Joulu 2018 Eläkeliiton K-P:n piiri ry

Joulu 2018

Jotta kaikilla olisi mahdollisuus elää hyvää arkea.

Osoitteesta halpahalli.fi voit tilata ostokset valmiiksi kotiin tai ilmaiseksi myymälään.

KÄYTÄ ELÄKELIITON OMIA TUOTTEITA

LAUTASLIINAT

SURUADRESSIT (A4)

Keski-Pohjanmaan piirin oma tuote on kissankelloaiheiset lautasliinat. Koko taitettuna neljään 24x24 cm. Laatikossa 2400 kpl.

Myydään laatikoittain.

ONNITTELUKORTIT (koko A5 tai A4) Kirjekuori mukana. Useita tekstivaihtoehtoja. Kortit ja adressit myydään kymmenen kappaleen erissä.

Tuotteet on tilattavissa kaikkiin piireihin ja yhdistyksiin piirin toimistolta puh. 050 3421 203 tai keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi.

Onnistuneita ryhmämatkoja POORMUAKLALLALA MATKALLE! Eläkeliiton yhdistyksille myös vuonna 2019!

Kotimainen, yksityinen, palveleva ryhmämatkatoimisto Kon-Tiki Tours tarjoaa räätälöityjä luonto-, kulttuuri-, hyvinvointi-, musiikki-, urheilu- ja maa- ja metsätalousmatkoja.

Puh. 09 466 300 www.kontiki.fi

www.kontiki.fi

HALSUA • HIMANKA • KANNUS • KAUSTINEN • KOKKOLA • KÄLVIÄ • LESTIJÄRVI • LOHTAJA • PERHO • PIETARSAARI • SIEVI • TOHOLAMPI • ULLAVA • VETELI

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus .............................

Piirin puheenjohtajan tervehdys..........................

Seurakuntien joulutervehdykset .........................

Piirin yhdistysten joulutervehdykset ..................

Eläkeliiton puheenjohtajan tervehdys.................

Piirin toiminnanjohtajan tervehdys.....................

Eläkeliiton toiminnanjohtajan tervehdys............

Pääyhteistyökumppanina Senior messuilla ........

Arkkipiispa Tapio Luoma: Kirkon pitää tukea yhteisöllisyyttä ................................

Houraatin maastot saivat kiitosta .......................

Ravilegendan juuret ovat Keski-Pohjanmaalla...

Havaintoja kosketti Halsualla ............................

Aulis Hietalahden kuvia ja runoja ......................

Yllätystä ilmassa ................................................

Kevyttä kerrontaa – Paavo ja Eila ......................

Halsuan ilmoitukset ............................................

Himangan ja Lohtajan kunnanlääkärit 1950-luvulla: Värikkäitä persoonia! ...................

Talkooperinne elää Himangalla ..........................

Runo: Syksy .......................................................

Himangan ilmoitukset ........................................

Runo: Monta on kaunista… ...............................

Naamarit .............................................................

Kannuksen ilmoitukset .......................................

Makiaa mahan täydeltä ......................................

Neljäntoista vuoden kanssakulkija .....................

Talkoolaisia tarvitaan .........................................

Kun aika on.........................................................

Kaustisen ilmoitukset .........................................

Lomalla Lehmirannassa .....................................

Pienenä poikana..................................................

Pyörällä kaiken ikää............................................

Askel kerrallaan..................................................

Ikäihmisen antoisaa arkea ..................................

Kokkolan ilmoitukset .........................................

2 3 4 5 6 7 8 9 10 12 14 15 16 17 18 19 21 24 25 26 28 29 29 33 34 35 36 37 40 42 43 43 44 45

Evakkomuistoja Kälviältä v. 1944–1945 – Ikimuistoiset Perunatuikut ..............................

Toukosiunaus Kälviällä ......................................

Runoja ................................................................

Kälviän ilmoitukset ............................................

Lestillä ongittiin .................................................

Uskaliaat, uutterat Utterit Lestillä ......................

Lestijärven ilmoitukset .......................................

Ulkoilupäivä Kalarannassa ................................

Runo: Odotettu vieras ........................................

Runo: Toivon sinulle… ......................................

Lohtajan ilmoitukset ..........................................

Jos joki voisi kertoa ............................................

Källin-Jaakko paleltui Mustoseen ......................

Runo: Oma stadion .............................................

Perhon ilmoitukset .............................................

Pietarsaari – puistojen kaupunki ........................

Pietarsaaren ilmoitukset .....................................

Syksyn II-alueen suunnittelu- ja ideapäivä ........

Pekanmäen kierrokselta .....................................

Vuoden varrelta… ..............................................

Kesärenki ...........................................................

Sievin ilmoitukset ..............................................

Ensimmäinen ja ainoa ........................................

Toholammin ilmoitukset ....................................

Ullavan eläkeläiset ja Suomi100-juhlavuosi ......

Ullavan ilmoitukset ............................................

Vetelin eläkeläiset ohjelmien äärellä...................

Päiväkahvitilaisuus Rajaseudun Saluunassa Kalliojärvellä ...................................

Vetelin yhdistyksen maakuntamatka ..................

Vetelin ilmoitukset .............................................

Auttamaton Pekka ..............................................

Vuodet vierivät, tekijät vaihtuvat .......................

Piirin ja jäsenyhdistysten yhteystiedot ...............

Lehden ja piirin tietoja .......................................

50 52 53 54 55 56 59 60 60 61 61 62 68 68 68 71 72 73 74 75 77 78 80 82 84 85 86 87 88 90 93 94 95 96

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle toivottaa

Joulu 2018

1

Kesä talven keskelle

T

ervehdys Ullavan kappeliseurakunnasta.

Vuoden 2017 lopulla saatiin valmiiksi Ullavan kirkon maalaus- ja kunnostusremontti. Maalausliike K Salon urakkaan kuului muun muassa taiteilijaprofessori Veikko Vionojan alun perin maalaaman koristekuvioinnin palauttaminen tapulin yläosaan. Remontin valmistumisjuhlaa vietettiin viime vuoden joulukuun alussa.

Kun runsas vuosi on kulunut remontin valmistumisesta, olo on kiitollinen. Herran huone ja sen kunto ovat tärkeitä asioita. Ulkoinen kauneus, ammattimiesten hyvä kädenjälki ja taide auttavat kirkkovieraita hiljentymään ja iloitsemaan.

Veikko Vionojan maalaamat kuviot kellotapulissa tuovat mieleen veden aallot Ullavanjärvessä ja muissa alueen vesistöissä. Kuten veden aallot peittyvät talvella jään ja lumen alle, siten tapulin koristemaalaukset olivat peittyneet maalikerrosten alle.

Mutta kuten vedet vapautuvat jääpeitteestä kevään tullen, siten myös koristemaalausten aallot vapautuivat maalikerrosten alta.

Vastaavanlainen toivo on meillä ihmisillä, joiden sisintä peittävät ja kahlitsevat erilaiset asiat.

Joulun sanoma muistuttaa Jumalan hyvästä tahdosta meitä kohtaan.

Vaikka sisintämme peittäi-

sivät jää tai suojakerrokset, Jumala voi vapauttaa meidät niistä. Kun hän vapauttaa sisimpämme, kaikki on lämmintä ja kaunista. Voimme kysyä: ”Onkos tullut kesä nyt talven keskelle?”

Joulun sanoma Jumalan Pojan syntymästä tähän maailmaan merkitsee meille mahdollisuutta vapautua sisäisistä kahleistamme. Joosefin ja Marian piti antaa Pojalle nimeksi Jeesus, joka tarkoittaa ”Herra pelastaa”. Herran enkeli ilmoitti jo ennen lapsen syntymää, että hän pelastaa kansansa sen synneistä.

Synti vaikuttaa sydämissämme peittäen elävän veden virrat. Jähmetymme niin, että emme löydä yhteyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Ilo katoaa. Jeesus syntyi päästääkseen meidät synneistämme. Niin on todella tapahtunut, kun hän kärsi ristinkuoleman. Saamme turvautua synnit sovittaneeseen Jeesukseen.

Kaikki on hyvin. Saamme iloita sisimmässämme siitä, että olemme vapaita.

Parhaimmillaan joulun viettäminen antaa mahdollisuuksia aavistaa näkymätöntä todellisuutta. On olemassa paljon sellaista kaunista, joka peittyy meiltä kiireiden ja arjen huolten keskellä. Saamme kohottaa katseemme korkeuksiin, mistä enkelit ovat tulleet ilmoittamaan suuren ilon kaikille. Taivaan korkeuksista on tullut hyvä viesti maan päälle. Eikä ainoastaan viesti, vaan Jumala itse on tullut Jeesuksessa tänne meidän lähellemme.

Ullavan tapulin kellot kaiuttavat joulun rauhaa. Iloitsemme siitä, että Taivaallinen Isä lähetti meille Jeesuksen Pelastajaksi. Saamme viettää juhlaa ja arkea vapaalla sydämellä.

Kirkonkellot kutsuvat meitä rukoukseen kirkossa ja kodeissa. Kiitos Jumalalle joulun suuresta sanomasta!

KAI TIKKAKOSKI Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kappalainen

Kuva: Veli-Pekka Harju

2

Joulu 2018

Tervehdys puheenjohtajalta

T

ätä vuotta on Eläkeliitossa, sen piireissä ja yhdistyksissä leimannut liittokokous, joka pidetään joka kolmas vuosi. Se on iso voimanponnistus myös taloudellisesti, mutta siinä toteutuu demokratia ja kaikkien vaikuttamismahdollisuudet. Tälläkin kertaa liitokokous linjasi toiminnan ja talouden suuntaviivat seuraaville kuudelle vuodelle. Siellä tehdyissä päätöksissä oli nähtävissä, että tulevaisuudessa toimintamme on seurattava entistä tarkemmin ympäristössämme tapahtuvia monia muutoksia ja haasteita. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. valtion hallinnossa ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, väestörakenteen muutos sekä väestön kaupungistuminen.

Liittokokouksessa oli myös esillä sääntöjen tarkistus. On täysin ymmärrettävää, että sääntömuutos ei mene läpi yhdellä nuijan kopautuksella. Äänestyksen jälkeen sääntömuutosesitys tuli hyväksytyksi.

Liittokokous tarkensi myös liittomme arvoja: inhimillisyys, ikäystävällisyys, tasa-arvo, yhteisvastuu ja osallisuus. Mielestäni näihin liittyvänä merkittävänä tekijänä on suvaitsevaisuus. Toisen ihmisen hyväksyminen, vaikka ei hänen mielipiteitään kannattaisikaan. Jos ei ole kykyä hyväksyä pääosin samat arvot jakavaa ihmistä, kuinka voi sanoa hyväksyvänsä täysin vieraasta kulttuurista tulevan, jolla voi olla hyvinkin erilaiset arvot. Suvaitsevuutta ja avarakatseisuutta tarvitaan toiminnassamme.

Eläkeliiton suurin voimavara on jäsenistössä ja yhdistyksissä, joita piirit tukevat, sekä viime kädessä liitto. Piirien kautta jäsenistö saa äänensä kuuluviin ja kullekin tärkeitä

asioita eteenpäin. Täällä Keski-Pohjanmaalla ei ole aina kovin helppoa saada uusia jäseniä toimintaamme.

Eri yhteyksissä käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että nykyisin eläkkeelle jäävät eivät mielellään halua sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan vaan ovat mieluummin ”projektiluontoisissa” lyhytkestoisissa harrastuksissa. Tosiasiahan on kuitenkin, että meillä on yhdistyksissä erittäin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja paljon yhteistä hauskaa ja rakentavaa yhdessäoloa, ja jokainen jäsen voi sieltä poimia itseään eniten kiinnostavat. Kuinka saisimme siitä tiedon leviämään, sitä kannattanee miettiä.

Jäsenmäärän kehitys oli meillä yhtenä mielessä, kun päätimme osallistua Kokkolassa pidettyihin Senior messuihin. Lopputulos osallistumisesta oli hyvä. Saimme hyvin Eläkeliiton monipuolista toimintaa esille ja ajatuksiamme kuunneltiin.

Saimme jo messuilla sekä sen jälkeen uusia jäseniä.

Myös piirimme alueella tänä vuonna pidettyjen Eläkeliiton valtakunnallisten suunnistuskilpailujen seurauksena yhdistyksiin liittyi uusia jäseniä tämän lajin kautta.

Näkyvyys ja sen myötä selkeästi arvojemme esiin tuominen on toiminnan jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää.

Näin joulunaikaan meillä on mahdollisuus toteuttaa hyväksymiämme arvoja tuomalla omalta osaltamme iloa ja hyvän olon tunnetta toiselle ihmiselle. On sairaita, yksinäisiä, heikossa taloudellisessa asemassa olevia. Avun ei aina tarvitse olla aineellista. Se voi olla tervehdyskäynti, keskustelu, puhelinsoitto, pieni huomaavaisuus tai jokin muu.

Kiitän teitä kaikkia kuluneesta vuodesta piirimme toiminnassa mukana olleita sekä yhdistysten toimijoita ja jäseniä. Vuosi on ollut mielenkiitoinen ja antoisa.

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja toimintarikasta tulevaa vuotta.

JUHANI FORSLUND puheenjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

Kuva: Taina Alanko

Joulu 2018

3

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kälviän seurakunta

Perhon seurakunta

Halsuan seurakunta

Lohtajan seurakunta

Sievin seurakunta

Vetelin seurakunta Toholammin seurakunta

4

Toholammin seurakunta Lestijärven toimipiste

Joulu 2018

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2018 toiminnasta ja toivotamme

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2019 Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Joulu 2018

5

Joulu jättää jäljen Me suomalaiset rytmitämme vuodenjuoksun vahvasti vuodenaikojen mukaan. Jokaisella vuodenajalla on merkittävä huippukohta, jossa pysähdytään, ja joka jättää jäljen usein loppuelämään. Kesällä on juhannus, syksyllä kekri, talvella joulu ja keväällä pääsiäinen.

Edessämme on joulu, joka katkaisee syksyn ja pitkän pimeän ajan.

Jouluun liittyvät vahvimmat odotukset yhdessäolosta, antamisesta ja saamisesta. Se henkii hartautta, odotusta ja toivoa. Jokaista on puhutellut joulunsanoma koulussa, kotona tai laitoksissa.

Joulu merkitsee erilaisia asioita eri sukupolville – vai merkitseekö? Testatakseni asiaa kysyin tyttäreltäni ja lastenlapsilta, mitä joulusta tulee ensiksi mieleen. Yllätyin miten sukupolvesta toiseen samantyyppiset asiat korostuvat. Monesti ne ovat hyvin arkisia, pieneltäkin tuntuvia asioita, tekoja tai sanoja. Ne kuitenkin otollisessa tilanteessa jättävät koko eliniän kestävän jäljen.

Mitä jälkipolvi näki tärkeimpänä jälkenä? Ensimmäisenä spontaanina vastauksena tuli karjalanpiirakoiden teko, niiden tuoksu, maku ja perusta

muille jouluruuille. Piirakan sydäntenteosta käynnistyy joulu, vaikka ennen sitä on puuhattu paljon. Yli 40 vuotta on yhdessä tehty lapsen ja lastenlasten kanssa aatonaattona karjalanpiirakoita 150–200 kappaletta.

Toisena nousi mieleen joulunodotus ja valmistelu; pikkujoulut, adventtikynttilöiden sytytys, lahjojen hankkiminen ja piparien paisto.

Yhteisöllisyys tiivistyy, salaperäisyys ja yleinen odotus leimaavat olemista. Mahassa kipristää koko ajan. Valmistelu tiivistää juhlan perheen ja lähipiirin yhdessäolon juhlaksi, jossa toisten huomioiminen on normaalia vahvempaa.

Joulusauna aattona on tärkeä puhdistautumis- ja rauhoittumisriitti, joka lopulta käynnistää todellisen joulun, ruokailun, lahjat ja rauhoittumisen. Se helpottaa jännitystä ja rytmittää aattoiltaa.

Näihin näkemyksiin minun oli helppo yhtyä. Minulle henkilökohtaisesti vanhan polven edustajana on tärkeää joulukuusen haku, kiinnitys jalkaan, sulattaminen ja sisään tuonti. Toinen tärkeä asia on hiljentyminen muistelemaan mennyttä vuotta korttien, viestien

ja muistamisten kautta.

Taitaa joulun jälki olla niin vahva, että se kantaa yli sukupolvien, vaikka eri aikoina korostuvat erilaiset tilanteet. Joulu on vahvasti perheen ja lähiyhteisön juhla. Meillä on kuitenkin runsaasti ihmisiä, joille joulu on yksinäistä aikaa. Jospa me eläkeliittolaiset muistaisimme läheisyydessä olevia yksinäisiä pienellä eleellä. Se ei maksa paljon, mutta antaa monin verroin.

Joulussa ja sen odotuksessa on paljon samaa kuin vapaaehtoisessa järjestötyössä. Siinä pyyteettömästi kohdataan kanssaihmisiä auttamisen, yhteisten harrastusten, keskustelujen, matkojen ja vertaistuen merkeissä. Jokainen kohtaaminen voi jättää pysyvän, elämää rikastuttavan läpi elämän kantavan jäljen.

Toivotan jokaiselle eläkeliittolaiselle rauhallista ja sopuisaa joulua.

RAIMO IKONEN Eläkeliiton puheenjohtaja

Kuva: Vesa Toikka

6

Joulu 2018

Verkostoidu – olet olemassa Verkostoituminen ei ole ainoastaan mediaseksikäs käsite, vaan ihan oikeasti piirille, yhdistyksille ja meille eläkeliittolaisille tärkeä asia. Vaikka meillä on omat arvot, tavoitteet ja tapamme toimia, verkostot voidaan kokea toiminnan vauhdittajina. Hyvällä yhteistyöllä saadaan vankkureihin vauhtia.

Olemme tottuneet tekemään yhteistyötä oman järjestömme eri tahojen ja ehkä joidenkin muiden järjestöjen kanssa. Samoin kunnat, seurakunnat, urheiluun ja liikuntaan liittyvät seurat ym. ovat olleet tarvittaessa mukana. Edunvalvontapuolella Eetuun kuuluvat eläkeläisjärjestöt ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ympäröivän yhteiskunnan monimuotoisuuden vuoksi uusiin yhteistyöhaasteisiin kannattaa tutustua ja tarttua.

Viime vuosina piirillä on ollut ilo tehdä yhteistyötä ja verkostoitua monien uusien tahojen kanssa. Ensimmäisenä mieleen nousee yhteistyö Pirityisten, Rieska-Leaderin, Kaustisen Folk Music Festivalin, Senior messujen järjestäjän, eSoiten, Silta Yhteisöklubin, eKeski-Pohjanmaan, Keskipohjanmaa-säätiön, KeskiPohjanmaan järjestöneuvottelukunnan sekä monien maakunnallisten yritysten kanssa.

Yhdistykset ovat verkostoituneet ja tekevät yhteistyötä omilla alueillaan. Näistä viimeisimpinä tulee mieleen Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen yhteistyö kunnan täyttäessä 150 vuotta sekä Kokkolan yhdistyksen ja Kokkolan Suunnistajien yhteistyö heidän huolehtiessaan Eläkeliiton valtakunnallisten suunnistuskilpailujen onnistumisesta.

MIKSI VERKOSTOITUA? Verkostojen kasvaessa kontaktit lisääntyvät; samalla meistä kiinnostuneet tahot lisääntyvät. Voimme tavata meille avuksi olevia oman alansa asiantuntijoita ja toisaalta saatamme

itsekin joskus olla se kaivattu asiantuntija, joka taas saattaa avata ovia uuteen suuntaan. Koen, että omaa osaamistamme tulee jakaa ja siitä tulee olla ylpeä – kun tarjoamme pyyteettömästi omaa apuamme, kantaa se hedelmää tulevaisuudessa.

MITEN VERKOSTOIDUTAAN? Verkostoituminen on käytännössä eritasoista vuorovaikutusta; kyselemistä, kuuntelua, itsestä kertomista, aitoa kiinnostusta. Jonkun pitää aina tehdä aloite.

Tapahtuu kovin harvoin, että joku lähtee yhteistyöhön sellaisen kanssa, josta ei tiedä. Kannattaa mennä paikkoihin, joissa voi verkostoitua muistaen, että verkostoa ei voi pakolla rakentaa. Kun on itse auttanut tai vinkannut muille omista asiantuntijoista, on helpompi mennä vastavuoroisesti kysymään neuvoja. Kannattaa ylläpitää suhteita ja nauttia verkostoista – näin positiivinen hyrrä pyörähtää liikkeelle.

la on aloittanut maakuntauudistusta enteilevä Järjestöneuvottelukunta, johon vain harvat yhdistysten edustajat valittiin aluksi mukaan. Tämä neuvottelukunta on hyvä esimerkki verkostoitumisesta ja verkostojen luomisesta. Piirin toiminnanjohtaja pääsi mukaan varajäsenenä. Varajäsenyyttä perusteltiin sillä, että jäsenemme ovat jo hyvin edustettuina maakunnallisessa vanhusneuvostossa, mikä onkin hieno osoitus yhdistysten aktiivisuudesta.

Nyt saamme hiljentyä joulun aikaan. Unohtakaamme yhdistyskiireet hetkeksi. Itse aion verkostoitua joulupukin kanssa ja varmistaa, että kontissa on joulumieltä lapsille, lapsenlapsille ja muille läheisilleni.

Kiitollisena teille kaikille kuluneesta vuodesta TAINA ALANKO toiminnanjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

JÄRJESTÖJEN JA KUNTIEN YHTEISTYÖN LÄÄKKEEKSI? Olisiko suunnitelmallinen verkostoituminen lääke tämän päivän monissa yhteyksissä julkilausuttuun tulevaisuuden haasteeseen järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön ja samalla kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi?

Yhteistyön esteiksi on lukuisissa selvityksissä noussut tiedon puute ja asenteet. Kunnat tietävät järjestöjen toiminnoista liian vähän ja järjestöissä ei tiedetä, ketkä kunnan edustajista olisivat niitä, joiden kanssa yhteistyöhön pitäisi päästä.

ENNAKKOLUULOTTOMASTI VERKOSTOIHIN Tänä vuonna Keski-PohjanmaalKuva: Aimo Maijala

Joulu 2018

7

Jouluisia kulttuuriperinteitä Muutama vuosi sitten Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sopimuksen tarkoituksena on suojella aineetonta kulttuuriperintöä ja tehdä ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Museoviraston esityksen pohjalta tehtiin Suomessa viime vuonna ensimmäinen aineettoman kulttuuriperinnön lista.

Joulu näkyy vahvasti suomalaisessa aineettomassa kulttuuriperinnössä. Hautausmaalla käyminen jouluaattona, Turussa joulurauhan julistus ja suomalainen joulupukkiperinne ovat näkyvästi mukana listalla.

Myös Eläkeliiton yhdistyksissä vaalitaan monia upeita jouluisia kulttuuriperinteitä. Yhdistysten joulupuurojuhlat keräävät tänäkin jouluna tuhansia jäseniä mukavan yhdessäolon pariin. Kauneimmat joululaulut raikuvat eläkeliittolaisten toimesta monissa kirkoissa. Joulumyyjäisissä pöydät notkuvat monenmoista herkkua.

Kulttuuri on merkittävä osa Eläkeliiton toimintaa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Soitto, laulu, kirjallisuuspiirit ja muut kulttuurin muodot keräävät yhteen kymmeniä tuhansia jäseniä. Kulttuuritoiminta on merkittävä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lähde. Se on yhdessä tekemistä ja olemista.

Tänä vuonna Eläkeliitto on vahvistanut kulttuuritoimintaansa entisestään. Uusi kulttuuria kaiken ikää -toimintamme ja syksyllä työnsä aloittanut kulttuurisuunnittelijamme tukee jatkossa yhdistystoiminnan kehittämistä ja uuden, monipuolisen kulttuuritoiminnan synnyttämistä yhdistyksissämme. Yhtenä tavoitteena on kulttuuritoimintaa käynnistämällä synnyttää myös uusia yhdistyksiä ympäri Suomea. Uskon, että näiden lisäresurssien avulla kulttuuri tulee kukoistamaan Eläkeliiton yhdistyksissä entistä voimakkaammin.

Joulu on myös perhejuhla, jolloin vetäydymme läheisten pariin. Silloin on hyvä pitää hetki taukoa yhdistystoiminnasta ja nauttia toistemme seurasta sekä joulun perinneruuista – osa kulttuuriperintöä sekin.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

ANSSI KEMPPI Eläkeliiton toiminnanjohtaja 8

Joulu 2018

Tarja Levo ja messujen juontaja Markku Veijalainen.

Eläkeliiton osastolla esittelyvuorossa vas. Riitta Anttila Kokkolasta ja toiminnanjohtaja Taina Alanko.

Eläkeliiton Kaustisen kuoro esiintyi. Markku Veijalainen jututtaa kuoron johta

Pääyhteistyökumppanina Senior messuilla Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri yhdistyksineen toimi yhtenä pääyhteistyökumppanina 28.–29.4.2018 pidetyillä Senior messuilla Kokkolassa Kampushallissa. Messujen aiheina olivat hyvinvointi, terveys, ruoka, matkustelu, harrastukset, liikunta ja erilaiset aktiviteetit. Ensi kertaa Pohjanmaalla pidetyt SeniorMessut vetivät lukuisine osastoineen ja kuuluisine esiintyjineen väkeä tuhansittain. Osastollamme kerroimme monipuolisesta toiminnastamme ja saimmekin monia liittymään mukaan.

Messuosastolla hyörivien esittelijöiden lisäksi saimme ”töihin” myös omia esiintyjiä. Pääesiintymislavalla Tarja Levo Eläkeliiton Tunne Mieli -hankkeesta esitelmöi aiheenaan ”Moninainen nainen – eläkeikä ja jaksaminen” ja Eläkeliiton Kaustisen kuoro lauloi säestäjänään veteliläinen Aimo Torppa.

Nopeutta ja ketteryyttä kyllä porukalta vaadittiin, nimittäin Kokkolan Senior messuilla oli kuin Stockmanin kuuluilla ”Hulluilla Päivillä”.

Varsinkin lauantaina halli oli täynnä väkeä aamukymmenestä kahteen saakka.

SENIOR MESSUILTA NETTIMAAILMAAN Nettimaailma kuuluu kaikille! ... ja sinne kannattaa tulla, koska maailma muuttuu, halusimme tai emme...

Nettiasiat kiinnostivatkin suurinta osaa messuille osallistuneista. Moni tosin kokee kiinnostusta jo niin sanotusti ”pakon sanelemana”.

Koetaan, että nettiasioista on pakko olla kiinnostunut, koska ”ei tässä maailmassa muuten enää pärjää”.

Monia asioita on kuitenkin edelleen ”kiva hoitaa kasvokkain, vaikka ne voisikin hoitaa myös netissä”. Eräs nainen mainitsi esimerkiksi Kelassa asioinnin olevan hänelle tällainen asia.

Osastolla tuli selväksi, että nettimaailman hankaluuksien kanssa ei tarvitse painiskella yksin. Moni taakka kevenee kummasti, kun sen jakaa yhdessä vertaisten kanssa. Yhdistysten nettitukihenkilöiltä voi pyytää opastusta omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta henkilökohtaisesti räätälöiden. Ne, joille netti on tutumpi, useammin ja laajemmin käytössä, ovat tulleet sen kanssa sinuiksi.

Elämä on helpottunut paljon netin myötä ja mm. uutispalvelut tai some ovat kovassa käytössä monta kertaakin päivässä.

Messujen jälkeen kokouskeskusteluissa on tullut selväksi, että seuraavalla kerralla menemme messuille mukaan suurella joukolla ja yhdeksi pääyhteistyökumppaneista, jos vain pyydetään!

Teksti ja kuvat: TAINA ALANKO toiminnanjohtaja Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

”Kyllä teidän piirissä on upeita senioreita!

Täällä ei todellakaan keretä sammaloitua, kun vauhtiakaan ei voi verrata vierimiseen, vaan ennemmin kiitämiseen.

Hyvä, että perässä pysyy ja tahdissa jaksaa, kun eiväthän nämä edes istahda välillä tai pidä taukoja.

Ihania, lämminhenkisiä ihmisiä olette, oli tosi kiva viettää kanssanne messupäiviä.”

SANNA TUOMINEN, Eläkeliiton Netikäs-hanke

oron johtaja Pirkko Järvelää.

Joulu 2018

9

Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkon pitää tukea yhteisöllisyyttä

A

rvomaailmojen eriytyminen toisistaan on johtanut siihen, että emme oikein ymmärrä toisiamme. Puhumme vihaisesti toisillemme. Arkkipiispa Tapio Luoman mielestä kirkolla voisi olla tässä annettavaa: se voi vahvistaa sovinnon ja yhteisyyden kokemista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Luoma mainitsee kuluneen vuoden lukuisat tilaisuudet, joissa on rakennettu ymmärrystä ja sovintoa vuoden 1918 tapahtumille. Kirkko ja seurakunnat ovat olleet niissä mukana.

- Kirkolla on maailmanlaajuinen vastuu. Viime sotien jälkeen Suomi sai paljon apua muualta maailmasta.

Lähimmäistä ei voi sivuuttaa asuipa hän vieressä tai kaukana, yhteisestä maapallosta, todellisuudesta on kyse, Luoma selittää.

Maahanmuuttokeskustelu on polarisoinut tätä keskustelua. Tänne tulevien tai muualla asuvien auttamisen on koettu olevan pois suomalaisilta. Luoma ei halua laittaa heitä vastakkain.

- Kehitysyhteistyö on lähimmäisten auttamista heidän kotioloissaan jopa niin pitkälle, ettei heidän tarvitse tuntea paineita lähteä sieltä pois.

Kehitysyhteistyö voi parhaimmillaan auttaa ihmisiä löytämään omilta elinalueiltaan oma tulevaisuutensa. Aina se ei onnistu.

EI VASTAKKAINASETTELUA Ihmisiä ei saa Tapio Luoman mukaan missään tapauksessa asettaa vastakkain sen perusteella, mistä he tulevat tai missä he asuvat.

- Ajatus siitä, että avun piiristä suljettaisiin pois toisella tavalla uskovat,

on vieras jopa Herramme opetukselle, Luoma tähdentää.

Kyse on ennen kaikkea ihmisyydestä.

Luoma kertoo suhtautuvansa erittäin myönteisesti herätysliikkeisiin.

Hän muistelee, että Etelä-Pohjanmaalla niillä on ollut vahva asema.

- Mielelläni näkisin, että se hyvä hengellinen elämä, jota herätysliikkeissä viljellään, voisi koitua myös jatkossa koko kirkon hyväksi.

Vastakkainasettelu herätysliikkeiden kesken sekä toisaalta herätysliikkeiden ja kirkon välillä on hänen mielestään usein liioiteltua.

Hänellä itsellään ei ole herätysliiketaustaa.

KUTSUMUSAMMATTI - Kansakoulun 1. luokasta lähtien olin mukana Vaasan suomalaisen seurakunnan toiminnassa, Luoma kertoo.

Seurakunnasta tuli jo varhain luonteva osa hänen elämäänsä. Rippikoulun jälkeen hän tiesi haluavansa papiksi.

- Rohkenen pitää sitä kutsumuksena, Luoma selittää.

Hän kuvaa papin työtä ihmisen rinnalla kulkemiseksi. Se on Jumalan läheisyyden ja armon sekä rakkauden esillä pitämistä.

PAIMEN KAITSEE

Arkkipiispan kanslia on Turussa, mutta hänellä on työhuone myös kirkkohallituksen tiloissa Helsingissä (kuvassa).

10

Joulu 2018

Kirkossa käytetään termiä kaitsenta, joka periytyy maatalousyhteiskunnasta, jolloin paimen kaitsi laumaansa.

- Kaitsenta on hyvä termi. Se kuvaa paremmin, mikä on johtajan ja johdettavien välinen suhde. Kyse ei ole pelkästään, että tässä on johtaja ja tässä on johdettava porukka. Kirkollinen johtajuus ei typisty pelkästään maallisiin, normaalien johtajuusajattelun sapluunoihin. Tässä on kaiken aikaa mukana ajatus, että pai-

Ihmisiä ei saa Tapio Luoman mukaan missään tapauksessa asettaa vastakkain sen perusteella mistä he tulevat tai missä he asuvat.

Avun piiristä ei voi sulkea edes toisella tavalla uskovia.

men kulkee lauman mukana ja huolehtii laumasta. Lisäksi kirkollisessa ajattelussa paimen on osa laumaa, Luoma kuvailee.

Paimenen ja lauman välistä suhdetta nimitetään rakkaudeksi. Taustalla on Jumalan läsnäolo.

ARKKIPIISPA NÄKYY Arkkipiispalla on oma ns. kaitsenta-alue eli Turun seudulta yhdeksän seurakuntaa, joiden piispa arkkipiispa on.

Arkkipiispa on puheenjohtajana kirkolliskokouksessa, kirkkohallituksen täysistunnossa ja piispainkokouksessa. Hän myös vastaa kirkon ulkomaan suhteista.

- Usein arkkipiispan puoleen käännytään, kun media haluaa kuulla hänen mielipiteitään. Hän on keskeisesti mukana myös vuorovaikutuksessa valtiovallan tai järjestökentän kanssa.

- Moniarvoinen yhteiskunta pitää sisällään myös sellaisia äänenpainoja, jotka eivät mitenkään hyvällä katso ylipäätään uskontoa. Ajatellaan, et-

tä uskonto on jotenkin ongelma, josta pitää suoriutua eroon. Puhutaan neutraaliudesta. En usko mihinkään neutraaliuteen. Yritys nousta kaiken yläpuolelle ei onnistu, senkin taustalla on tietty aatteellisuus.

Hän toivoo tilaisuuksia, joissa voisi kohdata ihan ketä tahansa. Arkkipiispalle voi lähettää myös sähköpostia: arkkipiispa@evl.fi.

JOULUIHMINEN - Olen aina pitänyt joulusta. Joulun sanoman kautta se on hyvin tärkeä juhla. Olen monella tavalla jouluihminen, Luoma pohtii.

Ensimmäisenä jouluna Jumala syntyi Jeesuksessa ihmiseksi jakamaan ihmisten osan.

- Me voimme kristittyinä uskoa, että meidän Jumala kyllä tietää, mitä on olla ihminen kaikkine iloineen ja suruineen.

Joulu puhuttelee erityisesti suomalaisia, koska se tuo valoa vuoden pimeimpään aikaan.

Teksti ja kuvat: VESA TOIKKA Joulu 2018

TAPIO LUOMA • syntynyt Kurikassa vuonna 1962 • vihitty papiksi vuonna 1987 • väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 1999 • vuoden pappi vuonna 2000 • apupappi ja kappalainen Peräseinäjoella vuosina 1987–1998 • kappalainen Ilmajoella vuosina 1998–2002 • kirkkoherra Seinäjoella vuosina 2002–2012 • Lapuan hiippakunnan pappisasessori vuosina 2001–07 • kirkolliskokouksen jäsen vuodesta 2008– • Espoon hiippakunnan piispa vuosina 2012–18 • Turun ja Suomen arkkipiispa vuodesta 2018–

11

Kilpailujen vanhin osallistuja oli 95-vuotias Unto Nyystilä.

Nivalan Mauno Taanila (numero 30) suunnisti H70-sarjassa hopealle. Edellä menevä Alavuden Anna-Maija Hautamäki sijoittui pronssille D70-sarjassa.

Houraatin maastot saivat kiitosta Eläkeliiton valtakunnalliset suunnistuksen mestaruuskilpailut Kokkolassa onnistuivat Valtakunnalliset Eläkeliiton suunnistusmestaruuskilpailut käytiin Lohtajalla Houraatin maastoissa elokuun puolivälissä. Järjestelyistä vastanneet Eläkeliiton Kokkolan yhdistys sekä Kokkolan Suunnistajat saivat runsaasti kiitosta niin reiteistä kuin järjestelyistäkin. Kilpailujen johtaja Heikki Haapala ja ratamestari Eero Juola saattoivatkin myhäillä tyytyväisinä.

- Annan erittäin korkean arvosanan järjestelyille. Oli ihan viimeisen päälle hoidetut kilpailut, kiitteli Eläkeliiton mestaruuskilpailulajien työryhmässä suunnistuksen asiantuntijana toimiva Raimo ”Rami” Laitinen.

Laitisen kiitoksille on vankka asiantuntijaperusta – hän on tehnyt työuransa Suunnistusliitossa. Eläkeliiton mestaruussuunnistuksiinkin hän on osallistunut useita kertoja ja koki Houraatin maastot myös kilpailijana.

- Maasto oli äärimmäisen sopiva eläkeläisten suunnistaa. Ratamestari 12

on selvästi ammattilainen, Laitinen suitsutti.

MUKANA henkilökohtaisilla matkoilla oli 137 suunnistajaa. Viesteihin osallistui 20 joukkuetta. Sarjoja henkilökohtaisilla matkoilla oli 55-vuotiaista 90-vuotiaisiin. Viesteissä Asarjassa yhteisiän tuli olla 210 vuotta, tosin naissuunnistajasta annettiin viiden vuoden ikähyvitys.

Vanhin osallistuja, 95-vuotias Unto Nyystilä Laihialta kiitteli hänkin Houraatin maastoja.

- Hyvä maasto, varsinkin jos pystyy juoksemaan. Minulla on niin paha astma, että vain kävelin reippaasti, Nyystilä totesi maalissa.

Tähtäin Nyystilällä oli selvittää rata noin tuntiin ja se onnistui. Aika 58.58 sai miehen myhäilemään.

- Olen suunnistanut 12-vuotiaasta asti ja menestystäkin on matkan varrella tullut. Nytkään ei pahempia kompastuksia tullut, vaikka polut harhauttivatkin vähän.

Joulu 2018

Samoin D75-sarjan voittanut Ristiinan Rauni Muikku kiitteli maastoa ja rataa. – Oli miellyttävä suunnistaa.

Vaativa rata, mutta niinhän sen pitääkin tällaisissa kisoissa olla.

KOKKOLALAISET eivät järjestäjinä voineet kilpailuihin osallistua, mutta piirin edustus oli silti vahva. Erityisesti veteliläiset olivat lähteneet 11 hengen joukolla mukaan.

Viestissäkin neljänneksi suunnistanut Keski-Pohjanmaan piirin joukkue koostui täysin veteliläisistä. Piirien välisen viestin voitti EteläPohjanmaan kakkosjoukkue, toiseksi suunnisti Varsinais-Suomi, kolmanneksi Pohjois-Pohjanmaa.

Henkilökohtaisilla matkoilla piiriin tuli yksi mestaruus, yksi hopea ja yksi pronssi. Matti Kattilakoski voitti H70-sarjan, Tapio Patana oli H80sarjassa hopealla ja Katariina Finnilä D65-sarjassa pronssilla.

Teksti ja kuvat: MAISA JÄRVELÄ

Keski-Pohjanmaan ykkösjoukkue oli viestissä neljäs. Kuvassa Sauli Joki lähettää Tapio Patanan toiselle osuudelle. B-sarjan voittaneen Keski-Pohjanmaan joukkueen toinen viestinviejä Hannu Pöyhönen odottaa Eero Kattilakoskea maastosta. Taustalla vaihtojen sujumista seuraa Eero Fränti.

Katariina Finnilä suunnisti henkilökohtaisella matkalla pronssia. Kuvassa hän vie Keski-Pohjanmaan kakkosjoukkueen viestiä.

Kilpailut avasivat piirin puheenjohtaja Juhani Forslund sekä Kokkolan Wanha Kalle Alf Mylläri.

Joulu 2018

13

Ravilegendan juuret ovat Keski-Pohjanmaalla sa tällä hetkellä on nelisenkymmentusten lista on pitkä.

Suomalaisen raviurheilun kärkinitä hevosta.

Lopullisen sysäyksen raviurheimiin vuosikymmeniä kuulunut TaTapio Perttusen isältään lahjaksi lun ammattilaiseksi Tapio Perttupio Perttunen omaa äitinsä kautta saama Vipo-tamma osoittautui loisnen sai Ypäjän hevostalousopistossa keskipohjalaiset juuret. Perttunen on tavaksi perittäjäksi jättämällä kymja varusmiehenä eläinlääkintäkousyntynyt Pelkosenniemellä 1956 pelmenkunta huippuvarsaa. Niistä pelussa Kankaanpäässä. Ensimmäinen kosenniemeläisen isän ja toholampiräti neljä on osallistunut kuninkuusvalmentajapesti löytyi armeijakavelaisen äidin toisena lapsena. kilpailuun. Kirkkain kruunu Vipon ri Risto Tupamäen vinkistä PetäjäveTapsa Perttusen vanhempien tavavarsoista oli Saran Salama. Se voitdeltä MI-tallilta. tessa yhdistävänä tekijänä oli – kuinti Tapsan valmentamana ja ajamaValmentajn alku ei ollut helppoa. kas muuten – hevonen. Pelkosenniena ravikuninkuuden kolmesti peräkPetäjäveden tallilla ei ollut sähköä ja meläiset olivat sotaa paossa Tohokäin vuosina 2006-2008. Saran Salavesi hevosille piti kantaa kauempaa. lammilla. Tapio Perttusen isä Mikko ma juoksi palkintorahaa yhteensä yli Tapio Perttunen ruokki hevosia iltaPerttunen oli rintamalta lomalla ja 800 000 euroa. pimeässä taskulamppu suussaan. lähti tapaamaan evakossa olleita vanTapio Perttunen ajoi ensimmäisen Petäjäveden jälkeen Tapio Perttuhempiaan Toholammille. Siellä Mikravivoittonsa 16-vuotiaana Sodannen sai yksityisvalmentajan paikan ko Perttunen näki nuoren lamppilaiskylässä 1973. Tähän päivään menPihtiputaan Muurasjärveltä. Ismo naisen käsittelevän taitavasti hevosnessä hän ajanut raviradoilla jo noin Järvenpään Kaipaala-tallilla työskenta haravakonetta ajaessaan. Nuorten 5 500 voittoa. Tänäkin vuonna voitnellessään Tapio Perttunen päätti, etvälille syntyi suhde ja niinpä Mikko toja on kertynyt pitkälti toistasataa. tä hänestä tulee vielä Pekka Korven Perttunen ja Kaisa Klemola vihittiin Monet Tapio Perttusen tuntemat kaltainen huippuvalmentaja.

1949. Nuori pari asettui Pelkosenniekollegat kuvaavat Tapsaa synnynPihtiputaalta Perttusen tie vei melle viljelemään Perttusten kotitilaa, näiseksi hevosenlukijakjossa myös kasvatettiin si ja -käsittelijäksi. Myös poroja ja hevosia.

Perttunen itse sanoo saaToholampi pysyi Pertneensa hevosmiestaidon tusen perheelle tärkeänä syntymälahjana. tukikohtana myöhem- Lähdin nuorena mieminkin. 1950-luvun lohenä etelään vain pyöpulla perheen suunnirähtämään, mutta reistelmissa oli muutto Kasu on kestänyt jo yli 40 nadaan. Isä-Mikko lähti vuotta, Perttunen nauensimmäisenä ja Kaisarahtaa. äiti muutti tuumaustauTapsa Perttusen ainuton ajaksi kahden poilaatuinen ura sekä miekansa kanssa Toholamhen poikamainen välitmille pariksi vuodeksi. tömyys olivat perusteina Mikko Perttunen sille, että päätimme kirloukkaantui Kanadassa Tapio Perttunen ajoi Hymyhuulen kuningatarkilpailun kakkoseksi joittaa toimittajakollemetsätyömaalla ja hän Ylivieskassa 1997. ga Erkki Hujasen kanssa päättikin palata takaisin Tapsa Perttusen tarinan kirjaksi. Paoman tallin pyörittämiseen LauSuomeen. Niinpä perhe asettui jälriisilaisessa kahvilassa tammikuisena kaaseen ja myöhemmin Jyväskylän leen Pelkosenniemelle. lauantaina 2017 puolileikillään heiKillerjärven raviradalle. Jyväskylän Perttusten pojista vanhempi Eero tetty ajatus konkretisoitui menneen vuosinaan Perttunen löi itsensä lokävi Rovaniemellä lukion ja opisketalven aikana. Jyväskyläläinen Dopullisesti läpi huippuvalmentajana. li agronomiksi. Nuorempi Tapio jätcendo innostui ajatuksesta otti kirIsänsä omistaman Hipo-tamman ti koulunkäynnin keskikouluun. Häjan kustannusohjelmaansa.

Perttunen ajoi vain 24-vuotiaana ranen mielensä paloi käytännön töiRavilegenda Tapsa Perttusen tavikuningattareksi 1981 Oulussa. Mehin. rina julkistettiin Rovaniemen kunestys jatkui muun muassa EinarsiPerttusten perheessä oli useamninkuusravien yhteydessä heinänin kriteriumvoitolla sekä ällistyttäman sukupolven ajan kasvatettu hekuun lopulla. Teos on saanut erittäin vällä jymyvoitolla Ruotsin ravipyhävosia ja niillä myös kilpailtiin. Tapsaa myönteisen vastaanoton. tössä Solvallassa. hevoset kiinnostivat ja hän myös osaJyväskylästä Tapio Perttunen si käsitellä niitä. Niinpä poropojasta Teksti: SIMO KATTILAKOSKI suuntasi Orimattilaan 1984. Siellä tulikin sitten koko maan tuntema raKuva: TIMO-JAAKKO VIRKKALA hän pyörittää edelleen ravitallia, josvivalmentaja ja -kuski, jonka saavu14

Joulu 2018

Kuva: Voitto Kalliokoski

Havaintoja kosketti Halsualla Halsualla marraskuisena sunnuntai-iltana sai ensiesityksensä Aulis Hietalahden runoista, teksteistä ja kuvista koottu lausuntaesitys Havaintoja. Esiintyjinä olivat kansalaisopiston Halsuan runopiirin lausujat ohjaajansa Katja Hakalan johdolla. Kuvaesityksestä vastasi Susanna Heikkilä.

Illan avaa pitkän linjan lausuja Hellen Hietalahti, millaisten vaiheiden kautta Havaintoja on syntynyt. Esitys alkaa Aulis Hietalahden esittämällä runolla, joka neljällä säkeellä kertoo, mistä on kyse; paljon on koettu, omin eväin pärjätty ja kokemukset kulkevat mukana.

Esityksen ohjaaja on muokannut Hietalahden tekstit käsikirjoitukseksi, jossa on kolme selkeää teemaa.

Havaintoja on kerätty luonnosta, ihmisenä olemisesta ja ajan vääjäämättömästä kulumisesta. Varsinkin viimeisessä, ”Aika on” -jaksossa välittyy kirjoittajan kipeitäkin tuntoja ja tajuamisia elämän varjokohdista mutta myös kokemus valosta ja armosta.

Havaintoja-esityksessä runot ja kuvat puhuvat yhdessä. Susanna Heikkilä on koonnut Hietalahden kuvista kauniin esitykseen, joka kulkee runojen rytmissä. Kuvissa on sekä selkeä esittävyyttä ja viitteellisyyttä, joka jättää tilaa katsojan ja kuulijan ajatuksille. Katja Hakalan sä-

veltämä ja esittämä pianomusiikki johdattelee tunnelmasta toiseen ja antaa lausujille aikaa ja paikan asemoida itsensä uudelleen.

Havaintoja on liikkumista ja pukeutumista myöten harkittu esitys.

Pienet, draamalliset elementit värittävät lausuntaa. Hauska oivallus on Arto Hietalahden esittämä ”Mitä sinä pöllö, valvot” esitettynä vastauksena Marko Malviston tuntureilta tulleen naisen musteluille. Kuulija miettii, mille pöllölle oikein puhutaan. Pieni erikoisuus on myös korkokenkien kopinan kaikuminen.

Lausujien monet äänenpainot kertovat, että runojen tulkintaa on todella mietitty.

Harmittavaa oli, että yleisö ja kuvaprojektorin humina imivät ääntä tehokkaasti ja välillä takimmaisille riveille oli vaikea kuulla hiljaisempia ääniä. Tähän kokonaisuuteen mikrofonin kierrättäminen tai sen eteen kävely ei tosin olisi sopinut.

Havaintoja päättyy Auliksen lausuman ”Lähteä pitäisi” -runoon ja Joulu 2018

musiikkiin lausujien istuessa paikoillaan.

Kuulijatkin haluavat olla hetken hiljaa. Sitten mieleen palautuu Hellen Hietalahden johdattelu esitykseen. Tuhkasta todellakin nousi feeniks. (KH)

HAVAINTOJA Halsuan seurakuntatalo 19.11.1917. Tekstit ja kuvat Aulis Hietalahti. Tekstien muokkaus esitykseksi, esityksen musiikki ja ohjaus Katja Hakala. Kuvaesityksen koonti ja toteutus Susanna Heikkilä.

Lausujat: Arto Hietalahti, Aulis Hietalahti, Hellen Hietalahti, Hilkka Klemola, Eila Korkeaniemi, Marko Malvisto, Ritva Ojala, Tuula Pulkkinen, Paula Saari, Kaija Tofferi, Sari Tuominiemi.

15

Runot ja kuvat: AULIS HIETALAHTI, Halsua

VAELTAJA Monta raskasta rinkkaa olen kairaan kantanut, monta takaisin tuonut.

Tyhjät eväspaperien kuoret.

Taskut muistoja täynnä.

KORPIKUUSIKOSSA Olen kokenut tunturien vaihtolämpöisyyden, takatalven keskellä kesää.

Aistinut suopursun tuoksun, hallan näivettämät mustikan kukat.

Ihmetellyt luonnon sietokykyä, koivujen hiirenkorvia, lintujen poikasia korpimaailman melskeen keskellä.

Korpikuusikon siimeksessä.

SUONLAULU Räme, neva, korpi – siinä suomaisen kolmisuointu.

Tätä alakuloista säveltä karu luontomme soittaa lukemattomin muunnelmin.

Kulje rimpiä pitkin, kuuntele korppia, kuuntele käkeä.

Mene läpi, taivalla tietämättömiin.

Ole hiljaa – katso ympärillesi herkin silmin.

Tyynenä huokuu metsälammen pinta.

16

Joulu 2018

Yllätystä ilmassa Toukokuun lopulla koitti se päivä, jolloin Halsuan yhdistyksen väki lähti yllätysretkelle. Oli jännitystä ilmassa.

Kun kaikki matkalaiset saatiin kyytiin, matka alkoi. Halsuan ainokaisessa liikenneympyrässä bussi kiersi, kiersi ja kiersi. Voi ei, eikö kuskikaan tiedä, mihin tästä lähdetään.

No, aikansa kierreltyään auton nokka osoitti Sillanpäätä kohti, ja siellä seurattiin, mihinpäin siitä suunnataan. Räyringin suuntaan matka jatkui, joten ei ainakaan Kokkolaan olla menossa. Jokaisessa risteyksessä matkalaisten mielestä putosi vaihtoehtoja pois, ei mennä sinne tai sinne.

Lopulta matkavastaava vähän selvitti

Kuva: Aini Karvonen

Halsuan yhdistyksen toiminnasta v.

2008–2018 on tehty kuvakirja, jossa on runsas 700 kuvaa eri tilanteista.

Kirja kiertää jäsenten keskuudessa "kyläluutana". Kesällä kirja ei ole vielä kiertänyt täyttä kierrosta, mutta monta kyläilyreissua on jo toteutunut.

asiaa ja perille tuloa odoteltiin. Päästiin Kauhavan yrittäjäopiston pihalle. Hela-ravintolan lestijärveläistä sukuperää omaava pääkokki hyppäsi autoon ja toivotti meidät tervetulleiksi Kauhavalle ja Hela-ravintolaan kunhan ensin kävisimme elokuvissa. Yrittäjäopiston yhteydessä toimiva Y-kino oli järjestänyt meille oman näytöksen elokuvalle "Muistoseurat". Elokuva oli tehty kauhavalaisten voimin, ja lepotuolipaikoilla saimme mukavasti seurata eteläpohjalaista huumorimieltä.

Mukavan tunnin jälkeen siirryimme Hela-ravintolan kabinettiin erittäin maukkaalle lounaalle. Suuret kiitokset mielessä jatkoimme matkaa Ala-Härmään ja siellä PowerParkin riemuihin. Huvipuistossa oli samanaikaisesti ainakin 20 linja-autollista luokkaretkeläisiä ja yksi täysi bussillinen eläkeläisiä. Monella päätä huimasi jo katsoa lasten riemua, kun he juoksujalkaa rynnistivät laitteesta toiseen. Taisi käydä niin, että maailmanpyörä oli ainoa niin maltillinen vekotin, johon meidän porukkamme uskalsi hypätä kyytiin. Näytti siltä, että kaikki kuitenkin nauttivat näkemästään ja eräskin mummo tuumasi, että nyt hän voi kuvitella tätä paikJoulu 2018

kaa, kun lapsenlapset tästä kertovat.

Päät pyörällä siirryimme sitten vähän shoppailun maailmaan, kun menimme PowerParkin ostoskeskukseen katselemaan ja kahvittelemaan.

Lopuksi porukan hevosharrastajat halusivat vielä esitellä Alahärmän uuden uljaan raviradan, joka alkaa rakenteiltaan pikkuhiljaa valmistua ja hieno siitä varmaankin tulee. Nytkin siellä voidaan pitää – ja on jo pidettykin – raveja. Voisi joskus vaikkapa lähteä sinne raveihin.

Monesta uudesta asiasta voimaa saaneina lähdimme kotimatkalle, ja puheensorina oli autossa mukavaa kuultavaa. Matkalla alkoi taivaanrannassa näkyä sankkoja savupilviä ja kun kuivaa oli, alkoi mielissä pyöriä huoli maastopaloista. Arvailtiin savun suuntaa ja koko ajan savupilvet suurenivat. Ja niinhän ilmeni, että Kaustisella ja Halsualla riehuivat palot turvetyömailla. Onneksi niistäkin selvittiin palomiesten ja varusmiesten voimin.

Tämä tältä vuodelta yllätysten retkestä. Ensi keväänä uudet kujeet.

Teksti ja kuva: AINI KARVONEN Halsua 17

Kevyttä kerrontaa – Paavo ja Eila

Vaikka aika kulkee joutuin, jää muistiin aina jotakin. Kerron miten tapasin mieheni Paavon ensi kerran kahden kesken. Oli vuosi 1949, elokuu ja kuutamo. Hän saattoi minut kotini lähelle Meriläiseen. Olin samassa kuussa täyttänyt seitsemäntoista. Tämä nuorimies oli 23-vuotias Halsuan Ylikylästä. Se oli varmaan rakkautta ensisilmäyksellä. Siitä alkoi meidän tiivis yhteydenpitomme. Kun olimme neljättä kertaa yhdessä, annoimme toisillemme vakaat lupaukset: puhuimme kihloille- ja vihillemenosta. Hän kertoi minulle harrastuksistaan metsästäjänä ja kalastajana.

Ei hän tarinoillaan mitenkään levennellyt, sain myöhemmin kuulla niistä muiltakin.

PAAVON UNELMISTA YHTEINEN HARRASTUS Paavo kertoi siitä, kun hänen isänsä ei vielä ollut antanut hänelle asetta eikä lupaa lähteä metsälle. Hänen kaverinsa Jouko ja Leevi olivat jo saaneet käydä lintumetsällä. He olivat kaksi vuotta vanhempia. Sitten eräänä päivänä oli Karhukorven Väinö tullut heille kylään. Paavo oli kuullut monet Väinön metsästysreissut, niinpä Paavo oli ajatellut, että nyt on hänen tilaisuutensa pyytää isältään pyssyä.

Isä kerkesi jo kieltämään, mutta Väinö sanoi, että anna pojalle pyssy. Hän oli silloin noin 12-vuotias.

Onnellisena hän lähti metsälle noin 18

YHTEINEN KIHLAREISSU Tutustuin Paavon kautta hänen naapureihinsa Sirkkaan ja Joukoon. He olivat seurustelleet jo pitemmän aikaa ja olivat suunnitelleet kihloille menoa. Joulukuussa päätimme, että menemme yhtä aikaa ostamaan kihlat. Päiväksi valikoitui perjantai kolmastoista päivä tammikuuta – emme olleet taikauskoisia.

Vuosi vaihtui vuodeksi 1950, alkoi kiire valmistautua. Paavo kysyi isältäni, että saisiko hän viedä tuon Eilan kihloille ja sitten vihille. Isä sanoi, että saisit oikeastaan maksaa tuhannen markkaa, "ko oon sen justhin aikuiseks elättäny". Isän sanoista huolimatta olin ihan ilmainen.

Minulla oli kiire kutoa valkoisesta villalangasta aluspaita, olihan kysymys tammikuusta. Ei villapaidasta tiennyt mitään kauniin viininpunaisen kihlapuvun alla. Olin saanut koJoulu 2018

ä

toani ensimmäiset nahkaiset avokkaat. Ne olivat sievät ja sopivat kihlapukuuni. Sitten tilasimme Sirkan kanssa kampaajalle, Anjalle, ajan.

Saimme niin sanotut höyrykiharat.

Minulla oli ollut letit, lettitukkainen tyttö oli Paavon mieleen. Ei hän kuitenkaan pahastunut, vaikka ne menivät pois.

Sitten tuli torstai-ilta. Olimme kaikki Sirkan kotona Peltolassa yötä ja nukuimme samassa kamarissa. Oli varminta olla yhdessä, ettei kukaan ku rk nukkuisi pommiin. a a: M v u Sirkan äiti Irja oli laittaK nut meille aamiaisen. Muistan, kuinka runsas oli katettu pöytä.

Nousimme Ylikylästä linja-autoon.

Olimme tilanneet hotelli Grandista huoneet neljännestä kerroksesta. Käväisimme hotellilla ja menimme kultasepänliike Kantolaan ostamaan sormukset. Sirkka ja minä saimme korviimme kullatut lehdykät. rk k

RAKKAUTTA ENSISILMÄYKSELLÄ

kolmen kilometrin päähän niin sanottuun Puronaitaukseen, jossa hän piti ansoja. Linnut olivat liisineet joka ansan, ei ollut pataan panemista. Kun hän siinä jonkin aikaa kuljeksi, lensi koppelo puuhun ja hän ampui. Lintu putosi maahan ja hän sieppasin sen äkkiä kainaloonsa ja lähti juoksemaan kotia kohti, että ehtisi Väinölle näyttämään.

Jospa hän vielä olisi paikalla.

Paavo oli mennyt koppelo kainalossa Väinön luo. Tämä oli sanonut, että eiköhän oteta linnulta ensimmäiseksi henki pois. Lintu oli elävä, siipi vain oli mennyt poikki. Tämän ja kaikki ihanat metsästys- ja kalastustarinat hän kertoi minulle. Kuuntelin niitä haltioituneena. Näillä tarinoillaan hän sai minullekin metsästäjän ja kalastajan mielen. Ajattelin, että tuossa elinvoimaisessa nuoressa miehessä on jotain alkukantaista. Silti hän oli kiltti ja hyvä. Ajattelin, että elettäväksi tulee monipuolinen ja rikas elämä ja sitähän se on ollutkin.

Jy

Kun ajattelen tähän ikään elettyä elämääni, se tuntuu niin lyhyeltä kuin yhden päivän auringonkierto. Lapsuus ja nuoruus ovat kuin aamuauringon nousu. Keskipäivään sopii sadetta, tuulta ja jopa myrskyä kuin myös onnellisuutta, iloa ja naurua.

Nyt on alkanut ilta-auringon lasku.

On sellainen sanonta – ei ikä mieltä anna, käyntiä se vain hiljentää. En allekirjoita tätä alkulausetta, mutta loppulauseen kyllä. Kun ei ole enää leipätyötä, niin on tavallaan vapaa kaikista paineista. Olen sitä mieltä, että ajatuksiin ja mieleen sopii enemmän hyvää ja kaunista. Tätä mieltä ovat monet ystävänikin.

HISSIAJELUA JA MORSIUSKESTIÄ Pojat olivat kutsuneet Simolan Erkin hotellille kylään. Hän oli saman kylän poikia ja opiskeli Kokkolassa.

Heillä oli paljon puhumista keskenään. Puimme varkain Sirkan kanssa yöpaidat päälle. Sanoin Sirkalle, että nyt otetaan hissin kyytiä. Niinpä otimme hissin neljänteen kerrokseen ja kävimme kaksi kertaa alakerrassa yöpaidat päällä. Onneksi kukaan muu ei tarvinnut hissiä sinä aikana.

Ajattelin, että menköön tämä vielä lapsellisuuden piikkiin, olimmehan vasta seitsemäntoistavuotiaita. Eikö meissä ihmisissä aina elä sisällämme pieni lapsi, ja minusta tuntuu, että se iän mukana pikku hiljaa vain korostuu.

Sitten tuli lauantai. Tulimme linja-autolla pois kaupungista. Iltasella oli sulhasten kotona isot kihlajaiset.

Paavon kotona oli pelimanneina viuluissa Alvari ja Vesteri, haitarissa Sulo. Kihlajaiset jatkuivat Ylikylän nuorisoseurantalolla. Pelimanni huusi,

mukana. Karvosen Paavo sanoi, että hän oli ja Koskirannan Jaakko. Karvosen Paavo kertoi, että olin istunut Paavoni pyöränrungolla sen kuusitoista kilometriä. Odotin esikoistamme. Kävelimme vielä noin pari kilometriä järvelle ja olimme siellä yötä.

Ei ollut kala syönnillään. Emme paljoa saaneet.

Tuli syksy ja lähdimme Paavon kanssa teeren soitimelle. Makasimme vatsallamme maassa ja odotimme teeriä. Niitä tulikin puihin. Minulla oli pienoiskivääri, tähtäsin ja ammuin. Sehän putosi. Samalla tunsin liikettä sisälläni.

Nämä kaikki muistot ovat rakkaita. Kun on jo ikäihminen, ei elämässä ole paljon tapahtumia, mistä kirjoit-

että mikä on kihlajaisvalssi! Jouko ei ehtinyt sanoa mitään, kun Paavo jo huusi, että Kulkurinvalssi. Kihlajaispäivän jälkeen olin viikon morsiuskestissä. Vihille menimme huhtikuun kolmaskymmenes päivä. Kävimme kävellen kotoani pappilassa.

Oli oikein kaunis ilma.

Toukokuussa Paavon isä tuli yllättäen meille. Hän kulki merkkaamassa "Soomannin" tukkeja. Hän tuli Liedeksestä pyörällä. Kyllä minua ujostutti, kun keitin hänelle kahvit.

Tuli mieleeni, että hän halusi nähdä oliko ulkomuotoni muuttunut. Pidin hänestä. Hän oli kiltti ihminen ja monesti on häntäkin ikävä.

Elokuussa lähdimme Penningin Valkeiseen kalaan. En muista keitä oli

taisin. Haluaisin kaikella rakkaudella sanoa teille aviopuolisot ja myös kumppanit, rakastakaa toisianne tänään ja aina, niin kuin toista ei enää huomenna olisi. Pyytäkää anteeksi ja antakaa anteeksi, sillä se kantaa hyvää hedelmää. Kun ikäihmisenä jää yksin, niin ikävä on jokapäiväinen vieras.

Lopetan näihin Kassu Halosen ja Vexi Salmen laulun sanoihin: Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, ja mielen vapaus.

EILA JYRKKÄ (86 vuotta) Halsua

NUOHOUSPALVELU Jarmo Korkeaniemi Puh. 0400 137 892

TEIJO-TALOT OY Vetelintie 265 69510 HALSUA

Harri Simola

040 564 1207

www.metsantahden.fi Satu Wirkkala 040 750 4014

Keijo Karhukorpi 040 051 5799 puh. (02) 721 7100, 0400 669 664 Harri Simola 5641207 Timo Syrjälä 041040 433 2217

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN - HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta -18!

Halsuan Toimipiste

040 7504014 P & P Monitoimi 040 0515799

Satu Wirkkala Keijo Karhukorpi

0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

Kannistontie 91, 69510 Halsua P. 040 778 0073 - siivous, ikkunoiden pesu, piha-askareet ym.

TAKSI Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

Lomakylä Masala Lehtomaantie 151, Halsua • p. 06 8636 120 www.masala.fi

TAKSI KIMMO ALANKO

Puh. 040 7411 780

Marko Korkeaniemi Puh. 040 764 9892

Oriflame-edustus Satu Laasasenaho

Puh. 040 5156 335

TAKSI PETRI HOTAKAINEN * invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Muuttokuljetuksia 30 m3 kuorma-autolla

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua

LWOOD A H – PANELIT JA LISTAT –

Alajoentie 80, 69510 Halsua Puh. 040 512 7221

Joulu 2018

19

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA -potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut...

• ja paljon muuta...

TERVETULOA OSTOKSILLE MYYMÄLÄÄN JA NETTIKAUPPAAN!

HALSUAN KUNTA

SÄHKÖURAKOINTIA

HOT-SÄHKÖ OY Halsua puh. 0400 341 729

LVI-PALVELU SEPPO HAUKILAHTI

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

puh. 040 835 6970 Parturi-Kampaamo

HANNA Puh. 863 8228, 040-865 9896

Rauhallista Joulua ja Onnea Tulevalle Vuodelle

OP Halsua Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 69510 HALSUA, puh. 863 6043 kauppias 0400 736 229

HALSUA

Taksiliikenne Alanko Ky

Sähköurakointia jo vuodesta 1985

FARMARIJA INVATAKSI Antti Alanko

Kukkola Ky

puh. 040 7728 752

SähköRivex Lestijärventie 1190, Halsua Veijo 0400 263 082

AUTOKORJAAMO

T. SILLANPÄÄ KY • Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hake- Kalliomurskeet CE-merkinnällä kuljetukset • Polttoja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi - Maanrakennustyöt ari.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com - Hiekat ja mullat p.- 0400 366 051 p. 040 848 5915 Erikoiskuljetukset -

EKL-Ohjaus Turve- ja hakekuljetukset Poltto- ja kuiviketurpeet Traktoriurakointi

ari.hotakainen@gmail.com

jani.hotakainen@gmail.com

Hieroja 0400366051 0408485915 Dipl.vyöhyketerapeutti • Kalevalainen jäsenkorjaaja

040 5360 151

Maija Kiviaho-Lahti Köyhäjoentie 2, HALSUA

20

69510 Halsua Puh. 0400 875 293

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

Joulu 2018

• LPG-laite hoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

Himangan ja Lohtajan kunnanlääkärit 1950-luvulla

Lisää värikkäitä persoonia!

Ei ole sote vieläkään valmis. Siispä jatkamme viime numerossa aloitettua tarinaa siitä, keitä olivat Himangan ja Lohtajan kunnanlääkärit ja millainen oli heidän toimintaympäristönsä.

VÄHÄN TAUSTAA Syksyllä 1950 yhteisen lääkäritoimikunnan tietoon tuli ”yksityinen harrastus” saada Lohtajalle oma kunnanlääkäri ja apteekki. Asia ei kuitenkaan edennyt, mutta Himangan apteekin sivutoimipisteen – aluksi nimellä lääkevarasto – Lohtaja sai kuitenkin 1956. Yhteistyö laajeni myös Kalajoen suuntaan, kun sieltä hankittiin sairaalapaikka 1952 ja kolmen vuoden päästä vielä kaksi lisää. Terveetkin siellä kävivät: kun 1958 vielä 17 äitiä synnytti kotona, viisi vuotta myöhemmin enää yksi lapsi näki päivänvalon kotona. Lisäksi sairassijoja oli viisi Härmän keuhkotautiparantolassa ja neljä Seinäjoen sairaalassa.

Mielenterveyspotilaille hoitopaikkoja oli riittämättömästi. Asennetta heihin kuvaa kirkkoherra Pautolan vähän härnäävä tokaisu puulaakiviestin katsomossa eräälle hoidossa olleelle: ”Missä joukkueessa tämä hiihtää?” Vastaus tuli heti: ”Himangalla on hulluja niin vähä, ettei me saaja joukkuetta kasaan!” Varsinaisia ”mielisairaita” laskettiin 1956 olleen 14. Yksittäisiä potilaita sijoitettiinkin Hilma ja Juho Niemelän perhekunnan huostaan.

Terveyssisaren palkkaamista vaikeutti ajanmukaisen terveystalon puute. Kesällä 1954 lääninlääkäri sulki neuvolan lopullisesti sen huonon kunnon vuoksi. Vaikka siellä jäätyi talvella vesikin, kunnan päättäjät totesivat näreissään, että olisi se silti vielä himankalaisille kelvannut. Vuonna 1952 kätilöksi palasi Al-

li Kaivosoja (pian Peltola) Lumijoelta ja kesällä terveyssisareksi saatiin Sirkka Kuortti (naimisissa Niemelä).

Lääkehuollon kannalta tärkeä apteekki sai lopettaa sunnuntaipäivystyksen 1956. Apteekkareilla ei ollut eläkeikää, joten asiakkaiden turvallisuuden vuoksi jo 90. vuotta lähestyvältä Relanderilta piti lopulta lukita pääsy apteekin laboratorioon. Päänsärkylääkettä valmistettiin apteekissa tuhat annosta kerrallaan. Eräs sivukyläläinen osti niitä 200 kappaletta kerrallaan! Paikallisia erikoisuuksia olivat mm. Hautalan palosalva. Uusista lääkkeistä suurin merkitys oli antibiooteilla ja kortisonilla.

Tammikuussa 1955 valtuusto päätti vihdoin rakentaa terveystalon. Sen tontiksi ostettiin lopulta Martti Tilukselta nykyisen Villiminkin paikka.

Työ edistyi hitaasti: 2053 neliön talon vihki käyttöön lääninlääkäri Heikinheimo vasta marraskuussa 1958. Vastaanottotilat sinne saatiin terveyssisarelle, kätilölle ja myös lääkärille. Periaatteessa tämän olisi pitänyt lisätä yhteistyötä. Taloudellinen motiivi lääkärille oli kuitenkin heikko, sillä hän sai saman palkkion kolmen potilaan tai 30 äidin tarkastamisesta.

Heti sodan jälkeen uudistettiin lääketieteen tutkintovaatimukset systemaattisemmiksi, koulumaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Lisensiaatiksi oli mahdollista periaatteessa valmistua kuudessa ja puolessa vuodessa. Pääsykokeiden käyttöönotto teki tiedekuntaan pääsyn vaikeaksi. Valinnassa suosittiin miehiä lisäpisteillä varusmiespalveluksesta. Kun yhteiskunnan rooli terveyden- ja sairaanhoidossa kasvoi, myös lääkäreiden ammatillinen järjestäytyminen vahvistui.

Kunnanlääkäri hoiti valtaosan potilaistansa itse, sillä vain 15 % heistä lähetettiin erikoislääkärille tai sairaalaan. Sairaudet olivat yleensä vaJoulu 2018

kavia ja pitkäaikaisia. Yhä suurempi osa potilaista tuli vastaanotolle verenkierto-, hengitys- tai ruuansulatuselimien tautien vuoksi. Yleisiä olivat myös tapaturmat, tuki- ja liikuntaelinten sekä virtsa- ja sukuelinten ongelmat. Lääkärin tarve lisääntyi selvästi 45 ikävuoden jälkeen.

PAAVO VIHTORI POROPUDAS 1951 – 1953 Lyhyehkö ja ristiverinen Poropudas oli viran ainoa hakija. Kalajoen kirkkoherra Vilho Kiviojan Olli-poikaa oli kyllä turhaan yritetty houkutella Helsingistä muuttamaan Himangalle. Keväällä järjestettiin Orimattilasta muuttaneelle Poroputaalle ja kirkkoherra Permille yhteinen tulojuhla seurakuntakodilla.

Poropudas oli syntynyt 1919 Pudasjärvellä ”tilanomistajan” perheeseen. Sodassa hän toimi upseerina lääkintätoimistossa, taistelulähettinä ja ensiapulääkärinä. Epäilemättä luutnantti Poropudas joutui psyykkisesti koviin tilanteisiin ja joutui toimimaan ehkä pervitiinin voimin.

Asepalvelus saattoi myös hiukan viivästyttää valmistumista lääketieteen lisensiaatiksi, sillä pätevän paperit hän sai 1947.

Nuori lääkäri teki opintomatkat Tanskaan ja Ranskaan ja hoiti lukuisia viransijaisuuksia mm. Jämsässä. Poropudas avioitui talousopettaja Helvi o.s. Jokisen kanssa, joka oli pastorin tytär Turusta. Perheeseen kuului Himangalla kolme lasta ja myöhemmin syntyi ainakin kaksi lisää. Poropudas valittiin Himangalla SPR:n ja MLL:n osastojen varapuheenjohtajaksi. Hän harrasti kirjallisuutta, maanviljelystä ja myöhemmin Posiolla poronhoitoa ja reserviupseeritoimintaa.

Välittömästi saavuttuaan Himan21

galle Poropudas pyysi vesijohdon rakentamista lääkärintalolle ja muitakin muutoksia. Kaikkiin niihin ei suostuttu. Lääkärintaloa alettiin kyllä laajentaa ja sen ilmettä kevennettiin valkealla pohjamaalilla. Sateinen syksy siirsi osan töistä keväälle 1952.

Ilmeisesti tällöin tontin ympärille pystytettiin taas aita.

Lääkärintalolle asennettiin röntgen vuoden 1952 alussa. Viimeistään seuraavana vuonna aloitettiin rokotukset tuberkuloosia vastaan, ja lääkäri Eero Lieko Etelä-Pohjanmaan tuberkuloosipiiristä käynnisti tärkeät seulontatutkimukset. Huhtikuussa 1952 Poropudasta työllisti peräti 63 tulirokkotapausta, joten taas vuokrattiin tilat kulkutautisairaalalle. Ne saatiin Santaholmalta Sautinkarin entiselle höyrysahalle.

Suurempi huoli oli noussut lääkäristä itsestään, jonka viranhoitoa häiritsi ”itsehankittu sairaalloisuus”.

Kerrankin erään ainalilaisen pirtureseptin hakijan piti pyytämällä pyytää Poropudasta kirjoittamaan se paperille, kun tämä oli huitaissut ostoluvan pöytänsä kanteen. Marraskuussa kutsuttiin lääninlääkäri tarkastamaan tilanne, koska Poropudasta kohtaan esiintyi ”suurta tyytymättömyyttä” ja luottamus häneen oli ”tyystin mennyt”. Lopulta lääkintöhallitusta pyydettiin vapauttamaan Poropudas virastaan. Asiaa ajamaan palkattiin kaksi juristia, mutta oikeustoimista luovuttiin, kun lääkäri itse suostui lopulta irtisanoutumaan.

Viimeinen työpäivä oli maaliskuun lopulla.

Kuitenkin Poropudas ehti olla avuksikin. Kun erään nuorukaisen sormet vahingoittuivat hammasrattaiden puristuksessa, ei hoidosta jäänyt sijaa moitteelle. Käsi puudutettiin, sormi ja jänteet harsittiin kasaan luuta hiukan lyhentämällä, sillä osa sormen päästä oli kadonnut. Lääkäri arveli, että kynsi siihen ei enää kasvaisi, mutta toisin kävi: sormesta tuli aivan normaali. Vuonna 1956 Poropudas aloitti kunnanlääkärinä Posiolla, mutta kuoli jo tammikuun alussa 1960.

KARRI KORKEALA 1953 – 1954 Korkeala syntyi 1924 eräällä kylällä Kuortaneella. Hänen isänsä oli opet22

taja. Jatkosodassa Korkeala palveli pommikoneen radistina ja konekivääriampujana. Kokemuksiaan hän muisteli mm. Kansa Taisteli –lehden numerossa 7/1960 palkitussa artikkelissa ”Valokuvauslento Vienanmerelle”. Kesällä 1944 Tali-Ihantalan taistelun pommituksesta palatessa vihollisen hävittäjä ampui Blenheimin polttoainetankit rikki. Koneen lentäjä kuulutti miehistölleen, että ”nahkurin orsilla tavataan.” Samalla Korkeala muisti, että maahan syöksyssä kone katkeaisi keskeltä kahtia. Hän ryntäsi Blenheimin peräosaan ja säilyi ainoana hengissä. Muistoksi putoamisesta otsaan jäi iso arpi. Itänaapurin asukkaita Korkeala kutsui aina ”ryssiksi”.

Opiskeluaikana Korkealalla oli tapana tehdä erittäin pienillä kirjaimilla luntteja. Olisiko se ollut syy pienelle tuomiolle väärennöksestä hovioikeudessa 1948? Nuori opiskelija onnistui herättämään muutenkin pahennusta luutuneissa professoreissa. Sarkastisesti hän valitti, että kirurgiksi voi valmistua, vaikka ei ollut veitsellä leikannut mitään muuta kuin leipää. Lisensiaatin paperit Korkeala sai silti 1952. ”Mielisairaalassa” vt:näkin toiminut Korkeala hoiti Himangan ja Lohtajan kunnanlääkärin virkaa huhtikuusta 1953 alkaen vuoden ajan. Valinta oli helppo, koska muita hakijoita ei ollut.

Vesijohto lääkärintalolle valmistui Pentti Keski-Kurun johdolla. Päänvaivaa tuotti hieno hiekkamaa, jossa kaivonrenkaat tippuivat arvaamattomasti alas. Vesi johdettiin Eskeliltä, ja sen laatu oli hyvä. Lääkärintalolle laitettiin arkistokaappi ja keskuslämmitystäkin pohdittiin. Se olisi ollut mieleen tohtorin vaimolle Helena Tellervo o.s. Sopaselle. Pyykki pestiin saunatuvassa betoniin valetussa kovin suuressa valurautaisessa paljussa. Ulkorakennus sijaitsi tontin kirkonkylän puolella ja rajasi pihapiirin puoliksi suljetuksi.

Perheeseen kuului parin vuoden ikäinen Selena-tytär ja vuonna 1954 syntyi vielä Norma. Liitto päättyi eroon 1964. Seuraavana vuonna Korkeala sai vielä tyttären toisen vaimonsa Liisa Anneli o.s. Aaltosen kanssa. Kolmannen avioliiton pitkä ja komea lääkäri solmi Pirkko Tuulikki o.s. Tammisen kanssa, joka puolestaan jäi leskeksi jo huhtikuun alusJoulu 2018

sa 1975 värikkään tohtorin menehdyttyä varsin nuorena.

Himangalta Korkeala muutti Töysän ja Lehtimäen lääkäriksi ja kymmen vuoden kuluttua Luopioisiin.

Lähes saman ajan hän kuului Kunnanlääkäriyhdistyksen hallitukseen.

Tohtori harrasti kirjallisuutta, kirjoittamista ja kirjojen sitomista. Korkeala kirjoitti opiskelijana kärkeviä, mutta suosittuja pakinoita Medisiinari-lehteen pitkään salassa pidetyllä nimimerkillä Kaljupäinen kandidaatti. Myöhemmin se vaihtui muotoon Kaljupäinen kunnanlääkäri, vaikka hänellä oli todellisuudessa paksu lainehtiva tukka. Autot olivat Korkealle myös tärkeitä, ja niillä hän ajoi lujaa!

Korkealaa muisteltiin, että hän eli ”vaiherikkaan elämän, josta ei kommelluksia eikä huumoria puuttunut.” Korkeala teki mielellään jäyniä.

Esimerkiksi kerran kun hän joutui amputoimaan sirkkelissä sormensa loukanneen sahurin sormen pään, lääkäri pani sen taskuunsa ja tiputti sen lattialle kovasti parahtaen iltakäynnillään vanhainkodissa. Talonmies säikähti luullessaan pamauttaneensa sormen irti Korkealalta sulkiessaan reippaasti oven.

Aika vakavasti kirkkoherra Permikin suhtautui, kun nuori lääkäri melkein ensi töikseen Himangalla marssi pappilaan eroamaan kirkosta uskon puutteen vuoksi. Korkealan kirjoittamat potilaskertomukset ovat sellaisia, että niitä ei nykyään uskallettaisi tehdä. Kovasti ne ovatkin nykyisiä kollegoja naurattaneet.

SAULI IISAKKI KESKI-LAHTI 1954 Keski-Lahti oli syntynyt 1920, joten todennäköisesti myös hän oli sotaveteraani. Hippokrateen valan Keski-Lahti vannoi 1952. Hän oli tehnyt paljon lyhyitä sijaisuuksia ennen kuin tuore lääkäri valittiin kolmen hakijan joukosta virkaan Himangalle. Täällä Keski-Lahti oikeastaan vain piipahti noin neljä kuukautta 25.5. – 30.9. Tänä aikana lääninlääkäri sulki neuvolan eikä terveystalon rakentamisesta saatu päätöksiä, mutta lääkärintalon keskuslämmitysasia nytkähti eteenpäin. Se ei riittänyt Keski-Lahdelle, joka muutti Vähäky-

röön, josta hän siirtyi Valkeakosken maalaiskunnan ja Sääksmäen lääkäriksi. Keski-Lahti menehtyi 1991, eikä oikeastaan mitään muuta hänestä selvinnyt.

NIILO PAAVO RIPATTI 1955 Ripatti syntyi Hirvensalmella 1927 ja valmistui lääkäriksi 1954. Hänen isänsä oli filosofian maisteri. Vaimonsa sairaanhoitaja Sylvia Lyydia o.s. Järvisen kanssa Ripatilla oli kolme lasta, joista kuopus syntyi vasta Himangan kauden jälkeen 1960.

Lääkäri harrasti veneilyä, myöhemmin urheiluseuratoimintaa ja myös edunvalvonta kiinnosti: Ripatti toimi Akavan pääluottamusmiehenä ja Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsenenä 1964 – 1970.

Hakijoita virkaan oli alun perin kaksi, mutta valinta oli helppo toisen heistä mentyäkin Ähtäriin. Lohtajalla käynnit Ripatti siirsi torstaille. Jo lokakuun alussa lääkäritoimikunta joutui toteamaan Ripatin irtisanoutuneen. Vuosina 1955 – 1957 hän toimi Kalajoen toisena kunnanlääkärinä ja myös Alavieskassa, Merijärvellä ja Rautiossa. Nousujohtoinen ura jatkui mm. Kivelän sairaalassa, Kuopion keskussairaalassa ja pitempään yhä vaativammissa tehtävissä Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalassa.

Ripatti tutki nivelreumaa ja teki tutkimuksen mm. potilaan hoitomahdollisuuksista ennen erikoissairaalaan tuloa ja kultahoidon komplikaatioista. Sisätautien erikoislääkäriksi Ripatti valmistui 1963.

Myöhemmin hän toimi ylilääkärinä keuhkosairauksien osastolla. Himangalla tehtiin 1955 vielä 160 kotikäyntiä tuberkuloosin ja 36 tarttuvien tautien takia. Torvenkylällä riehui tuolloin myös tulirokon tapainen epidemia. Osan käynneistä hoiti toki lääkärin sijasta terveyssisar. Ripatti kuoli 2006.

SAARA MARGARETA NUOTTIMÄKI (MYÖHEMMIN TYNI, O.S. LEHTIMÄKI) 1956 – 1957 Nuottimäki syntyi Tampereella 1924. Äiti oli kansakoulunopettaja ja isä

veistonohjaaja. Ylioppilaaksi päästyään Nuottimäki lähti suoraan koulun penkiltä lotaksi. Hän rakensi armeijalle viestiyhteyksiä mm. Suomussalmen Juntusrannassa.

Nuottimäki valmistui lääkäriksi 1953, jonka jälkeen hän paransi pari vuotta Pyhäjoella. Sieltä hoikka ja 164 cm pitkä Nuottimäki siirtyi Himangalle viran ainoana hakijana.

Halusiko lääkäri lähemmäksi puolisonsa Paavo Nuottimäen kotipitäjää Kortesjärveä, jonne hän siirtyi Himangalta? Ehkä tuttuja jäi Pyhäjoelle enemmän kuin Himangalle, mutta lapselleen hän osoitti aina ohi kulkiessaan iloisesti lääkärintaloa ja kertoi, että tuolla he olivat asuneet.

Perheeseen syntyi kaksi tytärtä.

Maaliskuussa 1956 Nuottimäki jäi lyhyelle äitiyslomalle, mikä oli ainutkertainen tilanne kunnanlääkärien kaudella Himangalla. Nuottimäki harrasti käsitöitä ja urheilua. Suosikkilajeja olivat koripallo ja pesäpallo, missä hän voitti nuorena Suomen mestaruuden. Maanviljelykään ei ollut vierasta lääkärille.

Himangalla tehtiin pieniä leikkauksiakin nukutuksessa. Erästä alaviirreläistä nuorta miestä vaivasi kipeä paise. Nuottimäki havaitsi, että sitä ei voitu hoitaa puhkaisemalla.

Hän haki varmuuden vuoksi avukseen miehensä ja piikansa pitämään kiinni eetterillä jo nukutettua potilasta. Mätä poistettiin onnistuneella leikkauksella. Kyllä Nuottimäki veti irti kolottavia hampaitakin.

On vaikea arvioida, kuinka paljon Nuottimäki vaikutti siihen, että vuonna 1957 Himanka varasi rakenteilla olleesta Oulun diakonissalaitoksesta yhden sädehoitopaikan ja himankalaiset pääsivät ilmaiseksi tuberkuloositarkastuksiin Kokkolaan. Terveyslautakunnassa hän kantoi huolta pihojen, käymälöiden ja likajohtojen siisteydestä ja ehdotti ensi kerran terveystarkastajan viran perustamista.

Nuottimäki muutti 1963 Alahärmän kunnanlääkäriksi ja Kauhavan sairasvakuutustoimikunnan lääkäriksi. Myöhemmin hän toimi mm. johtavana terveyskeskuslääkärinä, Härmän sairaalaan osastonlääkärinä ja erikoistui yleislääkäriksi. Hän solmi 1969 toisen avioliiton autoilija Pentti Tynin kanssa. Lääkäri kuului kokoomukseen ja hänet valittiin Joulu 2018

Kortesjärvellä mm. raittius- ja nuorisolautakunnan sekä vanhainkodin johtokunnan jäseneksi. Tyni toimi aktiivisesti myös SPR:ssä paikallisosaston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän menehtyi 1996.

VAILLA VAKITUISTA KUNNANLÄÄKÄRIÄ 1957 – 1959 Lääkäreistä tuli vähitellen pula. Himangalla oltiin jo 1957 suuri osa vuodesta vailla vakituista lääkäriä.

Yksi hakija löytyi, mutta ilmeisesti hän oli sopimaton, koska virka pantiin uudelleen auki. Himangan houkuttelevuutta parannettiin ostamalla erilaisia instrumentteja, joita nuorella lääkärillä ei välttämättä ollut varaa hankkia, lääkärintalo maalattiin jälleen ja kunnanjohtaja Korhonen lähettiin lääkintöhallituksen pakeille.

Kesällä tohtoria yritettiin houkutella Kalajoen sairaalasta. Häntä olisi tarvittu, sillä koko kuntaan iski paha pandemia, joka tunnetaan ”aasialaisena”. Suomessa sen sairasti 30 % väestöstä ja 0,14 % heistä menehtyi tautiin. Epidemian vuoksi useita kouluja suljettiin tilapäisesti Himangalla.

Pisimpään väliaikaisena lääkärinä, 25 kuukautta, toimi Viipurissa 1927 syntynyt Kalajoen vt kunnanlääkäri Esko Ari Uramo. Sota-aikana hän oli palvellut työvelvollisena ja ilmansuojelussa. Uramo oli naimisissa Ritva Irmeli o.s. Harmen kanssa, ja heillä oli täällä kaksi poikaa. Kirjallisuutta, retkeilyä, autoilua ja metsästystä harrastanut ”kandi” laskettiin pätevöitymään toiveikkaana, että hän palaisi Himangalle. Se oli turhaa optimismia, sillä Uramo siirtyi Karhulan sairaalan apulaislääkäriksi. Hän kuoli 1998 Vantaalla.

Keväällä 1959 saatiin jo kaksi viranhakijaa. Kuitenkin valittu Taisto Kukkohovi perui tulonsa ja lähti Suomussalmelle. Tilanne muuttuu heti vuonna 1960 paremmaksi.

TEUVO TUORILA Himanka

23

Halli sisältä...

.... ja ulkoa.

Talkooperinne elää Himangalla UREILUHALLI PYSTYYN TALKOOTYÖNÄ Himangan urheiluhalli on valmistunut 1975. Se on tehty lähestulkoon kokonaan talkootyönä. Puutavara rakennukseen saatiin lahjoituksina keräämällä jäseniltä ja osakkailta sekä muita tarvikkeita myös lahjoituksina eri tahoilta. Hanke oli vertaansa vailla Keski-Pohjanmaan alueella, joten veikkausvoittovaroja anottiin ja saatiinkin. Saamisen ehtona oli kuitenkin tuolloin, että on perustettava osakeyhtiö hankkeen toteuttamiseksi. Himangan Urheiluhalli Oy perustettiin ja näin saatiin pieni osakepääoma ja voitiin tehdä anomus veikkausvoittovarojen saamiseksi. Käytännössä kuitenkin vuosien saatossa Himangan Urheilijat on maksanut aina hallin kaikki kulut, kuten myös 90-luvulla tehdyn ison pintaremontin käytännön järjestelyt ja rahoituksen.

rapistumaan. Omistusjärjestelyjen jälkeen 2016 Himangan Urheilijat ry on yksin hallin omistaja ja lähti heti kunnostamaan sitä. Kunnostukseen on haettu ja saatu Rieska-Leaderin kautta hankerahoitusta. Kaksi hanketta on nyt päätöksessä ja seuraava vireillä. Remontti näkyy hallin ulkoasussa, päätyjen lämpöeristyksen, ikkunoiden ja pääovien uusimisen jälkeen. Päätyjen värikin on uudistunut vaalean harmaaksi. Sisätilojen osalta suurin näkyvä muutos on tapahtunut yläkerran kahvio/ diskotilassa. Siellä on nyt noin 100 hengen viihtyisä ja

HUIPPUARTISTIEN ESIINTYMISPAIKKANA JA URHEILUTILANA Halli on tehty kaarihalliksi ja sen puolipyöreät kattopalkitkin on tehty siihen aikaan käsityönä hallin pihamaalla tarkassa valvonnassa insinöörien laskelmien mukaan.

Valmistuttuaan hallissa oli monipuolisen urheilun lisäksi tanssitoimintaakin aina 90-luvulle asti. Hallissa ovat esiintyneet kaikki Suomen huippuartistit orkestereineen sekä nimekkäät ulkomaiset bändit. Antti Einiö välitti heitä Suomeen, ja usein he esiintyivät vain Helsingissä – maaseudulla vain Himangalla tai Nivalan Tuiskulassa. Urheiluhalli tarjoaa edelleen loistavat tilat urheiluharrastuksiin ja kilpailujen järjestämiseen.

REMONTTIA HARTIAPANKILLA JA LEALER-RAHOITUKSELLA Vuosien saatossa hallin kunto ja ulkonäkö oli päässyt 24

Kahvio ja kokoustila

Joulu 2018

valoisa kahvio/kokoustila. Valaistus on uusittu kokous-, keittiö-, halli- ja aulatiloissa. Samoin turva- ja poistumistievalaistukset on päivitetty. Koko halli on maalattu wc-tiloja lukuun ottamatta. Ne ovatkin seuraavat kunnostuskohteet. Lämmitysjärjestelmän uusiminen on myös välttämätön lähivuosina. Iso urakka on vielä edessä.

ELÄKELIITON HIMANGAN OSASTO KOKOONTUU HALLILLA NOSTALGISISSA MERKEISSÄ

Syksy

Eläkeliiton Himangan osasto kokoontuu urheiluhallin kokoustiloissa joka toinen viikko toimikautenaan. Se on luonnollista, onhan jäsenistössä paljon sekä naisia että miehiä, jotka ovat olleet HU:n toiminnassa mukana koko ikänsä: urheilemassa, toimitsijoina, jäsenenä.

Erittäin monet olivat tanssitoiminnan aikana joko järjestysmiehenä tai ravintolatyössä mukana. Tästä ajasta on meillä kaikilla hyviä ja unohtumattomia muistoja. Olihan meillä silloisilla toimijoilla eturivin paikka nähdä livenä ja tutustua Suomen suosituimpiin bändeihin puhumattakaan ulkolaisten esiintyjien tapaan ottaa yleisö. Kyllä ne nykyään viisikymppiset ”entiset nuoretkin” ovat vieläkin ihmeissään siitä, että heille oli tarjolla huippuviihdettä noin 15 vuoden ajan.

Useat silloin mukana olleet ovat edelleen aktiivisesti monella tapaa seuran toiminnassa. Bingoryhmissä ja kuudessa hallin siivousryhmässä on ahkeria eläkeliitolaisia tekemässä arvokasta työtä seuramme hyväksi.

Urheiluhallin bingo pyörähtää käyntiin joka torstai klo 18.00.

Eläkeliiton Himangan osasto on aktiivinen ja iso ryhmä. Heillä on usein vierailevia ryhmiä kokouksissaan. Viihtyisissä ja tilavissa tiloissa on mukava kokoontua ja järjestää erilaista ohjelmaa. Himangan Urheilijoiden puolesta toivotan oikein hyvää joulunaikaa ja virkeitä eläkeläispäiviä ja aktiivista toimintaa kaikille Eläkeliiton jäsenille!

Syksyn viileys pisaroina oksilla helmeilee, kosteus luonnossa kimaltelee.

Auringon noustessa yöpuultaan hetkessä ne kuivahtamaan saa.

Syksyisen ilman suodattaa.

Aurinko joskus viipyä voi, syksyisille väreille puitteen loi.

Kesän kauneus taaksemme jää, ruska-aika onneksemme vielä hetken viivähtää.

Viileys vielä oottaa antaa syksyisen kauneuden esiin kantaa.

Ruskan värit hetkessä esiin pilkahtaa, luonto kaunis väreissään, hetken kauniina uinuu maa, jää talven selkää odottelemaan.

AIRA YRJÄNÄ Himanka

Teksti ja kuvat: SIRKKA JOENSUU www.himanganurheilijat.fi Himangan Urheilijat ry:n puheenjohtaja Eläkeliiton jäsen

Kuva: ????

Joulu 2018

25

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

SAARSY OY puuta ja puutavaraa puh. 050 558 2578

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

TAKSIPALVELUT PAHKALAN TAKSI Markku Kyösti 0500 268 909 Tila-auto 1+8 040 486 0630 Inva-auto 1+8 040 486 0590

HIMANGAN PERUNAPALVELU OY Puh. 0400 666 064

Metsäurakointi Hydrauliikkapalvelu Mannila & Haapaniemi

www.mv-sahkotyo.fi

www.mv-sahkotyo.fi

050 093 8910 Janne • 050 547 9247 Timo 044 214 8315 Heikki • 045 694 6890 050 586 3043 Hydrauliikkapalvelu

Kertalippu 5 e

MARKO TAPIO Targantie 1 68100 HIMANKA Puh. 06-875 944 GSM 0500-517 223 Fax 06-875 200 E-Mail: mt.peite@kolumbus.fi

Uunilanrantatie 2, 68100 Himanka

PAJALANTIE HIMANKA PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA P. (06) 875 901,(06) 050 590 1720 • MA-PE 875 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13

Tervetuloa Uunilan maatilalle Himangalle!

MA-PE 8-17, LA 9-13

0500 168 434, 0500 367 155

www.uunilan-maatila.fi

Parturiliike Kaija Avoinna: Ma suljettu Ti-Pe 9-17 La 9-13 Puh. 06 875 399

26

Sinun lähelläsi... www.himanganapteekki.fi

Joulu 2018

ma-pe 8.30-17.30, la 9-14

ma, ti ja pe 9-17, ke ja to 9-16.30

Maittavaa kotiruokaa seisovasta pöydästä joka päivä

Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 06 875 566, 050 339 3913 HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

Alkutuottaja

Velj. KUUSISTO 68150 Hillilä, puh. 06-878 4400 Raimo 044 564 4349, fax 876 369 Keijo 0440 569 590

RAVINTOLA 68100 Himanka Puh. (06) 875 003 MA-PE EDULLINEN ELÄKELÄISHINTA

Puusepänliike PEKKA KURIKKALA KY 68100 Himanka puh. 06-875 665

Himangan Kuljetus Oy Rauta-, rakennus- ja tarvikekauppa 68100 Himanka, puh. 06-875 166 Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 050 355 4016

Laatutuotteet

Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

Mäkelän Peruna Oy:ltä puh. 0500 883 115 Kukkia ympäri vuoden

HANHINEVAN PUUTARHA puh. 044 086 8914

Himanka ☎ (06) 875 411

- huollot ja korjaukset - pesut, vahaukset ja kiillotukset - auton sisätilojen pesut P. 06-876 358/korjaamo - rengasmyynti ja P. 040 557 1685/Ritva asennus P. 0400 917 828/Ari - kuljetukset Jokisuontie 28, HIMANKA (HILLILÄ)

KENSAPUU OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

68100 HIMANKA Puh. 010 257 1601

– PARASTA HIUKSILLESI – Ajanvaraus p. 040 525 4889 / Eija Kannuskyläntie 7, 68100 HIMANKA

Tervetuloa!

• FYSIOTERAPIAA MONIPUOLISESTI • HIERONTAA Tervetuloa!

LYMFA TOUCH INTIALAINEN PÄÄHIERONTA

PARAFIINIHOITO LAHJAKORTIT

Fysioterapeutti Ellen Roukala Sautinkarintie 2, 68100 Himanka puh. 040 5545 518

HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym.

Puh. 06 875 189, auto 0400 368 826

Joulu 2018

Puh. 08 4692 500

27

Monta on kaunista...

Mitä on kauneus? Mitä on rikkaus?

Oksassa omenat, mättäällä marjat.

Niityllä kulkevat kirjavat karjat.

Taivaalla aurinko, tähdet ja kuu.

Aistejasi hyväilevät myös salmien suut.

Osaatko ne kuulla ja nähdä?

Nauttia siitä mitä kuulet ja näet.

Kauniit metsät ja kukkuvat käet.

Astu hyvillä mielin kotisi pihamaalle.

Uskalla hymyillä maailmalle.

Niin huomaat, on aihetta kiitollisuuteen.

Ilta kun on vaihtunut aamuun uuteen.

Sinä voit rauhassa istua portailla.

Taas katsella luontoa kaunista.

Aamulla se on aina niin raikasta.

Koivut alkavat silloin jo vihertää.

Etsii silmäsi lintua joka visertää.

Västäräkki pyrstöään heiluttaa. Äänet tuhannet korvasi kuulla saa.

Taas tullut on meille se vuodenaika.

Keskellä kukkaloistoa ihanaa.

Elää ihminen aikaa parempaa.

Saat pintaasi väriä kauniin ruskeaa. Älä kuitenkaan anna sen punoittaa.

Se on värikästä ja rikasta aikaa.

Yltä kyllin luonnosta ruokaa saa.

Kun vain jaksaa metsissä taivaltaa.

Sinä ihminen, marjat ja sienet poimi.

Ystäväsi mukaasi ota, ja yhdessä toimi.

Taas on hanget korkeat nietokset.

Alkavat lumileikit lapsilla iloiset.

Luistavat sukset ja luistimet.

Vievät metsään ainakin aatokset.

Itse vaikka sinne enää pääsis et.

Tätä kaikkea on kauneus.

Tätä on myös rikkaus.

SEIJA NIEMONEN Kannus

Huomaatko, mikä sanoma muodostuu korostetuista kirjaimista...

28

Joulu 2018

Naamarit Hirviporukan pikkujoulu osuu vedenjakajalle. Tilaisuudessa ei juoda vettä vaan osuma on ajallinen. Takana ovat muistelukset jahtikaudesta ja edessä odotukset isosta joulusta.

Syödään muistoateria kaadetuille hirville vainajia kunnioittavan hiljaisen hyminän vallitessa. Mahojen ollessa täydet, mutta päässä vielä tilaa, puhkeaa puheensorina.

Parikymmentä miestä puhuu yhtä aikaa ja vain harva joutaa kuuntelemaan.

Haitarinsoittaja näpelöi kuuluville ”Uralin pihlajan” ja ”Partisaanivalssin”. Vaihtelevalla vahvuudella esiintyvä sekakuoro laulaa moniäänisesti sydämen kyllyydestä. ”Veteraanin iltahuuto” pysäyttää muut äänet ja liikkeet. Toiseen kertaan aloitettuna kaikki nousevat seisomaan ja yhtyvät sanoihin. Moni silmä kiiltää kosteana, kun isiä muistellaan. Yhteisesityksen päälle täytetään pikarit ja otetaan veteraanien kunniaksi. Tuntuu, että yksistään laulun takia on kannattanut tulla.

Metelin keskellä voi käydä myös kahdenkeskisiä keskusteluja, kun

työntää naamat vastakkain eikä säästä äänen voimakkuudessa.

Nuorempi jahtikaveri kertoo olleensa Kokkolassa joulupukkina.

Mannerheiminaukiolla oli ollut tilaisuus, jossa lapset olivat saaneet tavata ja puhutella oikeata joulupukkia ja esittää lahjatoivomuksiaan. Lapset eivät olleet orpoja, vaan mukana oli ollut naisellisuutta uhkuvia äitejä.

Ihmiskunnan lisääntymiseen vaikuttavat perusvoimat olivat herkistäneet joulupukin mielen niin, että sanan alkuosa oli unohtunut. Herkistyneessä tilassa pukki oli puhunut asioita, joita väärin tulkittuna olisi voinut pitää kaksimielisinä. Pukki oli ilmaissut kainosti valmiutensa kilttien äitien kanssa iloiseen joululeikkiin, jossa kisaillaan makuullaan ilman nukkumisen tarkoitusta. Äitejä oli ollut paljon, ja pukki oli puhutellut melkein kaikkia. Kasvoilla oleva naamari oli ikään kuin antanut mahdollisuuden ja velvoittanut ystävällisiin sanoihin. Yksikään nainen ei ollut pahoittanut mieltään puheista, vaan olivat hymyilleet, katsoneet silmiin ja naureskelleet, että onpa mu-

kava joulupukki jakamassa valoisaa joulumieltä.

Jahtikaveri oli aivan varma, että jos hän ilman naamaria olisi puhunut samat asiat, hän olisi saanut turpaansa ja joutunut silmät mustana juoksemaan karkuun.

Kerroin itselläni olevan pitkältä ajalta samoja kokemuksia. Tosin sellaisella erolla, että minulla on naamari omasta takaa, syntymälahjana saatu ja aina paikallaan. Puhuessa pitää olla ehdottoman vilpitön. Vilpittömyys on sitä, että ajatuksen ja tunteen väliin ei saa päästää harkintaa. Harkinta tappaa vilpittömyyden ja herättää epäluulon. Aikaisemmin luulin, että voin olla avomielinen, kun kukaan ei ota täydestä. Itsetutkistelun avulla oivalsin vilpittömyyden merkityksen, miksi hyvä käytökseni kantaa hedelmää.

Täytimme pikarit joulupukin naamareille ja vilpittömyydelle ja olimme valmiit ottamaan vastaan oikean ison joulun antimineen.

MAUNO MÄKI-PETÄJÄ Kannus

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY

PALVELEE:

MA-PE 6.00-21 LA 8-21 SU 8-21 • Elintarvikemyynti • Veikkaus • Kukkamyynti

6789 01 2345 4318 70 4318

MEIKÄ LÄINE

N MAIJA

OSUUS KAUPP

A KPO 1341

12345 6

4318 7001 2345 6789 4318

MEIKÄL ÄINEN MAIJ A OSU U SKAU PPA KPO 1341 123456

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin.

Puh. 044 0860 301

Puh. 06 871 528 Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

• Kahvio • Polttoöljy suoramyynti

Meiltä saat Bonusta jopa 5%

Kannus puh. 020-780 8420

Joulu 2018

29

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Vahvat kannukset asumiseen

Löydä kotisi meiltä!

KANNUKSEN VUOKRA-ASUNNOT OY Asuntopalvelutoimisto Asematie 1 Avoinna: ma-to 9-15, pe 9-13, muulloin ajanvarauksella Toimitusjohtaja Katri Kotka 044 4745 451 e-mail: katri.kotka@kannus.fi

KANNUKSEN KAUPUNKI

www.kannus.fi/vuokra-asunnot

Vaatetusliike

TAAVETTI JA TIINA Asematie 2 puh. 06-870 934 www.taavettijatiina.fi

P. 040 754 2805

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY

Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

JARI ISO-HEINIEMI KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

HERKKU Ma–La 7–21 • Su 11–19

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 06 870 642, 050 373 6286 kannuksen.tilitoimisto@kotinet.com

Valtakatu 1, Kannus • Puh. (06) 870 056

Heikki Kellosalo Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

• rakennuspeltityöt • vesikourut • alastulot • tikkaat • lumiesteet • piipunpellitykset asennettuna

Pyydä

!

tarjous

0500-557 178 • Teerikuja 1, Kannus

Aut okorjaamo

NIKOR OY Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

30

Joulu 2018

Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

KANNUKSEN PuhtaatAPTEEKKI ja tuoreet

vihannekset Siltakatu 6 06-870 008 sukupolvien perinteellä

parturi-kampaamo

HUUKI OY

Pirjo ja Arja

Rekiläntie 57, Kannus Puh. 040 556 7539

Valtakatu 7, Kannus p. 06-870 992

Rengas & Autohuolto

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

RAHKOLA Hyvää Joulua ja Onnellista Uuua Vuooa kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille!

EXEL

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI - KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 040 811 3894

MT-Lava Oy Kannus 0400 601 708

Hannu Kauppila Oy Asematie 5, 69100 Kannus puh. 050 346 5456

KP. Koneurakointia Oy • Koneurakointia

Lestijokilaakson Siivous Oy

Harri Kuusisto, p. 050 567 1825 Kyösti Isohanni, p. 0500 121 004 www.koneurakointia.fi

HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

KannuKsen IsännöItsIjäja tIlItoImIsto oy

• Kirjanpidot • Palkanlaskennat • Isännöinnit • Tilinpäätökset • Muut taloushallinnon asiantuntijapalvelut • Veroilmoitukset Luotettavasti läheltäsi vuodesta 1979!

Valtakatu 22, Kannus • P. 06 870 620, 050 5522 982 www.kiinteistopiste.com

Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI

Rengasammattilaiset palveluksessanne

HUONEKALULIIKE

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: Ma-Pe 8-17

ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

Tunnelmallista Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

Lähellä asiakasta korpelanvoima.fi

Joulu 2018

31

•Betonituotteet •Maatalouselementit •Sokkelielementit

•Mittatilauselementit •Valmisbetoni •Betonipumppaukset

Lepi Oy

HYDRAULIIKKAPALVELUT Ravitie 2, Kannus • P. 0400 438 950 (käyntiosoite: Asematie 7)

puh. 044 575 4523 • info@kitinkannus.fi www.kitinkannus.fi

Hammaslääkäri

LEENA VIHERKARI Puh. (06) 870 204

050 5418 849

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

Tervetuloa liikkumaan Kitinvapariin!

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

Urheiluhieroja

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316

KANNUKSEN KAUPUNKI

Vaenmaantie 69 69100 KANNUS

Rauhallista joulun aikaa Kylänraitin kulkijoille!

M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 www.uusitalogroup.fi

p. 040 671 1180

Tukkitie 1, 69100 Kannus Puh. 06 870 020

AUTOHUOLTO AROLA KEITTIÖT

Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441

Pitopalvelua, kotileivonnaisia tilauksesta T:mi Sanna Herrala P. 0500 163 366 Ylikannuksentie 291 Yli-Kannus

32

Tukkitie 6, Kannus puh. 06 870 681

Joulu 2018

Miilutie 2 69100 Kannus P. 06 870 538

Makiaa mahan täydeltä Kaustisen kunta haastoi yhdistyksiä järjestämään kunnan 150-juhlavuoden kunniaksi erilaisia tilaisuuksia.

Yhdistyksemme päätti järjestää Juhlakonsertin keväällä Kansantaiteenkeskuksessa, Kaustislaiset pidot elokuussa Kalliopaviljongilla sekä syksyllä kouluja kiertävät perinnetapahtumat. Kunta tuki mukaan lähteviä yhdistyksiä myös taloudellisesti tapahtumien järjestämisessä.

Kaustislaiset Pidot oli esimerkki, josta voi sanoa, että makiaa mahan täydeltä: ohjelmaa ja ruokailua sopivasti limittäin ja lomittain. Ruokana oli perinteinen kaustislainen juustopaisti lisukkeineen sekä nisukaffit. Pääemäntänä keittiössä toimi Eeva Kuorikoski oikeana kätenään Ann-Brit Anttila monien apulaisten kanssa. Tarjoilusta vastasivat miehet kaustislaiseen tapaan.

Ohjelmaa oli monenmoista; Purppuripelimannit, EL-musikantit Kimmo Anttilan johdolla. Laulua esittivät mm. Mauri Peltoniemi, Heikki Känsäkangas, Markku Sillanpää ja PitkäJussi, naislaulajat Rentukat sekä miesporukka Oksetti. Sanataidetta esittivät Tuulikki Kettu ja Kyllikki Huntus. Ruokatervehdyksen tilaisuuteen toi vuoden ulkokaustislainen Risto Känsälä. Ohjelmaa

juonitteli eteenpäin Pirjo Palosaari-Penttilä ja Ossi Penttilä. Tilaisuus päättyi Nokikolarin eli Esko Penttilän StandUp-esitykseen. Nokikolarin juonsi lavalle yllätysesiintyjämme Tanhupallon äiti.

Hyvää palautetta saatiin yleisöltä: ”ootta te eri toimijoita ko ei oo mitään aihetta juhulhan ni te järiestättä ja vielä onnistuttakin".

Miten tämä tapahtuma tehtiin.

Pirjo heitti yhdistyksen kokouksessa ajatuksen ja se hyväksyttiin. Monestihan se on niin, että joka ehdottaa, niin saa myös vastuun. Ilman isoa talkoolaisten porukkaa ei tällainen onnistu. Monien yhteispalaverien jälkeen perjantaiaamuna Kalliopaviljongille talkookutsun vastaanotti 40 miestä ja naista. Sali oli koriana vastaanottamaan vieraat, keittiön talkoolaiset paloivat, pilkkoivat ja keittivät ja kaikki oli valmista lauantaina klo 14.00. Ohjelmansuorittajat kukin tahollaan valmistautuivat. Jännittävää oli puoli tuntia ennen tilaisuutta, montako tulee? Kalliopaviljongin sali täyttyi juhlijoista. Kiitos Teille – Pidot onnistuivat vieraidemme ansiosta.

Teksti: PIRJO PALOSAARI-PENTTILÄ Kuvat: OSSI PENTTILÄ Kaustinen

Joulu 2018

33

Neljäntoista vuoden kanssakulkija Kun tutustuimme, en olisi uskonut, että meistä tulisi näin pitkän ajan tuttuja. Aika on vierähtänyt nopeasti.

Välillä olemme olleet hyvinkin läheisissä tekemisissä ja toisinaan välimme ovat viilenneet. Onneksi, sanon minä. Olen huomannut, että minun ei kannata paljon uhrata ajatuksiani sinuun. Jos välillä tuletkin mieleeni, yritän ajatella asian parhain päin.

Tuki ystäviltä ja tuttavilta sinun kohtaamiseesi on ollut suuri. Puolestani on rukoiltu ja minua muistettu muutenkin. Uskoa sinusta selviämiseen ovat valaneet monet. Hyviä, parantavia energioita olen saanut käyttööni, ja ilon ja valon voimalla olen jaksanut hyvin eteenpäin. Ystäväni kanssa tehdyt ulkoilut ja tapaamisen lopuksi saadut voimahalit ovat lisänneet valoisia ajatuksia ja iloa elämääni.

TAVALLISEEN MALLIIN Perheen tuki on ollut valtava. Kun neljä vuotta sitten aloit vaivata minua enemmän, päätimme koko perhe jatkaa tavalliseen malliin. Emme päästä sinua häiritsemään jokapäiväistä elämäämme.

Kun eräänä aamuna taas lähdin tapaamaan sinua, päässäni alkoi soida: ”ole rohkea vaan, sua tarvitaan”. Tämä antoi minulle rohkeutta tulla taas uuteen tapaamiseemme.

Kanssakulkija saapui takaisin keväällä 2014, melkein päivälleen kymmenen vuoden kuluttua ensi tapaamisesta. Olin hyvin järkyttynyt, mutta pian ajattelin, että nyt minun on jälleen hyväksyttävä olemassaolosi.

Kun olimme sitten taas tavanneet, avasin kotona radion. Ensin soi Frederikin kappale ”Olen kuusikymppinen”, sitten Jope Ruonansuun ”Ollaan enkeleitä toisillemme” ja kolmantena, mutta ei vähäisimpänä Matti Eskon (?) ”Laula ja tanssi, kun elämä on”. Tämän viimeisen kappaleen aikana oli ihan pakko tanssia. Olo oli mitä parhain, enkeleitä ympärillä ja kotona viimeisen päälle hyvä olla.

Kanssakulkijani on ollut rintasyöpä. Ensimmäisen kerran se todet34

tiin keväällä 2004. Sain hyvät hoidot, jotka tehosivat, ja sen jälkeen viiden vuoden estolääkityksen.

SE TOINEN KERTA Hoitojen jälkeen yhdeksän vuotta meni hyvin. Kävin vuosittain kontrolleissa. Niinpä olikin suuri yllätys, kun tasan kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä diagnoosista nuori naislääkäri löysi pienen, suurentuneen imusolmukkeen kaulastani.

Siitä otettiin näyte, ja tutkimuksen jälkeen alkoivatkin taas hoidot. Rintasyöpäni oli uusinut, tehnyt pesäkkeitä maksaan ja saanut tuhoa aikaiseksi myös luustossa.

Nyt olen saanut kevään 2014 jälkeen kolmeen eri kertaan sytostaattihoitoja.

Kaikkiaan neljät sytohoidot olen käynyt läpi elämäni aikana. Hiukset ovat lähteneet hoitojen aikana, mutta onneksi ne ovat uusiutuva luonnonvara.

Elimistöni on kestänyt hyvin, ja maksassa olevat esiintymät on saatu hoidettua pois joka kerta. Luuston tilanne on pysynyt hallinnassa.

Olen ajatellut, että tämä on osa elämääni ja että sitä vastaan on turha taistella. Kaikilla meillä on oma matkamme kuljettavana, kullakin erilainen. Hyväksyn asian, mutta en suostu olemaan sairas. Minulla on sairaus, jota hoidetaan, mutta en koe itseäni sairaaksi. Välillä on toki huonojakin hetkiä. Hoidot väsyttävät aikalailla. Mutta huonoista ajatuksista pitää päästä erilleen mahdollisimman nopeasti. Elämä ei ole suremista varten.

HYVÄ LISÄÄ HYVÄÄ Jos antaa vallan kielteisille ajatuksille, ne vain lisääntyvät. Samoin tapahtuu myönteistenkin ajatusten kanssa. Myös positiivisuus lisääntyy vetäen kaikkea hyvää puoleensa. Kaiken avun, minkä olen saanut sairauteni hoitamiseen ja mikä minulle on annettu hyvässä hengessä, olen ottanut vastaan. Kaikki auttaa, on se sitten lääkkeellistä hoitoa, energiahoitoa tai enkelihoitoa. Ollaan ihmisenkeJoulu 2018

leitä toisillemme! ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa, ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen”. Tämä laulu on soinut usein ajatuksissani. Elämä on elämistä varten. Ei kannata stressata.

Asioilla on tapana järjestyä.

Tähän haluankin kertoa tapahtuman, joka sattui syksyllä 2017, kun olin menossa saamaan sytohoitoa Kokkolaan. Mieheni Ari ajoi autoa, kun täydessä soralastissa oleva rekka-auto ilmestyi tien oikealta puolelta tulevalta metsätieltä. Kiitos Arin nopean reaktion, hän sai käännettyä automme rekan edestä tien vasemmalle puolelle. Onneksemme ketään ei tullut vastaan. Kolari oli vain kymmenien senttien päässä. Tilanteen mentyä ohi totesin, että aikani lähteä ei ollut vielä tullut, ja että tarkoitus oli mennä Kokkolaan hoitoja saamaan. Näin elämä kantaa, ja tapahtuu paras mahdollinen, niin kuin tarkoitettu on.

Vaikka en ole ennenkään ollut mitenkään arka, näiden vuosien ja kokemusten jälkeen on rohkeus kuitenkin lisääntynyt. Runojen esittäminen on kiinnostanut minua vuosia, mutta vasta viime vuoden keväällä sain lähdettyä mukaan Kaustisen eläkeyhdistyksen runopiiriin. Se on ollut minulle suuri ilon aihe, toivottavasti myös kuulijoille.

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Elämäni on ollut täyttä Elämää. Siihen on kuulunut niin myötä- kuin vastoinkäymisiä, kuten meillä jokaisella. Kun katsoo sivusta toisten elämistä, se näyttää aina helpommalta – mutta jokaisella on oma matkansa kuljettavana. Nyt elän helppoja päiviä elämässäni. Näin on, vaikka sitä on ehkä vaikea uskoa.

Työt eivät rasita, eläke tulee säännöllisesti, ja lasten perheiden eteenpäin menoa on hienoa seurata. Kymmenen lastenlasta antavat sisältöä elämääni. Syntymäpäiviä on mahtava viettää porukalla. Hyvät suhteet sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin an-

tavat voimia jatkaa. Meissä ihmisissä on paljon hyvää, kun vain annamme sen tulla esiin. Virressäkin sanotaan: ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.”

Kylämme kylätalolla on joka toinen viikko eläkeläisten päiväkahvitilaisuus. Korppukahvit tarjotaan, mutta tärkeintä on toisten tapaaminen.

Ihmisten pitäisi hakeutua enemmän toistensa seuraan. Kasvokkain näkeminen ja keskustelu toisten kanssa on suorastaan terapiaa. Mennään ulos, haetaan naapuri lenkille ja iloitaan elämästä – tästä elämästä, mikä meille on annettu. *** Nyt kun jatkan tätä kirjoittamista, on huhtikuun alku. Tämänhetkisen tiedon mukaan sain viimeisen sytohoidon helmikuun lopussa, ja hoidot tehosivat hyvin. Elämä on taas kerran näyttänyt valoisan puolensa. Nyt on menossa taudin estolääkitys. Toivottavasti tällä lääkkeellä on hyvä teho!

Talkoolaisia tarvitaan Iltanuotio on Kaustisen festivaalien suosittu soitto- ja laulupaikka, mutta kesä 2017 oli sellainen kuin oli. Tämän johdosta festivaalien järjestäjät ottivat yhteyttä Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen puheenjohtajaan Terho Paavolaan ja tiedustelivat, olisiko porukassa jonkun sortin timpureita.

Ennen festivaaleja sitten porukalla värkättiin katos, että saataisiin pelit ja vehkeet pysymään kuivina. Ja pysyiväthän ne.

Festivaalien puolesta Juha Kuurajärvi oli pitämässä lopputarkastusta. Työ sai pelkkää kiitosta. Oli niin hyvin tehty, ettei päältäpäin oikein huomaa, että olisi mitään tehtykään!

Kuva ja teksti: HANNU VIIPERI, Kaustinen

Kuvassa vasemmalta Seppo Virkkala, Juha Kuurajärvi, Veikko Myllymäki ja Kari Kettu. Kuvasta puuttuvat Hannut, Virkkala ja Viiperi.

*** Aika rientää, ja ensi viikolla on jo juhannus, keskikesän aika. Olemme saaneet elää hyvin aurinkoista kevättä ja alkukesää. Minä sain kuitenkin huonompia uutisia. Kanssakulkija on ottanut minusta taas tiukemman otteen. Yritän pyristellä siitä irti. Usko parempaan huomiseen auttaa varmasti jälleen kerran. Jos tällainen kanssakulkija ilmestyy sinun elämääsi, älä lannistu. Voitte tulla toimeen ja jatkaa yhdessä matkaa hyvinkin pitkän ajan.

Elämäni erilaisia ”tunnuslauseita”, joita saa vapaasti lainata.

- Pelko on pahin vihollisemme.

Sille ei saa antaa valtaa. Pelko syö voimat. Ilossa eläminen taas lisää elinvoimaa.

- Pitää muistaa hakea elämässä hyvät puolet huonoissakin asioissa.

- Ei murehdita huomista.

- Kukaan ei tiedä aikaansa, koska täältä lähdetään.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein Hyvää Joulua ja Uutta, entistä parempaa Vuotta!

LEENA JYLHÄ Kaustinen

Talkoolaisia tarvitaan myös digityöhön. eSeniorit – iloa ilmaiseksi -toiminnan kautta yhdistysten vapaaehtoiset nettitaitajat opastavat ikäihmisiä Soiten alueen kunnissa mahdollisimman matalan kynnyksen kautta sähköpostin, älypuhelinten ja erilaisten sähköisten palveluiden käyttöön. Toiminta perustuu puhtaasti toimijoiden ja osallistujien omaan vapaaehtoisuuteen. eSeniorit-toiminta on laajentunut syksyn aikana ympäri maakuntaa. Toimintatiloina ovat

Joulu 2018

olleet pääasiassa alueen kirjastot ja kunnantoimistot.

Nettimaailma kuuluu kaikille! ... ja sinne kannattaa tulla, koska maailma muuttuu, halusimme tai emme...Toiminta istuu hyvin tällä hetkellä vapaaehtoistyöhön, emmekä halua jättää ketään yksin pähkäilemään digihaasteiden kanssa.

Kaikki paikalla olleet halusivat kuvaan, joten valokuvaajaksi pyydettiin Päivi Harju kansanlääkinnästä.

Teksti: TAINA ALANKO

35

Perhonjoki keväällä. On se komea!

Ihminen kasvattaa, Luoja kasvun antaa.

KUN AIKA ON Ajan kulku on väistämätöntä. ”Kun Jumala loi aikaa, ei se puhunu kiireestä mittää”, sanottiin Pohjois-Pohjanmaalla aikanaan. Koko elinaika on vanhenemista. Jokainen saa osakseen omanlaisensa elämän, jonka laatuun voi jonkin verran itsekin vaikuttaa ja jonka merkitys, pyhyys, korostuu juuri sen katoavuudessa. Olisi onnellista elää hyvä elämä.

Herra Einstein pohti yli 100 vuotta sitten ajan kulkua kehittämässään suhteellisuusteoriassa. Einsteinin mukaan esim. aika kuluu hitaammin, kun ihminen on liikkeessä. Kun istuu lentokoneessa ja matkustaa määränpäähän, vanhenee vähemmän kuin jos olisi saman ajan paikoillaan maan pinnalla.

Mitä suuremmalla nopeudella liikkuu, sitä vähemmän vanhenee!

No, Einsteinit sikseen! Muuten, Einsteinin opeista ovat saaneet vaikutteita monet keksijäsukupolvet keksimällä mm. television, digitaalikameran ja matkapuhelimen. ”Kaikella on aikansa”, sanoo Vanhan Testamentin Saarnaaja. Ihminen elää lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja vanhuuden, niistä koostuu elinkaari. Niihin kaikkiin liittyy lukemattomia vaiheita.

Joku saattaa asettaa elämäänsä tavoitteita, etappeja, tehdä isoja päätöksiä, uhrauksiakin, niiden toteutumi-

seksi. Joku taas antaa elämän kuljettaa ja ottaa vastaan, mitä se tuo tullessaan.

Elämä antaa ja ottaa.

Eläkeiän kynnyksellä tuli miettineeksi mitä tehdä sitten eläkeläisenä.

Olemme mieheni Jarmon kanssa olleet eläkeläisiä jo yli 10 vuotta, mutta vieläkin olemme työn syrjässä kiinni. Autamme poikaamme navettatöissä, kun vielä pystymme. Olemme yli 40 vuotta nousseet päivän töihin klo 6 aamulla. Unta ei varmaan riittäisikään pidemmälle. Mihinkä sitä seepra raidoistaan pääsisi!

Ennen lypsytilan emäntänä ollessa oli vuosilla oma rytmi. Talvikuukaudet marraskuusta helmikuun loppuun olivat akkujenlatausaikaa, lupposempaa, mitä nyt lumitilanteen ja pakkasen salliessa menin miehen mukana metsään hakerankoja ja polttopuita kokoamaan. Keväällä väikkyi mielessä tuleva kesä peltotöineen ja puutarhanhoitoineen. Syksyisin, kun sato oli korjattu, voitiin lähteä pikku lomaselle koko perheen voimin.

Ei ole ollut miettimistä, mitä tehdä ajankuluksi. Ajankuluhan on askaroimista, puuhastelua, ajanvietettä, siis jonkin asian tekemistä joutessaan. Olen kiitollinen, että olen saanut elää eläkeikään saakka. Sanotaan, että älä täytä elämääsi vuosilla, vaan täytä vuodet elämällä. Jokaisella ei ole sitä mah-

dollisuutta. Joku elämä päättyy ihmisen mielestä kesken.

Elämä on ainutkertainen. Se on myös ainutlaatuinen itsekullakin.

Elinkaari on puoliympyrän muotoinen. Sen korkeimmalla kohdalla ovat hurmaava, etsivä ja kokeileva nuoruus ja työntäyteinen aikuisikä, toisilla nousevassa uraputkessa, toisilla yritystoiminnassa, joillakin taas yhteiskunnan rattaiden pyörittäjinä toisen palveluksessa.

Lapsuusajan elinkaari nousee vähitellen; lapsi oppii koko ajan uutta. Toisaalta lapsuus menee ohi kovin nopeasti.

Vanhuusikä, elinkaaren loppupuoli on laskevan kaaren aikaa. Ollaan luopumisen edessä, paljon oppineena ja työpanoksensa tehneenä laskeudutaan seesteisyyteen. Elinkaaren alkupiste on syntymä ja päätepiste kuolema.

Eläkeliittolaisille, jokaiselle teistä, toivon antoisaa eläkeikää ja vanhuutta. Onhan liittomme nimennyt vanhusväestön voimavaraväeksi.

Me osaltamme olemme rakentaneet tätä maata, joka on hyvä ja kaunis. Toimitaan hyvän huomisen eteen jatkossakin, ollaan ”remmissä” lähimmäistemme ja itsemme parhaaksi.

Teksti ja kuvat: VIRVE RAUMA Kaustinen

Talvilepoon laskeutuminen on alkanut.

36 Syksy riisuu maisemaa.

Joulu 2018

KAUSTINEN

Kello & Kulta Sillanpää Terveystie 5 69600 Kaustinen Puh. (06) 861 1063

Kaustisen kunta toivottaa kuntalaisille

Rauman kone Oy KAIVINKONETYÖT MAANSIIRTOTYÖT Timo 0400 569 731 Erkki 040 512 6106

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.kaustinen.fi Kaustisen

TB-HUOLTO/ MATKAHUOLTO Leo ja Ilpo Peltoniemi huoltaa autoja ja ihmisiä

Terveystie 2 69600 Kaustinen Puh. 861 1590

Oy FINNMEHL Ab Sirpa Rauma Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

69600 Kaustinen puh. (06) 861 1447 Fax (06) 861 1829

LVI UUSITALO OY 69600 Kaustinen 0400 761 924 lviharju@kase.fi

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski 0400 268 451 • Timosentie 14 • 69600 Kaustinen

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915

OP Perhonjokilaakso Joulu 2018

37

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI JA POJAT Kaustinen

Puh. 861 1781

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

Rajatie 12 69600 Kaustinen Puh. 0400 769 488 www.autosahkojakorjaamo.fi

HÖYLÄHIRSITUOTTEET

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat

suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Kaustisen Osuusmeijeri Siltatie 20, 69600 KAUSTINEN puh. 0400 682 176 www.kaustisenosm.fi

puh/fax 06-861 4510, gsm 0400 576 605

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi, www.smakela.fi

PUU-PETÄJÄ AY Nikulantie 465 Kaustinen • Puutavaraa • kaiteet, terassit • piharakennukset

050 583 3801, 040 739 8012 Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

TIMONEN & POJAT OY Turkikset ja turkisteollisuus

FINDEST PROTEIN OY

Kettutarhantie 40, 69600 Kaustinen puh. 06 861 1563, fax 06 861 1967 auto 0400 868 130

PL 42, 69601 Kaustinen, puh./fax 06-861 1181 Auto 0400 458 537

• Nuohoukset • Ilmanvaihtolaitteiden puhdistukset • Sisäpiippujen asennukset

Nykyaikainen ympäristölaitos, rehuraaka-aineen tuottaja

Hoida suutasi huolla proteesisi Erikoishammasteknikko

Ossi Penttilä p. 0400 945 929

69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Kaustintie 5, 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1808

Tilitoimisto Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

Kauneushoitola Kaija Järvelä Puh. 050 338 5930

Jäsenkorjaaja-hieroja Seppo Järvelä

VETOVOIMAA ELÄMÄÄN OPISTOLTAMME !

Koulutusta

Kurssitoimintaa

Tiloja koulutuksiin ja juhliin

Ota yhteys - kerromme lisää!

Puh. 040 745 4178

www.kaustisenopisto.fi

KAPPELINTIE 15, KAUSTINEN 38

Joulu 2018

Meiltä kaikki kukkakaupan ja hautauspalvelun tuotteet ja palvelut tyylikkäästi, arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen...

- Arkut, uurnat - Saattokuljetukset ja ulosveisuu - Kukkasidonnat iloon ja suruun - Monipuolinen leikkokukka- ja viherkasvivalikoima - Perunkirjoitukset ja hautamuistomerkit

VIRKKALAN PUUNJALOSTUS OY Kaustinen puh. 861 1197

Kaustinen 050 325 5287 Perho 040 724 1967

Hautauspalvelut 24 h/vrk, 040 558 177 info@valkoinenpurje.com www.valkonenpurje.com

Veikontie 2, PL 35, 69601 Kaustinen Puh. 06 861 2800

TURVALLISUUTTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA

• piiri-, paikallis- ja hälytysvalvonta • hälytysjärjestelmien myynti, vuokraus, huolto ja asennus • kiinteistöhälytysten vastaanotot puh. 0440 560 364 www.securitymikkola.fi roy.mikkola@kaustinen.fi

Kaustintie 1 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1922

– Arkut ja kukkalaitteet –

KIINTEISTÖPALVELU

Pakkaus Timoset Oy

ROYTTER

• Talonmiehentyöt • Lumityöt • Ruohonleikkuut

Kaustinen P. 0400 265 632

ROY 044 2768 469 roytter@kaustinen.fi TERO 044 2768 496

KAUSTINEN puh. 861 1289

Puh. 0400 264 106 Helinä ja Risto Tuomela

Tilausliikenne ja Taksi M. Rauma Oy

www.flpipe.fi

p. 040 5800 345

www.siivoamme.fi

Kaikki siivous- ja kotipalvelutyöt ammattitaidolla

p. 040 584 5747

Paikkakunnan paras lounaspaikka

Kaustinen, puh. 8611 005

Joulu 2018

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

11.6.2015 14:46:23

39

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

Lomalla Lehmirannassa 5.–10.12.2017 Varhain tiistai-aamuna kun satavuotiaan Suomen asukkaat askareisiinsa vasta heräs, kierteli Keski-Pohjanmaalla linja-auto ja hiukan päivänsankaria nuorempia kansalaisiaan kyytiin keräs.

Lehmirantaan lähtevän auton reitti kulki Himangalta Kokkolan kautta Perhoon, historiallisille Pilven Veikon maille.

Kun sieltä käännyttiin kohden Lehmirantaa, ei autossa jäänyt monikaan penkki istujaa vaille.

Taina, retken vetäjänä, toivotti kaikki tervetulleeksi ja tiedusteli, josko matkalaiset Orivedelle asti pysähtymättä olla jaksaa.

Kaikille sopi hyvin, kun vielä selvisi, että siellä ruokaillaan, eikä tarvitse edes itse sitä maksaa.

Matkan jatkuessa päiväkin joutui vähitellen hämäryydelle periksi antaan.

Kello 15 aikoihin tulimme päätepisteeseen – siis Lehmirantaan.

Vaikutti heti kotoiselta, kun autosta tultiin ulos, niin siellä oleva lehmäpatsas aivan kuin meitä vastaan säntää.

Iloisesti hypellen tervetulleeksi toivotti ja heilutti häntää.

Majoittumisen jälkeen saimme todella maittavalla ruoalla vatsamme täyttää.

Illalla oli tiedotustilaisuus siitä, millaiselta nämä lomapäivät runsaan ohjelman puolesta näyttää.

Oli tarjolla hyviä lenkkipolkuja sekä uintia että aamuisin vesijumppaa.

Jos vielä intoa riitti, oli illoin mahdollisuus vetäistä valssia tai vaikka humppaa.

Samaan aikaan alkanut pelimanniviikko oman lisänsä ohjelmaan toi.

Varsinkin itsenäisyyspäivänä heidän sävelensä upeasti soi.

Myös Tapani laulullaan yleisön haltuunsa otti.

Hän komeasti veti kuin aikanaan Pavarotti.

40

Joulu 2018

Herkkupöytien runsautta. Nälkä ei päässyt yllättämään.

Bingoa pelattiin, oli siinä palkintona, että voittaja maailmanympärimatkan saa.

Mutta pienenä lisäyksenä oli, se täytyy kyllä itse kustantaa.

Myös Lehmirannassa puhuttiin siitä, kuinka Limingan seutuvilla oli järissyt maa.

Himankalaiset olivat sitä mieltä, että heidän huoneessaan olisi ollut yöllä jälkijäristykseen viittaavaa.

Oli jokaisella valittavanaan itselleen mieleistä tekemistä ja kisaa, yhteislaulua, huumoria ja tietovisaa.

Lomapäivät Lehmirannassa vähitellen päätökseen kuitenkin sitten saa.

Sunnutaina aamupäivällä lähdimme, ja suuntana Keski-Pohjanmaa.

Kiitokset retken vetäjälle, Taina.

Kuin myös koko joukolle, tällainen retki piristää aina.

VEIKKO KESKITALO Kokkola

Kirjoittaja Veikko Keskitalo tauolla vaimonsa Pirjo Keskitalon kanssa.

KUVAT: TAINA ALANKO

Joulu 2018

41

Pienenä poikana Lapsuushan on sitä huolettominta aikaa. Kirjoittelen tähän kohdalleni sattuneista tapahtumista. Alkujaan olen eteläpohjalainen, siksi kirjoituksessani käytän joitain murresanoja.

Pienestä pitäen olen ollut avaraluonteinen, toimeen tarttuva sekä ”business-henkinen”.

Ulkomaanmatkailun aloitin muutaman vuoden ikäisenä, omatoimisesti. Tuohon aikaan olin usein kuullut vanhemman väen keskustelevan, kuinka joku oli jälleen kerran lähtenyt ”Kanaatahan” ts. matkannut Kanadaan. Siispä tuumasta toimeen, minä kans. Naapurin mummolla oli pihapiirinsä perillä kanala.

Muutaman päivän suunnittelin matkani aloittamista. Eräänä aamuna olin valmis lähtöön. Aikansa se kesti, kun ”vaahtosammuttimen mittainen” mies, laajalla kaarrolla sai kierrettyä naapurin kanalan, mistä olin ylpeä. Olin siis käynyt ”Kanaatassa” minäkin.

Jonkun vuoden vartuttuani oman rahan hankkiminen oli mielekästä.

Marjastus, talvella käpyjen kerääminen ja kevään koittaessa pajujen kuoriminen, täyttivät vapaa-ajan. Hankitut materiaalit myin sitten Osuuskaupalle ja seuraavaksi aina Postisäästöpankkiin tallettamaan saadut rahat tulevaa polkupyörän hankkimista varten. Voi sitä päivää, kun uuden Pyrkijä-merkkisen pyörän sain.

Vaan seuraavaksi pankkitilin saldo näytti kovin laihalta. Meitä oli saman mittaisia, vähän toista metriä pitkiä ”karvapäitä” naapurin poikien kanssa viisi kappaletta. Yhdessä keksittiin milloin mitäkin ajanvietettä, kun kesäloma koulusta oli. Ei oltu koskaan kovin ”pahapäisiä”. Suurempia vahinkoja tai laittomuuksia ei harrastettu. Yhdellä naapurilla oli Armi-niminen hevonen. Se oli iäkäs ja sai olla ns. eläkkeellä. Isännältä kysyttiin, kun Armille leipä- ja sokeripaloja syötettiin, ”saisko sillä rattastaa?” Johon isäntä: ”Jo vua, tokkiinsa, jos selekeen piäsettä, säysee se on.”

Niin Armista tuli yksi porukasta.

Monet kerrat istuttiin sen selässä koko revohka. Hevoselle ei tarvinnut sanoa kuin ”mennähän kuapalle”.

Niin Armi kävellä lonksutteli uima42

paikalle, odotti ja vartioi, että lähdetään paluumatkalle. Viisas hevonen asettui aina kuopan syvimpään päähän ja hirnahti, jos joku pitempään viipyi – oli metreittäin vettä alapuolella.

Oltiin jotain ekaluokalaisia, kun koulusta tullessa huomattiin, että eräässä naapurissa on sian teurastus jouluksi meneillään. Sinne siis ihmettelemään. Teurastaja mulkaisi meitä tuimasti ja totesi: ”Kalttauksen saatta kattoa, mutta sitten kotia, niin kuin olisitta jo.” Toimenpide oli ennennäkemätön. Hengetön sian ruho peiteltiin juuttikankaalla ja valeltiin kuumalla vedellä. Hetken odottelun jälkeen raaputettiin possusta metallisella vesikauhalla karva irti. Sen jälkeen teurastajan ei tarvinnut kuin tuimasti katsahtaa meitä. Ei jääty kyselemään enempiä.

Tämä muistettiin sitten seuraavana kesänä. Porukalla päätettiin, että kaltataan mekin toisen naapurin sika. Sillä oli ulkona oma aitaus, jonka kulmassa nukkui aamuauringon lämmössä.

Kaksi meistä kävi noutamassa karjakeittiöstä sangollisen kuumaa vettä. Kiivettiin aidalle ja heitettiin sangon sisältö nukkuvan sian niskaan.

Se oli sellainen, nyt arveltuna, kaksi ja puolisataakiloinen, kookas karju. Sika ponnahti jaloilleen, suu aukesi, kuului rusaus ja koko olemus puski lauta-aidan läpi juosten laitumen kauimmaiseen nurkkaukseen.

Seuraavaksi kuului talon emännän huuto: ”Jussi, Jussi, mee nyt hyvän tähäre kattomahan, minkä takia meirän Aaretti on pois aitauksesta ja huutaa tuala vainiolla kun palosireeni.” Tässä vaiheessa oli meidänkin ”parempi kattella

Joulu 2018

terveellisempihin maisemihin”. Onneksi lähistöllä ollut kivisaarelma oli kasvattanut tiheän Horsma-pusikon, jossa hiljaa vietimme sen aikaa, että ”enimmät pölyt laskeutuu”. Ei jääty tästä kolttosesta kiinni.

Ikkunoita ei koskaan rikottu – ei ainakaan montaa.

Taas vähän vartuttiin. Oltiin rippikouluikäisiä, ja oman mopon saanti oli tärkeää. Heti, kun ikä täyttyi, niin välittömästi mopokauppaan finanssipuolen ollessa kunnossa. Syyskuisen illansyrjän hämärtyessä ajelin kaupasta hymy korvissa kotiinpäin.

Niin eikös paikallisen poliisin Volga pysäytä. Konstaapeli nuhtelee valottomana ajosta ja uhkaa sakolla kertoen, ettei valoja ollut edessä, ei takana.

Sanon, että tulen juuri mopokaupasta ja näyttää unohtuneen. Toinen poliiseista kyselee toiselta, kuinka suuri sakko me pojalle määrätään? Saan molemmilta tiukan tuijotuksen, toisen kysyessä: ”Onko huollettavia?”

Vastaan, että on tämä mopo. Seuraa poliiseilta remakka nauru ja seuraavaksi topakka käsky: ”HAJAANTUKAA!” JARMO HAUTALA Kokkola

Iloiset pyöräluotsit. Edessä Riitta-Liisa Kankkonen.

Voimaa vanhuuteen -tilaisuudessa 11.9. Marja Kivinen luotsaa Riksapyörällä. Kyydissä istuvat Suomen lippu liehuen Mariitta ja Voitto Säätelä.

Kuva: Anne Raatikainen

Pyörällä kaiken ikää Eläkeliiton Kokkolan yhdistys on mukana pyöräluotsitoiminnassa. Soite on hankkinut riksapyörän, joka on nimetty Kokkoritsaksi. Näin ollen kaikille ikääntyville ja liikuntarajoitteisille voi antaa mahdollisuuden päästä ulkoilemaan turvallisesti. Pyöräluotsitoiminta on vapaaehtoistoimintaa, ja pyöräluotsit on koulutettu tähän

tehtävään. Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksestä pyöräluotsina toimii Riitta-Liisa Kankkonen. Kokkoritsaa on tilattu mm. syntymä- ja hääpäiville. Tämän uudenlainen ulkoilu on otettu vastaan hyvin: ”vauhdikkaasta” kyydistä pidetään!

Askel kerrallaan Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirissä on jo usean vuoden kokemus sähköisten taitojen opastamisesta ja opettelusta. Nettiopastaja Riitta Anttila on ollut mukana alusta saakka.

Riitta oli kouluttajana myös piirin järjestämillä "Vipinää vimpaimiin" -kursseilla Kannuksessa ja Kaustisella vuonna 2017. ”Toimekasta toimintaa” -toimintaraha oli digiopastuksen alkusysäys Kokkolassa.

Opastusta on tarjottu 2017–2018 Kokkolassa Yhteisöklubi Sillan tiloissa sekä eSoite-yhteistyönä kirjastossa.

Riitan lisäksi opastajina ovat olleet Pirkko Teirikangas ja Marjatta Tjäru.

Mm. näitä asioita käsitellään:

”Tabletti tuntuu olevan helpoin käytettävä aivan alusta aloittaville henkilöille. Ryhmäkoot ovat tärkeitä huomioida. Ehkä 4–6 henkilön ryhmä on paras, myöskin yksittäiset

Riitta Anttila ja opastettava Kokkolan Senior messuilla keväällä 2018.

Kuva: Sanna Tuominen

opastukset ja kahden ryhmässä ovat sopivia. Henkilökohtainen opastus tuottaa ehdottomasti parhaan tuloksen.

Henkilökohtainen ohjaus on huomioitava jo siksi, että välineitä on eri merkkisiä ja niiden käyttö poikkeaa toisistaan.”

Mitä opastustahtiin tulee, Riitta Anttila on huomannut, ettei näissä asioissa parane kiirehtiä. ”Askel kerrallaan edetään. Hienoa todeta, että korkean iän saavuttaneet, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet nettiä tai älykännykkää, rohkeasti ovat laittaneet itsensä likoon ja pikku hiljaa ovat tulleet taitaviksi käyttäjiksi. Harjoitus tekee mestarin. Yksikin asia, jonka oppii yhdessä nettiopastustilaisuudessa, on jo hyvä asia, josta voi olla tyytyväinen.”

Teksti: RIITTA ANTTILA JA TAINA ALANKO

Joulu 2018

43

Ikäihmisen antoisaa arkea Jokainen aamu on voitto elämälle.

Kiitos, että saan herätä uuteen päivään.

Aamulääkkeet ja aamupala on ensimmäisiä toimia päivän käynnistyksessä. Päivälehden selailua, etenkin kuolinilmoitukset kuten myös merkkipäivät ovat kiintoisaa luettavaa.

Huomio kiinnittyi hiljattain Helsingissä ilmestyvän päivälehden artikkeliin. Lehti oli huolissaan tietokoneiden rynnimisestä jokapäiväiseen elämään. Toimistoissa, apteekeissa ja etenkin pankeissa internet-osaaminen joutuu yhä useammin koetteelle. Palveluiden haku ja saanti perustuu yhä enempi sähköiseen tiedonvälitykseen. Sadat tuhannet, etenkin ikäihmiset eivät osaa käyttää tietokoneita riittävän hyvin.

Monet varttuneemmat ovatkin nostaneet kätensä antautumisen merkkinä. Ovatpa lukuisat ikäihmiset antaneet pankkiosaamisen ulkopuolisten hoidettavaksi. Pankkitunnusten luovutus ulkopuoliselle on hyvin arveluttavaa, josta on seurannut useita väärinkäytöksiä. Edellä kuvailtu ajan ilmiö aiheuttaa sydämen tykytystä ja verenpainetta sekä muita sairauksia. Me varttuneemmat kansalaiset kaipailemme menneitä hyviä aikoja. ”Kyllä asiat olisivat toisin, jos Kekkonen eläis” -ajatukseen monet voivat yhtyä.

Kalenterista on tutkailtava, onko alkaneelle päivälle ja tuleville joitakin merkintöjä, jotka tulisi huomioida. Laboratoriokäynnit ovat usein ohjelmassa, minkä jälkeen lääkärin lausunnot ovat hiukan jännittäviä. Onko niissä jotain vakavaa sanomaa. Kauppareissut ovat jokapäiväisiä, ja samalla kuntoliikunta tulee suoritettua. Nämä askareet ovat tavanomaisia.

Eläkeliitto on meidän eläkeläisten oikeuksien puolestapuhuja asioista päätettäessä kunta- ja valtakunnan tasolla. Toimintaperiaatteena on ”ikäystävällisen Suomen rakentaminen”.

Varsin mielenkiintoisia ovat kerhotapaamiset. On mukavaa nähdä taas vanhoja tuttuja ja saada uutta ajateltavaa. Lukuisat kuultavat sairaskertomukset tuovat lohtua kuu44

Voimaa vanhuuteen -tilaisuudessa 11.9. otetussa kuvassa Riitta-Liisa Kankkonen luotsaa Riksapyörällä. Kyydissä Olavi Säätelä ja Anja Hietaharju Kokkolasta.

lijalle. Niistä voi saada hyviä vihjeitä oman sairauden hoitoon. Ystävän sanat rohkaisevat omassa elämäntilanteessa. Hauskat tarinat virkistävät ja jäävät elämään jälkeenpäin mielen sopukoihin pitkäksi aikaa. Ystävän kertomus usein virkistää ja rohkaisee antaen uutta potkua jokapäiväiseen arkeen.

Kaupunki on panostanut etenkin vanhemmalle väestölle suunnattuun toimintaan mahdollistaen virikkeellistä arkipäivää. Eri puolilla toimivat monet liikuntakerhot rikastuttavat mielenkiintoisia toimintapäiviä. Liikuntarajoitteisia varten on järjestetty riksapyörätoimintaa.

Koulutetut riksapyörän ajajat antavat kyytiä eripuolilla kaupunkia.

Vapaaehtoisen maksun voi kyytiläinen antaa halutessaan. Toiminta on saanut myönteisen vastaanoton.

Meillä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa eläkeläisen arkeen. On tärkeää hakea elämänsisältöä omien mieltymysten mukaisesta toiminnasta ja nauttia kiireettömistä elonpäivistä.

Erityisen sisältörikkaita ovat pieJoulu 2018

net päivän retket mielenkiintoisiin kohteisiin. Me varttuneet retkeläiset haluamme nukkua yömme omassa tutussa sängyssä. Yöpyminen vieraissa majapaikoissa on arveluttavaa, suorastaan uhkarohkeaa. Eihän tiedä, miten elimistö reagoi jännittävissä majapaikoissa. Saattaahan olla, että vatsa protestoi ja univaikeudet yllättävät. Kannattaa välttää moisia kokemuksia.

Lähiomaisten ja lasten perheiden vierailut tuovat tervetullutta vaihtelua tavanomaiseen päivään. Ne antavat turvallisuuden tunnetta viestittäen, minusta välitetään. Pahojen päivien tullen he pitänevät minusta huolta.

Elämän tiimalasin hiipuminen tuo ajateltavaa, ehkä pelonsekaisiakin tunteita. Missä vietän viimeiset elinvuoteni? Ovatko ne leppoisia, miellyttäviä ja voinko tyytyväisin mielin kerran ummistaa silmäni? Itse emme voi viimeisiä hetkiämme ohjelmoida.

Teksti: AIMO MAIJALA Kuva: RIITTA ANTTILA Kokkola

Rauhallista joulua!

Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. Taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen.

Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki toivottaa rauhallista joulun toivottaa rauhallista aikaa ja menestystä joulun aikaa joka alkavalle vuodelle, ja menestystä on myös itsenäisyytemme alkavalle vuodelle! juhlavuosi.

H y v ää J o u l u a jaOn n e l l i s ta Uu ttaV u o tta !

T o i v o tta v a tK e s k i P o h ja n m a a nOs u u s p a n k i t

Puh./Tel:

822 4611

KALLENTORIN APTEEKKI Pitkänsillank. 15 KOKKOLA p. 06 824 1712

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

KOIVUHAAN APTEEKKI Mäntynäädänk. 6 KOKKOLA p. 06 822 6019

831 2303

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

Joulu 2018

45

ALUSASUJEN ERIKOISLIIKE - Fysioterapia - OMT- fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia -Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

Villa Elba kutsuu meren rannalle ja luontoon!

www.medirex.fi Puh. 06 836 2200

Liike on lääke!

FOR YOUR PROCESS CONTROL - ohjelmointi - instrumentointisuunnittelu

UUSI OSOITTEEMME: TEHTAANKATU 4, 67100 KOKKOLA P. 050 466 5526

Isokatu 5, 67100 KOKKOLA Puh. 06-831 2172

- sähkösuunnittelu - sähköturvallisuuspalvelut - kokonaisprojektit

Päiväretket, ohjelmapalvelut, majoitus- ja ruokapalvelut, kokouspalvelut...

Tervetuloa!

Kysy lisää myyntipalvelusta 06 8313 400 www.apexautomation.fi

Villa Elba Sannanrannantie - Sandstrandsvägen 60, 67100 Kokkola - Karleby p. +358 (0)6 8313 400, fax +358 (0)6 8313 448 e-mail: elba@kokkola.fi, www.villaelba.fi

Terminaalikatu 3, 67700 Kokkola Puh. 0207 288 288

KAMPAAMO MAARIT KOKKOLAN VAAHTOMUOVI Ventuksentie 23 P. 831 7332, 050 306 2266 Hierontakeskus

KH Sakari Junnilainen Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA Kenneth 0400 594 600

Sakari 0400 560 804

LOUNAS 7,50 € lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

Kosilankatu 2 • (06) 822 5483

lounasravintola

KIPPO

Rengasmyynti, vanteet, rengastyöt, kausisäilytys-Rengashotelli, Minibussin vuokraus (9-paikkainen) Huom! Eläkeläisille kaikista palveluistamme -20% alennus

Audionomi Eira Elomaa Varaa aika puh. 044 3520 474

tai helposti netissä:

46

www.kuulopiste.fi

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 10.30–13.30

Näkö- ja kuuloasiat kuntoon samassa osoitteessa: Tehtaankatu 3 Kokkola Joulu 2018

Näkömestari Kokkola Kaustinen Tehtaankatu 3

Kaustintie 5

Varaa aika puh. 8311 000 puh. 8611 920 puh. 040 5532 152

tai helposti netissä:

www.nakomestari.fi

A M M AT T I N A R E N K A AT

Suomen Euromaster Oy Asentajantie 7 Kokkola P. 06 8680 120 GSM 0400 719 837 Prismantie 1 • Puh. 06 823 400 • www.kokkolankeskusapteekki.fi

www.euromaster.fi

KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT

ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN www.haggblom.fi

• rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset

KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

TERVETULOA kahvio

nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

/// K U P P I ///

• kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLANOY AUTOILIJAT OY • Jänismaantie Kokkola KOKKOLAN • Jänismaantie 17–19, 17–19, 6780067800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • FaksiAUTOILIJAT (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.831 866 0800 866 ••Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 •(06) Faksi (06) 0860 • www.kaktk.fi

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

P Y Ö R Ä P O J A T O Y Isokatu 23, 67100 Kokkola P. (06) 8311 172 www.pyorapojat.com

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

puh. (06) 07.00–19.00 8245 100 AVOINNA • MA-PE LA-SU 12.00–16.00

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019!

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

Pörhön Autoliike Oy Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Permonkaarre 117, Pietarsaari

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Joulu 2018

47

Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2019!

PARTURI-KAMPAAMO CLIP Itäinen Kirkkokatu 16, Kokkola 06 831 6655

VERHOOMO

ALATALO Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

Leipomo, myymälä

EMILIE Kokkola

1968 – 2018

Maukkaita leivonnaisia, joita ei löydy vähittäiskaupasta.

Puh. 06 831 6065

Metsänomistajat KESKIPOHJA Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Puhelin: 0400 192 209 • keskipohja@mhy.fi

48

Joulu 2018

POWER KOKKOLA - Heinolankaari 1

KOKKOLAN LUKKO Rantakatu 12 p. 06-822 3372 info@kokkolanlukko.fi www.kokkolanlukko.fi

Huollamme Huollamme kaikki kaikki merkit! merkit!

Skoda Mercedes-Benz Volkswagen BMW Peugeot Volvo Fiat Mazda Mini Nissan Subaru Citroen Toyota Hyundai Alfa Romeo Mercedes-Benz Honda Dodge Volkswagen Mitsubishi Audi Jaguar Land-Rover Toyota Jeep Smart Alfa Romeo Porsche Ford Skoda Mercedes-Benz Suzuki Seat BMW Audi Chrysler Volvo ChevroletTullikamarinkatu Mazda Nissan 3 Toyota Kia Hyundai

PL 102, 67101 KOKKOLA Puh. 06-8234 600 • asiakaspalvelu@valikangas.fi

MEILTÄ KAIKKI KÄYNTIKORTIT

VERHOOMO

ALATALO Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

LIITY ILOISEN, AMMATTITAITOISEN JOUKKOMME KANT AITOISEN JOUKKOMME KANTA-ASIAKKAAKSI Palvelemme ma-pe 8-19, la 10-16, (su 10-16)

Mannerheiminaukio 1 Kokkola, puh. 06-831 2262

Oy Furniture Consults Ltd • Kosilankatu 3, KOKKOLA P. 06 831 5040 • fax 06 831 5040 • sp: kokkola@toimistokaluseet.com Palvelemme arkisin klo 9–17 • Toimitukset ympäri Suomen! www.toimistokalusteet.com – siellä kaikki toimistoosi on!

MARALU

KALUSTEET

Joulu 2018

49

Evakkomuistoja Kälviältä v. 1944–1945

Ikimuistoiset perunatuikut Evakkojunamme tuli vuonna 1944 Sallasta Kälviälle. Matkamme kesti neljä vuorokautta. Matkalla ei ollut tietoa kauanko juna joutuu pysäköimään, milloin matka jatkuu ja missä on määränpää. Mukana olivat myös lehmät. Aina se aika järjestyi, että lehmät lypsettiin, ruokittiin ja juotettiin. Juna pysäytettiin ojan tai joen lähelle, sieltä ”ketjussa” vettä veturiin ja lehmille. Sitten matka jatkui.

Nousimme junaan Kursun asemalta. Junassa oli vain ”härkävaunuja”, samanlaiset ihmisille ja karjalle. Lehmät lastattiin ensin ja ovet suljettiin. Äitini viiden lapsensa ja vanhempiensa (isoäidin ja papan) kanssa nousi pimeään vaunuun, jonka seinät oli maalattu mustaksi sisältä. Ei ollut ikkunoita eikä istuimia. Oli pelkkä lattia ja olkia pehmikkeenä. Ovi oli raskas liukuovi.

Junassa oli haavoittuneita sotilaita ja sotavankeja. Emme tienneet minne heitä kuljetettiin. Sallassa oli silloin paljon saksalaisia ja suomalaisia sotilaita.

OLI KIIRE SAADA SIVIILIVÄESTÖ POIS Vihellys kuului, ja juna lähti liikkeelle kohti tuntematonta. Jokaiselle oli varattu eväät mukaan. Vaunuissa ei ollut minkäänlaisia vessoja. Saksalaiset häiritsivät matkantekoa ottaen haltuunsa junan veturin. Juna seisoi

metsätaipaleella useita tunteja. Tuli määräys, että kauas ei saa mennä. Juna pitää aina näkyä, ja jos kuulee tai näkee toisen junan, pitää heti juosta omaan vaunuun.

Päästiin jatkamaan ja tultiin Ouluun. Asemalla saimme poistua junasta ja ryhmittyä ruokajonoon. Lotat olivat tulleet muonittamaan nälkäisiä matkalaisia. Oli kaksi jonoa: hernekeitto- ja kasvisruokajono. Tietysti menin hernekeittojonoon. Kyllä oli herkullisen hyvää!

Seuraavaksi yöksi meidät ohjattiin Oulun Joulumerkkikotiin. Ei ollut sänkyjä eikä patjoja, oli puhdas lattia ja ehjät seinät. Muistan, että yö oli valoisa. Aamun valjetessa palasimme tutuksi tulleisiin vaunuihin. Junasta oli poistettu vankivaunu, ja haavoittuneet sotilaat oli viety Oulun sotasairaalaan.

MÄÄRÄNPÄÄ SELVISI Neljännen vuorokauden iltana saavuimme Kälviälle. Junasta jätettiin isoäiti Hilma, pappa Eljas Alatalo ja äitimme lastensa kanssa sekä lehmämme Pulpura ja Tammikki sekä joitakin muita. Suurin osa jatkoi matkaansa Etelä-Pohjanmaalle saakka. Olimme matkasta väsyneitä. Muistan nukkuneeni yön rautatieaseman halkolaatikon päällä. Ihme miten olin siinä aamuun saakka pysynyt! Äiti ei ollut ummistanut sil-

Kuusiston talon sisaruksen Vilma, Viljam ja Iida Puukangas v. 1945. Lasten (Tellervo 10 v., Aila 5 v. ja Onni 3 v.) kanssa evakkoperheen Helka-äiti.

50

miään ollenkaan, ja pienimmät lapset olivat nukkuneet penkillä ja penkin alla. Jotkut olivat viettäneet yönsä kirkon tai rukoushuoneen penkillä. Kaikki mahdolliset paikat olivat täynnä majoituspaikkaa odottavia evakoita.

EVAKKOKOTIIN MENO JÄNNITTI Aamulla odotimme jännittyneinä koska ja kuka tulee hevosella hakemaan, mihin meidät majoitetaan!

Vähäiset tavaramme olivat ympärillämme. Lehmät ammuivat.

Isännät tulivat ”majoituslapun” kanssa. Kyytiin oli noustava tai perässä käveltävä. Perheemme majoitettiin Puukankaalle Kuusistoon, Jooseppi Puukankaan taloon. Kirkonkylästä kärrytietä pitkin matkaa oli reilu viisi kilometriä. Perille päästyämme saimme ihailla kauniita ja jykeviä kiviaitoja. Kuusiston talossa oli kaksi kamaria ja tupa (pirtti). Tuvassa oli kaunis muuri ja avotakka.

Takassa oli koukku. Hellaa ei ollut, joten koukku oli tarpeellinen padan tai pannun ripustamiseen. Leivinuuni oli samassa muurissa. Kamareissa oli kakluunit lämmitystä varten. Pihan puoleinen kamari annettiin perheemme käyttöön.

Kun ilta koitti, kamariin levitettiin kaksi sänkyä. Kaikille ei ollut nukkumapaikkaa, vaikka yksi vuode oli jo tehty pöydän alle. Minun

Kivellä istuvat Onni (2 v.) ja Aila (5 v.). Takana Vilma Puukangas sekä Kuusiston talo Kälviän Puukankaalla vuoden 1945 keväällä.

Joulu 2018

Kuva: Taina Alanko

osani oli nukkua rautasängyssä tuvan puolella. Navetassa oli tilaa Pulpuralle ja Talvikille, ja näin maidon saanti oli turvattu.

OIKEA KOULURAKENNUS! Lähin koulu oli kirkonkylässä ja toinen Vuolteella. Veljeni Lauri pääsi aloittamaan kansakoulun kirkonkylällä Kerttu-tädin luona. Sunnuntaiksi Lauri tuli evakkokotiimme Puukankaalle. Vuolteen kouluun oli matkaa viisi kilometriä. Ensin mentiin kapeaa metsäpolkua, sitten kärrytietä ja lopuksi maantietä. Minulla alkoi yläkoulun toinen luokka.

Nyt vasta näimme oikean koulurakennuksen. Kotipaikkakunnalla Sallassa oli koulut poltettu talvisodan aikana, ja opetus tapahtui sotilailta jääneissä parakeissa.

Vuolteella evakkolapsia oli enemmän kuin omia oppilaita. Useissa pulpeteissa istui kolme oppilasta. Anni Polviander toimi ainoana opettajana. Koululla oli oma keittola ja ruokailutila. Joka päivä saimme lämmintä ruokaa. Oli puuroa, maitovelliä, luusoppaa, marjakeittoa, kuoriperunoita ja kastiketta. Mieleen jäi myös laskiaispullat ja kuuma maito. Ei me oltu totuttu tällaiseen luksukseen!

Ympäristöoppi- ja askartelutunnit käytettiin hyödyllisesti. Talojen isäntien luvalla oppilaat keräsivät haravien kanssa pellolle tippuneet täh-

kät tai sinne jääneet pikku perunat.

Kaikki otettiin talteen. Tähkät käytettiin myllyssä, saatiin jauhoja keittolaan. Poimimistamme puolukoista saatiin marjat puolukkapuuroon. Kotoa toimme leivän ja juomaa, kaikilla ei ollut mahdollisuutta saada maitoa.

Joulujuhlassa jokainen sai esittää ohjelmaa, ja tontuilla oli punaisesta kreppipaperista tehdyt lakit. En muista siellä nähneeni joulupukkia.

YHTEINEN JOULU Joululoma alkoi. Tupaan tuotiin joulukuusi. Kynttilöitä ei ollut. Niitä ei ollut kaupassakaan. Joulupukkia odottaessaan lapset ripustivat kuuseen paperista leikattuja koristeita sekä postin tuomia joulukortteja. Illan hämärtyessä avotakkaan tehtiin tulet. Patakoukun vapauduttua navetan tarpeista siinä kypsyi makoisa ohraryynipuuro, jota hämmennettiin tarkasti, ettei päässyt pohjaan palamaan. Sota-aikana ei ollut saatavana riisiryynejä. Voisilmällä maustettu ja maitoon keitetty puuro maistu samanaikaisesti pitkän pöydän ympärille kokoontuneille talon asukkaille ja evakkoperheelle.

Mielestämme talon asukkaat olivat lapsirakasta ja auttavaista väkeä.

Sisarista Iida oli touhukas ja kekseliäs. Lampaan teurastusaikaan Iida oli ottanut talteen talia. Perunannoston aikaan hän oli valinnut suuria peruJoulu 2018

noita ja tallettanut ne kellariin. Joulun alla Iida oli hakenut perunat ja kovertanut kolot niihin. Takkatulen ahjoksella hän oli sulattanut talit ja valanut perunaan laittaen puuvillalangan sydämeksi. Sitten hän oli vienyt kynttilät kylmään kellariin odottamaan joulua.

ISÄ EI NÄHNYT JOULUVALAISTUSTA Kun joulupukki oli käynyt, Iida avasi lattiassa olevan kellarinluukun ja toi ”perunatuikut” riviin tuvan pöydälle. Evakkolapsia oli viisi. Jokaiselle hän oli varannut tuikun. Pitkällä puutikulla Iida haki tulen perunatuikkuun. Olisimme sytyttäneet kaikki viisi tuikkua, mutta jouluvaloa riitti pitemmäksi aikaa, kun tuikut paloivat yksitellen. Isä oli rintamalla. Hän ei nähnyt tätä sota-ajan jouluvalaistusta.

Nämä evakkojoulun ihmeelliset valontuojat ovat jääneet mieleeni ikuisiksi muistoiksi. En malttanut olla kokeilematta, onnistuisiko minulta perunatuikun valaminen. Isoon raakaan kuoripäälliseen perunaan koversin kolon ja valoin sulattamaani poronkuuta (talia). Hyvin kynttilöiden valmistaminen onnistui. Kauniisti paloivat.

TELLERVO RUHKALA Oulunsalo evakkona Kälviän Puukankaalla 51

Toukosiunaus Kälviällä Eläkeliitto Kälviä jatkoi pitkää perinnettä – eli meille tärkeän perinteen siirtämistä nuoremmille ikäluokille. Valitsimme kohteeksi Marttilan ala-asteen koululaiset. Koulu otti meidät vastaan ilomielin.

Kälviän seurakunnasta oli kutsuttu kappalainen Anne Kauppinen suorittamaan toukosiunauksen eli kylvösiemenen siunaamisen.

Anne puhui hyvin havannollisesti lapsille siitä, miten Taivaan Isä on luonut hienon systeemin: miten kuiva siemen saa uuden elämän ja mitä se tarvitsee kasvukauden aikana. Lämmintä säätä, sadetta ja tuulta, mutta jos ei muista toivoa tuulta, jää sato saamatta.

Kun siemen oli siunattu, näytti Maunulan Jukka oppilaille, miten käsin kylvö suoritetiin ennen, aikana jolloin kylvökoneita ei ollut. Lapset saivat myös itse kokeilla kylvötyötä.

Kävimme läpi pienen tovin sitä aikaa, kun Kälviällä ei ollut yhtään traktoria, ja kylvötyöt tehtiin hevosen ja käsityökaluston kanssa.

Mukava yhdessäolon hetki nuorten kanssa hienon sään suosiessa tilaisuutta.

Teksti ja kuvat: ANTTI RUOKOJA Kälviä

Kappalainen Anne Kauppinen siunaa kylvösiemenen Antti Ruokojan pitäessä vakassa kylvösiementä.

Koko koulu oli seuraamassa tilaisuutta.

Oppilaat saivat kokeilla kylvötouhua.

Jukka Maunula näytti käsinkylvöä.

52

Joulu 2018

Elämänpolku

Kun elämänpolkua kuljemme, tulee mieleen muistoja menneitä, niitä hiljalleen voi kerrata.

Voi istahtaa – katsella – ja kuunnella, mitä mieleen joskus tuleekaan.

On tapahtumia elämä täynnä.

Siihen mahtuu iloja ja murheita.

Kun näistä sidomme kokoon lyhteen, ne tukevat toinen toisiansa.

Näin kuljemme polkua eteenpäin, se hiljalleen katoaa metsän siimekseen.

Joulunaika

Tämä joulu jokavuotinen on kaikille kallisarvoinen.

Sitä lapset odottavat innolla, saapuhan pukki silloin lahjoineen.

Lasten silmät kirkastuvat, kun pukki oven vihdoin aukaisee.

Odotus on pitkäaikainen, mutt' palkinto on kallisarvoinen.

On juhlia monenlaisia, jonne rientää saamme aikanaan.

Myös esi-isämme muistoineen saavat haudalle kynttilän pienoisen.

Kaukana kylistä Kaukana kylistä kairassa siellä, rannalla lammen kalaisan, mun unilinnani on.

Paikka korvaamaton.

On äärellä riistaisaa saloa.

Taivaalla leiskuvaa paloa.

Kun sinne kuljen, on suota ja muuta.

On harjun laitaa ja pitkospuuta.

On kuusikkonotkoa tummaa.

Salon soittoa kummaa.

Jouluruno Lumihiutaletanssi on yllä metsän ja maan, jouluaatto on tullut taas lumipuvussaan.

Lasten riemuun taipuu jo arkihuoletkin, kun seimen salaisuus on tullut takaisin.

Jouluevankeliumi tärkeä on, sitä saamme kuunnella iloiten.

Onhan Jeesus-lapsen syntymäpäivä, näin saamme viettää joulua tänäänkin.

Näen koskien ärjyt ja salmen suun.

Karhunkin kaapaisun kaarnassa puun.

Näen peurojen polkemat jäkälämaat.

Tunturin laakeat paljakkaat.

Se satumaaksi vain jäädä taitaa.

Niin usein kuitenkin sinne kaipaa, kun elämän kiirehet ahdistaa.

TENHO HEIKKILÄ -58 Kälviä

Lumen painosta taipuu kuutamon alla puut, se valkoverhon hinta taas peittää viat muut.

Metsä valon ihmeessä hohtaa, puu oksilleen timantit saa, kun synnyinyön sanomassa maata taivas koskettaa; tapahtuu joulun ihme, sitä ei voi selittää; salaisuus hiljainen vain ihmismieleen jää.

MERTTA PORKOLA Kälviä

SINIKKA HYPPÖNEN Kälviä

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit!

Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

Joulu 2018

53

Lämpöistä joulua muuttovalmiista Kreivi-kodista

Teräsrakenteiden hiekka-/ teräspuhallukset ja maalaukset Teräsrakenteiden palosuojamaalaukset Teräsrakenteiden jauhemaalaukset

kre iv ita lo .fi

Kälviän Rauta ja Väri Oy

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä Puh. 010 322 7810 pintakasittely@rimpioja.fi

puh. 020 155 0820

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. (06) 835 1989 Fax (06) 835 2600

LAHJAANA KY POSTI Puh. 06 835 2092

KÄLVIÄN

PETTERI PUURULA • 0440 919 732 www.kaarax.fi

PELTI PALVELU Kari Porrassalmi Saumattomat rännit - Peltilistat - ym. alan työt Yhdystie 1, 68300 Kälviä. Puh. 0400 361 501

Puh. 0400 808 358

KÄLVIÄN TAKSI

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

Hyvää Joulua!

HYYPÄN HÖYLÄÄMÖ OY 54

Joulu 2018

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400-569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

Lestillä ongittiin Eläkeliiton Lestijärven yhdistys järjesti yhdessä K-P:n piirin kanssa Rantaongintakisat, jotka pidettiin Lestiviikolla 5.7.2018 Kalasatamassa.

Ilmojenhaltija oli tällä kertaa suotuisalla päällä, joten saimme vietyä kisat läpi aurinkoisessa poutasäässä.

Osallistujia oli 55 henkilöä ja joukkueita kaikkiaan 13. Ilahduttavinta oli, että saimme meiltä Lestiltä KAKSI joukkuetta kisaan mukaan.

Parhaiten kaloja onki Halsualainen Stig Sandvik 2038 gramman saaliilla.

Kiitämme kalastajia, toimitsijoita, arpapalkontojen lahjoittajia, arpojen ostajia sekä yleisöä!

MARJA-LIISA UUSITALO Lestijärvi

Kuvat: Taina Alanko

Lestijärven kunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta, joten kunta lahjoitti aiheeseen liittyviä arpavoittoja.

Joulu 2018

55

Uskaliaat, uutterat Utterit Lestillä Maikki ja Åke Utter saapuivat syksyllä 1958 Lestijärvelle. Maj-Karin eli Maikki aloitti tällöin Yli-Lestin koulun neljäntenä opettajana.

Hän odotti silloin tytärtään Maritaa, joka kertoo alla vanhemmistaan pienet tarinat.

Yli-Lestillä nuoripari viihtyi todella mainiosti.

He nauttivat kauniin järven läheisyydestä ja ympäröivän luonnon monimuotoisuudesta. He tekivät yhdessä luontoretkiä. Åke sanookin heidän käyneen kaikilla Lestijärven kunnan alueella olevilla järvillä ja lammilla, joita on yhteensä 75.

Varmaan näillä retkillä, metsissä, korpimailla ja soilla, Åke sai inspiraationsa ja materiaalinsa luontoaiheisiin taideteoksiinsa. Åke Utterin ansioksi luetaan Peuran Polun nimellä kulkevan patikkapolun Lestijärven osuus ja sen merkkaaminen maastoon. Hän on ollut myös mukana kehittämässä Lestijoen virkistyskäyttöä ja suunnittelemassa talvisia retkeilyreittejä.

Utterit viihtyivät Yli-Lestin koulun opettajille varatussa asunnossa

parikymmentä vuotta. He muuttivat v. 1980 Kirkonkylälle rakennettuun upouuteen taloonsa. Talo on Åken suunnittelema ja rakentama. Rakennustöissä on ollut apuna pari lestiläistä kirvesmiestä. Talossa on taiteilijan työskentelytilat ja runsaasti tilaa näyttelyesineille ja -tauluille. Sinänsä koko talo on nähtävyys ja kuvas-

MAIKKI, KANSANKYNTTILÄ Maj-KarinUtter, joka paremminkin tunnetaan Maikkina, syntyi Vaasassa vuonna 1935. Lestijärvelle hän muutti nuorena opettajan alkuna vuonna 1958 oltuaan sitä ennen valmistumisensa jälkeen vuoden opettajana Kiukaisissa ja vuoden Viitasaarella.

Yli-Lestin koululla Maikki viihtyikin sitten pitkään.

Hän jäi eläkkeelle alkuvuodesta 1995. Noiden 37 vuoden aikana on Maikin opettamia lapsia lähtenyt YliLestin koulusta maailman turuille nelisen sataa. Myös useita toisen polven oppilaita. Kolmanteen polveen ei sentään päästy, vaikka se teoriassa olisikin ollut mahdollista.

Maikki rakasti työtään opettajana, ja sen huomasi-

56

taa asukkaidensa luontorakkautta ja idearikkautta.

Maikki ja Åke ovat hyvin sopuisa ja toisiaan kannustava pari. He ovat eläneet yhdessä 62 vuotta, eivätkä ole koskaan riidelleet. Åke sanookin lämpimästi Maikin olevan sellainen valtakunnansovittelija, jonka kanssa ei riitaa synny. Tytär Marita vahvistaa asian.

Utterit ovat olleet aktiivisesti mukana useissa yhdistyksissä ja taiteilijaseuroissa Lestijärvellä ja KeskiPohjanmaalla. Seuraavassa pari esimerkkiä: Åke on ollut perustamassa Lestijärven LCklubia, toimien sen presidenttinä useita vuosia. Maakunnan kuuluisista Muikkumarkkinoista tuli osa LC-klubin toimintaa. Mainittakoon vielä, että Åke kuului Keski-Pohjanmaan matkailuyhdistyksen perustajajäseniin. Maikin hyväksyntä ja tuki on ollut tärkeää Åkelle sekä yhdistystoiminnassa että satojen taidenäyttelyiden ja -kurssien järjestelyissä. jatkuu seuraavalla aukeamalla

vat myös hänen oppilaansa. Kurinpidollisia toimia ei pahemmin tarvittu, mitä nyt joku poika yritti tukkia ”jotain” luokassa olleen lämmitysuunin väliin. Kunnioitus ja luottamus oli molemmanpuolista. Opiskeluun suhtauduttiin suhteellisen vakavasti, mutta hauskaakin osattiin pitää. Paperilennokkien lennättely luokassa sai sen verran meteliä aikaan, että johtajaopettajakin kävi ovelta kurkkaamassa ja toteamassa luokan opettajan olevan paikalla.

Oppilaan mukanaan tuoma elävä hiirikään ei saanut opettaja tolaltaan. Kouluauton kuljettajalle hiiren matkustajana olo sitävastoin aiheutti voimakkaita sydämentykytyksiä.

MARITA UTTER Kruunupyy

Joulu 2018

ÅKE, TAITEILIJA Åke Utter on syntynyt Vaasassa vuonna 1930. Hän on asunut Lestijärvellä vuodesta 1958. Åke on aina ollut kiinnostunut luonnosta, ja tästä syystä mieli veti Lestijärven erämaihin. Lestijärven metsistä noin puolet on Metsähallituksen omistuksessa, ja näihin ikivanhoihin metsiin suuntautuivat hänen retkensä. Hän löysi kauniita, luontoäidin muokkaamia oikkuja, joista syttyi kipinä taiteen tekoon. Se alkoi harrastuksena vuonna 1970. Erään ammattilaisen kehoituksesta Åke vei kolme työtään yhteisnäyttelyyn. Teokset myytiin. Se innosti jatkamaan tällä ainutlaatuisella taiteen alalla, jonka Åke on itse kehittänyt.

Vuodesta 1975 taiteen tekeminen on ollut Åkelle ammatti. Luonnon muovaamista oikuista syntyy maisemia sekä Kalevala- ja uskonnollisaiheisia teoksia. Åke Utter piti keskimäärin kaksi näyttelyä vuodessa eripuolilla Suomea. Hänen töitään on hankittu hyvin paljon myös julkisiin tiloihin. Seurakunnilla, vakuutusyhtiöillä, pankeilla ja Metsästäjäin Keskusjärjestöllä on Åken töitä. Myös kunnat ovat niitä hankkineet; Lestijärvi, Närpiö valtuustosaliin ja takkahuoneeseen, Hyrynsalmi valtuustosaliin sekä Kannuksen kaupunki käräjäsaliin ja päiväkotiin. Lisäksi useat yksityiset ovat halunneet Åken työn kotiinsa. Yksi myös presidentti Kekkoselle vuonna 1976.

MARITA UTTER Kruunupyy

Joulu 2018

57

Maikki ja Åke liittyivät Eläkeliiton Lestijärven yhdistykseen v. 1999. He ovat osallistuneet yhdistyksen toimintaan erittäin aktiivisesti. Åke on ollut useaan otteeseen hallituksessa. Maikin toimiessa yhdistyksen varapuheenjohtajana, silloinen puheenjohtaja muutti yllättäen pois paikkakunnalta ja tällöin Maikista tuli puheenjohtaja 4,5 vuodeksi. Pesti päättyi vuoden 2016 lopulla. Kaikella on tarkoituksensa: Åke liukastui tammikuussa 2017 ja kaatui kotipihallaan loukaten päänsä tosi pahoin. Toipuminen jatkuu edelleen Maikin huolehtiessa lämmöllä päivittäisistä rutiineista.

Toivotamme sydämestämme Maikille ja Åkelle jaksamista, terveyttä ja leppoisia eläkepäiviä – ja niinkuin Pohojanmaalla sanotaan: ”Unta ja näläkää”.

Lestin EL-yhdistyksen puolesta RITVA LAPPI Lestijärvi

Kuningas Kekonen ja muita älynväläyksiä Maikki Utter on vuosien varrella kirjoittanut muistiin luokassa sattuneita oppilaiden älynväläyksiä toimiessaan opettajana Yli-Lestin koululla.

kerran englantia, jota tulee opettamaan rouva Oksanen. Luokasta kuului välittömästi kysymys: - Neuvooko se vai pittääkö osata?

*** Maantietotunnilla joskus 60-luvulla: - Mikä on Suomen hallitusmuoto?

- Kuningaskunta - Kuka on Suomen hallitsija?

- Kuningas Kekonen

Ruokatunnilla tuli yhtäkkiä kysymys: - Opettaja, mikä sun oikia ammatti on?

*** Ja sitten 90-luvulla: - Mikä on Suomen hallitusmuoto?

- Pyöreä - Kuka on Suomen presidentti?

- Riitta Uosukainen *** Eräänä syksynä opettaja Maikki selitti 3-luokkalaisille: - Ensi tunnilla teillä on ensimmäisen

58

*** Maikin tapana oli kumartaa sanoessaan näkemiin koulupäivän päättyessä. Eräs 4-luokkalainen poika kysäisi: - Mikset sää niijaa? Ja vastasi heti itse: - Jaa, mutta säähän oot ämmä. *** Sama kaveri kehuskeli kerran: - Mää pijän joskus tunnin laihutuskuurin, en paa ollenkaan voita leivälle, muuta ko juustua.

Joulu 2018

*** Kerran piti kouluun tuoda pääsiäiskoristeita varten tyhjäksi puhallettuja munankuoria. Kun aamulla päästiin luokkaan, huusi eräs poika hädissään: - Opettaja, mun munat jäi television pääle! *** Kivijärveltä oli Yli-Lestin kouluun muuttanut poikaoppilas. Taimi-siivooja kysyi toisena koulupäivänä pojalta: - Miten sulla nyt täsä koulusa mennee?

- Kivijärvellä ei ollu niin raakoja opettajia ko täälä, vastasi poika MAJ-KARIN UTTER Lestijärvi

• GRILLITUOTTEET • PIZZAT • A-OIKEUDET

L

PARILA • SALUUNA

es

ti p u u O y

LESTIJÄRVEN KUNTA

Vuokrattavana mökkejä Lestijärven rannalla

www.lestipuu.fi lestipuu@lestipuu.fi

Puh. 040 933 0836 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Katajaniementie 46 69450 Yli-Lesti puh. 040-5060 340 puh/fax 06-8889 602

Velj.

Brandt

Jen Forest Team Oy www.lestipuu.fi

KONEYHTYMÄ Oy

Kirkkotie 5 C 43900 KINNULA puh. 050 4616 055

Lestintie 41 G 69440 LESTIJÄRVI puh. 050 3599 414

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt murskaamo 0400-160 205 • Veijo Saaranen kaivinkonetyöt 0400-165 066 • Anne Brandt toimisto 0400-187 863

Valkeisjärven leirintäalue Holm & Uusitalo Oy

- Lomailua moneen makuu - Luksushuvilat ympäri vuoden

ETERV A! O L U T

69450 Yli-Lesti • Puh. 040 536 6931 www.valkeisjarvenleirintaalue.fi

Kauneus- ja jalkahoitola

LEPPÄKERTTU Lestillä torstaisin KuntOnäpin tiloissa puh. 044 242 0246

Saman katon alla uimahalli, tehtaanmyymälä, ravintola ja kokoustilat!

Lylyntie 30 69410 Sykäräinen puh. 06 862 3161

LESTIJÄRVEN APTEEKKI Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

T:mi Tiina Saaranen puh. 040 7156 301

Mustikantie 67, 69450 Yli-Lesti

Tilitoimistopalvelut

TH-TOIMISTOPALVELU 69440 LESTIJÄRVI 040-524 5262 Parturi-Kampaamo

Tytti

Tytti Tuikka Parturi-Kampaaja Lestintie 8 As. 3, Lestijärvi

HIERONTA-SISKO

• Nuohoukset • Ilmastointikavavien puhdistus • Sisäpiiput • Kattoturvatuotteet asennettuna

Lapin Nooran KALEVALAISTA JÄSENKORJAUSTA

HIERONTAA JA LYMFAHOITOA LESTILLÄ: SINSILLANKUJA 4 p. 045 114 9763 Sisko Rahkonen

Tilausravintola Valkeisjärven rannalla

69440 Lestijärvi 040 593 2379

Onnelan Pitopalvelu

MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

Juha Nevala puh. 0400 792 234

NUOHOUSPALVELU

Jarmo Korkeaniemi P. 0400 137 892 Marko Korkeaniemi P. 040 764 9892 Halsua ja Lestijärvi

Tarja Kangasvieri

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat

Metsä-, kaivin- ja traktorikoneurakontia

Puh. 040 158 1779

Pullapuoti torstaisin klo 11-13

040-913 1004

lestipuu@lestipuu.fi

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Tilitoimisto Lestintie 41, 69440 Lestijärvi

Katajaniementie 46 69450 Yli-Lesti puh. 040 5060 340

Puh. 050 5966 268

Marja Jormalainen, YLI-LESTI Ari Lintilän

• Sukujuhlat • Syntymäpäivät • Serkkutapaamiset • Ryhmämatkat Salamajärven kansallispuistoon 100 Asiakaspaikkaa • Terassi Seuraa meitä: www.facebook.com/peuranpolku

MAATILAKORJAAMO Peltolantie 33, 69420 Syri puh. 050 596 8514

Joulu 2018

Kinnulantie 695, 69450 Ylilesti www.pikkupeura.fi • p. 050 514 1001

59

VIETIMME ULKOILUPÄIVÄÄ Marinkaisten Kalarannassa 26.6. musiikin ja makkaran paiston merkeissä.

Kuvat: Kaarina Niemi

Raija Laitala, Anette Koski ja Sinikka Karhula.

Maija Anttila, Tuula Roiko ja Kaija Niemi.

Odotettu vieras On jouluaatto laskeutunut illan hämärään.

Tuvassa vilinää, laulua, melskeestä naurun helinään.

Jännityksen odotuksessa lasten ääniä salaisia, he katsovat ikkunasta ulos pimeään.

Joko nyt, joko pian

60

Musikantti Heikki Perander ja vaimonsa Salme.

näkyy himmeä lyhdyn valo pihatiellä?

Näetkö?

Tuttu hahmo kulkee siellä.

Jännittynyt hiljaisuus!

Jo juostaan eteiseen.

Hän on jo porraspuulla, koputuksen voin jo kuulla.

Joko nyt, joko pian ovi avautuu.

Hiljaisuus!

Joulu 2018

Siinä hän on.

Päiviä laskettu, tunteja odotettu aattoillan vieras – joulupukki.

Ilosta loistaa lasten silmät ja hymyyn käy suu.

Kynttilöiden loisteessa välkkyy kodin joulupuu.

TUOMO RUOTSALA, Lohtaja

PALVELEVA KYLÄKAUPPA

K-VEIKONTORI Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen p. 06 879 503 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Lohtajan Kalastajainseura ry

- MBS OY Karhintie 18, 68230 Lohtaja Puh./Fax 06-877 440 www.naviga.fi naviga@naviga.fi

KUKKAKAUPPA

www.lohtajanks.fi Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

LOHTAJA Sanna 044 5888 547 • Samuli 044 0904 787

ASENNUS HARTOME OY

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-14 Puh. 0440 585 400

www.hartome.fi

LOHTAJAN TILITOIMISTO puh. 06 877 125 e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

p. 877 330 Lohtaja

Kauneushoitola Santelipuu kasvo-, käsi- ja jalkahoidot UV-kestolakkaus, ultraääni- ja valoimpulssihoidot, intialainen päähieronta Diplomikosmetologi Sanna Rautio Ajanvaraukset: 0400 388 780 Karhintie 2, 68230 Lohtaja Avoinna: Ti-Pe (La) sopimuksen mukaan

TILITOIMISTO SORVOJA KY Viirretie 100, 68240 Ala-Viirre Puh. 06-876 544

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

LOHTAJAN METSÄSTYSSEURA ry

TAKSI

PIRJO TUIKKA

68230 Lohtaja www.lohtajanmetsästysseura.fi

Puh. 876 011, auto 0400 261 306

POOKIN MAJA Ohtakarissa

Kaunotar Veneet

Hyvää Joulua!

JUSSIN VENETUOTANTO OY

KONEURAKOINTI KOLPPANEN

Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Puh. 050 3491 808

Tarkemmat tiedot puh. 06-877 173, 040 8495345

68230 Lohtaja, puh. 06-877 530 www.kaunotarveneet.com

TILA / INVATAKSI -PALVELU

Juha Perander

puh. 0400 262 333

Toivon sinulle...

- myötätuulta, jos tuuli vastaan puhaltaa - poutasäätä, kun sade maata uhkaa - paistetta auringon, kun pilven tummuus eessä on - kun ilta hämärtyy, valon kuutamon - ikkunastasi loistavan kirkkaan tähtivyön - levollisen mielen, kun nukahdat syliin yön.

TUOMO RUOTSALA, Lohtaja

Joulu 2015 2018

61

Valtaväylät rinta rinnan, valtatie 13 ja Perhonjoki Oksakoskella. Oksakosken vanha vesimylly sijaitsi vähän kuvan alareunassa näkyvää Salmisen linja-autotallia ylempänä. Mylly määrättiin siirrettäväksi pois. Höyrykonevoimalla toimiva mylly rakennettiin myöhemmin lähelle Vimpelintien siltaa Oksakosken kansakoulun kohdalle. 1928 mylly sai kupeeseensa myös höyrykonevoimalla toimivan sahan. Sekä saha että mylly paloivat 1960-luvun alussa.

Jos joki voisi kertoa Moni-ilmeinen Perhonjoki oli valtaväylä myös yläjuoksulla Tulva-ajan ulkopuolella Perhonjoen sysimustat vedet vetäytyvät kainosti uomaansa, syvälle ruoppaustöyräiden ja vesakoiden kätköihin, eikä paikoittain aivan joen tuntumaan poikkeavaa valtatietä ajava usein edes huomaa kulkevansa jokivartta pitkin.

Ennen muokkaustoimia joki sen sijaan on ollut paremmin esillä. Kylien kohdalla sitä ovat reunustaneet viljellyt tai laidunnetut jokitöyräät, joita vanha tie tiiviimmin noudatteli.

Nevavesistä voimansa saava virta on aina ollut sävyltään tummanpuhuvaa, eivätkä soiden ja metsien ojitukset sitä ole ainakaan kirkastaneet.

62

Yläjuoksulla maatalouden valumiakaan ei juuri ole, ja vesi on tummuudestaan huolimatta puhdasta ja uimakelpoista. Jokivarressa onkin rantasaunoja ja lomamökkejä.

Uimarantojakin on, mutta useimmat jättävät silti uimatta. Talviset pilkkikilpailut ja satunnaiset onkimiehet sentään todistavat, että joen antimilla on voinut joskus olla merkitystä päivittäisen leivän jatkajana.

Nuoressa väessä joki sävähdyttää ainakin kalastuskärpäsen puraisemia. Taannoin pari Möttösen poikaa nousi silmät loistaen jokivarresta keskustan kävelysillan kupeessa. InJoulu 2018

nostuksen aihe oli neljän ja puolen kilon hauki, jonka pojat olivat onnistuneet virvelöimään.

2010-luvun alussa Perhon keskustan kohdalla toteutetut laajat maisemointitoimet ovat siellä parantaneet joen näkyvyyttä ja kohottaneet muutenkin joen profiilia. Taajamaan syntyi paljon kiitelty puistomainen näkymä, joka eittämättä lisää kyläläisten asumisviihtyvyyttä.

Suurempiin virtoihin tottuneet eivät silti aina miellä näkemäänsä joeksi. Muuan Perhon keskustassa asuva oli kerran neuvonut vieraitaan kääntymään valtatieltä siinä, missä käve-

lysilta ylittää joen. Vieraat löysivät sentään perille, vaikka olivat kertoneet hämmentyneensä ohjeesta. He kun olivat hakeneet silmillään jokea, mutta eivät olleet sellaista löytäneet, ainoastaan pienen puron.

Poikkeuksen tarjoaa ehkä Möttösen kylä, jossa vettä näkyy ainakin lännen puolella reilummin. Kun kauempana rinteessä kohoavat vielä Jetta-talon tehdashallit, historiaa tuntevan ohikulkijan ajatus saattaa tapailla mielikuvaa jostakin entisestä – joen ja puun liitosta, jonka menneisyys on ajat sitten verhonnut.

Kuin varmuuden vuoksi autoilijaa muistuttaa joesta vielä nimikilpi Möttösen sillankorvassa sekä uimaranta, jossa hellekesänä ahkerasti ilakoineet lapset viestittivät kulkijalle paikkakunnan elinvoimasta.

USEITA RUOPPAUKSIA

ja toisinaan kosket pauhasivat niin mahtavina, ettei niitä voinut veneellä laskea saati sauvoa ylös. Venekululla on ollut paljon merkitystä varsinkin vielä 1700-luvulla, jolloin tietä Perhoon ei ollut. Sulan maan aikaan kulkemaan pääsi vain selkähevosella – siis ne harvat, joilla hevonen oli.

Useimmat saivat taittaa maamatkansa jalan.

Kun pakko oli kuitenkin kulkea eikä jokea parempaa kulkuväylää ollut, vaikeimmat koskipaikat kierrettiin rakentamalla telateitä, joita myöten vene oli helpompi vetää hankalan kohdan ohi. Yksi Telakoski löytyi läheltä Perhon kirkkoa, ja alempaa juoksulla niitä oli lisää.

Talvella kulkeminen oli helpompaa. Silloin rekipelillä oli suhteellisen vaivatonta kuljettaa tavaraa jäätä tai jokivartta pitkin ja takaisin, toki koskipaikat silloinkin kiertäen. Paikoittain talvitie erkani kauemmaksikin joesta, kuten Haukalla, jossa oli matkalaisille majatalo.

jouduttiin välihautaamaan metsikköön Kivikankaalle, kun eteneminen Veteliä kohti oli käynyt mahdottomaksi lähes kuivassa uomassa.

Kun Salamajärven kyläkin liitettiin Perhoon 1810, kyläläisten järvensä Ruumissaareen välihautaamien vainajien kuljetussuunta vaihtui. Siihen saakka kuolleet oli viety viimeksi Kivijärvelle ja varhemmin Viitasaarelle tai jopa Rautalammille saakka.

1800-luvun alussa Perhossakin oli käytössä epäsiisti ja kolkkoa hajua kirkon ympäristöön levittävä luukamarihautaus, joten sopivissa oloissa kalman haju lie yltänyt joella sauvovan nenään.

Menettelyssä hautakammiossa arkuissaan pisimpään lahonneiden luut kerättiin uusien ruumiiden tieltä yhteen, osin maanpäälliseen tilaan, luukamariin, jossa maalliset jäänteet menivät pieneen tilaan. Luukamarihautaus kiellettiin 1857 lääninrovastin määräyksellä.

- Laiha kuin luukamarin vahti, saattaa perholainen vieläkin tokaista.

Perhon kirkkoherranviraston ruumiskirjan ensimmäinen hautausmerkintä on vuodelta 1859, joten Salamajärvenkin vainajia on ehkä kyyditty aluksi jopa Vetelin kirkkomaahan saakka.

Joen koskipaikkoja on ajan saatossa perattu ja uomaa ruopattu useaan otteeseen puun uittamisen helpottamiseksi ja tulvimisen torjumiseksi, ensimmäisen kerran jo 1860-luvulla ja sitten 1930-, 1960- ja 1970-luvuilla. Ruoppaukset ja toisaalta muutamat maisemoinnin yhteydessä rakennetut pohjapadot selittävät osaltaan sen, että joen pohja voi olla paikoin lähes kuiva, vaikka vettä toisessa kohtaa on metrikaupalla. Pohjapadot ovat vähentäneet vähävetisten aikojen kalakuolemia.

Muutenkin vedenkorkeuden vaihtelu on ollut riesa kautta aikain. Toisinaan jokea ei voinut kulkea veneellä, kun vesi vain lirisi kivien välissä,

Talvisen rekikyydin saivat viimeiseksi matkakseen myös lämpimänä aikana kuolleet ja välihaudatut vainajat, jotka siirrettiin siunattuun maahan haudattaviksi. Esimerkiksi Möttösessä on oma Kalmusaarensa, Kokkonevalla Ruumissaarensa, ja vastaavia lie myös alempana jokivarressa.

Tiettävästi vainajia kuljetettiin joskus veneelläkin. Erään historiankirjassa mainitun perimätiedon mukaan muuan möttösläinen vainaja

Perhon keskustan jokinäkymään oleellista kuuluvaa kirkkoa kyläläiset alkoivat rakentaa 1780 lupaa odottamatta, lainkaan epäilemättä hankkeensa läpimenoa. Työ jouduttiin keskeyttämään. Monien käänteiden

Olavi Flink

Eero Patovisti

Leevi Hietaniemi

KUOLLEIDEN KULKUREITTI

Joulu 2018

EI LUPIA

63

jälkeen ja rovasti Anders Chydeniuksen suosiollisella myötävaikutuksella itse kuningas Kustaa III myönsi rakentamisluvan seuraavana vuonna.

Omin lupineen jokivarteen Perhossa on kyllä kyhätty vähäisempiäkin rakennuksia, kuten esimerkiksi Kellokosken ja Oksakosken myllyt, jotka piiri-insinööri määräsi siirrettäviksi luvatta rakennettuina.

Vesivoimalla käyviä myllyjä Perhonjoen vain noin 150 kilometrin mittaisessa uomassa on enimmillään ollut uskomattomat 120 kappaletta.

Selvää on, ettei niitä kaikkia rakennettu luvanvaraisesti eikä kaikille riittänyt kovinkaan tehokkaita koskia.

SÄHKÖÄ MYLLYISTÄ Tutkimuksen mukaan Vetelin keskustan tuntumassa sijaitsevan Karjalankosken yläpuoliseen vesistöönkin riitti 1870-luvulla myllyjä peräti 21 kappaletta, mutta luvussa ovat tietysti mukana myös Halsuanjoen myllyt.

Möttösen Myllykoskessa myllyjä on ollut kaksi lähes peräkkäin, pikkumylly ja isomylly. Ensimmäinen pato eli tammi oli juuri Jylhäntien sillan yläpuolella. Ylemmän, vain generaattoria pyörittäneen pikkumyllyn rakensi kauppias Otto Möttönen ja sen omistajaksi tuli poikansa Johannes Möttönen. Myllystä saivat pimeimmän ajan valosähkönsä Myllykylän talot sekä kaupan ohella muutama muu Möttösen talo.

- Mylly pantiin päälle illan pimetessä ja sähköt katkaistiin siinä yh-

deksän korvilla, kertoo isomman myllyn eli jauhomyllyn myllärin poika Olavi Flink.

- Varttitunnin verran ennen sähkön katkaisemista annettiin varoituksena valomerkki. Tarina kertoo, että generaattoria hoitaneiden luokse juoksi kerran hengästynyt mies pyytämään, ettei sähköjä katkaistaisi aivan vielä, kun talossa on lattian maalaaminen kesken.

Keski-Suomen Valo toi yleisen sähköverkon Möttöseen 1952, jolloin pikkumylly menetti merkityksensä.

Möttösen sahalaitoksen perustamislupa oli myönnetty 1899. Olavi Flinkin mukaan aluksi puisen ja sittemmin betonisen vesirännin ruokkimasta turbiinin valta-akselista saivat käyttövoimansa niin jauhomylly ja saha kuin ponttitavaraa tuottava höyläkone.

- Vesivoimalla pystyttiin sahaamaan keväästä heinäkuulle saakka, ja saha pyöri kahdessa vuorossa. Syksyllä puutavaraa ei sahattu myyntiin, ainoastaan joitakin rakennuspuueriä, joista oli sovittu isäntien kanssa.

HÖYRY VOIMAKSI - Ainakin 1940-luvulla sahalla oli voimanlähteenä myös höyrykone, joka oli vinokatoksessa sahasalin ulkopuolella. Isommat siskokset olivat sahalla töissä kantamassa rimoja onkapannun alle, höyrykonehan nieli puuta suuret määrät, Olavi Flink muistaa.

Möttösen sahan tukkiplaania ja massiivinen purukasa nykyisen kyläkeskuksen suuntaan katsottuna. Kuvan omistaa Olavi Flink.

64

Joulu 2018

- Möttöseen puuta ei tuotu uittamalla vaan se ajettiin, ensin hevospelillä ja sitten autoilla.

- Tukkiplaani ulottui sahan yläpuolelta reilusti sen alapuolelle, ja tukkien puljaaminen oli raskasta työtä, sen pääsin itsekin kokemaan.

Sahan yläpuolella tukit sai vierittämällä jokeen, mutta alempaa niitä täytyi puljata pitkä matka kuivalla maalla, Olavi Flink sanoo.

Pian viimeisimmän omistajavaihdoksen jälkeen saha ja mylly paloivat 1966. 1969 osuuskunta ryhtyi puuhaamaan nykyiselle Sahanmäelle uutta, 1971 toimintaansa aloittanutta sahaa, jonka Antti Lampela sitten osti. Alue oli tasaista ja sahatoimintaan sopivaa, siinä kun oli aikaisemmin sijainnut suojeluskunnan ampumarata. Paikalla toimivat nyt Jetpuu ja Jetta-Talo.

- Vesimyllyistä pisimpään Perhossa on toiminut Pirttikosken mylly, joka sijaitsi noin puolitoista kilometriä Möttösen myllyjä ylempänä.

Pirttikoskella jyviä on jauhettu vielä 1970-luvulla, Olavi Flink huomauttaa. Eero Leskelä puolestaan muistaa, että myllyä pyöritettiin loppuaikoina traktorilla.

Oksakosken mylly oli jokivarressa melko lähellä Vimpelintien siltaa, vastapäätä vanhaa kansakoulua. Myllyn käyttövoimanana ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa vesi vaan höyry.

Mylly oli toiminnassa joulukuulle 1961, jolloin se paloi. Pitkäaisena myllärinä Oksakoskella toimi Eeme-

Myllykosken kuohuista saivat valta-akselin avulla käyttövoimansa sekä jauhomylly, saha että höyläkone. Kuvan omistaa Olavi Flink.

Kellokosken sillalta. Vaikea uskoa, että kesällä 2018 paikoin lähes vedetön uoma on aikojen saatossa ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväyläväylä, joka on tuonut perholaisille sekä suoraan pöytäänpantavaa että työtä ja toimeentuloa.

li Koskela.

Piiri-insinöörin määräyksellä aikaisemmin purettu vanha Oksakosken vesimylly oli sijainnut alempana, lähempänä nykyistä Salmisen linjaautotallia, ainakin siitä päättäen, että vanha myllynkivi on paikalla edelleen.

Myös Koivukoskella on jossakin vaiheessa toiminut vähäisempi mylly, samoin kuin Kellokoskella, josta sieltäkin löytyy jokivarteen jäänyt myllynkivi. Sen sijaan keskustassa vesimyllyä ei ole ollut.

Laivojen mastopuita sekä suuria rakennuspuita Perhonjoessa oli uitettu jo 1600-luvulla – varsinkin kun havaittiin, että suurimmat rakennuspuut alkoivat käydä vähiin alajuoksulla.

HÖYRYVOIMA UHATTUNA Suuriin mittasuhteisiin uitot ylsivät kuitenkin vasta 1870-luvulle tultaessa, jolloin useat suurehkot sahat tarvitsivat paljon puuta. Asetus metsätuotteiden lauttaamisesta annettiin 1873.

Koskivoimaa riitti sahaamiseen usein vain runsaan veden aikaan ke-

väällä ja syksyllä, mutta sahaaminen oli ollut pitkään luvallista vain vesivoimalla, kun höyryvoimasahojen pelättiin kovin yleistyvän ja muodostuvan uhkaksi metsille. Vaikuttimena tässä ei ollut jonkinlainen ”esivihreä ajattelu” vaan vuoriteollisuuden raadollinen huoli omista intresseistään.

Höyryvoiman käytön kieltävä asetus kumottiin 1857, mikä teki mahdolliseksi ympärivuotisen sahauksen ja tehdasmalliset sahalaitokset. Se oli käytännössä lähtölaukaus Suomen sahateollisuuden nousulle.

Vuonna 1928 rakennettiin höyrykoneella käyvä saha myös Oksakoskelle, vuosikymmenen alkuun valmistuneen myllyn kupeeseen. Myllyä ja sahaa hallinnoi aluksi Oksakosken Mylly-yhtiö, jonka yhtenä osakkaana oli Amerikasta palannut Aaprami ”Aapi” Kellokoski. Amerikassa niin ikään ”hopeaveitsellä kultaa vuollut” Aleksi Kivijärvi osti sittemmin sekä myllyn että sahan yhtiöltä.

SÄHKÖVERKKO SAAPUI Jauhojen ohella Oksakosken mylly jauhoi sähköä kylän kolmen kaupan ja muutamien yksityistalojenkin tarJoulu 2018

peisiin. Kun mylly ei käynyt, sähköä tuotettiin aggregaatilla Onni Peritalon autotallissa. Keski-Suomen Valon rakentamana valtakunnallinen sähköverkko ehätti Oksakoskelle jonkin verran Möttösen ja kirkonkylän jälkeen.

Oksakosken saha oli huomattava työllistäjä. Eero Patovistin arvion mukaan töitä paiski 30–35 miestä kahdessa vuorossa.

- Vettä höyrykoneelle nostettiin joesta jyrkkää törmää myöten. Ja puuta paloi paljon. Rangat piti sahata metrin mittaisiksi haloiksi, että ne mahtuivat pesään.

- Kaikki sahan tarvitsema puu ja lähettämä puutavara liikkui kuitenkin pyörillä, vaikka saha oli aivan joen partaalla Patovisti korostaa.

- Joessa kulki kyllä uittoja, mutta ne menivät Oksakosken ohi.

1950-luvun taitteessa sahan osti Ilmajoelta lähtöisin ollut Lauri Hautala, joka oli entinen poliisi. Hautala osti sitten myös työväentalon, johon rakennettiin höyläämö. Höyläämön edellyttämä kuivaamo rakennettiin jokseenkin nykyisen Oksakosken Puunjalostuksen paikalle.

Höyläämön myötä kylän työpai65

Kasvillisuus kätkee uoman ja myllyn rakenteet Korkiakankaantietä kulkevalta. Myöhemmässä vaiheessa puisesta betoniseksi muutettu isoränni ja turbiinirattaan paikka muistuttavat entisestä. Myllykosken jyrkkyys hätkähdyttää.

kat ja toimeliaisuus lisääntyivät entisestään.

Niin Oksakoskella kuin Möttösessäkin vilkkainta sahausaikaa lienee ollut 1950-luku. Puutavaraa lähti Oksakoskeltakin aina Englantiin saakka.

- 1961 Oksakosken saha ja mylly paloivat, ja Hautalan liiketoiminta loppui. Matti ja Paavo Anttila ostivat niin sanotun pikkuraamin ja jatkoi-

vat sahaamista, joskin pienemmässä mittakaavassa.

Höyläämöpuolen puolestaan osti Tenho Anttila yhdessä Ruotsista palanneen veljensä Allan kanssa, ja höylätyn tavaran tuotanto jatkui.

Kalervo Honkonen kertoo menneensä höyläämötoimintaan mukaan 1960-luvun lopussa juuri armeijasta päässeenä nuorena miehenä. Honkonen osti Ruotsiin takaisin

Tässä tehtiin Suomen hyvinvointia. Oksakosken sahan miehiä joskus 1950-luvulla. Oikealla Lauri Hautala, joka omisti sahan reilun vuosikymmenen aina sen paloon saakka.

Kuva Perinnealbumista, kuvaaja ei tiedossa.

66

lähteneen Allan Anttilan osuuden.

Yritys tuotti ikkunapuitteita ja ovenraameja kymmeniä vuosia.

1990-luvulle tultaessa Kalervo Honkonen osti koko yrityksen itselleen ja ryhtyi muuntamaan kuivaamon päässä olleita asuintiloja maalaamoksi. Muunnostöiden kestäessä lämpökeskuksesta pääsi tuli valloilleen, ja koko kuivaamopuoli paloi.

Höyläämö kuitenkin säilyi, ja tuo-

Höyryvoimalla käyvä Oksakosken mylly. Sahaosa rakennettiin 1928. Kuva Perinnealbumista. Kuvaaja K. Pannula.

Joulu 2018

Puutavaraa Perhon keskustassa katsottuna ehkä nykyisen Jaakontien paikkeilta kirkkoon ja Arsin rinkiin päin. Kuvan omistaa Leevi Hietaniemi.

tanto jatkui.

Nykyisin Oksakosken puunjalostusperinnettä jatkaa Kalervo Honkosen poika Marko Honkonen, jonka AA-Portaat valmistaa ja asentaa asiakkailleen korkealaatuisiksi tunnustettuja portaikkoja ja kaiteita mittatilaustyönä.

UITTOMIEHIEN ARMEIJA Uitot saavuttivat huippunsa sotien jälkeen, kun suuret hakkutyömaat toivat Perhoon miehiä töihin siinä määrin, että kortteerimiehiä saattoi olla pitäjässä vakituisia asukkaita enemmän.

- Tuskin oli niin vähäistä mökkiä, etteikö siinä olisi asustanut kortteerimiestä tai paria, Leevi Hietaniemi kuvaa.

Hietaniemen muistiin on etsautunut kuva keskeytymättömästä rekikuormien karavaanista, joka kulki hakkuutyömailta Komanteen kautta veteenlaskupaikkaan jokivarteen.

- Sotakorvaukset oli maksettava, ja olot olivat muutenkin vaikeat. Palkataso oli silloin sellainen, että siinä olivat työ ja velli vastakkain, eli miehet tekivät töitä hyvin vähäisillä ansioilla. Silloin oli tultu niin kovien koettelusten läpi, että ihmiset tyytyivät, kunhan saivat syödäkseen.

- Ja kaikki tavara, mitä tehtiin, meni itärajan taakse.

Perhon viimeisimmät suuret uitot olivat 1950-luvun puolivälissä, 1956 tai mahdollisesti1957.

Leevi Hietaniemi itse aloitti KeskiPohjanmaan Osuuskaupassa jo aivan poikasena, ensin puiden pilkkojana ja sitten puotipoikana, eikä ollut mukana hakkuutöissä. Hän muistaa myös kaupan jatkeeksi rakennetun

tuulimyllyn, jonka jauhamalla sähköllä ladattiin radioiden akkuja.

Tuulisähköä on Perhossa tuotettu siis ennenkin, joskin tuolloin omiin tarpeisiin ja nykyistä huomattavasti vaatimattomammin värkein.

Myllyjä ja siltojakin koettelevat uitot alkoivat perholaisittain otolliseen aikaan huhtikuun lopulla, kun väkeä ei vielä tarvittu maataloustöihin.

Uittohommiin riensivät melkeinpä kaikki kynnelle kykenevät, ja osa perholaisista tukkilaisista kulki uiton mukana joensuulle asti.

Erityisesti purouitoissa tarvittiin paljon käsityötä. Mitä vähäisempi puro, sitä nopeammin uitto oli vietävä loppuun, sillä työ kävi luonnollisesti mahdottomaksi heti vesien laskiessa.

Paljon työtä antoi myös puiden kuoriminen. Kuoriminen oli tarpeen, että puut eivät sinistyisi. Keväinen parkkuu oli siksi kevyttä työtä, että se luonnistui sekä naisilta että keskenkasvuisilta. Jokivarressa paperipuita kuorivat emännät olivatkin keväisin tavallinen näky. Vahvana tuntui joella silloin parkkiplassien aromi, joka säilyy varttuneemman väen muistissa.

Vanhemman ajan tiedot pääosin Kokkolan pitäjän yläosan historiasta ja Perhonjokilaakson historiasta. Perinnealbumista kaksi kuvaa.

Kiitokset haastateluille Olavi Flinkille, Leevi Hietaniemelle ja Eero Patovistille, samoin kuin muille kirjoittamista muistoillaan ja muuten auttaneille.

Teksti ja kuvat: SAKARI VAINIONPÄÄ Perho Joulu 2018

Perhonjoki On saanut alkunsa virta tää syvältä korven lähteestä.

Se tyynnä virtaa uomassaan ihmisten vaiheet huomassaan.

Se virta Perhonjoki on, määrännyt monen kohtalon.

On nähnyt ilon, surunkin ja suonut onnen murunkin.

Se kulkee halkoen maisemaa, silt' kylät kauneuden saa.

Ja joskus järven kohdaten hiljenee kiire virran sen.

Se virta Perhonjoki on...

Jos kiireiseks' sen kulku saa, saa kuulla kosken kohinaa.

Sen partaall' myllyt jauhaen soi leivän turvaks' ihmisen.

Se virta Perhonjoki on...

Sen virtaan pöllit aikoinaan laskettiin kauaks' kulkemaan.

Siell' kohtas monet uittajat, rannalla neidot kauneimmat.

Se virta Perhonjoki on...

Sen äänet yhä suureten päättyvi viimein merehen.

Ja väsyneenä juoksustaan uinahtaa meren helmahan.

Se virta Perhonjoki on...

MARTTA VIKMAN Perho

67

KÄLLIN-JAAKKO PALELTUI MUSTOSEEN Källin-Jaakko, Pelto-Antin poika, oli sisarensa Annan luona Hautakoskella joulun alla 1887. Oli kova tuisku, mutta Jaakko päätti lähteä Mehtäporaseen ja sieltä joulukirkkoon. Annan poika, Matti, oli estellyt: ”Elekää eno lähtekö yön selekään, kun on tämmöinen rajuilma, etyttä vielä”. Jaakko oli sanonut vain, että kyllä hän nämä tienoot tuntee.

Joulun jälkeen tuli tieto, että Jaakko ei ollut saapunut Poraseen. Jaakko oli hukassa kymmenisen päivää ja löydettiin vasta uuden vuoden aikaan Mustosen järven rannalta. Hän istui selkä puuta vasten sikiöasentoon jäätyneenä. Tuisku oli ehtinyt jo peittää Jaakon. Metsähiiret olivat kaivaneet tiensä lumikinoksen läpi ja ehtineet nakertaa kasvoja. Puu oli seutukunnan suurin, oikea jättiläinen, ja toiminut nähtävästi Jaa-

kolla kiintopisteenä. Siitä tiedetiin, että Jaakko, vanha eränkävijä, ei ollut eksynyt. Liekö sairauskohtaus yllättänyt.

Jaakko kannettiin Peltokankaalle, pantiin riihi lämpiämään ja mies kiuasta vasten istumaan, että sulaa ja voidaan oikaista arkkuun.

Karua ja kovaa oli elämä tuolloin, mutta karuja olivat ihmisetkin.

Riihen ovea sulkiessaan Jaakon vaimo, Haukkapuron Anna-Liisa, jätti ohjeeksi: ”Tuu sitte sanohan, kun alakaa polttaa”.

Kirjoittanut Tapani Elgland (kirjasta Peltokangas aatteiden kylä) Tapani ja Orvokki Anttila Perhosta kertoivat jutun lähettäjälle Elsa Peltolalle, että puu on yhä pystyssä järven rannalla, ja siinä näkyy vieläkin himmeästi risti ja päivämäärämerkinnät.

Oma Stadion Oli Stadion – sanakin tuntematon, nyt se Mehtäporasessakin on.

Täällä meillä on elämänjuuret, oli suunnitelmat ehkä suuret, kun lähdimme täältä elämään, etsimään leipää leveämpää.

Nyt on meillä jo harmaat hapset, pyörii ympärillämme lastenlapset, silti kiva on nähdä vanhoja tuttuja.

Nousee mieleen monenlaisia juttuja, jotka maailman myrskyissä unohtuu, vanhana mieleen taas palautuu.

Emme heitäkään tahdo unohtaa, jotka menneet on jo rajan taa, onneksi paljon on meitä yhä, joille tärkein on Mehtäporanen – oma kylä.

KAIJA K. RAUMA Perho Kaija K. Rauma esitti runonsa Mehtäporasen kylätapahtumassa.

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta toivottaa Jetta-konserni

” On hanget, korkeat, nietokset vaan joulu, joulu on meillä. On kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat Pohjolan tuuloset vaan joulu, joulu on meillä...”

Auto- ja pienkonekorjaamo

Jetta Joulumainos 174x60 B.indd 1

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 0400 685 821 69920 OKSAKOSKI

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519 PARTURI-KAMPAAMO

KERTTU

Ajanvaraukset kätevästi myös verkosta! pkkerttu.fi Jyväskyläntie 4, p. 040 616670

68

Joulu 2018

9/14/2015 1:30:51 PM KULJETUS Juha Riihimäki Ky

Soraa ja mursketta 0400 369 049

Jätehuolto ja kuljetus

M. Hautala Oy Aatunkuja 5, 69950 Perho puh. 040 557 5352

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy Lämpösäädellyt kuljetukset ammattitaidolla

PERHON KUNTA

Jarmo 040 724 3338, Timo 040 732 4858

Avoinna: Ma-Pe 9-17 • La sulj. tai sop. muk. Soita ja kysy lisää!

69980 Möttönen (06) 863 2351

LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN PERHO • Puh. 0500 566 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi

Täyden palvelun lasi- ja puualanliike!

Marja-Leena Patovisti (Säästötalo)

- Ikkunat ehjiksi - Paneelit seiniin -

Nakkari-Saralampi ay Kokkolantie 491, 69920 Oksakoski Puh. 0400 283 402 leo.saralampi@perho.com, www.nakkari.com

Parturi-Kampaamo

Roosa Soile Pannula

Puh. 040-531 6442 Jyväskyläntie 4, Perho

p. 044 261 0728 Kasvohoidot • Erikoiskasvohoidot Käsi- ja jalkahoidot Vartalohoidot • Erikoisvartalohoidot Meikkaukset • Ripsipermanentti • Tekoripset • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset • ym. kosmetologipalvelut

Intialainen päähieronta Kuumakivihieronta Hiustenleikkaukset Värjäykset Permanentit Kampaukset Amerikkalainen parranajo

PERHON APTEEKKI tuloa Tervne hoitoon hyväaäktiiviseenn! ja outuksee kunt

• Tutkimukset ja hoidot myös ilman lähetettä • Lahjakortit, hieronnat

HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA

suoraan valmistajalta edullisesti!

Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite!

Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com

Myynti: Veijo Viitala p. 0400 327 431, Ritva Viitala p. 0400 865 012

Joulu 2018

Koulutettu hieroja

LEENA AROKKI Jylhäntie 80, Möttönen Puh. 050 323 8032

• Rahtikuljetukset • 0400 363 385

Jyväskyläntie 4 H 3, 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi | p. 06 863 1443, 0400 865 389

PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY

PERHON RAVIRATA OY

KULJETUS LOUHULA, PERHO

PERHON FYSIOTERAPIA OY • Fysioterapiaa yli 30 vuoden ajan • Kelan suorakorvaus lääkärin määräämästä hoidosta

Tervetuloa Tuohimaalle!

ekstit Meiltä lisät in hautakivikset ja kaiverpruäällä! paikan

Koulutettu hieroja

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

Perhon Energiaosuuskunta Ostaa haketta p. 0400 773 118

69

Rauhallista Joulua ja ja Hyvää UuRauhallista tta VuottaJoulua !

Hyvää Uutta Vuotta!

Täyden palvelun K-Rauta-maatalouskeskus Perhon keskustassa.

Tule, Sinua palvellaan!

RAUTA & MAATALOUSKESKUS

KIPAKKA OY AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 6.45-13.00

Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 12.00–18.00 Sunnuntai

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

Puh. 06 863 1300

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY

Koneurakointi ja kuljetus

J. Isomöttönen Oy 69980 Möttönen • Puh. 0400 796 999

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

TAKSI KARI MATTI SALIN 69950 Perho Puh. 0400 263 939 Nyt myös paaripotilaiden kuljetus

70

69950 PERHO

Joulu 2018

Kari: 0400-328 779, Onni: 040-748 0435

PIETARSAARI – puistojen kaupunki Pietarsaari on useimmille meistä tuttu vahvana teollisuuskaupunkina, jonne joka päivä kuljetetaan satoja kuormia puuta metsistä UPM:n tehtaalle tai sitten lihanjalostuksesta Snellmanilla.

Pietarsaari oli ns. vanhana kaupunkina myös alueensa koulu- ja kauppakaupunki, jonne tultiin kaukaa Järviseudulta ja jopa Keski-Suomesta.

Harva ihminen muistelee Pietarsaarta puisto- ja puutarhakaupunkina. Mutta sellainen Pietarsaari todella on.

Laajin ja monipuolisin on Koulupuisto aivan kaupungin sydämessä, vain muutama sata metriä torilta.

Noin 1,35 hehtaarin alueelle levittyvä Koulupuutarha on vierailun arvoinen paikka kaikkina vuodenaikoina. Toukokuusta myöhäissyksyyn saakka kävijä voi todistaa jatkuvaa näytelmää, jossa eriväriset ja -muotoiset kukat seuraavat väsymättä toinen toistaan vuoden edetessä.

Koulupuutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin ja se rakennettiin vuosina 1916–1932.

Puisto oli lahjoitus Schaumanin perikunnalta, joka halusi paikalle perustettavan kasvitieteellisen puutarhan Victor ja Elise Schaumanin muistoksi. Molemmat olivat kiinnostuneita puutarhanhoidosta ja kasvitieteestä.

Puutarhasta annetun ohjeistuksen mukaan sen tarkoituksena on "edistää kaupungin kouluissa annettavaa kasvitieteen opetusta sekä herättää ja kehittää paikkakunnan väestön aisteja kasvimaailman kauneudelle, ihmeille ja hyödyille."

Kaikki kasvit puutarhassa on merkitty ruotsiksi, suomeksi ja latinaksi.

Erilaisia kasvilajeja on noin 800, jotka löytää yksittäisinä kasvena penkeistä, muotopuutarhasta tai englantilaistyyppisestä puutarhasta.

Koulupuisto kokonaisuudessaan on vaikuttava keidas, mutta erityisesti yksityiskohdissaan. ”Sielu lepää” puistonpenkillä istuessa.

Puutarhan Yläpuisto edustaa klas-

Näkymää Aspegrenin puutarhasta. Taustalla Rosenlundin pappila.

sista puistoarkkitehtuuria tarkasti eroteltuine kävelyteineen sekä lajien ja teemojen mukaan jaettuine palstoineen. Yläpuiston aukiolle johtavan kulkutien reunustalla on Victor Schaumanin rintakuva. Aukio, jota voidaan pitää puutarhan sydämenä, on arkitehtonisesti kuin osa Ludvig XIV:n Versailles'ta. Alue on jaettu systemaattisesti ja tiukan arkitehtonisesti eri kasviheimojen lohkoihin.

Alueen keskiosaa hallitsee aurinkokello.

Pehmeälinjaiselle Alapuistolle ovat ominaisia kaarevat kävelytiet ja kivikkoistutusten reunustamat nurmikot. Täältä löytyy soliseva vuoripuro, kalalammikko kultakarppeineen ja suihkulähteineen, mäenrinteeseen kätkeytyvä luola, ruusutarha sekä runsaasti hienoja vanhoja puita ja pensaita.

AINUTLAATUINEN PAPPILAMILJÖÖ Lähes yhtä keskellä Pietarsaarta on Joulu 2017

myös Rosenlundin pappila 1700-luvulta ja sitäkin vanhempi Aspegrenin muotopuutarha. Kokonaisuus muodostaa rakennetun puistomiljöön, pappilamiljöön, joka on hyvin puistomainen.

Tähän ympäristöön kuuluu myös 1775–76 rakennettu aikansa suurin ja nykyaikaisin kivinavetta.

Puutarha kukkineen ja kymmenine omenapuineen muodostaa puiston, jossa nauttii rauhasta kuin luostarin puutarhassa.

Muita puistoja Pietarsaaressa ovat Concordia-puisto lähellä kirkkoa ja Runeberg-puisto heti Raatihuoneen takana.

Pietarsaari tarjoaa vihreyttä ja aistillisuutta monin tavoin!

Lähteet: www.pietarsaari.fi PENTTI SILVENNOINEN Pietarsaari 71

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770 Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

MEDIAPTEEKKI PRISMA-CENTER

Koulukatu 4, pietarsaari puh. (06) 781 0770 Ma – pe 9–20, la 9–18, su 12–18

Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.fi

SUOMEN HYVINVOINNIN PERUSTANA ON TURVATTU SÄHKÖNSAANTI.

eavy

29

Kauppiaankatu 10, Pietarsaari www.herrfors.fi | puh. 06 7815 300

www.sunds.fi

Avoinna – Öppet arkisin 9-18 vardagar lauantaisin 9-15 lördagar

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu

72

UPM METSÄ

Joulu 2018

Kysy tarjousta!

Pietarsaaren Ensimmäinen Apteekki

Muista bio- ja energiajätteen erilliskeräys eri astioihin

PIETARSAAREN SEUDUN OSUUSPANKKI Kauppatori 2 68600 Pietarsaari www.op.fi

Syksyn II-alueen (Himanka, Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Pietarsaari) suunnittelu- ja ideapäivä pidettiin Rosenlundin pappilassa Pietarsaaren historiallisen kaupunkikeskustan laidalla 26.9.2018.

Pappila muodostaa puutarhoineen, puistoineen ja talousrakennuksineen erittäin merkittävän historiallisen pappilamiljöön. Pietarsaaren yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Silvennoinen (kuvassa edessä vasemmalla) kertoi tiivistelmän pappilan historiasta aina nykyaikaan. Hyvä esimerkki nykyhetkeen siirtymisestä olivat erinomaisen toimivat kokoustilat laitteineen, ruoka- ja kahvipalveluineen. Päivä pursusi hyviä uusia ajatuksia. Olisiko lämminhenkisellä historian havinalla ollut siihen ansionsa.

Kuva: Taina Alanko

Joulu 2018

73

Kierrokselle osallistuneet Posiolta evakkomatkalla Sievissä kuolleiden muistomerkillä.

Pekanmäen kierrokselta Säätä ei sunnuntaina voinut moittia, kun Pekanmäen (kirkkomäki) kierrokselle saapuneet starttasivat oppaana toimineen Anne Ruuttula-Vasarin johdolla matkaan.

Ensimmäisenä tutustuttiin suuren nälänhädän aikaan, vuosina 1865– 1868 nälkään kuolleiden muistomerkkiin.

- Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Sievissä oli kaikista kurjin tilanne. Tuolloin kuoli Sievissä 114 henkeä, joista suuri osa oli nälkään kuolleita. Sievissä oli tuolloin vain runsaat 2000 asukasta.

- Sievistä Sommaan Näkköön -kirjassa on kuva katovuoden 1867 rukiintähkästä, joka oli talletettu kokouspöytäkirjan väliin. Vertailun vuoksi vieressä on kuva normaalista rukiintähkästä, Anne muun muassa kertoo nälkävuosista.

74

Kierros jatkui Sievissä evakkomatkalla kuolleiden posiolaisten siirtolaisten muistomerkille. Kaikissa pitäjissä, niin myös Sievissä, oli tehty evakuointisuunnitelmat: - Kylä kylältä ja talo talolta oli käyty läpi montako siirtolaista mikin talo voi vastaanottaa. Suunnitelman lopputulos oli, että Sievi voisi sijoittaa peräti 4970 evakkoa. Lapin sodan alettua syksyllä, jouduttiin pohjoisen pitäjät evakuoimaan. Sieviin evakuoitiin lopulta runsaat 2000 ihmistä, pääosin Posiolta. Evakkoaikana Posiolaisia kuoli useita kymmeniä, joista huomattava osa oli lapsia, Anne valaisi.

Tämän kirjoittajan kotona oli myös ollut Posion evakkoja.

- Kaksi heistä oli majoitettuna meillä myös Suviserojen aikaan 1976.

Mainitessani toisen seuravieraan niJoulu 2018

men, Saima Jurmu, Koiviston Laura muisti heti, että Myllylän Yrjön talossa oli tilapäismajoituksessa ollut useampia perheitä (Saima Jurmun perhe yhtenä) ja heille oli etsitty sijoituspaikkaa, joka sitten oli löytynyt meiltä.

Laura kertoi, että evakkoja tuotiin Järvikylän koululle, mistä niitä sitten kuorma-autolla vietiin taloihin. Kaikki eivät suinkaan ottaneet evakkoja vastaan, vaan käskivät viedä "muualle".

Tutustuttiin myös Takkulassa asuneen metsänvartija Heikki Luoman ja hänen poikansa Lauri Luoman muistomerkkiin. Anne näytti Takkulan pihassa 20-luvulla otettua joulupukin kuvaa, ja sanoi sen olleen ensimmäisen joulupukin. Kuvassa pukkia esitti Lauri Luoma ja kuvan hänen kamerallaan oli ottanut jo-

ku muu. Lauri Luoma kuvasi paljon, varsinkin pikkuradan touhuja.

Seuraava kohde oli kauniilla paikalla sijaitseva Röntysen pieni talo, missä on ennen sijainnut nahkurin eli karvarin verstas. Nahkurina toimi Johan Röntynen. Perimätiedon mukaan alangossa, hieman maantielle päin, olisi sijainnut jonkinlainen vesipaikka, josta vettä saatiin parkkitynnyreihin. Nahkoja oli liotettu myös Pekanlammessa.

Nahkurin ammatti oli tuolloin tärkeä ammatti, eikä sitä saanut harjoittaa kuka tahansa. Röntysellä oli ollut sodan aikana lupa, että hän saa käsitellä nahkoja ja turkiksia.

Matkalla Pekanlammelle, Anne kertoi vanhan Nevalan kaupan seutuvilla sijanneen Sievin ensimmäisen rivitalon.

- Siitä on alkanut myös varsinainen mökkiperä. Seutua on kutsuttu myös murheen- ja surunlaaksoksi.

Ihmiset ovat tällä perällä olleet ihan sinisen köyhiä. Tuomen Ville on kirjoittanut alueen asukkaista kirjan, jonka nimi on "Sinisen köyhiä sieviläisiä".

- Alueella asunut Maija Jakola on kertonut, että markka piti ottaa sieltä mistä sai. Hänkin oli pessyt pyykkiä, silittänyt, marjastanut ja ellei muuta työtä ollut, niin oli niittänyt Evijärvellä pellon pyörtänöitä, Anne tietää.

Puurusen talonpaikalla pysähdyttiin ja todettiin siinä asuneen kanttorin ja kätilön. Talossa oli sodan aikana sijainnut myös posti ja myöhemmin leipomo.

Sievin puhelinkeskus on sijainnut ns. Höglinin talossa. Talo on ollut samalla paikalla, missä nykyisin sijaitsee Anita ja Jussi Leppälän talo. Keskusta hoiti tuolloin Edith Höglin.

Retken lopuksi ihmeteltiin hautausmaan kiviaitaa ja kivien määrää, mikä siihen on tarvittu. Anne tiesi, että aita on rakennettu talkoilla.

Kankaanpään Eero vahvisti asian ja sanoi talkooväen vyöryttäneen kivet alas pitkin Pekanmäen rinteitä.

Kierros oli mielenkiintoinen ja antoisa. Useampikin kierrokselle osallistunut toivoi retkien jatkuvan tulevaisuudessa. Lopuksi käytiin museolla juomassa hyvät kahvit.

Teksti ja kuva: OIVA KANKAANPÄÄ Sievi

VUODEN VARRELTA...

Kuvat: Oiva Kankaanpää

Piirin luonto- ja virkistyspäivän tapahtumassa Maasydänjärvellä Sievissä biologi Kauko Huhtala esitelmöi täydelle salille.

EL-Sievin tytöt ja pojat paistoivat lättyjä ja makkaraa.

Leppoisaa yhdessäoloa Maasydämessä.

Joulu 2018

75

VUODEN VARRELTA...

Kuvat: Oiva Kankaanpää

EL Sievin yhdistyksen uusi hallitus: vas. Kalevi Mehtälä, Arvo Kangasrääsiö, Elli Kalliokoski, sihteeri Eila Löytynoja, puheenjohtaja Ann-Maj Mäenpää, Anneli Kumpulainen, Kirsti Koivisto, Marja Poutanen ja Mikko Korkia-aho. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Liisa Korhonen ja Kauko Huhtala.

Muttimarkkinoille osallistuttiin entiseen tapaan.

76

Joulu 2018

Kesärenki Kirjoitus on Kalevi Rajalan pakinakirjasta "Nyt se olisi kesärengin paikka auki", tuumasi naapurin Kalevi eräänä kesäisenä sunnuntaiaamuna liki 50 vuotta sitten. "Reilun palkankin maksaisin ja olen ajatellut, että viisi markkaa työpäivältä olisi kohtuullinen ottaen ikäsi huomioon." Hetken mietittyäni kotihommien kannalta asiaa sekä tutkaillessa komeron hyllyn reunalla olevan rahapussini tilannetta, päätin suostua kyseiseen tarjoukseen.

Pajalan perhe oli jo jokunen vuosi sitten jättänyt Säilynperän pölyt jaloistaan ja muuttanut sinne Ameriikan mantereelle. Heidän huutokaupastaan olin ostanut koulukaverini räpylän, joka oli tunnetusti hyvä keräämään lyötyjä koppeja. Kyläsuutari Kiurun Ilmari oli sen aikoinaan vaimonsa Jennyn ohjeiden mukaan suutaroinut. Nyt kyseisen räpylän koppiverkko alkoi olla aikansa elänyt ja toppauksetkin karisseet taivaan tuuliin. Räpyläasiaakin pohtiessa Kalevin kesärenkitarjous tuli hyvään saumaan. Jospa sitä loppukesällä otetaan koppeja uudella räpylällä. *** Kalevi oli tehnyt kontrahdin silloisen Järvikylän Osuusmeijerin kanssa kerätä maitotonkat reitiltä Niemelänkangas – Salonmäki. Kalevi oli vaihtanut kahden istuttavan "Taavetin" 565 Valmettiin ja hankkinut siihen kuorma-auton perästä tehdyn peräkärryn. Peräkärryn lava oli avoin, vain laitoja kiersi kakkosneloset estäen tonkkia liukumasta yli laidan.

Muistan vielä hyvin ensimmäisen aloitusreissun, kun läksimme alkupysäkiltä. Tonkkien koko vaihteli 20–50 litraan. Olihan siinä hennon pojan kuntokin koetuksella nostellessa niitä teiden varsille varta vasten kyhätyiltä maitolaitureilta. Traktorin lavalle piti jättää sopivan kokoinen tila voitilauksille ja monen kokoista ja väristä kassia kertyikin kärryn kes-

kivaiheille. Siinä ne pysyivät hyvässä järjestyksessä meijerille asti. Silloin kulki kirkonkylän halki vain yksi tie, joka on vielä tänäänkin suurin piirtein samalla paikalla. Navetat olivat kylätien varrella, kuin myös maitolavat. Tänään samalta reitiltä ei löydy ainuttakaan maitolaituria. *** Peräkärry alkoi olla likimain täysi, kun saavuttiin Säilynperälle. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja hyvin tarkeni istua tonkan kannen päällä. Leppoinen tuuli toi alkukesän voimakkaat kasvun tuoksut vihreiltä pelloilta. No, eiväthän kaikki päivät olleet samanlaisia, vaan toisinaan vettä satoi suoraan niskaan, kun selkä oli käännettynä tuulta vasten. Kuskin oli kuitenkin katsottava aina menosuuntaan satoipa sitten mistä ilmansuunnasta tahansa, vain pitkä musta sadetakki suojanaan.

Salonmäkeä noustessa kuului aina tuttu nariseva ääni, kun Kalevi etsiskeli pienempiä vaihteita Valmetistaan. Mäen päältä viimeiset tonkat ja loppumatka olikin myötäistä. Ei päästy heti purkamaan kuormaa, kun Isosalon Kalle veljensä Erkin kanssa purkivat Mannin lavalta omaa kuormaansa ja Kleimolan Kalevikin oli kerinnyt Betvoortillaan ennen meitä. Keräsin kaikki voikassit ja vein ne naisväen täytettäviksi tilausten mukaan. Leveillä puulastoilla leipoivat sopivan kokoisia ja kantikkaita paloja, joka käärivät siististi voipaperiin. *** Päästiinhän mekin purkamaan lastia laiturille ja sen jälkeen raudasta tehty liukuralli nostettiin laituria vasten ja sitä myöten tonkat liukuivat meijeriin, jossa toinen otti niitä vastaan.

Kermat kuorittiin päältä, josta se voi tehtiin, ja kurrit palautettiin takaisin tiloille vasikoiden juomaksi. Tonkat Joulu 2018

lastattiin takaisin peräkärryyn ja eipä aikaakaan, kun kurrikuorma oli valmis ja voikassit siististi keskellä lavaa tonkkien ympäröimänä, mistä niitä oli hyvä nostella palautustonkan nostoripoihin. Eihän niissä kaikissa nimiä eikä numeroa ollut, mutta pian ne oppi tuntemaan ja muistamaan. Isompiin taloihin tilattiin suurempia voimääriä ja sen takia heillä oli myös isommat voikassit.

Harakat, jotka ovat viisaita lintuja, olivat oppineet meidän reittiaikataulumme ja olivat odottamassa maitolaitureiden katoilla voikasseja.

Kassien vetoketjut olivat ajan saatossa hieman remppautuneet – tai lukot särkyneet, ja jos talonväki ei heti hakenut voitilaustansa, niin silloin harakat pitivät puolensa. *** Tämän päivän kurrit eivät jouda vasikoiden juomaksi, vaan menevät parempiin suihin. Paikalliset marketit myyvät kurrit rasvattomana maitona hyvään hintaan. Näin se maailma on muuttunut; rasva on myrkkyä todistetusti – näin ainakin terveysviranomaiset väittävät. Saattaahan se niinkin olla, kun ruumiillinen rasvan kulutustyö on nykyään harvain herkkua. Pelkkä tietokoneeseen tuijottaminen ei juuri mitään kuluta, ja niin moni joutuu sitä työkseen tekemään tänä päivänä.

Niin vain ne räpylärahat tuli kesän päälle tienattua, ja kovien harjoitusten jälkeen koululaisten piirinmestaruuskin tuli meidän koululle. Niinpä saimme katsella luokassa vuoden päivät voitettua piirinmestaruuspyttyä hyvillä mielin. Vielä kuulua Kalevin terveysjuoman reseptiä muistellen, jonka hän meijerillä joi joka kerta Isosalon Eemeli-vainaan tekemästä peltimukista. Juomaan kuului kurria, piimää ja kermaa hyvin ravistettuna. Sillä jaksoi pitkään, ja oltiin hoikkia poikia molemmat.

77

SIEVIN KUNTA Annen Hiuskulma Kantolantie 8, 85410 SIEVI

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

Kaivuu-, kivenraivaus- ym. maansiirtotyöt 2 kpl 21 tn kaivinkoneita, joista toinen lyhytperäinen sinnekin, missä tilaa on vähän

Puh. 482 166

ISOKUMMUN LAMMASTILA Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummunlammastila.wordpress.com

SJ-Kaivuu Ay

Koneyhtymä

KÄNSÄLÄ OY

Heikki Jokitalo 040 504 8580 Lasse Somero 040 749 9360

Sievinmäentie 83 Markkula p. 0400-266 141, 0400-889 507

Maansiirtourakointi ja haketukset

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

Parturi-Kampaamo MUKAVAA MUSIIKKIA – ILOISIA IHMISIÄ

MAASYDÄNJÄRVEN MATKAILUALUE maasydan@urjanlinna.fi

Sirpa

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

Metsätietoa verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva metsäpuhelin 08-420 047

Metsänomistajat

puh. 480 182

PYHÄ-KALA

Sievin Vesiosuuskunta

JOULU SYDÄMESSÄ

Vahtolantie 5, 85410 SIEVI Puh. 480 029 Päivystys työajan jälkeen 0440 766 287

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Pelti ja rakennus MUHOLA OY Rakennuspeltityöt kattavasti - asennus Mekaniikkatie 14, 85410 SIEVI - myynti Puh. (08) 480 002, 0400 281 427,

Mutti

Kaikki hyvä on lähellä

Avoinna ma-la 8–21 su 11–21

P. 08 480 046 • Haikolantie 18, 85410 Sievi • jenni.harma@k-market.com 78

Joulu 2018

SÄHKÖURAKOINTI

KOTILAINEN OY LVIS • KODINKONEET • • ILMALÄMPÖPUMPUT • AURINKOSÄHKÖ

SIEVI • Puh. 08 481 230

Kiinteistöhuolto Viljamaa Ay 0400 337 213

www.scanfil.com Yritystie 6 85410 SIEVI Puh. (08) 488 2111 Fax (08) 482 037

Global contract manufacturer and systems supplier

SOMERO-TRADING OY Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky Puh. 08-480 048, 0400 686 148

Elli Kalliokoski (Ilmajoen puvussa vasemmalla) ja Eila Löytynoja (Härmän puvussa) Sievistä toimivat liittokokouksessa Jyväskylässä lippukulkueessa airuina puheenjohtaja Juhani Forslundin kantaessa Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin lippua.

Kuva: Taina Alanko

Joulu 2018

79

Ensimmäinen ja ainoa Noin kymmenvuotias pikkupoika pääsi vuonna 1953 isänsä mukaan Jänissalon kämpälle. Matka sinänsä oli jo jännittävä. Maantiematka tehtiin piikkinokka- Mossella ja sitten siirryttiin rautatielle, koska kämppä sijaitsi pikkuradan varressa. Ruputti eli moottoroitu rullavaunu tuli meitä hakemaan Suokannasta Lestijärven maantien varresta. Jänissalon kämppä oli kaukana kaikesta, ja sen taakse oli hiljattain rakennettu Imatran voiman sähkölinja, eikä kämppäkään ollut vielä ollut kauan käytössä. Linjaa rakennettaessa olisi talvella kämpälle päässyt vaikkapa autolla, mutta autoja vain oli tuolloin kovin vähän. Ruokalaparakki oli silloin jo elementtirakenteinen ja se oli siirretty edelliseltä kämpältä Särkijärveltä, eikä isosta linjasta huolimatta Jänissalon kämpällä ollut sähköjä.

Olimme ruokalassa päiväkahvilla, kun alkoi kuulua ihmeellistä pörinää. Kaikki muut kyllä tiesivät, mistä 80

pörinä kuului ja siirtyivät ulos ruokalasta – ja poika tietenkin perässä. Sieltähän se ison linjan päältä jo näkyi, ison ampiaisen näköinen kovaääninen otus. Mutta sitten seurasi varsinainen yllätys. Tämä otus eli helikopteri teki lenkin ja laskeutui läheiselle suolle pikkuradan viereen. Olihan se elämys pikkupojalle, mutta lentäjät siirtyivät rauhallisesti muiden seuraksi kahville. Eikä kuuleman mukaan ollut ensimmäinen kerta, kun tauon paikka sattui Jänissalon kämpälle keskelle ei mitään.

Olihan siinä metsän keskellä kasvaneelle pikkupojalle kerrankin kertomista.

Se oli Suomen ensimmäinen ja silloin ainoa helikopteri, joka oli hankittu nimenomaan näiden isojen linjojen tarkastukseen. Hankintavuosi oli 1953, ja myöhemmin samainen helikopteri joutui myrskyssä onnettomuuteen Halsualla. Siitä onnistuttiin vaikenemaan. Lieneekö syynä olJoulu 2018

lut se, että rajavartiosto oli mukana kuvioissa ainakin niin, että kopterilla koulutettiin lentäjiä. Tapauksesta kerrottiin vasta tällä vuosisadalla Keskipohjanmaa-lehdessä. Helikopteri kunnostettiin ja sillä lennettiin aina vuoteen 1976, jolloin se siirtyi museoon. Helikopteri oli tyyppiä Bell 47D-1 ja se löytyy tänä päivänä Suomen ilmailumuseosta.

Enää ei tarvitse lennellä linjojen päällä. Nyt istutaan vain ruudun ääressä ja tuijotetaan, että kaikki pelaa.

Samasta paikasta eli ruudusta se löytyi tuo samainen helikopterikin ja eiköhän vain, kun seuraavan kerran mennään isolle kirkolle, poiketa vanhaa tuttua katsomassa.

Ensitapaamisesta oli kulunut 60 vuotta, kun heräsin eräänä lauantaiaamuna kehäykkösen sisäpuolelta. Se sattui olemaan vielä isäni syntymäpäivä, jota nyt saatiin viettää vanhoja muistellen. Aamiainen oli syöty ja mukaan lähtijät arvottu,

niin ei muuta kuin navikointi päälle ja takaisin kehäkolmosen paremmalle puolelle. Sieltähän se löytyi se pörisijä isompien lintujen joukosta ilmailumuseosta. Tunnistettava laitehan se oli – vähän kärsinyt ja paikkailtu oli kupu. Olisikohan se kupu silloin ollut kuttaperkkaa,

Reikihoito sopii kaikille

ANNELIN-REIKI

Haluatko muutosta elämääsi?

Aloita tällä “Rakkauden energialla”.

Kuinka tämä toimii, kysy lisää.

Reiki Master Anneli Järvenoja p. 040 829 0849, www.annelinreiki.fi

jota myöhemmin muoviksi kutsuttiin – läpinäkyvä joka tapauksessa.

Massiiviset kellukkeet olivat myös vaihtuneet metallijalaksiin. Lopuksi pääsimme vielä oppaan kanssa vaihtamaan ajatuksia laitteesta. Hänellä oli tietoa ilmasta katsottuna ja minulla taas muistot maasta eli alhaal-

ta päin. Kun ikää karttuu, oppii arvostamaan vanhoja, joskus pieniäkin asioita, ja on hyvin tärkeää, että meillä on paikkoja, jossa nämä asiat ja laitteet ovat tallessa.

Teksti ja kuvat: JUKKA SALO Toholampi

Kiinteistönhoito Erkki Jämsän tonttujoukot toivottavat kaikille

HYVÄÄ JOULUA!

Joulu 2018

81

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen ! joulurauhaa!

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen puh. (06) 862 3003, fax 06-862 3073, gsm 040 510 4090

Turvallista asumista ja onnellista arkielämää Yhteisökoti Mirjamitupa 06 885 922

Katariinan Kamari 06 885 925

TOHOLAMPI Maija Kortetmaa 050 320 7466

Teollisuustie 3, 69300 Toholampi Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi

Hirvikoski Maaseutuhotelli

Kokous-, koulutusja retkeilyhotelli.

Ohjattuja loma- ja harrasteviikkoja.

69410 Sykäräinen Puh. 06 862 3086 E-mail: hirvikoski@toholampi.fi www.hirvikoski.net

JOULUVIIKKO talon tapaan 21.-27.12.2018

KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Putkityöt Auto- ja konekorjaus Metallityöt

Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

PAKETTIKULJETUKSET

Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

Toivotamme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle

040 181 6835

Toholampi - Lestijärvi

82

Joulu 2018

Palvelun verran parempaa kyytiä

HUUSKON TAKSI Sykäräinen

• Henkilöauto ja 1+8 heng. bussi inva- ja paarivarustus

Puh. 06-862 3027

LUOMAN KORJAAMO KY

Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi Puh. 0400 265 992

Esmig-Hitsaus Ky puh. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com

044 282 4480 Tuula Liimatainen

Ari Pöntiön

VILJASIKAA Toholammilta p. 0400 940 176

LAMPINTORI

Puh. 0400 878 667 Lestintie 190 TOHOLAMPI

Puh. 06 885 660

Pentti Ruuttula

Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Puh. 06-885 032, 0440-863 937

Kosmetologi Tuu.Lii.

RUTANEN OY

Sähköasennus

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

Puh. 06 885 101

LVI- JA PELTITYÖ

LVI-Kellosalo Oy Toholampi Puh. 0440 885 154

Toholammin Kelloliike Ky

Vanhatie 270, 69300 Toholampi puh. 886 727, 044 3545 880

Saman katon alla uimahalli, tehtaanmyymälä, ravintola ja kokoustilat!

TOHOLAMMIN VESIHUOLTO OY

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) 885 007

KUKKA-HUONE puh. (06) 885 351

LA-SISUSTUS T:mi Taija Korpela • p. 044 998 1840

Lylyntie 30 69410 Sykäräinen puh. 06 862 3161

Herkullinen lounas arkisin klo 10-14.

Meillä pidätte onnistuneet kokoukset ja juhlat.

(06) 885 412 0400 587 645 Parturi-Kampaamo

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista!

Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh. 06 885 499 www.toholamminfysioterapia.fi

SYKÄRÄINEN P. 06 8623 041

Sykäräinen Puh. 862 3247, 0400 264 329

Autokauppaa avoimin kortein!

• Hiekat, sorat • Murskeet • Kuljetuspalvelut Valtteri 050 324 1344 Jari 0500 866 856

PAULA AUTO-ÄSSÄ SEPPO SAVINAINEN Puistotie 4, 69300 Toholampi

TOIVOLA OY Joulu 2018

P. 06 885 586, 0400 562 393

www.auto-assa.com

83

Ullavan eläkeläiset ja Suomi100-juhlavuosi Palataan vielä hetkiseksi vuoteen 2017. Ullavan eläkeläiset järjestivät 6.12.2017 matkan Iisalmeen Runnin kylpylään, missä juhlimme 100-vuotiasta Suomea. Saimme nauttia Heli Löytynojan ohjaamasta musiikkinäytelmästä Viraton vapaaherra Mannerheim Runnilla 1919.

Nautimme itsenäisyyspäivän juhlalounaan Kartanohotellin Marsalkka-salissa (vanha kylpylärakennus), jossa tarjoilija-Sanna oli pukeutunut Lottaasuun.

Maittavan juhlalounaan jälkeen siirryimme näkemään ja kuulemaan kylpylän puolelle musiikkinäytelmää, joka kertoi ajasta, kun Mannerheim vietti kesäänsä samaisessa hotellissa odottaen tietoa itsenäisen Suomen ensimmäisen presidentinvaalin tuloksesta.

Matkalle osallistui yhdistyksemme 35 jäsentä.

Teksti ja kuvat: ANNIKKI KLEMOLA Ullava Alpo Jylhä ja Kauko Kaunisvesi

Kuva:Annikki Klemola

Ullavan "kunniapuheenjohtaja" Elli Ikonen vietti 95-vuotissyntymäpäiviään elokuun 1. päivä. Idearikas ja positiivisen elämänasenteen omaava Elli on edelleen mukana toiminnassa, joskin "vastuusta vapautettuna".

84

Joulu 2018

Teimme 12.–14.6.2018, lomamatkan Härmän kylpylään.

Retkelle osallistui 19 yhdistyksemme jäsentä.

Lukkari Ullavan M-Market ja kahvio

Puh. 010 256 8810 Fax 010 256 8899 www.op.fi ullavan@op.fi

Yhdessä hyvä tulee.

TAKSI Ari Kortetmaa P. 0400 264 641 Myös henkilö- ja pakettiautojen rengasmyynti ja asennus.

KONEURAKOINTI

J. MÄKELÄ OY

Ullavan Palveluosuuskunta

Vionojantie 36, Ullava, p. 044 762 5702

Metsäkoneurakointi Pekka Siirilä Ay Kaustisentie 369 68380 YLI-ULLAVA gsm 0400 263 138

ULLA

Harjutie 1, 68390 Rahkonen 06-889 227, 0500 137 713, fax 06-889 200

Hyvää Joulua!!!

toivottaa asiakkailleen makoisaa joulunaikaa!

ALA-KORPI ULLAVA P. 06 889 056

Ullava, puh. 06-889 129

Kuljetus Siir ilä Oy

Kaivinkonetyöt

JUSSIN KUOKKA

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

050 536 2167

Maatalousyhtymä

TAKSI

Sivulantie 12, 68390 Rahkonen puh. 044 301 2244

Klemola

A & M Korpi 0500 362 085

Kickalan Terapiatalli toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019

Piirin karaokemestarit 2018 selvitettiin 27.4. Ullavan Rahkosen koululla/monitoimitalossa. Paikalla oli 52 toinen toistaan tasokkaampaa laulajaa ja heitä kannustamassa salintäyteinen yleisö. Tuomaristo valitsi sarjojen voittajat (vas.) Irene Liedeksen, Leo Olkkolan, Lea Annalan ja Samuli Hautamäen edustamaan piiriä syksyllä pidettäviin EL karaokemestaruuskilpailuihin Leppävirralle. Kuvassa oikealla miesten ja naisten yleisön äänestämät suosikit Voitto ja Annikki Klemola, keskellään oranssissa paidassaan tuomariston puheenjohtaja Jukka Ikonen. Tuomareina toimivat Jukka Ikonen, Maarit Hotakainen, Mika Jämsä, Leila Kattilakoski ja Harri Siljala. Taustat hoiti JiiPeen karaoke. Kuva: Taina Alanko

Joulu 2018

85

Vetelin eläkeläiset ohjelmien äärellä Maanantaina 9.4.2018 Vetelin eläkeläisryhmän bussin nokka käännettiin kohti Lehmirantaa, Eläkeliiton lomakeskukseen Salon seudulle, presidentin synnyinseudun maisemiin.

Taisto ratin takana kyyditsi meidät turvallisesti perille ”Osmon bussilla”.

Menomatka sujui rattoisasti juttuja kertoillen. Yksi muisti yhden jutun, toinen toisen. Ilonen naurunrämäkkä pyyhkäisi bussin sopivin välein.

Ei menty yhden pysähdyksen taktiikalla, vaan kahden. Antero matkanjohtajana soitti huoltoasemalle, tiesivät odotella meitä. Kyllä elämä ilman kahvia on teeskentelyä. Kahvikupponen sai ihmeitä aikaan, matka jatkui. Hyvissä ajoin saavuimme Lehmirantaan, majoituimme. Sen jälkeen talon mainioon ruokapöytään. Lomaohjaaja Anjan (Anja Sö-

derman) esitellessä taloa hän sanoi: ”Kaikki muu on vapaaehtoista, mutta ruokailu on pakollinen”. Eipä se pakolta tuntunut, sen verran maittavaa ruoka oli. Puolihoidolla talo tarjosi aamupalan ja iltapäivällä päivällisen. Niillä pärjäsi hyvin, kun kävi kahvila Amandassa ryystämässä päiväkahvin.

Päivä alkoi aamupalalla ja sen jälkeen yhteisellä aamunavauksella.

Hetkeen kuului paljon musiikkia, Make (Markku Leppänen) oli hanurinsa kanssa paikalla. Ohjaajien harras toive on, että ryhmistä löytyy ohjelmanesittäjiä. Meidän ryhmästä löytyi mahtava senioritanssiryhmä.

He esittivät kaksi tanssia. Keskiviikkoaamuna oli meidän ryhmän vuoro pitää pienimuotoinen aamunavaus. Maailma elää rauhatonta aikaa,

Anja halusi veteliläiset vielä aamunavaukseen.

86

Joulu 2018

Kiitos – Raija, Esa, Arja, Esko, Katariina, Esko, Marja-Liisa ja Mauri

joten sopi hyvin puhua rauhasta ja vapaudesta Jumalan lahjana.

Boccia-peliä miehet pelasivat päivittäin. Vetelin ”pokkilaisten” kanssa pelasivat turkulaiset ja ”omat”, joille peli oli vieras, mutta jotka halusivat tutustua pelin saloihin. ”Ammattilaiset opastivat ja amatöörit opettelivat.” Pelin hienous on siinä, että sitä voi pelata kaikenikäiset.

Torstaina teimme opastetun reissun Salon kaupunkiin loistavan oppaan seurassa. Paljon saatiin tietoa.

Salo on presidentin kotikaupunki, Salosta on lähtenyt Nokia-ihme ja matkapuhelintehtaiden nopea alasajo. Salon seutu on aateliskartanoiden ja ruukkien seutua. Yksi ylitse muiden on Björn/Nalle Wahlroosin upea kartano. Nähtiin pieni talo, jossa Helena Kara oli syntynyt ja kasvanut. Vanha väki muistaa hänet Suomi-elokuvista. Muitakin julkimoita Salosta on lähtenyt maailmalle.

Tuolijumppa ja allasjumppa ovat ikäihmisille sopivia liikuntamuotoja. On muuten yllättävän tehokasta!

Höyrysauna, infrapunasauna, suolahuone – kaikki hienoja kokemuksia.

Torstaina saimme viettää tasokkaan runohetken alajärveläisen Reijo Vähälän tulkitessa runoja. Suomalaisten suosikkiruno no: 1 on Kaarisilta. Kuultiin Eino Leinoa, Yrjö Jylhää, Aale Tyyniä ja monia muita.

Sitten Reijo halusi hauskuuttaa kuulijoitaan erään koululaisen aineella ihmisruumiista. Yleisön pyynnöstä saimme kuulla toisenkin hauskan

esityksen, Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka -runon (se löytyy sivulta 93). Me kaikki taidamme olla välillä auttamattomia pekkoja! Miten hoitavaa ja mukavaa on kuunnella runoja ja yleensäkin ohjelmaa, jota amatöörit esittävät. Pitää vain uskaltaa laittaa ”itsensä likoon”.

Reijon jotkut voivat tuntea maajoukkuetason urheilijana. Hän oli Ateenassa Euroopan mestaruuskilpailussa 1969 voittamassa EM-hopeaa korkeushypyssä tuloksella 217 cm. Suomenmestaruuksia hänellä oli vuosilta 1966 ja 1970. Työuran hän on tehnyt Aamulehdessä.

Perjantaina viimeisessä yhteisessä aamuhetkessä saimme kehuja siitä, että olimme iloisia ja sopeutuvaisia.

Talon ovessa on juliste "Asenne ratkaisee!" Totta se on, itse päätät millaisen loman vietät ja millaisen kuvan itsestäsi haluat antaa. Olimme onnekkaita, pysyimme kohtuullisen terveenä ja reippaina, joitain pikkuremppoja, mutta niistä selvittiin.

Jos nauru pidentää ikää, elämme 100-vuotiaiksi. Tulomatkalla kävimme Kivikylän kotipalvaamossa Huittisissa hakemassa kotiinvietävää.

Vajaa viikko vierähti Lehmirannassa. Kävimme tankkaamassa voimaa ja jaksamista arkeen. Paikka on oikein sopiva vanhan väen virkistymiseen. Suosittelemme!

Niin ja tärkein, allekirjoittaneesta tuli miljonääri. Voitin miljoonan Tahdotko miljonääriksi -kisassa. Ei kyllä elämä oo mitenkään leveämmäksi muuttunut. Tais jäädä ne miljoonat Lehmirantaan.

Teksti: PIRKKO VIKMAN Kuvat: PAULI VÄLIVERRONEN Veteli

Reijo Vähälä vauhdissa.

Päiväkahvitilaisuus Rajaseudun Saluunassa Kalliojärvellä Eläkeliiton Vetelin yhdistys järjesti päiväkahvitilaisuuden Rajaseudun Saluunassa Vetelin Kalliojärvellä elokuun 14. päivä. Yhdistyksen tavoitteena on järjestää kahvitilaisuuksia eri kylillä ja eri paikoissa, että mahdollisimman moni eläkeläinen voisi tulla mukaan. Tällä kerralla tilaisuuteen saapui n. 60 eläkeläistä. Osa tapahtumaan tulleista oli käynyt ennenkin ko. paikassa, mutta muutamalle paikka oli uusi ja mielenkiintoinen.

Tilaisuus alkoi kahvituksella. Rajaseudun Saluunan omistaja Aulis Pohjoisaho toivotti vieraat tervetulleeksi kertoen samalla olleensa kiinnostunut jo pienestä pojasta alkaen villin lännen meiningistä. Alun perin hänellä oli tarkoitus rakentaa vain teatterikulissit mutta matkan varrella suunnitelmat olivat sitten muuttuneet, ja nyt pihapiirissä on muitakin pieniä villin lännen elämään kuuluvia rakennelmia esim. sheriffin toimisto. Vuonna 2014 valmistuneessa saluunassa järjestetään mm. musiikki-iltoja ja kesäteatteriesityksiä. Kesäkahvila on avoinna sunnuntaisin ja siellä on mahdollista järjestää myös Joulu 2018

yksityistilaisuuksia. Saluunan yläkerrassa on muutama huone vaikka yöpymistä varten.

Kahvituksen jälkeen ohjelmassa oli yhteislaulua. Mauri Rauman hanurin säestämänä laulettiin kappale ”Väliaikaista” jatkuen ”Nuoruusmuistojen” ja ”Kultaisen nuoruuden” kautta ”Tulipunaruusuihin”.

Taito Saari esitti ex tempore -esityksenä mm. ”Emäntä ja karjakko”-kappaleen sekä ”Hilma ja elokuu”.

Ohjelma jatkui leikkimielisillä kilpailuilla. Oli nännikumin heittoa maitotonkkaan, mölkkyä, hevosenkengän heittoa ja ketjun heittoa. Valitettavasti kilpailuihin uskalsi osallistua vain muutama vieras. Oliko jännitystä vai häviämisen pelkoa? Arpajaisiin oli tullut runsaasti tavaraa, ja moni eläkeläinen lähti onnellisena kotiin arvontavoiton kanssa. Lopuksi Pauli Väliverronen kertoi syksyn tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

Teksti ja kuva: PAULI VÄLIVERRONEN Veteli 87

Vetelin yhdistyksen maakuntamatka EL Vetelin yhdistyksen maakuntamatka toteutettiin 12.6.2018 lähes täysin sokkomatkana ja siihen käytettiin Stealta saatua Toimekasta toimintaa -avustusta. Liikennöitsijä Ahon bussia kuljetti Juhani Saarikettu, ja matkan vetäjänä toimi yhdistyksen puheenjohtaja Pauli Väliverronen.

Hämäyksen vuoksi alussa ajettiin Ylivieskan suuntaan ja monet veikkasivat ensimmäiseksi kohteeksi Kärkkäistä, mutta eihän me nyt noin tavanomaiseen kohteeseen oltu menossa, vaan ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Linnakallio, Alavieskan Taluskylällä sijaitseva kotiseutuneuvos Kosti Nahkalan uskomatonta työmäärää vaatinut kokonaisuus.

Saavuttuamme paikalle nautimme aluksi kahvit sämpylän kera päärakennuksessa, jonka alla oli aiemmin uima-allas.

Jarmo Nahkala kertoi aluksi isänsä elämäntyöstä. Isä-Kosti oli maanviljelijä, yksi piirin parhaita keihäänheittäjiä (n. 75 m), joka omien vaivojensa vuoksi opiskeli hierojaksi.

Tämän pääammatin ohella hän ehti noin 20 vuodessa rakentaa Linnakallion mahtavan ”kylän”. Kosti kuoli vuonna 2014.

Alueelta löytyy mm. 2 kirkkoa, vuonna 2005 valmistunut pahka-

Jarmo Nahkala

88

Linnakallion pahkakirkko

kirkko, jonne pahkoja on tuotu Venäjältä asti sekä vuonna 1995 valmistunut riihikirkko.

Toisena kohteena matkalla oli samalla kylällä oleva vain parin kilometrin päässä sijaitseva Eeli Design, jossa monipuolinen taiteilija Eve Isotalus esitteli yritystään ja tuotteitaan todeten: ”Eipä ole juuri sellaista materiaalia, josta en ole valmistanut tuotteita”. Ainakin naisväkeä yrityksen tuotteet kiinnostivat ja mukaan tarttui monenlaista pientä lahjatavaraa.

Lepohetki

Alavieskasta siirryttiin, jaa minne?

Monet veikkasivat Kalajokea, kun vastaan osui tienviitta, jossa näin luki. Tarkalleen ottaen näin asia olikin, mutta matkanjohtaja joutui myöntämään vielä reilumman kotiinpäin vedon. Nyt mennään Vääräjoen Elämystilalle Rautioon, Paulin ”tekopitäjään”.

Vääräjoen ylityksen jälkeen jatkettiin muutama kilometri kapeaa soratietä, joka sai monet aprikoimaan, mitä tuleman piti. Alaverrosen tilalla isäntäpari otti meidät lämpimästi vastaan ja siirryimme vanhasta navetasta kunnostettuun ”ravintolaan” nauttimaan maukasta hirvisoppaa.

Muutenkin lähes kaikki tarjottava oli tilan omia tuotteita. Ruokailutila oli juuri sopiva meidän 55 hengen joukolle.

Tilan tuotantosuunta oli muuttunut aiemmasta karjatilasta (osin EU:n myötä) luomutilan suuntaan.

Päätuotteena oli nyt mustaherukka.

Isännän mukaan pensaista tulisi peräkkäin istutettuina noin 30 kilometriä pitkä jono.

Ruokailun jälkeen ennen ulossiirtymistä ”yllätettiin” vastikään 80 vuotta täyttänyt Eero Leppävuori luovuttamalla hänelle EL:n hopeinen ansiomerkki.

Isäntäpari Alaverrosen Markku

Vääräjoen elämystilan isäntäpari Eija ja Markku Alaverronen esiintyvät.

Joulu 2018

Yhteiskuva retkeläisistä Linnakallion savusaunan laiturilla Alavieskan Taluskylässä.

ja Eija ”yllättivät” vieraat laulamalla yhteislauluhetken aluksi veteliläisen Alaspään pariskunnan kappaleen ”Aamu tunturissa”. Liekö ollut sattumaa? Ja, kuinka ollakaan, saman kappaleen on levyttänyt myös matkalla mukana ollut Anna-Liisa Lahti.

Yhteislaulun jälkeen siirryttiin ulos erilaisten pihapelien ja muun kevyen liikunnan pariin. Ainakin ketjun heittoa, mölkkyä, frisbeegolfia, tikanheittoa sekä veitsen- ja kirveenheittoa kokeiltiin. Älypähkinänä oli purkissa olevien makaroonien määrän arvaaminen. Välillä käytiin kahvilla ja taas jatkettiin pelien ja sisätiloissa karaoken merkeissä. Ulkonaolon jälkeen makkaranpaisto kruunasi loistavassa säässä tapahtuneen maakuntamatkamme.

Yhtenä matkantavoitteena oli saada mukaan useampi ensikertalainen tai harvemmin mukana ollut. Näitä oli porukasta noin 1/3. Myös toinen tavoite eli käydä paikoissa, joissa monikaan ei ollut aiemmin käynyt, toteutui lähes sataprosenttisesti.

Yllättävän läheltä (noin 100 km:n säteeltä) löytyy monia mielenkiintoisia paikkoja, joiden olemassaolosta ei juuri tiedetty. Tästä tullaankin filosofiseen kysymykseen: ”Täytyykö aina mennä kauas nähdäkseen lähellä tuttuja, mutta kuitenkin uusia ja erilaisia asioita?”

Se, mikä kaikissa vierailukohteissamme kiinnitti huomiota, oli valtava työmäärä ja yhden ihmisen tai pariskunnan rohkeus yrittää ei aina niin helpoissa oloissa – ja varmaan leimautumista kylähulluksikin sai kuulla. Sisulla ja sydämellä on menty eteenpäin.

Toinen huomionarvoinen asia oli lämminhenkinen suhtautuminen meihin erilaisiin ihmisiin, kaikkien huomioon ottaminen sekä huumori.

Lämpimät kiitokset kaikkien kohteiden isäntäväelle!

Teksti ja kuvat: PAULI VÄLIVERRONEN Veteli Joulu 2018

Pohjalaistalo Kruunu on siirretty Linnakallion alueelle kokonaisena vuonna 2011.

Eeli Designin Eve Isotalus kertoo yrityksestään.

89

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2019!

Kauneushoitola Leea Kalliokoski Koulutie 73, Veteli P. 040 721 6234 www.hoivahelmi.fi

Perinteinen Hieronta

VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI

HAUTALA

•

• Valmisvaatteet • Kankaat puh. 040 7714 179

Klassinen hieronta • Lahjakortit Koulutettu hieroja

JARMO HAUTALA

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA

Parturi-kampaamo

% 0400 350 719 Koulutie 62, Veteli

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

69700 Veteli, puh. 050-400 3302

MATTOKUTOMO

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950

Lasse Rantala Oosintie 1, Veteli

p. 040 504 1517

w w w. p s l - n y k a n e n . c o m

• Koulutie 86, 69700 Veteli • Puh (06) 862 1185

ONTELOKUDETTA JA MATTOJA

❀❀❀❀❀

Reilua kodinkone- ja urheiluvälinekauppaa laatumerkeillä

p. (06) 8621 386 Koulutie 77, 67700 VETELI

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384 Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös Facebookissa

HiusHetki Koulutie 63 VETELI

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

VETELIN SIIVOUSPALVELU

Hilkka Kainu * Siivoukset ja muut kotipalvelutyöt * Mukana siivousvälineet ja -aineet VETELI

% 0400-560 193

Sähköinsinööri

PULKKINEN HANNU BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

69820 Räyrinki Puh. 0400 361 503

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja.

Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Susanna Heikkala 040 824 0570

MATTI RAUHALA OY vetua@vetua.fi 90

Puh. 020 718 9670 VETELI

• Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Joulu 2018

Jussi Torppa Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

Hyvää ja rauhallista joulua

EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, Veteli Puh. 044 559 2960

Juha & Mirja Pulkkinen Ay PITOPALVELUA JA LEIVONNAISIA TILAUKSESTA

Löötintie 18 PULKKINEN

PARTURI-KAMPAAMO

Marketta Björkbacka

Puh. 0400 815 225, PATANA

Pieni Nurkkapuoti Torpantie 154, 69700 Veteli p. 040 5338 094

Vaatteita, kenkiä ja asusteita naisille Etelän auringosta.

Myös lahjatavaroita.

PARTURI

TUIJA

040 572 1244/Juha 040 578 0781/Mirja info@juhlapalvelupulkkinen.fi

Puh. 040 551 3338, TUNKKARI

• Kesäkahvila • Elävän musiikin esityksiä • Kesäteatteriesityksiä heinä-elokuussa

Maanrakennus JouKari Oy Kari Pulkkinen 0400 180 522 Jouni Koivisto 040 548 0237

Rajaseudun Saluuna

Puh. 0400 365 969

RTV-HUOLTO HAUTALA Puh. (06) 862 1128, 0400-55 2453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

Lounaasta eläkeläisalennus –1€

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Vetelin Kalliojärvellä.

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Panasonic Pioneer

P. 0400 869 530

KIINTEISTÖHUOLTO KIVELÄ

Jätehuolto ja kuljetus

- Remontit - Kiinteistöhuoltotyöt

Jätehuoltoa ja kuljetusta vuodesta 1990 lähtien

Asko Kivelä, puh. 0400 460 145

www.seppotakalo-mattilaoy.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli • 040 648 4040 • www.kampeli.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

Matti Laasanen p. 040 7711 118

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy

Kalliojärventie 841, Räyrinki puh. 040 5423 525

H O T E L L I •R AVIN T OLA• PU B • SAU N A

LAASASEN MYLLY

VETELI

Puh. 0400 361 855

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019!

• TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

VETELIN APTEEKKI Koulutie 63, 69700 VETELI ma-pe 8.30-17, la 9-14 puh. 06 862 1419 • www.vetelinapteekki.fi

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

Joulu 2018

91

VETELIN ENERGIA – pitkän tähtäimen energiakumppanuutta info@venergia.fi | www.venergia.fi

Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 010 835 4700 • Fax 06 862 7153 www.skaala.com

06 866 3600

POLTTOPUITA – Ympäri vuoden – Tarpeesi mukaan – Kotiin kuljetettuna

Juhani Ylitalo, Veteli Puh. 0400 918 679

palvelu s u n n e Rak ikkala e H i r a K Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

PULKKISEN NUORISOSEURA

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Pentti Leppäniemi Puh. 040 513 9827

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA

Perhonjokilaakson

DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130

KATSASTUS OY

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

Puh. 06 862 8150

Lämmin joulutervehdyksemme

OP Perhonjokilaakso Veteli

– MARKET PASSELI

Rauta • Tekstiili • Posti • Veikkaus p. 862 1301

– MARKET PASSELI Elintarvike p. 040 340 0544

Konehuolto Klemola Ay Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

Kuljetus

E. TIKKAKOSKI OY Veteli puh. 0400 577 713

Rauhallista Joulua ja Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle Onnea Uudelle Vuodelle

92

Joulu 2018

TAKSI ARI PALOLA

HIEROJA

Kaikki huollot en Alkuperäin ! y ily korjaukset Pirjo Korkeasaari takuu etstääja Autofit-

Kaikki huollot ja korjaukset ammattitaidolla!

HAUTAKIVIPALVELU HAAPASALO UUDET HAUTAKIVET, KUNNOSTUKSET ja KAIVERRUKSET

Isopatanantie 135

ammattitaidolla!

, Tiesitkö rjaamolla voit huoltokouudenkin auton? aa tt la ol hu llon jälkeen. räaikaishuo sa Autofit–määastakuut ovat voimas hd kaikki te

puh. 040 5802 204

Nyt myös kivimallisto esillä SOITA JA SOVI ESITTELY

inen AP-Autokorjaamo Tmi Alkuperä y! y säil69750 Viisteentie Sillanpää uu et10, fittakitk tä Autovoit olla ton?

Puh.Ti040-757 es ö,rjaam4689 au ko huolto a uudenkin en tta n jälke ap.autokorjaamo@co.inet.fi huolla ishuollo imassa. ääräaika at vo Autofit–m dastakuut ov kaikki teh

AP-Autokorjaamo Tmi

040 507 2095 040 570 8621

AP-Autokorjaamo Tmi AP-Autokorjaamo Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Tmi Tmi Viisteentie 10, 69750 Sillanpää AP-AViisteentie amoSillanpää utokorja 10, 69750 Puh. 040-757 4689 npää 69750 Silla ie 10, Puh. 040-757 4689 Puh. 040-757 4689 Viisteent ap.autokorjaamo@co.inet.fi 757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi Puh. 040KONEURAKOINTI .fi ap.autokorjaamo@co.inet.fi VETELIN ap.autokorjaamo@co.inet

p. 06 862 1092 konemet@veteli.fi

Kyösti Hietalahti

AP-Autokorjaamo Tmi

• kaivinkoneurakointi AP-Autokorjaamo Tmi Viisteentie 10, 69750 Sillanpää • talvikunnossapito • hiekotus Viisteentie 10, 69750 Sillanpää Puh. 040-757 4689 Puh. 040-757 4689

Puh. 0400ap.autokorjaamo@co.inet.fi 869 195

ap.autokorjaamo@co.inet.fi

Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

TUIJA AHTONIEMI LAASASENTIE 2, 69700 VETELI PUH. 040 5798 255

puh. 0207 969 410 • Koulutie 142,Veteli myynti@termater. • www.termater.

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

www.poyhonen.fi

KONEMETALLI OY

Parveke - ja terassilasitukset asennettuna!

Myös ulkovuoriremontit sekä peltikattotyöt Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

AUTTAMATON PEKKA Tämä tarina, jonka nyt luet tästä, on kuvaus Pekasta järkevästä.

Hän itsepäinen oli kuin pakana, mutta pysyi aina sanansa takana: sanat poikasen nelivuotiaan näet myöskin tarkoin punnitaan.

Oli Pekka todella järkevä mies, ihan kaiken hän ties: politiikan, tyttöjen laitteet fiinit ja leivosherkkujen vitamiinit.

Mutta ässä-kirjainta kuitenkaan hän ei oppinut oikein lausumaan.

Tuli sokerista tokeri ja isästä itä.

Mutta Pekka ei voinut auttaa sitä.

Oli Pekka äitinsä mukana nyt kirkolla Osuuskaupassa, kun villakoiran näki hän siellä.

Soita ja kysy tarjous!

040 733 3943

JMT Koskela Oy

Mustanpurontie 131, 62800 Vimpeli

VETELI • p. 044 747 5288

Välisuomen Lasiasennus Oy

Ei sellaista näe kotikylän tiellä.

Ja Pekkakos huudahti: ”Jellona, hui!” niin että myyjäkin kauhistui.

Pekan äiti nyt lailla äidin parhaan selitti – laps olis joutunut harhaan: ”Se on koira, lapseni, eikä saa noin jellonaks sanoa leijonaa”. ”Te on jellona”, tokaisi Pekka vain.

(Voi äitejä tottelemattomain”) Kotimatkalla äiti siis ankarasti tästä nuhteli Pekkaa portille asti.

Kun vihdoin päättyi se saarnan pito, niin Pekka tuumasi: ”Aika ito te jellona tentään olikin.”

(Voi äitejä, huokaat sinäkin.)

Kun Pekkaa pantiin nukkumaan, niin äiti puheli murheissaan: ”Nyt taivaan isälle kerro se, miten paha olit päivällä äidille.

Joulu 2018

Ei taivaan isäkään sallia vois, että äidin poika noin ilkeä ois.

Kun anteeksi pyydät sä Jumalalta, myös päästät äitisi murheen alta.”

Heti aamulla äiti siis Pekalta kysyi (miten ihmeessä mielessäänkin pysyi tuo pikkujuttu kaiken yötä, vaikka äideillä on niin paljon työtä): ”No lapseni, mitä Jumala sanoi, kun omani häneltä anteeksi anoi?”

Ylen kirkkaat silmät Pekalla on ja ne kilpaa kanssa auringon nyt loistivat, Pekka kun haukotteli ja vastasi: ”Jumala kummatteli titä kovatti. Näin hänen tanovan kuulin: Kat hattumpaa, ei hattumpaa, titä jellonakt minäkin entin luulin.”

(Oiva Paloheimo) 93

H

!

a u l u o J ä ä Hyv

Yhteistyöstä kiittäen & Hyvää joulua toivottaen

Te määräätte suunnan, minä toteutan bussimatkanne

VALMIIT BUSSIMATKAT

KULJETUKSET, HOTELLIT, RUOKAILUT, SISÄÄNPÄÄSYT, LAIVAMATKAT

X X I Ko kkolan

WWW.TALVIHARMONIKKA.COM

Talviharmonikka

X X I Ka

rleby Vinteraccordeon

10.–17.2.2019

Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa

MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas www.pohjolanmatka.fi

P. 050-2017 info@matka-vesa.fi Katso matkat: www.matka-vesa.fi

Vuodet vierivät, tekijät vaihtuvat…

LA 16.2. SUURI VIIHDEKONSERTTI Guardia Nueva, joht. Raimo Vertainen sol. Jennie von Storbacka & Mika Pohjonen

SU 10.2. ESSE QUINTET (RUS)

Kuva: Vesa Toikka

Kaksitoistavuotinen yhtäjaksoinen käyntini Lehmirannassa päättyi kevään liittovaltuustoseminaariin ja liittovaltuuston kokoukseen 18.4.2018. Ensimmäiset kuusi vuotta kävin Lehmirannassa piirin puheenjohtajana ja toiset kuusi vuotta liittovaltuuston jäsenenä. Liittovaltuuston 18.4.2018 kokouksen lopuksi lahjoitin Lehmirantaan Mansikki-lehmän teräksisen vasikan, jonka pyysin sijoittamaan ”Lehmiranta”-opaskyltin yhteyteen sen tien varteen, josta käännytään Lehmirannan tielle. Lisäksi lahjoitin Eero Patrakalle kiitoksena hänen työstään Lehmirannan hyväksi pienen teräslehmän.

Yhteisistä vuosista kiitollisena: Jorma Tikkanen, Himanka

94

Joulu 2018

TO 14.2. BAYANTONIC (SWE/NO) Lars Karlsson & Øivind Farmen

Katso koko ohjelma www.talviharmonikka.com

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri v. 2018 Juhani Forslund, pj Simo Venetjoki Mauri Holma Terho Paavola Heikki Haapala Antti Ruokoja Marjatta Niemi Kaarina Niemi Ritva Järvelä Martti Autio Elli Kalliokoski Anneli Järvenoja Arja Videnoja Pauli Väliverronen Toiminnanjoht. Taina Alanko Piirihallitus

Piirin liittovaltuutetut 6.6.2018 alk.

Helena Tiala 040 825 7812 Pentti Silvennoinen 050 561 6192 Heikki Koivisto 044 254 4275

Akolantie 9, 68100 Himanka Perhontie 524, 69570 Karvonen Ypyäntie 86, 69170 Yli-Kannus Lumppiontie 255, 69600 Kaustinen Kaustarinkatu 43 A, 67100 Kokkola Kälviäntie 1499, 68300 Kälviä Hietalantie 15, 69420 Yli-Lesti Lohtajantie 3 C 3, 68230 Lohtaja Aatunkuja 1 as 2, 69950 Perho Skutnabbantie, 68600 Pietarsaari Järvitie 6, 85410 Sievi Kentäntie 6, 69310 Laitala Sepäntie 236, 68370 Ullava Kustintie 5 A 1, 69700 Veteli Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

0400 748 580 040 747 2101 044 549 8713 040 151 2891 040 510 9521 045 201 1029 040 737 4360 050 373 1793 0400 830 422 040 556 6322 050 360 2561 040 829 0849 040 964 8793 040 596 4249 050 342 1203

1. varavaltuutettu Terho Paavola 040 151 2891 Antti Ruokoja 045 201 1029 Oiva Kankaanpää 050 500 1634

Piirin kunniapuheenjohtaja Matti Koskela, Toholampi Eläkeliiton kunniajäsen Pauli Känsälä, Kaustinen

juhani.forslund@kotinet.com simo.venetjoki@gmail.com maurhol1@msn.com terho.paavol@gmail.com hjhaapala@luukku.com antti.ruokoja@gmail.com helenmarjatta@gmail.com kaarina_44@hotmail.com ritva.jarvela@kase.fi mm.autio@luukku.com elli.h.kalliokoski@gmail.com annelija@toholampi.fi arja.videnoja@gmail.com pauliva@veteli.fi keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

2. varavaltuutettu Sisko Hautamäki 050 343 5162 Kaarina Niemi 050 373 1793 Ritva Lappi 040 538 5107

Piirin kotisivut internetissä: www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa Piirin fb-sivut: www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri

JÄSENYHDISTYKSET (Jäsenmäärä 31.8.2013) Yhdistys

Puheenjohtaja

Halsua pv 1975 jäs 221

Eija Mastokangas Aini Karvonen Lohtaja Kaarina Niemi Kannistontie 566 Kirkkotie 20 D 20 pv 1975 Lohtajantie 3 C 3 69510 Halsua 69510 Halsua jäs 302 68230 Lohtaja 040 868 4103 040 719 1067 050 373 1793 mastokangas.eija@gmail.com aini.karvonen@gmail.com kaarina_44i@hotmail.com

Simo Pesola Uudenkyläntie 530 68230 Lohtaja 050 381 6818 simojohannes.pesola@gmail.com

Himanka pv 1979 jäs 239

Paavo Tiinanen Helena Tilus Perho Tapani Anttila Lahdensuuntie 73 Akolankuja 6 pv 1975 Kokkolantie 462 68100 Himanka 68100 Himanka jäs 323 69920 Oksakoski 044 587 5124 050 374 3094 0400 393 518 paavo.tiinanen51@gmail.com tilus.helena@gmail.com

Elsa Peltola Kivijärventie 37 69980 Möttönen 040 575 8532 elsa.peltola@luukku.com

Kannus pv 1971 jäs 457

Mauri Holma Ypyäntie 86 69170 Yli-Kannus 044 549 8713 maurhol1@msn.com

Eija Halttu Korpintie 8 A 38 67100 Kokkola 040 503 4049 eija.hattu@suomi24.fi

Kaustinen Terho Paavola pv 1975 Lumppiontie 255 jäs 575 69600 Kaustinen 040 151 2891 terho.paavola@gmail.com

Sihteeri

Liisa Äijälä Pietarsaari Kisakuja 2 pv 1998 69100 Kannus jäs 41 044 254 4314 liisa.aijala2@gmail.com

Pentti Silvennoinen Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari 0400 656 768 pentti.silv@gmail.com

Aulis Kaunisto Sievi Anne-Maj Mäenpää Hanhikoskenkuja 2 C 12 pv 1976 Kaivotie 9 B 6 69600 Kaustinen jäs 281 85410 Sievi 040 540 3214 040 556 9665 aulis.kaunisto@kotinet.com anne-maj.maenpaa@elisanet.fi

Eila Löytynoja Kajaanintie 211 85410 Sievi 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com Hannu Ohtamaa Vanhatie 115 69310 Laitala 044 201 6655

Kokkola pv 1976 jäs 386

Tapani Typpö Linnaleirintie 29 B 2 67100 Kokkola 045 259 7417 tapani.typpo@gmail.com

Raili Kultala Toholampi Juukontie 10 pv 1975 67500 Kokkola jäs 235 0400 668 589 raili.kultala@anvianet.fi

Anneli Järvenoja Kentäntie 6 69310 Laitala 040 829 0849 annelija@toholampi.fi

Kälviä pv 1975 jäs 284

Antti Ruokoja Kälviäntie 1499 68300 Kälviä 045 201 1029 antti.ruokoja@gmail.com

Hilkka Tapio Ullava Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä jäs 130 040 581 2283 hilkka.tapio@netikka.fi

Sisko Hautamäki Leppipellontie 45 68380 Ullava 050 343 5162 annikki.sisko@gmail.com

Maarit Grönholm Kannuksentie 2 68370 Ullava 040 759 0243 maarit.gronholm@outlook.com

Lestijärvi pv 1975 jäs 61

Ritva Lappi Lestintie 14 69440 Lestijärvi 040 538 5107 ritva.lappi@gmail.com

Raija Heikkinen Veteli Lestijärventie 955 pv 1973 69450 Yli-Lesti jäs 493 040 574 6171 heikkinenraija007@gmail.com

Pauli Väliverronen Kustintie 5 A 1 69700 Veteli 040 596 4249 pauliva@veteli.fi

Katariina Finnilä Isokyläntie 26 69820 Räyrinki 0400 504 843 katariina.finnila@hotmail.com

Joulu 2018

95

Joulu 2018

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa

31. vuosikerta

• Facebookissa: Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry

Julkaisija:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry.

Päätoimittaja:

Taina Alanko

Toimituskunta:

Maisa Järvelä, Aulis Hietalahti, Heikki Kankaanpää

Oikoluku:

Eeva Inkeri Kluukeri

Talous:

Taina Alanko

Painosmäärä:

4 300 kpl

Lehden hinta:

8e

• sähköpostilla piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • Yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa • EL-Sanomissa (6 kertaa/vuosi) • tarvittaessa kirjeitse • virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehti-ilmoituksella Keskipohjanmaassa sekä EL-Sanomissa

Sivunvalmistus: Elina Korpiaho Painopaikka:

Grano

Kansikuva:

Heikki Holtti, Veteli

Kiitämme kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta.

Mukavia lukuhetkiä lehtemme 31. vuosikerran Joulu 2018 parissa.

Piirihallitus

96 42

Piirihallitus käväisi ulkosalla valokuvassa kokoustaessaan Ritjan keitaan tiloissa Toholammilla 13.8.2018. Edestä vas. Helena Tiala, I-alueen liittovaltuutettu, Elli Kalliokoski Sievistä sekä Ritva Järvelä Perhosta, toiminnanjohtaja Taina Alanko, Martti Autio Pietarsaaresta, Simo Venetjoki Halsualta, Pauli Väliverronen Vetelistä, Heikki Haapala Kokkolasta, piirin pj. Juhani Forslund Himangalta, Anneli Järvenoja Toholammilta, Antti Ruokoja Kälviältä, Arja Videnoja Ullavasta, yhdistyskehittäjä Marjatta Tjäru Kokkolasta ja Kaarina Niemi Lohtajalta. Mauri Holma Kannuksesta ehti poistua jo toiseen kokoukseen ja poissa olivat Terho Paavola Kaustiselta sekä Marjatta Niemi Lestijärveltä.

Joulu 2018

Hyvää Joulua & onnellista uutta vuotta 2019!

Käynnistä vuosi virkeästi

Ryhmämatkalle Härmään!

120 €

2 vrk /hlö

Varaa nyt!

06 483 1600 tai myynti@harmankuntokeskus.fi

en, Tarjous sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, 2 x aamiais sekä käytön vapaan lin kuntosa ja n kylpylä , 2 x buffetruokailun ä. sisäänpääsyn tansseihin. Ryhmän vähimmäiskoko on 16 henkilö Tarjous voimassa 1.1.–28.2.2019.

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi

TUETTU LOMA Piiri järjestää tuetun loman yhteistyössä MTLH:n kanssa ja Veikkauksen tuella.

Myönnetty: 40 henkilölle Aika: 11.11.–16.11.2019 Paikka: Lehmirannan lomakeskus, jonne piiri järjestää bussikuljetuksen Teema: Työt takana -loma Hinta: Loman omavastuuosuus on 20 € /vrk Sisältyy: täysihoito, majoitus 2-hh, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajan ohjelma, allasosaston ja kuntosalin käyttö Hakuaika: 3 kk ennen loman alkamispäivää Avo-/aviopuolisot täyttävät yhteisen hakemuksen.

Hakemus tulisi tehdä mieluiten sähköisenä, sähköisen hakemuksen osoite https://lotu.lomajarjestot.fi/t/MTLH/calendar/list.

Paperiset anomukset postitse suoraan osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Ruoholahdenkatu 8, 4. krs, 00180 Helsinki Lisätietoja: Taina Alanko, p. 050 3421 203

Mahdottomasta mahdollista.

PAINOPALVELUT / SUURKUVAT / KAMPANJAT / YRITYSILMEET / MAINOSTEIPPAUKSET / VARASTOINTI JA POSTITUS / VERKKOSIVUT KOHDERYHMÄT / E-JULKAISUT / AINEISTONHALLINTA / MESSUT JA TAPAHTUMAT / PAKKAUKSET / VALOMAINOKSET KÄÄNNÖSPALVELUT / PROJEKTINHALLINTA / RAKENNUSPIIRUSTUKSET / KIINTEISTÖPANKKI

grano.fi