Asuntomme 3/2021

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 3/2021

• Tutustu Vuokralais päivien antiin • Helsingin vuokralaiset esittäytyvät • Lakineuvoja tarjolla

Malviina haluaa vaikuttaa hallituksessa

S I S ÄLTÖ

02 03 04 05 06 07 08 09 10 12 14 15 15

Ajankohtaista

Pääkirjoitus

Malviina haluaa vaikuttaa hallituksessa Malviina ja Ilse-May viihtyivät Vuokralaispäivillä Asukasedustajalla on hallituksen jäsenen oikeudet ja vastuut Kun kaikki ei mene kuin Strömsössä Laki yhteishallinnosta on uudistumassa Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

Alakulo allikkoon - Iloa elämään!

Kotona sattuu ja tapahtuu HKVY haluaa vaikuttaa helsinkiläisten asumiseen Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa

A JA N KOH TAIS TA

MONET ASUKKAAT TIUKOILLA MYÖS ARA-ASUNNOISSA

KOVA ry:n keväällä teettämä asukastyytyväisyysselvitys osoitti, että jopa ARAasuntojen asumiskustannukset ylittävät kohtuullisuuden rajan suurelta osalta asukkaista. Selvityksen tuloksena kävi ilmi, että asumiskustannukset vievät yli 40 prosenttia kaikkien vastaajien tuloista.

Erityisen tiukoilla ovat yhden huoltajan lapsiperheet, joissa asumiskustannukset vievät puolet kotitalouden tuloista. Myös yksinasuvien asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista on 46 prosenttia.

Selvityksen otos oli noin 24 600 kotitaloutta ja vastausprosentti 31 prosenttia.

ARA-RAHOITUSTA OLLAAN VÄHENTÄMÄSSÄ

Valtion ensi vuoden budjetti on tekeillä. Toisin kuin asuntoasioita hoitava ympäristöministeriö on ehdottanut, valtiovarainministeriö on esittänyt, että ensi vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi myöntää tätä vuotta vähemmän rahaa ARA-asuntotuotannolle. Ympäristöministeriö on puolestaan esittänyt valtuuksien merkittävää korottamista.

– ARA-valtuuksia ei missään nimessä saa vähentää vaan lisätä, kuten ympäristöministeriö on esittänyt. Markkinaehtoinen asuntotuotanto on osoittautunut sijoittajille todelliseksi rahastusautomaatiksi. Sen sijaan ARA-asunnot ovat pitkäaikaisesti kohtuuhintaisia ja helpottavat asukkaiden taloudellista selviytymistä arjessa. ARA-asuntojen lisäämisen myötä vähennetään myös asumistuen tarvetta, muistuttaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokralaispäivillä ARA-rahoituksesta esityksen pitänyt apulaisjohtaja Heli Huuhka totesi esityksessään, että ARA-asuntojen määrä laskee koko ajan asuntomarkkinoilla. ARA-asuntoja on parina viime vuosikymmenenä rakennettu vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tällä hetkellä markkinoilla on noin 993 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoja ja noin 399 000 ARA-vuokra-asuntoa.

– ARA-asuntoja on viime vuosina hävinnyt markkinoilta runsaasti myös sitä kautta, että ne vapautuvat ARA-lainoituksen mukanaan tuomista rajoituksista, totesi Huuhka.

Toinen merkittävä kehitys on, että ARA- ja markkinavuokrien erot ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet melkoisesti. Viimeisen 10 vuoden aikana kasvua on ollut 4,7 prosenttiyksikköä.

– Vaikka korona-aika on hieman tasoittanut vapaarahoitteisten vuokrien nousua, on viime aikoina jälleen uutisoitu, että tilanne on palaamassa entiselleen eli vuokrat ovat jälleen noususuunnassa. Asuntosijoittajan näkökulmasta tilanne saattaa näyttää hyvältä, mutta vuokralaisen näkökulmasta katsottuna tilanne jatkuu edelleen kohtuuttomana, toteaa toiminnanjohtaja Viita.

ARAn tehtävänä on rahoittaa vuokra- ja asumisoikeusasuntoja pieni- ja keskituloisille sekä edellyttää, että asunnoista peritään kohtuullista omakustannusperiaatteen mukaan määriteltyä vuokraa tai käyttövastiketta koko sen ajan kuin ne ovat ARA-rajoitusten piirissä.

ARA- JA MARKKINAVUOKRAT SUURISSA KAUPUNGEISSA

PÄÄKIR J OIT US

Vuokralaispäivät avasivat syksyn

Vuokralaispäivien henkilökuntaa lisättiin tänä vuonna koronatilanteen vaatimien turvallisuustekijöiden varmistamiseksi. Iloinen Vuokralaisten joukko kokoontui Eurooppa-salissa yhteiskuvaan: vasemmalta edessä Hanna Ahto, Vili Viita, Sinna Sarlos ja Ida Oljemark. Keskellä puheenjohtaja Suna Kymäläinen, Luukas Kymäläinen, Rebekka Kymäläinen sekä Marika Honkanen. Takana toiminnanjohtaja Anne Viita ja varapuheenjohtaja Sami Auersalmi.

ODOTETUT VUOKRALAISPÄIVÄT KERÄSIVÄT KIITOSTA

Vuokralaispäiväristeily pidettiin tänä vuonna jo elokuun loppupuolella. Koronarajoituksista johtuen risteily jouduttiin järjestämään 24-tunnin risteilynä.

Palautteet kertoivat onnistuneista järjestelyistä ja keskustelujen kaipuusta. Noin 150 osallistujan joukko koostui jälleen vuokra- ja asumisoikeusasukkaista sekä asuntoja omistavien yhtiöiden ja Vuokralaiset ry:n muiden yhteistyökumppaneiden edustajista.

– Ikävä kyllä jouduimme turvallisuuden takaamiseksi vähentämään vapaamuotoisia taukoja, josta syystä ohjelma varmasti tuntui myös tiiviiltä. Palautteissa todettiinkin, että kaksipäiväinen risteily on osallistujien mieleen, jotta päästään paremmin vaihtamaan kokemuksia muiden kanssa ja sulattelemaan ohjelman antia paremmin, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita ja lupaa ohjelmakokonaisuuden palaavan entiselleen heti, kun koronatilanne sallii.

– Toivottavasti jo ensi vuonna voimme järjestää pidemmän risteilyn ja suunnata Riikaan, johon tänä vuonna oli tarkoitus ensin mennä, kertoo Viita ja haluaa kiittää kaikkia osallistujia aktiivisesta keskustelusta esitysten aikana.

– Vuokralaispäivillä on aina ollut vilkasta keskustelua ja niin nytkin. Monista puheenvuoroista heräsi yleisössä hyvää keskustelua ja mielenkiintoisia kommentteja. Oli ilo nähdä osallistujissa vanhoja tuttuja sekä uusia kasvoja, iloitsee Viita.

Sähköisesti toteutetussa palautekyselyssä annettiin kiitosta myös hyville esiintyjille, jotka palautteiden mukaan toivat vaikeatkin asiat esiin selkeästi.

Viita kiittelee hänkin mukana olleita esiintyjiä ja myös henkiökuntaansa.

– Vuokralaispäivät saatiin järjestettyä tänä vuonna onnistuneesti myös turvallisuudesta huolehtien. Lisäsimme henkilökunnan, jotta esimerkiksi mikit pystyttiin jokaisen puhujan jälkeen desinfioimaan ja antamaan osallistujille riittävää opastusta, kertoo Viita.

li todella mukavaa päästä elokuun lopussa avaamaan jälleen Vuokralaispäivät, jotka jouduttiin vuosi sitten koronan takia peruuttamaan. Olimme valmistautuneet risteilyyn erilaisin turvajärjestelyin ja kaikki menikin onneksi oikein hyvin.

Turvajärjestelyihin kuului muun muassa se, että tauot oli minimoitu, mikä toisaalta mahdollisti runsaan ohjelman, mutta sai tuntumaan päivät kovin tiiviiltä. Siksi palaamme kaksipäiväiseen risteilyyn heti, kun mahdollista. Vapaamuotoinen ajatustenvaihto on keskeinen osa Vuokralaispäivien antia, kuten jälleen palautteista saimme lukea.

Tässä lehdessä käsittelemme monipuolisesti koko risteilyn ohjelmaa. Nostan tässä esiin yhden tärkeän ja budjettineuvottelujen takia ajankohtaisen aiheen, josta esityksen piti apulaisjohtaja Heli Huuhka. Hän puhui ARAn rahoituspäätöksistä.

ARA-rahoitus on Vuokralaiset ry:n näkökulmasta keskeistä, sillä sen turvin saadaan markkinoille kohtuuhintaisia asuntoja. Kuten me kaikki tiedämme, asumisen kustannukset ovat vapaarahoitteisissa asunnoissa nykyään monin paikoin kohtuuttomat, eivätkä vapaat markkinat ole osoittaneet ainuttakaan merkkiä pyrkimyksestä tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja.

ARA-rahoitusta siis tarvitaan. Sitä mukaa, kun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat kallistuneet, ARA-asuntojen kysyntä on kasvanut. Ihmiset kokevat ARA-asunnot hyväksi asumisen vaihtoehdoksi, mutta liian harvalla on mahdollisuus päästä niihin käsiksi. Jos Vuokralaiset ry saisi päättää, rahoitusta lisättäisiin huomattavasti, jotta kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja voitaisiin tehdä nykyistä enemmän.

Lisäksi ARA-rahoitusta tarvitaan vanhan asuntokannan korjaamiseen. Siksi onkin positiivista, että korjausavustusten määrää on tänä vuonna kasvatettu. Toivomme, että samalla tavalla löytyy riittävästi poliittista ymmärrystä uudistuotannon merkitykselle tilanteessa, jossa tavalliset ihmiset kamppailevat markkinavoimien puristuksessa. Ihmisiä ei saa jättää yksin asuntokysymyksissä.

Vuokralaispäivät oli meille erinomainen syksyn avaus näidenkin asumisen asioiden eteenpäin viemiseen. Toivota kaikille jäsenillemme ja tämän lehden lukijoille voimia ja virtaa syksyyn. Koetetaan yhä pitää mieltä virkeänä yhä jatkuvasta koronatilanteesta huolimatta.

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 3/2021

03

KUVA: TAPIO ANTERE

O

Malviina haluaa vaikuttaa hallituksessa Malviina Peltoselle hallitustyöskentely on tuonut mielenkiintoisen näkökulman asumiseen. Malviina kävi kertomassa Vuokralaispäivillä kokemuksistaan.

K

un Malviina muutti A-Kruunun vastavalmistuneeseen taloon Vantaan Kivistöön vuonna 2018, hän koki talon tunnelman yhteisölliseksi ja halusi edistää asiaa omalta osaltaan. Hän perusti talolle Facebookryhmän, jota kautta sai koottua aktiiviryhmän, joka alkoi toimia yhdessä talon asioiden edistämiseksi. Malviinasta tuli asukastoimikunnan puheenjohtaja.

– Motivoiduin hoitamaan ensin oman talon asioita ja sitten halusin päästä vaikuttamaan kaikkeen A-Kruunun asumiseen ja päädyin hakemaan hallituksen jäsenyyttä, kertoo Malviina.

A-Kruunun taloissa jokainen asukastoimikunta voi tehdä esityksen hallituksen jäsenestä. Kandidaatit lähettävät yhtiöön ansioluettelonsa sekä vapaamuotoisen hakemuksensa, joiden perusteella yhtiökokous valitsee edustajat hallitukseen.

– Koen, että valintatapa on hyvä. Sitä kautta nousee juuri ne henkilöt esiin, jotka ovat motivoituneita hoitamaan yhteisiä asioita. Omassa vapaamuotoisessa hakemuksessani kerroin rehellisesti kuinka hyvä tyyppi olen ja se riitti, kertoi Malviina naurahtaen.

Hallitustyöskentely vastasi odotuksia

ASUNTOMME 3/2021

Yhteydenottokanavia voisi olla enemmän

Muut A-Kruunun talojen asukkaat ottavat yhteyttä hallituksen jäseniin jonkin verran sähköpostitse. Malviina kaipaa erityisesti eri talojen asukasaktiiveille parempia yhteydenpitovälineitä. Silloin myös viestit hallituksesta asukkaille kulkisivat jouhevammin.

– Tarvittaisiin ehkä lisää viestintäkanavia, jotta asukasaktiivien yhteistoiminta kehittyisi. Korona on tietysti tuonut omat haasteensa, kun ei ole voinut tavata kasvotusten, mutta jatkossa pitäisi kehittää muitakin taloja, joilla asukastoimikunnat pääsisivät matalalla kynnyksellä viestimään asioista keskenään, pohti Malviina.

A-Kruunulla on käytössä neljä kertaa vuodessa sähköposA-Kruunu Oy:n hallituksen jäsen Malviina titse lähetettävä AsukasposPeltoselle hallitustyöskentely on ollut positii- ti, jossa tuodaan ajankohtaisia vinen kokemus, jota hän suosittelee kaikilasioita läpi, muun muassa halle, jotka haluavat vaikuttaa omaan asumilituksen asukasedustajien terseensa. veisiä.

– Työskentely on avartanut näkemyksiäni asumisesta. Ehkä katsoin aluksi asioita vain asukkaan kuplasta, mutta tehtävän myötä olen nähnyt laajemmin.

On antoisaa, kun saa tuotua asukkaiden näkemyksiä hallituksen tietoon, osallistua keskusteluun ja olla mukana päättämässä asioista, kertoi Malviina.

Asukasjäsenet myös perehdytettiin tehtävään huolellisesti käyden läpi juridisia seikkoja sekä yrityksen toimintaa. A-Kruunun hallituksessa on kaksi asukasedustajaa.

– Perehdytyksellä oli tärkeä merkitys, sillä se avasi, mitä minulta odotetaan ja mitä työskentely pitää sisällään. Työskentelyn laajuus yllätti siitä huolimatta.

Toinen yllätys oli, kuinka mielenkiintoista on seurata uudisrakentamisen prosessia läheltä ja yksittäisten kaupunginosien kehittämistä, kertoi Malviina, joka haluaa pitää erityisesti asuvien asukkaiden ääntä esillä hallituksessa.

04

– Olen halunnut varmistaa, että hallituksessa ollaan tietoisia siitä, mitä mieltä asukkaat ovat asumisestaan ja että asukastyytyväisyyttä edistetään. Olen myös ollut tyytyväinen siihen, miten asukkaat on otettu huomioon, totesi Malviina, joka kertoi myös, ettei hallitusjäsenyyden vaatima salassapitovelvollisuus ole hänen mielestään tuottanut ongelmia.

Hallituksen päätökset eivät ole salaisia, mutta poikkeuksiakin on. Liikesalaisuuksista, yksittäistä henkilöä koskevista asioista ei saa kertoa hallituksen ulkopuolelle. Tai tiedoista, joiden julkistaminen voi vahingoittaa yhtiön etua.

Muiden osallistujien vinkkejä viestintään Vuokralaispäivien yleisössä oli useita hallituksen asukasedustajia. Tässä tamperelaisen ja hämeenlinnalaisen osallistujan vinkit hallituksen ja asukkaiden väliseen viestintään.

Hämeenlinnan kaupungin vuokra-asuntoyhtiön hallituksessa on aina varattuna pykälä asukastoiminnan asioille. Siten asukkaiden asiat tulevat säännöllisesti käsitellyiksi hallituksessa.

Tampereen M2-Kodeissa puolestaan asukasneuvosto kokoaa neljästi vuodessa asukkaiden viestit hallitukselle, joka käsittelee asiat ja tuo ne takaisin asukasneuvostoon.

Malviina ja Ilse-May viihtyivät Vuokralaispäivillä Malviina Peltonen ja Ilse-May Kindstedt vastasivat Vuokralaispäiväristeilyn päätteeksi kysymyksiin seminaaritunnelmista.

MALVIINA PELTONEN

ILSE-MAY KINDSTEDT

Miksi lähdit mukaan vuokralaispäiville?

Miksi lähdit mukaan vuokralaispäiville?

Lähdin mukaan Vuokralaiset ry:n kutsumana, kertomaan ajatuksistani hallituksen asukasjäsenenä toimimisesta.

Olen ensimmäisen kerran mukana 2019. Oli mielenkiintoinen ohjelma, ja oli kiva kuunnella muiden puheenvuoroja ja vinkkejä asukastoiminnasta.

Vastasiko risteilyn anti odotuksiasi?

Vastasiko risteilyn anti odotuksiasi?

Matka oli positiivinen yllätys. Ohjelma oli mielenkiintoista ja monet aiheet sellaisia, jotka koin hyödylliseksi ajatellen omaa hallitustyötäni sekä asukasaktiivina toimimista.

Vastasi. Anti oli samanlainen kuin edellisellä kerralla.

Mikä oli seminaarin parasta antia?

Erityisen mielenkiintoista oli saada oman esitykseni yhteydessä muiden osallistujien omakohtaisia kokemuksia ja ideoita asukastoimikuntien toimintatavoista. Sain näistä paljon uusia ideoita.

Miten vuokralaispäiviä voisi kehittää?

Yleisö oli osallistuvaa ja esitti hyviä kysymyksiä. Tulevaisuudessa olisi mukavaa, jos yleisön välistä keskinäistä vuoropuhelua saisi lisättyä. (Tämän vuotisilla Vuokralaispäivillä oli koronasta johtuen vähemmän vapaamuotoisia, verkostoitumista edistäviä taukoja, jotta risteily voitiin järjestää turvallisesti koronarajoitukset huomioiden.)

Mikä oli seminaarin parasta antia?

Juridiikka hallitustyöskentelystä. Joku ehkä ajattelee, että juridiikka on tylsää, mutta kun oli hyvä puhuja niin se ei ollut tylsää. Hän osasi puhua mielenkiintoisesti ja esiin tuli asioita, joita ei ollut tullut mieleen aiemmin.

Miten vuokralaispäiviä voisi kehittää?

En kaipaa muutoksia, tällaisenaan tämä on toimiva systeemi.

Lähtisitkö uudelleen mukaan?

Ilman muuta lähden mukaan. Oli mukava tavata uudelleen heitä, jotka olivat aiemmin mukana, esimerkiksi jyväskyläläiset alakulontorjujat. Heidän kanssaan oli mukava höpötellä ja vaihtaa myös kokemuksia meidän talojen asukastoiminnoista.

Lähtisitkö uudelleen mukaan?

Lähtisin mielelläni uudestaan mukaan Vuokralaispäiville.

ASUNTOMME 3/2021

05

Asukasedustajalla on hallituksen jäsenen oikeudet ja vastuut O

sakeyhtiön hallituksen asukasedustaja on täysivaltainen hallituksen jäsen, jonka valintaa, tehtäviä ja vastuuta määrittelee osakeyhtiölaki. Hallituksessa myös asukas edustaa yhtiötä, vaikka katsookin asioita asukasnäkökulman kautta.

– Hallituksen jäsenen tulee toimia aina yhtiö edun mukaisesti, korosti kiinteistöalan kokenut toimija, partner legal Helena Kinnunen Vestra Advisors Oy:stä. Helena piti Vuokralaispäivillä perjantai-iltana esityksen hallitustyöskentelyn lainopillisista seikoista.

Miten toimia asukkaiden edun mukaisesti?

Yleisö osallistui jälleen aktiivisesti keskusteluun ja espoolaista osallistujaa kiinnosti, miten asukkaat voivat toimia hallituksessa asukkaiden edun mukaisesti, jos näkökulmana on yhtiön etu. Helena ei nähnyt asiassa ristiriitaa, sillä yhtiön etu ja asukkaiden etu kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Asukasnäkökulma pitää hallitustyöskentelyssä ymmärtää laajemmin kaikkien asukkaiden etuna, ei yksittäisen talon tai asukkaan asiana.

- Asukasnäkökulmakin pitää olla yhtiön edun mukainen, korosti Helena.

Hallituksen olisi hyvä viestiä asioista oma-aloitteisesti Toinen kuulijoita erityisesti kiinnostava seikka oli hallituksen kokousten julkisuus. Hallituksen kokoukset eivät ole julkisia, mutta päätökset eivät kuitenkaan ole pääsääntöisesti salaisia. Poikkeuksena ovat muun muassa liikesalaisuuksia tai yksittäistä henkilöä koskevat asiat.

06

ASUNTOMME 3/2021

– Hallituksessa käsiteltävät asiat eivät ole julkisia eli yksittäinen jäsen ei saa paljastaa kokouksessa käsiteltäviä asioita. Suositeltavaa sen sijaan olisi, että hallitus viestisi oma-aloitteisesti ja avoimesti tekemistään päätöksistä, muistutti Helena.

Asukkaiden kokouksella tai asukastoimikunnalla on oikeus saada omistajalta tarpeelliset vuokranmääritysyksikköä koskevat tiedot.

Jäseniä koskee huolellisuusvelvoite Hallituksen jäseniä koskevat myös vastuukysymykset, joista Helenalla oli useita esimerkkejä oikeustapauksista.

– Hallituksen jäsenen täytyy muistaa lain vaatima huolellisuusvelvoite eli asioita on hoidettava kuten vastaavassa asemassa oleva huolellinen henkilö hoitaisi tehtävää. Se ei vaadi esimerkiksi tiettyä koulutustaustaa, vaan kykyä perehtyä huolellisesti asioihin, totesi Helena.

Hallituksen jäsen voi joutua myös vahingonkorvausvastuuseen, mikäli huolellisuusvelvoitetta ei ole noudatettu. Esimerkkitapauksena Helena kertoi talvikunnossapidon ja hiekoituksen huolehtimisen. Yhtiön hallituksen vastuulla on, että yhtiö on hoitanut kiinteistön ylläpidon organisoimisen huolellisesti.

– Tällaisia tapauksia varten yksittäisen jäsenen kannattaa selvittää, onko yhtiön hallituksella vakuutusturva huolehdittuna, vinkkasi Helena.

Hallituksen jäsentä voi koskea myös rikosoikeudellinen vastuu, jos tehtävien laiminlyönnistä aiheutuu muu kuin vähäinen henkilövahinko.

Oikeustieteen neljännen vuoden opiskelijat Sinna Sarlos (vas.) ja Marika Honkanen ovat toimineet Vuokralaiset ry:n lakipuhelinneuvonnassa jo parisen vuotta.

Kun kaikki ei mene kuin Strömsössä Vuokralaiset ry:n lakineuvojat Sinna Sarlos ja Marika Honkanen pitivät Vuokralaispäivillä lakineuvontatuokion, jossa käytiin läpi yleisimpiä ongelmatilanteita, joita asumisessa tulee vastaan.

S

isään muuttaessa saattaa asunto olla edellisen asukkaan jäljiltä siivoton ja asunnossa voi myös olla jotakin korjattavaa.

– Jos asunto on sotkuinen, kannattaa ottaa yksityiskohtaiset kuvat tilanteesta ja ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Siivotonta asuntoa ei tarvitse ottaa vastaan. Jos sovitte, että siivoat itse asunnon, pyydä kohtuullinen korvaus työstä ja sovi asia kirjallisesti. Korvauksen voi pyytää joko rahana tai vähennyksenä vuokrasta, kertoi Sinna.

Kuvaamisvinkki ja yhteydenotto vuokranantajaan pätee myös silloin, jos asunnossa on jotain korjattavaa.

- Jos sovitte, että korjaat asian itse, sovi vuokranantajan kanssa korjaustavasta ja korvauksesta. Näissä ta-

pauksissa sinulla on oikeus odottaa, että vuokranantaja toimii viivytyksettä, neuvoi Sinna.

Huoneistossa käynnistä sovittava etukäteen Vuokranantajalla on oikeus huoneiston kunnon valvomista tai asuntonäyttöä varten päästä huoneistoon, mutta siitä täytyy aina sopia vuokralaisen kanssa.

– Myös mahdolliset remontit ja korjaustoimenpiteet on tehtävä vuokralaiselle sopivana aikana. Vuokralaista suojaa aina kotonaan kotirauha, muistutti Marika.

Vuokranalennusta tarvittaessa Niiltä päiviltä, joina asunto ei ole sovitussa kunnossa, esimerkiksi remontin ajalta, on vuokralaisella oikeus saada vuokranalennusta.

– Vuokranalennukseen on oikeus, vaikka remontti olisi taloyhtiön, ei vuokranantajan tekemä. Vuokran-

ASUNTOMME 3/2021

07

alennukseen ei ole kuitenkaan oikeutta, jos vuokralainen on itse aiheuttanut haitan, totesi Sinna.

Vuokranalennusvaatimus on hyvä tehdä huoneistokohtaisesti kirjallisena. Siinä täytyy tuoda esiin ehdotus vuokranalennuksen määrästä sekä aikaväli, jolta alennusta vaatii sekä peruste vaateelle.

Esimerkiksi vesivahinko voi aiheuttaa remontin, jonka aikana asunnossa ei voi asua. Silloin vuokralaisella on oikeus joko tuntuvaan vuokranalennukseen tai kokonaan vapautus remontin ajalta.

– Jos asunnossa kuitenkin säilytetään remontin ajan vuokralaisen tavaroita, voidaan periä ns. varastovuokraa, joka on yleensä 5 – 10 % kuukausivuokrasta, kertoi Sinna ja muistutti, ettei vuokranantajalla ole velvollisuutta tarjota vuokralaiselle sijaisasuntoa eikä vuokralaisella velvollisuutta ottaa vastaan vuokranantajan tarjoamaa sijaisasuntoa.

– Toki sijaisasunnostakin voidaan sopia, totesi Sinna.

Onko toimimaton hissi asumishaitta?

Yleisökysymyksenä nostettiin esiin hissin toimimattomuuden aiheuttaman asumishaitan korvaaminen.

– Jos hissi on pitkään toimimaton, siitä voi saada vuokrahyvitystä, tosin hissiasiat eivät ole näissä korvaustapauksissa kovin selviä, kertoi Sinna.

Kuluttajariitalautakunta on yhdessä päätöksessään katsonut hissin toimimattomuuden korvattavaksi asumishaitaksi, kun hissi on ollut pitkään poissa käytöstä.

Muista huolellinen loppusiivous Kun on poismuuton aika, asunto on siivottava huolellisesti. Vuokranantajalta voi kysyä loppusiivousohjetta, jolloin saa tietää, mitä huolellinen loppusiivous pitää sisällään.

– Kannattaa jälleen ottaa myös valokuvia, jolloin niitä voi verrata sisään muutettaessa otettuihin kuviin, vinkkasi Marika.

Pyydä avaimista kuittaus Avaimen palauttamisesta kannattaa aina pyytää vuokranantajalta allekirjoitettu kuittaus siitä, montako avainta olet palauttanut.

– Huomioi myös se, että muuttopäivä on sopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä, ellei muuta ole sovittu, totesi Marika

Vakuus tulisi palauttaa viivytyksettä – Jos vuokranantajalla ei ole perustetta pidättää vuokravakuutta, se tulisi palauttaa asukkaalle viivytyksettä.

Jos perusteita on, asukkaalle on kerrottava perusteet ja näytettävä mahdolliset tositteet tai kuitit, totesi Sinna.

Vuokranantajan on tehtävä mahdolliset korjaukset ja täydennykset edullisimmalla keinolla.

– Vuokralainen ei ole koskaan vastuussa ns. huoneiston tavanomaisesta kulumisesta, muistutti Sinna.

Lisätietoa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta löytyy muun muassa Hyvä vuokratapa -oppaasta, joka löytyy Vuokralaiset ry:n verkkosivuilta.

Erimielisyydet vakuuden palauttamisesta kannattaa aina pyrkiä sopimaan, mutta jos sopua ei synny, asiasta voi tehdä ratkaisupyynnön kuluttajariitalautakuntaan.

08

ASUNTOMME 3/2021

Laki yhteishallinnosta on uudistumassa Vuokralaispäivien osallistujat totesivat, että asukkaat haluavat vaikuttaa etukäteen, ei vain jälkikäteen valvomalla.

–Y

hteishallintolain uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa vuokralaisten asemaa. Laista halutaan joustava, jotta se soveltuisi erilaisten yhtiöiden toteutettavaksi. Tavoitteena on erityisesti edistää sähköisiä menettelytapoja sekä selkeää viestintää asukkaille, kertoi asiasta esityksen Vuokralaispäivillä pitänyt KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. KOVA ry edustaa kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajia.

Uusi laki tavoittelee myös hallituksen asukasedustajien valintatavan ja asukastoimikuntien tehtävien päivittämistä, yhtiön velvoittamista yhteishallintolain toteuttamiseen sekä muun muassa valvojan roolin selkeyttämistä. Myös asumiseen liittyvät palvelut haluttaisiin jatkossa sisällytettävän omakustannusvuokraan.

Parkkonen korosti KOVA:n kantana, että toimiva yhteishallinto tarvitsee aktiivisia asukkaita ja siksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja. Samalla hän totesi, että halu kehittää toimintaa pitää lähteä asukkaista, mutta yhtä lailla yhtiöillä pitää olla halu ja ymmärrys aktivoida asukkaita.

– Esimerkiksi sähköisillä toimintatavoilla voi olla merkittävä rooli erityisesti nuorempien asukkaiden aktivoimisessa mukaan asukastoimintaan. Kokoustamiseen perustuva toimintamalli on monille vieras ja koetaan usein byrokraattiseksi. Siksi rinnalle tarvitaan uusia tapoja. Toivomme, että uudistus toisi lakiin joustavuutta, jotta asukastoiminnan kehittäminen olisi lain mukaan jouhevaa niin sadan asunnon yhtiössä kuin kymmenien tuhansien asuntojen yhtiössä, totesi Parkkonen.

Vuokralaiset ry on samoilla linjoilla KOVA ry:n kanssa sähköisistä kokouskäytäntöjen käyttöönotosta, mutta esimerkiksi asukastoimikunnan tehtävien määrittelyssä näkemyksissä on eroa. Vuokralaiset ry ei halua, että asukkailta otetaan pois mahdollisuus vaikuttaa etukäteen taloudellisesti merkittäviin talotason asioihin kuten pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmiin.

– Asukkaat haluaisivat päästä vaikuttamaan etukäteen, ei vain jälkikäteen valvomaan, totesi myös keskusteluun Vuokralaispäivillä osallistunut asukas.

Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa tulee syksyn aikana lausuntokierrokselle ja ensi keväänä eduskunnan käsiteltäväksi. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2022 aikana. Vuokralaiset ry tiedottaa lain edistymisestä verkkosivuillaan.

Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

Mikko Kurenlahti kannusti Vuokralaispäivien osallistujia miettimään, mitä he haluavat omalta elämältään, pitämään yllä kulutuksen kautta elämän kulisseja vai löytämään elämään merkityksellisyyttä muilla keinoin.

Vuokralaispäivien lauantaiaamu avautui mielenkiintoiselle esityksellä kuluttamisesta. Uskontotieteilijä Mikko Kurenlahti herätteli osallistujia miettimään, mitä asioita haluamme viestiä kuluttamisella.

N

ykyisenkaltainen kertakulutuskäyttäytyminen on huono asia ympäristön eli meidän kaikkien elämän kannalta. Koko järjestelmämme kuitenkin perustuu jatkuvaan talouskasvuun, joka puolestaan perustuu jatkuvaan kuluttamiseen. Koko maailma kuluttaa jo 1,7 maapallon kestokyvyn verran erilaisia hyödykkeitä.

Kaiken keskellä emme huomaa, että yhdessä luomamme systeemi ei välttämättä tuo meille edes henkilökohtaisesti hyvää. Tavaroiden ostamisen on monissa tutkimuksissa todettu tuovan vain hetken mielihyvää.

– Kuluttajan syyllistäminen ei kannata, sillä kuluttaminen on inhimillistä toimintaa, mutta ihmiset pitäisi saada näkemään kuluttamisen syiden taustoja, tekemään toisenlaisia valintoja ja muuttamaan kulutuskulttuuriaan kohti kestävämpiä valintoja, totesi Kurenlahti, joka korosti myös sitä, ettei kyse on luopumisesta ja menosta kohti askeettista elämää.

Hanki palvelua tai käy kulttuuririennoissa Hankkimalla tavaroita, jotka kestävät pidempään sekä kierrättämällä ja pitämällä parempaa huolta hankituista tavaroista jokainen voi tehdä muutosta omalta osaltaan. Myös erilaisten palveluiden, elämysten tai

ASUNTOMME 3/2021

09

"Kyse on yksinpäivitetty. Kuluttamisemme taustalta löytyy kertaistettuna siitä, usein tällaisia taustavaikutteita, jotka on hyvä huomioida, jotta niistä voi päästää että juoksemme koko irti. ajan paremman Hyvinvointia ei voi perässä." rahalla mitata

muiden aineettomien hyödykkeiden hankkimista tavaroiden sijaan kannattaa suosia. Ja ennen kaikkea olisi viisautta kysyä aina itseltään, tarvitsenko oikeasti jotain tavaraa vai haenko sillä vain toisten hyväksyntää.

– Muuttamalla totuttua tapaa voimme luoda itsellemme merkityksellisempää elämää sen sijaan, että koko ajan haluamme enemmän ja nopeammin ja syömme hyvinvointiamme jatkuvan stressin myötä.

Kurenlahti kertoi hyvän esimerkin siitä, minkälaiset asiat usein vaikuttavat kuluttamisemme taustalla.

– Eräs mies osti urheilukellon ja ajatteli sen avulla saavuttavansa unelman paremmasta kunnosta. Samalla hän toivoi saavansa hyväksyntää liikuntaa harrastavassa tuttavapiirissä. Hetkellisesti mies saavuttikin sosiaalisen tavoitteensa, kunnes kello vanheni ja olisi pitänyt ostaa uusi, jotta kavereiden hyväksyntä olisi

10

ASUNTOMME 3/2021

Olemme kuitenkin niin kulutuskulttuurin keskellä, että emme helposti näe, mitä toisenlainen elämä voisi olla ilman sitä. Miksi näin on?

– Nykyinen vallitseva tarinamme sisältää, että mittaamme hyvinvointia bruttokansantuotteen eli taloudellisen menestymisen kautta, mutta se on harhaanjohtavaa, sillä se johtaa helposti hyvinvointimme rapautumiseen jatkuvan stressin myötä, korosti Kurenlahti.

Kyse on yksinkertaistettuna siitä, että juoksemme koko ajan paremman perässä; haluamme jatkuvasti uusia vaatteita, yhä tehokkaampia elektroniikkavehkeitä, isompia autoja tai muuta isompaa, kauniimpaa ja loistokkaampaa viestiäksemme itsellemme ja muille, että olemme menestyneitä.

Ja saavuttaaksemme kaiken tuon, joudumme tekemään enemmän töitä ja pysymään esimerkiksi epätyydyttävässä työpaikassa pitääksemme elämän kulissit pystyssä. Kuinka moni on tehnyt itselleen kysymyksen siitä, mikä on riittävää vai voisinko olla tyytyväinen jo nykyiseen elämään?

Viestimme jopa välittämistä kuluttamisen kautta Kurenlahti korostaa, että me kaikki olemme tarkoitushakuisia olentoja ja haluamme, että elämme elämisen arvoista elämää. Moni jo ymmärtääkin, että elämässä toiset ihmiset, välittäminen, rakkaus ja ihmisten välinen lämpö tuo elämään jotain arvokkaampaa kuin materialistinen yltäkylläisyys.

– Tilannettamme kuvastaa hyvin se, että tällä hetkellä viestimme myös välittämistä kuluttamisen kautta ostamalla tavaroita rakkaille ihmisillemme. Intuitiivisesti tiedämme kyllä mikä tekee elämästä elämisen arvoista, mutta olemme jääneet kiinni kuluttamisen välineisiin.

Jos välineitä saataisiin vaihdettua, hyvinvointikin kasvaisi, vakuuttaa Kurenlahti.

Voimme olla osa ratkaisua Yleisöstä nostettiin kritiikkiä Kurenlahden esitykseen toteamalla, että jos markkinatalousjärjestelmä romutetaan, kaikilla on huono olla ja että emme pienenä kansakuntana pysty oikeasti vaikuttamaan esimerkiksi ympäristökysymyksiin, vaan muutos pitäisi saada läpi esimerkiksi väestörikkaissa Kiinassa ja Intiassa.

– Tämä ajattelutapa kuvastaa hyvin sitä, miten kuluttamisen ja talouskasvun idea on niin vallitseva, että meidän on vaikea nähdä kaiken keskellä vaihtoehtoja.

Markkinatalouden lopettaminen ei tietenkään ole tarpeen, vaan voimme tehdä maailmaa paremmaksi nykyisillä mekanismeilla valitsemalla henkilökohtaisesti toisin. Voimme olla osa ratkaisua sen sijaan, että olemme osa ongelmaa ja muistaa, että jokaisen toiminnalla on merkitystä, totesi Kurenlahti.

Kurenlahti havahdutti kuulijat lopuksi kysymään itseltään millä asioilla itselle on merkitystä. Haluaako olla rakentamassa merkityksellistä elämää myös tuleville sukupolville vai nostaako kädet pystyyn ja jatkaa tiellä, jonka tietää johtavan huonoon vaihtoehtoon kaikkien kannalta.

Alakulo allikkoon - Iloa elämään!

hon Erkki vastasi, että alakulon torjujia ja sitä he ovat talossaan toden totta olleet.

Aktiivinen porukka on järjestänyt muun muassa pihatapahtumia, pikkujouluja, laivaristeilyjä ja korona-aikana parvekelaulutapahtumia. Paikalle taLutakon alakulontorjujat ymmärtävät, mistä hyvä elämä pahtumiin saatu laulamaan myös Eija on tehty. Se on suloinen soppa yhdessäoloa, positiivisuutKoriseva ja naapurin päiväkotilaiset ta ja monipuolista toimintaa. ja palvelutaloasukkaatkin on kutsuttu mukaan tapahtumiin. Parhaimmillaan rkki Poikolainen, Tuulikki Ruuhimäki, Teuvo pihajuhlissa on ollut paikalla 150 henkeä. Talossa on Tuppurainen ja Tuula Raatikainen-Tuppurainen asuntoja 54. ovat asuneet jo lähes 20 vuotta samassa rapussa Ava– Pääasia on, että saadaan ihmiset liikkumaan koran vuokratalossa Schaumanin Puistotiellä Jyväskyläsdeistaan. Sillä on suuri merkitys, kertoo Teuvo, joka on sä. Päällekkäin, kuten huumorintajuinen porukka asitehnyt myös SPR:n ja kirkon vapaaehtoistyötä jo parian ilmaisee. kymmentä vuotta.

Vuokralaispäiville tämä hymyilevä asukastoimikunVaimonsa Tuula kertoo puolestaan molempien mota tuli kuulemaan mitä muualla tapahtuu ja jakamaan tiivista toimia. samalla omaa ilosanomaansa vaaleanpunaiset Alakulo – Tulee niin hyvä mieli, kun on mukana toiminnassa. allikkoo -paidat päällään. Heidän tavoitteenaan on löyTapahtumien jälkeen on yleensä iloinen mieli pitkän tää aina asioista parempi puoli. aikaa, vakuuttaa Tuula.

– Huonomminkin asiat voisivat olla, on meidän teeTuulikille puolestaan tärkeää on oppia tuntemaan mamme, naurahtaa Erkki, joka kertoo nauttivansa yhtalonväkeä yhteisten tapahtumien kautta. teisöllisyydestä ja siitä, että näkee muidenkin nauttivan – On kivaa, kun kaikki sanovat päivää kohdattaesjärjestetyistä tapahtumista. Erkki on myös toimikunnan sa. Ja sekin on mukavaa, kun pelaamme pihalla mölkpuheenjohtaja. kyä, lapsetkin tulevat mukaan, iloitsee Tuulikki, jota Lutakon alakulontorjujat -nimi lähti sekin Erkin huuomat lapsenlapset kutsuvat talon poliisiksi, koska hän lenheitosta palontorjuntaharjoituksen aikana. Eräs toipitää huolta muun muassa siitä, ettei kukkaistutuksia mikuntalainen totesi, että nyt ollaan kulontorjujia, jotärvellä.

Porukka kiittelee myös Avaraa siitä, että yhtiöltä saadaan aina rahaa asukastoimintojen järjestämiseen. Kehityspäällikkö Hanna Smedjebacka puolestaan palautLutakon alakulontorjujat eli Erkki Poitaa kiitokset takaisin asukkaille. kolainen, Tuulikki Ruuhimäki, Teuvo – He järjestävät esimerkillistä tekemistä eli ilo ja kiiTuppurainen ja Tuula Raatikainentos kuuluu tekijöille. On helppoa laittaa nimi rahapaTuppurainen levittivät vuokralaispäiperin alle, kun tietää, että asukkaat voivat hyvin, toteaa villä hyvää mieltä ympärilleen.

Hanna.

E

ASUNTOMME 3/2021

11

Uudenmaan Pelastusliiton kouluttaja Sari Tuuri-Salonen suositteli kaikkia lataamaan kännykkäänsä 112-sovelluksen.

Kotona sattuu ja tapahtuu Koti on onnettomuuksille altis paikka, mutta vaarallisia tilanteita voi myös ennaltaehkäistä.

U

udenmaan Pelastusliiton kouluttaja Sari TuuriSalonen kävi Vuokralaispäivillä puhumassa kodin turvallisuusasioista. Hän korosti, että pienten asioiden huomioimisella voi itse vaikuttaa kodin turvallisuuteen.

– Asuntoon kannattaa hankkia esimerkiksi optinen palovaroitin, joka on herkkä havaitsemaan suuria savuhiukkasia, joita syntyy yleensä kytevässä palossa, neuvoi Tuuri-Salonen.

12

ASUNTOMME 3/2021

Myös liesihälytin ja piensähkölaitteille tarkoitettu lyhytaika-ajastin ovat keittiöön hyviä turvavälineitä. Näin kynttiläkauden alkuun Tuuri-Salonen antoi myös erittäin tärkeän vinkin.

– Tuikkukynttilöitä ei kannata missään tapauksessa laittaa useampia sytytettyinä kellumaan lasiastiaan. Ne voivat yhdessä aiheuttaa astiaan ison roihun.

Tuikkukynttilöiden alle pitää myös aina muistaa laittaa palamaton alusta, eikä kynttilöitä saa polttaa saunassa. Saunaa ei saa myöskään käyttää vaatteiden kuivatustilana.

KUVA: ADOBE STOCK

Pikkulapsiperheissä vahinkoja ennaltaehkäisevät muun muassa hellan liesisuoja, pistorasioiden suoja, kaappi- ja laatikkolukot, kulmasuojat pöydissä, ikkunoiden tuuletussalvat ja oven pysäyttimet. Lapsiperheissä on myös tärkeää pitää myrkylliset kemikaalit ja lääkkeet lasten ulottumattomissa.

Kaikkia asukkaita Tuuri-Salonen kehotti myös tutustumaan oman talon pelastussuunnitelmaan.

– Tiedätkö, mistä oman asuntosi tai taloyhtiösi ilmavaihto tarvittaessa suljetaan tai osaatko alkusammuttaa tulipalon? Pelastussuunnitelmaan kannattaa tutustua, jotta tietää miten tilanteissa toimitaan.

Lopuksi Tuuri-Salonen kehotti kaikkia lataamaan kännykkäänsä 112-sovelluksen, jonka kautta voi hätäpuhelun lisäksi saada monenlaista palvelua kuten myrkytystietoa, kriisipuhelinpalvelua tai poliisin neuvontapalvelua. Sovelluksen avulla pystytään paikantamaan myös kadoksissa olevia henkilöitä. Myös matkustusilmoituksen voi tehdä 112-sovelluksen kautta.

1

Jos kerrostalossa syttyy tulipalo

Yritä sammuttaa tulipalo ja ellet onnistu siinä, poistu asunnosta ja sulje ovi ja ikkunat perässäsi. Jos mahdollista, varoita paetessasi naapurihuoneistojen asukkaita.

Jos tulipalo on kerrostalossa muualla kuin omassa asunnossasi, älä lähde porraskäytävään. Pysy huoneistossasi, sillä et voi tietää, vaikka alempien kerrosten porraskäytävissä savua olisi enemmän kuin oman kerroksesi käytävässä. Porraskäytävä voi olla surmanloukku, sillä savu tappaa.

Soita hätäkeskukseen ja ilmoita, että olet asunnossa. Mene parvekkeelle tai ikkunaan heiluttamaan palokunnalle.

2 3

ASUNTOMME 3/2021

13

Anne Vuorta ja Sami Auersalmea molempia motivoi toimimaan halu vaikuttaa asioihin. He kokevat HKVY:n ja Vuokralaiset ry:n hyväksi kanavaksi ajaa asumisen asioita eteenpäin.

HKVY haluaa vaikuttaa helsinkiläisten asumiseen Asumisen kalleus on Helsingin Vuokralaiset HKVY:n vaikuttamislistalla ykkösasiana, johon halutaan vaikuttaa. HKVY ajaa kaikkien helsinkiläisten vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden asiaa.

–A

sumisen kalleus vapaarahoitteisissa asunnoissa, rakentamisen laatuongelmat, pimeät vuokramarkkinat, luettelee puheenjohtaja Anne Vuori edunvalvonnallisia asioita Helsingissä ja toteaa, että erityisesti asuntosijoittajien tuottoja pitäisi pystyä suitsimaan, jotta asuminen tulisi edullisemmaksi.

– Vuokratasoon pitäisi voida vaikuttaa erityisesti silloin, jos asunto on yleishyödyllisen yhtiön rakennuttamassa talossa, joka on vapautunut rajoituksista, korostaa Vuori.

Sekä Vuori että sihteerinä toimiva Sami Auersalmi ovat pitkän linjan asukasaktiiveja, jotka ovat nähneet kuinka maailma muuttuu ja sen mukana myös edunvalvonnalliset asiat. Asukkaat tarvitsevat heidän mielestään yhä edelleen puolestapuhujaa.

14

ASUNTOMME 3/2021

– HKVY on rekisteröity yhdistys, jolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myös virallisia kanavia pitkin.

Olemme antaneet muun muassa lausuntoja ympäristöministeriöön vuokra-asumiseen liittyvistä asioista, kertoo Auersalmi.

HKVY ajaa sekä ARA-asunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien asukkaiden että asumisoikeusasukkaiden etuja. Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä hieman vajaa 200.

– Meillä on tavoitteena kasvattaa jäsenmääräämme.

Olemme järjestämässä ensi keväänä myös koko perheen tapahtuman, joka toivon mukaan tuo myös meille lisää jäseniä, kertoo Auersalmi.

HKVY kuuluu Vuokralaiset ry:hyn jäsenjärjestönä eli tarjoaa sitä kautta jäsenilleen myös neuvonta-apua pulmatilanteissa sekä juridista neuvontaa huoneenvuokra-asioihin liittyen. Lisätietoa ja HKVY:n yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.hkvy.fi.

LAKI NEU VOJAMME VASTAA

§

Mitä vuokrasopimukselleni tapahtuu, jos asunto myydään?

Asunnon myynti ei lakkauta vuokrasopimusta. Vuokrasopimus pysyy voimassa, ja vuokranantajaksi tulee asunnon uusi omistaja. Vuokralaisen tulee saada uuden vuokranantajan yhteys- ja maksutiedot. Usein tilanteessa tehdään uusi vuokrasopimus selkeyden vuoksi, mutta vuokralaisen ei ole siihen pakko suostua.

Vakuus siirtyy myöskin vanhalta vuokranantajalta uudelle, ja uuden vuokranantajan on palautettava vakuus vuokrasopimuksen päättyessä.

Huoneiston uusi omistaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen, jos hänellä on hyvän tavan mukainen syy, esimerkiksi halu ottaa asunto omaan käyttöön. Irtisanomisaika määräytyy sen mukaan, kuinka kauan vuokralainen on asunut asunnossa: mikäli hän on asunut yli vuoden, irtisanomisaika on 6 kuukautta, ja alle vuoden kestäneen asumisen tilanteessa 3 kuukautta.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

Vuokralaiset ry on vuokralaisten oma edunvalvoja A

siakkailtamme saamme usein kiitosta olemassaolostamme. Kiitos pohjautuu asiantuntevaan neuvontapalveluumme, josta lukuisat vuokralaiset ovat vuosien varrella saaneet apua ongelmiinsa. Laadukkaan neuvontapalvelun tuottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme.

Elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna järjestimme vuokralaisille vuosittaisen ja koulutus- ja verkostoitumistapahtuman Vuokralaispäivät.

Päivien palaute oli myönteistä ja vahvisti käsitystämme vuokralaisten vertaistapaamisten tärkeydestä vuokra-asumisen imagon nostamisessa ja vuokralaisten tietoisuuden kasvattamisesta oikeuksistaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan.

Saimme kiitosta rohkeudesta kutsua vuokranantajia

? §

Miten haen vuokranalennusta?

Vuokranalennusta voi pyytää vuokranantajalta vapaamuotoisella viestillä. Asiasta kannattaa kuitenkin sopia kirjallisesti.

Kirjoita vuokranantajalle kirjallinen viesti, jossa pyydät vuokranalennusta. Sisällytä viestiin vuokranalennuksen peruste, sekä aika, jolta vuokranalennusta vaadit, sekä ehdotettu vuokranalennuksen määrä. Määrästä voidaan sopia euromääräisenä tai prosenttilukuna. Kirjaa myöskin vuokra-asunnon osoite ja nimesi.

Vuokranalennuksen maksamisesta voidaan sopia: vuokranalennus voidaan maksaa takautuvasti rahallisena korvauksena, tai toki myöskin alennettuna vuokrana asumishaitan ajalta tai sen jälkeen niin, että alennusta vastaava summa tulee hyvitetyksi.

keskustelemaan uudistuvasta yhteishallintolaista. Samanaikaisesti pidettiin hyvänä, että monet vuokranantajien edustajat osallistuivat päiville ja keskusteluihin.

Vuokralaispäivät ovat vuoden kohokohtaa ja teemme tulevaisuudessakin niistä vuokralaisten parhaan paikan kohdata toisiansa.

Syksyn mittaan valmistaudumme keväällä 2022 pidettävään liittokokoukseen. Sääntöjen mukaan liittokokous pidetään joka toinen vuosi huhti - kesäkuussa hallituksen lähemmin määräämänä aikana ja paikassa.

Monet jäsenyhdistyksistämme ovat kahden kokouksen järjestelmässä. Muistakaa syyskokouksissa toimintasuunnitelmaa tehdessänne kirjata siihen osallistuminen liittokokoukseen.

Mikäli toivotte liitosta edustajaa syyskokoukseen, on hyvä olla asiasta toimistoon yhteydessä hyvissä ajoin.

Tulemme mielellämme tapamaan jäseniämme!

Lämpöisen kesän jälkeen on edessä viilenevät ja tummuvat illat. Pitäkää huolta läheisistänne ja pysytään terveinä!

ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry KUVA: MIKKO KÄKELÄ

?

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa

ma klo 16–18

Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

SYYSKUU 27.09.

LOKAKUU 04.10. 25.10.

MARRASKUU 01.11. 29.11.

JOULUKUU 13.12. 27.12.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski!

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme-lehti

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen Teksti ja kuvat: Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Ruuskanen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2021: Materiaali viimeistään vko 46 julkaisuvko 50

Hallitus

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL) Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)