Asuntomme 3/2017

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 3 / 2017

• Puhelinneuvonta auttaa vuokra-asioissa • Yhteishallinto on asukasetu • Opiskelijat kärsivät tukimuutoksista

Valtio ohjaa asumisen valintoja

Sisältö 3/2017

02 03 04 06 08 10 11 11

Ajankohtaista

Pääkirjoitus Puhelimen päässä Sini ja Trinka Yhteishallinto on tärkeä viestintäkanava Armi Liinamaa: Valtion tuki kohdistettava eniten tarvitseville Uudistus kiristi opiskelijan elämää Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa

08

Ajankohtaista

Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista

Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa vuokralla asuvilla keskimäärin 2,5 prosenttia, kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla 2,9 prosenttia ja omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa.

Selvityksen tehnyt Pellervon taloudellisen tutkimuslaitos PTT korostaa esitettyjen lukujen keskiarvoisuutta eli tapauskohtaisia eroja löytyy.

Myös alueelliset erot nostetaan esiin. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.

Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.

Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin.

Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena.

Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se PTT:n perustelujen mukaan kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä.

Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.

Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.

Selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin. Uudistus voisi PTT:n arvion mukaan tämänhetkisten tietojen perusteella aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain.

Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittivat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa www.kiinteistoliitto.fi, www.omakotiliitto.fi ja www.ptt.fi.

Asolakiuudistus edistyy

Laista asumisoikeusasumisesta on annettu hallituksen esitys 19.9.2017.

Esitys ei ollut käytettävissä ennen lehden painoon menoa, mutta se on luettavissa ympäristöministeriön internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi.

Vuokralaiset Vuokralaiset

/ 2009 2 3 4/ 2017

Pääkirjoitus

Tulojen määräaikaisen tarkistamisen vaikutus selvitetään

Hallituksen kaavailujen mukaan tarkoituksena on, että pääkaupunkiseudulla ARA-asukkaiden tulot tarkistettaisiin viiden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen, kun käyttöön otetaan reaaliaikainen tulorekisteri. Siirtymäaika asunnosta olisi kaksi vuotta.

Selvityksessä kartoitetaan pääkaupunkiseudun ARA-vuokra-asukkaiden tulojen kaavailtujen määräaikaisten tarkistusten vaikutukset asuntoa hakeviin, asukkaisiin, talojen omistajiin ja naapurustoon sekä laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Arviointiin sisältyy vaikutusten kustannukset eri osapuolille.

Selvityksessä arvioidaan, tulisiko asukkaan tuloja varallisuustaso tarkistaa määräajoin ja irtisanoa vuokrasopimus tulorajan ylittyessä vai tulisiko vuokrasopimus muuttaa määräaikaiseksi, jolloin asuntoa olisi määräajan jälkeen haettava uutena hakijana. Lisäksi arvioidaan, mitä vaikutuksia näillä muutoksilla olisi mm. asumisturvan ja vuokrasopimuksen ehtojen ja asuinalueiden asukasrakenteen kehittymisen kannalta. Selvitetään myös, onko muissa maissa kokemuksia asukkaiden tulojen määräaikaisista tarkistuksista ja jos on, millaisia.

Selvityksen valvojina toimivat erityisasiantuntija Tuula Tiainen ja hallitussihteeri Anu Karjalainen ympäristöministeriöstä. Selvityksen ohjausryhmään kuuluvat ympäristö-, valtiovarain- ja oikeusministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn, pääkaupunkiseudun vuokrataloyhtiöiden, Helsingin kaupungin, RAKLI ry:n ja Vuokralaiset ry:n edustajat.

Selvitys valmistuu viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kokouskutsu Tervetuloa Helsingin kaupungin vuokraasukkaiden yhdistys ry:n (HKVY) sääntömääräiseen syyskokoukseen ma 20.11.2017 klo 18.00 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä sääntömuutos. Käsittelyssä on muutoksia sääntöjen kaikkiin pykäliin § 1-15.

Asialistaan ja uusiin sääntöihin voi tutustua kokousta edeltävällä viikolla osoitteessa www.hkvy.fi

Kiinteistön kulut maksaa asukas vuokrissaan

V

uokralaisille ei usein tule mieleen, että maakuntauudistus ja kuntien yhdistyminen ovat vuokralaisten kannalta merkittävä asia. Sote-uudistuksellakin on vaikutuksia kuntien omistamaan asuntokantaan. Kuka sitä hallinnoi tulevaisuudessa?

Kuntavaalit olivat ja ovat vuokralaisten kannalta merkittävät vaalit arjen asioissa. Kuntapäättäjiltä vaaditaan osaamista myös vuokra-asumisen asioissa. Esimerkiksi viime aikoina on noussut esiin, että kuntaliitoksissa ei ole osattu ottaa huomioon vuokrien omakustannusperiaatteen ja tasausjärjestelmän vaikutuksia asumisen kustannuksiin.

Vuokralaisten kannalta on suuri merkitys sillä, millaisessa taloudellisessa tilanteessa olevia yhtiöitä yhdistetään toisiinsa. Kohtuullisessakaan taloudellisessa tilassa oleva yhtiö ei pärjää, jos sen rasitteeksi liitetään taloudellisesti huonokuntoinen ja korjausvelkainen kohde.

Se, miksi asia kuuluu kaikille vuokralaisille, on vuokranmääritys. Omakustannusvuokra tarkoittaa sitä, että kaikki kiinteistön kulut katetaan vuokratuotoilla. Koska vuokranantajat noudattavat tasausjärjestelmää, maksavat vuokralaiset myös saman vuokranantajan omistamien muiden ARA-lainoitettujen kohteiden kuluja. Näitä kuluja ovat pääoma- ja korjauskulut sekä mahdollisesta tyhjäkäytöstä aiheutuvat kulut.

Tasausjärjestelmä on edellytys, koska taloudellisissa ongelmissa olevaa kohdetta ei saa jättää yksin.

Jos kuntapäättäjät eivät tunne tasausjärjestelmän toimintaperiaatetta, voi käydä niin että purkuavustuspäätöstä vailla oleva kohde fuusioidaan toiseen yhtiöön, ja asukkaat maksavat kulut, jos valtiokonttori ei suostu purkuun vastaanottavan yhtiön ollessa fuusion myötä ”vakavarainen”.

Kuvion voittaja on valtio, koska luottotappiota ei synny. Kuvion suuri häviäjä on vuokralainen. Vuokra nousee tasausjärjestelmän kautta, jos kuntien yhdistymisen yhteydessä ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon vuokrataloyhtiöiden fuusion seurauksia.

Näin siirretään valtion riski vuokralaisille, kasvatetaan asumisen kuluja – ja ihmetellään asumistuen tarpeen kasvua.

Kunnallisen vuokrataloyhtiön kulut maksetaan monien käsityksen mukaan kunnan rahoista. Näinhän asia ei ole. Lähtökohta on yllä mainittu omakustannusperiaate ja rahat sen periaatteen toteuttamiseen tulee asukkaiden maksamista vuokrista.

Kaikkien edun mukaista olisi, että kuntapäättäjät osaisivat ARA-vuokra-asumisen pelisäännöt kunnolla. Asukkaana kuntalaisen kannattaa tarvittaessa olla näistä asioista yhteydessä oman kunnan päättäjiin vaalikausien välilläkin.

Oma aktiivisuus on aina kannattavaa. Sillä voi parhaimmillaan vaikuttaa oman asumisen kustannuksiin merkittävästikin.

Terveisin.

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry

Sami Auersalmi GSM 040 7252 097 sami@phyk.fi Vuokralaiset

3 3 / 2017

Puhelimen päässä Sini ja Tr S Vuokralaisten puhelinneuvontaan tuli huhtikuussa kaksi uutta työntekijää, Sini Nieminen ja Trinka Jusufi. Oikeustiedettä opiskelevat naiset ovat puolessa vuodessa päässeet kiinni vuokra-asumisen ytimeen ja kokevat työn iloa erityisesti siksi, että voivat neuvoillaan auttaa ihmisiä selviytymään asumisen arjessa.

ini ja Trinka ovat kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelijoita ja työskentelevät kumpikin vähintään yhden päivän viikossa Vuokralaiset ry:n puhelinneuvonnassa. Työn pystyy lomittamaan hyvin opintojen lomaan.

– Tämä työ on ollut mielenkiintoista ja opettavaista, kun on saanut oppia käytännön asioista, joista ei luennoilla puhuta, toteaa Trinka (21v).

Sini puolestaan kokee olevansa neuvontatyössä asumisen asioiden ytimessä.

– Käsittelemme aitoja ongelmia ja pystymme antamaan soittajille avun.

Ehkä se tässä työssä on juuri kaikkein

Vuokralaiset

4 3 / 2017

palkitsevinta, kun kokee auttavansa ihmistä, pohtii Sini (26v).

Monesti soittajat avautuvat puhelimessa laajemminkin asioidensa taustoista. Se ei Sini ja Trinkaa häiritse lainkaan.

– Ehkä soittajien avautuminen tekee kaikesta vaan henkilökohtaisempaa, toteaa Sini, joka itsekin asuu vuokralla, Hekan vuokratalossa. Trinka asuu vielä vanhempiensa luona, mutta on pystynyt uuden työnsä avulla auttamaan muun muassa siskoaan vuokraukseen liittyvissä asioissa.

Naisten mukaan puhelinneuvontaa hyödyntävät kaiken ikäiset asukkaat ympäri Suomea ja vuokra-asumisen

rinka ongelmat ovat samoja paikkakunnasta riippumatta. Soittoja tulee kaikkein eniten kuun vaihteessa, kun on asuntojen irtisanomisaika. Soittajina on usein myös vuokranantajia tai esimerkiksi maahanmuuttoviraston virkailija.

– Kun aloitin tämän työn, monet kuulemani vuokra-asumisen ongelmat loivat mielikuvaa, että vuokra-asuminen on vaikeaa. Nopeasti kuitenkin totesin, että pohjimmiltaan moni ongelma helpottuisi mikäli asukas tietäisi enemmän vuokra-asumisesta sekä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, pohtii Sini.

Sini ja Trinka toivovat, että vuokraasumiseen liittyviä asioita opetettaisiin

jo ylä-asteella kaikille koululaisille.

Myös vuokranantajilla voisi olla jaettavaksi jonkinlainen tietopaketti, josta kävisi ilmi asumisen perusasiat. Mediakin voisi heidän mielestään käsitellä vuokraasumista enemmän.

Moni asia korjautuisi Sinin mielestä myös, jos vuokralainen ja vuokranantaja olisivat enemmän yhteydessä toisiinsa.

– Tuntuu, että puolin ja toisin ei uskalleta olla yhteydessä varsinkaan yksityisissä vuokra-asunnoissa. Moni asia varmasti selviäisi yksinkertaisemmin, jos yhteydenpitoa lisättäisiin, ehdottaa Sini.

Trinka puolestaan on työnsä myötä havahtunut pohtimaan vuokra-asuntojen määrää.

– Kun ajaa Helsingin seutua ympäri, näkee kuinka paljon on tyhjää tilaa.

Uutta asuntokantaa pitäisi saada lisää, jotta asumisen hintakin madaltuisi, toteaa Trinka, joka on syntyperäinen helsinkiläinen, mutta jonka vanhemmat ovat syntyneet Kosovossa.

– Ehkä taustani vuoksi minun on helpompi neuvoa muualta muuttaneita siinä, miten suomalainen vuokra-asumisen järjestelmä toimii. Neuvontaan soittaa melko paljon englanninkielisiä asukkaita, kertoo Trinka.

Työ Vuokralaisissa on saanut naiset pohtimaan myös graduaiheita vuokraasumiseen liittyvistä kysymyksistä.

Vuokraasumisen asioita pitäisi opettaa jo koulussa.

Sinin ja Trinkan pikavinkit Puolen vuoden kokemuksella puhelinneuvonnasta Sini ja Trinka vinkkaavat asioita, joita asukkaiden kannattaa asumisessaan ottaa huomioon.

– Ennen kuin allekirjoittaa vuokrasopimuksen täytyy sopimus lukea tarkkaan. Yksikin sana voi vaikuttaa asumiseen. Kannattaa kysyä, jos ei ymmärrä jotain sopimuksessa olevaa asiaa.

– On tärkeää tietää, että määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Erityisesti monet nuoret sekoittavan määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen eron.

– Muuttotilanteessa kannattaa asunto tarkastaa yhdessä vuokranantajan tai hänen edustajansa kanssa ja tehdä siitä kirjallinen muistio allekirjoitettuna sekä ottaa valokuvia asunnosta siten että myös paikalla olevat ihmiset näkyvät kuvissa. Tarkastus helpottaa poismuuton tilannetta, jos tulee kiistaa asunnon normaalista kulumisesta

ja vakuusmaksun käyttämisestä korjauskuluihin.

– Remonteista on mahdollisuus saada vuokrahyvitystä riippuen remontin aiheuttamasta haitasta asumiseen.

– Pimeitä lisävuokrasopimuksia ei kannata hyväksyä. Pimeästi maksetuista vuokrista ei saa asumistukea.

– Tulipalon tai vesivahinkojen varalle asukkaalla pitää olla kotivakuutus, jossa on myös vastuuvakuutus korvaamaan sekä asukkaalle itselleen että toisille asukkaille tai yhtiölle aiheutuvat haitat. Kiinteistövakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistoa.

– Jotkut asukkaat sekoittavat häädön ja irtisanomisen ja luulevat, että irtisanouduttaessa pitää muuttaa heti pois. Irtisanomisaika on vuokralaisen irtisanoessa itsensä yksi kuukausi. Jos vuokranantaja irtisanoo asunnon, irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden ja muussa tapauksessa kolme kuukautta.

Sini Nieminen ja Trinka Jusufi toteavat, että työskentely Vuokralaisten puhelinneuvonnassa tuo joka päivä uusia kysymyksiä selvitettäväksi ja on siksi mielenkiintoista työtä, joka käytännönläheisyydellään syventää oikeustieteellisen opintoja.

Vuokralaiset

5 3 / 2017

Yhteishallinto on tärkeä viestintäkanava

A-Kruunun Kirkkonummen Pakrintien asukaskokous pidettiin kesällä talon kerhohuoneessa. Oven pielessä seisomassa tuore asukastoimikunnan puheenjohtaja Ari Lahti vieressään oikealla puolella A-Kruunun kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne.

Asukasdemokratia muuttuvassa m

– mitä tapahtuu vuokrataloissa ja asumisoik Yhteishallintolain muutostarpeita selvitettiin syksyllä 2016 ympäristöministeriön käynnistämässä selvityksessä (Asukasdemokratia ja yhteishallintolaki muuttuneessa toimintaympäristössä, ympäristöministeriön raportteja 8/2017, tutkijat Kari Huotari, Sinikka Törmä, Merja Pentikäinen), joka valmistui alkuvuodesta 2017.

Tutkijat ehdottavat selvityksen perusteella vaihtoehtoisesti joko kokonaisvaltaisempaa yhteishallintolain uu-

distusta, joka palvelisi paremmin hyvää säädösvalmistelua, tai vaihtoehtoisesti välttämättömien minimimuutosten tekemistä.

Yhteishallintolaki on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ottamalla huomioon nykyiset käytännön tarpeet ja ihmisten osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia koskevien vaatimusten vahvistuminen sekä Suomen lainsäädännössä että osana yhteiskunta- ja yritysvastuukysymyksiä. YhteisVuokralaiset

6

3 / 2017

hallintolakia uudistettaessa tärkeä lähtökohta on lain puite- ja minimiluonteen säilyttäminen.

Selvityksen johtopäätöksissä on tehty konkreettisia ehdotuksia yhteishallintolain muuttamiseksi. Koska omistajataho on avainasemassa asukasdemokratian mahdollistamisessa käytännössä, laissa tulee määritellä mahdollisimman selkeästi asukkaiden oikeudet ja omistajien velvollisuudet. Myös kirjaus asukkaiden roolista asiakkaina

A-Kruunun uusissa taloissa Kirkkonummella, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä käynnistettiin kesällä asukashallinto pitämällä asukkaiden kokoukset. Asukashallinnon tavoitteena on luoda yhtiön ja asukkaiden välille hyvä viestintäyhteys.

E

nsimmäisessä kokouksessa Kirkkonummen Pakrintiellä viestintäyhteys pelasi hyvin. Parisenkymmentä talon kerhohuoneelle kokoontunutta asukasta keskusteli erittäin vilkkaasti uuden talon asumisviihtyvyyden parantamisesta.

Pakrintien kokouksessa pohdittiin yhdessä ratkaisuja muun muassa parkkipaikkojen järjestelyihin, tupakointiongelmiin, huollon järjestelyihin ja lämmityksen optimaaliseen toimivuuteen.

Kokouksessa taloon valittiin myös asukastoimikunta. Puheenjohtajaksi ryhtyi Ari Lahti, jolla on työuraltaan kokemusta myös kiinteistöjen ylläpidosta.

– Asukkaita tarvitaan valvomaan sitä mitä talossa tapahtuu. Tarvittaessa pitää myös puuttua asioihin, jotta saadaan parannettua asumisen toiminnallisuutta. Usein kyse on pienistä asioista. Asioilla on tapana taipua huonoon jamaan, jos kukaan ei ryhdy ajamaan asioita, perustelee Lahti omaa aktiivisuuttaan.

Asukashallinnossa on Lahden mielestä kyse asukkaiden aktiivisuuden lisäksi myös talon omistajan asenteesta.

– Jos asukkaan mielipidettä ei oteta huomioon, asukkaille tulee helposti mielikuva, että ei tarvitse välittää asioista tai pyydellä mitään, kun asutaan vain vuokralla, painottaa Lahti.

Asukkaiden ja isännöinnin tärkeä yhteys A-Kruunun kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne oli mukana kaikissa kokouksissa käynnistämässä asukashallintoa. Isännöintiä yhtiön taloissa hoitaa Kiinteistötahkola.

Puolanteen mukaan asukastoimikunnan kautta saadaan aikaan monenlaisia asumisen viihtyvyyttä parantavia asioita ja voidaan lisätä talon yhteisöllisyyttä.

– Iloksemme saimme kaikkiin taloihin aktiiviset asukastoimikunnat.

Osanotto kokouksiin vaihteli taloista riippuen. Toki enemmänkin mukaan olisi mahtunut. Kiinteistöjen omistajana meidän tavoitteemme on toimia asumiseen liittyvissä kysymyksissä asukkaiden toivomalla tavalla aina kun se on mahdollista. Parhaiten siihen päästään luomalla hyvä ja avoin yhteistyö asukkaiden ja isännöitsijän välille, toteaa Puolanne.

A-Kruunun asukashallintomalli perustuu yhteishallintolakiin, jota on noudatettava valtion tuella rakennutetuissa vuokrataloissa. Malliin kuuluu kerran vuodessa järjestettävä asukkaiden kokous, talojen omat asukastoimikuntien kokoukset, vuonna 2018 käynnistyvä asukastoimikuntien vuosittainen kokous sekä siinä kokouksessa valittava yhteistyöelin. Lisäksi yhtiön hal-

lituksessa on asukasedustus. Asukkaiden käytössä on myös asukastoimintamääräraha.

Isännöitsijän rooli on tärkeä asukashallinnon käytännön toteutuksessa.

Asukashallinto on Puolanteen mukaan keskeinen osa hyvää kiinteistöjen ylläpitotoimintaa, jota isännöinti hoitaa.

– Toiminnan tavoitteena on parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa. Asukashallinto on myös erinomainen keino yhtiölle pitää säännöllistä yhteyttä asukkaisiin.

Vain sitä kautta pystytään kehittämään asumiseen liittyviä asioita laajemminkin asukkaiden toivomaan suuntaan, linjaa Puolanne.

Asukastoiminta etsii uusia väyliä Asukastoiminta on vuosien saatossa muuttanut muotoaan ja kilpailee nykyään ajankäytössä asukkaiden muiden vapaa-ajantoimintojen kanssa.

– Pyrimme muokkaamaan asukashallinnosta sellaisen joustavan toimintamallin, joka sopii nykyajan ihmisille.

Monissa taloissa on otettu tehokkaasti käyttöön muun muassa sosiaalisen median kanavat viestintävälineiksi. Enää ei ehkä mennä niin helposti naapurin oven taakse lainaamaan sokeria, mutta kontaktin voi ottaa digitaalisesti talon oman Facebook-sivun kautta, vinkkaa Puolanne.

maailmassa

keuskohteissa? palvelisi yhteishallinnon toimivuutta.

Lakiin tulee tarkentaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien muodot talotasolta omistajatasolle, päivittää yhteishallintoelinten tehtävät ja toiminta sekä määrittää elinten keskinäissuhteet. Lain tulee määritellä asukasdemokratian perusraamit ja mahdollistaa erilaisiin tilanteisiin soveltuvia asukkaiden ja omistajatahon yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja.

Asukasdemokratian toimivuuden varmistamisessa ja kehittämisessä on avainasemassa asukkaiden ja omistajatahon yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihin selvitys johtaa ja miten mahdollisen lakimuutoksen valmistelu etenee. Päätöstä yhteishallintolain muutosta koskevasta säädösvalmisteluhankkeesta ei ole vielä tehty. Asumisoikeusasuntojen osalta asumisoiVuokralaiset

7

3 / 2017

keuslakia on ehdotettu uudistettavaksi niin, että asumisoikeuslakiin tulee omat säännöksensä osallistumisesta.

Esityksessä on hyödynnetty yhteishallintoselvityksen tuloksia. Tämä esitys on tarkoitus antaa syksyllä eduskunnalle.

Anu Karjalainen Hallitussihteeri Ympäristöministeriö

Armi Liinamaa:

Valtion tuki kohdistettava eniten tarvitseville Valtiovarainministeriöllä on tiukka rahakirstun vartijan maine myös kiinteistöalalla. Budjettiosaston neuvottelevan virkamiehen Armi Liinamaan mielestä ministeriö on asukkaan asialla vahtiessaan valtion menoja.

-J

ulkista tukea jaettaessa pitää olla hyvät perustelut sille, miksi jotain asiaa tuetaan. Lähtökohtaisesti VM:ssä ajatellaan, että autetaan niitä, jotka eivät pysty järjestämään asumistaan itse tai tarvitsevat tukea korkeiden asumiskulujen vuoksi, linjaa Liinamaa.

Samasta syystä valtiovarainministeriössä haluttiin ARA-vuokra-asuntoihin tulorajat Helsinkiin.

– Tuloraja on selkeä kohdentaja.

Rajat asetettiin kuitenkin kohtalaisen korkeiksi siten, että 60 %:lla kaikista pääkaupunkiseudun kotitalouksista on mahdollista saada ARA-asunto. Kun julkisessa keskustelussa on esitetty, että tulorajoilla saadaan taloihin vain ongelma-asukkaita, voi hyvällä syyllä kysyä, onko noin suuri osa kotitalouksista ongelmatapauksia, ihmettelee Liinamaa.

Asuntomarkkinoiden kummallinen nykytila Valtio rooli on Liinamaan mielestä keskeinen myös kohtuuhintaisten asuntojen tuotannossa. Tällä hetkellä eletään kuitenkin kummallisia aikoja myös asuntomarkkinoilla.

– Nyt on erikoinen tilanne, kun vapaarahoitteisia asuntoja tehdään ennätysvauhtia ja silti valtion tukemaa tuotantoakin tehdään todella paljon. Enää ei päde vanha kontrasyklisyys, jolloin ARA-tuotanto hiipuu muun tuotannon elpyessä. Osittain tilanne johtuu varmasti lyhyen korkotukimallin tuotannosta ja siitä, että asumisoikeusasuntojoen valtuuksia on lisätty.

Rakennuttajien näkökulmasta katsottuna tilanne on kuitenkin hankala, koska valtion tukemalle asuntotuotannolle ei riitä tekijöitä. Osa vuokraja asumisoikeusasuntotuotannosta ei

lähde siitä syystä rakentumaan, vaikka valtion taholta tukea rakentamiseen löytyisikin.

Kiinnostava ilmiö Liinamaan mielestä on myös se, että omistusasuntojen hinnat eivät juurikaan laskeneet vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen laman aikana.

– Asunnot ovat olleet aina kalliita pääkaupunkiseudulla, mutta kun hinnat eivät laman aikana alentuneet, ollaan tilanteessa, että asuntojen hinnat ovat monilta osin kipurajoilla.

Vuokratilastoissa lisääntynyt asuntotuotanto ei vielä juurikaan näy.

– Parin vuoden aikana on kuitenkin tullut eri tahoilta viestiä, että vuokrapyyntöjä on jouduttu laskemaan. Ainakaan vielä tämä ei tilastoissa näy. Tarjonnan lisääntyminen pitäisi vaikuttaa vuokratasoon, mutta nähtäväksi jää mikä vaikutus hintatason laskulla on sitten tuotantohalukkuuteen jatkossa, pohtii Liinamaa.

Hintatason laskuun ei kuitenkaan ole takuita. Asumisen korkeaan hintaan vaikuttaa Liinamaan mukaan myös rakennuttajien ja rakentajien vähentynyt määrä verrattuna 90-lukuun.

Kun toimijoita on vähän, hintoja ei tarvitse lasketa.

Valtio ohjaa tukitoimin asumisen valintoja Suomessa on perinteisesti ajateltu, että omistusasuminen on tavoiteltavin asumismuoto. Liinamaa haluaa kyseenalaistaa tämän.

– Onko se ongelma, jos ei asu omistusasunnossa? Onko se ainoa oikea tapa asua? Jos mietitään yhteiskunnallisesti, vuokra-asuntojen lisääntymisen ei pitäisi olla mikään ongelma.

Kun mietitään asiaa yhteiskunnallisesti työvoiman liikkuvuuden kanVuokralaiset

8 3 / 2017

VKL:n kommentti hallituksen budjettiesitykseen Vuokralaiset ry:n kokemusperäisen tiedon perusteella on nähtävissä, että vuokranmaksu on perheiden suurin yksittäinen menoerä ja yhä pahemmaksi menee, kun vuokrat jatkavat nousuaan joka vuosi, vaikka kotitalouden tulot pysyisivät ennallaan tai jopa laskisivat.

• Hallituksen budjettiesityksen liitepaperissa todetaan, että neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukijärjestelmään luovutaan.

Asiasta kiittävät vuokralaiset, joille markkinoilla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

Asiasta todennäköisesti kiittävät myös vuokranantajat, joille asumistuki varmistaa jatkossakin turvallisen vuokratuloa.

• Lisäksi budjettiesityksessä enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle ja asumistuki sidotaan elinkustannusindeksiin.

nalta, vuokra-asumisen on erinomainen vaihtoehto, muistuttaa Liinamaa ja jatkaa, ettei valtion tehtävänä ole ohjata asumisen muotoa, vaan ihmisen pitää voida itse päättää se.

Vuokralaiset ry:ssä nähdään asia hieman toisin eli että valtio ohjaa tukitoimin asumisen valintoja.

Jos vuokra-asuminen saakin VM:n siunauksen, asumisoikeusasuminen on ollut aina kivi ministeriön kengässä. Tosin tänä vuonna asumisoikeusasuntojen käyttövaltuuksia lisättiin 160 miljoonalla eurolla – poliittisella päätöksellä.

– Vuokrapuolella on tietyt asukasvalintakriteerit ja tuen kohdentuminen oikeasti tuen tarpeessa oleville asukkaille on selkeämpää.

Liinamaa nostaa esiin myös asotuotannon riskit valtiolle, kun asuntokanta on sidottu ikuisiin rajoituksiin eli niitä ei voi myydä, eikä taloilla ole siitä syystä vakuuksia normaalia pankkilainaa haettaessa. Ongelma on erityisesti hiipuvan kysynnän alueilla ja talojen peruskorjaustilanteissa.

– Ymmärrän asukkaiden kannalta, että ikuiset rajoitukset koetaan asumisturvaa tuovana tekijänä, mutta asunnon myynnin mahdollistaminen vähentäisi riskejä, toteaa Liinamaa.

Asumisoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Esitys uudeksi laiksi tulee syksyn kuluessa.

Valtion taholta tuetaan myös omistusasumista, johon asiaan Vuokralaiset ry on ottanut kantaa aika ajoin kyseenalaistaen nykyisien mallin, jolla valtio tavallaan ohjaa asumista omistusasumisen pariin. Omistusasuntojen korkovähennysoikeus tuo selkeää taloudellista hyötyä yksittäisille asukkaille.

Asuntolainojen korkovähennysoikeudesta on linjattu hallitusohjelmassa, että sitä alennetaan 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Vähennysoikeus on tänä vuonna 45%, ensi vuonna 35% ja viimeisenä hallitusohjelmavuonna 25%. Vähennyksen poisto kokonaan ei toteudu ainakaan tällä hallituskaudella.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa on mukana syksyn Vuokralaispäivillä puhumassa aiheesta ”Valtion riski vs.

Asukkaan koti”.

Valtion lainoitus uudistumassa Asolain lisäksi ollaan parhaillaan työstämässä uusiksi myös valtion pitkää, 40 vuoden korkotukilainajärjestelmää.

Ongelmana on ollut, että lainat ovat lyhentyneet niin hitaasti, että taloissa on jäljellä isot velat vielä siinä vaiheessa kun rahaa pitäisi löytyä peruskorjaamiseen.

Vuokralaiset

9 3 / 2017

Vanhojen ARA-asuntojen vuokrat ovat nousseet viime vuosina jopa vapaarahoitteisia lainoja enemmän nimenomaan huonojen lainaehtojen vuoksi.

– Valtiovarainministeriö kannattaa sitä, että lainoja pitäisi voida lyhentää etupainotteisemmin. Varsinkin kun korot ovat alhaalla, muutos hyödyttäisi kaikkia osapuolia. En uskalla ennustaa kuinka kauan korot vielä pysyvät alhaalla, mutta näyttää siltä, että ainakin vielä jonkin aikaa, toteaa Liinamaa.

Asumistuki on suorempaa tukea asukkaalle Tuotantotuen lisäksi valtio tukee asumista asukkaalle maksettavan asumistuen muodossa. Asumistukimenojen kasvu on herättänyt viimeaikoina laajaa huolta ja menoja pyritään hillitsemään muun muassa ottamalla jälleen käyttöön asumistuen neliövuokrakatto.

– Asumistuen kasvuun vaikutti parin vuoden takaiset asumistukimuutokset ja heikko taloustilanne. Tuen saajien määrä on myös lisääntynyt opiskelijoiden asumistuen siirryttyä yleisen asumistuen piiriin, kertoo Liinamaa.

Valtiovarainministeriössä asumistukeen suhtaudutaan kuitenkin tuotantotukea myönteisemmän.

– Asumistuki menee selkeämmin sille, joka tukea tarvitsee eli perusteet ovat selkeämmät kuin välillisen tuotantotuen, toteaa Liinamaa.

Asumistukea on kuitenkin kritisoitu siitä, että sen pelätään nostavan vuokratasoa ja hyödyn kilahtavan vuokranantajan tilille.

– Keväällä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan ei ole selkeää näyttöä, että asumistuki nostaisi yksittäisissä asunnoissa vuokraa, mutta tutkimus ei myöskään sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että asumistuki nostaisi vuokraa makrotasolla eli yhtiöiden koko asuntokannan vuokratasoa määriteltäessä.

Tutkimuksessa ei myöskään huomioitu toimeentulotuen vaikutusta asiaan, toteaa Liinamaa.

Armi Liinamaalla on Vuokralaispäivillä puheenvuoro ”Valtion riski vs. asukkaan koti”. Esityksessään Liinamaa toivoo selventävänsä valtiovarainministeriön linjaa asuntopoliittisissa kysymyksissä.

– Emme ajattele vain sitä, mitä jää valtion budjetissa viivan alle, vaan ajattelemme aina kokonaisuutta, painottaa Liinamaa.

Uudistus kiristi opiskelijan elämää Elokuun alussa voimaan astuneessa muutoksessa opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Muutos aiheutti monelle opiskelijalle ongelmia toimeentuloon ja asumisjärjestelyihin.

-A

ntakaa opiskelijoiden tehdä töitä riittävästi ja tarkistakaa vain, että henkilö pärjää opinnoissaan. Nyt rangaistaan meitä, jotka haluamme edetä opinnoissamme rivakasti, mutta emme halua rahoittaa elinkustannuksiamme lainaa ottamalla, lausuu Elsi Lähteenmäki topakat terveiset päättäjille.

Elsi asuu poikaystävänsä kanssa Espoossa kaupungin vuokra-asunnossa. Molemmat opiskelevat Helsingissä.

– Onneksi saamme asua kaupungin vuokra-asunnossa, eikä tarvitse pelätä asunnon menettämistä kunhan itse hoidamme asiamme. Vuokrakin on paljon halvempi kuin yksityisessä vuokra-asunnossa, jossa asuimme aiemmin, kertoo Elsi.

Ennen elokuun muutosta pariskunta sai nostaa opintotukea ja opiskelijan asumislisää. Tukia he saivat yhteensä noin 750 euroa kuukaudessa. Muutoksen jälkeen tukea tuli sata euroa vähemmän.

– Kyllähän se sata euroa tuntuu toimeentulossamme.

On tylsää, kun on pakotettu nostamaan lainaa peruselinkustannusten kattamiseksi ennen kuin on mitään mahdollisuutta maksaa lainaa takaisin. Haluaisin mieluummin tehdä töitä enemmän, kertoo Elsi, joka sairaanhoitajaopintojensa ohessa käy kaupassa töissä noin 10 tuntia viikossa.

– Jos raja olisi korkeampi, tekisin todennäköisesti vähän enemmän töitä kuitenkin niin, että en vaarantaisi opiskeluani. Nyt sen sijaan joudun jatkuvasti laskemaan, ettei tule tehdyksi liikaa töitä ja toisaalta sitten stressaamaan sitä, saako riittävästi rahaa peruselinkulujen maksamiseen, toteaa Elsi.

Elsin kaveripiiristä löytyy myös tapauksia, joissa opiskelija on joutunut muuttamaan uuteen asuntoon uudistuksen aiheuttamien muutosten takia.

– Kaverini joutui muuttamaan kimppakämpästä pois, koska Kela laski kaikkien asukkaiden tulot yhteen ja siksi kaverini ei saanut asumistukea. Me toki poikaystävän kanssa elämme yhteistaloudessa, mutta eihän voi olettaa, että kimppakämppäkaveri olisi jotenkin elatusvelvollisuudessa asuinkaveristaan, ihmettelee Elsi.

Kuinka paljon voi tehdä töitä opintojen aikana?

Jos nostat opintotukea vuoden aikana, sinulla on kalenterivuodelle henkilökohtainen vuosituloraja. Vuositulorajasi määräytyy sen perusteella, kuinka monelta kuukaudelta olet nostanut opintotukea kalenterivuoden aikana.

Lue lisää ehdoista ja tarkista vuositulorajasi verkossa Kelan internetsivuilta.

Elsi Lähteenmäki kokee tulleensa rangaistuksi asumistukiuudistuksen osalta. Muutos laski tukia ja pakotti ottamaan pankkilainaa, kun työn tekemisen määrää rajoitetaan. Elsin mielestä Kelan olisi järkevämpää kontroloida opintojen edistymistä tienaamisen rajoittamisen sijaan.

Vuokralaiset

10 3 / 2017

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Mukavaa kesän jälkeistä aikaa kaikille! Vuokralaiset ry:n syksyn toiminnan käynnistää odotettu ja perinteinen, vuosikymmeniä jatkunut valtakunnallinen tapahtuma, Vuokralaispäivät. Tukholman risteilyllä vietettäville Vuokralaispäiville odotetaan jälleen peräti kahtasataa osallistujaa.

Vuokralaispäivien ohjelma on tuttuun tapaan täynnä ajankohtaisia asiantuntijoiden alustuksia. Toki virallisen ohjelman lisäksi yhtä paljon osallistujat odottavat myös eri puolilta Suomea saapuvien vuokralaisaktiivien verkostoitumista toistensa kanssa.

SYYSKOKOUSTEN AIKA LÄHESTYY Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuussa. Yhdistyksen varsinaista kokousta kutsutaan vuosikokoukseksi.

Osalla vuokralaisyhdistyksistä on niin sanotut kahden kokouksen säännöt, joiden mukaan näissä yhdistyksissä edellä mainituista vuosikokouksista poiketen pidetäänkin erilliset kevätkokous ja syyskokous.

Syyskokouksissa kannattaa ottaa kantaa paikallisiin asunto-oloihin ja lähettää esimerkiksi paikallislehteen kirjoitus, mitä toimenpiteitä vuokralaisyhdistys toivoo keväällä valituilta uusilta kunnanvaltuustoilta asuntopolitiikan suhteen.

Mikäli vuokralaisyhdistys toivoo paikalle edustajaa Vuokralaiset ry:n keskustoimistolta, kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ja kysyä, jotta ajankohtaa voidaan sovitella kalentereihin.

SÄÄNTÖMUUTOKSET Jos vuokralaisyhdistys haluaa muuttaa sääntöjään, on kokouskutsussa oltava mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmeen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntömuutokset edellyttävät Vuokralaiset VKL ry:n vahvistuksen.

ALUEELLISET KOULUTUSTILAISUUDET Yhdistyksiltä on tullut viestiä, että paikallisyhdistysten yhteistyötä ja verkostoitumista voisi olla enemmän. On esimerkiksi ehdotettu alueellisia vuokralaisten koulutustilaisuuksia. Tähän suhtaudumme Vuokralaiset ry:n toimistolla erittäin myönteisesti ja toivomme yhdistyksiltä aktiivisuutta sekä konkretisoituja aloitteita.

Keskustoimistolla autetaan mielellään paikalliskoulutusten järjestämisessä.

Olkaa siis hyvissä ajoin yhteydessä, jotta pääsemme yhdessä suunnittelemaan paikallisyhdistysten toiveiden mukaisia koulutuksia.

Aktiivista syksyä kaikille!

Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

Vuokralaiset

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Voiko vuokranantaja tulla asuntoon ilman asukkaan lupaa?

?

Asun Kouvolan vuokra-asunnossa. Nyt vuokranantaja on kuullut, että asuntoni on epäsiistissä kunnossa ja he ilmoittivat, että tulevat tarkastamaan asuntoni. Jos en ole kotona, he ilmoittavat tulevansa kotiini yleisavaimella. Onko heillä oikeus moiseen? Voinko estää heitä tulemasta nuuskimaan asuntoni siisteyttä?

§

Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä huoneistoon kunnon ja hoidon valvomista varten viivytyksettä vuokralaiselle sopivana aikana. Vuokranantajan pääsyä huoneistoon ei voida kieltää, mutta huoneistossa käynneistä tulee aina sopia vuokralaisen kanssa.

Huoneistoon ei voida noin vain tulla yleisavaimella – poikkeustilanne olisi kiireellinen hätätilanne, kuten tulipalo tai vesivahinko. Vuokralaisella on oikeus olla huoneistossa käynnin aikana.

Esimerkiksi vuokranantaja voisi antaa 2-3 ehdotelmaa käyntiajankohdasta ja vuokralainen voisi ilmoittaa, mikä näistä sopisi hänelle. Vuokralainen ei saa aiheettomasti estää tai vaikeuttaa huoneistoon pääsyä.

Voiko urakoitsija käydä asunnossa ilmoittamatta ajankohtaa?

?

Minulla on alkamassa kylpyhuoneremontti ja urakoitsija on ilmoittanut töiden alkamisajan ja arvioidun keston. Urakoitsija kertoi minulle, että he joutuvat käymään asunnossa monta kertaa ja eivät pysty sanomaan käyntien tarkkaa ajankohtaa työtilanteesta ja työvaiheista johtuen. Haluan, että urakoitsija tiedottaa jokaisesta käyntikerrasta minulle etukäteen, mutta urakoitsija kertoi, että he käyvät asunnossa arkipäivisin klo 8 ja 16:n välisenä aikana, jotta varmistetaan, että työ saadaan valmiiksi kahden viikon aikana. Onko tämä mahdollista?

§

Lain mukaan taloyhtiön on ilmoitettava osakkeenomistajalle ja asukkaalle riittävän ajoissa sellaisista kunnossapitotöistä, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Ilmoitus tulee toimittaa sekä osakkeenomistajalle että huoneistoon.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa mainitaan vuokranantajan ilmoitusajat remonttien yhteydessä. Taloyhtiön tehdessä remonttia eivät nämä ilmoitusajat koske osakkaan vuokralaista.

Korjaus tulee pyrkiä suorittamaan asukkaalle sopivana ajankohtana.

Lain mukaan huoneistossa käynneistä on sovittava etukäteen vuokralaisen kanssa. Käyntiajankohta tulee pyrkiä ilmoittamaan mahdollisimman täsmällisesti, jotta siitä aiheutuu vuokralaiselle mahdollisimman vähän haittaa. Poikkeuksena tästä ovat ainoastaan kiireelliset tilanteet, kuten vesivahinko tai tulipalo. Urakoitsijan kiire saada työ valmiiksi ei ole tällainen poikkeus. Käyntiajankohdaksi ilmoittaminen klo 8-16 välillä arkipäivisin ei ole riittävän täsmällinen.

Vuokralaisella on aina oikeus olla paikalla käynnin aikana.

11 3 / 2017

Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen

Taitto: Oy Creamedia Ab Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2017: Materiaalin toimitus viimeistään vko 45, julkaisuvko 50

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja Vantaa KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Espoo HANNU AHONEN Lasten ja nuorten liikunnan aluevastaava, TUL Vantaa SAMI AUERSALMI HKVY:n sihteeri Helsinki HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteiden päällikkö, PAM Sipoo REETTA KUOSMANEN Sopimusneuvottelija JHL Helsinki TIMO LEHTINEN Yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOSTE ry Helsinki ELSA KOSKINEN Tampereen seudun Vuokralaisyhdistyksen pj Tampere ANU SUORANTA Tutkija Helsinki ULLA-MARI KARHU Suunnittelupäällikkö Järvenpää

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

SYYSKUU 25.09.

LOKAKUU 02.10. 30.10.

MARRASKUU 27.11.

JOULUKUU 04.12.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki