” teko on ollut mukana harrastuslistalla.

MITÄ MERKITSEE ELÄKELIITTO MINULLE? Eläkkeelle jäädessäni minulta kysyttiin, miten tulen viettämään eläkeaikaani. Edellä lueteltujen harrastusten ohella sanoin, että jokinlainen vaaehtoistyö kiinnostaa, kunhan olen siihen kypsä. Loppukesällä 2020 silloisen koronaallon hellittäessä Nikkarikosken Heikki kyseli minulta uimahallilla, kiinnostaako minua Eäkeliiton toiminta ja siellä mahdollinen sihteerin tehtävä. Marraskuussa liityin sitten Kokkolan yhdistyksen jäseneksi ja sihteerin tehtävät aloitin vuoden 2021 alussa Anttilan Riitan osaavassa ohjauksessa.

Mielestäni Eläkeliiton tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja niihin on helppo yhtyä. Ikääntyneiden määrän yhä lisääntyessä myös yksinäisyys kasvaa.

Jos me voimme tarjota itsellemme ja muille turvallista yhdessäoloa ja toiminnan iloa, monipuolista toimintaa ja elämyksiä, osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa, henkistä ja liikunnallista vireyttä sekä itsensä kehittämisen ja järjestötyön oppimisenmahdollisuuden, niin onhan tämä tavoittelemisen arvoista.

”Mitä mietit, Aimo?”

F

acebookissa kysytään ”Mitä mietit, Aimo?” Miettimisaiheita on paljon. Lapsuuden aikaiset asiat ovat usein mielessä. Pääsääntöisesti mielikuvat ovat positiivisia. Lapsuusmuistoissa ovat ihmiset, joiden kanssa elettiin. Useimmat heistä ovat siirtyneet mananmajoille. Heillä oli elämän tuomaa kokemusta ja viisautta.

Muistoja saa verestää synnyinpitäjän Haapajärven hautausmailla. Elämän rajallisuus herää voimakkaana entisten ystävien hautakumpujen äärellä.

Vierailut haudoilla ovat opettavaisia ja pysäyttäviä kiireisen ajan ihmiselle.

Omaa elämäntaivalta tulee kerrattua lapsuusajasta tähän päivään.

Mieleen tulee monesti lauluntekijän sana ”Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja. Ne tahtoisin niin elää uudelleen.”

Maaseudun rauha, vakaa elämän sy-

ke tarjosi hyvän kasvuympäristön myös lapsille. Kalajoen rannalla asuvalle lapsuus mahdollisti uimisen ja kalastamisen joella. Joen virtaus kylän halki toi vakautta ja luonnon läheisyyttä jokapäiväiseen elämään.

Joen ylitystä varten keväisin kyläläiset rakensivat kävelysillan. Talkootyö tarjosi luonnollisen yhteistyömahdollisuuden eri puolilla jokea asuville asukkaille. Silta mahdollisti kanssakäymisen ja meille lapsille joen molempien rantojen hyödyntämisen uimisessa ja kalastamisessa. Muistuupa mieleeni tapaus, kun naapurin Kerttu-tyttö polkupyörineen molskahti sillalta veteen, josta hänet pelastin. Olin tapauksen jälkeen kylän hengenpelastajasankari.

Aikuisiän muisteluissa monet asiat kauhistuttavat. Miten olenkaan ollut lapsellinen ja typerä. Miten kanssakulkijani ovat kestäneet

Saamme olla kiitollisia siitä, että olemme saaneet heidät yhdistyksemme vetäjiksi.

Uskallan kaikkien jäsentemme puolesta toivottaa heille jaksamista tässä vaativassa, vapaaehtoisessa työssään meidän jäsentemme hyväksi. Toivottavasti he viihtyvät tehtävissään pitkään. Näin joulua odotellessa Mikko ja Seppo haluavat toivottaa kaikille Joululehden lukijoille RAUHALLISTA JOULUAIKAA JA ONNEKASTA UUTTA VUOTTA 2022!

ARJA SEPPÄLÄ Kokkola

Silta Kalajoen yli synnyinkotini Maijalan kohdalla. Kuva: Aimo Maijalan kotialbumi

Joulu 2021

41

minun käytöstäni? Miksi kukaan ei ole tullut ojentamaan minua. Pohdin lukuisia asioita, kuinka hälytyskellot eivät ole soineet ja ohjanneet asialliselle linjalle tekemisiäni. Monista virheistä viisastuneena käyttäytyisin toisella tavalla.

Leipätyössäni opettajana ja rehtorina on paljon ajattelemisen aiheita. Muistuu mieleeni luokkaretki Pietarsaaren jäätelötehtaalle. Vaivoin olin saanut tehtaalta luvan tulla tutustumaan laitokseen. Suurten odotusten kera toukokuussa 1973 lähdimme Kokkolasta kauan valmistellulle matkalle Kokkolan öljysäiliöiden paloa linjaautosta seuraten. Uskoin autonkuljettajan tietävän tehtaan sijainnin, enkä selvitellyt, mistä tuotantolaitos löytyy. Harhailimme eri puolilla kaupunkia, mutta koskaan emme jäätelötehtaalle löytäneet. Tutustuimme kasvitieteelliseen puutarhaan saaden siten sisältöä retkellemme. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Typeryyksiä voi vain katua ja yrittää unohtaa.

Monien luottamustehtävien hoidosta olen saanut siirtyä sivuun. Päivärutiineihin on tullut uutta sisältöä. Päivittäin täyttelen ristisanatehtäviä, niissä on monesti aihetta mietiskelyyn.

Sanaoivallukset ilahduttavat ja antavat potkua uusien ristikoiden pähkäilyihin. Dementian ehkäisyyn tämä aivotyö on mitä parhain hoitomuoto. Oman fyysisen kunnon ylläpito kuntolenkkeillen päivittäin antaa virtaa tavanomaisiin rutiineihin.

Yhteisten asioiden hoidon tilalle on tullut oman kunnon hoito.

Luottamustehtävien hoidosta luopuminen on ollut jopa nöyryyttävää. Varmaankin se on minua kasvattanut siedettävämmäksi ihmiseksi. Nöyryytys on hyväksi, ja elämän koulu on kasvattanut ja se kasvattaa yhä. Nämä ajatukset etenkin valvottuina öinä nousevat tajuntaani. Edellä oleva kirjoitukseni on vastaus kysymykseen ”Mitä mietit, Aimo?”

Iloa elämän haasteisiin Ken lienee hän, joka niin usein unessa luonani on?

Hän nuori on, kaunis ja ehkä hieman kokematon On elämää nähnyt ja katseensa unohtumaton.

Hän kertoo mietteitään maailmasta, ihmisistä, muistaa joskus kuulleensa syrjinnästä ja siitä ei-toivotusta, ilkeästä häirinnästä.

Hän hymyilee, uskoo luottaen huomiseen ja katsoo kirkkain silmin tulevaisuuteen.

Vilkaisen kelloa, raapaisen kalloa, muistaen häntä ja ajatellen meitä.

Kaikki me toimimme tunteiden mukaan, kenkään ei jättäydy aikojen sekaan.

Aamut ne päiviksi vaihtuu ja yölliset unetkin usvaksi haihtuu.

Aamua tätä minä hiljaa mietin ja valppaat korvani sateen ropinaan heitin, muistuipa mieleeni keväinen laulu, vihelsi rinnassa mustarastaan huilu.

Oma filminauhani silmissä pyöri, se vuosien monissa haasteissa hyöri.

Kysyin itseltäni: Onko nyt lainkaan aihetta iloon, kun uutismyllyt kilvan suoltaa vain ikävyyksiä ajatusten pivoon?

Joku kuiskasi: Näe loiste kesän ja päivien valo, huomaa muuttolinnut koivikon, ja ota vastaan hehku auringon.

Rinnassani soi. Ääni sykki suonistossa, aivoissani liikahti, veri valui alas varpaisiini asti, kutitti pohkeissakin varsin kipakasti.

Pukeuduin. kesäpäivään, tuulen syliin juoksin ja raikasta ilmaa sieraimiin vetäisin, kun ilomieltä ajatuksiin innoissani keräsin.

Muutosta mietiskelyyn tosissani hengitin ja pian hymyilivät kaikki kohteetkin.

Ilon liekit leiskui, leiskuu vieläkin.

Tyytyväisyys täytti ihmismielen, Nyt, kun aamun työtkin tehty oli, pieteetillä pieluksetkin pyyhkäisty.

Oli lepohetki, levähdyksen paikka istahtaa, vetäistä kesän raikkautta sieraimiin, nähdä nurmikolla kukkain kirkas hymy, ja kuulla avoimesta ikkunasta linnun laulun vieno lymy.

AIMO MAIJALA Kokkola 42

Joulu 2021

Se oli silloin

Leimahtipa rintaani onnen tunne, mielen täytti tyyneyden juonne.

Kulkien huoneesta huoneeseen kurkkien salaa soppeen jokaiseen. se pyyhkäisi pintoja, kirkkaita ruutuja, kosketti hikistä otsaa ja poskipäätä.

Kadoten sitten omille teilleen hyvästejään jättämättä.

Oli maisema peittynyt kirkkauteen, oli aukaissut näkymän paisteeseen. Valo häikäisi ja silmissä herkissä kirveli.

Puun varjo oli hiipinyt seinustalle, heitellen juoviaan permannolle.

Hetki viestitti muistoja ystävistä, noista kaivatuista ja odotetuista.

Päivä kirkasti tuoreen orastuksen, ihanuuden ja heräävän rakkauden.

Se unholaan johdatti apeuden, sen sielussa vellovan kipeyden.

Uskomaton on tuntemus taas, se suonissa polttaa ja lainehtii.

Liekehtii hurmio kukkien helon, peittäen tienoon harsoon pehmeään, viittaansa valossa sädehtivään.

Metsän puutkin soittavat sinfoniaa, tuulen hengitys huokuu harmoniaa viestien rinnassa versovaa tunnelmaa.

Vain kohtalo verkalleen hymyilee, aika rientää ja hämärä etenee, kaiho hukkuu metsän siimekseen.

On auvoista avata virkeät luomensa valoon ja taivaan kirkkauteen.

Ikkunasta ilo kun kurkistaa ja mieli on intoa tulvillaan, kun luonto nuoruuttaan hehkuttaa.

Voi tuntea säteilyn poskillaan, voi aistia kosketuksen ja rohkeuden kipinän rinnassaan.

Ovat talvi ja pakkaset kaikonneet, tipotiessään myös rakeet ja hiutaleet.

Hetki on ilolle aukaissut oven mahdollisuuksia rummuttaen – haaveetkin mukaansa tempaisten.

Nopsaan kiitävät ihmisen päivät, niin liitävät viikot ja vuodetkin.

Ehtiipä tupaan jo harmauden häivät, muistot ja aikojen usvaiset suotkin.

Miksi vierivät luotamme runsauden kirjot, miksi juoksevat huomisen luo, jättäen jälkeen vain harmien varjot, turhuuden tunteet ja syytösten vuon Toki on matkalle annettu iloja arjen, haasteita, suolaa ja murheitten hunnun.

Kaikki ne saanevat joskus heleän soinnun, hopeahohteen ja timanttikruunun.

HELMI NILSSON Kokkola Joulu 2021

He rakastivat toisiaan koko elämänsä ajan.

Se oli silloin ennen. silloin kaikki oli toisin.

He tapasivat kesällä kerran, kun oli kesä.

He tanssivat, ihastuivat, niinhän nuorilla on tapana.

Rakastuivat varmaan, sanoivat toisilleen:Tahdon.

Se oli silloin kauan sitten.

He tekivät raskasta työtä, navetassa, pellolla, metsässä.

Heille syntyi monta lasta, kaikki lukivat iltarukouksen Se oli silloin ennen, kun uskottiin ja luotettiin.

Rakkaudesta ei puhuttu, se näytettiin arjen töillä, Ei pieni erimielisyys heille kantapäitä näyttänyt, ei kuulunut se tapoihin, lupaus oli pysyvä, ikuinen.

Silloin mies oli vielä pomo, hänen sanansa sinetti.

Aivan kuin eläinkunnassa valtaa piti voimakkaampi, mutta naisella oli avain, hän aittapolusta huolehti.

Talon menestystä kantoi, lepäsi tulevaisuus hartioillaan.

Nyt hekin varmaan ovat muuttaneet vanhainkotiin,. tai matkustaneet kauas pois, pilvien tuolle puolen.

HELMI NILSSON Kokkola 43

Rauhallista joulua!

Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. Taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen. Myös Kokkolan kaupunki on uudistanut ilmeensä, katse luottavaisina laajemmassa horisontissa.

Kokkolan kaupunki toivottaa kaikille Eläkeliiton jäsenille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuodelle 2022.

Puh./Tel:

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

KALLENTORIN APTEEKKI Pitkänsillank. 15 KOKKOLA p. 06 824 1712 www.kallentorinapteekki.fi

822 4611

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

KOIVUHAAN APTEEKKI Mäntynäädänk. 6 KOKKOLA p. 06 822 6019

831 2303

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

44

Joulu 2021

VERHOOMO

ALATALO Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

Prismantie 1 • Puh. 06 823 400 www.kokkolankeskusapteekki.fi • www.kokkolanverkkoapteekki.fi

KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT

ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN www.haggblom.fi

• rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

pyorapojat.com Kokkola

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLANOY AUTOILIJAT OY • Jänismaantie Kokkola KOKKOLAN • Jänismaantie 17–19, 17–19, 6780067800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • FaksiAUTOILIJAT (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.831 866 0800 866 ••Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 •(06) Faksi (06) 0860 • www.kaktk.fi

TERVETULOA

SÄHKÖLLÄ TAI ILMAN!

Isokatu 23

• kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

PUH. 010 3368 970

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

kahvio

/// K U P P I ///

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 07.00–19.00 LA-SU 12.00–16.00

Pörhön Autoliike Oy Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Permonkaarre 117, Pietarsaari Puh. 040 822 2628

Parturi-Kampaamo

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Sirpa Mattila Ouluntie 20, 67100 Kokkola p. 06 831 0782 p. 040 5085 444

Joulu 2021

45

Hierontakeskus

PARASTA ON HYVÄ MATKA.

KH Sakari Junnilainen Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

KOKKOLA

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

Metsänomistajat KESKIPOHJA Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Puhelin: 040 7277 467 • keskipohja@mhy.fi

ENSI KESÄN AUTOT JA VAUNUT MYYDÄÄN NYT, TOIMI NOPEASTI!

ÖJA KALASTAJAKYLÄ

Juhlat - tapahtumat - laiturikahvila www.cafebryggan.fi

Öjantie 454, 68550 Öja, Kokkola info@cafebryggan.fi, puh. 050 3377 522

Mariank. 21 A, Kokkola, puh. 068318200, www.fysio-keskus.com • Nettiajanvaraus: www.nettiajat.fi/1966 Tutustu netissä uusiin malleihin, katso uusimmat videoesittelyt ja lue blogin uusimmat artikkelit.

www.caravanlandia.fi

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA Kenneth 0400 594 600 Sakari 0400 560 804 Toni 040 732 8890

Edustamme seuraavia merkkejä:

Caravanlandia Oy Kahvitie 40 67600 Kokkola

8€ LOUNAS 8,50€ LOUNAS

MYYNTIRYHMÄ 050 505 4005 HUOLTO/TARVIKKEET 050 505 4055

lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

lounasravintola

KIPPO

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Audionomi Eira Autio

Varaa aika puh. 044 3520 474

www.kuulopiste.fi

46

AVOINNA AVOINNA •• MA-PE MA-PE 10.30–13.30 10.00–13.30

Näkö- ja kuuloasiat kuntoon samassa osoitteessa Tehtaankatu 3 Kokkola Joulu 2021

Näkömestari Varaa aika

Kokkola Kaustinen 0405532152 0504400235

www.nakomestari.fi

KOKKOLAN LUKKO Isokatu 5, 67700 Kokkola • 06 831 2172

Rantakatu 12 p. 06-822 3372 info@kokkolanlukko.fi www.kokkolanlukko.fi

- Fysioterapia - OMT-fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia - Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

www.medirex.fi Oy Furniture Consults Ltd • Yrittäjäntie 10, KOKKOLA P. 06 831 5040 • fax 06 831 5040 • sp: kokkola@toimistokaluseet.com Palvelemme arkisin klo 9–17 • Toimitukset ympäri Suomen! www.toimistokalusteet.com – siellä kaikki toimistoosi on!

MARALU KALUSTEET u taptuatauaLtaaLaL Laatuapteekkisi Laatuapteekkisi Kokkolassa lkookkKokKoK Kokkolassa

m lemevm leaevPleaP vlaP

Palvelemme sinua: Palvelemme sinua:

-pae-mpa-mam al al al 1 us us us

mama - pe - pe8 -820 - 20 la la 9 -917- 17 su su 10 10 - 18- 18

v etT erevTreT

RATKAISUT PROSESSIEN HALLINTAAN automaatio- ja sähkösuunnittelu koneturvallisuus | asiantuntijapalvelut

Tehtaankatu 43 (Minimani) Tehtaankatu 43 (Minimani)  06831 06 2262 831 2262 www.ter vahovinapteekki.fi www.t e r va h ov i n a p t e e k k i .fi

Elisa Kupari

Tervetuloa Villa Elbaan 050 329 4547 www.villaelba.fi

Parturi Kampaamo

Maanrakennus T. MERILÄINEN Vanha Ouluntie 64, 67600 Kokkola Puh. 050 5616 242

Liike on lääke!

www.apexautomation.fi | 0207 288 288

Tervetuloa Tervetuloa

Kansakoulukatu 24, Kokkola Puh. 06 831 9300, 050 320 5691

Puh. 06 836 2200

KOKKOLAN VARAOSAVÄLITYS T E R V E T U L O A

P A L V E L E V A A N

V A R A O S A L I I K K E E S E E N

Avoinna: 8728 Avoinna:ark. ark.8:00-16:30 8:00-16:30 //Puh: Puh:050 050 358 358 8728 Ouluntie 72, 67400 Kokkola myynti@varaosavälitys.fi Osoite: Ouluntie 72,/ 67400 Kokkola S-posti: myynti@varaosavalitys.fi

Joulu 2021

Haaponiemi Infra Oy Puh. 0400 665 576 info@haaponiemi.fi www.haaponiemi.fi

Tervetuloa Vil a Elbaan 050 329 4547 www.vil aelba.fi

47

BIANCHI • BROMPTON • CRESCENT • FELT • HAIBIKE • HEAD MONARK • ORBEA • PELAGO • ROCK MACHINE • WINORA

MYYNTI HUOLTO VARAOSAT VUOKRAUS

Kiitoksin kuluneesta vuodesta, toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2022!

PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Isokatu 21, Kokkola Puh. (06) 831 3044 • info@lyback.fi • www.lyback.fi

Indolantie 4, 67600 Kokkola (06) 822 5483 Rengasmyynti, vanteet, rengastyöt, kausisäilytys-Rengashotelli, minibussin vuokraus (9-paikkainen)

Huom! Eläkeläisille kaikista palveluistamme -20% alennus

48

www.kphoi.fi

POWER KOKKOLA - Heinolankaari 1

Asiantuntevaa ja laadukasta NUOHOUSPALVELUA Kokkolan alueella.

P. 045 154 1047 Sateenkaari 23 A, Kla

Joulu 2021

Avoinna arkisin klo 9-16 Pitkänsillankatu 10, 67100 Kokkola

Kälviä

Säästämisen taitoa opittiin jo kansakoulussa

K

ansakouluaikoina 1950-luvun lopulla oli lauantaisin muutamina vuosina eri luokille yhteistunteja, jonka aihe oli usein mielenkiintoinen.

Siihen sisältyi monia aiheita. Yhteistunti pidettiin lauantaina, kun siihen aikaan lauantai oli koulupäivä kuten muutkin arkipäivät. Tunnit päättyivät klo 13.00.

Eräällä tunnilla meille oppilaille jaettiin väripainoksena säästövihko, johon saimme kirjoittaa oman nimemme. Opettaja kertoi vihkosen jaettuaan rahasta ja sen käyttötarkoituksesta ja säästämisen hyödyistä. Säästövihkoa käytettiin oppimisen välineenä ja muistivihkona kertyneistä säästöistä.

Kannustimena säästämiseen olivat värikuvalliset vihkoon liimattavat perhosten kuvat. Tänään puhuttaisiin perhostarroista. Jokaiseen ns. perhosmerkkiin oli kauniin ja värikkään perhosen kuvan lisäksi valmiiksi painettu kolikkorahan summa. Oli 10, 20, 30, 50 markan ja 100 markan arvoisia vihkoon liimattavia perhos-

tarroja.

Me oppilaat veimme kotoa saatuja kolikoita säästöön eli annettiin kolikot opettajalle ja hän antoi kolikkorahojen mukaisesti meille oppilaille vihkoon liimattavaksi perhosten kuvia. Eipä niitä kolikoita tainnut montakaan joutaa kotoa säästöön annettavaksi, mutta kuitenkin muutamia.

Kolikot toimitettiin opettajan toimesta pankkiin säästöön. Taisi suurin mielenkiinto meillä oppilailla kohdistua kuitenkin kauniisiin ja värikkäisiin perhosten kuviin.

Paikallisen pankin logo oli vihkoon myös painettu. Pankkikin tuli tutuksi samalla kertaa. Tuolloin saamani säästövihkonen perhosmerkkeineen on edelleen tallessa. On tuostakin opista muutakin jäänyt mieleen kuin kauniit perhosten kuvat. Säästämisen jaloa taitoa on tullut harrastettua tavoitteellisesti eri elämän tilanteiden ja tarpeiden mukaan.

Vanhaa sanontaa lainaten totean: ”Ei oppi ojaan vie”.

Räsymatto Paljon raitoja, monenlaisia, on räsymatossa kirkkaassa, ne kertovat elämän tilanteista, tuovat muistoja kauniita, rakkaita.

Tuossa kirkkaanpunainen raita, joka muistuttaa iloisista hetkistä, se tuo myös mieleen joulun, jota aina viettää saamme.

On paljon vihreää monenlaista raidassa maton kauniin.

Keväällä kun lehdet puhkeaa, vihreys peittää maan.

Puut ja pensaat myöskin saavat lehtensä vihertämään.

Oranssi, violetti, harmaa ovat myöskin päässeet mattoon raitojen.

Mielestäni tuovat pääsiäisen mielehen.

Se juhla on meille kaikille suuri tapahtuma Jeesuksen.

Mustaa myös raidoissa käytetään, se väri on syksyn harmauden.

Kun sadepisarat lyövät ikkunaan, olo tuvassa on turvallinen.

Nämä kaikki värit matossa täydentävät toisiaan, saa mielikuvitus lentää yhdessä räsymaton raitojen.

EERO KUIVANIEMI, Kälviä

SINIKKA HYPPÖNEN, Kälviä

Lapsuuteni Kleemolan kylä

K

älviän kirkolta nelisen kilometriä kohti Ullavaa ja Kykyrinhaan jälkeen on Hautamäki, jossa lapsuusvuosinani asui Senja ja Lennaatti jälkikasvuineen. Silloin olemassa oli Pentin ja Lempin perhettä ja Eevan ja Laurin perhettä. Maantien toisella puolella asui Kerolan väki, Kleemolan Elma ja Paavo perheineen, sekä Pentti ja Iita, Amerikan täti Helen Laakso vuokra-

laisina Pakarisen Aino lapsineen, sekä pikkumökissä Lindenin Aino.

Joen takana Hautamäen jälkeen Ingalsuon Signe ja Eino perheineen, Kuorikosken Olavi ja lapset, Kuorikosken Sanni ja Jussi perheineen, Junkkilan Matti ja Elli, tien toisella puolella Kuorikosken Kaunon ja Ailan perhe.

Niinpä oltiin jo Kleemolan talon kohdalla. Tila toimi siihen aikaan Kannuksen maaseutuoppilaitoksen opeJoulu 2021

tustilana, ja siellä työskenteli koulun opiskelijoita, isäntärenki ja apumies, sekä karjakko ja apulainen. Eduskunnan puhemies Kauno Kleemola vietti loma-ajat perheineen siellä.

Toisella puolella tietä Katajamäellä asui Korpijärven Irma, kylän ompelija poikineen, naapureina Inton väki, Niskalat, vuokralaisina Kuhasen perhe ja toiset naapurit Järvisen Toivo ja Elsa. Toivo toimi Kälviän myllärinä.

49

Haavistolla tilaa viljelivät Tauno ja Linne Korpijärvi. Joen takana oli Pauli ja Lahja Tikkasen tila, sekä Karikkaan tila.

Mäntösaaressa asuivat Korpijärvet: Yrjö ja Lilja, Lauri ja Ilmi, toista sukupolvea, sekä Uuretti. Samassa rakennuksessa Aati ja Anni, samassa pihapiirissä Senni ja Jooseppi, Aina ja lapset Laila ja Pekka, sekä Pauli. Sitten seuraavassa talossa Vieno ja Oskari ja pojat Vienon Erkki ja Oskan Paavo. Tultiin Impille, sotaleski perheineen, samassa rakennuksessa Helli ja Otto perheineen.

Tien toisella puolella Korvelan Hilta.

Sitten Tikkasenmäkeä ylös vasemalla asui Tikkasen Uuno, kylän teurastaja.

Oikealla puolella Lempi ja Toivo, amerikankävijä, sekä Ensti ja Tyyne ja tytär Marjatta uudessa talossa ja Otto ja Fritioff vanhassa. Vasemmalle joen takana oli Kallenniemi, siellä asuimme me Lampiset, Kalle ja Senja poikineen, sekä vanhin poika Erkki ja vaimonsa Toini, minun vanhempani.

Tie jatkui Honkalan mäelle. Honkalassa asuivat appivanhempani Laina ja Frans perheineen. Vastapäätä toisessa talossa Fritioffi ja veli Vilho, vaimo Lyyli ja poika Jaakko. Tupakankaalla asuivat Kuorikosken Sulo ja Alli perheineen. Ullavan tie jatkui, ja oli Hanhimäki, siellä asuivat Hanhimäen Anni ja naapureina Mäntyharjussa Armas.

Siihen aikaan oli tapana kyläillä, käytiin istumassa ja juttelemassa, kuppi kahvia naapurissa, ei odotettu kutsua. Kylässämme toimi maamiesseura ja naistoimikunta. Pidettiin ohjelmallisia tupailtoja ja ompeluseuroja vuorotellen taloissa. Kutsuttiin maatalous-

tai kotitalousneuvoja vierailulle pitämään esitelmän, katsottiin rainakuvia, oli tietokilpailuja, arpajaisia ja tietysti nisukaffit. Pidettiin talkoita, kun joku rakensi tai korjasi jotakin.

Me 1948 syntyneet aloitimme kansakoulun Nissin koulussa. Koulutie sinne kulki Kruunuojan vartta peltojen ja metsän halki. Se oli kärrytie noin kolme kilometriä. Meiltä Lampiselta oikaistiin Laitakankaan reunaa.

6-vuotiaana arkana lapsena en uskaltanut kulkea yksin, ja äitini joutui saattamaan alkusyksyn, kunnes Tikkasen Maija Korpijärveltä lupasi kulkea menomatkan kanssani. Honkalasta ja Tupakankaalta kuljettiin 4,2 km kärrytietä Lassilan kautta. Samana syksynä kylältämme aloittivat koulun Järvisen Lahja, Hautamäen Silvo ja Ingalsuon Jouko.

Koulumatka Nissille oli jo urakka sinänsä. Sulanmaan aikana kuljettiin jalkaisin ja talvella suksilla, kelissä kuin kelissä. Suksetkaan eivät olleet kummoisia, puusukset ja mäystimet, mitä kenelläkin sattui olemaan. Koulunkäynti vaati siis hyvää kuntoa. Ensimmäisellä luokalla kovimmilla pakkasilla kengät jäätyivät jalkaani: muistan, kun Mattilan Sylvi sulatteli kenkiä irti jaloistani koulun eteisessä kakluunin lämmössä. Myöhemmin koulun johtokuntaan kuuluneet Matti Junkkila ja isäni Erkki Lampinen hankkivat rekikyydin pienemmille lapsille. Me silloin jo isommat lapset kuljimme reen perässä. Muistan, kun kerran reki kaatui Kumpelinmäessä pyrykelissä, porukalla se saatiin taas pystöön.

Nissin koulussa oli alakoulun 3 en-

simmäistä luokkaa toisessa huoneessa ja yläkoulu luokat 4-7 toisessa huoneessa. Seitsemännen luokan jälkeen oli kahden kuukauden jatkokurssi iltaisin. Osa lähti viidennen luokan jälkeen kirkolle yhteiskouluun.

Alakoulun opettajana toimi Sylvi Mattila. Yläkoulun opettajina mm.

Aimo Niemelä, Martti ja Ritva Seppo. Keittiössä Saaralan Kerttu keitti mm. peruna- ja hernekeittoa, puuroja, vellejä ja mehukeittoa. Kotoa piti tuoda voileivät ja maitopullo, monesti ne olivat talvella jäässä. Kouluaineita olivat: lukeminen, laskento, maantieto, luonnontieto, kaunokirjoitus, piirrustus, käsityöt, ympäristöoppi ja urheilu. Koulukiusaamistakin oli jonkin verran, pojat härnäsivät tyttöjä, mutta kerran annoimmekin takaisin ja työnsimme pojat ojaan.

Joulujuhla oli tunnelmallinen. Lapsille oli ohjelmaa, oikea joulukuusi kynttilöineen, joulupukki kävi tuomassa lahjapussit, joissa oli omena ja pipari. Kauempana asuvat tulivat rekikyytillä.

Koulunkäynnin lisäksi oli aikaa myös leikkiä. Kylän lapsen leikkivät yhdessä: kesällä tinttaa, neljäämaalia, pallistoppia, mustaamiestä, kymmentätikkua, naruhyppelyä ja talvella hiihdettiin ja laskettiin mäkeä jokitörmällä Laitakankaalla ja Rumallajyrkällä. Kallenniemen lahdella oli jääkelkka.

Nykyisin Nissin koulu toimii Jokikylän kylätalona. Siellä järjestetään myös juhlia ja koulun jokitörmässä on kesäteatteri.

30 Yli

kok

Teollisuuden pintakäsittelyjen ammattilainen

HELENA HONKALA, Kälviä

e

m uv. l l a kse

PETTERI PUURULA • 0440 919 732 www.kaarax.fi

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400-569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi 50

 Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä | puh. 010 3227 810 pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

Joulu 2021

Rauhallista ja kod ikast a Joulua Puh. 045 236 2433, 0500 666 535 www.elainpuisto.fi KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit!

Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

Kälviän Rauta ja Väri Oy puh. 020 155 0820

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI

Opistokatu 3, 68300 Kälviä 0440 557 103, rakennus.rauhala@pp.inet.fi

Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. (06) 835 1989 toimisto@tilimaunumaki.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Traktoriurakointi

Jukka Huhta PUH. 050-379 081

Kälviän Hautaustoimisto Oy

Kälviäntie 43, 68300 Kälviä

041 729 6047

LAHJAANA KY POSTI Puh. 050 432 5734

KÄLVIÄN

Puh. 0400 808 358

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

VELJEKSET HILLI OY puh. 050 348 8951

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

Parturi-Kampaamo Karoliina Korpi puh. 040 416 2938 Kesäniementie 1, Kälviä

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

PELTIPALVELU Kari Porrassalmi Saumattomat rännit - Peltilistat - ym. alan työt Yhdystie 1, 68300 Kälviä. Puh. 0400 361 501

Asianajotoimisto Anne Mäkelä Torikatu 35 B, 67100 KOKKOLA

Puh. (06) 824 2350

Joulu 2021

51

Lestijärvi Hieman taustatietoa ”Metsänvartijat”-juttusarjan kirjoittajasta Aimo Itäniemestä. Aimo on syntynyt v. 1947 Lestijärvellä Itäniemen Matin ja Aunen 11-lapsiseen perheeseen. Itäniemen suvussa on ollut metsänvartijoita, mm. Aimon setä on kuulunut tähän ammattikuntaan. Aimo on lapsuudessaan kuullut mielenkiintoisia tarinoita lestiläisistä metsänvartijoista. Aimo Itäniemen vaimo Kaija (o.s. Tiala) on kuulunut vanhaan metsänvartijasukuun Konttikoskelta. Tämä selittää Aimo Itäniemen kiinnostuksen tutkia esi-isien vaiheita ja samalla selvittää Lestijärven metsänvartijatilojen asukkaiden elinoloja.

Lestijärvellä on alunperin ollut 17 metsänvartijatorppaa, joista ainakin yksi on kuntaliitoksen myötä nykyisen Halsuan kunnan puolella. Tämä juttu kertoo historiallista taustaa metsänvartija-ammattikunnan syntyvaiheista, myöhemmin ehkä kerrotaan tarkemmin metsänvartijoiden työstä ja tutustutaan metsänvartijoihin ja heidän asuinpaikkoihinsa sekä kerrotaan perimätietona saatuja tarinoita monista persoonallisista metsänvartijoista.

Metsänvartijat Unohdettu ammattikunta

S

uomi on tunnettu kautta aikojen metsästä, metsätaloustuotteista, puusta, jota jalostetaan moniin eri käyttötarkoituksiin. Metsä ja metsätalous on ollut ja tulee olemaan jokaisen lestiläisen lähellä tavalla tai toisella.

varten noin 220 kuormaa, joista 150 kuormaa oli valmiita kaadettavaksi ja poltettavaksi.

Vuonna 1730 oli laaja metsäpalo näillä alueilla: ainakin Lestijärvellä, Reisjärvellä, Kinnulassa ja Toholammilla paloi metsää laajat alueet yhtä aikaa. Tuli riehui Suomenselän

alueella suurella voimalla. Reisjärven suunnalta tehtiin vastatuli, joka taltutti metsäpalon Lestijärven rantaan.

Kaskeaminen on metsämaille raivaamalla ja polttamalla tehtyä viljelyä, josta saatiin suhteellisen hyvä sato ilman vaivalloista pellonraivaus-

AMMATTIKUNNAN SYNTYYN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ USEITA 1800-luvun alkupuoliskolla Suomen metsiä käytettiin suruttomammin kuin kenties koskaan. Talonpoikien metsänkäytön valvontaa ei ollut juuri lainkaan. Rannikoilla sahattiin lautoja, sisämaassa kaadettiin kaskia ja Pohjanmaalla ja Kainuussa poltettiin tervaa täysin rajoituksetta. Valtiovallan edustajat olivatkin jatkuvasti huolissaan metsien loppumisesta.

Lestijärveläisiä rangaistiin tavan takaa käräjillä metsänhaaskauksesta. Vuonna 1849 kruununvouti Anders Wilhelm Lundström ilmoitti, että Lestiltä Valkiaisen ja Tervasenkankaan metsäalueilta oli luvattomasti kolottu puita tervanpolttoa 52

Metsäpalojen jäljiltä löytyy vielä palaneita tervaskantoja, jotka muistuttavat meitä menneestä ajasta, jolloin paloi laajoja alueita metsää. Kuvat: Aimo Itäniemi

Joulu 2021

Tämä kuva kertoo metsän kasvusta ja menneestä ajasta. Kuvasta hyvin erottuu tervahaudan pohja, sekä kuinka hyvin metsä on kasvanut. Kuva: Aimo Itäniemi

työtä, mutta joka kulutti maan kasvuvoiman nopeasti. Kaskista saatiinkin harvoin kolmea tai neljää viljasatoa enempää.

Kaskeaminen ja ”lähes vapaa maaoikeus” aiheutti ihmisten siirtymistä rannikolta sisämaahan päin, jossa oli vielä koskemattomia metsiä. Pieni savupirtti pystytettiin usein järven rannalle tai joen (puron) läheisyyteen. Poltettiin muutama kaski ja taas siirryttiin uuteen paikkaan.

1800-luvun alussa kokkolalainen kauppias Anders Roos perusti kaksiraamisen vesivoimalla toimivan sahan Raumankoskeen Lestijoen suulle. Rauman saha sai senaatilta nimismiehen tarkastuksen perusteella 1. tammikuuta 1845 oikeuden ikuisiksi ajoiksi hakata vuosittain 6000 tukkia

Vielä löytyy metsän kätköistä tervahaudan jäänteitä kertoen tervanpolton aikakaudesta. Lestiltä löytyy useita kymmeniä eri suuruisia tervahaudan pohjia. Kuva: Aimo Itäniemi

Lestijärven kruunun liikamaalta sillä ehdolla, ettei liikamaan ala jostain syystä pienenisi. Otto Herman Roos haki vuonna 1858 vuosittaista hakkuulupaa 2250 tukille. Senaatti antoi Roosille vuonna 1860 luvan 6000 metsäpalon vaurioittaman tukkipuun hakkuuseen. Roosin saha paloi vuonna 1881 tammikuussa. Saha oli vakuutettu, joten vahingot korvattiin.

Samana vuonna 1881 hollantilainen A Brandt perusti Himangalle höyrysahan. Vuonna 1885 Lestijärven ja Perhon kruununmetsien puita sahattiin tällä sahalla 16 700 tukkia.

Vapaan sahausoikeuden myöntäminen 9. huhtikuuta 1861 annetulla asetuksella merkitsi suurta muutosta metsätalouteen. Sahojen määrä lisääntyi, kun niitä perustettiin myllyjen yhteyteen.

TERVAKAUDEN HUIPPU AJOITTUU 1700-LUVULLE

Järeät sahatukit odottaa uittoa sahalle Lestijärven jäällä. Kuva: Matti Mattila

Suuret lähes koskemattomat metsät suosivat Lestijärven, Perhon ja osittain Kinnulan tervanpolttoaluetta.

Tervaa kuljetettiin jonkin verran veneellä jokia pitkin, lähinnä Lestinjokea ja Perhonjokea. Kuitenkin suurin osa tervasta vietiin hevosilla Kokkolaan laivattavaksi maailman markkinoille. Tervakauteen ajoittuu voimakas laivanrakennuskausi Kokkolassa, Himangalla ja Pietarsaaressa. Laivat rakennettiin yksinomaan puusta, jolloin tarvittiin valtavan suuria puita. Mastopuita haettiin Lestijärveltä ja Perhosta, koska lähempää ei löytynyt riittävän suuria puita, samoin Joulu 2021

lankut ja parrut.

Metsästä saatiin rakennus- ja lämmityspuut, tarvekalut ym. Esim.

1850- luvulla Suomessa käytettiin riukuaitoihin ainoastaan nuoria puita, puiden menekkiä voi vain arvailla, sillä riukuaitojen kokonaispituudeksi arvioitiin 800 000 km. Lestijärvellä kasvanut puu oli haluttua rakennuspuuta koko Lestijokivarressa. Vielä 1900- luvun alussa lohtajalaiset rakensivat taloja lestiläisestä puusta.

MITÄ NÄHTIINKÄÄN SUOMEN METSISSÄ Kautta maan juhannuksen tienoilla näkyi kaskisavujen verhoama taivaanranta: tervahaudoista lehahti ilmoille tutunomainen tervan tuoksu.

Miten oli metsien tila muutoinkin?

Näkyikö metsissä suuria mastopuita, jykeviä sahapuita vai olivatko ne yleensä revittyjä, hakattuja, rikkinäisiä, pienimittaisia puita kasvavia?

Metsäasetus vuodelta 1851 rajoitti vain hieman metsän käyttöä mm. kaskenpolttoa.

Vuonna 1859 perustettiin vakinainen metsän hoitolaitos. Metsähallituksen virallinen syntymäpäivä on 13.5.1859. Vuonna 1860 perustettiin Lestijärven hoitoalue. Siihen kuuluivat Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven liikamaat. Hoitoalue jaettiin metsänvartijapiireihin, ja näihin perustettiin metsänvartijan virkoja.

AIMO ITÄNIEMI Lestijärvi 53

TUNNETUSTI LAADUKKAAT KESÄ-, SYKSY- JA JOULU-

LESTIJÄRVEN KUNTA

KUKAT

meiltä, Lestintie 41 (tori)

p. 0400 523 426

Maarit/Arska

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat * Arcopecico-kengät MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

T:mi Tiina Saaranen puh. 040 7156 301

Velj.

Holm & Uusitalo Oy

Kalevalainen jäsenkorjaus Kraniosakraaliterapia Noora Nyberg 040 593 2379

Brandt KONEYHTYMÄ Oy

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt 0400 160 205 • Veijo Saaranen 0400 165 066 • Anne Brandt toimisto 0400 187 863

Valkeisjärven leirintäalue - Lomailua moneen makuun - Luksushuvilat ympäri vuoden

ETERV A! O L U T

69450 Yli-Lesti • Puh. 040 536 6931 www.valkeisjarvenleirintaalue.fi

LESTIJÄRVEN APTEEKKI Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

Tytti Tuikka Lestintie 41 E, 69440 Lestijärvi

Puh. 040 158 1779

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Ari Lintilän

MAATILAKORJAAMO Peltolantie 33, 69420 Syri puh. 050 596 8514

Maatalous- ja korjauspalvelu

RITOLA

Puh. 050 5340 155 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista!

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Kirkkotie 5 C 43900 KINNULA puh. 050 4616 055

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

Lestintie 41 G 69440 LESTIJÄRVI puh. 050 3599 414

SF-C Keski-Pohjanmaa ry

KARHUNPIILON VARAUSTUPA JA SAUNA

Lehtosenjärven rannalla - edullisesti erämaan rauhassa Lisätietoa: Yli-Lesti-seura r.y., p. 0440 638 342 / Marketta, p. 050 5324 507 / Tapio • www.karhunpiilo.fi

54

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

Joulu 2021

LEIRINTÄALUE LESTIJÄRVELLÄ

Ahontie 123 • 69440 Lestijärvi

Puh. 040 756 7705

Lohtaja

Jouluvalot Kohta syttyvät ihanat jouluvalot, kauniisti loistavat kaikki talot.

Monenlaiset lamput syttyvät silloin, ne loistavat hämärässä päivin illoin.

Jouluvalot ennakoi suurta juhlaa, kun joulu on, moni myöskin tuhlaa.

Usein joulun sanoma unhoittuu kyllä – kiire, kaupallisuus on monesti yllä.

Jouluvalot tunnelmaa meille antaa, suureen juhlaan meidät melkein kantaa.

Juhla on suurin koko vuoden, ilon, rauhan myöskin mieleen tuoden.

Kuva: Adobe Stock

Aikanaan jouluvalot sammuu kyllä, sitten kevään odotus on jo mielen yllä.

Kunnes uusivuosi taasen koittaa ja jouluvalot myöskin taas loistaa.

ORVOKKI SÄÄTELÄ Lohtaja Joulu 2021

55

Ansioituneita eläkeliittolaisia muistettiin ansiomerkein Jo alkuvuodesta 2020 myönnetyt ansiomerkit luovutettiin koronan rajoitusten vuoksi kahdessa eri juhlatilaisuudessa.

E

läkeliiton myöntämät kultaiset ansiomerkit luovutettiin yhdistyksen juhlatilaisuudessa Lohtajalla 10.12.2020.

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin myöntämien hopeisten ansiomerkkien luovutus siirrettiin 27.4.2021 yhdistyksen Veteraanipäivän kunniaksi järjestettyyn juhlahetkeen, edelleen koronarajoitukset huomioiden.

Lämpimät onnittelut ja kiitokset jokaiselle merkin saajalle arvokkaasta työstänne, jota olette tehneet ja teette yhteiseksi hyväksemme.

Kuvassa vas. Orvokki Säätelä, Kari Haasala ja Maija Anttila. Kultaisen merkin saajista Heikki Perander oli estynyt saapumasta paikalle.

Eläkeliiton valtuuttamina merkit ja kunniakirjat ojensivat EL K-P:n piirin puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä ja Lohtajan yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Sinko.

Teksti ja kuvat: TAINA ALANKO

Edessä vas. Heli Hakola, Pirjo Mikola, Kalevi Kippo, Kaarina Niemi, Raija Laitala, Aila Roiko, Vilho Ojala. Takarivi vas. Sirkka Pajunpää, Juha Orjala ja Heikki Sinko. Hopeisten ansiomerkkien saajista Liisa Kero ja Tapio Lukkarila olivat estyneet saapumasta tilaisuuteen.

Kuva kertoo puolestaan, miten piti toimia.

56

Ajomiehet esiintyivät juhlassa ja esittivät viimeisenä numeronaan Veteraanin iltahuudon.

Joulu 2021

ASENNUS HARTOME OY www.hartome.fi

LOHTAJAN TILITOIMISTO puh. 050 4721 268 ja 050 4720 908 e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

PALVELEVA KYLÄKAUPPA

K-VEIKONTORI

LOHTAJA

Lohtajan apteekki

Kannuskyläntie 7 (06) 875 014 ma-pe 9-17, la 9-13

Metsäpellontie 2 (06) 877 078 ma-pe 9-16.30

Asennus & myyntipisteet:

KOKKOLA

LOHTAJA

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26 www. S K T R E N G A S .f i

Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen p. 06 879 503 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Avoinna sopimuksen mukaan.

Puh. 0440 585 400

Kaunotar Veneet

TILITOIMISTO SORVOJA OY

JUSSIN VENETUOTANTO OY 68230 Lohtaja, puh. 06-877 530 www.jussinvenetuotanto.fi

Viirretie 100, 68240 Ala-Viirre Puh. 06-876 544

KATISKA BAARI

LOHTAJAN METSÄSTYSSEURA ry

Avoinna Ohtakarissa touko-syyskuu.

Puh. 040 8488 235

68230 Lohtaja

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2022!

www.lohtajanmetsästysseura.fi

TILA / INVATAKSI -PALVELU

- 6 hlön TILATAKSI - INVA/PYÖRÄTUOLIKULJETUKSET - PAARIKULJETUKSET

w w w. S K T R E N G A S .f i

Puh. 050 4127 318

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

Asennus & myyntipisteet:

www.lohtajanks.fi

NIEMEN LOMAMÖKIT Loma meren rannalla

KOKKOLA

Lohtajan Kalastajainseura ry

Himangan apteekki

Juha Perander

puh. 0400 262 333

POOKIN MAJA Ohtakarissa Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Tarkemmat tiedot puh. 044 242 1474

Konehuolto M. Alatalo Ky puh. 040 513 6673 www.konehuoltoalatalo.

- Karjatalouskoneiden asennukset ja huollot - Pellon & GEA -sopimushuolto - Maatalouskonekorjaukset - Metallityöt

Joulu 2021

57

Perho

Ahon Hannu – juureva perholainen Hannu Tapio Aho syntyi vuonna 1947 Rauni ja Eila Ahon (o.s. Anttila) perheeseen Olavi ja Helvi Kivelän tuvassa, jossa tuolloin asuivat. Tupa sijaitsi Raunin kotitalon Yrjö ja Tyyne Ahon (o.s.

Kivelä) naapurissa. Hannu oli nuorenparin toinen lapsi, Teuvo-veli oli syntynyt vuonna 1944.

Rauni ja Eila rakensivat talon Kiveläntien varteen Koivuniemeen vuonna 1951. Sinne muuttamisen noin nelivuotiaana Hannu vieläkin elävästi muistaa. Perheen kuopus Keijo syntyi Koivuniemessä vuonna 1955. Silloisen navetan muuraamisessa Hannu on ollut Korven Samulin apupoikana. – Siinä perusopit myöhempään muurarintyöhön, naurahtaa Hannu.

H

Kuva: Mirja Siironen

58

annu aloitti alaluokkansa Ko k ko n e v a n s u p i s te t u s s a kansakoulussa, mutta loput luokat sujuivat jo sitten uudessa, vuonna 1957 valmistuneessa Kokkonevan koulussa.

Hän suoritti vuoden keskikoulua ja kansalaiskoulun kirkonkylällä.

Kannuksen maamieskouluun hän meni vuonna 1966. Armeijasta Kainuun Armeijasta Hannu Aho suoprikaatista hän suoriutui riutui kersantin sotilasarvolla kersantin sotilasarvolla vuonna 1968. vuonna 1968. Kaikki maatalon työt olivat nuorelle miehelle tuttuja. Oksakosken sahalla ja höyläämöllä ansaittiin omaa rahaa – penni laudalta taapeloinnissa.

Maija-Liisa-puoliso (o.s. Elgland) löytyi Vimpelin Sääksjärveltä nuorten menoissa. Ahkeruutta ja työtä

Joulu 2021

Hannu Aho MTK:n edustajana Kremlin vieraana vuonna 1988.

arvostava pari avioitui. Eija-tytär syntyi Lappajärvellä, ja sitten perhe muutti Kokkolaan vuosiksi 1969-1976. Kokkolan työvuosiaan Hannu kuvailee sekatyömiehen vuosiksi, hän teki mm. muuraustöitä ja oli käsineitten leikkaajana Birger B. Huhdalla ja nahkojen ohentajana Lahnakosken nahkatehtaalla, teki remontteja ja työskenteli Outokummulla.

tarvitsivat virkeää, alan tuntevaa miestä - tästä alkoikin pitkä ura luottamustehtävissä. Vuonna 1977 Hannu valittiin Maataloustuottajien yhdistyksen sihteeriksi, siinä hän toimi noin kymmenen vuotta.

KUNNASTA VALTIOLLE

Hannu Aho oli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamieVuonna 1971 Hannu oli pahassa autokolarissa. Kokhenä 1983-1999. Kunnallisissa luottamustehtävissä hän oli kolassa Mesilän risteyksessä Hannu jäi Morris Minillään Perhon kunnanvaltuustossa vuodesta 1981, kunnahallitukHankkijanmäeltä kaahaavan farmariauton rutistukseen. sen jäsenenä 1983-1996 ja kunnahallituksen puheenjohAuto tuli kohti, hengenmeno oli hiuskarvan varassa, väntajana 1991-1996. Muista luottamustehtävistä mainitaan kärin paikalla ollut työkaverikin selvisi. Onni, ettei tuolMTK:n johtokunta 1987-2004, MTK:n toinen puheenjohloin vielä käytetty turvavöitä, olikokaan niitä autossa, putaja 1996-2004, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen valtuusristuksiin jääminen olisi ollut kohtalokasta. Tohtori Olli kunnan puheenjohtaja 1997-2004 ja Eläketurvakeskuksen Holopainen kasasi miesedustajistoon kuuluminen tä sen verran kokoon, että 1997-2003. puolen vuoden työkyvytNämä ansiot veivät tömyyden jälkeen oli pikHannu Tapio Ahon sitkuhiljaa mahdollisuus taas temmin Suomen Keskussiirtyä töiden ääreen. tan Vaasan vaalipiirin kanHannu palasi Maija-Liisanedustajaksi kaudelle san kanssa jatkajaksi ko24.3.1999-18.3.2003. Aho titilalleen Perhoon vuonoli jäsenenä eduskunnan na 1976, sillä vanhempimaa- ja metsätalousvalioen terveys alkoi heiketä. kunnassa ja varajäsenenä Maanviljelijän ammatti sosiaali- ja terveysvaliokiinnosti, ja tilaa kehitetkunnassa. Perho oli ylpeä tiin. Perhe kasvoi kahdella ”Koivuniemen herrasta” ja pojalla 1970-luvulla. Martästä harvalle perholaiselle ko ja Petri ovatkin jatkaosuneesta valtakunnallineet pitkälti isänsä jalansesta tehtävästä. Presidentjäljissä myöhemmin. Toiti Tarja Halonen myönsaalta kuntapolitiikka ja si maanviljelysneuvokmaataloustuottajajärjestö sen arvon Hannu Aholle Vastavalittu kansanedustaja vaimonsa kanssa vuonna 1999.

Joulu 2021

59

vuonna 2005.

Kolmen presidentin ajalle ulottuvalla polittisella uralla ehti tapahtua monenlaista niin kunnan, maakunnan kuin valtakunnankin tasolla. Yhtenä erityisesti mieleen jääneenä tapahtumana Hannu mainitsee MTK:n edustajina Raili Puhakan kanssa osallistumisen YYA 40 vuotta -juhlamatkalle Leningradiin ja Moskovaan Kremlin vieraaksi vuonna 1988. Erilainen kulttuuri ja tavat pistivät ihmettelemään ja toisaalta arvostamaan omaa suomalaista toimintatapaa. Kremlin ympäristö hulppeine puitteineen tarjosikin katsottavaa, ja kiitoksen saa myös isäntämaan runsas vieraanvaraisuus. Presidentti Kekkosen arvostus ja idänsuhteitten hoidon merkitys lisääntyi entisestään myös Hannun silmissä.

VUOSIA KOTOA POISSA Näihin edustusaikoihin taas tekevälle miehelle sattui: pihaton tekovaiheessa vuonna 2002 rehunnoutoreissulla Hannu meni siirtämään vesiletkua pintakuivalla myllyn pesupaikalla, mutta senpä liukkaus heittikin miehen jalat alta. Kaveri sukelsi päistikkaa murskekasaan. Tajunnan herätti koliseva purkava rehukärry. Maija-Liisa ei ollut tunnistaa veristä ”sulhastaan”, kun tämä saapui sisälle.

Päivä jatkui sinnillä, mutta olkapää oli rikki ja tiedossa oli leikkaus ja kuuden viikon ”lentokonekipsaus”. Kansanedustaja oli joutua pukeutumispulmaan, kun tarvittiinkin tavanomaista laajempia ja joustavampia vetimiä.

Lentokoneiden oviaukotkin tuppasivat ahtaiksi tämän telineen kanssa, mutta avuliaita ihmisiä oli kyllä yhtäkkiä joka puolella.

Luottamustehtävät saivat jäädä vähemmälle ja sitten kokonaan vuonna 2005. Kotoa oli tullut oltua miltei liian paljon poissa, yli kolmekymmentä vuotta näisssä luottamustehtävissä. Eräänkin vuoden kotoa poissaoloksi Hannu on laskenut 226 vuorokautta pelkästään luottamustoimissa. Luku osoittaa, että täysi vastuu tilanpidosta oli jäänyt puolisolle ja pojille. Maija-Liisa ja Hannu luovuttivat maatalousyhtymänä jatkavan maito- ja naudanlihatuotantoon keskittyneen maatilan pojilleen Markolle ja Petrille. Kaikkien kotitalot rakentuivat tilan ympäristöön, Hannu ja Maija-Liisa osallistuivat edelleen tilan töihin ja lastenlapset toivat omaa puuhaansa isovanhempienkin arkeen.

Hannu seuraa politiikkaa ja yhteiskunnallisia tapahtumia toki edelleen. Harmitusta ja ihmetystä aiheuttaa politikoinnin erimielisyyksien korostuminen, jota media vielä nykymenetelmin ruokkii. Pärjätä pitää kuitenkin kaikkien kanssa, neuvotteleminen on tärkeää, ja tavoitteena on yhteisen näkemyksen löytyminen sopivasti ja tarvittaessa joustaen. Yhteistyö ja toisen ihmisen kunnioitus on kaiken pohjana, toteaa Hannu. Esimerkiksi eduskunnan puhekulttuuri on muuttunut huomattavasti entisajan leikillisistä, humoristisistakin letkautuksista nykyiseen, jopa loukkaavaan puhetapaan.

Nykyään eläkeläismies sanoo olevansa Koivuniemen tilalla pojillaan enemmänkin juoksupoikana, tekee mitä milloinkin. Työsopimus pitää sisällään poikien lupauksen, että niin kauan saa isänsä olla työhommissa, kun työn tuloksesta on enempi hyötyä kuin haittaa.

Lisäkaneettina vielä, että ei ole valitusoikeutta, jos työsuhde päätetään. Jalkaa vaivaava valtimotukos rajoittaa jonkin verran liikkumista, sillä kipu ja pitkä istuminen eivät tunnu hyvältä.

Vuonna 2020 edesmenneen MaijaLiisa-puolison hyötypuutarha on Hannun silmällä pidon alla. Samoin elämää monin tavoin ilostuttaneet lastenlapset, joiden kanssa on parhaillaan menossa pappatunturin ja kahden traktorin entisöinti. Hannu näkeekin huomionarvoiseksi sukupolvien välisen puhumisen ja kuuntelemisen merkityksen. Vain siten voidaan rakentaa yhteistä tulevaisuutta me-hengessä.

MIRJA SIIRONEN, Perho Kuvat: Hannu Ahon kotialbumi

Tuta ja lastenlapset.

60

Joulu 2021

Perholainen innovaattori ja nuorisoseuramies Alpo Kustaa Koivukoski eli ja vaikutti Perhossa 28.4.1933 - 31.7.1990

S

ähkömies, toiminnanjohtaja, palopäällikkö, yrittäjä ja musiikkimies siinä muutamia kuvauksia Alpon osaamisalueista. Alpo joutui jo pienestä lähtien tekemään elantonsa hankkiakseen erilaisia hommia: aluksi pöllinajoa hevosella ja sitten tukkiautolla.

Hän oli käsistään taitava, ja kun joku tuttava huomasi puita kaataessaan jonkun puupöllin olevan hyvää materiaalia pärekopan valmistukseen, niin hän toimitti sopivan pätkän puuta Alpolle päremateriaaliksi.

Kun Alpolla oli aikaa, niin hän repi puusta päreitä ja teki erilaisia pärekoppia. Minulla on pari niitä vieläkin vanhojen sanomalehtien säilytykseen.

Opinnot jäivät Alpolta kesken työhommien takia, mutta hän opiskeli omatoimisesti sähkötekniikkaa ja oli sähköasennusliikkeessä oppimassa sähköasennusta. Tätä osaamista tarvittiinkin, kun Perhoa ja lähialueita sähköistettiin 1950- ja 60-luvuilla. Olin itsekin muutamassa paikassa mukana, kun isä asensi taloon ensi kertaa sähköt, ja valot sytytettiin aamulla alkaneen työn päätteeksi illalla. Useimmiten taloissa oltiin iloisia sähkövalosta, mutta joskus valitettiin, että lampun valo oli hailakan himmeä, kun oli totuttu kaasulampun kirkkaaseen valoon.

Isä kertoi, että hänellä on kaksi

toivetta, jotka pitäisi saada täytettyä.

Toinen oli musiikkimiehelle tärkeä pianon ostaminen. Pianot olivat silloin kalliita ja rahaa oli niukasti, joten pianon hankkimiseen meni oma aikansa. Kun seurojentalolla järjestettiin 1970-luvulla seinäjokelaisen musiikkiliikkeen myyntitilaisuus, niin isä täytti tämän toiveen ostamalla tilaisuudessa esitellyn pianon.

Alpon pääinstrumentti oli viulu, jonka soitosta kesäisin hän kävi kisaa veljensä Hugon kanssa, kun Hugo tuli Ruotsista lomailemaan. Viulun lisäksi soitto sujui mandoliinilla, kitaralla, huuliharpulla ja kaikenmoisilla haitareilla kaksirivisestä lähtien, lisäksi harmonilla ja pianolla hän soitteli jonkin verran. Naapurissa asunut huuliharpun mestari Vihtori Hassinen kävi soittelemassa usein Alpon kanssa.

Toinen toive oli hankkia kunnon hevonen, jonka toiveen hän täytti ostamalla Kontion Jormalta Elaisa Garbo -nimisen kohtalaisen kalliin hevosen. Elaisan kilpaura ei ollut ihan niin hyvä, kuin odotettiin, mutta sen seurauksena Niva-Ahon navetastamme tehtiin hevostalli, jossa oli vaihteleva määrä hevosia osa omia ja osa hoidossa olevia. Paras hoidossa ollut hevonen oli Virikki-ruuna, joka meiltä lähdön jälkeen voitti muistaakseni 21 lähtöä putkeen ja tienasi urallaan yli miljoona markkaa. Elaisa Garbon isä astutti pari kertaa ystä-

Joulu 2021

vänsä Einari Vidgrenin hannoverilaisella orilla Vieremällä.

Raviharrastus sai isän pohtimaan raviradan rakentamista Perhoon.

Idealle naureskeltiin, mutta isä sai ystävältään hyvän tarjouksen alueesta, joka sopi erinomaisesti raviradaksi.

Hän käynnisti hankkeen, jonka seurauksena Perhon Tuohimaan ravirata rakennettiin.

Veikkauksen pelien pelaamien oli Alpon harrastus ja pahe. Kaksi kertaa hän voitti veikkauksessa suurimman voittoluokan palkinnon. Vuonna 1968 vaimon ja muun perheen toive uuden talon rakentamisesta voittorahoilla ei toteutunut, vaan rahoilla rakennettiin uusi navetta. Uusi talo rakennettiin omatoimisesti poikien kanssa sitten kun toinen pienempi voitto tuli 1974.

Oman talon rakentamisen yhteydessä Alpo opetteli muurauksen ja muurasi sittemmin muutaman talon ulkoseiniä ja savupiiippuja.

Nuorisoseurahommissa Alpo oli ollut pitkää, ja kirkonkylän seurojentalon rakentaminen oli jäänyt kesken. Alpon aloitteesta 1960-luvun puolenvälin jälkeen käynnistettiin rakennustyöt uudestaan ja talo tehtiin pääosin talkootyyppisesti valmiiksi. Alposta tuli talon ensimmäinen toiminnanjohtaja. Seurojentaloon liittyi bingo ja tanssit.

Bingo alkoi vaatimattomasti. Ensin seurojentalon päädyssä olevassa 61

luokkahuoneessa oli parikymmentä pelaajaa, ja Alpo pyöritti bingolaitetta ja huuteli numeroita. Palkinnot olivat myös vaatimattomia. Sitten toimintaa lähdettiin kehittämään suurempaan suuntaa ja yhdistettiin siihen paikallisten linja-autoilijoiden kuljetukset bingoiltoihin.

Palkinnot suurenivat: tuli kinkkuja, televisioita ja autoja. Huippuaikoina bingoa pelattiin useina iltoina viikossa kirkonkylällä, Möttösessä, Oksakoskella ja Peltokankaalla.

Alpo käytti samaa konseptia tanssien järjestämiseen. Ihmiset kuskattiin linja-autoilla tansseihin ja tanssien jälkeen kotiin. Linja-autokyydin ansiosta tansseihin saatiin paljon porukkaa, sillä silloin autoja ei ollut paljon. Alpolla oli linja-auto ja rekkakortti ja hän ajoi itsekin joskus tanssibusseja, polttoainerekkaa sekä ambulanssia.

Tanssien järjestelyistä vastasi talkoolla suuri joukko perholaisia, vuorot oli jaettu kylittäin ja jokainen oli vuorollaan järjestysmiehenä, lipunmyyjänä, ravintolan myyjänä sekä narikassa. Perhossa kävivät esiintymässä kaikki Suomen silloiset huiput, ja kerran Alpo soitti Dannylle ja sanoi hänelle, että kun sinä nyt vihdoin olet oppinut laulamaan, niin voisit tulla tänne meillekin esiintymään. D-tuotanto huomasi, että Perhossa saattoi toimivan konseptin ansiosta tienata ja Danny

vuokrasi seurojentalon useaksi tanssikaudeksi ja toi omat Dannyshownsakin Perhoon esiintymään.

Seurojentalolla oli tanssien ja bingon lisäksi myös urheilukisoja sekä ulkona että sisällä. Alpo toimi yleensä kisoissa kuuluttajana ja hän asensi sähkömiehenä tarvittavat äänentoistojärjestelmät. Perhon Kirin nyrkkeilijät olivat kovassa vedossa 1970-luvulla, ja Alpo aktiivisena urheiluseuramiehenä toimi myös kehätuomarina.

Perhon lisäksi Alpo asusti Kokkolassa, jossa Alpo ja lapsenlapsi Jani. hän suoritti asepalveluksen asekoululla ja oli kesäkessuna asepalveluksen jälkeen. kin muille. Alpo urakoi mm. uuden Kokkolan jälkeen Alpo asui vaimonhautausmaan kunnostuksen sekä sa Lainen kanssa Viitasaaren Keihäteollisuushallin kattourakat. Keirinkoskella ja lyhyen aikaa Keskihärinkoskella hän oli opetellut veRuotsissa Krångeden seudulla. neenrakennusta, ja yksi pahasti kesken jäänyt projekti oli veneveistäAlpo oli hyvin yrittäjähenkimön rakentaminen navettarakennen. Innovaatioita sekä innostusnukseen. Seinät ehdittiin piiruttaa ta löytyi melkein hankkeeseen kuin sekä ensimmäisen veneen laudat hankkeeseen, mutta pitkäjännitteihankkia, mutta sen pitemmälle ei syys ja asioiden loppuun asti viekoskaan päästy. minen ja tuloksena saatujen hedelmien kerääminen jäi yleensä joilleAlpo valittiin 1973 Perhon ensimmäiseksi vakinaiseksi palopäälliköksi, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa asti. Palopäällikön tehtävien ohella Alpo oli vahva poliittinen toimija Perhon kunnassa. Hän toimi aktiivisesti Keskustan kunnallisjärjestössä ja valittiin sekä kunnanvaltuustoon, että kirkkovaltuustoon.

Alpo oli kaikessa mukana ja osasi asioita hyvin laajalla skaalalla. Hänellä oli hyvä huumorintaju ja hän keksi erilaisia kepposia kavereilleen ja työtovereilleen. Alpo oli aina valmis auttamaan ja tekemään asioita toisten hyväksi. Muutaman kerran hänet hälytettiin yöllä kavereille polttoöljyä toimittamaan tai vesijohtoa korjaamaan, joihin tehtäviin hän lähti pyyteettömästi.

Kirjoittaja on Alpon neljästä lapsesta toiseksi nuorin, pelastusneuvos tohtori JANNE KOIVUKOSKI, Perho Kuvat: Alpo Koivukosken kotialbumi

62

Joulu 2021

Jätehuolto ja kuljetus

M. Hautala Oy Aatunkuja 5, 69950 Perho puh. 040 557 5352

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy

PERHON KUNTA

Lämpösäädellyt kuljetukset ammattitaidolla Jarmo 040 724 3338, Timo 040 732 4858

Avoinna: Ma-Pe 9-17 • La sulj. tai sop. muk. Soita ja kysy lisää!

69980 Möttönen (06) 863 2351

LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN PERHO • Puh. 0500 566 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi Marja-Leena Patovisti (Säästötalo)

Puh. 050 3565 550 jorma.koivuniemi@ perhoneraelamykset.fi Penningintie 454, 69950 Perho

p. 044 261 0728 Kasvohoidot • Erikoiskasvohoidot Käsi- ja jalkahoidot Meikkaukset

• Ripsipermanentti • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset • ym. kosmetologipalvelut

Tervetuloa Tuohimaalle!

Ravialue ja huoltoalueet kunnostettu.

PERHON RAVIRATA OY

PERHON APTEEKKI

Koulutettu hieroja

LEENA AROKKI Jylhäntie 80, Möttönen Puh. 050 323 8032

Parturi-Kampaamo

Roosa Soile Pannula

Puh. 040-531 6442 Jyväskyläntie 4, Perho

Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14

tuloa Tervne hoitoon hyväaäktiiviseenn! ja outuksee kunt

Marko Korkeaniemi, puh. 040 764 9892 Kokkolantie 440, 69920 Oksakoski

PERHON FYSIOTERAPIA OY Jyväskyläntie 4 H 3, 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi | p. 0400 865 389 • Fysioterapiaa yli 30 vuoden ajan • Kelan suorakorvaus lääkärin määräämästä hoidosta

• Tutkimukset ja hoidot myös ilman lähetettä • Lahjakortit, hieronnat

HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA

suoraan valmistajalta edullisesti!

Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite!

PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com

Myynti: Veijo Viitala p. 0400 327 431, Ritva Viitala p. 0400 865 012

Joulu 2021

ekstit Meiltä lisät in hautakivikset ja kaiverpruäällä! n paika

KULJETUS LOUHULA, PERHO • Rahtikuljetukset • 0400 363 385

Perhon Energiaosuuskunta Ostaa haketta p. 040 5577 357

63

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY 69950 PERHO

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

Kari: 0400 328 779, Onni: 040 748 0435 Niko: 0400 215 601 Täyden palvelun K-Rauta-maatalouskeskus Perhon keskustassa.

Tule, Sinua palvellaan!

RAUTA & MAATALOUSKESKUS

KIPAKKA OY AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 8.30-13.00

Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 Sunnuntai 11.00–19.00 Puh. 06 863 1300

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

www.perhontalouskauppa.fi

Taksi- ja linjaautoliikenteen sekä huoltoaseman monipuoliset palvelut samalta pihalta!

64

Joulu 2021

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 0400 685 821 69920 OKSAKOSKI

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519

KULJETUS Juha Riihimäki Ky Soraa ja mursketta 0400 369 049

PARTURI-KAMPAAMO

KERTTU

Juhani A. Harju Oy

PERHO 0400-797058

Ajanvaraukset kätevästi myös verkosta! pkkerttu.fi Jyväskyläntie 4, p. 040 616670

Koneurakointi ja kuljetus

TAKSI KARI MATTI SALIN

J. Isomöttönen Oy

69950 Perho Puh. 0400 263 939

69980 Möttönen • Puh. 0400 796 999

Koulutettu hieroja

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

Nyt myös paaripotilaiden kuljetus

Piirin kirkkopyhä Perhossa

Perhon kirkkoherra, rovasti Eija Seppä ja ehtoollisessa avustanut Miska Peltoniemi. Kuvat: Soile Myllyniemi

Piirin kirkkopyhä 1.8.2021 aloitettiin jumalanpalveluksella Perhon kirkossa, josta siirryttiin joukkokuvauksen kautta ruokailuun ja ohjelmatilaisuuteen seurakuntatalolle.

Joulu 2021

65

Pietarsaari

Pietarsaari kasvoi tupakkamuseon mukana Kaikki tietävät tänään, ettei tupakointi ole terveellistä, mutta tätä ei tiedetty, kun tupakka tuli Suomeen 1600-luvulla. 1700-luvulla uskottiin sen parantavaan voimaan. Vaikka tieto tupakan myrkyllisyydestä oli tiedossa 1900-luvulla, moni varmaan vieläkin muistaa, miten tupakalla tai tupakansavulla on lievennetty hammassärkyä. Astmaatikoillekin myytiin vielä 1900-luvun puolivälissä astmasavukkeita.

P

ietarsaaren museoon kuuluvassa tupakkamuseossa voi tutustua tupakan historiaan.

Kuullaan koska ja miten tupakka tuli Suomeen ja millaisia tupakkatuotteita Suomessa on valmistettu, sekä tietoa tehtaan työläisistä.

Museossa kerrotaan myös tupakkatehtaan kehityksestä, ja henkilökunnalla on tässä keskeinen osa. Strengbergin tupakkatehdas perusti tupakkamuseon jo 1930-luvulla, ja tietoa tehtaasta on säilynyt sekä dokumenteissa, esineissä että valokuvissa.

Pietarsaaren tupakkakehräämö perustettiin vuonna 1762. Ennen sitä samanlaisia tehtaita oli perustettu jo muun muassa Turkuun ja Vaasaan. Tupakkakehräämön viereisellä tontilla viljeltiin tupakkaa, koska valtion ohjeiden mukaan tuotteissa oli käytettävä myös kotimaista tupakkaa purutupakan, piipputupakan ja nenänuuskan valmistuksessa.

Tupakkakehräämön toiminta Pietarsaaressa oli aluksi aika pientä.

Työntekijöitäkin oli vain noin kymmenen. Pienimuotoisena se jatkoi vielä 1840-luvulle asti. Kun Suomi vuonna 1809 siirtyi Venäjän vallan alle, maahan tuotiin paljon halpaa venäläistä tupakka mikä vaikeutti kotimaisen tupakan tuotantoa, ja osa teh-

66

Naiset töissä savukeosastolla noin vuonna 1900. Kuva: Julia Widgren

taista jouduttiin sen takia sulkemaan.

Vuonna 1842 tupakkatehtaan johtoon tulivat Philip Ulrik Strengberg ja Victor Schauman ja tästä alkoi tehtaan kasvu. He modernisoivat tehdasta ja toivat uusia tuotteita markkinoille. Sikareja ruvettiin valmistamaan 1850-luvulla ja 1860-luvulla Joulu 2021

kokeiltiin savukkeiden valmistusta, vaikka suuremmissa määrin savukkeita tuotettiin vasta 1880-luvulla.

Philip Ulrik Strengbergin ja Victor Schaumanin aikana työntekijöiden määrä nousi viidestä 159:ään.

Varsinainen kasvu tehtaalla tapahtui 1890-luvulta eteenpäin. Silloin

Tupakkakehräämössä kehrättiin purutupakkaa tai pikanellia.

Kun tupakka on kehrätty ”köydeksi”, sitä leikataan sopivan pituisiksi paloiksi, josta muodostetaan rulla.

tehtaan johtoon tuli insinööri ja tehtailija Wilhelm Schauman. Tupakkatehtaan tuotteiden kysyntä kasvoi, ja vanhat tuotantotilat eivät enää riittäneet. Vanhan tehtaan puurakennukset purettiin, ja uusia isompia tiilirakennuksia tuli tilalle vuosina 18971910. Konekanta uudistettiin ja tuotanto moninkertaistui. Vuonna 1896 valmistettiin 60 miljoonaa savuketta vuodessa ja vuonna 1913 vuosituotanto oli jo 380 miljoonaa kappaletta.

Suurimman voiton tehtaalle toivat jo 1890-luvulla savukkeet.

Laajennuksen myötä tehtaalle tarvittiin lisää työvoimaa, ja sitä ei löytynyt enää lähiseudulta. Riittävän työvoiman saanti tuotti aluksi hankaluuksia. Tehtaan agentit tai kauppamatkustajat auttoivat työntekijöiden värväämisessä. Naisia värvättiin varsinkin pakkakunnilta missä oli tupakkatehtaita, kuten esimerkiksi Viipuri, Helsinki, Tampere ja Turku.

Työntekijöiden määrä kasvoi huimaa vauhtia. Vuonna 1890 työntekijöitä oli ollut noin 200 ja tästä määrä kasvoi 20 vuodessa 1631:een. Työvoimasta noin 80 % oli naisia. Kaksi kolmasosaa naisista, jotka tulivat Pietarsaareen, olivat 15-35-vuotiaita.

Tehdas on ollut kaupungille tärkeä. Se vaikutti kaupungin voimakkaaseen kasvuun, samalla kun kaupunki kehittyi. Väkiluku kolminkertaistui 20 vuodessa. Pietarsaaressa oli vuonna 1890 runsaat 2000 asukasta ja 1910 asukasluku oli noin 6500.

Pietarsaari joka vielä 1880-luvulla oli ollut melkein kokonaan ruotsinkielinen kaupunki, muuttui kasvun

Naiset sikarikoneiden ääressä 1950-luvulla.

Tupakkamuseo on auki kesä-heinäkuussa. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

myötä kaksikieliseksi. Vuonna 1910 suomenkielisten osuus väestöstä oli noin 43 %. Tupakkatehtaan saleissa puhuttiin suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös venäjää.

Vuosisadan 1900 vaihteessa kaupunkiin perustettiin lisää tehtaita, kuten esimerkiksi Wilhelm Schaumanin sikuritehdas (1883), Schaumanin saha, sokeritehdas ja Pietar-

Joulu 2021

saaren Konepaja, josta myöhemmin tuli Wärtsilä. Vuonna 1914 Pietarsaari oli yksi teollistuneimmista kaupungeista Suomessa. Vaikka näin ei ole enää, niin edelleen teollisuus on tärkeä osa kaupunkia.

CAROLA SUNDQVIST, museonjohtaja Pietarsaaren museo Kuvat: museon arkisto 67

Keski-Pohjanmaan siirtolaisuus talteen Nyt huomio siirtolaiset, heidän sukulaisensa ja tuttavat!

S

iirtolaisuus ja siirtolaisuuden vaikutukset kiinnostavat ei ainoastaan tutkijoita tai tiedotusvälineitä vaan kaikkia meitä, jotka olemme olleet tavalla tai toisella tekemisessä siirtolaisten kanssa.

Näin joulun alla mieleen tietysti tulee esimerkiksi se, millainen oli ensimmäinen joulu tai millainen oli ensimmäinen työpaikka tai asunto vieraalla maalla. Kysymyksiä jälkipolvilla on vaikka kuinka paljon. Nyt haemme vastaajia.

Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto ja sen Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushanke -työryhmä, joka koostuu siirtolaisuuden asiantuntijoista on ottanut tehtäväkseen koota ja kerätä tietoja alueemme Ruotsiin, Amerikkaan ja Australiaan suuntautuneen siirtolaisuuden osallistujista. Tiedot tulevat tutkijoiden ja muiden käyttöön. Tarkoituksena on saada kokoon ns. perusaineisto, jota voidaan hyödyntää myöhemmin.

Tämä hanke käsittelee siirtolaisuutta ja sen historiaa yli sadan vuoden ajalta (1850-1960). Tehtävänä on koota muuttoliikkeeseen liittyvää siirtolaisuustietoa niin muuttajista kuin paluumuuttajistakin ja kertoa heidän henkilö- ja sukuhistoriallisia tarinoitaan. Tämän lisäksi keruutyön yhteydessä kootaan laajemmin siirtolaisuuteen liittyvää aineistoa, haastatteluja, lehtileikkeitä, valokuvia, postikortteja, kirjeitä, esteellisyystodistuksia, passeja, kulttuuri-, urheilu- yms. siirtolaisperinnettä, esineistöä jne.

K-P:n siirtolaisuustyöryhmä on alottanut hankkeelle keräysverkoston pystyttämisen, joka kattaa historiallisen Keski-Pohjanmaan 32 paikkakuntaa. Tuloksena on nyt jo yli 60 hengen yhdyshenkilöstö kaikissa jokilaaksoissa ja rannikon ruotsinkielisellä alueella. Paikkakuntakohtaisia hankkeen aloituskokouksia ovat eri yhteisöt järjestäneet useita. Järjestäytyneitä keräysryhmiä on aloitusvalmiina.

Tiedon keruu nyt on erittäin tär68

keätä, koska itse siirtolaisten ja heidän sukulaistensa tai ystäviensä joukko koko ajan pienenee. Kuitenkin meitä kaikkia kiinnostaa, miksi lähdettiin siirtolaiseksi, miksi palattiin takaisin, mitä tehtiin siirtolaisena ja mitä tehtiin paluun jälkeen ym.

Itselläni on sellainen tuntuma, että Keski-Pohjanmaa hyötyi paluumuuttajista paljon eri tavoin. Varsinkin Yhdysvallat ja Ruotsi olivat taloudellisesti ja teknisesti meitä edellä.

Toivatko paluumuuttajat kotiseudulle mm. uutta pääomaa ja osaamista?

Aineisto on myöhemmin avoimesti kaikkien käytössä eli suvun siirtolaisen/siirtolaisten historia säilyy jälkipolville digitaalisesti.

Kaikki siirtolaisuuteen liittyvä aineisto kelpaa koottavaksi! Historialliselta Keski-Pohjanmaalta lähti siirtolaisiksi eniten ihmisiä väkilukuun suhteutettuna. Jos sinulla tai sukusi jäsenillä on omakohtaista kokemusta siirtolaisuudesta, tule kerääjien tietoon rohkeasti. Näin annat korvaamattoman tietopanoksen jälkipolville.

Hyvää joulua jokaiselle!

PENTTI SILVENNOINEN Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton puheenjohtaja, Pietarsaari

Joulu 2021

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770 Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770

Koko Pohjanmaan parhaaksi

JALOSTAMME METSÄÄ MAAILMALLE

Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

www.mediapteekki.fi

PIENI MTTA SHKINEN Raatihuoneenkatu 11 Pietarsaari Puh. 06 7899000 www.forstaapoteket.fi

www.upmpietarsaari.fi www.upmmetsä.fi www.upmtimber.com/fi

J&A Car Service AB AUTOKORJAAMO

Jaakonkatu 43 68600 Pietarsaari Jens 045 119 2332 Andreas 040 831 0309 ja-carservice@outlook.com

Avoinna – Öppet arkisin 9-18 vardagar lauantaisin 9-15 lördagar

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu

Storgatan / Isokatu 16, Jakobstad tel. 06 78 88 090 (lna/msa) Storgatan / Isokatu 16, Jakobstad bothnia-apteekki.fi Storgatan / Isokatu 16, Jakobstad tel. 06 78 88 090 (lna/msa) tel. 06 78 88 090 (lna/msa) bothnia-apteekki.fi bothnia-apteekki.fi

Päiväkummuntie 65 68600 Pietarsaari

Joulu 2021

PIETARSAAREN KEILAHALLI Puh. 050 524 6634

69

PIETARSAAREN SEUDUN OSUUSPANKKI Kauppatori 2 68600 Pietarsaari www.op.fi

Hybridiautot ja -kokoukset nyt totta

www.conalin.com

K

un ajat hybridiautolla, käyttää moottori molempia sähköä ja bensaa. Sama ajatus on hybridikokouksissa, joissa yhdistyy paikan päällä kasvotusten tapaaminen ja virtuaalisesti etänä osallistuminen. Osallistujista osa saapuu tapahtumapaikalle, ja etäkokouslaitteistolla huolehditaan, että muut pääsevät osallistumaan virtuaalisesti mistä vain.

Virallisten kokousten pitämisessä onkin vuonna 2020 ja 2021 ollut monenlaisia variaatioita. Välillä oli määräyksiä, että sisätiloissa sai kokoontua vain kuusi henkilöä, välillä 10, 20 tai 50 kerrallaan. Riippuen mikä määräys milloinkin oli voimassa, sitä yritettiin soveltaa, ja hybridikokouskin tuli tutuksi. Onneksi säännöissä on nyt mahdollisuus etäyhteyteen, ja väliaikaislaki mahdollisti myös valtakirjoilla osallistumisen.

Toivotaan, että tämä kaikki on takanapäin pian. Voimme toki käyttää tulevaisuudessa etä- ja hybridimahdollisuutta vaikkapa asioiden nopeuttamiseen tai kulujen säästämiseen.

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistyksen vuoden 2020 syyskokouksessa sai paikalla olla vain 10 henkilöä.

Yhdistyksen puheenjohtaja opetusneuvos Pentti Silvennoinen kokousta avaamassa.

Teksti ja kuvat: TAINA ALANKO 70

Joulu 2021

Sievi

Kirjoittamisen viehätys ohjasi lehtiavustajaksi Vanhat tapahtumat, vanhat tarinat ja ikäihmiset, jotka niistä osasivat kertoa. Näistä syntyi juttua kirjoittamisesta innostuneen Oiva Kankaanpään koneelle omaksi huviksi, kun eläkepäivinä oli aikaa.

O

lin jo koulussa kiinnostunut kirjottamisesta ja pärjäsin hyvin raittiuskirjoituskilpailuissa, sanoo Oiva. Paikallislehti Sieviläisessä Oivan kirjoitukset otettiin hyvillä mielin vastaan. Lukijat pitivät Oivan aiheista ja ihmisläheisestä tavasta kirjoittaa.

Niiden myötä Oivalle soitettiin Sieviläisestä ensim-

mäinen pyyntö juttukeikasta vasta valmistuneen navetan avajaisiin. Tuskin oli navettajuttu valmistunut, kun Sieviläisen päätoimittaja jo kysyi, ryhtyisikö Oiva paikallislehden vakituiseksi avustajaksi. Hän lupautui avustajan pestiin mielellään. Tuosta lupauksesta on kulunut noin kymmenen vuotta. Tuona aikana on Sieviläiseen syntynyt juttuja keskimäärin pari viikossa, usein enemmänkin.

– Yleensä toimituksesta ilmoitetaan jutun aihe, mutta omiakin ideoita saisi toteuttaa, jos ehtisi.

Kalenteri täyttyy juttukeikoista, ja haastattelut tallennetaan pieneen nauhuriin. Työläin osuus odottaa tämän jälkeen kotona, kun keskustelut ja tunnelmat puretaan tietokoneelle muille luettavaksi ja koettavaksi.

SATAVUOTIAS ON JÄÄNYT MIELEEN Paikallislehden avustajan tehtävä toi mielenkiintoisen eläkepäivien sisällön maanviljelyn ja putkifirmojen keikkatyön jatkeeksi.

– Parasta on haastateltavien kohtaaminen. Toimittajan työssä tulee vastaan monia mielenkiintoisia tilanteita, mihin muuten ei pääsisi.

Mieleenpainuvimpana Oiva Kankaanpää pitää Martta Kallion 100-vuotishaastattelua. Sellaisia tulee harvoin vastaan.

– Myös Kalajoen metsäpaloalueelle pelastuslaitoksen järjestämä retki oli erittäin mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen.

KOTIRINTAMAN TARINOITA ARKISTOON

Oiva ja kalenteri: Oiva Kankaanpään juttukeikat ovat osuneet kalenteriin aina oikealle päivälle ja oikeaan kellonaikaan.

Sota-ajan tapahtumat ja tilanteet kiinnostavat Oiva Kankaanpäätä erityisesti. Sen vuoksi oli erittäin mieluista kirjoittaa Keski-Pohjanmaan Tammenlehvän Perinneliiton pyynnöstä haastatteluja kotirintaman naisista. Haastattelut on tallennettu perinnearkistoon.

Miehet ovat olleet sota-aikana tapahtumissa paljon esillä, mutta naisten työ kotirintamalla on sekin haastattelujen arvoista.

Teksti ja kuva: LIISA VESISENAHO, Sievi

Joulu 2021

71

Eläkeliiton yhdistyksessä bocciaa ja joululehteä

O

iva Kankaanpään ansiota on ollut jo pitkään, että Eläkeliiton Sievin yhdistyksen toiminta on tullut tiedoksi sekä paikallisesti Sieviläisessä että Eläkeliiton joululehdessä muuallakin Keski-Pohjanmaalla. Oiva kameroineen on yhdistyksen tapahtumissa tuttu näky, jota on tiedetty odottaa.

Mutta muuhunkin hän on ehtinyt. Takana on muun muassa neljä vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.

Muutama vuosi sitten yhdistykseen virisi bocciainnostus, joka vei Oiva Kankaanpään ja vaimonsa Marja-Leenan mukanaan.

– Porukka hitsautuu yhteen pelissä ja leikinlaskussa.

Pelipäivää odottaa aina, kuvailee Oiva lajia.

– Ja harjoittelussa kehittyy, kertoo Marja-Leena kokemuksesta innostuneena.

EL Sievin yhdistyksen naiset voittivat melko alkuvaiheessa piirin bocciakisassa hopeaa. Mikäs onkaan sen parempi houkutin jatkaa harrastusta. Kulta jäi vielä saamatta.

Boccia tuli Sievissä tutuksi Keski-Pohjanmaan piirin kautta urheiluhallilla järjestetyn esittelyn myötä. Pallot hankittiin välittömästi ja aloitettiin viikottaiset pelit.

Oiva toimii Sievin yhdistyksen bocciavastaavana. Hän huolehtii, että ovet ovat auki tulijoille ja että kenttä on merkitty valmiiksi.

Kahden tunnin bocciaturnaus on kerran viikossa nuorisotila Miitissä. Pelaajia on mukana kymmenkunta. Kun kolmen hengen vaihtuvat joukkueet pelaavat toisiaan vastaan, muut hoitavat tuomaroinnin ja pelijärjestelyt. Näin kaikille on hommaa vuorollaan.

Oiva ja Marja-Leena Kankaanpää odottavat muiden lajista innostuneiden tavoin koronarajoitusten poistumista ja bocciaharjoitusten jatkumista.

Teksti ja kuvat: LIISA VESISENAHO, Sievi

Mittaus pelikentällä: Kenen pallo on lähimpänä keskuspalloa? Loppumittauksessa on oltava tarkkana.

72

Pehmeillä bocciapalloilla voi antaa heittonäytöksen vaikka olohuoneen lattialla. Oiva ja Marja-Leena esittelevät eri heittotyylejä tottuneesti.

Joulu 2021

Kauko Holsti in memoriam Elokuun alkupuolella tuli tieto, että Kauko Holsti oli kuollut äkillisesti kotonaan Sievissä. Kauko oli kuollessaan 85 vuoden ikäinen. Lähimpinä suremaan jäivät vaimo Raili, sekä pojat Jouni ja Tapani perheineen sekä runsas ystävien joukko.

K

auko viljeli kotitilaansa yhdessä vaimonsa ja Kalevi-veljen kanssa aina eläkeikään saakka, jolloin sukupolven vaihdoksen myötä Jouni otti tilan hoidon vastuulleen.

Kauko oli puhelias ja ulospäin suuntautunut ihminen, joten hänellä oli paljon ystäviä ja tuttavia. Eläkeliitto Sievin yhdistyksessä hän toimi sihteerinä vuosina 1991-2003. Monet vuodet hän oli myös joululehden toimikunnassa mukana.

Vapaaehtoistyö monessa eri muodossa oli Kaukon sydäntä lähellä. Hän kuului muun muassa "kynkkärinkiin", joka ulkoilutti joka tiistai vanhainkodin alueella asuvia vanhuksia.

"Rinki" oli toiminut jo ainakin kolme vuotta, kun Kauko sanoi olleensa mukana joka ainoa kerta. Sekin hatunnoston arvoinen suoritus, koska Kaukon omakin liikkuminen jalan takia alkoi olla vaikeaa.

Harrastuksia Kaukolla riitti. Matkailu oli eräs sellainen. Matkoillaan hän kävi joka ainoassa Euroopan valtiossa ja li-

Kauko Holsti jututtamassa vanhuksia Louetin leirikeskuksessa.

säksi muutamalla kaukomatkalla. Wikipedian mukaan Eurooppaan kuuluu 51 valtiota.

Numismaatikkona Kauko oli myös tunnettu. Hän keräsi monen vuosikymmenen aikana erittäin kattavan ja arvokkaan rahakokoelman.

Läheinen harrastus oli myös kirjoittaminen. Usean vuoden ajan hän kirjoitti pakinoita paikallislehti Sieviläiseen nimimerkillä "Tiuhtias". Kaukon jälkeensä jättämä kirjallinen

materiaali olisi varmasti tutkimisen arvoinen. Sanoin hänelle kerran, että kirjoituksistaan saisi helposti romaanin aikaiseksi, johon Kauko vastasi: "Vaikka kaksi kirjaa".

Urheilu, josta erityisesti pesäpallo ja myöhemmin myös futsal, kiinnostivat Kaukoa loppuun saakka. Hän oli Sievin urheilukentällä tuttu näky – pelattiin siellä sitten miesten, naisten tai nuorten pesispelejä. Kauko itse pelasi pesäpalloa Sievin Sisun kovassa pesäpallojoukkueessa 50-60-luvuilla, missä hänet tunnettiin hyvänä ja juonikkaana lukkarina.

OIVA KANKAANPÄÄ Sievi Sievin Sisun pesäpallojoukkue vuonna 1961.

Kauko takarivissä neljäs vasemmalta.

Joulu 2021

73

Eläkkeellä – uusi jakso elämässä

S

ievin seurakunnan kappalaisen virasta vuosi sitten eläkkeelle jäänyt, Toholammilla asuva Tapani Kirsilä myöntää, että onhan uuteen elämänvaiheeseen siirtymisessä ollut jonkin verran totuttelua.

Jotkut pelkäävät eläkkeelle jäämistä ja kokevat tarpeettomuuden tunnetta, sanoo Kirsilä.

Oma kokemukseni on, että tämä on rikasta aikaa.

Uskoisin, että kaikille tulee alussa jonkinlainen tyhjiö, kun ei aamulla tarvitsekaan lähteä.

Mutta uuteen elämänjaksoon löytyy ennen pitkää uusi rytmi ja sisältö.

Kalenterityöläisen tiivis aikataulu väljenee ja voi itse päättää, mitä milloinkin haluaa tehdä. Ja sekin on tärkeää, että osaa joskus olla jouten.

Pappi on kuitenkin aina pappi.

– Pyyntöjä palvelutehtäviin on tullut niin paljon, että päivät olisivat täyttyneet kuin virka-aikana. Kohtuullisesti olen voinut palvella, mutta pakko on ollut karsiakin. Kristillisyyden luottamustehtävissä olen mukana, kun siihen on pyydetty, ja vaikka niissä on vastuuta, ne myös antavat paljon ja rakentavat omaa uskonelämää.

Eläkkeellä ollessa aika kuluu paljon nopeammin kuin työaikana.

– Eräs tuttuni kuvaili tilannetta, että aina on perjantai.

Ja se pitää paikkansa.

Eläkeajan sisällön suuri rakentaja on terveys.

– Sairaudet, krempat ja kivut rajaavat sitä, miten voi

Metsurin työt rentouttavat ensimmäisen eläkevuoden viettänyttä Tapani Kirsilää.

Kuva: Pirkko Kirsilä

toimia ja harrastaa. Mutta kaikille toivottavasti löytyy sopivia aktiviteetteja.

Ne ovat tärkeitä, ettei eläkeläinen käperry vain sairauden ja kivun ympärille, vaikka niitäkin tulisi. Se masentaa helposti.

AIKAA UUSILLE ASIOILLE Yksi odotus eläkepäiville oli se, että on enemmän aikaa puolisolle, lapsille ja lastenlapsille. Perheen ja jälkipolven arvo vain korostuu eläkepäivillä.

– Etukäteen me suunnittelimme yhdessä matkustelemista. Korona muutti suunnitelmamme. Olemme kuitenkin jonkin verran matkustelleet kotimaassa mahdollisuuksien mukaan ja lasten luona Etelä-Suomessa. Mutta ehkäpä matkustelunkin aika vielä tulee.

Eläkeajan vapaus on virittänyt uudelleen musiikkiharrastuksen uusin kappalein.

– Purin aikanaan lapsen menettämisen surua musiikkiin ja sävelsin silloin kasetillisen orkesterimusiikkia. Nyt on vuorossa uudet sävelet. Katsotaan, mitä siitä syntyy.

Tapani Kirsilä tunnetaan elämänläheisistä, syvällisistä runoista. Niitä on syntynyt ainakin yhden kirjan verran.

Ystävien kannustamana hän on miettinyt runojen kokoamista kirjaksi. Jospa sekin syntyisi nyt, kun on aikaa.

KUNTOILU KANNATTAA AINA

Palvelukutsuja on ensimmäisen eläkevuoden aikana tullut Tapani Kirsilälle myös Sievin kirkkoon. Kuva: Liisa Vesisenaho

74

Jokainen päivä on lahja, mutta erityisen kiitollinen pitää olla, jos saa siirtyä eläkkeelle kohtuullisen terveenä. Tapani Kirsilä pitää tärkeänä myös sitä, että eläkkeellä ollessa vaalitaan terveyttä.

– Liike on lääke, kannattaa hän vanhaa ohjetta.

– Myös lihaskuntoa on hyvä pitää yllä kullekin sopivilla tavoilla.

Tapani Kirsilän lempipuuhiin kuuluvat myös eläkkeellä metsätyöt.

– Metsässä mieli lepää.

Samalla tulee hyötyliikuntaakin. Sen lisäksi juoksu ja rullaluistelu jatkuvat eläkepäivien harrastuksena.

Oltiinpa eläkkeellä tai työelämässä, jokaisesta uudesta, lahjaksi annetusta päivästä pitäisi nauttia ja olla entistä kiitollisempi. Kaikilla eletyillä päivillä on tarkoitus.

LIISA VESISENAHO, Sievi Joulu 2021

Lapsuuden joulu

Kirkkopyhiä alueittain

On joulun aika ja kynttilät syttyy, ne pienenkin pirtin kirkkaaksi saa.

Vaan kauneimman loiston ne haudoille luo, missä muistotkin siirtyvät vuosien taa lapsuusjouluun.

Kodin lämmön muistan silloin jouluvirteen kun yhdyttiin.

Voin vieläkin nähdä äitini silmät, kun hellästi katseensa meihin hän loi leivän siunaten lapsilleen taittoi.

Isän jäljessä kuljimme talviseen metsään me pienimmät hangessa kompastellen.

Vaan aamu tuo kuulas se unohdu ei, isä kuusen kun kaatoi ja pirttiin sen vei lapsuusjouluun.

Seimen lapsen tähti loisti kiitosvirteen kun yhdyttiin, nyt kalmiston katveeseen kynttilät kannan, ja muistot nuo kutsuvat hiljentymään tänä vuonnakin lapsuuden jouluun.

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri on jaettu kolmeen alueeseen kunnittain. Piirin kiertävät tapahtumat toteutetaan vuorollaan eri alueilla ja eri yhdistyksissä. Kirkkopyhä on yksi alueellinen tapahtuma ja viimeksi se vietettiin kolmosalueella Lestijärvellä syyskuussa.

– Väkeä kokoavat kirkkopyhät ovat erittäin tärkeitä. Erilaisessa toiminnassa mukana olevissa ihmisissä on paljon kristillisesti ajattelevia. Kirkkopyhissä ovat esillä elämän tärkeimmät asiat, pohtii eläkkeellä oleva, entinen Sievin kappalainen Tapani Kirsilä järjestöjen kirkkopyhien merkitystä.

Seurakunnat ovat muutenkin yhteistyökumppaneita Eläkeliiton yhdistysten toiminnassa. Useat yhdistykset muun muassa avustavat jumalanpal-

TAPANI KIRSILÄ , Sievi

Lestijärven kirkko. Kuva seurakunnan nettisivuilta.

veluksissa ja päivystävät vuorollaan tiekirkoissa kesäisin.

Seurakuntien tiloja saadaan usein käyttöön Eläkeliiton yhdistysten kokoontumisiin. Keski-Pohjanmaan piirin joululehdessa on aina papin tervehdys jostain seurakunnasta. Sekin vuorollaan.

LIISA VESISENAHO Sievi

Mummusta on moneksi Mummu, paalataan nyt, ohjeistaa Tero 4 vuotta Merjamummua. Meneillään on paalausleikki Sievissä Kuusisaaressa. Loppukesän pitkiä heiniä kierretään Teron ohjeiden mukaan paalimaisiksi solmuiksi. Tero itseoikeutettuna leikkitraktorikuskina käy ajamassa paalit traktorin etukuormaajalla omaan varastoonsa.

M Teron tarkoilla ohjeilla mummu – Merja Ruuttula – osaa toimia oikein solmupaalien varastoinnissa.

Joulu 2021

erja Ruuttula viettää Teron ja pikkuveli Jeren kanssa pari tuntia aamu- ja iltapäivällä mummuapuna kotitilaa asuvan Antin ja vaimonsa Tanjan perheessä.

Ulkoilu on hyväksi niin lapsille kuin mummullekin. Leikeissä toistetaan 75

maatilan arkea vuodenaikojen mukaan. Ympärillä oleva luonto ja metsä opettavat samalla lapsille luontoja ympäristöasioita luomumenetelmällä, mikä on mummun mielestä tärkeää. Tarvitaan vain sään ja vuodenaikojen mukaan valittavat ulkoiluvaatteet. Niitä on onneksi nykyisin saatavilla niin pienille kuin isoillekin.

Mummun lastenhoitoapu on ollut läsnä Teron ensimmäisistä pihakävelyistä alkaen – ja sitäkin ennen, aina tarvittaessa.

– Maatalousyhteisössä mummuapu on kuulunut perheiden elämään. Fanni-mummu hoiti meidän perheen neljää lasta tilan töiden aikoihin ja nyt on meidän vuoro. Kohta joukon jatkoksi saadaan vielä pikkusisko Essikin.

Lasten kanssa vietetty aika ei tunnu mummusta työltä. Se on hyvää vastapainoa muulle arjelle. Suhde lastenlasten kanssa muodostuu siinä samalla erityiseksi.

Lähiluonto opettaa Terolle ja Jerelle ympäristöoppia käytännössä. Merja-mummun opastuksella löytyvät mustikat ja muut marjat ajallaan.

ULOS JA LENKILLE Vaikka Merja Ruuttula rientää lähes päivittäin muutaman sadan metrin päähän poikien kotipihalle ulkoleikkeihin, muutakin on mummulla mielessä. Liikunta on kuulunut hänen harrastuksiinsa aina.

– Maatilan työt ovat raskaita.

Omien lasten ollessa pieniä huomasi, että omasta kunnosta on pakko pitää huolta.

Talvella laitetaan sukset kuntoon ja lähdetään ladulle. Hiihto oli nuorena kilpalajinakin. Kuntosali, lenkkeily ja kahvakuula pitävät mummujen ja pappojen kuntoa yllä kaikkina vuodenaikoina. Greengardikin on taskussa, mutta aktiivigolffaus on toistaiseksi jäänyt Teijo-puolison vastuulle.

YHTEISET ASIAT Vastuuntunto ja halu vaikuttaa rohkaisivat edellisellä kaudella yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen Merja Ruuttulan valtuustoehdokkaaksi Keskustan listalle. Muutkin olivat panneet vastuuntunnon merkille, ja valtuustopaikka tuli sekä kunnanhallituksen jäsenyys. Ja sitä myötä monta muutakin paikkaa.

Tero on joutunut joskus toteamaan: – Ei mummu nyt voi meitä hoitaa, kun sillä on kokouksia.

– Mummuikäiseksi ehtiessä näke76

Hiihtokilpailuista jäseneksi Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen seuraavana talvena Merja Ruuttulaa pyydettiin Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin hiihtokilpailuihin Sievin yhdistyksen viestijoukkueeseen.

Hauskaa oli, vaikka tulokset ovat jo unohtuneet.

– Silloin liityin myös Sievin yhdistyksen jäseneksi. Taisin olla silloin viidenkymmenen neljän.

Jäsenyys on jatkunut, mutta oma osallistuminen yhdistyksen toimintaan on ollut satunnaista.

mys yhteiskunnasta on laajentunut.

Ymmärtää lapsiperhearkea eri sukupolvien kautta. Ymmmärtää vanhusten hoitoa ja ongelmia omien vanhempien hoidosta. Tietää myös opiskelujen ongelmat omien lasten kautta. Tietää senkin, että seuraava sukupolvi kyseenalaistaa herkästi omat näkemykset. Kehittämistä ja kehittymistä.

Edellinen valtuustokausi oli työntäyteinen, mutta mielenkiintoinen.

Isoja asioita oli päätettävänä. Eikä juuri alkamassa olevakaan näytä sen hiljaisemmalta.

Joulu 2021

– Muutamalla uimahallireissulla olemme olleet mukana, samoin kuntosalivuoroilla ja jollain sokkomatkalla. Kaikkeen ei kuitenkaan ehdi.

Ruuttula on kyllä pannut merkille Sievin yhdistyksen aktiivisuuden – jumpat, kulttuurimatkat ja muut - ja kertoo arvostavansa yhdistyksen toimintaa.

Jokainen järjestetty tapahtuma on juuri se odotettu jollekin. Tuttujen tapaaminen jo tekee niistä tärkeitä.

Muu anti on sitten kaupan päälle.

Merja Ruuttula ihmettelee, mistä johtuu kunnallisvaalien alhainen äänestysprosentti Sievissä. Miten kuntalaisia ei kiinnosta heidänkin asioistaan päättäminen? Ja miten valtuustoon tuli ylipäätään valituksi vain kolme naista, vaikka ehdokkaita oli paljon.

– Siinä mentiin parikymmentä vuotta taaksepäin.

Yhteiskunnallista tehtävää siis riittää mummullekin – lastenhoidon ja liikunnan ohella.

Teksti ja kuvat: LIISA VESISENAHO, Sievi

SIEVIN KUNTA Annen Hiuskulma Kauneuskeskus Aurora Kantolantie 8, 85410 SIEVI

Puh. 08 482 166

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

MAASYDÄNJÄRVEN MATKAILUALUE maasydan@urjanlinna.fi

Koneyhtymä

KÄNSÄLÄ OY Sievinmäentie 183 Markkula p. 0400 266 141, 0400 889 507

ISOKUMMUN LAMMASTILA Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummun.com

MUKAVAA MUSIIKKIA – ILOISIA IHMISIÄ

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

Puh. 044 274 8649 Säilynmäentie 47, 85470 Kiiskilampi, Sievi alangonluomu@gmail.com

Maansiirtourakointi ja haketukset

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

Metsätietoa verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva metsäpuhelin 08-420 047

Metsänomistajat PYHÄ-KALA

Sievin Vesiosuuskunta Vahtolantie 5, 85410 SIEVI Puh. 480 029 Päivystys työajan jälkeen 0440 766 287

Pelti ja rakennus MUHOLA OY Rakennuspeltityöt kattavasti - asennus Mekaniikkatie 14, 85410 SIEVI - myynti

SIEVI | Haikolantie 20 | Puh. 08-4815200 YLIVIESKA | Juurikoskenkatu 6 | Puh. 08-4105200 OULAINEN | Keskuskatu 3 | Puh. 08-4105220

Puh. (08) 480 002, 0400 281 427,

Mutti

SUOMEN SIEVIN KYLÄKAUPPA

Avoinna Ma-Pe 7–21 La 8–21 Su 11–21

P. 08 480 046 • Haikolantie 18, 85410 Sievi • piritta.martinmaki@k-market.com Joulu 2021

77

SÄHKÖURAKOINTI

KOTILAINEN OY

LVIS • KODINKONEET • • ILMALÄMPÖPUMPUT • AURINKOSÄHKÖ

SIEVI • Puh. 08 481 230

Kiinteistöhuolto Viljamaa Ay

Kansainvälinen valmistuskumppani ja Yritystie 6 Liikenne Sievi, eläkeliiton joululehti: 114 x 60 pmm järjestelmätoimittaja 85410Huovari: SIEVI www.scanfil.com Puh. (08) 488 2111 Fax (08) 482 037

0400 337 213

TILAUSAJOT

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky Puh. 08-480 048 0400 686 148

P. 08 3110 388 Logoehdotus 1

• Yritys- ja kokousmatkat • Virkistysretket • Pelimatkat • Teemaretket • Lomamatkat

asiakaspalvelu@liikennehuovari.fi

Laukut, vaatteet & asusteet

KONEKORJAUS H. PETÄJISTÖ Kengät

Kantolantie 8, Sievi Ma-Pe 9-17, La 10-14 www.sievishop.fi

Puh. 041 433 4821

Sievin LVI- ja Rakennuspalvelu Oy •

045 170 8484 Ylivieskantie 177, Sievi

Uudis- ja saneerauskohteet

• LVI-tarvikemyynti

LVI p. 050 5910 286 Rakennus p. 040 910 4657 Suunnittelu p. 050 342 0452

S I E V I N Laatta-Asennus Aholanperäntie 40, Sievi Puh. 044 5166 442

SOMERO-TRADING OY

78

Joulu 2021

Toholampi

45 vuotta eläkeliittolaisuutta

Kehitystä yhteiskunnan mukana

E

läkeliiton Toholammin yhdistys on toiminut 45 vuotta. Tämä oli aikaa, jolloin taloudellinen kehitys alkoi viedä elintasoa eteenpäin. Meille syntyi paljon yritystoimintaa elävöittämään kotikuntamme toimintaa antaen toimeentuloa paikkakunnalle jäävälle väestölle.

Maatalous kehittyi ja navettatöitä helpotettiin putkilypsykoneiden yleistyessä. Nautakarjan rehuntuotanto teki aimo harppauksen kelasilppurien myötä, ne tulivat tehostamaan nurmenkorjuuta. Muuttoliike edellisellä vuosikymmenellä oli vienyt nuoria työn perässä muualle Suomeen ja lähdettiinpä myös Ruot-

siin saakka.

Suomeen luotiin työeläkejärjestelmä 60-luvulla ja sukupolvenvaihdoseläke maatilojen sukupolvenvaihdosta vauhdittamaan vuoden 1974 alussa. Toholampi elää vahvasti maataloudesta, ja tähän aikaan siirtyi paljon viljelijöitä eläkkeelle, jopa ennen 60. ikävuotta. Tämä väestö oli tehnyt fyysistä työtä koko elämänsä ajan ja ollut valmiudessa nykytermein 24/7.

He olivat oppineet toimimaan ja tekemään asioita yhdessä. Nuoruudessa oli oltu mukana järjestötyössä.

He olivat ns. nuoriso- ja urheiluseuran kasvatteja: oli harrastettu näytelmä- , urheilu- ja opintokerhoissa toimien. Nyt oltiin vähän helpommal-

la ja saatiin omaa rahaakin eläkkeen muodossa.

Tähän aikaan lähdettiin perustamaan eri paikkakunnille Eläkeliiton yhdistyksiä. Eläkeliiton Toholammin yhdistys perustettiin 1975, ja jäseniksi liityttiin entiseen työuraan katsomatta. Toiminta oli monipuolista sen ajan tarpeiden mukaan. Innokkaita oli tarjolla kaikkiin tehtäviin.

Koskelanmäen kerhohuoneella alkoi vat kahvitilaisuudet tärkeänä runkona muulle toiminalle. Tämä päättyi viime keväänä, kun Toholammin kunnan omistama rakennus sai purkutuomion.

Alkuajan toiminnassa olivat tärkeitä erilaiset retket ja matkat. Tehtiin

Kuva: Piirin kunniapuheenjohtaja Matti Koskelan kotialbumi

Joulu 2021

79

matkoja eri paikkakunnille ja jopa muutaman päivänkin retkiä vähän kauemmaksikin. Tämä oli aikaa jolloin matkailu alkoi saada suosiota myös maaseudulla asuvien ihmisten keskuudessa. Lähdettiin matkaan linja-autolla yhdessä matkanjohtaja mukana. Hotelliyöpymiset oli varattu, ja matkalla oli tutustumiskohteita, joita järjestettiin matkailijoiden nähtäviksi ja koettaviksi. Erilaiset juhlatilaisuudet ja teatteriesitykset olivat matkojen pääkohteita. Piirin kunniapuheenjohtaja Matti Koskela kertoi: ”Lähdettiin joskus kolmella linja-autolla matkaan, ja kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan”.

Innokkuutta edustaa toholampilaisten osallistuminen EL:n KeskiPohjanmaan piirin kuorossa, jossa parhaimmillaan oli 36 laulajaa, 22 naista ja 14 miestä. Monta lähtöä oli harjoituksiin ja esiintymisiin, kun osallistujia oli usean yhdistyksen alueelta. Kanttorimme Antti Haapanie-

mi toimi yhtenä johtajana.

Mittava yhteishanke oli Kallisen majan rakentaminen Purontakaseen, Lestijoen varteen. Hanke yhdisti alueen eläkeläisiä, sillä mukana yhteistyössä oli eri alojen osaajia.

Tästä tuli keskeinen kohtaamispaikka erilaisille tapahtumille ja tilaisuuksille kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Omakohtaisena kokemuksena oli, kun vein naapurissa asuvia appivanhempia ja heidän ystäviään sinne useita kertoja. Ajan myötä toiminta Kallisen majalla on hiipunut.

Nyt se on vuokralla, mutta kiinteistön kulut rasittaa yhdistyksen taloutta.

Nykyisin tärkeä toimintamuoto on ollut teatterimatkat, jotka jouduimme laittamaan tauolle koronan vuoksi. Samoin covid-19 lopetti kahvitilaisuudet, nettitreffit ja yhteiset lounastapaamiset, joista katosi osallistujat. Muutama ulkoilmatilaisuus sai osallistujia liikkeelle, mutta

nykytilanne rajoitti monen osallistumista. Olemme toiminnan kannalta uudessa ajassa.

Tämä järjestö antaa rajattomat mahdollisuudet yhdessä tekemiselle. Nykyinen hallitus edustaa hyvin paikkakunnan eläkeläisiä. Toivomme kuitenkin lisää aktiivisia henkilöitä mukaan. Valmiina on hyvät raamit rakentaa toimintaa ja kehittää sitä vastaamaan tämän päivän haasteisiin matalalla kynnyksellä. Tämä on matalan kynnyksen toimintaa. Voimme järjestää yhdessä hyviä kohtaamisen hetkiä parantamaan ihan tavallista arkea. Eläkeliiton Toholammin yhdistys on jäsenten yhdistys, jossa kaikki voivat osallistua. Näin voimme pitää sen elävänä kokoontumispaikkana korvaamaan työelämältä jäänyttä aikaa.

ANNELI JÄRVENOJA Eläkeliiton Toholammin yhdistyksen puheenjohtaja

Vaunusta autoksi Autiotalon uumenista löytyi kirja nimeltä Automobiilioppi.

Sen jäljet johtavat tädin miehen autoiluun ja 1930-luvulle.

Kirjan lukeminen on jo vuosia sitten herättänyt hilpeyttä, kun kehitys on ajanut oppien ohi. Tässä poimintoja kirjasta liki sadan vuoden takaa:

Auton ohjauksesta Autoa ohjaamaan ei opi lukemalla, vaan käytännöllisellä harjoittelemisella. Autonohjaajalla on paikalla istuessaan useita laitteita, jotka kaikki ovat mahdollisimman mukavasti käsiteltävissä. Nämä laitteet ovat joko käsin tai jaloin hoidettavia. Ensin mainittuja ovat ohjausratas, jota vääntämällä oikealle päin vaunu kääntyy oikealle, ja päinvastoin - sen sisällä sytytyksen ja kaasumäärän säätövivut sekä ohjaustangon vieressä alempana 80

ilmansäätäjä. Sitä paitsi on käsin hoidettava vaihdelaatikkoon kohdistuva viputanko ja käsijarrun tanko, joka on kiinnitetty vaunun lattiaan. Jaloin hoidettava on lattian etualalla vinossa asennossa vasemmalla oleva kytkimen poljin ja sen vieressä oikealla jalkajarrun poljin. Näiden läheisyydessä oikealla on moottori-imujohdon kuristusläppään kohdistuva vipuvarsi, ns. jalkakaasu. Vähän ylempänä on nykyaikaisissa vaunuissa vielä jaloin poljettavissa käyntiinpanomoottorin nappula, jonka päähän polkemalla moottorin käyttöhammaspyörä siirtyy vauhtipyörän hampaiden kohdalle.

Jarrutus Jarruja on totuttava käyttämään mahdollisimman vähän. Yleisesti tunnettua on, että se, joka jarruttaa paljon, ajaa huonosti. Jos ajossa huomaa vaaran tai esteen, niin voi koneen saada menettämään vauhtia ilman jarrutustakin. Kun auton vauhti jarrutettaessa äkkiä pysäytetään, niin Joulu 2021

koskee se kovasti koneistoon. Mutta vielä vaarallisempi kuin koneistolle, on äkkinäinen jarrutus kumirenkaille. Jarruttaminen käyrää ajettaessa voi olla sangen vaarallista, sillä vaunu voi tällöin helposti luiskahtaa syrjään ja kaatua ojaan.

Käyräin ajo Käyrässä on aina ajettava suurella varovaisuudella. Sellaisissa käyrissä, joiden koko mittaa ei voi nähdä, on usein tavaton vaara tarjona sekä vastaantulijalle että itselle, ellei ajoa suoriteta sääntöjen mukaan. Käyrässä, kuten suorallakin tiellä, on aina ajettava tien oikeaa syrjää. Jos käyrän muoto on sellainen, että vaunu ei tahdo oikealla syrjällä pysyä, on ehdottomasti vauhtia hiljennettävä, eikä mentävä kielletylle alueelle, sillä jos tien mutkasta tulevat vastaan jotkin toiset ajoneuvot, niin on onnettomuus valmis.

Automobiilioppi, Y. Talvitie Tekn. Tohtori 1928

OMA AUTOILU Oma kiinnostus autoihin alkoi 1950-luvulla, ja pääsihän sitä metsätiellä hiukan kokeilemaankin. Piikkinokka Mossesta sanottiin, että se on kapeampi malli tiheämpiin metsiin.

Ja kyllähän se kapea ja kiikkerä olikin.

Edellä kerrotusta olivat vivut vähentyneet, mutta jäljellä oli se käyntiinpanomoottorin nappula lattiassa.

Kolme vaihdetta ja ykkönen välikaasulla kytkettävä. Hevosvoimia 26 ja sivuventtiilimoottori, joka tiesi sitä, että venttiiliremontti tehtiin 10 000 km välein. Lämmityslaitetta ei ollut ja se taas tiesi sitä, että syksykylmillä nuori mies joutui tentturätillä pyyhkimään tuulilasia niin näkyvyys säilyi. Tuulilasin pyyhkijät toimivat alipaineella ja kun kaasua painoi, oli niiden meno välillä villiä.

Talvella ei ajettu ja akku oli ilmeisesti kallis, kun se lähetettiin linja autossa tädin miehen ”akkuhotelliin” Kälviälle. Olihan se ilon päivä, kun karja pomppi pihalla ja akku palasi paikoilleen. Työkaluvarustus veisi kyllä nykyautoilijalta yöunet. Niihin kuului nimittäin vasara, rengasraudat, käteen huonosti sopivat jakari ja käsityökalut ja sokerina pohjalla överhaalarit. Ne olivat niin paksut ja jäykät, että pysyivät pystyssä vaikkei ketään sisällä ollutkaan. Monesti ei niitä nähty kenenkään päällä, joskus ne puettiin ylle naveta kusisäiliön tyhjennyksen aikana. Piikinokka Mosse oli sodanjälkeinen kopio Opelista ja jäi aika pian vain itänaapuri n harmiksi.

Seuraava Mosse 60-luvulla oli jo tehnyt harppauksen eteenpäin ja oli pikkuveljeään vakaampi ja luotetta-

vampi kulkija, harmiksi koitui vain viiden vuoden jälkeen reikä lokasuojassa. Seuraavaksi meillä kävi auto, jonka juuret olivat Välimeren rannalla. Se osoittautui Mosseakin työläämmäksi kumppaniksi, eli paljon parjattu Mosse oli jopa mainettaan parempi.

Seuraava oli jaappanilainen isän nimityksen mukaan ja se tuli meille 60-luvun puolivälissä. Sehän oli Sinilintu, jonka hienostunutta käyntiääntä muistelevat vielä sen silloin kuulleet.

Seuraavalla vuosikymmenellä, kun auto oli aivan omituinen, mentiin Minin kautta takaisin Japaniin ja sitten niitä on riittänyt meidän perheessä. Välillä on kokeiltu muitakin, mutta aina palattu, ja kahta ei ole tarvinnut vaihtaa.

NYKYAUTOILU Nykyautoilua voi luonnehtia yhdellä sanalla, eli se on helppoa. On automaattivaihteet ja etäisyyttä edellä menevään pitävää vakionopeuden säätäjää ja jarruttavaa automatiikkaa.

On hallintaa ja jarrutusta korjaamassa kuljettajan virheitäkin. Kun edellä ajavalla on sama osoite, jää vain ohjaaminen ja senkin voi jättää kaistaviivojen hoidettavaksi.

Kielteisenä on tullut se runsas elektroniikan hallinta, jota alkaa olla jo ikäihmisen mielestä liikaa.

On näyttöjä, joita ei vuosienkaan jälkeen ole vielä avattu. On tiiliskiven kokoinen ohjekirja, josta asioiden löytämiseen on pitänyt tehdä pienempi pikaopas. Katkaisijoita on kaiken varalta eikä kaikkia ole vielä uskaltanut kokeillakaan. Nuoremmille

se on varmasti helpompaa. Vanhemmille jää auto ja varsinkin automerkki vaihtamatta, kun ei jaksa enää ryhtyä uutta tiiliskiveä tutkimaan.

TULEVAISUUS? Uusien autojen kohdalla puhutaan voimalinjasta. Lähes kaikki merkit lykkäävät uutta voimalinjaa markkinoille. Mielestäni kukaan ei tällä hetkellä tiedä, mikä on tulevaisuuden voimalinja.

Onko jo hukattu kehityskelpoisia vaihtoehtoja ja lähdetty liian nopeasti liivit leveällä uusien tuulien vietäväksi? Nyt pitäisi löytää se iso kuva, jottei käy niin, että me auton käyttäjät testaamme ja maksamme sen tulevaisuuden voimalinjan valinnan. Liki vuosisadan kestänyt autoilu ja automobiili tuskin häviävät minnekään.

Autotallin muuttuessa saunakamariksi oli itsestään selvää että piikkinokka Mossen kuva kuuluu vanhan kotinsa seinälle.

Teksti ja kuva: JUKKA SALO, Toholampi

Toholammin Koulusoittokunnan menestyksekäs ja värikäs matka

J

ohdin Toholammin Koulusoittokuntaa 40 vuotta. Tuona aikana teimme seitsemän ulkomaanmatkaa. Kaikki olivat onnistuneita ja hyvin erilaisia. Itselleni merkittävimmäksi nousee matka Itä-Saksaan Rostockin festivaaleille 1988. Orkesteri eli tuolloin tasol-

lisesti parasta aikaansa, ja tapahtumalla oli suuret kansainväliset puitteet. Soittajavahvuutemme matkalla oli 40 ja muuta seuruetta seitsemän.

Ossi Hjelmroos ajoi, Kaija Jalander oli matkanjohtaja-tulkki ja Liisa Tervala piti seuruetta terveenä. Reitti kulki Turun, Tukholman, Malmön ja Joulu 2021

Trelleborgin kautta Rostockiin. Toholampilaisten liikkeiden mittavat eväät hupenivat nopeasti.

Perille saavuimme aamuyöllä ja meidät vietiin unenpöpperössä aamupalalle ruokalaan, jossa oli likakaivon haju. Tarjolla oli erilaisia leikkeleitä, joissa paljon valkoista läskiä.

81

Seurueemme ruokahalu oli siinä tilanteessa huono. Sämpylöitä ja hedelmiä toki löytyi. Sama ruokapaikka meillä oli sitten viiden päivän ajan. Majapaikaksi saimme ammattikoulun asuntolan, jossa vasta kolmantena päivänä suihkusta tuli lämmintä vettä. Paikallinen oppaamme oli frau Margit Wilkenin. Me pidimme hänestä ja hän meistä. Margit oli edellisenä vuonna luotsannut erään toisen maan orkesteria, joka oli ollut kaikkeen tyytymätön. Me olimme sopineet jo menomatkalla, että mistään emme purnaa, ja se kannatti.

Avajaisjuhlaan menimme marssien muiden orkesterien kanssa. Lähellä olevassa Warnemünden kaupungissa ja Rostockissa pidimme puolen tunnin ulkoilmakonsertit. Marssiesitys ja puolen tunnin konsertti konserttisalissa arvosteltiin. Kävimme isäntäfirman pihalla soittotervehdyksellä.

Isäntäfirma tarkoitti sitä, että jokaisen maan orkesterilla oli yksi paikallinen firma kustantamassa Rostockissa olon. Jokainen osallistuja sai myös pienen rahasumman. Halpojen hintojen takia sillä sai vaikka mitä. Maasta pois rahaa ei saanut viedä.

Kaikki 13 orkesteria soittivat arvosteltavan sisäkonsertin. Järjestykseen meitä ei pantu. Latviasta oli mukana selvä ammattiorkesteri, jonka esitys oli huikea. Meidän saamamme kritiikki Kaijan suomennoksena kuului: "Sisäkonsertissa esiintyessään teki suomalainen nuorisopuhallinorkesteri erittäin hyvän vaikutuksen. Sen yhtenäinen orkesterisointi ja tietoises-

ti harjoitetut dynaamiset kontrastit miellyttivät. Rytminen muotoilu sai kuulijan kuuntelemaan tarkkaavaisesti. Orkesterin johtaja johti hyvin, soittajat havaitsivat ja ymmärsivät hänen merkkinsä. Erikseen ansaitsee maininnan alussa soitettu orkesterin johtajan sävellys, teos, joka kaikin tavoin tulee sopimaan metodisesti suuntautuvalle nuorisopuhallinmusiikille. Painotettakoon myös, että tämä ryhmä esitti maalle tyypillisiä sävellyksiä. Pakollinen kappale esitettiin vakuuttavasti. Erittäin hyvän vaikutelman jätti jälkeensä nuori huilisti.

Puupuhaltimet ansaitsevat muutenkin erikoisen kiitoksen (erikseen oboe pakollisessa kappaleessa). Vähäiset intonaatiohorjahdukset eivät paljon vaikuttaneet hyvään kokonaiskuvaan. Osittain pasuunat painottuivat hiukan (Finlandia). Perspektiivissä voitaisiin vahvistaa bassorekisteriä.

Toivomme nuorelle orkesterille edelleen paljon menestystä. Ziegenrücker.

Tuomariston puheenjohtaja."

teki raskaimman työn. Hänellä oli suurin mahdollinen, eli B-tuuba. Sitä hän soitti sylissä pitäen olkapäiden yli kulkevien kantohihnojen varassa.

Ilmaakin tuollainen soitin vie mahdottomasti. Marssin jälkeen Kimmo istahti kadulle kaikkensa antaneena.

Fagotistimme Mari Kopsala kirjoitti SULASOL-lehteen:

Osa ohjelmaamme: Jämsä: Rytminen sarja, Tuominen: Konserttipolkka huilulle ja piccololle Hütten: Im E 991 (pakollinen), Sibelius: Finlandia. Esityksemme jälkeen keski-ikäinen mies tuli puhuttelemaan meitä.

Hän kertoi olevansa Hans Hütten, pakollisen kappaleen säveltäjä, ja oli innoissaan meidän esityksestämme.

Hyvän yhteisvalokuvan saimme hänen kanssaan.

Rauhanjuhlaan marssimme soittaen ainakin kaksi kilometriä kuumassa säässä. Kimmo Koivukoski

Trumpetistimme Petri Jämsä kirjoitti arvostellusta konsertista Keskipohjanmaahan:

Rostockissa 1988 säveltäjä Hans Hütten ja Toholammin Koulusoittokunta. Kuva: Hilkka Jämsä

82

Joulu 2021

"Musiikkiviikko huipentui suureen rauhanjuhlaan, jonne orkesterit saapuivat pitkänä kulkueena marssien läpi Rostockin. Juhla-aukio täyttyi lähes tuhatpäisestä soittajajoukosta, joka muodosti yhden suuren orkesterin.

Viisi yhteiskappaletta kaikui kansainvälisen yhteistyön tuloksena puheen, fanfaarien ja rauhanvakuutusten kehystämänä. Rauhanvakuutuksen kävi maansa puolesta esittämässä kunkin orkesterin edustaja. Ennakkoluulojen voittamisen ja suomalaisesta käytännöstä poikkeavien seikkojen hyväksymisen jälkeen matkasta tuli itse kullekin ikimuistoinen."

"Ennen esiintymisvuoroamme tunnelma takahuoneessa oli uskomattoman sähköinen. Fiilis oli sellainen, että "täältä pesee" tavanomaisesta hermoilusta huolimatta. Ja Koulusoittokunta esitti osuutensa loistavasti.

Koskaan aikaisemmin ei orkesterin yhteistyö ole toiminut niin täydellisesti. Akustiikka sopi meille varsin hyvin. Sointipuhtaus ja täsmällisyys olivat huipussaan, eikä yhtään ainutta virhettä jäänyt mieleen. Aplodien kaikuessa oli itse kullakin tippa silmässä latauksen purkautuessa." … ja koko matkasta: "Pariin päivään emme juurikaan syöneet tai nukkuneet puhumattakaan suihkussakäynnistä. Täyteen ahdettu linja-auto +30 asteen lämmössä ei ole miellyttävä paikka. Räjähdysvaara on ilmeinen. Mutta pienikin esiintyminen tai raskas konsertti, jossa paita hikoontui viimeistä saumaa myöten, laukaisi jännityksen. En ole missään tavannut ilmiötä, jossa soittaminen on se henkireikä, jonka avulla tuollaiset matkat sujuvat kitkattomasti. Jokainen soittajamme yritti aina soittaa jokaisen äänen kuin se olisi maailman tärkein."

Vapaapäivänä teimme retken Berliiniin. Saimme käydä vain Itä-Berliinin puolella. Saksan-tuntija Kaija oli oppaamme. Kävelimme Unter den Linden -katua, joka johti Berliinin muurille. Näky oli pysähdyttävä. Muurin edessä oli laaja varoalue, kuolemanalue, jossa pyssymiehet seisoivat vartiossa. Siellä täällä oli risti merkkinä paikasta, johon oli am-

muttu se, joka uskalsi yrittää muurille. Väkeä oli aika vähän ja kaikkialla pelottava hiljaisuus. Emme arvanneet, että vuonna 1961 pystytetty muuri tulisi murtumaan puolentoista vuoden kuluttua 9.11.1989.

Toholammille toimme Saksasta tuliaisina paksun pinkan nuotteja.

Niitä säveltäjät siellä auliisti kaikille orkestereille jakoivat. Saimme hy-

vää puhallinorkesterimusiikkia, jota emme suinkaan jättäneet hyllyyn pölyttymään. Toholammilla kotiintulon jälkeen meitä odotti pitäjäpäivä. Se pidettiin kunnantalolla, jonka pihalla esitimme marssiohjelmamme.

OSMO JÄMSÄ Toholampi

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen ! joulurauhaa!

Varsitie 4, 69300 Toholampi Puh. 050 3607 872 www.aspenhilldesign.com

KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

Putkityöt Auto- ja konekorjaus Metallityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen Puh. 040 840 4848, 040 840 4737, 040 510 4090/JiiPee

• Maanrakennus • Jätehuolto • Kuljetuspalvelut • Ramirent-vuokraus

HOMM A HOITU T U! Valtteri 050 324 1344

Parturi-Kampaamo

PAULA Sykäräinen Puh. 0400 264 329

Teollisuustie 3, 69300 Toholampi Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi

Reikihoito sopii kaikille

ANNELIN-REIKI

Koe hoito “Rakkauden energialla”.

Voin opettaa tämän taidon sinullekin kahden päivän kurssilla, kysy lisää!

Reiki Master Anneli Järvenoja p. 040 829 0849, www.annelinreiki.fi

SYKÄRÄINEN P. 06 8623 041

Joulu 2021

Rauhallista Joulua!

Kiinteistönhoito Erkki Jämsä

83

Palvelun verran parempaa kyytiä

HUUSKON TAKSI Sykäräinen

• Henkilöauto ja 1+8 heng. bussi inva- ja paarivarustus

Puh. 06-862 3027

Toholammin Kelloliike Ky

LUOMAN KORJAAMO KY

Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi Puh. 0400 265 992

Kosmetologi Tuu.Lii.

Egumaster Oy

044 282 4480 Tuula Liimatainen

Ari Pöntiön

VILJASIKAA Toholammilta

puh. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com

p. 0400 940 176

Sähköasennus

LVI-Kellosalo Oy Toholampi Puh. 0440 885 154

Puh. 06 885 101

LAMPINTORI Puh. 06 885 660

Pentti Ruuttula Vanhatie 270, 69300 Toholampi puh. 044 3545 880

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista!

Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Puh. 06-885 032, 0440-863 937

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

T:mi Taija Korpela • p. 044 998 1840 Herkullinen lounas arkisin klo 10-14.

Meillä pidätte onnistuneet kokoukset ja juhlat.

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

M.H Välikangas Oy Toholampi

KAIVUU ♦ MAA-AINES ♦ KULJETUS

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista!

www.maarakennusvalikangas.fi puh. 0440 885 156, 0400 265 339

Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh. 06 885 499 www.toholamminfysioterapia.fi

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) 885 007

KUKKA-HUONE puh. (06) 885 351

84

Joulu 2021

Ullava

Tapaamisia rajoitusten varjossa

Ullavassa kerätään aineistoa siirtolaisista

Y

hdistyksemme saavutti 40-vuotisrajapyykin viime vuoden keväällä. Epidemiatilanteesta johtuen jouduimme siirtämään juhlaamme puolella vuodella. Juhla onnistui viimein marraskuun lopulla, jolloin pidimme yhdistetyn 40-vuotis- ja joulujuhlan. Tuolloinkin kokoontumisrajoitukset olivat voimassa, joten alkuperäinen ohjelmasuunnitelmamme supistui reippaasti.

Toiminta on pyörinyt rajoitusten sallimissa puitteissa viimeisen vuoden ajan.

Keväällä jo innostuimme rajoitusten helpottuessa ja kokoonnuimme muutaman kerran. Jäsenistöömme kuuluu iäkästä väkeä ja ymmärrämme heidän varovaisuutensa kokoontumisten suhteen.

Toukokuun kahvitilaisuudessa Kauko Yli-Länttä informoi osallistujia laajasta kirjahankkeesta. Tarkoituksena on koota yhteen tiedot niistä ullavalaisista, jotka muuttivat Ruotsiin 60- ja 70-luvuilla. Eläkeläisinä olemme avustamassa materiaalinkeruussa teosta varten. Suurin osa paikalla olijoista kuului näihin Ruotsiin lähtijöihin. Onneksi kaikki eivät sinne jääneet, vaan heistä tuli niin sanottuja paluumuuttajia. Lähtijöitä oli niin runsaasti, että pienen kunnan asukasluvussa se näkyi ja tuntui, koska sinne lähdettiin usein perhekunnittain.

Hanke on varsin ajankohtainen, jotta voidaan säilyttää tieto uudelle sukupolvelle, joka ei enää tiedä näistä lähtijöistä. Aikaa on kulunut silti jo reilut viisikymmentä vuotta. Asia

40-vuotisjuhlaamme vietimme Ullavan seurakuntakodilla. Juhlavieraat saivat nauttia jouluaterian, jonka seurakunnan emännät valmistivat. Perinteeksi muodostunut jouluruokailu ja samalla joulujuhla tuli näin yhdistetyksi tapahtumaan. Kuva: Taina Alanko

Kauko Yli-Länttä kertomassa vireillä olevasta kirjahankkeesta. Kuva: Arja Videnoja

koskettaa tavalla tai toisella jokaista ullavalaista. Myös meitä ympäröivissä kunnissa on sama projekti käynJoulu 2021

nissä, sillä juuri näiltä alueilta lähtijöitä oli runsaasti. Näin mittavan aineiston kerääminen ei tapahdu 85

hetkessä, mutta sanonta ”hyvää kannattaa odottaa” lienee paikallaan.

Lähtö ei kaikille ollut mikään riemullinen tapahtuma. Haikeuden voi aistia huutokauppailmoituksia katsellessa. Elämän varrella hankittu irtain omaisuus myynnissä ja tuntematon edessä. Koti ja pellot näyttää kuitenkin jätetyn myymättä. Ajatuksena lienee ollut paluu kotitilalle parempien aikojen koittaessa, ja lomalle tultaessa tuttu tupa olisi vastassa.

Joukkoon mahtuu niitäkin, jotka tulivat saman tien takaisin. Koti-ikävä kasvoi ylivoimaiseksi ja oli palattava. Eikä uusi elämä Holmensilla lähtenyt kaikilla rullaamaan.

Tässä lainaus erään henkilön kokemuksesta: ”Haisi pahalle ja oli liian kuuma”.

ARJA VIDENOJA, sihteeri Ullava

Ullavan yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Arja Videnoja esitti kirjoittamansa historiikin vuosien 1980-2020 toiminnasta. Tässä siitä Arjan luvalla Taina Alangon lyhennelmä.

Kuntoliikuntaa ja tietotekniikkaa

P

erustamispäiväksi on merkitty 8.5.1980. Perustajina olivat Severi Läspä, Pentti Sillanpää, Vilho Uusi-Vähälä, Vieno Valtonen, Viljo Männistö, Eino Ahokangas, Aino Rahkola, Esko Rahkonen ja Linda Kankkonen. Oma lippu yhdistykselle hankittiin v 1995.

Puheenjohtajina ovat toimineet Severi Läspä, Eino Ahokangas, Heimo Puumala, Elmeri Teerikangas, Vieno Valtonen, Elli Ikonen, Jussi Korpi, Samuli Ristimäki, Erkki Ihamäki ja Sisko Hautamäki.

Jäseniä oli 1980- ja 90-luvuilla noin 200, tällä hetkellä vain 140. Järjestämme kahvitilaisuuksia kahden viikon välein. Seurustelun lisäksi lauletaan ja pidetään arpajaiset. Aivotoiminnan virikkeeksi pidämme tietokilpailun, ellei meillä ole vierailijaa. Osallistumme piirin ongintaja pilkkikilpailuihin aktiivisesti. Vapaaehtoistyö on oleellinen osa yhdistyksen toimintaa. Yhteistyötä seurakunnan kanssa on myös tehty alusta alkaen. Tulolähteinä ovat jäsenmaksut, arpajaiset, myyjäiset ja joululehden tulot. Talous on vakaa.

Kannustamme jäseniä pitämään yllä kuntoaan liikkumalla. Pelaamme myös bocciaa. Kuntopiiri alkoi toimia tauon jälkeen vuodesta 2016 alkaen. Yhdistys hankki karaokelaitteet vuonna 2017. Vuonna 2018 yhdistys järjesti piirin karaokekilpailut. Viime vuosina on panostettu pal-

86

jon tietotekniikkaan. Yhdistyksessä on nyt kaksi digineuvojaa. ”Tämän juhlan valmistelu aloitettiin heti vuoden alussa. Epidemia ei ole vieläkään ohi maassamme. Sen vuoksi järjestämme tämän tilaisuuden alkuperäistä suunnitelmaa suppeampana kokoontumisena oman väen kesken”, totesi historiikin esittäjä Arja Videnoja.

Joulu 2021

Joulun muisto

Helena Karttunen digitointityössä. Kuva: Arja Videnoja

Kirkonkirjat digiaikaan

V

anhat ja hauraat kirkonkirjat saavat uuden elämän, kun ne tallennetaan kuvan muodossa arkistoon. Näistä arkistoista hyötyvät ennen muuta sukututkijat, jotka voivat etsiä tietoa sähköisesti.

Kirjojen selaus kirkkoherranvirastossa on jäänyt historiaan. Tallennushanke onkin lähtenyt käyntiin juuri sukututkijoiden tarpeesta.

Tiedot tallennetaan Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) arkistoon. Eläkeläisinä olimme valmiit auttamaan Ullavan kirjojen tallennuksessa.

Kaunis joulun muisto taas mielen yllättää.

Talven kuusipuisto, ei katsomatta jää. Äiti keittää, paistaa, ahertaen häärii.

Suut pipareita maistaa.

Ken lahjat salaa käärii?

Pian hiljeneepi aatto, käy väki yhtehen.

Kuin kulkis pyhäin saatto, saa linnut lyhtehen.

Enkeli taivaan raikuu ja sana raamatun.

Pienet tiu`ut kaikuu, on hymys silmät sun.

Mieli altis jakaa tahtoisi hyvää vaan.

Tähtitaivaan takaa siunaus täyttää maan.

ANNELI PIHLAJASALO, Ullava

Vanhenen Kun hiuksein harmenee, vanhuuteni varmenee.

Tunnen luissa kolottaa, mieltä,mieltä polottaa.

Ajatukset ympär` käy, muistissa ei aina näy.

Vauhti kova hiljenee, tien kuopat siljenee.

Tää on elon kulkua, ei estoa, ei sulkua.

Vaan viisautta jakaa on ja luottamusta elohon.

Ei ole rajaa ihmisten, on tasa-arvo jokaisen.

Ja rukous on voima tää, sen olen saanut ymmärtää.

ARJA VIDENOJA, Ullava

ANNELI PIHLAJASALO, Ullava Joulu 2021

87

Kickalan Terapiatalli toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022

Sukupiirongit kuntoon Hienopuuseppä Anne Salo, Ullava p. 050 343 3408 www.annesalo.kuvat.fi

Te määräätte suunnan, minä toteutan bussimatkanne

MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas P. 050 2017 info@matka-vesa.fi

J. MÄKELÄ OY

Ullavan Palveluosuuskunta

Vionojantie 36, Ullava, p. 044 762 5702

Kaustisentie 369 68380 YLI-ULLAVA 0400 263 138 Aleksis 0400 468 071 Jyri 040 7444 295

ULLA

Harjutie 1, 68390 Rahkonen Puh. 0400 137 713, 0500 137 713

KONEURAKOINTI

toivottaa asiakkailleen makoisaa joulunaikaa!

Metsäkoneurakointi Pekka Siirilä Ay

PTR-Kuljetus Oy

Hyvää Joulua!!!

Lukkari Ullavan M-Market ja kahvio

ALA-KORPI ULLAVA P. 06 889 056

Ullava, puh. 06-889 129

Kuljetus Siir ilä Oy

Kaivinkonetyöt

JUSSIN KUOKKA

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

050 536 2167

Maatalousyhtymä

TAKSI

Sivulantie 12, 68390 Rahkonen puh. 044 301 2244

Klemola

A & M Korpi 0500 362 085 KUMIKEISARIN TIEDOTE:

Piirin syyskokous Ullavassa Piirin syyskokous onnistuttiin pitämään 19.11.20 Ullavan seurakuntakodissa 50 henkilön mahdollistavalla koronasäännöllä.

Äänestysjonokin sujui mallikkaasti. Kuvat: Taina Alanko

88

Äänten laskijoina toimivat Martti Autio Pietarsaaresta (vasemmalla) ja Matti Hauhtonen Kokkolasta.

Joulu 2021

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN RENGASMYYNTI JA ASENNUS Soita ja kysy lisää 0400 264 641 / Ari Kortetmaa

Kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu Kokkolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Reino Herlevi Ullavasta, ja sihteerinä toimi Taina Alanko.

Veteli

Talkootyöllä kivet kuntoon Haudanhoito kuuluu ensisijaisesti omaisille tai hoitosopimuksella seurakunnalle. Mutta mitä tehdään, kun hauta on historiallisesti merkittävä, unohdettu eikä omaisista ole enää mitään tietoa ja hoitosopimukset puuttuvat?

V

etelissä hautausmaan keskiosassa on kolme vanhaa hautakiveä; hautausmaan vanhimmat. Vuosikym-

menten kuluessa ne olivat sammaloituneet ja likaantuneet, jäkälä peittänyt tekstit. Yksi kivipaaseista oli kaatunut, muut pahasti vinossa. Ym-

päristö pusikoitunut. Katoavaa historiaa.

Kun hautojen hoitajaa ei löydy, niin talkooapu toimii. - Eläkeliiton Vetelin yhdistys riensi apuun. Pari soittoa ja porukka oli kasassa lapioineen ja ämpäreineen.

Kaatunut kivi pystytettiin uudelleen, muut kivet oikaistiin suoriksi. Kivet kasteltiin ja juuriharjoin

Palkkana hyvä mieli – talkoisiin osallistuneet (kuvaan ehtineet ja uskaltautuneet): Riitta Anttila, Antero Anttila, Tarja Läspä, Pasi Läspä, Sari Torppa, Marjatta Klemola, Eino Rentola.

Joulu 2021

89

jynssättiin puhtaiksi. Mäntysuopa, Tolu ja vesi toimivat hyvin, teräsharjalla pahimmat paikat. Vähitellen alkoi tekstit paljastua selkeiksi ja luettaviksi.

Alun perin kivet ovat olleet vaaleita, lähes valkoisia. Päätettiin kuitenkin säilyttää ajan tuoman patinoinnin arvokkuus. Puhdistettiin vain sammaleet, jäkälät ja muu helposti irtoava lika; etupuolet siten että tekstit tulivat luettaviksi.

Ja lopulta tunnin ja vartin uurastuksen jälkeen hautausmaan kolme vanhinta, englantilaismallista hautakiveä seisoo suorina, pestyinä ja tuettuina. Yhden hautakiven jalustassa todettiin pari pahaa lohkeamaa. Niiden korjaaminen jätettiin ammattilaisten hoitoon.

Vielä poislähtiessä puhdistettiin pari lähistöllä ollutta vanhaa kiveä.

Myös Vetelin toisen kirkon sijaintipaikan muistomerkin teksti saatiin taas luettavaksi. - Vielä jäi useita unohtuneita kiviä, jotka puhdistusta kaipaisivat.

TIN FILIP synt. 12/4 1853 ja kuoli 10/5 1856 Ilm.K.20:12.

Pari vuotta myöhemmin Ingmanin perheeseen syntyi 26.3.1857 Aina Sophia. Kuusi päivää aikaisemmin oli myös apupappi J.Liliukselle syntynyt tytär. Papit kastoivat toistensa lapset. Mutta Ingmanin vaimo, Erika, ei selvinnyt lapsivuoteestaan. Heinäkuun 9. päivänä 1857 kuoli Erika Agatha Hällfors 29-vuotiaana.

Hautakivessä teksti: Tässä lepää Mag. A.W. Ingmannin rakastettu vaimo ERIKA AGATHA HÄLLFORS Synt. 18/5 1828 kuollut 9/7 1857 Joh. 11:25.26.

Työkaluina vesi, harjat, mäntysuopa, Tolu ja taitavat kädet. Alkaa taas tekstit näkyä.

Antero Wilhelm Ingman toimi Vetelin kappalaisena vuosina 1855-1864.

Vetelissä ollessaan hän työnsä ohessa uurasti Raamatun suomennoksen korjaamisessa ja saikin sen valmiiksi 1859. Teologian tohtoriksi hän väitteli 1863 ja hän hoiti Helsingin yliopiston Pyhän Raamatun eksegetiikan eli selitysopin professorin virkaa, jonka vakinaiseksi viranhaltijaksi hänet nimitettiin 1864. Tuolloin

hän jätti Vetelin lopullisesti. Ingman kuoli Helsingissä 1877.

Veteliin Ingman saapui toisen vaimonsa, Erika Hällforssin kanssa Alahärmästä. Raamatunkäännöstyönsä aikana Ingmanin apuna toimi apupappi Anders Johan Lilius. Ingmanin ja Liliuksen vaimot olivat sisaruksia.

Suuri suru kohtasi Ingmanin perhettä Vetelissä. Kesäkuussa 1856 kuoli kolmen tyttären jälkeen syntynyt ainoa poika Martin Filip riisitautiin.

Hautakivessä teksti: Tässä lepää Mag. A.W.Ingmannin ja hänen puolisonsa E.A.Hällforsin rakas lapsi MAR-

Talkootyö on tiimityötä parhaimmillaan.

Puhtaat hautakivet.

MITÄ KIVET KERTOVAT

90

Joulu 2021

Kolmanteen hautaan on haudattu maanmittari Johan Jaakob Garvoli, joka syntyi Kalajoella 1806 ja kuoli naimattomana Himangalla 1859, mutta hautapaikan hän sai Vetelistä.

Hautajaiset pidettiin 25.6.1863. Siitä ei ole tarkkaa tietoa, miksi Johan Jaakob on haudattu Veteliin Ingmanin perheen hautojen viereen. - Ehkäpä syynä oli hyvä ystävyys tai perhetuttavuus. Johan Jaakob Garvolin isä oli maanmittari Jaakob Johan Garvoli; samoin A.W.Ingmanin isä, Henrik Johan Ingman, oli maanmittari. Ingmanin aikoihin Johan Jaakob Garvoli hoiti useita toimeksiantoja myös Vetelissä.

Hautakivessä teksti: Tässä lepää Kommisionin Maanmittari JOH JAK GARVOLI syntynyt 21/6 1806 kuollut 5/6 1863 Ps.90:12 v.

Teksti ja kuvat: JUHA HUUSKO , Veteli

Laulaminen ja karaoke olivat Anna-Liisa ja Kalevi Lahdelle yhteinen intohimo

Eläkeläisinä viimeinkin yhteinen harrastus Moni haaveilee työelämän puristuksessa, että eläkkeellä tehdään puolison kanssa asioita, joita ei työvuosina ehditty. Näin kävi myös veteliläisille Anna-Liisa ja Kalevi Lahdelle.

K

pailuissa kuin muissakin karaokekiljanneena hän perehtyi karaokelaitalevi toimi metsäkonealan pailuissa. teiden tekniikkaan ja oli niistä vuoyrittäjänä, ja Anna-Liisa Anna-Liisa opiskeli vielä eläkeiässä sikaudet vastuussa. työskenteli suurkeittiöillä laulua ja kehitti ääntänsä. Hän levytKun Kalevi hoiti tekniikkaa, Anja kantoi vastuun perheen ti paikallisten muusikoiden, muun na-Liisa lauloi. Hän lauloi itsensä kolmesta pojasta. muassa Voitto Isosaaren, Paavo Lepaikallisista kisoista maakunnalliVarsinkin yrittäjän työpäivät veponiemen ja Paavo Asialan kanssa siin ja maakunnallisista valtakunnyivät iltoihin ja viikonloppuihin, ja Markku Tunkkarin sävellyksiä. Hän nallisiinkin niin Eläkeliiton laulukilpuolison oli tingittävä omista harlauloi myös kaustislaisen rastuksistaan. Anna-LiiTapani Peltoniemen säsa olisi halunnut laulaa vellyksiä Yhteiset askekirkkokuorossa ja tehdä leemme -cd:ksi. asioita yhdessä puolisonAnna-Liisan ja Kalevin sa kanssa, mutta aikaa ei yli 50-vuotinen yhteikoskaan tuntunut olevan. nen taival tiivistyi loppua Eläkepäivinä pariskunkohden niin, että heidän ta kuitenkin löysi yhteikuolemansakin seurasisen tekemisen myös Elävat perättäisinä vuosina. keliiton Vetelin paikallisAivan kuin enteenä oli yhdistyksen ja maakunAnna-Liisa laulanut Tanallisenkin toiminnan pani Peltoniemen lauluskautta. Kalevi toimi halsa, että kun toinen väsyy lituksessa, rahastonhoija kuolee pois, ei toinentajana ja keräsi aktiiviseskaan kauan jaksa. ti talkooporukoita muun muassa Kemoran kisoi”Elon ilta kun meidäthin. Myös Anna-Liisa oli kin saavuttaa, päivät toiminnassa mukana. yhteiset vähäks jo käy.

Varsinainen yhteinen Kulku kummankin intohimo oli karaoke. voimia uuvuttaa, kun Kalevi halusi hyvittää toista ei rinnalla näy.” vaimolleen vuodet, jolloin harrastukset tukehKalevi kuoli 3.2.2020 tuivat yrittäjäpuolison ja Anna-Liisa sairauden kiireisiin. Kun eläkkeellä aikaa oli, Kalevi mahdolkuihduttamana reilun listi vaimolleen lauluharvuoden päästä 4.5.2021. rastusta monin keinoin.

Mutta muistoissa ja leKalevi oli mukana pevyllä mummu laulaa yhä rustamassa karaokekerja tuta manageroi. hoa, joka vieläkin toimii Pulkkisen-Haukilahden Onnellisina ja yhdessä: eläkepäivinä Anna-Liisa ja Kalevi Lahti Nuorisoseuralla Vetelissä. osallistuivat yhdessä Eläkeliiton toimintaan ja matkoille. VarsinVUOKKO LAHTI, Veteli Tekniikan miehenä ja lu- kin laulamisen ja laulukilpailujen vuoksi he reissasivat yhdessä Kirjoittaja on Anna-Liisan kuiset metsäkoneet kor- myös matkailuautolla. ja Kalevin miniä.

Joulu 2021

91

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2022!

p. (06) 8621 386 Koulutie 77, 67700 VETELI

VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI • Valmisvaatteet • Kankaat

020 7551 520

puh. 040 7714 179

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA 69700 Veteli, puh. 050-400 3302

MATTOKUTOMO

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950

Lasse Rantala Oosintie 1, Veteli

p. 040 504 1517

w w w. p s l - n y k a n e n . f i

• Koulutie 86, 69700 Veteli • Puh (06) 862 1185

❀❀❀❀❀

Reilua kodinkone- ja urheiluvälinekauppaa laatumerkeillä

ONTELOKUDETTA JA MATTOJA

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384 Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös Facebookissa

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja.

Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Susanna Heikkala 040 824 0570

Kauneushoitola Leea Kalliokoski

BETONIELEMENTIT

P. 040 721 6234 www.hoivahelmi.fi

• ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

vetua@vetua.fi 92

Puh. 020 718 9670 VETELI

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto

Jussi Torppa

Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

MATTI RAUHALA OY

Hyvää ja rauhallista joulua

• Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Joulu 2021

EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, Veteli Puh. 044 559 2960

Juha & Mirja Pulkkinen Ay

PITOPALVELU Löötintie 18 PULKKINEN

Pieni Nurkkapuoti

PARTURI-KAMPAAMO

Marketta Björkbacka

Torpantie 154, 69700 Veteli p. 040 5338 094

Vaatteita, kenkiä ja asusteita naisille Etelän auringosta.

Myös lahjatavaroita.

Puh. 0400 815 225, PATANA

040 572 1244/Juha 040 578 0781/Mirja info@juhlapalvelupulkkinen.fi

KEBAB PIZZERIA

BALKAN

KIRKKOTANHUA 1, VETELI

• Kesäkahvila • Elävän musiikin esityksiä • Kesäteatteriesityksiä

heinä-elokuussa

Pikaparturi Leikkauskulma Koulutie 63, Veteli

Rajaseudun Saluuna

Matti Laasanen p. 040 7711 118

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy

Kalliojärventie 841, Räyrinki puh. 040 5423 525

Puh. 0400 365 969

RTV-HUOLTO HAUTALA

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Vetelin Kalliojärvellä.

Puh. 0400-55 2453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

H O T E L L I • R A V I N TOLA• PU B • SAU N A

LAASASEN MYLLY

Panasonic Pioneer

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

P. 0400 869 530

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli • 040 648 4040 • www.kampeli.fi

Lounaasta eläkeläisalennus –1€

KIINTEISTÖHUOLTO KIVELÄ

Eteläkankaan Maito

VETELI

- Remontit - Kiinteistöhuoltotyöt Asko Kivelä, puh. 0400 460 145

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!

Laaksotörmäntie 5, 69730 Tunkkari (Veteli) 040 737 4762 talonpojannavetta@kase.fi

• TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

Maitotie 150 69700 Veteli Jussi Tunkkari 0400-627489

Susanna Tunkkari Perttu Tunkkari 045-1144742 040-5110230

Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

www.poyhonen.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

VETELIN APTEEKKI Koulutie 63, puh. 06 862 1419 Palvelemme myös verkossa

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

www.pohjolanverkkoapteekki.fi Joulu 2021

93

Yhdistyksen OmaisOiva toiminta‐alue: Halsua, Kaustinen, Perho, Veteli, Toholampi, Lestijärvi ja Kannus

Koulutie 77 69700 Veteli

Yhdistyksen OmaisOiva toiminta-alue: 0407653327 Halsua, Kaustinen, Veteli, Yhdistyksen OmaisOivaPerho, toiminta‐alue: www.omaisper.com Toholampi, Lestijärvi ja Kannus Halsua, Kaustinen, Perho, Veteli, Toholampi, Lestijärvi ja Kannus

Puh. 040 912 3285

Koulutie 77, 69700 Veteli 040 765 3327 www.omaisper.com Koulutie 77 69700 Veteli

spalvelu u n n e k Ra ikkala e H i r a K 0407653327

www.omaisper.com

Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA OY DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130 www.rakennuskorpelaoy.fi p. 0400 560 144 RAKENNAMME AMMATTITAIDOLLA REMONTOIMME LAADULLA

0400 263 714

LVISUUNNITTELU Pekka Aho p. 040 705 7987 pekka.aho@kase.fi

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

VETELIN KONEMETALLI OY p. 06 862 1092 konemet@veteli.fi

PULKKISEN NUORISOSEURA

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Pentti Leppäniemi Puh. 040 513 9827 Perhonjokilaakson

KATSASTUS OY Puh. 06 862 8150

Puh. 040 7676 928 • www.lapincon.fi

Konehuolto Klemola Ky Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

VETELIN ENERGIA VETELIN ENERGIA

– pitkän tähtäimen energiakumppanuutta pitkän tähtäimen tähtäimen energiakumppanuutta ––pitkän energiakumppanuutta info@venergia.fi | 06 866 3600 www.venergia.fi info@venergia.fi | | 06 info@venergia.fi 06 866 866 3600 3600 www.venergia.fi www.venergia.fi 94

Räyrinki/Kaustinen, p. 040 838 7771

Joulu 2021

Kuljetus

E. TIKKAKOSKI OY Veteli puh. 0400 577 713

HAUTAKIVIPALVELU HAAPASALO UUDET HAUTAKIVET, KUNNOSTUKSET ja KAIVERRUKSET

HIEROJA Pirjo Korkeasaari Isopatanantie 135

JMT Koskela Oy

puh. 040 5802 204

VETELI • p. 044 747 5288

KONEURAKOINTI Kyösti Hietalahti

Nyt myös kivimallisto esillä SOITA JA SOVI ESITTELY

040 570 8621

puh. 0207 969 410 • Koulutie Koulutie 142,Veteli142,Veteli myynti@termater. • www.termater.

• kaivinkoneurakointi • talvikunnossapito • hiekoitus

Puh. 0400 869 195

Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 010 835 4700 • Fax 06 862 7153 www.skaala.com

Vihdoinkin laulamisen ja yhdessäolon riemua Piirin karaokekilpailut pidettiin Vetelissä Pulkkisen-Haukilahden Nuorisoseuran talolla 12.8.2021.

Taustoista vastasi JiiPeen karaoke.

Piirin karaokemestarit: Sarja naiset 50-69 v 1. Riitta-Liisa Ruotsala Himangalta, myös yleisön suosikki naisissa Voittajat ja tuomaristo. Vasemmalta Pirjo Aalto, yleisön suosikki miehissä Teuvo Isokääntä HiSarja naiset 70 + mangalta, Juhani Virkkala, Riitta-Liisa Ruotsala ja Pauli Hukari. Tuomareina olivat musiikin lehtori 1. Pirjo Aalto Kokkolasta Sirkka Haavisto (kuudes vasemmalta), director cantus Simo Kangas, laulaja Maarit Peltoniemi ja Sarja miehet 50-69 v laulaja Matti Korkiala. Kuva: Riitta Anttila, Veteli 1. Pauli Hukari Kälviältä Sarja miehet 70 + Linkit striimauksiin: 1. Juhani Virkkala Osa 1. https://www.youtube.com/watch?v=W1_9n2FStj4 Striimaukset: Kaustiselta Jukka Mustonen Osa 2. https://www.youtube.com/watch?v=iUQcXp4nwD4&t=15s ja Luis Gomes Osa 3. https://www.youtube.com/watch?v=Bj9HNVuIGjc Lahdesta Osa 4. https://www.youtube.com/watch?v=wn9SCVo5kUg&t=15s Joulu 2021

95

Härmän Kylpylä toivottaa hyvää joulua ja menestystä tulevaan vuoteen!

Kysy alkuvuoden edullista ryhmätarjousta Härmän Kylpylästä.

Puh. 06 - 483 1600 tai myynti@harmankylpyla.fi

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh.(06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi

Yllättävästi eneMmän arkeen

jo 35 paikkakunnalla.

halpahalli.fi 24/7 96

Joulu 2021

Taipuisa timantti kirkastaa talven

Guardia Nuevan juhlakonserttisarja kutsuu nauttimaan Guardian Nuevan 20-vuotinen taival Kokkolan rantakaupungista maailmanluokan konserttihelmeksi on upea ja intohimoinen kehityskaari, jonka monipuolisesta repertuaarista ja vahvasta soinnista on ilo nauttia yhä uudelleen. Koronan myötä tasavuosijuhlien aloitus viivästyi, mutta nyt on juhlan aika.

– Tuntuu kuin ravihevonen olisi pidetty lähtövalmiina, mutta lähtöä siirretty. Sitten kun on lähtö, niin pongahtaa kuin korkki pullosta, kapellimestari Raimo Vertainen kuvailee tunnelmaa.

Vivaldin Vuodenajoista Max Richterin versiona.

Solisteina eivät tällä kertaa sädehdikään laulajat, vaan neljä upeaa tanssijaa: Ailish Maher, Viivi Sjöblom, Antti Seppänen ja Evgeny Kostyukov. Esitykseen kuuluu myös animaatio ja kuvaprojisointi, josta vastaa Nadia Dumcheva, koreografiasta ja puvustosta Annika Sillander.

– On mahtavaa päästä juhlavuoden kunniaksi tekemään viisi täysin erilaista konserttia. Orkesterille se on myös haaste hypätä aina uuteen. Tietysti meitä kiinnostaa myös se, miten yleisö ottaa sarjamme vastaan ja kuinka erilaisia yleisöjä voimme tavoittaa, Vertainen kuvailee.

TÄHDET, TÄHDET!

J

uhlavuoden konserttisarja on sankarinsa näköinen. Pari helmeä on jo ehditty nauttia syksyn edetessä. Juhlat aloitettiin GN1 - Guardia Nueva -soolokonsertilla, jolloin lavalla ei ollut vierailevia tähtiä, vain timantti itse. Argentiinalainen tangon mestari, Astor Piazzolla, sai arvoisensa 100-vuotisjuhlat. Ádios Nonino, Libertango, Enkeli-sarja, Buenos Airesin neljä vuodenaikaa.

Lokakuussa juhlia jatkettiin ihastuttavalla erityiskonsertilla GN2 ”Yhdessä eteenpäin”. Guardia Nueva räätälöi konsertin ilahduttaakseen kotikaupunkinsa erityisryhmiä, joille konserttikäynnit ovat olleet viime aikoina erityisen haastavia. Solisteina

Maria Autio ja Jiri Tammilehto.

– On ollut tunteikasta ja liikuttavaa päästä jälleen esiintymään oikean yleisön eteen. On selvää, että mikään striimaus ei korvaa aitoa tilannetta esiintyjän ja yleisön välillä.

Orkesteri tarvitsee yleisöä ja päinvastoin. Kyse on energiavirtojen siirtymisistä, tunnelmista ja ainutkertaisista hetkistä, jotka ovat tässä ja nyt, Vertainen herkistyy.

KAIKKI VUODENAJAT JOULUN ALLA Pian juhlat saavat jatkoa jouluisissa tunnelmissa. GN 3 - Guardia Nuevan Joulu soi Kokkolan kirkossa lauantaina 11. joulukuuta klo 19. Konsertissa pääsemme nauttimaan Antonio Joulu 2021

GN 4 – Guardia Nueva 20 vuotta -juhlakonsertti täyttää Kokkolan jäähallin lauantaina 19. päivä helmikuuta. Konsertti järjestetään yhteistyössä Kokkolan Talviharmonikan kanssa.

– Nämä liput olisivat oivaa täytettä pukinkonttiin, Vertainen vinkkaa virnistäen.

Tunnelma on taatusti korkealla katossa ja jääkin vaarassa sulaa, kun jäähallin lavalle Guardia Nuevan rinnalle nousevat Jarkko Ahola, Arja Koriseva, Jennie Storbacka ja Teemu Roivainen. Guardia Nueva on erityisen onnellinen siitä, kuinka häikäisevän solistijoukon kanssa orkesteri on 20 vuoden aikana saanut työskennellä. Se tekee yhtä aikaa ylpeäksi ja nöyräksi. Juhlasarja päättyy kesällä 2022 iloisiin kesäillan tunnelmiin Kokkolan Länsipuistossa. GN 5 on Kesäillan valssi, jonne yleisöllä on vapaa pääsy. Solisteina Anu Komsi, Simodeus ja MC Kajo.

– Kiitos kaikille orkesterimme ystäville 20 vuoden aikana, ja tervetuloa kuulolle. Pistämme parastamme!

JOHANNA RANTANEN 97

Parvelta yleisnäkymä Tampere-talon saliin. Toisessa kuvassa puheenjohtajana toiselle kolmivuotiskaudelle valittu hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen ja liittokokoustapahtuman suojelija Eduskunnan puhemies ja kansanedustaja Anu Vehviläinen.

Eläkeliiton liittokokous ja kesäjuhla Tampereella 24.-25.8.2021

T

ampere-talolle kokoontunut liittokokous oli siirretty koronapandemian vuoksi alkuperäisestä ajankohdastaan kesäkuulta 2021 elokuulle. Kokouksen alussa kuultiin Tampereen kaupungin tervehdys, jonka toi apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

Liittokokoukseen osallistui yhteensä 486 kokousedustajaa ja heidän lisäkseen kesäjuhlayleisöä. Kaiken kaikkiaan Tampereella eri tilaisuuksissa oli noin 3000 eläkeliittolaista. Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin kahdestakymmenestä virallisesta edustajasta paikalla oli 16. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Lilja Pohja. Suuresta väkimäärästä riippumatta järjestäjät onnistuivat erillisen turvallisuusohjeen ja aikatauluttamisen kautta viemään tilaisuudet läpi turvallisesti. Kiitokset ja onnittelut siitä heille kuin myös maltillisesti ohjeita noudattaneelle kokousväelle.

TOIMINTAOHJELMAN TÄSMENNYS JA VALINTOJA Liittokokous hyväksyi Eläkeliitolle toiminnan ja talouden suuntaviivat 2021-2024 asiakirjan ja valitsi uuden liittovaltuuston liittokokousten väliseksi ajaksi.

Liiton puheenjohtajana jatkaa myös seuraavan kolmivuotiskauden hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen.

Liiton kunniajäseniksi liittokokous kutsui entisen puheenjohtajan Eeva Kuuskosken sekä pitkäaikaiset varapuheenjohtajat Merja Uusitalon ja Heikki Haapakosken. Vasemmalla puheenjohtaja Raimo Ikonen.

Keski-Pohjanmaan piiristä seuraavalle kolmivuotiskaudelle liittovaltuustoon valituiksi tulivat: • Terho Paavola Kaustiselta, I-varalle Sisko Hautamäki Ullavasta ja II-vara Helena Tiala Perhosta • Marjatta Tjäru Kokkolasta, I-varalle Harri Jylhä Kälviältä ja II-vara Kaarina Niemi Lohtajalta • Heikki Koivisto Kannuksesta, I-varalle Oiva Kankaanpää Sievistä ja II-vara Ritva Lappi Lestijärveltä.

Parhaimmat onnittelut!

KOKOUSKANNANOTOSSA HUOLI IKÄIHMISISTÄ Eläkeliiton liittokokouksen kannanotossa vaaditaan kunnilta pikaisia toimia ikääntyneiden kansalaisten asumisolosuhteiden kehittämiseksi. Keskiöön täytyy saada laitoshoivan ja kotihoidon ulkopuolella asuvien tulevien ja nykyisten eläkeläisten asumisen tarpeet. Kannonotossa muistutettiin, että kunta on vastuussa ikäihmisten hyvinvoinnista.

98

Liittokokoustapahtuman toisena päivänä vietetyssä pääjuhlassa esiintyivät oopperalaulajat Pentti ja Heini Hietanen Iina ja Roosa tyttäriensä kanssa.

Joulu 2021

Teksti: TAINA ALANKO Kuvat: VESA TOIKKA

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri v. 2021 Piirihallitus

Pirjo Palosaari-Penttilä, pj Eija Mastokangas Helena Tilus Lauri Perttula Heikki Haapala Lahja Hautamäki Ritva Lappi Kaarina Niemi Matti Kellokoski Martti Autio Elli Kalliokoski Anneli Järvenoja Arja Videnoja Sari Torppa Toiminnanjoht. Taina Alanko

Ylijoentie 6, 69600 Kaustinen Kannistontie 566, 69510 Halsua Isomäentie 1 B as 1, 68100 Himanka Alaviirteentie 252, 69100 Kannus Kaustarinkatu 43 A, 67100 Kokkola Sorrontanhua 11, 68300 Kälviä Lestintie 14, 69440 Lestijärvi Lohtajantie 3 C 3, 68230 Lohtaja Kokkolatie 825, 69920 Oksakoski Skutnabbantie, 68600 Pietarsaari Järvitie 6, 85410 Sievi Kentäntie 6, 69310 Laitala Ullavantie 697, 68370 Ullava Puukorventie 15 B 6, 69700 Veteli Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

040 504 6076 040 868 4103 050 374 3094 050 536 9307 040 510 9521 050 545 5248 040 538 5107 050 373 1793 0400 600 812 040 556 6322 050 360 2561 040 829 0849 040 964 8793 050 490 9476 050 342 1203

pirjopa@kaustinen.fi mastokangas.eija@gmail.com tilus.helena@gmail.com perttulalauri@gmail.com hjhaapala@luukku.com lahja.hautamaki@gmail.com ritva.lappi@gmail.com kaarina_44@hotmail.com matti.kellokoski@perho.com martti.m.autio@outlook.com elli.h.kalliokoski@gmail.com lauranneli@kase.fi arja.videnoja@gmail.com sari.torppa@pp.inet.fi keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

Piirin liittovaltuutetut 24.8.2021 alk.

Terho Paavola 040 151 2891 Marjatta Tjäru 0400 974 127 Heikki Koivisto 044 254 4275

1. varavaltuutettu Sisko Hautamäki 050 343 5162 Harri Jylhä 050 528 9988 Oiva Kankaanpää 050 500 1634

2. varavaltuutettu Helena Tiala Kaarina Niemi Ritva Lappi

040 825 7812 050 373 1793 040 538 5107

Piirin kunniapuheenjohtaja Matti Koskela, Toholampi Eläkeliiton kunniajäsen Pauli Känsälä, Kaustinen

Piirin kotisivut internetissä: https://www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa Piirin fb-sivut: https://www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

ELÄKELIITON JÄSENYHDISTYKSET (Jäsenmäärä 31.8.2013) Yhdistys

Puheenjohtaja

Halsua pv 1975 jäs 211

Eija Mastokangas Maili Ruuska Lohtaja Heikki Sinko Kannistontie 566 Uudentalontie 23

pv 1975 Rantatie 161 A 69510 Halsua 69510 Halsua jäs 254 68210 Marinkainen 040 868 4103 040 576 5694 050 511 9707 mastokangas.eija@gmail.com maili.ruuska@gmail.com heikki.sinko@kotinet.com

Himanka pv 1979 jäs 274

Paavo Tiinanen Helena Tilus Perho Lahdensuuntie 73 Isomäentie 1 B as 1 pv 1975 68100 Himanka 68100 Himanka jäs 274 044 587 5124 050 374 3094 paavo.tiinanen51@gmail.com tilus.helena@gmail.com

Mikko Hänninen Elsa Peltola Jyväskyläntie 577 Kivijärventie 37 69980 Möttönen 69980 Möttönen 044 561 2152 040 575 8532 mikko.hanninen@kase.fi elsa.peltola@luukku.com

Kannus pv 1971 jäs 402

Lauri Perttula Alaviirteentie 252 69100 Kannus 044 549 8713 perttulaleuri@gmail.com

Pentti Silvennoinen Sirkka Silvennoinen Palokärjentie 14 Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari 68660 Pietarsaari 0400 656 768 pentti.silv@gmail.com

Kaustinen Terho Paavola pv 1975 Lumppiontie 255 jäs 568 69600 Kaustinen 040 151 2891 terho.paavola@gmail.com

Sihteeri

Yhdistys

Liisa Äijälä Pietarsaari Kisakuja 2 pv 1998 69100 Kannus jäs 27 044 254 4314 liisa.aijala2@gmail.com

Puheenjohtaja

Sihteeri Simo Pesola Uudenkyläntie 530 68230 Lohtaja 050 381 6818 simojohannes.pesola@gmail.com

Aulis Kaunisto Sievi Anne-Maj Mäenpää Hanhikoskenkuja 2 C 12 pv 1976 Kaivotie 9 B 6 69600 Kaustinen jäs 291 85410 Sievi 040 540 3214 040 556 9665 aulis.kaunisto@kotinet.com anne-maj.maenpaa@elisanet.fi

Eila Löytynoja Kajaanintie 211 85410 Sievi 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com

Seppo Lamminen Toholampi Kuusimäentie 8 pv 1975 67700 Kokkola jäs 175 040 518 0122 lamseppo@gmail.com

Pirkko Mäntypuro Taipaleentie 2 D 8 69300 Toholampi 0440 209 210 pirkkoma@kase.fi

Kokkola pv 1976 jäs 553

Mikko Känsälä Räihäntie 17 67300 Kokkola 0400 686 347 mikko.kansala@gmail.com

Kälviä pv 1975 jäs 235

Lahja Hautamäki Hilkka Tapio Ullava Sorrontanhua 11 Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä 68300 Kälviä jäs 131 050 545 5248 040 581 2283 lahja.hautamaki@gmail.com hilkka.tapio@gmail.com

Lestijärvi pv 1975 jäs 66

Ritva Lappi Lestintie 14 69440 Lestijärvi 040 538 5107 ritva.lappi@gmail.com

Marketta Similä Veteli Konttikoskentie 19 pv 1973 69450 Yli-Lesti jäs 442 0440 638 342 marketta.simila@lestijarvi.fi

Joulu 2021

Anneli Järvenoja Kentäntie 6 69310 Laitala 040 829 0849 lauranneli@kase.fi Sisko Hautamäki Leppipellontie 45 68380 Ullava 050 343 5162 annikki.sisko@gmail.com Sari Torppa Puukorvantie 15 B 6 69700 Veteli 050 490 9476 sari.torppa@pp.inet.fi

Arja Videnoja Ullavantie 697 68370 Ullava 040 964 8793 arja.videnoja@gmail.com Marjatta Klemola Koulutie 95 69700 Veteli 040 568 4768 klemolamarjatta@gmail.com

99

Joulu

Piiri tiedottaa tapahtumistaan

2021

34. vuosikerta – lehden hinta 8 € Julkaisija:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry p. 050 3421 203, keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa

• Yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa

Taina Alanko yhteistyössä yhdistysten nimeämien joululehtivastaavien kanssa

Oikoluku:

• Facebookissa: www.facebook.com/ elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/ • sähköpostilla piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille

Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

Päätoimittaja:

• kotisivuilla osoitteessa www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa

Eeva Inkeri Kluukeri

Sivunvalmistus: Tiina Fors, Creamedia Painopaikka:

Grano Oy, Vaasa

Kansikuva:

Mikko Hänninen, ”Perhon liikenneympyrän lumiukko”

• EL-Sanomissa (6 kertaa/vuosi) • tarvittaessa kirjeitse • virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehti-ilmoituksella Keskipohjanmaassa sekä EL-Sanomissa

Kuvassa piirihallituksen jäsenet ja piirin liittovaltuutetut. Seisomassa vas. takarivi Lauri Perttula ja Heikki Koivisto Kannuksesta, Martti Autio Pietarsaaresta, Terho Paavola Kaustiselta, Sari Torppa Vetelistä, Helena Tilus Himangalta, Anneli Järvenoja Toholammilta ja Elli Kalliokoski Sievistä. Keskirivi vas. Lahja Hautamäki Kälviältä, Arja Videnoja Ullavasta, Marjatta Tjäru Kokkolasta, Eija Mastokangas Halsualta ja Heikki Haapala Kokkolasta. Istumassa vas. piirin puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä Kaustiselta ja toiminnanjohtaja Taina Alanko.

Piirihallitus kiittää kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta.

Mukavia lukuhetkiä lehtemme 34. vuosikerran Joulu 2021 parissa!

100

Joulu 2021

HOTELLI KIVITIPPU TOIVOTTAA ASIAKKAILLEEN JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLEEN

Hyvää Joulua

ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!

2 vrk

PUOLI HO 149 € IDOLLA /hlö sis. 3 0 min .h 1 hh

Varaa

Kivitipun tarjous eläkeliiton jäsenille 13.9.2021–28.2.2022

(Ei juhlapyhinä eikä erikoisviikonloppuina, ei

ieron nan 5 €/v rk

lisä 2

koodilla

EL202

2

Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi 06 561 5000 | 044 7910 470 myynti@kivitippu.fi | www.kivitippu.fi

sis. musiikkilippua)

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Ullava, Veteli

KÄYTÄ ELÄKELIITON OMIA TUOTTEITA

TUETUT LOMAT 2022 Piiri järjestää tuetut lomat yhteistyössä MTLH:n kanssa ja Veikkauksen tuella.

Myönnetty: 30 henkilölle/loma Teema: Työt takana -loma Aika: Paikka: 24.– 29.4.2022 Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy 5.– 10.9.2022 Lehmirannan lomakeskus 4.– 9.12.2022 Kuortaneen Urheiluopisto

LAUTASLIINAT

SURUADRESSIT (A4)

Keski-Pohjanmaan piirin oma tuote on kissankelloaiheiset lautasliinat. Koko taitettuna neljään 24x24 cm. Laatikossa 840 kpl.

Myydään laatikoittain.

ONNITTELUKORTIT (koko A5 tai A4) Kirjekuori mukana. Useita tekstivaihtoehtoja. Kortit ja adressit myydään kymmenen kappaleen erissä.

Tuotteet on tilattavissa kaikkiin piireihin ja yhdistyksiin piirin toimistolta puh. 050 3421 203 tai keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi.

Hinta: Sisältyy:

Loman omavastuuosuus on 20 € /vrk täysihoito, majoitus 2-hh, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajan ohjelma, allasosaston ja kuntosalin käyttö

Hakuaika: 3 kk ennen loman alkamispäivää Jokainen hakija täyttää henkilökohtaisesti MTLH:n lomatukihakemuksen. Hakemus tulisi tehdä mieluiten sähköisenä, sähköisen hakemuksen osoite www.mtlh.fi Paperiset anomukset postitse suoraan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Ruoholahdenkatu 8, 4. krs, 00180 Helsinki Lisätietoja: Taina Alanko, p. 050 3421 203

Tervetuloa konsertteihimme

GN3 – Guardia Nuevan Joulu Kokkolan kirkko la 11.12.2021 klo 19.00 Liput 28 € (S-Etu 3 €) + käsittelykulut *****

GN4 – Guardia Nueva 20 vuotta -juhlakonsertti Kokkolan Jäähalli la 19.2.2022 klo 18.00 Liput 49,50 € (S-Etu 3 €) + käsittelykulut *****

GN5 – Guardia Nuevan

kesäkonsertti – Kesäillan valssi Kokkolan Kesäviikko, Länsipuisto la 9.7.2022 klo 18.00 Vapaa pääsy!

– Lehden hinta 8 e –