Asuntomme 3/2023

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 3/2023

• Omakustannusvuokran periaatteet esitteillä • Toimivaa asojärjestelmää ei pidä lakkauttaa • Aino Mäkelä työsti asumisen oppaan nuorille • Nurmijärvellä asukastoiminta luo yhteisöllisyyttä

Vuokralaispäivillä aktiivinen ote asumiseen

S I S ÄLTÖ

2 3 4 4 6 6 8 8 10 11 12 12 14 15 15

Ajankohtaista ...................................................

Pääkirjoitus........................................................

Talousasioistaan kannattaa puhua......

Taloissa on yhä vaikeaa tehdä stoppi tupakoinnille ...............................

Uusi yhteishallintolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa.................

Hallitus kohtelee ARA-vuokra- ja asoasukkaita epäoikeudenmukaisesti...

Energiaremontti tuo myös viihtyvyyttä asumiseen...........................

Asukastoiminta luo yhteisöllisyyttä.........................................

ARA-vuokrat määräytyvät lain säädösten mukaisesti....................

Korkojen nousu tekee valtion asuntorahaston roolista taas näkyvän............................

Toimivaa asojärjestelmää ei pidä lakkauttaa.....................................

Asumisoikeusasumista ei pidä romuttaa.................................

Aino työsti omat kokemuksensa asumisesta kaikkien hyödyksi................................

Lakineuvojamme vastaa........................

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa........................................

AJ AN KOH TAIS TA

HALLITUS UNOHTANUT PIENITULOISTEN TARPEET Vuokralaiset ry pitää uuden hallituksen asuntopoliittista linjaa pieni- ja keskituloisia syrjivänä ja hyvätuloisia suosivana. Hallitusohjelman tavoite lisätä omistusasumisen mahdollisuuksia ja supistaa ARA-tuotantoa lähtee Vuokralaiset ry:n mielestä perinteisestä hyvätuloisten ihmisten ajattelutavasta, jossa jokainen on oman onnensa seppä.

– Hallituksella ei selvästikään ole ymmärrystä, että globaali talous, teknologian kehittyminen, maailmanpoliittinen tilanne ja ilmastokriisi ovat vieneet pohjaa tuolta ajattelulta. Yhä useampi ihminen on muun muassa rakenteellisen työttömyyden takia vailla työtä ja monet työssäkäyvätkin kärsivät asuntomarkkinoiden rajusta polarisoitumisesta, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Hallitusohjelmassa esitetään muun muassa pitkän korkotuen ARA-tuotantoa supistettavan ja asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lakkauttamista.

– Hallituksen kaavailemat muutokset ARA-asuntotuotantoon ovat valtiontaloudellisesti kustannusvaikutuksiltaan niin vähäisiä, että esitettyjä muutoksia ei voi pitää muuna kuin ideologisina arvovalintoina. Pieni- ja keskituloisten tarpeet on sivuutettu, mutta hyvätuloisten tarpeet huomioitu tuloverojen keventämisen myötä, toteaa Viita ja ihmettelee esitysten ristiriitaisuutta.

– Nuo hallitusohjelman kirjaukset heikentävät pienija keskituloisten asukkaiden mahdollisuuksia hakeutua töihin kasvukeskuksiin ja ovat siten pahasti ristiriidassa hallituksen työllistämistavoitteiden kanssa, muistuttaa Viita.

HALLITUS AJAA ASUKKAAT VUOKRASHOKKIIN Hallitusohjelmassa esitetään, että ARA-asuntoihin palautetaan tulorajat. Vuokrasopimukset halutaan puolestaan määräaikaisiksi ja tulotason noustessa asukkaille korkeammat vuokrakorotukset.

– Hallitusohjelmassa on pieni- ja keskituloisten asukkaiden kyykyttämisen makua. Toimenpiteillä ei saada aikaan esimerkiksi säästöjä, joilla muutoksia voitaisiin perustella. Sen sijaan muutokset aikaansaavat kannustinloukkuja työelämään ja aiheutetaan ihmisille turvattomuuden tunnetta, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vastikään Helsingin Sanomien Hekalta saamien tietojen mukaan Helsingin kaupungin omistamiin asuntoihin valituista yksinasuvista 95 % tienaa alle 3 000 euroa kuussa. Lapsiperheistäkin alle kolme tuhatta euroa tienaa 42,7 % ja pariskunnista 60,5 %.

– Asunnot on todettu kohdistuvan oikeille kohderyhmille. Siksi nämä toimenpiteet tuntuvat kohtuuttomilta ja myös vuokra-asumista leimaavilta asioilta. Tällainen toiminta ajaa ihmisiä vuokrashokkiin aikana, jolloin ARA-asumisen kustannukset ovat kohonneet merkittävästi taannoisen energiakriisin, jatkuvan korkean inflaation sekä kohonneiden rakennuskustannusten takia, muistuttaa Viita.

PÄÄKIR J OIT US

SELVITYSRYHMÄ TARKASTELEMAAN VALTION TUKEMAN ASUMISEN KEHITTÄMISTARPEITA Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.

Selvitysryhmän tehtävänä on arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista. Ryhmä arvioi valtion asuntorahaston käyttötarkoitusta ja roolia ja selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot, joilla voidaan vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista.

Ryhmän tehtävänä on myös tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja tukien suuruusluokka.

Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muina jäseninä ovat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, Suomen Pankki, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara. Ryhmää tukee ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho.

Työssä kuullaan myös rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä sekä hyödynnetään käytettävissä olevaa tutkimustietoa. Selvitysryhmän ehdotusten on määrä valmistua 1.3.2024 mennessä.

ASUMISTUKI KANNATTELEE YLLÄTTÄVÄN MONIA TEKIJÖITÄ Vuokralaiset ry muistuttaa, että asumistuella on keskeinen merkitys pienituloisen asukkaan selviytymisessä arjessaan.

– Pienituloisen asukkaan taloudessa muutaman kympin menettäminen kuukaudessa tarkoittaa usein tinkimistä jokapäiväisistä välttämättömyystarvikkeista, kuten ruoan, lääkkeiden tai silmälasien hankinnasta, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita ja muistuttaa, että asumistuen merkitys on vahvistunut inflaation kasvun myötä.

– Tässä tilanteessa tuen leikkaaminen olisi todella epäoikeudenmukaista, sillä taloudellinen menetys on pienituloisille suhteellisesti paljon isompi asia kuin hyvätuloisille kohdistetut vastaavat muutokset, muistuttaa Viita.

Vuokralaiset haluaa korostaa erityisesti nuorten tilannetta.

– Kun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat korkealla tasolla, asumistuen leikkaaminen vie mahdollisuuksia selvitä markkinavuokrista. Ja kun kohtuuhintaisia ARA-asuntoja on tarjolla liian vähän, nuorilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin asua vanhempien luona, toteaa Viita ja on huolissaan myös syrjäytymisen lisääntymisestä.

– Jos asumistuen leikkaukset kurjistavat pienituloisten asukkaiden tulevaisuudennäkymiä entisestään, se tietää yhteiskunnalle toista kautta syntyviä kustannuksia.

ARA-asuntoja tarvitaan enemmän kuin koskaan

T

änä vuonna Vuokralaispäivillä puhuttiin paljon asumisen hinnasta, eikä mikään ihme. Kaikissa ARAyhtiöissä on jouduttu tekemään poikkeuksellisen kovia vuokrankorotuksia, eikä ensi vuosikaan näytä helpommalta. Voit lukea risteilyn asia-annista laajemmin sivuilta 4–7.

Kerromme tässä lehdessä myös vuokrien omakustannusperiaatteesta, joka vaikuttaa vuokrankorotusten taustalla. Kun lainojen korot tai ylläpitokulut kasvavat inflaation noustessa, kulut vaikuttavat suoraan vuokriin, sillä asukkaiden maksamilla vuokrilla katetaan kaikki talon kulut.

Siitä huolimatta on muistettava, että ARA-asuntojen vuokrat ovat yhä paljon edullisempia kuin markkinahintaiset vuokrat erityisesti kasvupaikkakunnilla. Esimerkiksi Helsingissä markkinaehtoiset vuokrat ovat ARAn raportin mukaan jopa 50 prosenttia kalliimpaa kuin ARA-vuokrat. Tästä syystä me Vuokralaissa haluamme puhua ARA-asumisen puolesta ja haluamme, että mahdollisimman monella olisi pääsy valtion tuella rakennutettuihin asuntoihin.

Kerromme tässä lehdessä myös asumisoikeusasumiseen liittyvää asiaa sivuilla 12–13. Nykyinen hallitus uhkaa lakkauttaa uusien asoasuntojen tuotannon, mikä kertoo räikeää kieltään siitä, kuinka ARA-asuntojen merkitystä yhteiskunnalle ei ymmärretä hallituksessa.

ARA-asuntoja tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, sillä hallituksen kaavailemat sosiaali- ja asumistuen leikkaukset kiristävät entisestään pieni- ja keskituloisten toimeentuloa todennäköisesti jo ensi vuonna. On väärin, että leikkaustoimin viedään niiltä, joilla on vähiten, kun samaan aikaan suunnitellaan tuloverokevennyksiä niille, joilla on eniten.

Me Vuokralaiset ry:ssä haluamme nostaa selkeästi esiin tuon epäoikeudenmukaisuuden, sekä sen että kohtuuhintaisia ARA-asuntoja ei pidä vähentää vaan päinvastoin lisätä niiden tuotantoa.

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 3/2023

3

Talousasioistaan kannatta Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar korosti Vuokralaispäivillä pitämässään esityksessään moneen kertaan, että paras tapa ennaltaehkäistä pahoja talousvaikeuksia, on puhua asiasta ajoissa niin lähipiirin kuin esimerkiksi vuokranantajan kanssa.

S

en jälkeen, kun elinkustannusten nousu alkoi vuosi sitten, noin 60 000 kotitaloutta on ajautunut köyhyyteen. Yli 350 000 henkilöllä on jo maksuhäiriömerkintä ja tänä vuonna uusia maksuhäiriöitä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Takuusäätiön velkalinjalle tai chattiin

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin käytännönläheinen esitys sai mukana olleilta positiivista palautetta. Pantzar oli mukana Vuokralaispäivillä koko risteilyn ajan.

yhteyttä ottaneista henkilöistä yli 80 prosenttia ilmoittaa yhteydenoton syyksi kulutusluottojen ja pikavippien aiheuttamat ongelmat.

– Erityisen huolissani olen siitä, että nuorilla, alle kolmekymppisillä on niin paljon taloudellisia vaikeuksia. Pitkällä aikavälillä on ongelma, että työelämäpolkunsa alussa tai perhettä perustamassa oleva ihminen ajautuu tällaisiin vaikeuksiin, totesi Pantzar.

Monta syytä taloudellisiin vaikeuksiin Syitä vaikeuksiin on Pantzarin mukaan monia. Takuusäätiön selvitysten mukaan yleisimpiä syitä ovat taloudellinen hallitsemattomuus, selkeä raha-asioiden osaamattomuus sekä erilaiset riippuvuudet niin päihteisiin, ostamiseen tai pelaamiseen.

– Ikävä kyllä ihmiset tarttuvat talousasioihin usein vasta sitten kun on jo myöhäistä. Moni ei halua tai uskalla ottaa talousasioita puheeksi läheisten eikä sen paremmin viranomaisten kanssa tai ihmisellä ei ylipäänsä ole ketään, jolle kehtaisi puhua tai kysyä asiasta, harmitteli Pantzar.

Neuvonnan tarve olisikin iso, koska taloushuolet ovat niin yleisiä. Vuodesta 2007 lähtien suomalaiset ovat ottaneet joka vuosi enemmän lainaa kuin ovat tienanneet. Eniten otetaan asuntolainaa, mutta kulutusluotot ovat kasvaneet rajusti.

– Mitä helpommaksi ostaminen on tehty netissä, sen enemmän ihmisille on tullut talousvaikeuksia. Ja koska velkaantuminen on nykyään niin helppoa, velan määrä voi kasvaa jopa satoihin tuhansiin euroihin tosi nopeasti. Siksi velkaantuminen kannattaisi saada katkeamaan varhaisessa vaiheessa, korostaa Pantzar.

Taloissa on yhä vaikeaa tehdä stoppi tupakoinnille Uudistettu tupakkalaki ei ole tuonut selkeää parannusta asuinyhteisöjen tupakkaongelmiin. Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama kävi Vuokralaispäivillä kertomassa, miksi tupakoinnin aiheuttamat ongelmat ovat yhä yleisiä.

T

upakkalain ylevänä tavoitteena on, ettei kukaan joudu vastoin tahtoaan altistumaan tupakansavulle. Vaikka tahtotila on hyvä, käytännössä lain toteutus on usein vaikeaa.

– Tupakkalaki ei kiellä lähtökohtaisesti tupakointia asunnon sisä- tai ulkotiloissa, vaikka kieltääkin sen yhteisten tilojen osalta. Asunnon osalta kieltäminen on hankalaa, koska vastaan tulee muun muassa perustus-

4 ASUNTOMME 3/2023

lain antama ihmisen itsemääräämisoikeus, totesi Valkama.

Tupakointi voidaan kuitenkin kieltää asunnoissa vuokrasopimuksella tai hakemalla kunnalta tupakointikielto taloon.

– Uudistaloissa on helppoa määrätä tupakointikielto alusta lähtien, mutta vanhemmissa taloissa voimassa oleviin sopimuksiin ei voi tehdä yksipuolista muutosta eli niissä taloissa voi olla asuntoja, joissa tupakointi on kielletty ja niitä, joissa se ei ole kielletty. Asukkaan on kuitenkin muistettava, että jos omassa sopimuksessa on tupakointikielto, sitä on noudatettava, ja sopimuksen rikkominen on irtisanomisperuste, muistutti

V U O K RA L A I S PÄ I VÄT

aa puhua

Häpeä ja yksinpärjäämisen kulttuuri esteenä Jos Pantzarin toive toteutuisi, ihmisiä opastettaisiin hoitamaan talousasioita jo koulunpenkillä ja henkilökohtaisesta taloudesta kyseltäisiin matkan varrella esimerkiksi neuvolakäynneillä tai muissa terveyspalveluissa tai vaikka työpaikoilla sekä opastettaisiin tiedon äärelle. Jopa 15 prosenttia ihmisistä kokee, ettei heillä ole minkäänlaista talousosaamista.

– Rahalla ja mielenterveydellä on todella vahva yhteys. Erityisesti läheisten kannattaisi kysellä raha-asioiden perään ja jutella aiheesta. Suurin osa ihmisistä haluaisi pystyä suunnittelemaan rahankäyttöään, mutta ulkopuolisen avun hakemista taloushuoliin estää häpeä ja halu pärjätä itse, kertoi Pantzar.

Asumisvelka aiheuttaa kohtalokkaimmat ongelmat Ihmisten merkittävin yksittäinen ja toistuva kuluerä on asumismenot.

– Moni ajattelee, että asumiskuluista on helppo ottaa joustoa muuhun taloudenhoitoon, mutta asumismenojen toistuvalla maksamatta jättämisellä on käytännössä kohtalokkaimmat vaikutukset ihmisille, muistutti Pantzar.

Vuokranmaksuun liittyvä maksuhäiriömerkintä estää useimmilla vuokranantajilla uuden asunnon saamisen ja ikävä kyllä vuokranmaksusta aiheutuneet häädöt ovat lisääntyneet kuluneen vuoden aikana. Paras tapa välttää häätö on olla itse yhteydessä vuokranantajaan heti, kun vuokranmaksussa ilmenee ongelmia. Useimmat vuokranantajat antavat mahdollisuuden maksusuunnitelman tekemiseen.

Valkama ja totesi, että asukas joutuu myös korvaamaan taloudellisesti vuokranantajalle tupakoinnista aiheutuneet vahingot.

Valkaman mukaan tupakoinnin aiheuttamien haittojen selvittäminen on hankalaa. Savun määrä ja kulkeutuminen voivat vaihdella nopeastikin, ja asiaan vaikuttavat myös tupakoinnin määrä, sääolosuhteet ja asunnon ilmanvaihto.

Ongelman havaittuaan asukkaan tulisi Valkaman mukaan pyrkiä selvittämään asiaa yhdessä asunnon omistajan kanssa. Vasta jos omistaja ei toimi, kannattaa olla yhteydessä terveysviranomaiseen, joka voi velvoittaa kiinteistön omistajan selvittämään ongelmaa.

Laki antaa taloyhtiölle myös mahdollisuuden hakea viranomaisen määräämä tupakointikielto taloon.

– Tupakointikieltohakemuksen tekeminen kunnalle

Takuusäätiöllä monta palvelukeinoa Takuusäätiö auttaa vuosittain noin 9 000 asiakasta velkaneuvontapuhelimen kautta. Nuorille on perustettu myös chat-palvelu. Vapaaehtoista velkajärjestelyä Takuusäätiön kautta hakee Pantzarin mukaan vuosittain noin 2 500 henkilöä.

– Takuusäätiön nettisivut on rakennettu siten, että sieltä on helppo löytää apua. Nuoremmille sinne on tehty muun muassa peli talousasioiden sisäistämiseen.

Meillä on myös Facebookissa vertaisryhmä, jossa on jo 8 000 liittynyttä. Siellä käydään hyvää keskustelua arjen taloudenhallintaan liittyen, kertoi Pantzar.

Miten asumistuen leikkaukset vaikuttaisivat?

A-Kruunun kohteessa Tuusulassa asuva Juho Järvelin kysyi Pantzarilta, miten pääkaupunkiseudun vuokralaiset selviävät, jos hallituksen esittämät asumistukileikkaukset menevät läpi.

– Jos näin käy se tulee näkymään siten, että suuri osa niistä, jotka ovat tähän saakka pystyneet hoitamaan velkansa, eivät ehkä enää sen jälkeen siihen kykene, vastasi Pantzar, johon tilaisuudessa puheenjohtajana toiminut kansanedustaja ja Vuokralaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen kommentoi: – Jospa vaikutusarvioiden jälkeen kaikki hallitusohjelman leikkaukset eivät kuitenkaan toteutuisi.

TUTUSTU PENNOON JA VERTAISTUKIRYHMÄÄN Tutustu Takuusäätiön Penno-rahanhallintaohjelmaan osoitteessa www.penno.fi. Takuusäätiön Facebook-sivuilla voi käydä vertaistukikeskusteluja talousasioista.

on kuitenkin raskas, hankala ja pitkäkestoinen prosessi.

Ja jos ongelma pystytään hoitamaan korjaamalla rakenteita, kieltoa ei pystytä antamaan.

Myös kieltojen viranomaisvalvonta voi olla jopa mahdotonta, totesi Valkama.

Toistaiseksi tupakkalaki ei koske sähkösavukkeita, mutta lakia on esitetty asiaa tutkineen työryhmän toimesta laajennettavaksi koskemaan myös niitä.

– Lisäksi on esitetty, että tupakointikielto tulisi myös asuntoyhteisöjen leikkipaikoille, kertoi Valkama.

10 vuotta asuntosektorilla juristina toiminut Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama totesi, että asukkaan kannattaa aina ensin yrittää selvittää tupakoinnin aiheuttamia ongelmia asunnon omistajan kanssa.

T U K H O L M A A N 8 . – 1 0 . 9 . 2 0 25 3 ASUNTOMME 3/2023

Uusi yhteishallintolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa Anu Karjalainen (keskellä) kertoi Vuokralaispäiväyleisölle ensi vuoden alussa voimaan astuvasta yhteishallintolaista sekä ASO-neuvottelukunnan toiminnasta. Anne Viita ja Vilma Pihlaja kommentoivat esitystä.

Uuden lain tavoitteena on monella tavalla edistää asukkaiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. KOVA ry ja Vuokralaiset ry näkee lakiuudistuksessa sekä hyviä ominaisuuksia että jäljelle jääneitä ongelmakohtia.

L

ainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen korosti esityksessään, että kyse on tärkeästä osasta lähidemokratiaa ja siksi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen haluttiin varmistaa jatkossakin.

– Laissa on nyt tuotu uusia toimintatapoja viestintään sekä asukkaiden ja yhtiön väliseen toimintaan niin, että kokousten määrää ei ole lisätty. Tiedonkulun ja kommunikoinnin pitää olla vastavuoroista eli jos asukkaat esittävät toiveita, yhtiön pitää viestiä siitä, miten toiveet on otettu huomioon. Yhtiöiden pitää jatkossa myös ilmoittaa asukkaille yhteyshenkilö, johon voidaan olla yhteydessä yhteishallintoon liittyvissä asioissa, kertoi Karjalainen.

Yhteistyöelin uutena toimijana Uusina toimieliminä asukashallintoon tulee asukkaiden ja yhtiön välinen yhteistyöelin, joka käsittelee jatkossa

yhtiön koko asuntokantaa koskevia yhteishallintoasioita, kuten antaa lausunnot vuokrantarkistuksista. Aiemmin lausunnon on antanut asukastoimikunta.

– Asukastoimikunnan toimialaan tulee jatkossa kuulumaan erityisesti asumisviihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Naapuruston sovittelu jää kuitenkin pois rahoitussuunnitelman käsittelyn lisäksi toimikunnan tehtävistä, kertoi Karjalainen ja vastasi yleisökysymykseen Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn roolista lain valvojana.

– Aiemmin yhteishallintolain valvonta on kuulunut aluehallintovirastolle, mutta jatkossa valvonnan hoitaa ARA, ja kantelut eivät jatkossa maksa asukkaille mitään toisin kuin aiemmin on ollut.

Karjalainen kertoi esityksessään myös vuoden alussa koolle kutsutusta uudesta ASO-neuvottelukunnasta, jossa on edustettuna sekä asoyhtiöiden työntekijöitä että asukkaita. Koolle kutsujana on ympäristöministeriö. Neuvottelukunta on kokoontunut kevään aikana kolme kertaa ja se on reagoinut muun muassa hallitusohjelmaan, jossa esitetään asotuotannon lopettamista.

Hallitus kohtelee ARA-vuokra- ja asoasukkaita epäoikeudenmukaisesti Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen nosti Vuokralaispäivien avajaispuheessaan –N esiin, että pieni- ja keskituloisten asukkaiden toimeentuloa kiristetään kohtuuttomasti. Hallituksen tulisi ottaa huomioon korkeiden korkojen ja inflaation vaikutus ihmisten elämään.

6 ASUNTOMME 3/2023

ykyinen hallitus haluaa vähentää kohtuuhintaista ARA-tuotantoa ja lisätä vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Näin siitä huolimatta, että juuri markkinaehtoinen tuotanto on nostanut vuokratasoa rajusti ja samalla myös asumistukimenoja. Asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lakkauttamisuhka on erityisen räikeä esimerkki siitä, kuinka ARA-tuotannon merkitystä ei hallituksessa ymmärretä, totesi Kymäläinen puheessaan.

V U O K RA L A I S PÄ I VÄT

Yleisöstä reagoitiin neuvottelukunnan jäsenistöön ja toivottiin jatkossa laajempaa asukasedustusta. Nykyisessä neuvottelukunnassa ei ole esimerkiksi Turun asukkaiden edustusta.

Kova toivoi laajempaa uudistusta Kova ry:n lakimies Vilma Pihlaja nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin, että omistajayhteisöjen tavoitteina oli päivittää lakia sopimaan paremmin erikokoisten yhtiöiden toimintaan, luoda uusia ja erilaisia osallistumistapoja asukastoimintaan, säilyttää toiminnan joustavuus ja mahdollistaa paikallisten hyvien tapojen olemassaolo jatkossakin.

– Hyvinä asioina näemme, että joustavuus on säilytetty ja on tuotu mahdollisuus järjestää hybridikokouksia sähköisten toimintatapojen myötä. Myös yhteistyöelimen roolin korostaminen edistää toimintaa, totesi Pihlaja, mutta toi esiin myös lain puutteita Kovan näkökulmasta.

– Olisimme toivoneet, että lakia olisi uudistettu laajemmin päivittämisen sijaan. Yhteishallinto nojaa myös edelleen kokoustamiseen ja byrokraattiseen toimintamalliin sen sijaan, että olisi saatu mukaan työkaluja asukkaiden aktivoimiseen. Kova olisi toivonut myös, että asukastoimikunnalta olisi siirretty enemmän tehtäviä yhteistyöelimelle, totesi Pihlaja.

Vuokralaiset pääosin tyytyväisiä lakiin Toiminnanjohtaja Anne Viita totesi kommenttipuheenvuorossaan, ettei Vuokralaiset ry:kään saanut kaikkia toiveitaan läpi, mutta että moni asia menee lain myötä hyvään suuntaan.

– Hybridikokousten mahdollistaminen on hyvä asia, mutta korona osoitti, että yhtiöt ja asukkaat elävän eri maailmassa teknisten välineiden ja osaamisen osalta.

Tämä yhtiöiden täytyy ottaa huomioon toiminnassaan.

Olemme tyytyväisiä myös siihen, että asukaskokouskutsut täytyy jatkossa toimittaa asukkaille kaksi viikkoa ennen kokousta, totesi Viita ja kiitteli myös muutamaa muuta muutosta.

– Tarpeellisten tietojen saantioikeus lakiin oli hyvä kirjaus, mutta tulee varmasti jatkossakin olemaan epäselvää siitä, kuka määrittelee tarpeellisuuden. Hyvää oli myös lakiin kirjattu viestintävaade, jossa yhtiön tehtävänä on kommunikoida vastavuoroisesti ja oikea-ai-

Vuokralaiset ry on pieni- ja keskituloisten vuokra- ja asoasukkaiden edunvalvoja ja kantaa huolta asukkaiden taloudellisesta tilanteesta. Lisähuolta aiheuttaa hallituksen esittämät suuret sosiaali- ja asumistukien leikkaustoimet, jotka pistävät asukkaat entistä ahtaammalle arjessaan.

– On väärin, että leikkaustoimin viedään toimeentulon mahdollisuuksia niiltä, joilla on vähiten, kun samaan aikaan suunnitellaan tuloverokevennyksiä niille, joilla on eniten. Kyse on selkeästä epäoikeudenmukaisuudesta, hallituksen tekemästä arvovalinnasta. Hallituksen tulisi ottaa huomioon, että korkea inflaatio on jo sinällään vaikeuttanut pieni- ja keskituloisten asukkaiden elämää suhteellisesti enemmän kuin suurituloisten.

kaisesti asumiseen liittyvistä asioista. Asukkailta onkin tullut ajatuksia, että tuossa asiassa kaivataan selkeästi positiivisempaa otetta yhtiöiltä, totesi Viita.

Asumisoikeusjärjestelmän yhteishallintolain asiaan Viita totesi seuraavansa mielenkiinnolla, millä tavalla asojärjestelmää varten työstetty uusi yhteishallintomalli tulee toimimaan käytännössä. Aiemmin asojärjestelmässä toteutettiin samaa yhteishallintolakia kuin vuokrataloissa. Muutos tapahtui vuoden 2023 alussa.

TULEVAN LAIN SUURIMMAT MUUTOKSET

• Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat jatkossa myös 15 vuotta täyttäneet henkilöt, jos he ovat tehneet vuokrasopimuksen.

• Yhteishallinnon luottamustehtävään valitun tulee olla luottamustehtävässä toimiessaan yhteisön asukas.

• Yhtiön kaikkien talojen asukastoimikuntien puheenjohtajat tai toimikunnan sijasta valitut edustajat muodostavat yhteistyöelimen, joka muun muassa ottaa kantaa vuokranmäärittelyyn.

• Asukastoimikunnan tehtävistä poistuu sekä sovittelun että rahoitussuunnitelman eli vuokranmääritykseen vaikuttavien talousasioiden käsittely.

• Asukastoimikunta voidaan erottaa kesken toimikauden, mikäli puolet asukkaiden kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista kannattaa asiaa.

• Asukkailla on mahdollisuus valita yhtiötason valvoja talousasioiden seuraamiseen.

• Asukaskokoukset voi jatkossa järjestää ns. hybridikokouksina eli läsnäolo- ja etäkokouksina.

• Asukaskokouskutsu on toimitettava jatkossa kaksi viikkoa ennen kokousta.

• Asukkaiden kokouksella ja yhteistyöelimellä on oikeus saada oikeuksiensa käyttämiseen tarpeelliset vuokrataloyhteisöä koskevat tiedot.

• Yhtiön on tiedotettava asukkaille asioista, joilla voi olla merkitystä asumiseen ja asukashallintotoimielimien oikeuksien käyttämiseksi.

• Yhteishallinnon toimivuutta valvoo jatkossa ARA, jolla on myös oikeus määrätä uhkasakko. Asukkaat voivat kannella maksutta ARAlle yhteishallintoon liittyvistä epäkohdista.

ARA-asukkaat joutuvat vuokrissaan maksamaan myös reippaasti kohonneita korkoja, korosti Kymäläinen.

Kymäläinen toi puheessa esiin myös kodin merkityksen hyvinvoinnin perustekijänä.

– Koti on ihmiselle perusoikeus ja kaiken elämän perusta. Varmistamalla kohtuuhintaisten asuntojen riittävän tuotannon luomme vahvan perustan hyvän elämän edellytyksille niin nuorille, perheille kuin ikäihmisillekin. Vähentämisen sijaan tarvitsemme Suomeen lisää ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, jotta mahdollisimman moni pääsisi asumaan valtion tuella rakennutettuihin asuntoihin. Lisäksi tarvitaan jatkossakin asumistukea täydentämään sosiaaliturvaa, painotti Kymäläinen.

T U K H O L M A A N 8 . – 1 0 . 9 . 2 0 27 3 ASUNTOMME 3/2023

Energiaremontti tuo myös viihtyvyyttä asumiseen Vaikka energiaremontti on yleensä iso kustannuserä talolle, se on myös satsaus asumisviihtyisyyteen ja tulevaisuuden asumiseen.

E

nergiaremontit ovat yleistyneet viime vuosina. Valtio on tukenut voimakkaasti aina tähän vuoteen saakka energiaremontteja ympäristösyistä, sillä energiaremonttien myötä pystytään vähentämään kiinteistöjen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Suomen Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy korosti Vuokralaispäivillä pitämässään esityksessä, että energiaremontti voi pitää sisällään hyvin monia asioita niin talon lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja käyttöveteen kuin rakenteisiin ja automaation tai esimerkiksi aurinkolämmön hyödyntämiseen liittyen.

Myös energiaremontin kannattavuus on monen tekijän summa, jossa pitää ottaa huomioon niin elinkaarikustannukset, asumis- ja käyttökustannukset, takaisinmaksuaika kuin myös esimerkiksi tulevaisuuden näkökulmalta katsottuna asuntojen houkuttelevuus ja ympäristövaikutukset.

– Energiatehokas taloyhtiö on lähtökohtaisesti aina perusasioiltaan kunnossa, ja suunnitelmallisesti mitattuun tietoon perustuen johdettu. Sama pätee remontteihin. Taloyhtiöllä pitää olla pitkän tähtäimen tavoitteet ja tärkeintä on, että toimitaan sen tavoitteen mukaan, totesi Pylsy.

Asiansa osaava kiinteistönomistaja tuntee siis talonsa tavat, ja myös energiaremonttia suunniteltaessa talon eriytyispiirteet otetaan huomioon.

– Energiaremontilla voidaan vaikuttaa merkittäväsi esimerkiksi sisäilman laatuun vaikkapa ilmanvaihtojärjestelmän modernisoinnilla tai ikkunoiden uusimisella. Eli energiatehokkaalla, suunnitelmallisella kiinteistönpidolla voidaan vaikuttaa asumisviihtyvyyteen sen lisäksi, että pidetään asumiskustannukset kurissa ja torjutaan tai sopeudutaan ilmastonmuutokseen, totesi Pylsy ja korosti myös sitä, että asukkaille pitää viestiä remonteista selkokielisesti, jolloin niiden taustatekijät ja tavoitteet ymmärretään paremmin.

Asukastoimin Nurmijärvellä sekä asukkaat että Nurmijärven Kodit Oy pitävät asukastoimintaa arvossaan.

Yhteisöllisyyttä halutaan lisätä monella tavalla.

E

mmi Vaalasmaa sekä Oskari Perholehto esittelivät Vuokralaispäivillä Nurmijärven Kotien asukastoimintaa. Oskari asuu Ylisjoentien kohteessa ja toimii asukastoimikunnan puheenjohtajana. Emmi toimii asiakkuuspäällikkönä yhtiössä ja kertoo omaksi intohimokseen kehittää asukastoimintaa koko yhtiössä.

Yhtiö halukas lisäämään asukastoimintaa – Olemme strategiassamme jo miettineet eri tapoja, joilla lisätä yhteisöllisyyttä ja tuoda asukkaat mukaan suunnitteluun. Meillä oli taannoin järjestetty muun muassa elokuvailta, joka oli kaikille avoin. Tapahtuma sai hyvää palautetta. Vastaavanlaista yhteisöllisyyttä olisi mukava saada aikaan myös ns. korttelitasolla, kertoo Emmi.

Nurmijärven Kodeilla on monia kokeiluja tiedossa tulevaisuudelle. Muun muassa alueellisen yhteisöllisyyden lisääminen voisi tapahtua esimerkiksi naapurus-

8 ASUNTOMME 3/2023

V U O K RA L A I S PÄ I VÄT

NURMIJÄRVEN KOTIEN TEHOKEINOT ASUKASAKTIIVISUUTEEN • Jokaiseen asuntoon on jaettu asukastoimintaohjeistusta • Kaikkiin taloihin pyritään saamaan talotoimikunta tai talokummi yhteydenpidon ylläpitämiseksi • Niissä taloissa, joissa toiminta ollut vähäistä, järjestettiin vuonna 2022 asukaskahvit, tavattiin asukkaita ja kerrottiin esimerkiksi kerhohuoneen käytöstä ja mahdollisuudesta pihan ehostamiseen yhteistoimin • Tänä vuonna järjestetty elokuvailta kaikille asukkaille • Taloilla on käytössä määräraha asukastoimintaan • Talousarvioesitykset käsitellään yhdessä talotoimikuntien kanssa • Parin vuoden välein kysellään asukaskysely asumisesta ja asukastoiminnoista • Tulossa asukasraadin perustaminen yhtiön ja asukkaiden välisen vuoropuhelun helpottamiseksi ja asumisen kehittämiseksi • Vuonna 2019 vain seitsemässä talossa oli talotoimikunta, mutta tänä vuonna jo 23 talossa.

ta luo yhteisöllisyyttä Emmi ja Oskari odottivat etukäteen saavansa Vuokralaispäiviltä myös itse uusia ideoita asukastoimintaan.

Emmin mielestä yhtiö voi kiittää mukavalla tavalla aktiivisia asukkaita tarjoamalle heille mahdollisuuden ton talojen yhteisillä tekemisillä. Ne talot, joilla ei ole kerhohuonetta voisivat käyttää muiden talojen tiloja, ja samalla tutustua muihin asukkaisiin. Kokeilusta tullaan vielä kyselemään tarkemmin asukkailta. Nurmijärven Kodeilla on kuitenkin tahtotila lisätä yhteisöllisyyttä laajemminkin.

Yhteisöllisyys on elintärkeä asia Oskari on koko ikänsä ollut aktiivinen erilaisessa järjestötoiminnassa. Hän on ennen Nurmijärvellä asumistaan ollut asukastoimikunnan puheenjohtaja Hekan kohteissa Helsingissä.

Oskari pitää yhteisöllisyyttä elintärkeänä asiana erityisesti kerrostaloasumisessa. Entisaikojen luotto naapureihin pitäisi hänen mukaansa tuoda takaisin, ja yksi tapa siihen on saada asukkaat tekemään yhdessä asioita ja tutustumaan toisiinsa. Turvallisuudentunne ja viihtyisyys lisääntyy, kun tuntee ympärillä asuvia ihmisiä, ja tietää että heiltä voi pyytää tarvittaessa apua.

Oskarin talossa on muun muassa pidetty yhteisvoimin pihasta huolta kevyellä talkootoiminnalla. Viime kesänä asukkailla oli pihalla kolme istutuslaatikkoa, jotka olivat kovassa käytössä. Niistä syötiin kesän aika-

na paljon omia tuotoksia. Asukkaat ovat myös aktiivisia kokouksissa, ja yhteydenpito Nurmijärven Kodeille päin on ollut toimivaa.

Mielellään mukaan Vuokralaispäiville – Tällainen aktiivisuus tulee minulle luonnostaan järjestötaustani vuoksi, ja sen takia lähdin mielelläni mukaan myös Vuokralaispäiville. Yhtiöltä on mukava kiitos asukasaktiiveille, kun se tarjoaa mahdollisuuden lähteä mukaan. Olen osallistunut risteilylle aiemminkin ja laivalla tapasin monia muitakin aiemmin mukana olleita. Mielelläni olin mukana myös kertomassa meidän toiminnastamme. Toivon, että tämän avulla myös vähemmän aktiiviset kohteet saattavat ottaa ideoita itselleen ja soveltaa niitä omissa taloissaan, kertoo Oskari.

– Vuokralaispäiville osallistuminen on mukava tapa kiittää aktiivisia asukkaita heidän toiminnastaan taloissa. Risteilyllä he voivat oppia paljon uutta, mutta myös virkistäytyä, toteaa Emmi.

Teksti: IDA OLJEMARK Kuva: TAPIO ANTERE

ASUNTOMME 3/2023

9

ARA-vuokrat määräytyvät lain säädösten mukaisesti ARA-vuokra-asunnoissa noudatetaan vuokramäärityksessä omakustannusperiaatetta, jonka tavoitteena on pitää vuokrat kohtuullisella tasolla. Vuokrat ovat kuitenkin nousseet tänä vuonna aiempia vuosia rajummin, ja myös ensi vuodelle on ennakoitu tulevan isoja korotuksia ARA-vuokriin. Asuntomme-lehti kysyi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta omakustannusperiaatteeseen liittyviä kysymyksiä, joihin vastasi asiasta vastaava valvontapäällikkö Liisa Meritähti-Lustig.

Mitä vuokranmäärittelyn omakustannusperiaate tarkoittaa?

Omakustannusperiaate tarkoittaa sitä, että asukkailta saa periä vuokraa vain sen verran, että sillä saadaan katettua asuntoihin liittyvät menot. Laissa on säädetty niistä menoista, jotka voidaan sisällyttää vuokriin.

Näitä ovat pääasiassa asuntojen ylläpidosta, hoidosta ja rahoituksesta johtuvat menot. ARA valvoo omakustannusperiaatteen toteutumista.

KUVA: ENVATO ELEMENTS

Miksi ARA-asunnoissa vuokra määritellään omakustannusperiaatteen mukaan?

Valtio tukee ARA-asuntojen rakentamista ja korjaamista korkotuen ja takauksen avulla. Valtiontuen tulee koh-

10 ASUNTOMME 3/2023

distua asukkaille ja omakustannusperiaate on yksi niistä keinoista, joilla tämä varmistetaan. Omakustannusperiaatteen tarkoituksena on myös pitää vuokrat kohtuullisena, koska sillä varmistetaan, ettei asunnot omistava yhteisö voi periä vuokrissa mitään ylimääräistä.

Miksi yhtiön voivat käyttää vuokrien määrittelyssä tasausjärjestelmää huolimatta omakustannusperiaatteesta?

Saman omistajan eri kohteiden vuokria voidaan tasata.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuokra-asunnosta perittävää vuokraa voidaan käyttää sekä sen vuokratalon, jossa asunto sijaitsee, että saman omistajan muiden vuokratalojen menojen kattamiseen. Mikäli jossain kohteessa tehdään esimerkiksi peruskorjaus, ja peruskorjauksesta syntyneet kustannukset sisällytettäisiin pelkästään kyseisen kohteen vuokriin, nousisi peruskorjatun kohteen vuokra kohtuuttomasti. Tasaamalla vuokria turvataan se, että vuokrat kehittyvät tasaisesti eikä kenenkään vuokra ei nousisi liikaa.

Pystyykö yhtiö keräämään ”voittoja” omistajille ARA-asukkaiden maksamilla vuokrilla?

Voittojen keräämistä asukkaiden vuokrissa ja näiden voittojen tulouttamista yhtiön omistajalle on rajoitettu lailla. Asukkaiden vuokrissa saadaan periä vain kohtuullinen korko siitä summasta, joka sijoitettu kyseisten asuntojen rakentamiseen. Lisäksi yhtiöstä saa tulouttaa omistajalle neljän prosentin suuruisen tuoton siitä summasta, jonka omistaja on sijoittanut yhtiöön. Voittojen tekemisen rajoittamisella pyritään siihen, että vuokrat pysyisivät kohtuullisina, ja ettei valtiontuki valu omistajille, vaan hyödyttää asukkaita. Kohtuullinen tuotto ARA-asuntojen omistajille on kuitenkin perusteltua, jotta kannustin ARA-asuntojen rakentamiseen säilyy. ARA valvoo yhtiöiden tuoton tuloutusta.

Miksi ARA-asuntojen vuokrat nousevat yleisen korkotason noustessa?

Koska ARA-asuntojen vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti, vaikuttaa esimerkiksi korkojen ja muiden menojen nousu suoraan vuokriin.

Lisäksi ARA-asunnoissa on usein paljon lainaa, koska asuntoja rakentavilla yleishyödyllisillä yhteisöillä tai kunnan omistamilla yhteisöillä ei usein ole suuria määriä omia varoja. Korkojen ja muiden kustannusten nou-

su näkyy ARA-vuokrissa myös usein nopeammin kuin markkinavuokrissa, sillä ARA-yhteisöt eivät voi määritellä vuokriaan vapaasti tai kompensoida vuokrien nousua muilla tuloilla.

Miten ARA-asuntojen rahoitukseen käytetty korkotuki toimii tällaisessa tilanteessa, jossa pankkilainojen korko nousee voimakkaasti?

Korkotuki alkaa vaikuttaa ja valtio alkaa tukea korkokustannuksia, kun korkotaso on ylittänyt tietyn rajan, niin sanotun omavastuukoron. Omavastuukorko on laissa määritelty, ja se on eri tasoinen eri aikoina myönnetyissä lainoissa ja erilaisissa lainatyypeissä.

Omavastuukoron ylittävästä korosta valtio maksaa tietyn vuosittain laskevan prosenttiosuuden.

Hyväksyykö ARA ns. korkosuojauksen käytön omakustannusperiaatteeseen kuuluvaksi asiaksi?

Pankin tarjoamaa korkosuojausta voi käyttää korkotukilainoissa, jos korkojen nousulle halutaan lisäsuojaa.

Lainoissa on kuitenkin jo valtion korkotuki, mutta korkotukea alkaa saada vasta, kun tietty laissa määritelty omavastuukorko ylittyy. Korkotuki on siis korkosuojauksen tapainen suoja korkojen nousua vastaan. Lisäksi täytyy muistaa, että pankin korkosuojauksistakin aiheutuu kustannuksia asukkaiden vuokriin.

Korkojen nousu tekee valtion asuntorahaston roolista taas näkyvän V altion asuntorahasto eli tuttavallisemmin VAR on tukenut sosiaalista asuntorahoitusta perustamisestaan lähtien vuodesta 1990. Budjettitalouden ulkopuoliseen rahastoon siirrettiin silloin aravalainasaamiset eli vuokrataloyhtiöille myönnetyt aravalainat, joita oli myönnetty vuodesta 1949 alkaen. Rahasto nimettiin alun perin asunto-olojen kehittämisrahastoksi, ja vuonna 1993 nimi muutettiin asuntorahastoksi. Rahasto on perustamisestaan lähtien rahoittanut sosiaalista asuntotuotantoa erilaisten ARAn ja Valtiokonttorin myöntämien tukien kautta.

Rahaston varoista maksetaan ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämät tuet ja avustukset, kuten muun muassa korkotukilainat, erityisryhmien investointiavustukset, korjausavustukset, energia-avustukset ja uustuotannon käynnistysavustukset. Valtiokonttorin myöntämistä tuista rahaston varoja käytetään muun muassa aravayhteisöille myönnettäviin taloudellisiin tervehdyttämistoimiin sekä tervehdyttämisavustuksiin. Myönnettyjen tukien ja avustusten määrä ylsi 236 miljoonaan euroon vuonna 2022.

Asuntopoliittisina tukitoimina myönnettävät korkotuet ja takaukset rahoitetaan asuntorahaston varoilla.

Korkotuet liittyvät oleellisesti ASP-lainoihin sekä yhteisöille myönnettäviin korkotukilainoihin. Näillä lainoilla mahdollistetaan monen ensiasunnon ostajan tie

omaan asuntoon sekä rakennetaan ja peruskorjataan suuri määrä vuokra-asuntoja vuosittain. Korkotukilainoille maksetaan korkotukea tietyn omavastuukoron ylittävältä osalta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun markkinakorot olivat nollassa tai jopa miinusmerkkisiä, ei korkotukia ole juuri maksettu. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja 12 kuukauden euriborin ylitettyä neljän prosentin tason tulevat korkotuet jälleen ajankohtaisiksi. Valtiokonttori on arvioinut korkotukimaksujen nousevan vuositasolla jopa 120 miljoonaan euroon, jos korkotaso säilyy nykyisellä tasolla pidempään.

Korkotukien lisäksi asuntorahaston varoista katetaan valtion takaamaan lainakantaan liittyvät, pankeille mahdollisesti syntyvät luottotappiot. Vuonna 2022 rahaston varoista maksettavien luottotappioiden määrä ylsi noin 8,2 miljoonaan euroon. Voi siis varmasti todeta, että Valtion asuntorahaston rooli sosiaalisen asuntorahoituksen mahdollistajana on historiallisesti ollut merkittävä. Nousseen korkotason ja hallitusohjelman monien asuntopoliittisten muutosten myötä rahaston rooli on keskeinen jatkossakin.

SANNA PÄLSI Apulaisjohtaja Valtionkonttori

ASUNTOMME 3/2023

11

Toimivaa asojärjestelmää Kari Lehtinen on vahvasti eri mieltä uuden hallitusohjelman suunnitelmista lakkauttaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen. Asumisoikeusjärjestelmä on tähän asti ollut erittäin toimiva, eikä sen lakkauttaminen tuottaisi suuria säästöjä valtiolle.

K

ari Lehtinen on ollut jo monta vuotta aktiivinen toimija asumiseen liittyvissä toimikunnissa. Hän toimi asukashallinnossa kymmenen vuotta VVO:lla ja muutettuaan asumaan asumisoikeusasuntoon luottamustoimi jatkui eri yhtiössä. Lehtinen on ollut kymmenisen vuotta Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n hallituksen jäsen, vajaa vuosi sitten perustetun valtakunnallisen Asofoorumin puheenjohtaja sekä oman asuinkohteensa asukastoimikunnan puheenjohtaja.

Kaikissa tehtävissä Kari on pyrkinyt toteuttamaan yhteishallintolain henkeä. Toisin sanoen hän on kannustanut asukkaita mukaan asukasdemokratian toteuttamiseen niin omissa asuinkohteissa kuin laajemmilla vaikuttamisen tasoilla. Yhtiöitten ammattilaiset hoitavat heille kuuluvat asiat, ja asukkaat seuraavat asioitten toteutumista parhain päin.

– Asukasdemokratia on yhteistyötä, jolla pyritään vaikuttamaan myös asumiskustannuksiin. Eikä vain omissa yhteisöissä, vaan on pyrittävä vaikuttamaan myös poliittisiin päättäjiin kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen puolesta, Kari painottaa.

Asoasumiseen monta hyvää syytä Kari on asunut 18 vuotta samassa Asuntosäätiön asumisoikeusasunnossa Jyväskylässä. Hän valitsi aikoinaan asoasunnon koska ei halunnut ottaa pankkilainaa asunnon ostamiseen, ja asoasuminen tuntui edulliselta vaihtoehdolta.

– Löysimme sopivan kokoisen rivitaloasunnon mieleisestä paikasta. Työpaikka on lähellä samoin kuin monipuoliset palvelut. Maksoimme 15 prosentin asomaksun ja voimme asua turvallisesti asunnossamme niin kauan kuin haluamme. Mikäli joskus luovumme asunnostamme, niin saamme asomaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna, Kari kertoo.

Asumisoikeusasumista ei pidä romuttaa

U

uden hallituksen ohjelmassa keskeisin asuntopoliittinen tavoite on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus asua edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa. Hallitusohjelmaan on tähän nähden ristiriitaisesti kirjattu, että valtio ei enää tukisi uusien asumisoikeustalojen rakentamista. Asumisoikeusasuminen vastaa kuitenkin erittäin hyvin useisiin nykypäivän haasteisiin, ja myös hallitusohjelman tavoitteisiin hyvästä asumisesta.

Suomalaiset kotitaloudet kipuilevat tällä hetkellä nousevien korkojen ja elinkustannusten kanssa. Asumisoikeusasumiseen pääsee kiinni huomattavasti pienemmällä lainalla kuin omistusasuntoon, ja indeksitarkistettuna palautettava asumisoikeusmaksu on hyvä ja riskitön sijoitus.

Asumisoikeusasuminen on aidosti kohtuuhintais-

12 ASUNTOMME 3/2023

ta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn 26.10.2022 julkaiseman katsauksen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat keskimäärin 45,2 % asumisoikeusasuntojen vastikkeita kalliimpia. Myös ARA-vuokrat olivat lähes kaikilla alueilla selvästi kalliimpia kuin asumisoikeusasuntojen vastikkeet.

Segregaatio, alueiden eriytymiskehitys, on voimistuva ilmiö ja näkyy tyypillisesti huono-osaisuuden keskittymisenä. Asumisoikeusasunnot monipuolistavat alueen asukasrakennetta ja ovat todistetusti tehokas keino segregaation ehkäisemiseen. Tätä keinoa ei tulisi jättää käyttämättä.

Asumisoikeusasunnot ovat valtiolle edullinen tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Valtion takausvastuu on kymmenen prosenttia pienempi kuin

ei pidä lakkauttaa Järjestelmän heikentämiseen ei ole perusteita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää nykyään korkotukilainoitusta vain hyvällä sijainnilla oleville asokohteille, joilla arvioidaan olevan kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.

Eli tyhjäkäytön kautta tulevaa taloudellista haittaa voidaan muille asukkaille näinkin välttää.

Talot rahoitetaan rahoituslaitoksilta saaduilla lainoilla ja ne maksetaan vastikkeilla takaisin. Rahoituksen tukena on ARAn myöntämä korkotuki, jota ei ole käytetty matalan korkotuen aikaan lainkaan. Nyt korkotason arvioidaan laskevan, joten korkotukea joudutaan käyttämään maltillisesti.

Uusien asuntojen jatkuva tuotanto puolestaan toimii vanhojen asoasuntojen korjauskustannusten jakamisessa tasausjärjestelmän kautta.

Uudistuotannon lakkauttaminen tulisi siten väistämättä lisäämään vanhojen asuntojen kustannuksia.

Korkotuen lopettaminen nostaisi vuokra-asumisenkin hintaa Jos valtion tuki todella lakkautetaan, asoasuntojen rakentaminen vapaarahoitteisina tekisi niistä kalliita, mikä hävittäisi niiden vetovoiman yhtenä edullisena asumisvaihtoehtona.

– Hallitusohjelmassa on suunniteltu panostaa tulevina vuosina enemmän vuokra-asumiseen. Mutta jos asumisoikeus häviää markkinoilta, niin houkuttelisiko tilanne vuokranantajia nostamaan vuokria reippaammin? Tämä taas saattaisi tyrehdyttää hallituksen ajatuksen säästää euroja, sillä ihmiset tarvitsisivat ehkä enemmän asumistukea korkeiden vuokrien maksamiseen, Kari pohtii.

Kari arveleekin, että nykyisen hallituksen asuntopolitiikka voi johtaa sellaisiin asumiskustannuksiin, jotka aiheuttaisivat yhteiskunnalle vain enemmän kustannuksia esimerkiksi eri tukien muodoissa. Ja itse asiassa asuntojen vuokrien isot korotukset ovat jo alkaneet.

Teksti: IDA OLJEMARK Kuva: IRIS FORSMAN

valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä käynnistysavustusta makseta.

1990-luvun lamassa asumisoikeusasuntoja rakennettiin runsaasti, mikä osaltaan ylläpiti suomalaista rakennusteollisuutta. Tänä vuonna jo yli 300 rakennusyritystä on mennyt konkurssiin ja tahti vain kiihtyy.

Asumisoikeusasuntojen voimakas lisärakentaminen olisi myös suhdannesyistä perusteltua.

Suomessa on yli 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja kysyntää olisi huomattavasi suuremmalle määrälle. Kirjaus asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamisesta on hälyttävä. Lopettamisen sijaan näiden asukkaille ja yhteiskunnalle hyödyllisten ja suosittujen asuntojen rakentamista tulisi voimakkaasti lisätä.

JARI RISKILÄ Toimitusjohtaja Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy

ASUNTOMME 3/2023

13

Aino työsti omat kokemuksensa asumisesta kaikkien hyödyksi Aino Mäkelä hyödynsi omat kokemuksensa asumisuran alkutaipaleelta kirjoittamalla SPR:lle oppaan itsenäistyville nuorille. Omien kokemuksiensa pohjalta Aino korostaa, että on tärkeää oppia selvittämään asioita itse, mutta myös kysymään apua matalalla kynnyksellä.

K

un Aino Mäkelä muutti syksyllä 2019 pois vanhempiensa luota, hän ei osannut odottaa sitä kaaoksen määrää, mitä muuttamiseen liittyy, mutta on sittemmin ottanut yksinasumisestaan paljon opiksi. Sekä omassa yksiössä että nykyään kumppanin kanssa asuminen on sujunut pääosin ongelmitta, mutta oli asioita, jotka jännittivät alussa.

– Eniten mietin taloudellista toimeentuloa ja erilaisia Kela-tukia joita piti hakea, sillä ne tuntuivat niin vierailta ja etäisiltä siihen aikaan. Myös vuokranantajan valitseminen mietitytti, ja päädyin lopulta isompiin omistajiin, jotka tuntuivat turvallisemmilta. Sain näihin asioihin kuitenkin myös apua ulkopuolisilta tahoilta, jotka selkeyttivät asioita, kertoo Aino.

Nuori kaipaa konkreettista tietoa Aino sai apua SPR nuorten turvatalolta, joiden työntekijät muun muassa täyttivät hänen kanssaan Kelan lomakkeita ja antoivat muita neuvoja käytännön asioista. Apu oli todella tärkeää, sillä omat vanhemmat eivät osanneet auttaa, koska asiat olivat heidän ajoiltaan muuttuneet niin paljon. Hän myös huomasi pian nettiä selatessaan, että monet ensimuuttajille suunnatut muistilistat olivat usein vailla konkreettisia neuvoja ja tietoa oli todella hajanaisesti.

– Usein niissä luki vain: muista hankkia sähkösopimus. Tämä turhautti paljon, sillä usein puuttui konkreettinen tieto. Vaikka itselle esimerkiksi kilpailuttaminen oli itsestäänselvyys, niin se ei sitä todellakaan ole kaikille, kertoo Aino.

Käy tutustumassa Ainon kirjoittamaan ITSENÄISTYVÄN NUOREN KÄSIKIRJA -oppaaseen osoitteessa vuokralaiset.fi

14 ASUNTOMME 3/2023

Kysy apua matalalla kynnyksellä

Ainon isoin vinkki ensimuuttajalle onkin: kysy apua tarvittaessa. Hän itse kävi aikoinaan feissarilta hakemassa sähkösopimuksen, sillä asiantuntijalle puhuminen kasvotusten oli helpompaa kuin tekstien ja sopimusten selvittäminen itse. Myös erilaisiin asiakaspalveluihin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, sekä käydä erilaisilla itsenäistymisen tukea tarjoavilla tahoilla, kuten spr:n turvataloilla.

Itsenäistyminen ei Ainon mielestä tarkoita sitä, että pitäisi olla muista täysin riippumaton, ja onkin parempi puuttua asioihin ennen kuin ne kehittyvät oikeiksi ongelmiksi. Jos budjetointi ei vielä ole hallussa ja vuokranmaksu jää vajaaksi, on parempi myöntää se heti eikä piilotella asiaa vain koska on tarkoitus selvitä itse. Aino neuvoo myös vanhempia olemaan läsnä ja auttamaan nuorta silloin kun sitä tarvitsee.

– Vaikka itse jouduinkin selvittelemään asioita paljon itse, olen silti sitä mieltä, että vanhempien kannattaa myös antaa nuorelle tilaa. Sekä tilaa onnistua ja muuttaa pois kotoa, että myös tilaa epäonnistua. Monelle nuorelle se, että joutuu muuttamaan takaisin kotiin voi aiheuttaa häpeäntunnetta, ja vanhempien on tärkeä tukea myös tällaisissa tilanteissa, kertoo Aino.

Omat kokemukset kaikkien hyödyksi Aino opiskelee nykyään sosionomiksi ja käsittelee näitä aiheita usein sekä koulussa että työssään Vantaan nuorisotalolla. Hän onkin kirjoittanut Punaiselle Ristille “Itsenäistyvän nuoren käsikirjan” osana Eteenpäin-hanketta, jonka tarkoituksena on tukea nuorten itsenäistymistä ja tuoda kaikki tarvittava tieto yhteen paikkaan.

– On tärkeää, että nuoret pystyvät mahdollisimman paljon itse selvittämään asioita, ja että on myös perheen ulkopuolisia tahoja, jotka voivat auttaa ja tukea tarvittaessa, korostaa Aino.

Teksti ja kuva: IDA OLJEMARK

Itsenäistyminen ei Ainon mielestä tarkoita sitä, että pitäisi olla muista täysin riippumaton.

Apua kannattaa hakea ja pyytää aina, kun se on tarpeen.

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Miten voin asukkaana saada tietoa vuokranmäärittelyn oikeellisuudesta?

§

Vapaasta vuokra-asunnosta ilmoittaessa vuokran määrä tulee kertoa ilmoituksessa. Yksityisten omistamissa vuokra-asunnoissa vuokranantaja on arvioinut vuokratason omien kulujensa ja tuotto-odotustensa kautta. Eli näissä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oikeellisuus kysymyksenä on enempi omaa maksukykyyn perustuvaa.

Valtion lainoittamissa ns. ARA-kohteissa (kuntien vuokrataloyhtiöt, yleishyödyllisen yhteisöt ja suurin osa opiskelija-asuntoyhteisöistä) noudatetaan aravalainsäädäntöön perustuvaa omakustannusperiaatetta.

Omakustannusperusteinen vuokranmääritys tarkoittaa, että kaikki vuokranmääräytymisyksikön menot katetaan vuokratuloilla.

Omakustannusvuokra muodostuu kolmesta osasta: 1)rahoitusvuokrasta 2) hoitovuokrasta 3) perusparannus-, ylläpito- ja hoitotoimenpiteisiin varautumisena kerättävästä vuokrasta.

ARA-asukkaana saat tietoa vuokranmäärityksestä vuokrankorotusilmoituksesta tai esimerkiksi asukastoimikunnalta. ARA-kohteiden vuokranantajilla on myös käytössään monia asukasviestinnän kanavia, joissa näitä korotukseen ja vuokranmääräytymiseen vaikuttavia eriä avataan.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

K

esän rientojen jälkeen on aika siirtyä nauttimaan syksyn antimista ja sen värikkyydestä!

Vuokralaiset ry:n syksyn toiminnan käynnisti jo perinteinen, valtakunnallinen tapahtuma, Vuokralaispäivät. Päivien aikana tavattiin tuttuja, tutustuttiin ja opittiin paljon uutta.

SYYSKOKOUSTEN AIKA LÄHESTYY Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuussa.

Yhdistyksen varsinaista kokousta kutsutaan vuosikokoukseksi.

Osalla vuokralaisyhdistyksistä on niin sanotut kahden kokouksen säännöt, joiden mukaan näissä yhdistyksissä edellä mainituista vuosikokouksista poiketen pidetäänkin erilliset kevätkokous ja syyskokous.

Mikäli vuokralaisyhdistys toivoo paikalle edustajaa Vuokralaiset ry:n toimistolta, kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ja kysyä, jotta ajankohtaa voidaan sovitella kalentereihin.

Vuosikokouksessa päätettäviä asioita ovat muun muassa tilinpäätös, vuosikertomus, toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, yhdistyksen jäsenmaksun suuruus sekä yhdistyksen henkilövalinnat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen päätettäväksi, on hänen ilmoitettava sii-

Koska vuokran määräytyminen perustuu todellisiin kuluihin, kannattaa asukkaan seurata yleistä kustannustasoa. Sen muutokset heijastuvat vuokraan kuten viime talven sähkön hintapiikeistä huomattiin. Myös asukasvalvojalla on tilintarkastajan oikeudet ja hän voi tarkistaa oikeellisuutta ja viestittää siitä asukkaille salassapitovelvollisuus huomioiden.

Voiko määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanoa etuajassa?

?

Minulla on määräaikainen vuokrasopimus, mutta sain opiskelupaikan toiselta paikkakunnalta ja haluaisin sanoa vuokrasopimukseni irti jo etuajassa. Onko se mahdollista?

§

Jos vuokrasopimuksen osapuolet haluavat päättää vuokrasuhteen, sopimuksen päättäminen yhteisymmärryksessä onnistuu. Tällöin tehdään vuokrasopimuksen päättämissopimus, joka mahdollistaa sen, että osapuolet voivat valita sopimuksen päättymään vapaasti haluamanaan ajankohtana. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi sopimukseen liittyvästä korvauksesta tai siitä, ettei mitään korvausta makseta puolin tai toisin. Sopimusvapaus ja yhteisymmärrys mahdollistavat siis hyvin joustavasti erilaisia vaihtoehtoja.

Vuokrasuhteen päättämisestä kannattaa ehdottomasti aina sopia kirjallisesti. Sopimukseen kannattaa kirjoittaa auki ainakin sopimuksen osapuolet, vuokrasopimus, jota päättäminen koskee sekä se, milloin sopimus päättyy.

tä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Toimintasuunnitelmaan tehtäessä muistutetaan jäsenyhdistyksiä kevään liittokokouksesta, joka on vaikuttamisen paikka! Tehkää aloitteita ja pohtikaa, keitä tulee paikalle!

LIITTOKOKOUS ENSI KEVÄÄNÄ Ensi vuosi 2024 on jälleen liittokokousvuosi. Vuokralaiset VKL ry:n XXIX liittokokous pidetään Helsingissä ensi keväänä hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.

Liittokokous käsittelee paikallisten vuokralaisyhdistysten aloitteet, valitsee liiton hallituksen sekä hyväksyy toimintaohjelman ja tulo- ja menoarvion tulevalle liittokokouskaudelle. Liittokokous on tavoitekeskustelun ja vaikuttamisen paikka.

Liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat Vuokralaiset ry:n jäsenjärjestöjen valitsemat edustajat.

Yhdistysten edustusoikeus liittokokouksessa määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella.

ANNE VIITA Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

ASUNTOMME 3/2023

15

VUOKRALAISET VKL RY  Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki  toimisto@vuokralaiset.fi  anne.viita@vuokralaiset.fi  www.vuokralaiset.fi  www.facebook.com/vuokralaiset  www.twitter.com/vuokralaiset ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Tapio Antere Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2023: Materiaali viimeistään vko 46, julkaisuvko 50

HALLITUS SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro TERO STRAND, JHL Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI, Kuntaliitto ANTTI KOSKELA, Tehy ry

25 € alennus

vapaaehtoisesta vakuutuksesta koodilla VUOKRA Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.

Asianajaja Leena Partanen

on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

LOKAKUU 02.10. 30.10.

MARRASKUU 06.11. 27.11.

JOULUKUU 04.12.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski!

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.