Asuntomme 4/2016

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 4 / 2016

Vuokralaiset ry vaikuttaa!

• 70 vuotta vuokralaisten asialla • Supersuositut vuokralaispäivät • Neuvontapalsta palvelee

Elämä on muutakin kuin asuntoasioita.

Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin?

Se selviää vain kuuntelemalla.

Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com

Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin.

Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ”Lapsuuden joulu”.

Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ”Mut elämä jatkuu”.

Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ”Vanhat valokuvat” ja ”Pakoon itseltään”.

in tu n ne na Oy un vosa t us r kä a kim se ulu ut t n o s o k u jä. Talo va n ur ma ttä rat im äli ok arha krav u V p uo ä ett ut v an sa

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.

Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI

Sisältö 4/2016

03 04 07 11

Asukkaiden äänen esittäjää tarvitaan yhä edelleen Vuokralaiset ry vaikuttanut asumiseen jo 70 vuotta Vuokralaispäivillä tuhtia asumisen asiaa Lakineuvojamme vastaa

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti

Taitto: Oy Creamedia Ab Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2017: Materiaalin toimitus viimeistään vko 1, julkaisuvko 5

Pääkirjoitus

Asukkaiden äänen esittäjää tarvitaan yhä edelleen

V

uokralaiset VKL ry täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Olisimme mielihyvin lakkauttamassa toimintaamme, jos vuokra-asumisen asiat olisivat siinä kunnossa, ettei neuvonta- ja edunvalvontatyöllemme olisi enää tarvetta.

Näin ei kuitenkaan ole. Meitä tarvitaan yhä edelleen.

Haluan kiittää kaikkia Vuokralaiset ry:n toiminnassa mukana olleita ja yhä olevia henkilöitä arvokkaasta työstä vuokra- ja asumisoikeusasumisen edistämiseksi.

Tehdään jatkossakin yhdessä töitä paremman asumisen puolesta!

Hyvää asumista on viime vuosina uhannut esimerkiksi asumisen kustannusten voimakas nousu suhteessa elinkustannuksiin tai palkkakehitykseen. Ratkaisuksi on esitetty vuokrasääntelyä ja pidättäytymistä vuokrankorotuksista.

Vuokrasääntelyn kokemukset Ruotsista eivät ole rohkaisevia, vaan se on aiheuttanut ns. pimeät markkinat ja hidastanut virallisten vuokra-asuntojonojen liikkuvuutta sekä luonut raskaampaa hallintoa vuokra-asuntomarkkinoille.

Entäpä sitten vuokrankorotusten jäädyttäminen. Ensi alkuun ajatus kuulostaa kivalta, kyllähän voittoa tuottaneet rakennuttajat voisivat vuodeksi tai pariksikin jäädyttää vuokrankorotukset.

Totuus on kuitenkin toisenlainen. Kannattaa nimittäin muistaa, että myös valtio toimii vuokramarkkinoilla ja että valtio on aivan keskeisessä roolissa asumiskustannuksia tarkasteltaessa.

Vuokralaiset ja asumisoikeusasukkaat ovat jo vuosia maksaneet markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna korkeampaa valtion lainojen korkoa eli ovat jo vuosia tukeneet valtiota.

Valtio pystyisi nopeastikin vaikuttamaan tavallisten palkansaajien asumiskustannuksiin muuttamalla 1990-luvulla korkeiden markkinakorkojen aikana laadittuja lainaehtoja. Muutos ei toisi valtiolle tulomenetyksiä, sillä samalla valtion asumistukimenot pienenisivät.

Vuokralaiset ry esittää, että nk. pitkää 40-vuoden korkotukimallia kehitetään nopeasti niin, että yleishyödylliset toimijat kiinnostuvat tekemään asuntoja. Pitkän korkotuen asuntoihin asukkaat voivat turvallisin mielin rakentaa kotinsa, eikä asunnon myyntiä asukkaan alta tarvitse pelätä.

Samasta syystä Vuokralaiset ry suhtautuu kriittisesti nk. 10-vuoden korkotukeen, joka mahdollistaa valtion tuen tulouttamisen sijoittajille jo hyvin lyhyen vuokrausajan jälkeen. Uudessa mallissa korjausvarojen käyttö menee vanhan kaavan mukaan. Kerätyt varat voivat edelleen mennä myyntitilanteessa myyjän taskuun.

Valtion tuet olisi suunnattava niin, että asumisen hinnoittelu saataisiin mahdollisimman alas eikä se mahdollistaisi keinottelua asumisen hinnoilla.

Valitettavasti jo vuosia, sen sijaan että yritettäisiin tehdä asuntopolitiikkaan liittyviä ratkaisuja monella sektorilla monin toimenpitein, on näperrelty pieniä toimenpiteitä erilaisin rajoituksin, prosenttikikkailuin ja toteutumattomilla tavoiteohjelmilla.

Ne kuulostavat kauniilta, mutta vuokra-asuntopulaa ja asumisen kustannusten kohtuutonta nousua toimenpiteillä ei ole pystytty estämään. Niiden avulla ei myöskään ole saatu lisättyä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Nyt tarvittaisiin valtion taholta rohkeutta tehdä oikeudenmukaisia muutoksia niin, että kaikkein pienituloisimmilla ei jatkossa enää maksatettaisi valtion yleiskuluja.

ksellistä y t s e n e ua ja m 2017! l u o j ä ä otta Hyv uutta vuokralaiset ry u Vuokralaiset Toivoo V

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry

3 4 / 2016

1

Vuokralaiset ry vaikuttanu Kun Vuokralaisten Keskusliitto perustettiin vuonna 1946, ajankohtaisina asioina olivat kalliit vuokrat, korkeat lämmityskustannukset ja pula asunnoista. Edunvalvojaa tarvitaan melkein samoista syistä yhä edelleen.

–P

aljon hyviä muutoksia on tapahtunut vuokra-asumisessa 70 vuodessa, mutta ikävä kyllä asumisen hinta ja asuntojen määrä ovat edelleen ajankohtaisia asioita ja yhdistystä tarvitaan yhä ajamaan asukkaiden asiaa, korostaa Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka Kähärä.

Viime vuosina on Kähärän mukaan jopa nähty viitteitä vuokralaisten asemaa heikentävistä toimintatavoista esimerkiksi vuokrasopimuskäytännöissä.

Toimintatavat vaativat jatkuvaa valvontaa ja neuvontaa.

Vuokrien kohtuuttomuus käynnisti toiminnan

40-luvulla perustamisvuoden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa vuokrasääntelyn jatkaminen, vuokrien kohtuullistaminen, yliväljän asumisen verotus ja vakiintuneen aravajärjestelmän luominen.

LUE HISTORIASTA LISÄÄ JUHLAESITTEESTÄ Jäsenet ja yhdistykset voivat tilata 70 v-juhlaesitettä Vuokralaiset ry:n toimistolta.

Vuokrasääntelyn purkautuminen vuonna 1948 aiheutti vuokratason nopean nousun, käynnisti häikäilemättömän asunnonvälityksen, ja vähensi vuokra-asuntotuotantoa. Tilanne ajautui niin kestämättömäksi, että vuokrasääntely otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1968.

Taisteltiin ihmisten etujen puolesta

Vuonna 1970 tehdyt muutokset huoneenvuokralakiin olivat voitto pitkällisessä ponnistelussa irtisanomissuojan parantamiseksi.

70-luvulla vuokra-asiat nähtiin Vuokralaiset

4 4 / 2016

osana kansantalouden sääntelyä sekä työmarkkinakysymyksenä.

– Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotanto pitäisi Vuokralaiset ry:n mielestä nähdä yhä kansantaloudellisena kysymyksenä. Nyt asuntopolitiikka on liian lyhytnäköistä tilkkutäkkipolitiikkaa. Esimerkiksi tulorajojen ottaminen käyttöön uudelleen valtion tukemissa vuokra-asunnoissa oli hyvä esimerkki kokonaisnäkemyksen puutteesta, toteaa Sirkka-Liisa Kähärä.

1960–80-luvuilla irtisanomissuoja parani, aravatuotanto kasvoi voimakkaasti, asumistukijärjestelmää laajennettiin ja perustettiin asunto-oikeudet.

Asuntopolitiikan murros

80-luvun nousukausi ja sitä seurannut suuri lama vei suomalaisen asuntopolitiikan murrokseen. Omat haasteensa toi myös EU:n liittyminen vuonna 1995 ja valtion tukisäännösten muuttuminen. Samoihin aikoihin purettiin myös vuokrasääntely jälleen kerran.

Erityisesti 90-luvun loppupuoli vaati vahvaa edunvalvontaa. Vuokralaisten Keskusliitossa saatiin usein neuvoa asukkaita muun muassa kohtuuttomien vuokrakorotusten ja niiden aiheuttamien irtisanomisien selvittelyssä.

2

3

ut asumiseen jo 70 vuotta – Puhelinneuvonta oli välillä kovilla ja jouduimme neuvomaan ihmisiä myös asunnon löytämiseen liittyvissä asioissa, muistelee toiminnanjohtaja Anne Viita, jolla on jo 26 vuoden kokemus vuokralaisten etujen ajamisesta.

90-luvun asuntopoliittisia uudistuksia olivat yhteishallintolain voimaan astuminen, uusien asumismuotojen kuten asumisoikeusasumisen syntyminen sekä todella mittava kohtuuhintainen ARA-asuntojen tuotanto.

Hyvä vuokratapa linjaamaan toimintaa

90-luvun hyvä kehitys ”samassa veneessä, samaan suuntaan soutamisesta” synnytti muun muassa Hyvä vuokratapa –ohjeistuksen täydentämään lainsäädäntöä.

2000-luvulle tultaessa yleishyödyl-

MITEN JÄSENEKSI? Voit liittyä toimintaamme: • nettisivujemme kautta

www.vuokralaiset.fi/liity-jaseneksi • soittamalla numeroon (09) 4770 360 • sähköpostitse toimisto@vuokralaiset.fi

lisyyslainsäädännön kiristyminen mutkisti ARA-asuntokannan myymistä.

Yleishyödylliset toimijat jopa luopuivat valtion tukeman asuntotuotannon rakennuttamisesta ja yleishyödyllisyys vaihdettiin asuntojen sijoittamiseen ja taloudelliseen tuloksen tekemiseen.

– 2010-luvulle tultaessa asuntomarkkinat ovat muuttuneet, kun esimerkiksi rahastosijoittamisen kautta alalle on tullut uudenlaisia, jopa ulkomaisia vuokranantajia. Haasteenamme on saada myös kaikki uudet toimijat omaksumaan ja sitoutumaan hyväksi todettuihin pelisääntöihin, toteaa Anne Viita.

Vuokralaisten Keskusliitto muutti nimensä vuonna 2010 Vuokralaiset VKL ry:ksi.

– Vaikka tavoitteemme ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet, on toiminnan perusidea säilynyt samana.

Vuokralaiset on etujärjestö ja neuvontajärjestö. Tänä päivänä on aiempaa tärkeämpää seurata myös mitä kansainvälisesti vuokra-asumisessa tapahtuu, toteaa Sirkka-Liisa Kähärä.

Vuokralaiset VKL ry liittyi jo 1960-luvulla kansainvälisen vuokralaisliiton IUT:n jäseneksi. Asuntommelehteä on julkaistu jo vuodesta 1952.

Vuokralaiset

5 4 / 2016

1. 50-luvun asumisen arkea. Sodan jälkeen kaikki asuttavaksi kelpaava tila asutettiin, vintit, pommisuojat, siirtolapuutarhamökit, piharakennukset ja jopa vanhat kanalat.

(Kuva Yrjö Lintunen.)

2. 80-luvun asumisen asian puolesta myös marssittiin. Muutoksia saatiin muun muassa irtisanomisaikojen pidentymiseen, mikä kirjattiin uuteen huoneenvuokralakiin vuonna 1987. (kuva Pekka Pajuvirta)

3. Vuokralaiset ry:llä on ollut kautta aikojen tiivis yhteys lainsäädännöstä vastaaviin poliittisiin tahoihin. Perinteisille Vuokralaispäiville on yleensä saatu korkean tason poliittinen toimija avaamaan päivät. Tämän vuoden tilaisuuden avasi ministeri Kimmo Tiilikainen. Vieressä yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kähärä. (kuva Päivi Karvinen)

Me rakennamme asuntoja.

Te teette niistä koteja.

Etualalla istuva ministeri Kimmo Tiilikainen avasi Vuokralaispäivät.

Vuokralaispäivillä tuhtia asumisen asiaa Vuokralaispäiväristeily Tukholmaan on noussut tärkeäksi viestintätapaamiseksi. Tänäkin vuonna mukaan lähti lähes 200 asukkaita, järjestöjä ja kiinteistöjen omistajatahoja edustavaa henkilöä. Ministeri Kimmo Tiilikainen avasi syyskuussa pidetyt päivät.

M

inisteri Tiilikainen kertoi avajaispuheessaan seminaariväelle valtion tulevista toimen-

piteistä.

Yhteishallintolakia ollaan uudistamassa jotta asukkaille tulisi enemmän vaikutusmahdollisuuksia omissa taloissa. Sen avulla tavoitellaan muun muassa parempaa kunnossapitoa.

Asian kartoitus valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä.

– Toimivalle yhtiölle on hyötyä toimivasta asukasdemokratiasta, totesi Tiilikainen.

Myös vuokrien nousua eli valtion kannalta asumistukimenojen kasvua pyritään valtion toimesta hillitsemään, mutta Tiilikainen korosti, että tehtävä on pitkä ja vaikea tie kulkea.

Esimerkkinä vaikeudesta todettakoon, että valtion toimi laskea omistajan omarahoitusosuuden korko kahdeksasta neljään prosenttiin voi vähentää omistajan kiinnostusta tehdä lisää vuokra-asuntoja. Vähäinen tarjonta kysyntään nähden nostaa vuokria.

Ministeri joutui avauspuheenvuoronsa jälkeen perustelemaan yhtä valtion toimenpidettä, jota eivät ymmärrä sen paremmin asukkaat kuin asuntojen rakennuttajat. Miksi tulorajat otettiin käyttöön?

– Jotta pienituloisilla olisi ensisijainen oikeus tuettuun vuokra-asuntoon.

Se tulee koskemaan kuitenkin vain uusia sopimuksia, kenenkään vanhoihin sopimuksiin ei kosketa. Asuntojen vaihtotilanteessa tulot toki tarkasVuokralaiset

7 4 / 2016

tetaan. Sen sijaan määräaikaistarkistusta ei ole tulossa ensi vuoden alussa, selvitti Tiilikainen.

Ministeriltä kysyttiin myös VVO:n asuntokaupoista. Lisäksi asumisen verotus kiinnosti yleisöä.

– VVO:n kauppa meni lain kirjaimen mukaan. Lain tarkoitusta ei kuitenkaan vastannut se, että korjauksiin varautumisvaroja luiskahti vääriin taskuihin. Tältä osin on perusteltua, että omakustannusten määräytymisperiaatteita pitää muuttaa, totesi Tiilikainen.

Verojen osalta Tiilikainen käänsi katsetta valtiosta kaupunkien talouden kokonaisajatteluun, eikä luvannut helpotuksia.

– Kaupungit nostavat kiinteistöveroa, jotta voidaan maksaa vaikka toimeentulotukea. Niihin ei varmasti ole laskuja tulossa.

Valtio verottaa asumista Tilastokeskuksen tietojen mukaan tänä vuonna yhteensä noin 6 550 miljoonan euron verran. Siihen summaan sisältyvät muun muassa rakentamisen-, korjaus-

Toiminnanjohtaja Anne Viita haastoi seminaarin panelisteja asumisen kysymyksistä ja asetti heidät muun muassa pääministerin asemaan päättämään asioista. Panelisteina SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen, Rakli ry:n johtaja Aija Tasa sekä KOVA ry:n toiminnanjohtajan Jouni Parkkonen.

rakentamisen ja ylläpidon alv- ja hyödykeverot, kiinteistöverot ja vuokratulon pääomaverot. Valtio jää plussan puolelle noin 2,3 miljoonan euron verran sen jälkeen kun asumisen tuet ovat tuosta summasta vähennetty.

Kun asuminen mukavaa, viestintä on onnistunut Isännöintiliiton viestintäjohtaja Marjut Joensuu puhui seminaarissa viestinnästä vuokratalossa. Joensuun mukaan viestinnän voidaan nähdä onnistuneen, jos asuminen sujuu hyvin.

– Viestintä on kiinteä osa asumista.

Parhaimmillaan sen avulla ehkäistään riitoja ja madalletaan kustannuksia.

Negatiivista julkisuuttakaan ei kannattaisi kauheasti pelätä, sillä kun jokin asia nousee esiin, silloin siitä voidaan puhua.

Joensuu toteaa, että taloissa tarvittaisiin paljon enemmän keskustelua kuin mitä tällä hetkellä on. Myös internetin kautta käyty keskustelu on tärkeä ottaa huomioon.

– Digitaalisuus tulee kaikkiin taloihin tulevaisuudessa ja koska asukas tulee olemaan siinä asiassa merkittävässä roolissa, on isännöinnin panostettava viestintään entistä enemmän, korostaa Joensuu.

Joensuu antoi vuokranantajille hyvän vinkin maineenhallintaan.

– Jos asukkaan ainoa kontakti yhtiöön on se, kun asukas maksaa vuokransa, voi syntyä kaikenlaisia epäilyksiä. Maine on tekoja, korosti Joensuu.

Huoneenvuokralaki toimii kohtuullisen hyvin Lakimies, OTM, Marina Furuhjelm totesi lain asuinhuoneiston vuokrauksesta toimivan kaikista haasteistaan ja iästään huolimatta kohtuullisen hyvin.

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan johdolla tehty ympäristöministeriön tilaama selvitystyö valmistui syksyllä. Mahdollisia lakimuutostarpeita arvioidaan ministeriön toimesta myöhemmin erikseen.

– Suurimpia muutostarpeita ovat muuttopäivää koskeva sääntely, vakuuden palauttaminen ja sen riittävyys, häätöön liittyvät tekijät ja vuokran tarkistamista koskevien ehtojen tulkinta.

Myös digitalisaation vaikutusta tiedoksiantotapoihin ja sopimusmenettelyihin pitäisi tarkastella samoin kuin huoneiston käyttöä ja vuokrasuhteen siirtoa, toteaa Furuhjelm.

Selvitystyössä todetaan, että moniin edellä esitettyihin ongelmiin lain muutosta parempi ratkaisu olisi kehittää esimerkiksi Hyvää vuokratapaa.

– Haasteena kuitenkin ovat toimijat, jotka eivät tunne Hyvää vuokratapaa tai eivät ole sitoutuneet noudattamaan sitä, totesi Furuhjelm.

Vakuutukset nostattivat tuntoja Vakuutusedustaja Inari Järvinen Vakuutusyhtiö Turvasta korosti puheenvuorossaan kodin irtaimiston vakuuttamista vahingon varalle.

– Vakuutuksen ottaminen on tarpeellista, sillä taloyhtiön vakuutus ei Vuokralaiset

8 4 / 2016

kata irtaimistoa, vaan ainoastaan rakennukselle aiheutuneet vahingot.

Järvinen totesi hyvään kotivakuutukseen kuuluvan myös vastuuvakuutus, joka turvaa omalla töppäyksellä aiheutuneet vahingot.

Vakuutusasia kiihdytti seminaariväen keskustelemaan kiivaasti siitä, että luottomerkinnällinen asukas ei saa kotivakuutusta ja kuitenkin monet vuokranantajat vaativat kotivakuutuksen ottamista vuokrasopimuksen ehtona.

Ympäristöministeriössä on käynnistetty pilottihanke, jonka myötä kokeillaan vuokranantajan mahdollisuutta ottaa kotivakuutus asukkaalle, joka ei sitä itse saa.

Kohtuuhintaisuutta vaikea määritellä Seminaarin paneelissa pohdittiin asuntopolitiikkaa monelta näkökulmalta.

Toiminnanjohtaja Anne Viita haastoi panelistit kertomaan muun muassa, mitä on kohtuuhintainen asuminen.

– Kohtuuhintainen asuminen on sitä, ettei kaikki raha mene asumiseen.

Siksi se on subjektiivinen asia, totesi Raklin johtaja Aija Tasa.

Kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa edistävän KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen korosti myös asian monia puolia.

– Ei ole yhtä ainoaa vastausta. Olennaista on se, että edullisimmat asunnot olisivat sen hintaisia, että ihmisillä olisi varaa asua omilla tuloilla il-

man yhteiskunnan suoraa tukea asukkaille. Siksi pitää tukea tuotantoa, korosti Parkkonen.

Anne Viita antoi keskustelun lopuksi panelisteille pääministerin valtuudet ja pyysi kertomaan, mitä he tekisivät, jotta asuntoasiat olisivat paremmalla tolalla.

– Laittaisin 40-vuotisen korkotukijärjestelmän uuteen uskoon, jotta tuotannolla olisi aidosti korkotukea. Vanhan aravalainoitusjärjestelmän uusimisen pistäisin myös liikkeelle. Ja perusparannusten aiheuttamien kustannusten hillitsemiseen laittaisin lisää rahaa, linjasi Parkkonen.

Aija Tasa oli samoilla linjoilla Parkkosen kanssa ja korosti, että talojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, jolle pitäisi luoda vakaa toimintaympäristö.

– Meillä tehdään liian lyhytjänteistä asuntopolitiikka. Haluaisin toimia pitkäjänteisen asuntopolitiikan avaajana, kertoi Tasa.

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen arveli käynnistävänsä herhiläisen painin valtiovarainministeriön kanssa, jotta asukkaat eivät joutuisi maksamaan asumisestaan liikaa korkoja.

– Lisäksi tarvittaisiin kunnilta enem-

män kaavoitusta asuntotuotannolle. Jokaisella pääkaupunkiseudun kunnalla pitäisi olla viiden vuoden tonttivaranto, jotta oikeasti syntyisi asuntoja, totesi Hievanen.

Seminaarissa kuultiin Tukholmassa myös Saksan vuokralaisjärjestön lakiasiantuntijan esitys Saksan vuokraasuntomarkkinatilanteesta. Aiheesta julkaistaan artikkeli kevään Asuntomme-lehdessä.

Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen

Palvelua juuri kuten itse haluat

Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen

Me kaikki olemme yksilöllisiä ihmisiä, ja haluamme palvelua juuri niin kuin meille parhaiten sopii.

Yhteistä meille on kuitenkin se, että tahdomme palvelun olevan hyvää.

Turvassa palvelemme sinua haluamallasi tavalla: puhelimitse, verkossa, paikan päällä toimistossamme – tai jopa kotonasi.

Ota yhteyttä ja olet Turvassa.

www.rakennusteollisuus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110

85x126_Asuntomme_Palvelu_Ilmoitus_Turva_12122016.indd 1

11/23/2016 4:41:47 PM 0,5 X

X

0,25 X 0,5 X

0,5 X

2,75 X

0,5 X

www.metalliliitto.fi

Vastuunkantoa ja vaikuttamista!

KOTI ON KOVA JUTTU Rakennusliiton osasto 003 ry onnittelee 70-vuotiasta Vuokralaiset ry:tä.

Liitto lähellä tekijää!

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Voiko pesutuvan koneen korjaamattomuudesta saada vuokran alennusta?

?

Asun vuokralla ja kohteessa on pesutupa, jossa on kaksi pesukonetta. Pesukone on ollut rikki kolme kuukautta ja siitä on tehty useita vikailmoituksia. Itse olen ilmoittanut myös, että toinenkin pesukone kaipaa huoltoa.

Kolmen kuukauden aikana mitään ei ole tehty. Huoltomies vastaa vain asian oleva ”työn alla”. Olen ollut yhteydessä huoltoyhtiön lisäksi myös isännöitsijään, mutta mitään ei tapahtunut sitäkään kautta.

Nyt sitten molemmat pesukoneet ovat olleet rikki jo viikon, eikä mitään edelleenkään ole tapahtunut. Olen lähettänyt sähköpostia isännöitsijälle, mutta eihän siellä kukaan "ehdi" asioita hoitamaan.

Nyt haluaisin tietää minkä ajan kuluessa taloyhtiön kuuluu hoitaa tämänkaltaiset asiat ja voiko tällaisesta laiminlyönnistä johtuvaa haittaa kompensoida vuokran alennuksena? Vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa viat ja vuokranantajan kaiketi vastata siitä, että kaikki toimii.

§

Vuokralaisen vuokranalennusoikeus koskee ensisijaisesti asuinhuoneistossa olevaa asumishaittaa. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu pesutuvan käytöstä, voidaan katsoa vuokranalennusoikeuden laajentuneen koskemaan myös pesutupaa ja epäkunnossa olevia pesukoneita. Tässä tilanteessa taloyhtiön tulee myös viipymättä korjata rikkoutuneet pesukoneet.

Onko vuokranantaja vaitiolovelvollinen?

?

Minkälainen vaitiolovelvollisuus vuokranantajalla on? Saako hän esimerkiksi kertoa muille vuokralaisilleen, jos jotkut vuokralaiset eivät ole maksaneet vuokria ajoissa?

Lähtökohtana on perustuslain turvaama yksityiselämän suoja. Jos kuitenkin kyseessä on yhteisvastuullinen vuokrasopimus ns. kimppakämpässä, voi vuokranantaja kertoa muille vuokralaisille yhden sopimusosapuolen laiminlyönnistä velvollisuuksiensa hoidossa.

§

tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

TAMMIKUU 02.01. 30.01.

HELMIKUU 06.02. 27.02.

MAALISKUU 06.03. 27.03.

HUHTIKUU 03.04. 24.04.

TOUKOKUU 08.05. 29.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360

Joudunko maksamaan kimppakämppäkaverini vuokran?

(jäsenyys tarkistetaan).

?

Kämppikseni muuttaa pois. Meillä on erilliset vuokrasopimukset, jossa lukee vuokralaisen nimi ja vuokramäärä, joka on 450 euroa kuussa. Pintaalan kohdalla lukeekin koko kämpän pinta-ala eikä pelkkä oma huoneeni.

Kämppikselläni on täsmälleen samanlainen vuokrasopimus.

Olen käsittänyt, että minä maksan siis tuon 450 e / kk vaikka kämppikseni muuttaa pois – enkä 900 euroa. Vuokraisäntäni kuitenkin totesi, että mikäli uutta kämppistä en saa, niin kämppä jää kokonaan minun maksettavakseni – voiko tämä olla mahdollista?

§

Vuokralainen vastaa ainoastaan vuokrasopimuksessa sovituista vuokranmaksuvelvoitteista. Koska vuokrasopimuksessa on sovittu vuokran suuruudeksi 450 euroa, ei vuokranantaja voi yksipuolisesti korottaa maksettavan vuokran määrää.

Vuokralaiset

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN

11 4 / 2016

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä.

Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

Vuokralaiset VKL ry

Paremman arjen puolesta HOK-Elanto on oleellinen osa pääkaupunkiseudun elämää. Osuuskauppa on jo yli sadan vuoden ajan muovannut pääkaupunkiseudun arkea, ja vaikuttaa edelleen päivittäin satojen tuhansien ihmisten elämään.

HOK-Elannon omistavat yli 600 000 osuuskaupan asiakasomistajaa, jotka edustavat yli 80 prosenttia alueen talouksista. Osuustoiminnan perusarvo on pyrkimys yhteiseen hyvään, joka syntyy yhteisistä tekemisistä.

HOK-Elanto on vuosikymmenten ajan osoittanut täyttävänsä erilaisten ja eri-ikäisten asiakasomistajien tarpeita. Asiakassuhteet

kestävät usein sukupolvesta toiseen, mikä kertoo vahvasta molemminpuolisesta sitoutumisesta. Osuustoiminta on enemmän kuin pelkkä liikeyritys – se on kansanliike paremman arjen puolesta.

Kohtuuhintaisen asumisen tulisi myös olla kaikkien ulottuvilla samalla tavalla kuin kaupalliset palvelut. Silti sen toteutumista pääkaupunkiseudulla saadaan yhä odottaa. Vuokralaisen edunvalvonnan vaatii omaa osaamistaan.

HOK-Elanto onnittelee Vuokralaistet VKL r.y:tä uutterasta työstä seitsemän vuosikymmenen aikana.

www.hok-elanto.fi