Asuntomme 3/2022

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 3/2022

• Tutustu Vuokralaispäivien antiin • Kustannusten nousu haastaa asunnottomuuden • Järvenpääläiset aktiivisina • Poimi energiansäästövinkit

Ministeri Maria Ohisalo:

Kasvavat asumiskulut koskevat kaikkia

S I S ÄLTÖ

AJ AN KOH TAIS TA

2 3 4 6 6 8 9 11 12 14 15 15

Ajankohtaista ..................................................................

Pääkirjoitus.......................................................................

Vuokralaispäivät saivat jälleen positiivista palautetta..................................................

Kasvavat asumiskulut koskevat kaikkia................

Asukkailta ei saa kysyä tarpeettomia tietoja.....................................................

Katri innosti yleisöä lajittelemaan..........................

Turvallisessa ympäristössä on hyvä elää............

Uudet hallituksen jäsenet esitteillä........................

Elinkustannusten nousu haastaa asunnottomuuden.....................................................

Motivan Astetta alemmas -kampanja kannustaa energiansäästöön..............................

Lakineuvojamme vastaa........................................

Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa........

VUOKRALAISET VKL RY  Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki  toimisto@vuokralaiset.fi  anne.viita@vuokralaiset.fi  www.vuokralaiset.fi  www.facebook.com/vuokralaiset  www.twitter.com/vuokralaiset ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen Teksti ja kuvat: Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Valtioneuvosto Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2022: Materiaali viimeistään vko 46, julkaisuvko 50

HALLITUS SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro TERO STRAND, JHL Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI, Kuntaliitto ANTTI KOSKELA, STTK

ARA-ASUNNOISSA EDESSÄ VUOKRANKOROTUKSIA Inflaation ja erityisesti energiakustannusten voimakas nousu tulee ensi vuonna nostamaan ARA-asuntojen vuokria. Pääkaupunkiseudulla vuokrankorotusten arvioidaan olevan isoissa ARA-yhteisöissä keskimäärin 2,8–5 prosenttia.

– ARA-vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan eli vuokrissa katetaan talojen rakennuttamiseen, ylläpitoon ja hallintoon liittyvät toteutuneet kulut. Elinkustannusten noustessa väistämättä myös vuokrat nousevat, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokrien korotuspaine olisi suurempikin, mutta isot vuokranantajat pystyvät hillitsemään korotuspaineita esimerkiksi korjauskuluja karsimalla.

– Korjauskulujen karsiminen ei pitkällä tähtäimellä ole suotavaa korjausvelan välttämiseksi, mutta tässä tilanteessa se varmasti helpottaa asukkaiden selviytymistä tulevan vuoden kuluista, toteaa Viita.

Asumiskustannusten nousun on arvioitu kuitenkin olevan huomattavasti matalampi vuokrakerrostaloissa kuin esimerkiksi omakotitaloissa.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa vuokraasuminen on osoittanut vahvuutensa. ARAvuokra- ja asumisoikeustalot ovat myös ammattimaisesti johdettuja eli niissä on myös tehty ajoissa tarvittavia energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka nyt tulevat asukkaiden eduksi, korostaa Viita.

TARKISTA ASUMISTUKESI OLOSUHTEIDEN MUUTUTTUA Jos tulosi ovat pienet, voit hakea Kelasta asumistukea. Asumistuki vuokraan tai vastikkeeseen voi olla korkeintaan 80 % asumismenoista. Asumismenoilla on yläraja eli suurin asumismenojen euromäärä, jonka perusteella asumistukea voi saada.

Asumistukeen vaikuttavat ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot. Tuen määrään vaikuttavat ansiotulot, pääomatulot ja useat etuudet.

Tulot otetaan huomioon bruttona eli ennen verojen vähentämistä.

Asumistuki myönnetään yleensä toistaiseksi ja tarkistetaan vähintään vuoden välein. Jos tulot, asumismenot tai ruokakunnan muut olosuhteet muuttuvat, asumistuki täytyy ja kannattaa tarkistaa jo aiemmin. Muista ilmoittaa muutoksista Kelaan eli hakea asumistuen tarkistusta.

Hae asumistukea osoitteesta www.kela.fi.

VKL:N RUOTSINKIELISET SIVUT AVATTU Löydät nyt tietoa vuokra-asumisesta myös ruotsiksi osoitteessa www.vuokralaiset.fi.

PÄÄKIR J OIT US

LAKI ASUMISNEUVONNAN TUESTA EDUSKUNNAN KÄSITTELYYN Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee asumisneuvonnan tukea kunnille. Määräaikaista lakia esitetään vuosille 2023–2027. Lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.

Asunnottomuus on ilmiönä muuttunut.

Nykyisin asunnottomuusriski liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, mistä johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä asumisneuvonnalla

ASUMISOIKEUSASUKKAILLE UUSIA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Asumisoikeuslakia on uudistettu ja muutokset astuvat voimaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.

1.9.2022 alkaen on sovellettu uuden lain asukashallinnon säädöksiä.

Uuden lain myötä aloittaa toimintansa asukkaiden ja asumisoikeusyhteisön välinen yhteistyöelin, joka tulee pakolliseksi kaikissa asumisoikeusyhteisöissä. Loppuvuoden aikana aloittaa toimintansa myös uusi valtakunnallinen neuvottelukunta, joka koostuu kaikkien asumisoikeustoimijoiden ja niiden asukkaiden edustajista. Asukkaat ovat viime kuukausina voineet ilmoittaa kiinnostuksestaan uusiin päätöksentekoelimiin.

Lisäksi asumisoikeuden haltijoilla on jatkossa vähintään 40 prosentin edustus asumisoikeusyhteisön hallituksessa. Näiden lisäksi talokohtaiset asukaskokoukset säilyvät ennallaan.

VUOKRALAISET JÄLLEEN EDUSTETTUNA KULUTTAJARIITALAUTAKUNNASSA Oikeusministeriö nimitti syyskuun alussa kuluttajariitalautakunnan huoneenvuokrajaoston jäsenet. Lautakunnan toimikausi on viisi vuotta.

Puheenjohtajaksi nimitettiin Vakuutusoikeuden asessori Kimmo Rilasmaa ja varapuheenjohtajaksi käräjätuomari Pasi Lilja.

Jäseniksi valittiin Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita varajäsenenään Sami Auersalmi, Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntija Satu Korkalainen varajäsenenään kaupunginasiamies Timo Raatikainen, Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Tarik Ahsanullah varajäsenenään lakimies Susanna-Maria Aarnivuo sekä Suomen Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen varajäsenenään lakimies Minni Yli-Olli.

Asumisen hinta osoittaa ARAtuotannon tärkeyden

J

uuri nyt moni ajattelee pelonsekaisin tuntein syksyä ja sitä, miten elinkustannusten nousu ja erityisesti sähkön hinnan nousu tulee näkymään asumiskuluissa.

Vuokrankorotuspaineet näkyvät myös ARA-asunnoissa, sillä omakustannusperiaatteen mukaan vuokrat määräytyvät todellisten menojen mukaan. Mutta vaikka vuokrien korotus on nyt energiakulujen vuoksi väistämätöntä, asukkaille on syytä kertoa, mitkä erät kallistuvat. Kulujen läpinäkyvyys lisää luottamusta aina, mutta erityisesti poikkeusaikoina.

Hallituksen taholta on syksyllä esitetty, että asumistukea pitäisi nostaa elinkustannusten nousun vuoksi. On selvää, että pienituloisen ihmisen elämään asumistuki tuo kaivatun helpotuksen ja siksi tällainen toimenpide on ehdottomasti kannatettava.

Ehdotuksessa on kuitenkin myös varjopuolensa. Asumistukea tarvitaan, koska asumisen hinta on kohtuuton alueilla, jonne ihmiset haluavat muuttaa töiden perässä asumaan. Asumistuella tavallaan myös pidetään yllä korkeita asumiskustannuksia ja mikä pahinta, mahdollistetaan tuen valuminen vapaarahoitteisten asuntojen omistajien taskuihin.

Toki myös ARA-asuntoihinkin maksetaan asumistukea, mutta sen tuen voi katsoa kiertyvän takaisin kaikkien asukkaiden eduksi. ARA-asuntoja omistavat yritykset ovat voitonjakorajoitteisia eli kaikki yhtiöön tuleva raha käytetään kiinteistökannan ylläpitämiseen ja kehittämiseen, ei omistajien voittojen kartuttamiseen.

Emme suinkaan ole vaatimassa asumistuen karsimista tai lopettamista, vaan kohtuuhintaisen ARA- asumisen lisäämistä.

Samaan aikaan, kun pohditaan asumistuen lisäämistä, pitäisi pohtia lisävaltuuksia ARA-asuntotuotannon tekemiseen. Sillä tavalla varmistettaisiin pitkällä tähtäimellä myös asumistuen kohtuulliset kustannukset veronmaksajille.

Tämä poikkeuksellinen tilanne korostaa nykyisten asumiskulujen kohtuuttomuutta, sillä ihmisten maksukyky ei selvästikään kestä yhtään ylimääräisiä kuluja. Nyt pitää ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä ei ole muuta järkevää ratkaisua kuin varmistaa ARA-asuntojen säännöllinen tuotanto ja riittävyys niitä haluaville.

Kerromme tässä lehdessä jälleen laajasti asumisen asiaa ja erityisesti elokuun lopulla pidetyistä Vuokralaispäivistä. Suuri kiitos kaikille risteilylle osallistuneille. Annoitte meille jälleen hyviä näkökulmia asukkaiden asioiden ajamiseen. Olemme kuluttajajärjestö ja Vuokralaispäivien kaltaiset kohtaamismahdollisuudet ovat meille kullanarvoisia, kuten palautteen mukaan tuntuu olevan myös kaikille osallistujille.

Oikein hyvää syksyä kaikille lehtemme lukijoille!

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 3/2022

3

Vuokralaispäivät saivat jäll Perinteiselle vuokralaispäiväristeilylle osallistui väkeä niin runsaasti, etteivät laivan auditoriotilat riittäneet vaan seminaariesitykset pidettiin yökerhotilassa. Palautteet kertoivat seminaarilaisten tyytyväisyydestä.

V

uokralaispäiviä on pidetty jo 20 vuoden ajan. Tällä kertaa mukana oli yli 200 henkeä, ja monista vuokra- ja asumisoikeusyhtiöistä oli mukana myös työntekijöitä.

Palautteiden perusteella mukaan lähteneet arvostivat ohjelmasisältöä monipuolisesti. Hieman enemmän kiinnostavuuspisteitä palautteissa saivat kuitenkin asumisen tietosuojaan, jätteiden lajitteluun ja VAV-konsernin asukastoimintaan liittyvät aiheet.

Kiitosta saivat myös seminaarin järjestelyt aina ilmoittautumisesta lähtien. Yleisarvosanaksi Vuokralaispäivät saivat palautetta antaneiden vastausten perusteella 4,25/5.

4

ASUNTOMME 3/2022

– Seminaaritila eli yökerhotila tosin sai hieman kritiikkiä, koska esitykset eivät näkyneet kaikilta laivan televisiomonitoreilta. Jouduimme pitämään esitykset yökerhotilassa, koska ilmoittautuneita oli niin paljon, ettemme mahtuneet auditorioon, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita.

Suurin osa seminaariväestä vietti lauantaipäivän tutustuen Tukholman kaupunkiin. Ennen lauantain ohjelman alkua vuokralaispäiväläisille oli järjestetty oma VIP-shoppailumahdollisuus laivan taxfreessä. Molempina iltoina nautittiin yhdessä illallinen Buffet-ravintolassa, lauantaina pöytiin katettuna.

– Edellisvuoden palautteen perusteella väljensimme hieman ohjelma-aikataulua. Moni kiitteli, että aikaa jäi nyt hieman enemmän vapaalle seurustelulle. Vuokralaispäivien yksi tärkeä tavoite on saattaa eri toimijoita yhteen, sillä keskustelu muiden kanssa koetaan erittäin tärkeäksi asukastoimintaa edistäväksi tekijäksi. Tämäkin tavoite tuntui nyt täyttyneen, toteaa Viita.

VUOKRALAISPÄIVÄT

leen positiivista palautetta Yökerhotila toi hieman haastetta Vuokralaispäivien esitysten näkyvyydelle, kun laivan kaikki televisioruudut eivät olleet toiminnassa, mutta ongelman sai halutessaan ratkaistua paikan vaihdoksella.

VAV-konsernin asukastoiminnoista kävivät Vuokralaispäivillä kertomassa isännöintipäällikkö Jukka Tervo, asukasaktiivi Arja Wahlström ja toimitusjohtaja Mirka Saarholma. VAV haluaa kehittää asukastoimintoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi, asukastapahtumien järjestämiseksi, asukkaiden vapaamuotoisten kokoontumisten edistämiseksi, monipuolisen talokohtaisen toiminnan lisäämiseksi sekä ympäristöasioiden edistämiseksi.

Wahlström korosti toimintamotiiveikseen halua parantaa asumisen edellytyksiä omassa asuinyhteisössään. Hän toimii talonsa asukastoimikunnan puheenjohtajana, yhteistoiminta-alueensa puheenjohtajana sekä koulutustyöryhmän jäsenenä.

VUOKRALAISPÄIVÄT

ASUNTOMME 3/2022

5

Kasvavat asumiskulut koske Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo vastasi Asuntomme-lehden kysymyksiin sähköpostitse ja toi esiin vastauksissaan valtion mahdollisuuksia vaikuttaa taloudelliseen poikkeustilanteeseen.

Mitä mieltä olet asumisen kustannuksista kasvukeskuksessa, kun asiaa mietitään pieni- ja keskituloisen asukkaan näkökulmasta?

Asumiskustannukset ovat voimakkaassa nousussa ja tämä tulee vaikeuttamaan pieni- ja keskituloisten elämää niin kasvukeskuksissa kuin koko Suomessa. Asumisen kustannusten nousu pienentää taloudellista liikkumatilaa ja on pakosti pois muusta kulutuksesta. Siksi on tärkeää, että näitä vaikutuksia pyritään huomioimaan asuntopolitiikan lisäksi erityisesti sosiaaliturvan ja asumisen tukien kehittämisessä. Myös kohtuuhintaisten asuntojen riittävä rakentaminen on keskiössä.

Miten varmistetaan vallitsevassa asumiskustannusten tilanteessa pienituloisten ja yksinasuvien pärjääminen taloudellisesti? Ollaanko pienituloisten asukkaiden tilannetta helpottamassa jollain toimin syksyn ja talven varalle, kun elinkustannusten on ennustettu kohoavan rajusti?

Kasvavat asumiskulut koskettavat kaikkia, mutta erityinen huoleni on ollut haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisissä. Päätimme hallituksen budjettiriihessä toimista, jotka auttavat jo tulevana syksynä ja talvena.

Niihin sisältyy sekä energian hintaa madaltavia toimia, kuten alempi sähkön arvonlisävero sekä määräaikainen sähkötuki ja mahdollisuus sähkölaskun osittaiseen verovähennykseen. Myös asumislisän lämmityskustannuksia korotetaan useisiin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään tasokorotuksia.

Suomen tilannetta auttaa hieman se, että olemme jo varhain satsanneet energiatehokkuuteen sekä uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin. Olemme laitta-

neet liikkeelle tukea kotitalouksille öljy- ja kaasulämmityksestä irtautumiseen ja maalämpöön siirtymiseen ja erilaisiin energiaremontteihin.

Lisäksi käyttöön saadaan uutena työkaluna valtion takaamat energiaomavaraisuuslainat, jotka mahdollistavat muun muassa energiaremontteja ihmisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Onko loppuhallituskaudella odotettavissa asumiseen liittyviä muutoksia lainsäädäntöön?

Esimerkiksi asuntorakentamisen pitkää korkotukimallia koskeva lainsäädäntöhanke on valmistumassa ja ASP-lainsäädännön ehtoja parannettiin niin, että ensi vuonna lainat tulevat entistä useamman ulottuville ja lainaa on mahdollista saada aikaisempaa enemmän.

Vuokralla asuminen voi olla hyvä ja toimiva asumismuoto monelle, mutta samaan aikaan on hyvä, että myös omistusasuminen on saavutettavissa oleva vaihtoehto.

Näetkö tarvetta ARA-asuntotuotannolle tulevaisuudessa?

ARA-asuntotuotannolle on tarvetta tulevaisuudessakin ja se tulee säilymään olennaisena osana asuntotuotantoa tukemassa vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Korkotukivaltuuden määrä on pidetty viime vuosina korkealla tasolla. Olemme juuri tämän syksyn hallituksen budjettiriihessä varmistaneet myös sen, että erityisryhmien investointiavustusten riittävä taso on turvattu myös tulevana vuotena.

Onko asunnottomuuteen liittyen tulossa jotain toimia, joilla pystytään vähentämään sitä?

Käynnistimme hallituksessa ympäristöministeriön johdolla yhteistyöohjelman keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poista-

Asukkailta ei saa kysyä tarpeettomia tietoja Asuntoalan kokenut lakiasiantuntija Helena Kinnunen esitteli Vuokralaispäivillä tietosuojatapausten esimerkkejä. Kinnunen korosti, että vuokranantajan täytyy voida kerätä tietoja, joiden pohjalta voidaan hoitaa asiakassuhdetta, mutta turhia tietoja ei saa kerätä.

–A

siakkuussuhteen hoitaminen edellyttää, että asukasluetteloon on merkitty esimerkiksi asukkaan nimi ja huoneistonumero, asukkaan syntymäaika, tiedot asukkaan käytössä olevista asumisen palveluista, kuten autopaikasta tai saunavuorosta. Myös asiointikieli voidaan merkitä tietoon. Sen sijaan tarpeettomia

6

ASUNTOMME 3/2022

tietoja, kuten koulutusta tai ammattia, ei saa kysyä, kertoi Kinnunen.

Viralliseen asioiden hoitamiseen ei kuuluu lain mukaan sosiaalisen median sovelluksien käyttäminen.

Henkilötietojen välittämiseen täytyy aina käyttää luotettavampia kanavia.

Vuokranantaja joutuu asiakkuussuhteen hoitamiseksi myös luovuttamaan asiakkaan tietoja muun muassa kiinteistöpalveluyritykselle. Esimerkiksi oven avaus -tilanteissa pitää voida todistaa, että avausta pyytänyt asukas asuu talossa. Sen sijaan vuokranantaja ei saa

VUOKRALAISPÄIVÄT

evat kaikkia

miseksi vuoteen 2027 mennessä. Osana ohjelmatyötä kunnat ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöstä valtionavustusta asunnottomuutta vähentävien palveluiden kehittämiseksi.

Haluan erikseen nostaa vielä esiin asumisneuvonnan tärkeyden. Asumisneuvonnalla ennaltaehkäistään asumiseen liittyviä ongelmia ja asunnottomuutta. Tämä on tärkeä keino estää huono-osaisuuden syvenemistä, sillä eri elämän osa-alueet liittyvät tiivisti toisiinsa. Ensi vuonna asumisneuvonnan saatavuutta parannetaan tekemällä siitä lakisääteistä. Asumisneuvonta turvataan yhdessä kuntien kanssa, ja sitä on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta. Erityisiksi painopisteiksi tässä työssä on tunnistettu nuoret ja maahanmuuttajat.

KUVA: VALTIONEUVOSTO

Mikä on asuntopoliittisen kehittämisohjelman tilanne?

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ja selonteon toimenpiteitä toteutetaan nyt ja tulevina vuosina. Monia sinne kirjattuja lainsäädäntömuutoksia, kuten ASP-järjestelmää koskevat parannukset ja pitkän korkotukimallin muutokset on jo toteutettu tai ne ovat työn alla.

ARA vaatii pankkien kilpailuttamista, mutta käytännössä vain yksi pankki tarjoaa tällä hetkellä rahoitusta ARA-tuotannolle. Miten säädökset ja todellisuus saataisiin kohtaamaan?

Rahoitusjärjestelmä on toiminut toistaiseksi yllättävänkin hyvin, vaikka yksi toimija on erityisen tärkeässä asemassa. On kuitenkin totta, ettei tilanne ole ihanteellinen. Tulevaisuudessa olemme etsimässä keinoja löytää uusia rahoituksen tarjoajia niin, että tuotanto ei lepäisi yksillä harteilla ja alalle saataisiin lisää kilpailua.

Ministeri Maria Ohisalo toi valtiovallan tervehdyksen elokuun lopulla pidetyille Vuokralaispäiville videotervehdyksen kera. Ohisalon tehtäviin kuuluu ympäristöministeriössä myös asumiseen liittyvät asiat.

luovuttaa tietoja esimerkiksi potentiaaliselle vuokralaiselle asuntonäyttöä varten ilman olemassa olevan asukkaan lupaa.

Yleisökysymyksenä Kinnuselta kysyttiin, miten oven avaus -tilanteissa pitäisi toimia, jos ei ole henkilökortti mukana ja avaimet ovat jääneet kotiin.

– Kannattaisi ottaa kuva henkilökortista puhelimeen siltä varalta, että vaikkapa lenkille lähtiessä unohtaa avaimet kotiin. Huoltohenkilöä voi myös pyytää tulemaan sisään sen verran, että voi sisällä esittää henkilökorttinsa. Lapsen kyseessä ollessa huolto voi soittaa lapsen vanhemmalle, neuvoi Kinnunen.

Monelle on myös ollut epäselvää, ovatko porrashuoneiden nimitaulut tietosuojalain mukaisia.

– Vakiintuneen viranomaistulkinnan mukaan nimitaulu ei muodosta itsenäistä henkilörekisteriä, ja sen olemassaolo on perusteltua pelastustoiminnan helpottamiseksi, perusteli Kinnunen.

Myös sauna- ja pyykkitupavuorojen varauskäytännöt ovat herättäneet kysymyksiä.

– Tietojen minimoinnin periaatteen perusteella suositeltavaa on, että yleisissä tiloissa oleviin listoihin ei merkitä nimiä, vaan listaan merkitään joko varattumerkintä tai huoneiston numero, kertoi Kinnunen.

Esityksen lopuksi keskusteltiin myös siitä, pitääkö asukastoimikuntaan kuuluvan henkilön antaa nimensä muiden asukkaiden tietoon.

– Jos luottamustoimeen lähtee, pitäisi hyväksyä se, että nimi tulee julki. Asukastoimikunnan ei pidä olla mikään salaseura, korosti toiminnanjohtaja Anne Viita.

Yleisövinkkinä kerrottiin, että yhteistietojen osalta on joillain toimikunnilla tapana antaa vain puheenjohtajan sähköpostiosoite muille asukkaille. Sillä tavalla keskitetään viestintää asukkaiden ja asukastoimikunnan kesken.

VUOKRALAISPÄIVÄT

ASUNTOMME 3/2022

7

Katri innosti yleisöä lajittelemaan Ympäristövastaava Katri Väyrysellä on pitkä kokemus lajitteluasioista sekä työnsä että asukasaktiivina toimimisen kautta. Katri antoi Vuokralaispäivillä vinkkejä oikeaoppiseen lajitteluun.

Y

mpäristövastaavan työssään Mestaritoiminta Oy:ssä Katri hoitaa yli sadan kiinteistön jätehuollon käytännön toimimisen, kehittämisen ja mitoitukset sekä toimii muutenkin jätehuollon asiantuntijana yhtiössä.

Hän myös opastaa asukkaita lajittelukysymyksissä.

– Kun jätehuollon mitoitukset ovat oikein, eli taloissa on oikea määrä eri jäteastioita ja asukkaat osaavat myös lajitella oikein, kiinteistöjen jätekustannuksiin saadaan huomattavia säästöjä. Sillä on suora vaikutus myös vuokriin omakustannusperiaatteella toimivissa ARA-taloissa eli asumiskustannukset laskevat, korostaa Katri.

Palkittu asukasaktiivi Myös yksityiselämässään Katri on aktiivinen lajittelun edistäjä ja saanut lajitteluasioiden hoitamisesta talossaan Järvenpään kaupungin kestävän kehityksen Järkevä -palkinnon.

– Olen asunut 30 vuotta Asuntosäätiön asumisoikeusasunnossa Järvenpäässä. Aikoinaan kiersimme asukastoimikunnan puheenjohtajan kanssa ovelta ovelle kertomassa lajittelun tärkeydestä. Paras tulos oli, kun saimme

Testaa lajittelutaitosi

JAUHOPUSSI  kuivajätteeseen  kartonkiin  metalliin KISSANRUOKAPUSSI  sekajätteeseen Katri teetätti vuokralais muoviin päiväyleisöllä testin, jolla  metalliin jokainen pääsi testaaJUKURTTIPURKKI maan oman ”lajittelukun muoviin, metalliin, tonsa”. Tarkista tuloksesi kartonkiin lehden takasivulta.  kuivajätteeseen  metalliin, SIPSIPUSSI kuivajätteeseen,  kuivajätteeseen muoviin (sekajäte) VOIPAKETIN KÄÄRÖ  muoviin  kuivajätteeseen  metalliin  metalliin  kartonkiin

8

ASUNTOMME 3/2022

keskustelun kautta erään asiaan erittäin asenteellisesti suhtautuvan keski-ikäisen miehen muuttamaan ajattelutapaansa, naurahtaa Katri.

Katrin yleisvinkit lajitteluun Vuokralaispäivillä Katri vinkkasi yleisölle, että erityisesti paperijäte kannattaa lajitella tarkasti, sillä se on ainoa ilmainen keräyslajike.

– Ei ole mitään järkeä laittaa paperia sekajätteeseen, joka on kaikkein kallein jätelaji. Polttoaineiden kustannusten nousun takia sekajätteen hinta on noussut entisestään, kertoi Katri.

Pienten asuntojen lajittelutilaongelmaan Katri kehotti käyttämään apuna yhden pussin tekniikkaa.

– Kuivan jätteen eli paperin, kartongin, muovin ja metallin voi laittaa yhteen pussiin ja tehdä lajittelu sitten talon lajittelupisteellä roskia viedessään. Elektroniikkajätteestä kannattaa muistaa, että sen voi viedä siihen kauppaan, jossa myydään elektroniikkaa. Kaupalla on velvollisuus ottaa laite kierrätettäväksi.

Muovin ja metallin erotteluohjeeksi Katri antoi helpon rutistusvinkin.

– Jos pakkaus rutistamisen jälkeen säilyy rutussa, se on metallia. Jos se aukenee takaisin, se on muovia. Mutta älä huoli, jos vahingossa laitat muovilta näyttävän pakkauksen muovinkeräykseen, eikä se ole muovia.

Optinen laite todennäköisesti poistaa sen lopulta muovista. Sen sijaan muovinkeräykseen ei koskaan kannata laittaa pvc-muovia eli kovaa muovia, kuten muuttolaatikoissa on. Paperinkeräyslaatikkoon ei myöskään kannata laittaa kartonkia, koska se pilaa paperin kierrätysmahdollisuuden siinä erässä, vinkkaa Katri.

Isojen jätelajien kuten huonekalujen viemiseen kierrätykseen tai kaatopaikalle Katri neuvoi turvautumaan tarvittaessa myös naapuriapuun.

LASINEN KATTILANKANSI  kuivajätteeseen  lasiin  metalliin ja lasiin STYROXLAATIKKO  kuivajätteeseen  muoviin  kaatopaikalle TEFLONKATTILA  metalliin  kuivajätteeseen  metalliin ja muoviin TYHJÄ AEROSOLIPULLO  metalliin ja muoviin  metalliin  kuivajätteeseen

VUOKRALAISPÄIVÄT

PAPERINEN KAUPAN PUSSI, JOSSA KERÄYSPAPERIA  kartonkiin ja paperiin  kuivajätteeseen  paperiin KALA- TAI LIHAPAKETTIPAPERI  kuivajätteeseen  paperiin  kartonkiin MONITOIMIKONE  kuivajätteeseen ja metalliin  JMA:n kierrätys kärryyn ja metalliin  kauppojen SER -keräykseen ja leikkurit metalliin

Turvallisessa ympäristössä on hyvä elää

Asukastoimikunta järjesti keväällä lastenjuhlan, jonka ehdoton vetonaula oli iso pomppulinna. Loppukesän lastentapahtuman vetonaulaksi hankittiin sirkuskaruselli.

Järvenpään Mestariasunnot Oy:n Sauvakatu 6-8:n asukastoimikuntalaiset haluavat toimia, jotta asuminen olisi viihtyisää ja turvallista. Yhteisöllisyyden kehittäminen on heillä hyvällä mallilla.

Y

hteisöllisyys on sana, joka toistuu Eija Savelan, Marjo Hakkaraisen, Oskari Aholan, Jenna Hännisen ja Pekka Huhtin puheissa. He muodostavat Sauvakatu 6-8:n asukastoimikunnan lisättynä vielä Henna Nordströmillä, joka ehti haastatteluun vain kuvan oton ajaksi.

– Haluan olla mukana toiminnassa, jotta saatais yhteisöllisyyttä aikaan. On tärkeää oppia tuntemaan naapureita, jotta ilmapiiri pysyy hyvänä ja voi tarvittaessa saada myös naapuriapua, kiteyttää Eija, joka on asunut Sauvakadulla jo 28 vuotta.

Toiminta tuo seuraa pihamaalle Nykyinen toiminta pyörähti käyntiin alkuvuodesta Eijan ja Pekan toimesta, mutta Sauvakadulla on toimittu aiemminkin. Eija ja Marjo muistelevat, kuinka 90-luvun alkupuolella perheet pitivät muun muassa kerhoa, jossa tehtiin ruokaa yhdessä. Yhteisöllisyyden tarve sai Marjon lähtemään uudelleen mukaan toimintaan.

– Lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja kaipasin yksinasuvana seuraa. Nyt on jollain lailla turvallisemman tuntuista kulkea pihassakin, kun tuntee ihmisiä. Tällaisessa turvallisessa elinympäristössä on myös lasten hyvä kasvaa, perustelee Marjo.

Lapset kasvavat yhteisöllisyyteen Lapsia pihassa riittää ja heidän ehdoillaan onkin tehty paljon asioita, sillä lapsiin halutaan kylvää yhteisöl-

ASUNTOMME 3/2022

9

Sauvakadun asukastoimikunta kokoontuu kerran viikossa pihamaalla. Vasemmalta Henna Nordström, Pekka Huhti, Marjo Hakkarainen, Oskari Ahola, Jenna Hänninen ja Eija Savela. lisyyden siemen. Mukaan on otettu myös pihapiiriin kuuluvan Lumo-talon lapset.

– Eihän saman pihan lapsia voi rajata pois toiminnoista. Kyllä kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti, painottaa Pekka, joka on asukastoimikunnan puheenjohtaja ja muiden mielestä vakaa lehmänhermoinen tukipilari, jonka avulla jaksetaan tuulisinakin päivinä.

Asukastoiminta ei nimittäin ole vain pelkkää juhlintaa.

– Meidän kaikkien tavoite on yhteinen eli että täällä olisi hyvä asua. Se vaatii, että asioista puhutaan avoimesti ja rakentavasti ja niin me teemmekin. Vaikeatkin asiat pitää käsitellä niin, että löydetään kaikkia tyydyttävä kompromissi, linjaa Pekka.

Nykytekniikka apuna viestinnässä Sauvakadulla on asukkaiden aktiivisuuden avulla saatu pienin, mutta määrätietoisin askelin erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot kuriin. Siinä hommassa auttaa nykytekniikka, muun muassa talonväen yhteinen whatsup-ryhmä, johon kuuluu 20–30 kotitaloutta.

Ryhmässä on helppo tuoda esiin esimerkiksi yhteisten tilojen käyttöön liittyviä asioita. Taloilla on myös Facebook-ryhmä, johon kuuluu melkein 70 asukasta.

Lisäksi asukastoimikunnalla on oma whatsup-ryhmä asioiden käsittelemiseksi. Toimikunta kokoontuu viikoittain pihalla käymään asioita läpi ja on tarvittaessa yhteydessä isännöitsijään, jolta saa neuvoja ja joka vie puolestaan asioita eteenpäin. Yhteispeli on toimikuntalaisten mukaan sujunut hyvin.

– Talon yhteisissä ryhmissä viestitään hyvin vapaa-

muotoisesti, huumoria viljellen. Whatsup-ringissä myös kutsutaan koolle porukkaa grillailemaan tai lapsia leikkimään pihalle. Aina saa seuraa, kertoo Oskari, joka on Sauvakadun paluumuuttaja. Nassikkana asuttujen vuosien jälkeen hän muutti takaisin perheensä kanssa.

– Parin vuoden asumisen jälkeen tulin mukaan toimintaan, kun Jenna oli riittävän sinnikkäästi tervehtinyt pihalla. Nyt on todella mukavaa, kun tuntee melkein kaikki, iloitsee Oskari, jota motivoi asukasaktiivisuuteen myös se, että pääsee päättämään talon asioista.

Asukastoimikunnan kautta vaikutetaan Taloon on tulossa asukastoimikunnan ehdotuksesta iso piharemontti, jossa lisätään pihan toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä muun muassa valaistuksen avulla.

– Me ehdotimme isännöitsijälle niin monia pihaan liittyviä parannusehdotuksia, että hän totesi viisaimmaksi ottaa pihasuunnittelijan mukaan tekemään kunnon suunnitelmaa, naurahtaa Pekka.

Sauvakadulla on uuden toimintainnostuksen myötä pidetty myös talkoita ja lastenjuhlia, joiden tarjoilukulut katetaan asukastoimintamäärärahalla.

Tavoitteena naapurisovun säilyminen Kaikilla on toiveena, että tulevaisuudessa yhteisöllisyys kukoistaa entistä enemmän ja naapureilla sopu säilyy nykyiseen malliin.

– Viiden vuoden päästä meillä on kiva piha ja paljon kemuja. Yhteisöllisyys on kasvanut entisestään, visioi Jenna vaikka on oikein tyytyväinen jo tämänhetkiseen tilanteeseen.

– Meillä on jo nyt hyvä ilmapiiri ja kivoja kemuja. On niin mukavaa, kun vaikka vain syödään yhdessä grillaillen. Lapsetkin kasvavat samalla yhteisöllisyyteen.

Meidän pihalla kaikki lapset leikkivät keskenään, iloitsee Jenna.

Talkoiden ja juhlien hyvät tarjoilut houkuttelevat asukkaita mukaan.

10

ASUNTOMME 3/2022

Uudet hallituksen jäsenet esitteillä

Vuokralaiset VKL ry:n uudet hallituksen jäsenet vastasivat Asuntomme-lehden kysymyksiin.

1. Miksi taustayhteisösi haluaa olla mukana Vuokralaiset ry:n toiminnassa?

2. Mikä asumiseen liittyvät asiat kaipaavat tällä hetkellä eniten parannusta ja miten ko. asioita pitäisi edistää?

3. Mitä asioita itse arvostat asumisessa eniten?

EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM

1

Haluamme olla mukana vaikuttamassa asuntopolitiikkaan, ja mahdollistaa jäsenistöllemme neuvonnan ja edunvalvonnan asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Asuminen on ihmisen perusoikeus. Se, että asuminen vie palvelualojen työntekijöiltä pahimmillaan jopa 60 % käteen jäävistä tuloista, on kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista.

Asumisen korkeat kulut aiheuttavat myös sen, että pienituloisten asumistuen saajien joukko kasvaa jatkuvasti. Työssäkäyvien köyhyysriskit kasautuvat valitettavasti juuri PAMin alojen työntekijöille. PAM pitää erityisen tärkeänä, että pidetään huolta mahdollisuudesta kohtuuhintaiseen asumiseen. Näin varmistetaan, että jokaiselle työssäkäyvälle jää asumiskulujen jälkeen rahaa myös muihin elämisen tarpeisiin.

Asuntojen hintojen kaksijakoinen kehitys haittaa alueellisesti työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista, kun lähtöpaikkakunnilla ei saa omistusasuntoa kaupaksi, ja kasvukeskuksissa korkeat asumiskulut estävät pienituloisia asumasta lähellä työpaikkoja. Tämä johtaa siihen, että pienituloisilla menee työmatkoihin paljon aikaa, joka on poissa muusta elämästä. Myös liikenne lisääntyy. Jos kasvukeskuksissa olisi enemmän asuntoja, se laskisi asuntojen hintoja ja vuokria. Tähän voidaan vaikuttaa vain rakentamalla lisää asuntoja ja kaavoittamalla alueita monipuolisesti.

Sitä, että asumiskulujen jälkeen jää rahaa muuhun elämiseen ja voi asua lähellä työpaikkaa. Aika on jokaisen ihmisen tärkein pääoma. Jokaisella tulee olla oikeus viettää aikaa muuhunkin kuin työhön ja työmatkoihin. Tärkeää on myös, että asunto ja asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä.

2

3

1 2

HEIDI ÅKERFELT, JHL

Meillä on paljon jäseniä, jotka ovat vuokralaisia, joten tämä on tärkeä asia myös edunvalvonnan näkökulmasta.

Parannuksia voisi olla esimerkiksi vuokra-asuntojen saatavuus pienipalkkaisille, enemmän keskustelua vuokra-asuntojen tärkeydestä ja hyvien vuokranantajien käytäntöjen esiin tuominen. Mitä paremmin saadaan soviteltua vuokralla asumiseen liittyviä riitoja tai kiistoja, niin sitä parempi tulos.

Turvallisuus ja että oma koti tuntuu omalta.

3

1

TIMO NOUSIAINEN, AMMATTILIITTO PRO

Toimiva ja kohtuuhintainen vuokra-asuntomarkkina on tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös jäsenillemme. Haluamme osaltamme olla mukana vaikuttamassa, että Suomessa olisi kohtuuhintaisia, laadukkaita ja viihtyisiä vuokra-asuntoja niitä tarvitseville.

Etelä-Suomessa taitaa olla krooninen pula edullisista vuokra-asunnoista ja ainoa ratkaisu on lisärakentaminen. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä, vaan vuokra-asuntojen tulee olla laadukkaista, viihtyisiä ja hyvin varusteltuja.

Viihtyisää ja toimivaa asuinympäristöä. Hyvin suunniteltua, hiljaista ja valoisaa asuntoa.

2

EGËZONA

3 1

MIISA TERVALA, HENKILÖJÄSEN

Hallituksen jäsenenä minulla ei ole virallista taustayhteisöä, mutta koen kuitenkin, että edustan Vuokralaisten toiminnassa etenkin nuorten ääntä. Itsenäistyneistä nuorista suurin osa asuu vuokralla, joten nuoret ovat varsin iso osa Vuokralaisten kohderyhmästä.

Itse lähdin mukaan toimintaan, koska olen kiinnostunut asumispolitiikasta ja koen, että Vuokralaiset tekee tärkeää edunvalvontatyötä vuokralaisten eteen.

Tällä hetkellä mielessäni on etenkin vuokraasumisen kallis hinta, varsinkin isommissa kaupungeissa. Hintatason laskuun tulisi vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä ARA-rahoitteista rakentamista, etenkin isoihin kaupunkeihin ja erityisryhmille, kuten opiskelijoille.

Toisena aiheena nostaisin etätyöskentelyn ja -opiskelun trendin ja sen vaikutukset asumiseen. Etätyöskentelyn ja -opiskelun trendiin tulisi mielestäni kiinnittää huomiota etenkin uusissa rakennusprojekteissa. Ihmisten odotukset omalta asunnoltaan nousevat, kun siitä tulee kodin lisäksi myös työpaikka. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan esimerkiksi pienten asuntojen menekkiin sekä yhteiskäyttötilojen arvostukseen lähivuosina.

Asumista sanotaan usein hyvinvoinnin perustaksi, eikä turhaan. Arvostan sitä, miten laadukas asuminen tukee kaikkien muiden elämän osa-alueiden toimintaa sekä omaa hyvinvointiani. Lisäksi arvostan sitä, miten oman näköistä asumisesta voi tehdä.

HEIDI

2

TIMO

3

MIISA

ASUNTOMME 3/2022

11

Elinkustannusten nousu ha Suomi on edelläkävijä asunnottomuuden torjunnassa, mutta tämänhetkinen taloustilanne saattaa asettaa vaaraan ne, joiden raha-asioissa ei ole pelivaraa.

P

aljon on niitä, jotka selviävät. Sen sijaan heille, joilla on entuudestaan taakkaa kuten sairauksia, työttömyyttä tai velkoja, elinkustannusten nousu saattaa aiheuttaa taitekohdan, joka sysää jopa asunnottomuuden tielle.

– Olen aika huolissani kustannuskehityksestä näiden ihmisten osalta. Heillä ei ole käytettävissään taloudellista puskuria eli säästöjä, joilla selviäisi edes yllättävistä menoista, saati sitten pysyvistä arjen menojen kallistumisesta, toteaa Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Asunnottomuuden taustalla monia syitä Asunnottomuus määritellään Suomessa siten, että ihminen on asunnoton, jos hän on vailla vakinaista osoitetta. Suurin osa asunnottomista on tuttavien tai sukulaisten luona asuvia. Tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maassamme oli hieman alle 4 000 asunnotonta, ja heistä hieman yli 1300 on pitkäaikaisasunnottomia.

Varsinaista katuasunnottomuutta Suomessa on vähän.

– Asunnottomuuden syitä on monia, mutta keskeisin syy on taloudellinen. Vuokranmaksuongelmat ovat suurin syy häätöihin. Taloudellisten ongelmien takana voi puolestaan olla sairautta, työttömyyttä, päihdeongelmia, avioero tai esimerkiksi vankilasta vapautuminen, kertoo Ojankoski.

Kaikkein tärkeintä Ojankosken mukaan olisi puuttua ongelmien ilmenemisen alkuvaiheessa, niin yksilötasolla kuin yhteiskunnan toimesta. Samoin ennaltaehkäiseviä toimia pitäisi osata tehdä riittävästi.

Toivoa on ylläpidettävä yhteiskuntarauhan vuoksi – Yhteiskunnallisella tasolla tämä on poliittinen eli valintakysymys. Tukiin saatiinkin jo jonkinlainen indeksikorotus, mutta kyse ei ole pelkästään rahan jakamisesta. Ihmisistä on pidettävä huolta laaja-alaisesti myös esimerkiksi työllisyyden kehittämisen tai terveydenhoidon osalta. Pitää ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä on tärkeää pitää yllä toivoa ja yhteiskuntarauhaa tilanteessa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat turvattomuutta herättäviä, korostaa Ojankoski.

Erityisen huolissaan Ojankoski on tulevasta sote-uudistuksesta, jossa kunnat ja sotealueet jakavat vastuuta auttamisesta.

– Kevyemmän tuen tarvitsijoista voi tulla väliinputoajia, joiden tukemisesta kukaan ei kanna vastuuta.

Myös sitä kautta asunnottomuus voi lisääntyä, toteaa Ojankoski.

Omakustannusvuokriin kohdistuu paineita Ojankosken oma yhteisö, Y-säätiö toimii tärkeänä asun-

12

ASUNTOMME 3/2022

– Kevyemmän tuen tarvitsijoista voi tulla väliinputoajia, joiden tukemisesta kukaan ei kanna vastuuta.

nottomuuden asian esillä pitäjänä, jonka asunnottomuuden poistamiseen tähtääviin toimiin käydään tutustumassa ulkomaita myöden.

– Tulemme jatkossakin pitämään huolta, että esimerkiksi soteuudistuksen sudenkuopat tunnistetaan, korostaa Ojankoski ja toteaa, että inflaation eli elinkustannusten nousu haastaa myös omakustannusperiaatteella vuokransa määrittelevien vuokrataloyhtiöiden toiminnan.

– Kun kaikki kallistuu, syntyy vuokrankorotuspaineita myös omakustannusperiaatteen mukaan määriteltyihin vuokriin. Vaikka vuokrataloyhtiöt pyrkivät tekemään kaikkensa, että vuokrankorotukset pysyisivät maltillisina, esimerkiksi korjauskuluissa ei voi säästää kovin pitkään, ettei synny korjausvelkaa, toteaa Ojankoski.

Kohtuuhintaiset asunnot torjuntaavuksi Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että asunnottomuus pitäisi saada poistettua Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingillä on vieläkin kunnianhimoisempi tavoite, vuosi 2025. Noin 60 prosenttia asunnottomuudesta sijoittuu Helsinkiin, Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle.

– Tavoite vaatii paljon tukitoimia eli yhteiskunnan varoja, mutta kuten totesin, pelkkä rahan jakaminen ei riitä, vaan pitää nähdä syyt asunnottomuuden takana ja hoitaa ne kuntoon. Asumisen sektorilla tarvitaan ehdottomasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja, jotta asumisen kustannukset eivät ajaisi ihmisiä asunnottomuuteen, korostaa Ojankoski ja toivoo poliitikkojen ymmärtävän jatkaa asunnottomuuden poistamiseen tehtyä pitkäjänteistä työtä.

– Suomessa on toteutettu Asunto ensin -ohjelmaa katkeamattomasti jo monta hallituskautta. Sitä tarvitaan jatkossakin, koska työ on hidasta ja uudet tilanteet haastavat asiaa kuten nyt inflaation muodossa. Suomalainen tapa ajatella, että jokaisella on oikeus asuntoon, on ainutlaatuinen maailmassa ja voimme olla sen tuloksista ylpeitä.

Tulevaisuuden tavoitteeksi kannattaisi Ojankosken mukaan ottaa, että asunnottomuus todellakin poistuu maastamme ja siirrytään asunnottomuuden poissa pitämiseen.

aastaa asunnottomuuden Unohda häpeä – pyydä tai anna apua

KUVA: LASSE LECKLIN

Asunnottomuuden syyt juontuvat usein tilanteista, joihin ihminen ei itse voi vaikuttaa, kuten työttömyydestä tai sairaudesta. Tarttumalla oikealla hetkellä tilanteeseen, ajautuminen asunnottomuuteen voidaan välttää.

– Ainoa tapa saada asia ratkaistua ajoissa on pyytää apua heti, kun huomaa, että oma elämäntilanne on ajautumassa hankalaksi. Silloin kannattaa unohtaa häpeän tunne ja pyytää apua, korostaa Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Konkreettinen apu voi olla esimerkiksi vuokranantajan kanssa laadittu vuokranmaksun maksusuunnitelma. Myös oman kunnan sosiaalitoimesta tai seurakunnan diakoniasta voi saada apua. Oman taloustilanteen selvittämiseksi neuvoja löytyy myös Takuusäätiöstä.

Elämän taitekohdissa, kuten työttömyyden, avioeron, koulun keskeytymisen tai sairauden kohdalla myös läheiset voivat havahduttaa ihmisen avun äärelle.

– Taloudellista tai muuta ahdinkoa ei välttämättä huomaa ihmisestä, koska moni häpeilee asiaa ja pitää kulisseja pitkäänkin yllä. Lähipiiri voi kuitenkin erityisesti elämän taitekohdissa olla ihmisen tukena ja tarjota apua. Usein asian puheeksi ottaminen tai vaikka tiedon etsiminen tukimuodoista riittää, toteaa Ojankoski.

ASUNTOMME 3/2022

13

Motivan Astetta alemmas -kampanja kannustaa energiansäästöön Lämmityskausi käynnistyy, mikä merkitsee selvää harppausta kesäkautta isompaan energiankulutukseen kaikissa rakennuksissa. Riippumatta talon lämmitysmuodosta, edessä on kallis lämmitystalvi. Motiva haastaa suomalaiset energiansäästöön.

E

nergian säästäminen on aina järkevää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, mutta nyt sen tekee erittäin tarpeelliseksi asumiskustannusten nousupaineet. ARAasunnoissa jokainen asukas vaikuttaa suoraan vuokraan järkevällä energiankäytöllä, sillä vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan.

Energiataloudellisuus ja asumisterveys samalla viivalla Motivan mukaan suomalaisissa kodeissa talvikauden huonelämpötilat ylittävät usein parilla asteella terveelliseksi ja energiatehokkaaksi todetut suosituslämpötilat, 20–22 astetta. Tämän ylittävät huonelämpötilat lisäävät sisäilmasta aiheutuvia oireita, kuten kuivuuden tunnetta ja silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireita. Vuokra-asunoissa Motivan suosituksia yleensä noudatetaan.

– Asukkaat eivät useinkaan pysty itse säätämään lämpötiloja huoneistoissa, vaan joutuvat sopeuttamaan omat asumistottumuksensa vallitseviin lämpötiloihin.

Moni kokee 20–22 asteen miellyttäväksi, kun taas moni pitää sitä liian matalana. Sähkön kallistuminen vaikuttaa nyt siihen, että huoneistojen lämpötiloja ei taatusti olla valmiita nostamaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Lämpötilan nostaminen yhdellä asteella merkitsisi noin viisi prosenttia suurempaa energiankulutusta.

Pitkät suihkut lisäävät kustannuksia Asumistottumuksista suihkussa käynti on erittäin tär-

keä keino säästää energiaa. Vesi jo sinällään maksaa, mutta sen lämmittäminen tuo paljon lisähintaa vedelle. Kun vähentää suihkuaikaa, vähentää merkittävästi lämpimän veden kulutusta ja vaikuttaa myös sisäilman laatuun. Pitkät suihkut merkitsevät kasvavaa kosteuskuormaa, jonka tasaaminen vaatii lisää lämpöä, tehostettua ilmanvaihtoa ja lisää energiankulutusta.

– Korkea ilmankosteus ja matalat lämpötilat ovat huono yhdistelmä. Energiatehokas asuminen vaatii alkuun hieman vaivannäköä ja omien toimintatapojen muuttamista, mutta lopputuloksena on miellyttävät asumisolosuhteet, kannustaa Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Energia-asiaa voi työstää myös yhdessä Motiva kehottaa vuokranantajia aktiivisesti tiedottamaan asukkaita energiansäästötoimenpiteistä ja myös toteuttamaan tarvittavia energiansäästötoimenpiteitä kiinteistöissä.

– Isot vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt toimivat ammattimaisesti ja ovat jo tehneet paljon toimenpiteitä, jotka lisäävät energiatehokkuutta.

Energiansäästö onkin yhä enemmän kiinni asukkaiden asumistottumuksista. Liiallisuuksiin ei tarvitse mennä, eikä hyväksyä vuokranantajaltakaan mitä tahansa energiansäästön nimissä, mutta varmasti jokaisella on tottumuksissaan tarkasteltavaa, toteaa Viita ja kehottaa pohtimaan asioita myös yhdessä naapureiden kanssa.

– Asukastoimikunnat voivat järjestää esimerkiksi energiansäästöillan pihalla tai kerhohuoneella ja pyytää isännöitsijä tai joku asiantuntija kertomaan käytännön vinkeistä. Usein hyviä vinkkejä löytyy myös naapureilta itseltään, toteaa Viita.

14

ASUNTOMME 3/2022

KUVA: ADOBE STOCK

PIKAVINKIT ENERGIANSÄÄSTÖÖN  Peseydy suihkussa nopeasti ja sulje hana saippuoimisen ajaksi  Älä käy tavan vuoksi suihkussa joka päivä  Mene saunaan heti, kun se on lämmin ja sulje se heti löylyttelyn jälkeen  Paista uunissa kerralla enemmän ruokaa ja hyödynnä jälkilämpö  Poista kodinelektroniikasta virta silloin, kun et käytä laitetta  Tuuleta vain vähän käytetyt vaatteet  Pese vaatteet matalalla lämpötilalla  Käytä lyhyempiä ohjelmia pesukoneissa  Pese täysiä koneellisia vaatteita tai tiskejä  Sopeutuaksesi huoneiston 20–22 asteen lämpötilaan käytä villasukkia ja lämpimämpiä sisävaatteita Astetta alemmas -kampanja alkaa täydellä teholla 10.10.2022 Energiansäästöviikolla.

Poimi lisää energiansäästövinkkejä osoitteesta: www.motiva.fi/koti_ ja_asuminen/energiansaasto_on_varautumista

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Mitä voin tehdä yläkerran naapurin häiritsevälle yöelämälle?

?

Yläkerran naapurini elää öisin. Hän ei metelöi voimakasta musiikkia kuunnellen, mutta tekee kotitöitä, kuten tiskaa, imuroi ja pesee pyykkiä jopa kolmen aikaan yöllä. Mitä voin tehdä, sillä naapurini vuorokausirytmi häiritsee minun elämääni?

§

Häiritsevästä elämästä tulee olla yhteydessä vuokranantajaan ja isännöitsijään, sillä heillä on lain suomat edellytykset puuttua asiaan. Yhtiön järjestyssäännöissä yleensä määritellään hiljaisuuden aika sekä mahdollisesti annetaan muita määräyksiä melun vähentämiseksi ja asumisrauhan turvaamiseksi. Jokaisen asukkaan tulee kunnioittaa järjestyssääntöjä ja hiljaisuusaikoja esimerkiksi kodinkoneiden käytön osalta.

Muita huomioivaa käytöstä tavoitellaan myös taloyhtiön yhteisissä tiloissa, kuten saunoissa, ulkoiluväline varastoissa ja pesutuvissa.

Jos haluaa käyttää pesukoneita yösähköllä, kannattaa

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

Pidetäänkö kokous?

S

uomen sanotaan usein sen olevan yhdistysten luvattu maa. Yhdistystoimintaan osallistutaan monenlaisin perustein. Yhdistyksiin liitytään, niihin maksetaan jäsenmaksuja ja niistä erotaan. Kaikki nämä ovat aktiivisia toimenpiteitä jäseniltä tai jäseniksi aikovilta.

Asukastoiminnassa talo- ja asukastoimikunnat toimivat pitkälle samoin periaattein kuin yhdistykset.

Asukas- ja talotoimikunnat pitävät omia kokouksia ja tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kutsuvat myös asukaskokouksen koolle.

Kokouskutsun tullessa moni katso asialistaa ja pohtii mennäkö paikalle? Kokouksiin osallistumisen kynnys voi olla korkealla, jos kokoustekniset asiat ovat epäselviä tai jääneet unholaan.

Monissa yhdistyksissä tunnistetaan tilanne, jossa kokouksiin osallistutaan paremmin silloin, kun listassa ei ole henkilövalintoja. Jotta tämä tilanne korjaantuisi, on hyvä muistaa kokousten perusajatus – niissä päätetään yhteisistä asioista.

Kokous on yhteispeliä, jossa jokaisella on roolinsa.

Puheenjohtaja johtaa kokousta ja sihteeri kirjaa muistiin käsitellyt asiat. Pöytäkirja on oikein tehty, kun se vastaa kokouksen kulkua.

Hyvä kokous ei ole pelkästään puheenjohtajan ja sihteerin varassa. Jokainen osallistuja on vastuussa kokouksen hyvästä hengestä ja sujuvasta etenemisestä.

Parhaaseen tulokseen päästään, kun perehdyt asialistaan etukäteen, on hyvä tapa tehdä huomioista itselleen merkintöjä. Kaikkien tulee käyttäytyä kokouksessa asiallisesti ja toisia kunnioittavasti. Huomioi muut ja

tarkistaa pesukoneensa desibelitaso ja varmistaa vielä naapurilta, kuuluuko pesukoneen käyntiääni. Asuntojen osalta päiväajan (klo 7–22) keskiäänitaso ei saa ylittää 35 desibeliä. Yöaikana (klo 22–7) on oltava hiljaisempaa, eikä keskiäänitaso saa yöllä ylittää 30 desibeliä.

Kaikki seinien läpi kantavat äänet eivät kuitenkaan ole häiritsevää elämää. Esimerkiksi päiväsaikaan tapahtuvat koiran satunnaiset haukahdukset tai kohtuullisen kestoinen pianonsoiton harjoittelu kuuluvat normaaleihin asumisen ääniin.

Voit myös itse laittaa naapurille ystävällisen kirjeen asiasta ja pyytää häntä huomioimaan naapurien yörauha. Kannattaa myös kysyä muilta naapureilta, kuuluuko heille häiritseviä ääniä. Useamman naapurin yhteinen yhteydenotto antaa paremmat mahdollisuudet puuttua häiritsevään elämään.

Vuokranantajan tai yhtiön on ensin annettava asukkaalle varoitus häiritsevästä elämästä. Varoituksen toimiessa toivotulla tavalla elämä talossa normalisoituu.

Mikäli häiritsevä elämä jatkuu, tulee tehdä uusi häiriöilmoitus. Varoituksen antamisen jälkeen, jos tilanne uusiutuu, on vuokranantajalla mahdollisuus purkaa asukkaan vuokrasopimus tai yhtiö voi käynnistää huoneistoon hallintaanoton.

osallistu keskusteluun. Vain osallistumalla voit vaikuttaa asiaan.

Joskus kokouksissa asiat eivät mene toiveitten mukaisesti. Silloin on hyvä hillitä itsensä ja harkita sanansa. Parasta on, jos pystyt erottamaan tunteet ja asiat.

Kokouksen pöytäkirja on asukastoiminnassa merkittävässä roolissa. Pöytäkirjat toimitetaan monissa yhtiöissä vuokranantajalle toimenpiteitä varten. Jotta asukkaat voivat varmistaa äänensä tulevan kuuluville, pitää pöytäkirjoista käydä ilmi mitä halutaan tai tavoitellaan.

Pöytäkirjassa kannattaa muotoilla asiat selkeästi:

HYVÄ MUOTOILU Leikkipaikan penkit uusittava ennen kesää.

Pyöräkellareista pitää poistaa käytöstä poistetut polkupyörät Vuokranantajaa pyydetään laittamaan ilmoituksen porraskäytäviin viikolla 6. Ilmoituksessa pyydetään merkitsemään käytössä olevat polkupyörät viimeistään xx.xx.

Pyydetään vuokranantaja lisäämään kartonkikeräysastia, jotta pahvit eivät ole katoksen lattialla.

EPÄSELVÄ Todettiin leikkipaikan tarvitsen uudistusta.

Puhuttiin polkupyörävarastojen tilanteesta.

Jätekatos on epäsiisti.

Vuokralaiset ry:ssä olemme tunnistaneet jäsentemme kanssa tarpeen kokoustekniikan kouluttamiseen jälleen.

On jäsentemme ja asukkaiden etu, että luottamustoimissa toimivat henkilöt ovat osaavia ja heitä on riittämin.

ANNE VIITA Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

ASUNTOMME 3/2022

15

LIITY JÄSENEKSI! VUOKRALAISET VKL RY:

HELSINGIN VUOKRALAISET HKVY RY:

SIVUN 8 LAJITTELUTAITOTESTIN OIKEAT VASTAUKSET: SIPSIPUSSI > muoviin JAUHOPUSSI > kartonkiin KISSANRUOKAPUSSI > muoviin JUKURTTIPURKKI >muoviin, metallinen kansi metalliin ja mahdollinen kartonkinen päällyskuori kartonkiin VOIPAKETIN KÄÄRÖ > kartonkiin LASINEN KATTILANKANSI > kuiva- eli sekajätteeseen STYROXLAATIKKO > pakkausstyroxi muovin keräykseen, teollinen ei

TEFLONKATTILA > metalliin, muovisia ripoja ei tarvitse poistaa, koska ne palavat pois. Astia, missä on enemmän metallia kuin muuta materiaalia, laitetaan metalliin.

TYHJÄ AEROSOLIPULLO > purkki metalliin, korkki muoviin. Astian täytyy olla tyhjä, ettei räjähdä.

PAPERINEN KAUPAN PUSSI, JOSSA KERÄYSPAPERIA > Pussi kartonkiin ja paperit paperiin KALA- TAI LIHAPAKETTIPAPERI > kartonkiin MONITOIMIKONE > kauppojen SER-keräykseen ja leikkurit metalliin.

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

SYYSKUU 26.09.

LOKAKUU 03.10. 31.10.

MARRASKUU 07.11.

JOULUKUU 12.12.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski!

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.