Asuntomme 4/2017

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 4 / 2017

Vuokralaispäivillä ennätysyleisö!

• Hyvä asuinyhteisö kasvaa yksilöistä • Mestariasunnoilla luotetaan heinäntekojärkeen • Jälkilaskelma lisää läpinäkyvyyttä

Asuntomme 4/17b.indd 1

30.11.2017 10.23

Sisältö 4/2017

02 03 04 07 07 08 10 11 11

Ajankohtaista

Pääkirjoitus Vuokralaispäivät kokosivat ennätysyleisön Risteilygallup Jälkilaskelman tavoitteena lisätä kustannusten läpinäkyvyyttä Näinkin näitä asioita voi tehdä Yhteisöllisyys ja turvallisuus ykkösinä Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa

Ajankohtaista

Asumistuki ja valtion lainajärjestelmät tarpeellisia jatkossakin

Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttaman tutkimuksen mukaan asukkaat pitävät asumistukea läpinäkyvänä asumisen tukimuotona ja toteavat, että tuki pitäisi määräytyä vuokran suuruuden mukaan. Vuokralaiset ry korostaa asumistuen lisäksi valtion lainajärjestelmien merkitystä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja saadaan markkinoille riittävästi. Vain riittävällä asuntotarjonnalla voidaan vaikuttaa vuokratasoon.

SATOn, Espoon kaupungin ja Vuokralaiset VKL ry:n toimeksiannosta toteutettu ”Asumisen tuet vuokralaisen näkökulmasta” -tutkimus julkaistiin 26.10.2017.

– On ymmärrettävää, että asukkaat mieltävät asumistuen heidän kannaltaan selkeämmäksi tukimuodoksi. Toisaalta tutkimus toi esiin, että valtion lainoittamat ARA-vuokra-asunnot ovat haluttuja ja vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei niitä ole tarpeeksi saatavilla. Ilman valtion lainajärjestelmiä, pelkästään markkinavoimien turvin ei synny kohtuuhintaisia asuntoja, toteaa Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä.

Vuokralaiset ry kuitenkin korostaa, että valtion lainajärjestelmiä tulee uudistaa siten, että asukkaat eivät joudu maksamaan lainoista ylisuuria korkoja ja rahoittamaan sitä kautta valtion yleiskuluja.

Asumistuella on erityisen suuri merkitys Vuokralaiset ry:n mukaan suurimpien kasvukeskusten palvelutyöntekijöille.

– Asumistukimuutokset vaikuttavat kaikkein pienituloisimpiin pahasti, sillä heillä on yleensä heikoimmat valmiudet auttaa itseään, mikäli tuissa tapahtuu muutoksia negatiiviseen suuntaan, toteaa Kähärä.

Asumistuen merkitys pienituloisille on tärkeä, sillä pienimmissä tuloluokissa suurimmalla osalla kotitalouksista asumistuki kattaa yli puolet asumismenoista. PTT:n tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista vuokra-asujista pitää asumistukea merkittävänä tai erittäin merkittävänä päivittäiseen elämiseensä vaikuttavana tekijänä.

Vain reilu neljännes vastaajista pitää kulutusmenojen karsimista mahdollisena vaihtoehtona jos asumistuki poistuisi. Silloin yli 35 prosenttia vastaajista uskoi turvautuvansa muihin tukiin. Mikäli asumistuki pienenisi, asunnon vaihtamista ei myöskään nähdä varteenotettavana vaihtoehtona. PTT:n ekonomisti Antti Kekäläisen mukaan syynä voi olla se, että tarpeen mukaista vaihtoehtoista asuntoa voi olla hankala löytää.

Tiedot tutkimuksesta: Asukkaiden näkökulmaa selvitettiin sähköisen kyselyn avulla osana tutkimusta. Tutkimus kokonaisuudessaan perustuu kirjallisuus- ja tilastokatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja vuokralaiskyselyyn. Vastaajakohderyhmänä kyselyosiossa olivat kyselytutkimuksen toimittajan (Kantar TNS) verkkopaneelissa olevat vuokralla-asujat. Kysely toteutettiin 5.9.– 18.9.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 1020 vastausta vuokralla asuvilta henkilöiltä.

04-07

Asumisen asiaa Asuntomme-lehteen

Asuntomme-lehti ottaa mielellään vastaan hyviä juttuvinkkejä, jotta lehdestä saadaan lukijoiden toiveiden mukainen. Ota yhteyttä lehden toimitukseen, jos haluat, että lehdessä käsitellään jotain ajankohtaista asumisen asiaa tai tiedät aktiivisen toimijan tai asukastoimikunnan, jota voisi haastatella.

Voit lähettää juttuvinkit: paivi.karvinen@huvikummunviesti.fi.

Vuokralaiset Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 2

/ 2009 2 4 4/ 2017

30.11.2017 10.23

Pääkirjoitus

Hyvä asuinyhteisö kasvaa yksilöistä

Asumisoikeuslakiuudistuksen tavoitteena turvata asukkaiden asema

Asumisoikeuslakia ollaan uudistamassa siten, että se vastaisi paremmin sekä asukkaiden että omistajayhteisöjen tämän päivän tarpeita.

– Lakiuudistus on parhaillaan valmisteilla ympäristöministeriössä. Valmistelussa lähtökohtana on hallitusohjelman tavoite säilyttää järjestelmä vahvana vaihtoehtona asuntomarkkinoilla ja turvata kohtuuhintaisen asumisen edellytykset myös tulevaisuudessa, korostaa lakia valmisteleva ympäristöministeriön hallitussihteeri Anu Karjalainen.

Lakiuudistus on osassa asukkaita herättänyt huolta siitä, säilyykö asumisoikeusasukkaiden asumisturva entisellään myös lakiuudistuksen jälkeen.

– Laki on vasta tekeillä ja sen lopullinen sisältö vahvistuu vasta kun eduskunta on lain hyväksynyt. Tässä vaiheessa valmistelua voi kuitenkin todeta, että lakiuudistus todennäköisesti vain vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asumiseensa sen sijaan, että heikentäisi niitä, toteaa Karjalainen.

a ja u l u o j Hyvää ksellistä y menest vuotta uutta !

2018 taa Toivot set ry alai Vuokr

A

sukkaiden viihtyvyys ja turvallisuudentunne omassa asuintalossa paranee, kun naapurit tuntevat toisensa ja ovat keskenään huomaavaisia.

Asumisviihtyvyyttä lisää myös hyvä yhteys vuokranantajaan ja kiinteistöhuoltoyhtiöön. Siksi haluan kannustaa asukkaita, vuokranantajia ja kiinteistöhuoltoyhtiöitä yhteistyöhön asuinviihtyvyyden vahvistamiseksi.

Ihmisten yksinäisyys lisääntyy jatkuvasti ja eriytyminen yhteiskunnasta voi helposti lähteä siitä, että jää vain oman kodin seinien sisäpuolelle. Asuinyhteisö voi ennaltaehkäistä tuota kehitystä pienillä asioilla. Tieto siitä, kuka asuu omassa talossa, jotta voi tervehtiä tai keneltä voi pyytää lainaan porakonetta, ovat asioita, jotka eivät enää tänä päivänä ole itsestäänselvyyksiä. Hyvä puoli asiassa on, että noista asioista pystytään jälleen tekemään itsestäänselvyyksiä.

Asukkaat voivat olla itse aktiivisia yhteisten tapahtumien kuten perinteisten talkoiden järjestämisessä. Talkooperinne ei ole mihinkään hävinnyt, sitä harrastetaan yhä monissa taloissa. Samoin asukkaat viettävät yhä kerhohuoneilla yhteisiä joulujuhlia tai kesäisin pihajuhlia.

Talon yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä aikuisille, mutta erityisesti lapsille, joille yhteinen tekeminen muodostuu osaksi lapsuusajan tärkeitä tapahtumia ja muistoja.

Asukastoimintojen jatkuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös vuokranantaja ottaa aktiivisen roolin asuinyhteisön kehittämisessä. Vuokranantajan ei tietenkään tarvitse ylläpitää toimintaa, jolle ei ole kysyntää, mutta tietyt perusasiat on hyvä pitää yllä ja viestiä niistä asukkaille.

Kun asukkaat saavat säännöllisesti kuulla asukaskokouksissa, että heillä on mahdollisuus ottaa käyttöön esimerkiksi asukastoimintamääräraha tms. saattaa joku taas innostua toimimaan.

Uudenlaisia esimerkkejä yhteisöllisyyden edistämisestä on jo olemassa. Tai oikeastaan kyse on vanhan idean muokkaamisesta uudenlaiseksi, kun SATO VuokraKodit on lähtenyt torjumaan Vantaalla vuokralaisten yksinäisyyttä ja eristäytymistä palkkaamalla Studiokotiin oman yhteisömanagerin. Ennen puhuttiin sosiaalisesta isännöinnistä, mutta yhteisömanageri on varmaan nykyaikaan sopivampi nimi tuolle toiminnalle.

Hyvä, että SATO on ymmärtänyt hyvän asuinyhteisön merkityksen liiketoiminnassaan. Siitä hyötyvät myös asukkaat. Toivoisin vastaavanlaisten toimien lisääntyvän jälleen muidenkin suurten vuokranantajien parissa. Sillä voidaan vähentää eriytymistä sekä vääristä ennakkoluuloista aiheutuvia ongelmia tehokkaasti eli toiminnalla on laajempaakin yhteiskunnallista merkitystä.

Vuokralaiset ry haluaa tulevana vuonna nostaa esiin erityisesti asuinyhteisön merkitystä asumisen laatuun. Yhteisöllisyyden teemaa tullaan käsittelemään tulevana vuonna Asuntomme-lehdissä ja antamaan vinkkejä aiheeseen eri toimijoille.

Yhteisö muodostuu aina yksilöistä. Siksi on tärkeää muistuttaa, että meistä jokainen voi tehdä erittäin paljon asumisen laadun edistämiseksi. Homman voi aloittaa vaikka toivottamalla naapurille rauhallista joulua!

Terveisin, Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 3

3 4 / 2017

30.11.2017 10.23

VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VU

Vuokralaispäivät kokosivat ennätysyleisön Syyskuussa pidetty perinteinen Vuokralaispäivä-risteily kokosi tänä vuonna koolle 213 osallistujaa. Seminaaripäivinä käsiteltiin jälleen ajankohtaisia asumiseen liittyviä asioita ja kuultiin innostavia esimerkkejä alan toimijoista.

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 4

4 4 / 2017

30.11.2017 10.23

17 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 5

5 3 / 2017

30.11.2017 10.23

VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VU SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä nosti esiin risteilyn avajaispuheessaan ajatuksen siitä, kuinka asuinyhteisö kasvaa yksilöistä ja kannusti asukkaita ja omistajatahojen edustajia hyvään yhteistyöhön asumisen asioiden edistämiseksi. Kähärän avauspuheen pääkohdat on luettavissa tämän lehden pääkirjoituksessa.

ARMI LIINAMAA

JOUNI PARKKONEN

MARKO PYYKKÖNEN

ANU KARJALAINEN

KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen nosti esiin Liinamaan esityksen kommenttipuheenvuorossaan, että julkisen vallan tehtäviin kuuluu edistää ihmisten oikeutta omaan kotiinsa. Se väistämättä tarkoittaa Parkkosen mukaan myös sitä, että erityisesti valtion on kannettava myös kohtuullista taloudellista riskiä tavoitteen turvaamiseksi.

AIJA TASA

Raklin johtaja Aija Tasa korosti Liinamaan esityksen kommenttipuheenvuorossa, että kotia ei voi määräaikastaa. Kommentillaan hän kritisoi ajatusta asukkaiden tulorajojen määräaikaistarkastuksista. Tasan mukaan kyse on inhimillisyyden lisäksi myös vuokra-asumisen imagosta, joka kärsisi, jos määräaikaistarkastukset otetaan käyttöön.

Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen nosti esiin Liinamaan esityksen kommenttipuheenvuorossaan, että Valtionkonttorin lainojen korot ovat 56 prosenttia korkeammat kuin muiden rahoituslaitosten korot eli asukkaat rahoittavat asumiskulujensa kautta valtion toimintaa.

Hallitussihteeri Anu Karjalainen kertoi, että tekeillä olevassa yhteishallintolakiuudistuksessa tullaan huomioimaan tavalla tai toisella isännöitsijän roolin tarkentaminen, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet yhtiötason hankintoihin, asukashallinnon koulutustarve, asukkaiden moninaisuus, sähköinen tiedottaminen ja viestintä sekä valvonta. Lisäksi lain hengessä pyritään korostamaan asukkaita arvostavaa, kuuntelevaa ja osallistavaa asennetta.

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 6

Kuva: Anne Viita

Kuva: Pia Lohikoski

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa korosti esityksessään, että valtion riskit liittyvät pääsääntöisesti valtion tukemaan asuntotuotantoon, eivät vapaarahoitteiseen. Korkotukilainoja tuetaan 10,2 miljardilla eurolla. Silti valtio tukee myös yksityishenkilöiden asuntolainoja takauksin jopa 2,1 miljardilla eurolla.

Valtio tukee omistusasumista myös verovähennysoikeudella.

PÄIVI VANNINEN

Asiakaspalvelupäällikkö Päivi Vanninen Kuopiosta kertoi Niiralankulman toteuttaneen asukastoimintaa jo vuodesta 1981 eli kauan ennen yhteishallintolain voimaan astumista. Asukastoiminnan vaikuttavuudet ja hyödyt Vanninen kiteytti lyhyesti siten, että asukkaan etu on yhtiön etu ja yhtiön etu on asukkaan etu. Vannisen innostavan esityksen toinen puolikas toteutettiin haastatellen. Haastattelijana oli toimittaja Päivi Karvinen.

6 4 / 2017

30.11.2017 10.23

17 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017 • VUOKRALAISPÄIVÄT 2017

Risteilygallup Mistä muodostuu hyvä naapurusto?

Tähän kysymykseen vastasi kolme Vuokralaispäiväristeilyn osallistujaa.

Gallupiin osallistujien kuva on tämän lehden kannessa.

KIRSI LAUTIALA

Helsinki, Heka Roihuvuori Hyvän naapuruston muodostaa me-henki, jossa toimitaan yhteiseksi hyväksi ja autetaan naapureita. Ei tarvitse olla jokaisen kanssa ystävä ja pyytää kaikkia kylään, vaan tärkeintä on, että pystyttäisiin yhdessä tekemään kaikkea. Ja että olisi luottamusta.

MAURI AHONEN Seinäjoki, Sevas

Nykyinen naapurusto on oikeastaan sellainen. Meillä on hyvät suhteet naapureiden kesken eikä ole häiriöitä. Kai se tulee jo siitäkin, että Törnäväntie 10:n talolla on aika hyvä maine ja sijaintikin on loistava.

JONI MÄENPÄÄ

Kuopio, Niiralankulman asukasisännöintipäällikkö Viestintä asukkaiden ja yhtiön välillä on tärkeä asia. Informaation pitää kulkea puolin ja toisin, että tiedetään mitä on meneillään. Mutta kyllä me-henki on tärkeintä. Kun se lisääntyy, se on kaikille plussaa ja viihtyvyys lisääntyy. Siitä kai se lähtee, että kohdellaan toisia niin kuin toivotaan itseä kohdeltavan.

Jälkilaskelman tavoitteena lisätä kustannusten läpinäkyvyyttä Ylitarkastaja Ritva Weckström ARAsta selvitti Vuokralaispäivillä esityksessään omakustannusperiaatetta ja jälkilaskelmien tavoitteita.

Omakustannusperiaatteella pyritään varmistamaan valtion tuen kohdentuminen asukkaalle. Omakustannusperiaate ei koske kaikkia ARA-kohteita, kuten esimerkiksi ns. vanhan korkotukilain nojalla rahoitettuja ja ns. välimallin kohteita tai jatkorajoituksilla olevia kohteita.

Vuokranmäärityksessä omakustannusperiaatteella tarkoitetaan, että vuokralaisilta saa periä huoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden

tuottojen lisäksi kattamaan asuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoitusmenot ja hyvän kiinteistöpidon mukaiset hoitomenot.

Vuokra-asuntojen omistajan pitää pystyä osoittamaan omakustannusperiaatteen noudattaminen esimerkiksi jälkilaskelmalla. Se on rahavirtalaskelma, jolla yhtiö osoittaa, ovatko vuoden vuokratuotot riittäneet kattamaan vuoden kulut.

Jälkilaskelman tarkoituksena on osoittaa, että vuokrilla on katettu vain sellaisia menoja, jotka ovat omakustannusvuokraa koskevien säännösten mukaisia. Tavoitteena on lisätä kustannusVuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 7

ten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä lisätä asukkaiden ja valvovan viranomaisen tiedonsaantia.

Vaatimalla omistajayhteisöä laatimaan jälkilaskelman valtio pyrkii myös varmistamaan, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Jälkilaskelmasta täytyy käydä ilmi paljonko vuokria on peritty, mitä menoeriä vuokrilla on katettu sekä paljonko varoja on käytetty ja miten käytetty perusparantamiseen sekä ylläpito- ja hoitotoimenpiteisiin. Lisäksi siitä pitää ilmetä, paljonko tilikaudelta ja edellisiltä tilikausilta on syntynyt rahoitusylijäämää ja –alijäämää.

7 4 / 2017

30.11.2017 10.23

Näinkin näitä asioita voi t Mestariasunnoissa ajatellaan ongelmia positiivisena ilmiönä.

Kun on ongelma, siihen mietitään ratkaisu ja mieluusti vielä parempi kuin muualla on tehty. Samasta ajattelusta kumpuaa sekin, että asukkaille annetaan tietoa silloin, kun herää kysymyksiä. Avoimuus johtaa luottamukseen.

M

estariasunnot Oy on Järvenpään kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, jolla on omistuksessaan lähes 1900 asuntoa. Yhtiötä on johtanut jo 17 vuotta omaperäisellä otteella toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi, joka kävi kertomassa yhtiön toiminnasta Vuokralaispäivillä syyskuussa.

Omaperäisyys kumpuaa Veikon omien sanojen mukaan heinäntekojärjen käytöstä.

– Minä olen maalaispoika ja meitä on täällä paljon muitakin samanlaisia.

Ollaan pähkäilty, että asiat pitää olla niin, että kaikki ymmärtää ne ja uskaltaa kysyä, jos ei ymmärrä, Veikko kiteyttää.

Mystic shopping apuna palvelun ylläpitämisessä Yksi persoonallinen toimintatapa asiakaspalvelun tason ylläpitämiseksi on

mystic shopping eli valeasiakkaiden hyödyntäminen. He tilaavat palveluita tai kyselevät asumiseen liittyvistä asioista. Se voi olla esimerkiksi ilmoitus patteriventtiilin vuotamisesta, jonka jälkeen mitataan aikaa siihen, kun vika tullaan korjaamaan.

– Porukat tsemppaa, kun tietävät että mikä tahansa asiakaskontakti voi olla tällainen testaus. Hyvässä hengessä se kuitenkin mielletään, kun kaiken toiminnan taustalla on joka tapauksessa ajatus, että asioita tehdään hankkeen parhaaksi, ei omaksi eduksi.

Veikon ajatusmaailmaan vaikuttivat olennaisesti toimitusjohtajuuden alkuaikojen asukaskommentit.

– Muistan lausahduksia, että turha teille on ilmoittaa, kun ette kuitenkaan toimi. Tämä jäi minulla soimaan päähän ja ajattelin, että meillähän kyllä tästä lähtien toimitaan, ja että homma pitää vaan saada pyörimään.

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 8

Viestinnän ohjenuorana läpinäkyvyys Alusta lähtien otettiin avoin linja myös asukasviestintään. Asukashallitus perustettiin vuonna 2000, kun haluttiin lisää avoimuutta toimintaan.

– Muistan, kuinka asukkaat pohtivat, että valvojaksi nimettyä tilintarkastajaa joudutaan varmasti käyttämään. Me mietittiin henkilöstön puolelta, että ei varmaan jouduta käyttämään, että me annamme sen tiedon, mitä asukkaat kysyvät ja kerromme mitä asiat maksavat, koska asukkaathan kulut kuitenkin maksavat, toteaa Veikko.

Avoimuus ei ole ollut yhtiölle mikään ongelma. Päinvastoin avoimuus on kasvattanut luottamusta. Esimerkiksi talousarviot on pyritty avaamaan asukkaille graafisesti niin selkeästi kuin mahdollista. Ohjenuorana on ollut läpinäkyvyys, luettavuus ja vertailtavuus.

Veikolla on hyvä esimerkki siitä, kuinka salailu voi johtaa pitkän sitkeään epäluuloon.

– Ostimme aikoinaan toimitilamme erittäin edullisesti, mutta myyjä ei halunnut kertoa kauppasummaa, emmekä voineet sitä siksi kertoa. Sitä asiaa on

8 4 / 2017

30.11.2017 10.23

oi tehdä sitten ruodittu vuosikausia. Kun jotain asiaa pantataan, se herättää ihmisten mielenkiinnon ja luulon, että asiassa on jotain mätää.

Omaa huoltoa on helppo valvoa Mestariasunnoissa on kuljettu omaa polkua myös huollon järjestelyissä. Ulkopuolisesta huollosta siirryttiin vuonna 2007 omaan huoltoon, kun toiminnan laatu ei tyydyttänyt.

– Olihan se huollon kilpailutus ennen vähän sitä, että homman sai se, joka jätti tehtävät tekemättä halvimmalla. Emme saaneet riittävän hyvää palvelua. Oma huolto on hieman kalliimpi, mutta kiinteistöjen kunto on nyt parempi ja säästö tulee sitä kautta, Veikko korostaa.

Vuodesta 2008 saakka huoltotoiminta on saanut asiakastyytyväisyystutkimuksessa käsittämättömän hyviä arvosanoja. Kouluarvosanoilla mitattuna jopa siivouksen arvosana on pyörinyt yhdeksän pinnassa.

– Etu tulee siitä, että kun vaaditaan jotain, voidaan itse myös valvoa, että homma tulee hoidetuksi. Asiakaspalautteista nostamme vuosittain kolme korjattavaa kohtaa esiin ja asiat pistetään kuntoon, Veikko kertoo.

Tänä vuonna esillä on ollut muun muassa jätekatoksien siisteys ja käsilumityöt. Tulevaksi vuodeksi Veikko arvelee nousevan ainakin viestintäasiat remonttien tekemisen yhteydessä.

– Asiakaspalautteissa tulee hyvin esiin korjattavat asiat, mutta joskus tulee myös positiivista palautetta kuten taannoin.

Uusi asiakas kirjoitti, että hän ihmettelee positiivisesti, että näinkin näitä asioita voi tehdä, myhäilee Veikko.

Ympäristömyönteisyys tuo asiakkaita Mestariasunnot on valveutunut myös ympäristömyönteisessä ajattelussa.

Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty talo valmistui vuonna 2016 juuri heidän omistukseensa.

– Kahdeksan vuotta ollaan mietitty näitä asioita. Haluamme puhua ympäristömyönteisyydestä, koska asiaa täytyy katsoa laaja-alaisesti eikä vaan esimerkiksi energiatehokkuuden kannalta. Ihmiset ovat ymmärtäneet asian merkityksen ja mieltävät positiiviseksi, että ympäristöstä pidetään huolta.

Se on myös markkinointia eli tuo meille enemmän asuntohakemuksia.

Ja koska Veikko selvästikin johtaa firmaansa oman esimerkin kautta, bensa-auto vaihtui aikoinaan hybridimenopeliin ja oman talon lämmitysjärjestelmä öljystä maalämpöön, kun hiilijalanjälkitesti näytti pahasti punaista.

– Pitää ajatella jälkisukupolvia ja tehdä sen, mitä jokainen voi omassa elämässään tehdä, toteaa Veikko.

Mestariasunnoilla on tiivis allianssitoiminta Järvenpään kaupungin kanssa vuokra-asuntojen omistamisen lisäksi Mestaritoiminnan kautta. Mestaritoiminta Oy on Mestariasunnot Oy:n ja Järvenpään kaupungin omistama yhtiö, jonka hoidossa ovat kaikki kaupungin toimipisteet investoinneista tilajohtamiseen, siivoustoimintaan ja ylläpitoon saakka. Veikko Simunaniemi toimii myös Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtajana.

Hyvä yhteistyö on varmistanut myös sen, että Mestariasunnoilla on lyötynä lukkoon rakennushankkeita jo vuoteen 2023 saakka.

Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ”Big roomissa”, jossa kiteytyy yhtiön toimintatapa: yhdessä hankkeen parhaaksi. Kokoustiloissa käydään säännöllisiä palavereita, joissa ongelmille etsitään ratkaisut, jotka jokainen ymmärtää ja uskaltaa kysyä, jos ei ymmärrä.

Tammikuussa 2016 valmistui Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty talo Järvenpään Auerkulmaan. Veikko Simunaniemi korostaa kaikkien uusien talojen kohdalla, että uusi tai peruskorjattu talo pitää virittää kahden ensimmäisen vuoden aikana kuntoon niin talotekniikan kuin palveluiden osalta, jotta asumisviihtyisyyden hyvä taso saavutetaan. Mestariasunnoissa se tarkoittaa sitä, että taloa seurataan talotekniikan ja huollon sekä asukaspalautteiden kautta ja vikoihin reagoidaan heti.

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 9

9

3 / 2017

30.11.2017 10.23

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

Järjestövaikuttaminen vuokralaisissa

Helsinki Design Week ja Rakennusliike Fira etsivät ideoita muun muassa Helsingin Pohjois-Pasilan kehittämiseen viihtyisäksi asuinalueeksi. Haasteena uusien alueiden suunnittelussa on toteuttaa alueesta muuntautumiskykyinen useamman vuosikymmenen tarpeiden mukaan.

Yhteisöllisyys ja turvallisuus ykkösinä Helsinki Design week ja Rakennusliike Fira järjestivät syyskuussa Helsingissä kaupunkilaisille tilaisuuden suunnitella itselle unelmien naapurustoa. Pyörää ei keksitty uudelleen, mutta tärkeimmäksi asiaksi nousivat yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetilat, joihin päästään käytännön toimin. ärkeimmiksi unelmien naapurustoa rakentaviksi tekijöiksi nousivat muun muassa hyvät yhteistilat korttelin kaikille asukkaille, toimivat palvelut ja liikenneyhteydet sekä viherrakentaminen eli tietynlainen luonnonläheisyys.

Kaartin maneesissa järjestetyssä tilaisuudessa oli noin 50 osallistujaa. Keskusteluissa todettiin, että nuo edellä mainitut asiat ja lisäksi moni muu käytännön toteutus vaikuttaa nimenomaan yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteeseen.

Ja että se on tavallaan pohja, jolle hyvä asuminen rakentuu.

Myös Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita oli paikalla. Viita ehdotti keskustelussa, että vanhan naapuriapu-termin sijaan kannattaisi alkaa käyttää naapuriosaamisen jakamista.

– Naapuriosaaminen on laajempi käsite. Sen myötä saataisiin esiin ja hyödynnettäväksi laajemmin asukkaiden osaamista, pohtii Viita.

Mielenkiintoista kyllä lähes kokonaan listauksissa jäi huomiotta digitalisaation erityinen korostaminen, vaikka osallistujissa oli paljon nuoria kaupunkilaisia. Perusteluina tuotiin esiin, että työelämä on nykyään jatkuvaa internetsovelluksien käyttöä, jolloin vapaa-ajalla kaipaa mieluummin ihmisten kohtaamisia.

Tarvittaisiin vain luontevia kohtaamispaikkoja eri-ikäisille kaupunkilaisille jotta tutustumisen kynnys vieraaseen ihmiseen madaltuisi mahdollisimman pieneksi.

T

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 10

Yhdistyksen kokous Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain helmihuhtikuussa. Yhdistyksen varsinaista kokousta kutsutaan vuosikokoukseksi.

Vuosikokouksessa päätettäviä asioita ovat mm. tilinpäätös, vuosikertomus, toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, yhdistyksen jäsenmaksun suuruus sekä yhdistyksen henkilövalinnat.

Osalla vuokralaisyhdistyksistä on niin sanotut kahden kokouksen säännöt, joiden mukaan näissä yhdistyksissä edellä mainitusta poiketen pidetään erilliset kevätkokous ja syyskokous.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen päätettäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Liittokokous Ensi vuosi 2018 on jälleen liittokokousvuosi. Vuokralaiset VKL ry:n XXVI liittokokous pidetään Helsingissä 14.4.2018. Liittokokous käsittelee paikallisten vuokralaisyhdistysten aloitteet, valitsee liiton hallituksen sekä hyväksyy toimintaohjelman ja tulo- ja menoarvion tulevalle liittokokouskaudelle. Liittokokous on tavoitekeskustelun ja vaikuttamisen paikka.

Liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat Vuokralaiset ry:n jäsenjärjestöjen valitsemat edustajat. Yhdistysten edustusoikeus liittokokouksessa määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella.

Miten suora jäsen osallistuu Vuokralaiset ry:ssä on myös suoria vuokralaisjäseniä, jotka eivät ole minkään paikallisen vuokralaisyhdistyksen jäseniä. Suorien vuokralaisjäsenten jäsenoikeuksiin kuuluvat neuvontapalvelut, Asuntomme-lehti ja jäsenalennukset koulutuksiin.

Vaikuttamismahdollisuudet suorilla vuokralaisjäsenillä ovat suppeammat, kuin paikallisten yhdistysten jäsenillä.

Suorat jäsenet kuitenkin voivat osallistua Vuokralaiset ry:n liittokokoukseen seuraajina. Seuraajiksi voi ilmoittautua kevään aikana ennakkoilmoittautumisella.

Seuraajilla on liittokokouksessa läsnäoloja puheoikeus.

Vuoden 2018 aikana on tarkoitus tehdä suorille vuokralaisjäsenille jäsenkysely, jossa selvitetään, millaiseksi suorat jäsenet itse haluaisivat jäsenyyttään kehittää.

Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

10 4 / 2017

30.11.2017 10.23

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Ongelmia naapurin kanssa

?

Asumme vuokralla, ja olemme ajautuneet riitoihin naapurimme kanssa, joka itse omistaa asuntonsa ja toimii hallituksen jäsenenä. Hän mustamaalaa meitä muille osakkaille ja tehtailee valituksia milloin mistäkin, täysin perusteetta.

Kerran valitus tuli siitä, kun kuulemma teimme ”laitonta” remonttia asunnossa ja hän pyysi huoltomiehet katsomaan.

Toisella kerralla valitusta tuli lasten äänekkäästä kävelystä portaissa päiväsaikaan. Yhtäkään valitusta emme kuitenkaan ole saaneet kirjallisena. Mikä avuksi tähän tilanteeseen?

Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon valvoakseen vuokrahuoneiston kuntoa ja hoitoa, mikäli se on tarpeen. Tästä tulee kuitenkin sopia etukäteen vuokralaisen kanssa. Lain mukaan asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenellä on vastaava oikeus päästä osakehuoneistoon, mikäli se on tarpeen asunnon kunnon ja hoidon valvomista varten. Käynti osakehuoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja osakehuoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä.

Hyvän vuokratavan mukaisesti huoneistossa täytyy voida elää normaalia elämää, johon kuuluu elämiseen kuuluvien äänten sietäminen tietyissä rajoissa. Lasten kävely portaissa hieman äänekkäästi huoneistossa päiväsaikaan on normaalin elämisen aiheuttamaa eikä kyse ole vuokralaisen häiritsevästä elämästä.

Mikäli vuokranantaja haluaa purkaa vuokrasopimuksen vedoten häiritsevään elämään tai huoneiston huonoon hoitamiseen, on vuokralaiselle tullut antaa siitä ensin kirjallinen varoitus.

Tällaisessa tilanteessa voisi olla vaihtoehtona kokeilla naapuruussovittelua. Naapuruussovittelulla pyritään ratkaisemaan syntynyt konfliktitilanne ulkopuolisen sovittelijan avulla. Myös asiasta ilmoittaminen vuokranantajalle, muille taloyhtiön hallituksen jäsenille tai isännöitsijälle voisi tulle kyseeseen. Lain mukaan osakkeenomistajan häiritsevästä elämästä voi hallitus antaa varoituksen.

§

Lemmikkieläimen aiheuttamat vahingot

?

Meillä on ollut kotonamme lemmikkieläimiä, joista vuokranantaja on tiennyt. Lemmikit ovat repineet muutamaa seinää niin, että tapetti on päässyt repsottamaan. Nyt vuokranantaja vaatii, että kaikki seinät pitäisi tapetoida uudelleen eikä vain vahingoittuneet seinät. Lisäksi en saa itse tehdä tapetointia, vaan vuokranantaja haluaa teettää työn kalliilla rakennusfirmalla. Onko vuokralaisella eli minulla velvollisuus maksaa tämä koko uudistus enkä saa itse tehdä tapetointia?

Lain mukaan vuokralaisen tulee hoitaa huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa asunnon tavanomaisesta kulumisesta, ellei toisin ole sovittu vuokrasopimuksessa. Tavanomaista kulumista on useimmiten pitkän ajan kuluessa syntyneet asumisen jäljet. Vuokralainen on

§

Vuokralaiset

Asuntomme 4/17b.indd 11

velvollinen korvaamaan vahingon, joka ei ole syntynyt tavanomaisen kulumisen seurauksena.

Asuinhuoneiston tavanomaisen kulumisen ja asunnon siivouksesta annetun ohjeen mukaisesti lemmikkien pitäminen on pääsääntöisesti sallittua, mikäli sitä ei ole erikseen kielletty. Jos vuokranantaja on hyväksynyt lemmikkieläinten pitämisen, voi tavanomaiseen kulumiseen kuulua myös mm. tietynasteinen lattian kuluminen. Lemmikkien asunnolle aiheuttamat vahingot, kuten tapettien repeytymiset sekä puruja kynnenjäljet asunnon pinnoilla on vuokralainen kuitenkin velvollinen korvaamaan vuokranantajalle.

Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa muutos- ja korjaustöitä ilman vuokranantajan lupaa. Tapetointi on yksi tällaisista luvanvaraisista töistä. Vuokranantajalla on siis oikeus päättää kuka tapetoinnin suorittaa.

Vuokralaisen korvattavaksi tuleva määrä määräytyy sen mukaisesti, mikä katsotaan kohtuulliseksi. Lähtökohtaisesti vain yhden seinän tapetointi ei ole mahdollista niin, että lopputulos olisi kokonaisuutena yhdenmukainen ja vuokranantaja hyväksyisi tämän. Toisinaan esimerkiksi tehosteseinän tekeminen voi sopia asunnon ilmeeseen, ja sitä kautta muodostua soveltuvaksi ratkaisuksi – usein ei näin kuitenkaan ole. Mikäli vuokranantaja saa vahingon korjaamisesta perusparannukseksi katsottavaa hyötyä, ei vuokralainen ole sitä velvollinen korvaamaan. Tällöin tapetointikustannuksista täytyy laskea vuokralaisen korvattavaksi kuuluva osuus eli kohtuulliseksi katsottava korvaus.

Vuokralaisen osallistumisoikeus

? §

Onko vuokralaisella mitään oikeuksia, mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiökokoukseen esitettyihin talon järjestyssääntöihin?

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat voivat äänten enemmistöllä muuttaa ja vahvistaa talon järjestyssääntöjä.

Järjestyssäännöt eivät kuitenkaan saa olla lainvastaisia, eikä niillä voida liikaa rajoittaa normaalia elämää. Järjestyssäännöillä pyritään lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Lain mukaan vuokralaisella on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jossa käsitellään yhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä. Edellytyksenä osallistumisoikeudelle on, että yhtiössä on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat. Mikäli huoneistossa asuu useampia henkilöitä, saavat he osallistua kokoukseen yhden valitsemansa henkilön edustamina.

Lain mukaan vuokralaisella on oikeus käyttää kokouksessa puhevaltaa. Vuokralaiset eivät voi osallistua varsinaiseen päätöksentekoon, mutta he voivat tehdä päätösehdotuksia puhevallan nojalla. Vuokralaisella on lisäksi oikeus saada yhtiökokouksessa käsiteltäväksi asia, joka koskee järjestyssääntöjä.

Jos yhtiökokouksessa käsitellään järjestyssääntöjä, on siitä ilmoitettava viimeistään 14 päivää ennen kokousta.

Ilmoitus tulee laittaa nähtäville joko ilmoitustauluille tai vaihtoehtoisesti toimittaa erikseen jokaiseen huoneistoon.

Vuokralaisella on oikeus saada ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta, joka sisältää asioita järjestyssäännöistä, nähtäväkseen sekä saada siitä pyydettäessä jäljennös. Vuokralaisella on oikeus saada jäljennös, vaikkei olisi osallistunut kokoukseen. Jäljennöksen antamisesta voidaan periä kohtuullinen maksu.

11 4 / 2017

30.11.2017 10.23

Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen

Taitto: Creamedia

Kannen ja Vuokralaispäivät-jutun kuvat: Jari Härkönen

Kannen kuvassa: Mauri Ahonen, Joni Mäenpää ja Kirsi Lautiala

Muut kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Numero 1/2018: Materiaalin toimitus viimeistään vko 5, julkaisuvko 9

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja Vantaa

REETTA KUOSMANEN Sopimusneuvottelija JHL Helsinki

KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Espoo

TIMO LEHTINEN Yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOSTE ry Helsinki

HANNU AHONEN Lasten ja nuorten liikunnan aluevastaava, TUL Vantaa

ELSA KOSKINEN Tampereen seudun Vuokralaisyhdistyksen pj Tampere

SAMI AUERSALMI HKVY:n sihteeri Helsinki

ANU SUORANTA Tutkija Helsinki

HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Suomen Apteekkariliitto Sipoo

ULLA-MARI KARHU Suunnittelupäällikkö Järvenpää

Asuntomme 4/17b.indd 12

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU

05.02. 26.02.

05.03. 26.03.

09.04. 30.04.

07.05. 28.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

30.11.2017 10.23