Asuntomme 3/2015

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 3 / 2015

Asuntopolitiikka on valintaa

• Asuntotuotanto taantuman taittajaksi?

• Helsinki pyrkii tasa-arvoon • Pohjanmaalla teherähän ittelle • Yhteiset tavat tutuiksi / Common practices must be talked about

Asuntomme 1-15 korj D.indd 1

27.8.2015 11.46

rhe laispe a m o : su 0er Twitt ihenkinen lostaan 60 l a m t o l ”Ko a vesihu essa. Hin uu.” s a d s a o mak euroa vu sä perhe s i 0 210 u siitä, m riippu urissa er: Twitt ä puolia su eisöllisyys t i ”Ikäv tiöissä. Yh h taloy u.” u set puutt kralai o u v / t m ok.co uokralaise o b e c v / .fa www twitter.com . w ww

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä Toimitus: Huvikummun viesti Taitto: Oy Creamedia Ab

Sisältö 3/15

3 Hautautuuko arki

rahahuolien alle?

4 Monikulttuurisessa talossa yhteisistä tavoista pitää kertoa

5 In a multicultural house

Kannen kuva: Päivi Karvinen / VAV:n Opaali-talon näyttelyhuoneisto Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/ vuokralaiset www.twitter.com/ vuokralaiset

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

common practices must be talked about

7 Elinvoimainen,

Numeron 4/2015 materiaalin toimitus viim. vko 46, julkaisuviikko 50

monipuolinen, tiivis ja viihtyisä Helsinki

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja, Vantaa

KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja, Espoo

TURJA LEHTONEN Sopimusasiantuntija, Metallityöväen Liitto ry., Turku

MERJA KUUSISTO Kansanedustaja, Tuusula

OLAVI HEIKKONEN Eläkeläinen, Helsinki

HETA RAVOLAINEN-RINNE Insinööri, suunnittelija, Okmetic Oyj, Mäntsälä

8 Asuntotuotannolla

yritetään taantuman yli

10 Asuntopolitiikka vaatii

kokonaisnäkemystä

10 Ittelle teherähän

ELSA KOSKINEN Eläkeläinen, Tampere

TIMO LEHTINEN Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö JHL, Helsinki

12 Ympäristöhörhön

unelmatalo

14 Omaan asuntoon ilman isoa lainaa 15 Ajankohtaista järjestö

ja koulutusasiaa

15 Lakineuvojamme vastaa

SILVIA MODIG Kansanedustaja, Helsinki

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 2

HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteiden vastaava, PAM ry, Sipoo

2

4 / 2009

27.8.2015 11.46

PÄÄKIRJOITUS "Suurimpien vuokra-asuntotuottajien ja sijoittajien on asetuttava vuokralaisen asemaan ja osoitettava solidaarisuutta."

Hautautuuko arki rahahuolien alle?

S

yksyn saavuttua vuokra-asunnon tarvitsijoiden määrä on räjähtänyt jälleen kerran kasvuun. Ilmiö koskee koko maata.

Paitsi että vuokra-asuntoja ei ole tarpeen mukaan saatavilla, niin vuokrasuhteeseen liittyvät ongelmat ovat yhteneväisiä koko maassa. Vakuus on nykyisin sääntö, mutta siinäkin saatetaan mennä kohtuuttomuuksiin ns. vuokralaisen ”kunnollisuuden” ja tuotto-odotusten varmistamiseksi.

Useimmiten vuokralaisella pitää olla kahden kuukauden takuuvuokra vuokrasopimuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että asunnon esimerkiksi 700 euron kuukausivuokran lisäksi on oltava 1400 euroa vakuudeksi. Pelkästään vuokrasuhteen aloittaminen maksaa siis yhteensä 2100 euroa. Tällaisella hinnoittelulla vapaarahoitteiset asuntomarkkinat ovat itse käytännössä sulkeneet mahdollisuuden muun muassa maahanmuuttajataustaisilta vuokralaisilta saada niiltä asuntoa.

Suomeen on pikkuhiljaa muodostumassa ikäluokka nuorista aikuisista, jotka asuvat yhä pidempään kotona. Opiskelua varten on ehkä saatu opiskelija-asunto toiselta paikkakunnalta, mutta opiskelun jälkeen työllistyminen ei ole itsestään selvyys. Kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen on mahdotonta ja asumisen kustannukset ovat niin suuret, että tulot eivät riitä niitä kattamaan. Tällöin osa nuorista palaa lapsuuden kotiinsa, osa ei ole sieltä koskaan lähtenytkään.

Vuokralaiset ry on laskenut, että kohtuuhintainen vuokra-asunto yksinasuvalle noin 2000 euron bruttotuloilla saisi maksaa 350–400 euroa kuukaudessa. Tällä hinnalla ei vuokra-asumiseen ole mahdollisuutta siellä missä ovat työpaikat, opiskelupaikat ja palvelut. Vuokra-asumisen kalleus on muodostunut tulpaksi työvoiman saannille varsinkin pääkaupunkiseudulla. Pitääkö tämän ”trendin” levitä laajemmin koko maahan?

Katseet kääntyvätkin valtioon, kuntiin ja suuriin vuokra-asuntojen tuottajiin. Kunnat ovat pääasiassa kantaneet vastuuta pienituloisten asuttamisesta ja hyvä niin. Kuntien pitää tarjota vuokra-asuntotontteja hyvien palvelu- ja liikenneväylien läheisyydestä ja edistää päätöksillään kestävää sekä tiivistä rakentamista. Kuitenkin kuntien toiminta – joka on tarpeellista – on johtamassa ja osittain jo johtanut eriarvoisiin vuokramarkkinoihin ja asuinalueisiin joihin kaikilla ei ole asiaa.

Maan hallituksen on tehtävä päätöksiä, joilla puretaan asuntorakentamisen kustannuksia kasvattavia normeja. Kohtuuhintaisen vuokra-asunnon käynnistysavustusten poistaminen opiskelija- ja nuorisoasunnoilta tuskin edistää vuokra-asumista, nuorten itsenäistymistä ja vuokrien kohtuullistamista.

Suurimpien vuokra-asuntotuottajien ja sijoittajien on asetuttava vuokralaisen asemaan ja osoitettava solidaarisuutta. Voittojen ja osinkojen jakoa näissä yhtiöissä ei voi perustella vain sillä, että esimerkiksi eläkeyhtiöt vaativat tuottoja sijoituksilleen. Se on pikemminkin pään työntämistä pensaaseen ja vastuun pakoilua muilta omistajilta.

Vuokralaiset ry:n mielestä nyt pitää löytyä vastuullisuutta ja vastuunkantoa kaikilta niiltä, jotka päätöksillään ja teoillaan vaikuttavat vuokra-asumisen kustannuksiin. Asumiskustannusten kattaminen vie voimat joskus jopa arkipäiväisiltä asioilta. Tavanomainen kohteliaisuus porraskäytävissä vähentyy ja asumisviihtyisyys heikentyy. Hyvinvoinnin pienetkin teot ja asiat hautautuvat rahahuolien alle.

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja, Vuokralaiset ry Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 3

3 3 / 2015

27.8.2015 11.46

Monikulttuurisessa talossa yhteisistä tavoista pitää kertoa Maailma ympärillämme muuttuu ja arjessa se näkyy yhä useammin siten, että samassa talossa asuu monia kansallisuuksia olevia ihmisiä. Arkipäivän pienet itsestäänselvyydet muuttuvat helposti ristiriidoiksi, jos talon tavoista ei kerrota uusille asukkaille.

N

yt eletään hieman samanlaista kulttuurien kohtaamisen tilannetta kuin 70-luvun alussa, kun väki muutti maaseudulta runsain joukoin kaupunkeihin. Kerrostaloelämä oli outoa maaseudun yhteisöllisen omakotitaloasumisen jälkeen. Suomalaiset piti opettaa lähes kädestä pitäen kerrostalo- ja kaupunkiasumiseen.

Legendat kertovat, että tuolloin suomalaiset yrittivät muun muassa polttaa sähköuunissa puita ja ihmettelivät, kun hormi ei vedä. Toisaalta maaseudun talkootyöhön tottuneet ihmiset toivat kerrostaloihin talkooperinteen, jonka avulla asumisen viihtyisyys parani monin tavoin taloissa.

Tänäkin päivänä monille maahanmuuttajille jo pelkästään kerrostalossa asuminen voi olla outo asia. Uusi tulokas voi kokea suomalaisen tavan asua melkoisena kulttuurishokkina. Vilkkaasta ja kovaäänisestä kulttuurista muutto vaikenemista, hiljaisuutta ja järjestelmällisyyttä arvostavaan suomalaiseen taloon voi tuntua vaikealta.

Eikä asiaa helpota se, että meille suomalaisille yksityisyyden kunnioittaminen on erittäin tärkeää myös talon yhteisissä tiloissa tai että aikakäsityksemme on tarkka. Kun pesutupa-aika on varattu tietylle kellonlyömälle, pidämme pahana, jos emme pääse juuri silloin koneelle.

Arjen pienet tapahtumat voivat äityä isoiksikin riidoiksi, jos uudet asukkaat, olivat he sitten suomalaisia tai maahanmuuttajia, eivät tiedä talon tavoista. Siksi on erittäin tärkeää, että asioista kerrotaan heti ja ystävällisesti muistutetaan tarvittaessa vielä myöhemminkin.

Muuttotilanteessa tulee kenelle tahansa asukkaalle niin paljon muistettavaa, ettei kaikkea voi heti muistaa. Moni asukas joutuu opettelemaan asumisen uusia asioita myös vieraalla kielellä, mikä hankaloittaa asioiden ymmärtämistä. Siksi ymmärrystä vaaditaan pitkään puolin ja toisin. 8

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 4

4 3 / 2015

27.8.2015 11.46

In a multicultural house common practices must be talked about The world around us is changing and so is our life: more and more often people of different nationalities share the same block of flats. Small everyday tasks may cause conflicts if new residents are not informed on house rules and common practices.

T

he present situation brings to mind the the culture clashes of the early 1970s when a lot of people in Finland moved to towns from the countryside. After the communal living with extended families in farmhouses, living in a block of flats was new and strange for many people.

Finns had to be taught how to live in flats and towns.

There are stories about some newcomers trying to burn wood in electric ovens and wondering why the smoke didn't go out. On the other hand, country people were used to working together and brought with them the tradition of working bees to their new environs. This improved the quality of living in tower blocks in many ways.

Even today some immigrants may be unaccustomed to living in blocks of flats. The Finnish way of living may come as a culture shock. Moving to a Finnish house where silence, privacy and structured living are appreciated may be difficult for those who in their own countries were used to more social and animated behaviour.

Finns tend to keep to themselves and respect each others' privacy in the common facilities of the house. Punctuality is very important: if we have, for instance, booked the laundry room starting at two o'clock, we expect to be able to start using the washing machine at two and not half past.

Small everyday incidents may turn into big arguments if the newcomers, either Finns or immigrants, are not aware of the house rules. To avoid conflicts, old residents should tell the newcomers how things are done in the house, and kindly remind of them later, if need be.

When moving house and settling in a new place, there are so many things to keep in mind that very few of us can learn and remember everything at once. Further, many residents may have to learn new things in a foreign language and that makes things even more difficult. Let's all be patient and help each other out! 8

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 5

5

3 / 2015

27.8.2015 11.47

Uuden asukkaan muistilista

Good to know for all new residents

Kaikkien uusien asukkaiden, niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaisten on hyvä tietää talon perusasiat seuraavista asioista:

All new residents, both immigrants and Finns, need to know the following basic facts:

• Kysy tarvittaessa isännöitsijältä tarkemmat ohjeet asunnon käyttämisestä ja mahdollisuudesta remontoimiseen sekä mitkä asiat kuuluvat asukkaan hoidettaviin tehtäviin.

• Kysy isännöitsijältä tai toisilta asukkailta, jos et tiedä varastojen, pesutuvan ja saunan sijaintia ja talon tapoja tilojen käyttämiseen. Noudata ehdottomasti varattuja aikoja ja kunnioita toisten asukkaiden vuoroja ja tiloissa kuivuvia vaatteita.

• Parvekkeella saa kuivata pyykkiä vain parvekkeen kaiteen sisäpuolella.

• Parvekkeelta ei saa heitellä tupakannatsoja.

• Parvekkeelle ei saa asentaa kiinteää sateliittiantennia.

• Asukas ei saa tehdä itse asunnossa sähkötöitä turvalisuussyistä.

• Asukkaan kannattaa hankkia itselleen laaja kotivakuutus.

• Yleisin järjestyssääntö on, että äänekkäiden toimintojen pitäisi loppua klo 22.

• Muista, että roskakatokseen ei saa viedä isoja jätteitä.

• Kysy lajittelusta isännöitsijältä tai muilta asukkailta.

• Roskapusseja ei saa laittaa porrashuoneeseen odottamaan roskikseen vientiä hajuhaittojen vuoksi.

• Asunnon oven eteen rappukäytävään ei saa laittaa mattoa tai säilyttää kenkiä paloturvallisuussyistä.

• Porrashuoneessa ei saa säilyttää paloturvallisuussyistä mitään tavaroita, kuten lastenrattaita tai rollaattoreja.

• Kysy talon pelastussuunnitelmista isännöitsijältä.

• Kysy naapureilta, isännöitsijältä tai etsi kohteen facebook-sivulta mistä löytyvät lähimmät kaupat, koulut, päiväkodit, terveyskeskus tai julkinen liikenne.

• Kysy naapureilta myös itsellesi tärkeistä harrastusmahdollisuuksista alueella.

Lähde: Monikulttuurisuus taloyhtiössä, Mika Artesola Teksti ja kuva: Päivi Karvinen Käännös: Kaijamari Sivill

• Please ask the real estate management for further instructions on how to take care of your home or renovate it.

The real estate management will tell which tasks are the tenants' responsibilities, which belong to the housing company.

• Ask the real estate management or other residents if you can't find the storage rooms, laundry or sauna are, or don't know how to use them. Be punctual! Keep the hours you have booked and do not use the facilities when other residents have booked them. Treat other people's drying laundry with due respect.

• You can only wash your own family's laundry in the laundry room, not the laundry of your friends and relatives.

• You can dry your laundry in the balcony only inside the balcony railing.

• Do not throw cigarette butts from balcony.

• Mounting a fixed satellite dish in the balcony is forbidden.

• For safety reasons, residents must not do any electrical wiring.

• Residents should take out an extended home insurance.

• A common rule is that all noisy activities should stop at ten in the evening.

• Remember that it is forbidden to take furniture or other large items to the waste disposal bins.

• Ask the real estate management or other residents about waster sorting.

• Garbage smells, so please do not leave your rubbish bags in the stairs or corridors even temporarily before taking them to the waste disposal bins.

• For fire safety reasons it is forbidden to keep a carpet or any shoes outside your door in the stairs.

• For fire safety reasons it is forbidden to store anything in the stairwell.

• Ask the real estate management about escape and rescue plans.

• You can ask your neighbour or real estate management where to find the nearest shops, schools, day care centres, health centres or public transportation. Or you can visit the Facebook of your house.

• You can also ask your neighbours where to find other local activities that interest you.

Reference: Monikulttuurisuus talo-yhtiössä, Mika Artesola

Vanhat asukkaat voivat varmistaa taloissa hyvähenkisen asumisen toivottamalla tulokkaat tervetulleeksi ja tarvittaessa myös opastamalla.

Positiivinen ensikontakti naapurin kanssa on aina siemen hyvään asumiseen.

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 6

We hope that old residents welcome the newcomers and give them advice when needed. Positive and friendly encounters with neighbours make living better for evereybody in the house.

6 3 / 2015

27.8.2015 11.47

Elinvoimainen, monipuolinen, tiivis ja viihtyisä Helsinki Kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki tekee töitä sen eteen, että Helsinki säilyisi kaikille kaupunkilaisille tasa-arvoisena asuinpaikkana.

-H

elsinki on nyt hyvä kaupunki, ihmiset viihtyvät eri asuinalueilla hyvin ja siitä on pidettävä kiinni.

Toivon, että säilytämme tasa-arvon asumisessa niin, että alueilla asuu eri ikäisiä ihmisiä niin vuokra- ja omistusasunnoissa kuin myös niiden väliin sijoittuvissa asumismuodoissa, korostaa Sinnemäki.

Helsinki tarvitsee kuitenkin nykyistä enemmän uusia asuntoja, erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, jotta asumisen hinta saataisiin pidettyä kurissa. Nykyisellään tuotetaan noin 4 000 asuntoa vuodessa, kun tarve olisi 5 500.

Valtuuston tavoite on, että kaupungin kaikesta asuntotuotannosta 40 prosenttia olisi vapaarahoitteista omistus- ja vuokra-asuntotuotantoa ja toiset 40 prosenttia erilaisia välimallin asuntoja, kuten hitasta, opiskelija-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Loput olisivat valtion tuella toteutettuja vuokra-asuntoja, ARA-asuntoja, joita tällä hetkellä Helsinkiin tekee lähinnä kaupungin oma yhtiö.

Tonttitilanne paranemassa – Suurin syy siihen, että tavoitteisiin ei ole päästy, on tonttitilanne. Kaavoitettua maata on ollut liian vähän tarjolla ja toisaalta kaavoitusprosessi on ollut liian hidas. Tämä vuosi on monista eri syistä ARA-tuotannon osalta vaikea. Positiivista on se, että tulevien vuosien tilanne näyttää paremmalta.

Jos kaavoitustahtia pystytään jatkamaan nykyisellä tasolla, tasapainotilanne saavutettaisiin Sinnemäen mukaan 2-3 vuodessa.

Täydennysrakentaminen korostuu Yhä suurempi osa Helsingin rakentamisesta on täydennysrakentamista.

– Täydennysrakentamisen avulla saadaan kehitettyä asuinalueita siten, että mikään alue ei näivety. Liian yksipuolinen asuntotuotanto heikentää aluetta.

Samalla tavalla pitää huolehtia, että koulut ja muut palvelut tuotetaan tasapuolisesti.

Valtio on tärkeä yhteistyökumppani Valtiolla on tärkeä rooli Helsingin elinvoimaisuuden kehittymisessä muun muassa raidejoukkoliikenteen rahoittajana.

– Valtio ei voi meidän puolesta

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kehuu Helsingin kaupungin vuokra-asukkaita aktiivisuudesta ja asiantuntevuudesta.

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 7

7

3 / 2015

27.8.2015 11.47

tehdä kaavoitusta, mutta se voi auttaa meitä luomaan sille hyviä olosuhteita, kiteyttää Sinnemäki.

Sinnemäki toivoo, että uusi hallitus ymmärtäisi myös asumisoikeusasuntojen tarpeellisuuden.

– Asumisoikeusasuntojen merkitys on myös siinä, että niiden avulla saamme säänneltyyn vuokra-asuntokantaan liikettä. Eli vuokra-asunnoissa asuvat ihmiset löytävät asoista taloudellisesti itselleen sopivia asuntoja sieltä missä haluavat asua.

Toiveena valtion suuntaan on myös se, että suunnitelmia määräaikaisista tulontarkistuksista ARA-asunnoissa ei toteutettaisi.

– Helsingin kaupungin vuokraasunnot ovat tarkoitettu monenlaisille ihmisille pysyviksi asunnoiksi. Meillä ei asu isotuloisia asukkaita. Se on hintasäädeltyä asumista, joka on tarkoitettu työssäkäyville, vaikkakin pienituloisille asukkaille. Tulotason määräaikaiset tarkistukset aiheutuisivat kaupungille lähinnä ylimääräistä vaivaa.

Sinnemäen mukaan Helsinki toivoo, että ARA-tuotannon edellytykset konaisuudessaan turvataan.

Asukasedustajat tiukasti asukkaan asialla Sinnemäki on myös kaupungin oman vuokra-asuntoyhtiön Helsingin kaupungin vuokra-asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hänellä riittää ymmärrystä myös asukasaktiivisuudelle, sillä hän määrittelee itsensä kaupunkilaisaktivistiksi. Onpa apulaiskaupunginjohtaja itsekin asunut Hekan asunnossa 90-luvun alussa.

– Hekassa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat isot ja asukkaat ovat aktiivisia. Hallitukseen kuuluu kaksi asukasedustajaa, jotka ovat asiantuntevia ja vaikutusvaltaisia hallituksen jäseniä, kertoo Sinnemäki.

Osa aktiiveista on arvostellut Hekaa siitä, että asukkaat eivät saa nimetä suoraan asukasedustajia hallitukseen, vaan vain ehdokkaita, joista edustajat sitten valitaan.

– Se tapa, jolla nyt hallituksen jäsenet valitaan, on joka tapauksessa tuottanut asiantuntevia, tiukasti asukkaiden eduista niin pienissä kuin suurissa asioissa kiinni pitäviä jäseniä.

Siksi en näe, että nykyinen prosessi olisi ainakaan tuottanut huonoa lopputulosta, tähdentää Sinnemäki.

Asuntotuotannolla y Hallitus tähtää velaksi elämisen lopettamiseen sekä työllisyyden ja kasvun käynnistämiseen. Kasvun kärkihankkeeksi on asetettu asuntotuotannon lisääminen.

K

immo Tiilikainen on toiminut asuntoministerinä vasta muutaman kuukauden. Sinä aikana hän on jo ehtinyt havahtua siihen, kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse, kun puhutaan asuntotuotannon lisäämisestä. Kohtuuhintaisista asunnoista on kova puute erityisesti Helsingin seudulla, mutta myös maakuntien monissa kasvukeskuksissa.

– Jos olisi yksi syy, ongelma olisi helppo poistaa. Kummaltahan tämä tuntuu, kun meillä on tilaa, mahdollisuus täydennysrakentamiseen ja kysyntääkin. Kaupungeilla ja kunnilla on myös intressi saada asukkaita ja työntekijöitä, huokaisee Tiilikainen.

Kolme pääkohtaa toimenpiteille Tiilikaisen mielestä muuta ei voida, kuin että jokaisen tahon täytyy hoitaa oma tonttinsa. Valtion tehtävänä on kannustein ja helpotuksin edistää valtion tukemaa tuotantoa muun muassa toimenpiteillä, jotka Tiilikainen listaa kolmeen pääkohtaan.

– Yleishyödyllistä tuotantoa toteuttavia tahoja pitää saada lisää. Jatkossa

todennäköisesti yleishyödyllisyys määräytyy rakennettavan kohteen mukaan, ei toimijan mukaan. Toiseksi tutkimme mahdollisuutta vapauttaa vanhoja vuokrataloja myyntiin siten, että niistä saadut rahat käytettäisiin uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Ja kolmanneksi selvitämme kymmenen vuoden välimallin toteuttamista, kertoo Tiilikainen.

Näiden lisäksi asumisoikeusjärjestelmään on suunniteltu muutoksia, jotta se palvelisi jatkossa paremmin vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvana asumismuotona.

Vanhojen vuokratalojen myynnin helpottaminen tapauskohtaisesti ei välttämättä tarvitse uusia säädöksiä.

Asiaa valmistellaan normaalin käytännön mukaan ministeriössä. Välimallin ja asumisoikeusjärjestelmän uudistamiseen on sen sijaan asetettu työryhmät, joiden työ pitäisi olla valmistua loppuvuoden aikana.

– Työryhmien työskentely on vielä kesken, joten en voi vielä kertoa tarkemmin tulevista toimenpiteistä, toteaa Tiilikainen.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 8

8 3 / 2015

27.8.2015 11.47

la yritetään taantuman yli Säädöksiä väljemmiksi, normipurkua jatketaan Kaiken asuntotuotannon edistämiseksi suunnitellaan myös erilaisten säädösten väljentämistä. Esimerkiksi kaavoitustoimintaa halutaan vilkastuttaa ja siksi maakuntakaavojen vahvistamisen on suunniteltu siirtyvän ympäristöministeriöltä maakuntaliitoille. Myös ELY-keskuksista siirtynee toimivaltaa kunnille.

Lisäksi hallitus tavoittelee edellisten hallitusten tapaan rakentamisen normien ja säädösten väljentämistä. Tiukat normit nostavat rakentamisen hintaa ja lisäävät asumisen kustannuksia.

– Ei yksikään toimenpiteistä tee asiaa autuaaksi yksinään, mutta kaikki pyrkii siihen, että asuntotuotantoa saadaan lisättyä, korostaa Tiilikainen, joka myös jakaa Vuokralaiset ry:n huolen siitä, että asumisen hinta on karannut tavallisilta työntekijöiltä.

Kohtuuhintaisuuden henkilökohtaisuus Mitä sitten on kohtuuhintainen asuminen ministerin itsensä mielestä.

– Kohtuuhintainen asuminen on toki henkilökohtainen kokemus, mutta minulle se tarkoittaa sitä, että asumisen jälkeen jää kohtuullisen paljon rahaa vielä muuhunkin kuin vain asumiseen, selvittää Tiilikainen.

Ministeri muistuttaa, että asumiskustannusten vaihtelu alueiden välillä maassamme on suuri.

– Helsingin seudulla tavallisten ihmisten on jo vaikeaa hankkia asuntoa haluamaltaan alueelta ja jos työttömyys kohtaa, asuminen tuntuu vieläkin kalliimmalta. Heikomman asuntokysynnän alueella puolestaan taloja joudutaan jopa purkamaan, kun niihin ei löydy asukkaita, kertoo Tiilikainen.

Asuntopolitiikkaa kuulostaa varmasti kovin pääkaupunkikeskeiseltä,

Asuntoasioista vastaava maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa hallituksen toimien tähtäävän työllisyyden ja kasvun lisäämiseen muun muassa siten, että asuntotuotantoa pyritään saamaan liikkeelle mahdollisimman tehokkaasti.

mutta Tiilikainen toteaa, että valtion tulevat toimenpiteet koskevat kyllä koko Suomea.

– Asuntoja tuottavat yhtiöt sitten päättävät, missä on markkinoita riittävästi, jotta taloja kannattaa rakentaa, jatkaa Tiilikainen ja muistuttaa, että erityisasumista tuetaan jatkossakin koko Suomeen, vaikka avustuksia muuten vähennetäänkin.

– Tasaisempi asuntotuotanto edellyttää, että hallitus onnistuu tavoitteessaan työllisyyden ja kasvun edellytysten tarjoamisessa. Kun on työpaikkoja, asunnoillakin on kysyntää. Jos esimerkiksi biotalouden kehittämisessä onnistutaan, metsävaroja pystytään hyödyntämään tehokkaammin ja silloin työllisyys jakautuu tasaisemmin maahan. Se puolestaan poikii työpaikkoja myös muille aloille, toteaa Tiilikainen.

Verot, tulorajat ja vuosimaksulainat Veropolitiikkakin vaikuttaa asumisen hintaan. Ministeri toteaa, että hallituksen tavoitteena on, ettei kokonaisveroastetta nosteta. Asumisen verotuksen arvioidaan kuitenkin nousevan, kun kiinteistö- ja energiavero nousee ja myös asuntolainojen korkovähennysoikeutta tullaan supistamaan jatkossakin.

Kaupunkien vuokra-asunnoissa asu-

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä, arvioidaan Pellervon taloudellisen tutkimus PTT:n tutkimuksessa, jonka tilaajina olivat Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto.

Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 20152019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa.

Palkansaajien nettotulot kasvavat Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 9

via erityisesti Helsingissä on puolestaan kuohuttanut hallituksen päätös ottaa jälleen käyttöön tulorajat. Käytäntöä on tarkoitus vielä ryydittää määräaikaistarkastuksilla, jolloin asunnosta voi joutua muuttamaan pois, jos tulot ovat nousseet liikaa.

– Vielä ei pysty sanomaan, millä tavalla ja millä aikataululla tämä asia tullaan toteuttamaan. Tavoitteena on turvata kohtuuhintainen asuminen pienempituloisille asukkaille niillä alueilla, missä on suuri asuntojen kysyntä. Ei kuitenkaan olisi tolkunhäivää siinä, että pidettäisiin tiukkaa kontrollia siellä, missä asunnoilla ei ole kysyntää, toppuuttelee ministeri pahimpia pelkoja.

Tiilikainen toteaa myös, että hallituksella on tavoitteena byrokratian vähentäminen eikä lisääminen. Myöskään tulorajojen tasoa ei ole vielä päätetty.

Monia vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhtiöitä koskee myös vanhojen vuosimaksulainojen kohtuuttoman korkea korkotaso verrattuna omistusasuntojen markkinaehtoisiin lainoihin. Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu muutostoimenpiteitä vuosimaksulainajärjestelmään.

9

keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia.

Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa.

Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain.

3 / 2015

27.8.2015 11.47

Asuntopolitiikka vaatii kokonaisnä Monien maakuntakeskuksien vuokra-asuntomarkkinoilla on pulaa keskustan pienistä asunnoista samaan aikaan kun isot perheasunnot lähiössä tyhjenevät. Kaupungin sisäinen yhteistyö on entistä tärkeämpää.

K

aupungistuminen ei koske pelkästään Helsingin seutua. Myös monet maakuntakeskukset ovat muuttovoittoalueita. Työ ja opiskelumahdollisuudet kasautuvat keskuksiin ja vetävät puoleensa työntekijöitä ja opiskelijoita. Lisäksi ikäihmiset muuttavat keskustoihin parempien palveluiden ääreen.

Yksinasuminen lisääntyy ja asumisen hinta kasvaa kovaa vauhtia. Nämä syyt kiihdyttää pienten asuntojen kysyntää entisestään. Uusi asuntokanta vastaa tähän haasteeseen paremmin kuin vanha kanta, jonka isot asunnot ja heikompi varustetaso koettelee jo monen omistajayhteisön toimintaedellytyksiä.

– Poliittisilta päättämiltä vaadittaisiin asuntopoliittista kokonaisnäkemystä siitä, minkälaista vuokra-asuntotuotantoa kaupungissa kannattaisi toteuttaa. Uustuotannon ei pitäisi vaikeuttaa vanhan asuntokannan taloudellista kannattavuutta, toteaa Seinäjoen kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sevas Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä.

Markkinamurros näkyy hyvin Seinäjoella Seinäjoki on hyvä esimerkki siitä, kuinka vuokra-asuntomarkkinoiden murros näkyy. Yhtiön 2 500 asunnon kannasta melko suuri osa on 70ja 80-luvun lähiöasuntokantaa, jonka huoneistokoko on suunniteltu kaupun-

Ittelle teherähän Jarmo Rinta-Jaskari ja Mauri Ahonen ovat Seinäjoen Sevaksen asukasaktiiveja, joille asukastoiminta on itsestään selvä asia oman asumisviihtyisyyden takia.

kiin töihin tulleille lapsiperheellisille ihmisille. Työvoimapolitiikka määräsi tuolloin asuntopoliittiset linjaukset.

Nyt asuntoja kysyntä keskittyy keskustan läheisyyteen. Kolmen huoneen ja keittiön asunto vanhahkossa talossa keskustan ulkopuolella on vaikea vuokrattava, kun samaan hintaan pystyy hoitamaan omistusasunnon lainanhoitokuluja. Maakuntakeskuksissa omistusasuntojen hinnat ovat kohtuullisia verrattuna pääkaupunkiseutuun.

– Me olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä jopa vanhan talon purkamisesta, kun sen korjaaminen ei ole ollut taloudellisesti mitenkään perusteltua. Joissain tapauksissa on järkevämpää purkaa ja rakennuttaa tilalle enemmän pieniä asuntoja, jotka vastaavat ihmisten nykyajan vaatimustasoa, toteaa Penttilä.

Vastuu myös kaupunkien sosiaalitoimilla Purkaminen on kuitenkin vain äärim-

-E

ihän me rahan takia tätä tehdä, vaan ittellemmä. Mitä enemmän on mukana, sitä mielekkäämpää toiminta on ja omasta talosta saa tehtyä sellaisen, että se tuntuu kodilta. Kerrostalo kun ei välttämättä tunnu siltä, perustelee Mauri aktiivisuuttaan.

Mauri pitää Törnäväntie 10 pihaa kunnossa pienin askarein ja on mukana myös Sevaksen asukasneuvostossa sekä asukasedustajana yhtiön hallituksessa. Hän on asunut talossa jo 12 vuotta.

Samanlainen puurtaja on 15 vuotta samassa talossa asunut Jarmo RintaJaskari, joka hyödyntää hallituksessa myös pitkäaikaista kokemustaan elinkeinoelämästä.

Jarmo Rinta-Jaskari ja Mauri Ahokas ovat aktiivisia kotitalonsa huoltajia.

Talon asukkaiden aktiivisuus on noteerattu myös kaupungin taholta. Talon seinästä löytyy laatta, joka kertoo ykkössijasta kerrostalosarjassa kaupungin puutarhakilpailussa kymmenisen vuotta sitten.

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 10

10 3 / 2015

27.8.2015 11.47

isnäkemystä mäinen vaihtoehto. Vanhan kannan kilpailukykyisenä pitämiseen tarvittaisiin Penttilän mielestä asuntopoliittisen kokonaisnäkemyksen lisäksi myös laajempaa kaupungin sisäistä yhteistyötä.

Asuntotyypistä riippumatta esimerkiksi varhainen puuttuminen asukkaiden sosiaalisiin ongelmiin ehkäisisi yksittäisten ihmisten ja perheiden ongelmien kasaantumista ja niiden seurauksena syntyvää asukasvaihtuvuutta.

– Asumisneuvonta on tarpeellista, mutta se pitää toteuttaa sosiaalitoimen vastuulla, jotta asukkaan tilanne tulee huomioitua kokonaisvaltaisesti. Vuokrataloyhtiö voi olla jopa osarahoittaja toiminnassa, mutta vastuu toiminnasta pitää olla sosiaalitoimella, painottaa Penttilä.

Valtion tulisi olla vakaa päätöksissään Vanhan asuntokannan hoitamista helpottaisi myös valtion vakaa asumisen tukipolitiikka.

– Menin aikoinaan kökkähän (talkoot) mukaan ja sitten asukaskokoukseen. Hallituksessa olen ollut mukana viitisen vuotta. Kun on tämmöinen demokraattinen mahdollisuus annettu, niin pidämme huolta siitä, että hallituksessa on aina kaksi asukasedustajaa tuomassa asukkaiden kannan esiin, korostaa Jarmo.

Kuulluksi tuleminen on tärkeää Molemmat kehuvat Sevaksen hallitustyöskentelyä erinomaiseksi. Asiat valmistellaan huolella ja läpinäkyvästi.

Asukkaat myös kokevat tulevansa kuulluksi.

– Kun käsitellään esimerkiksi budjettia ja vuokrankorotustarvetta, se ei ole suinkaan mikään läpihuutojuttu, vaan yhtiön johto joutuu perustelemaan asiat hyvin. Olen itse ollut yritystoiminnassa budjettien kanssa tekemisissä ja luen ne aina tarkasti, toteaa Jarmo.

– Meidän esittämät asiat ovat hyvin paljon samoja kuin mitä kaupungin sosiaalipuolen edustajat esittävät.

Vuokrienkorostuksissa tulee aina raja vastaan jossain vaiheessa, korostaa Mauri, joka on ollut hallitustyöskentelyssä mukana nelisen vuotta.

Sevasin toimitusjohtaja Jukka Penttilän mielestä kaupungin vuokra-asuntoja tulee hoitaa siten, että kustannukset pysyvät kohtuullisina sekä asukkaille että kaupungille. Se vaatii laajaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja myös asukkaiden mukaan ottamista toimintaan.

– Taannoiset asumistuen laskentaperusteet lisäsivät isojen asuntojen vaihtuvuutta ja kasvattivat entisestään pienten ja uusien asuntojen kysyntää, harmittelee Penttilä, mutta toteaa, että onneksi asumistuen laskentaperustei-

siin tuli vuodenvaihteessa siltä osin muutoksia , että uuden ja vanhemman asunnon tilanne tuli tukiperusteissa tasavertaisemmaksi.

Arvostus yhtiötä kohtaan kasvanut Molemmat kertovat, kuinka arvostus yhtiön ammattimaiseen toimintaan on hallituksessa olon aikana kasvanut. Talojen rakennuttaminen ja ylläpito vaatii monipuolista osaamista.

– Kun valitetaan, että vuokrat vaan nousee, eikä tehdä mitään, niin ei se pidä paikkaansa. Jatkuvasti tehdään jotain. Sitä saadaan selittää asukkaille, kertoo Mauri.

Mauri ja Jarmo käyvät myös opastamassa muiden Sevaksen talojen asukkaita asukastoiminta-asioissa.

– Ollaan opastettu, että jos jokin asia on vinossa, kannattaa kutsua porukka koolle ja sopia yhdessä, mitä yhtiölle esitetään. Ne uskoo paljon paremmin, kun on yhdessä mietitty ehdotus sen sijaan, että toimistolla käy jokainen esittämässä yksin omia näkemyksiään, vakuuttaa Mauri.

Molemmat kehuvat tuon mallin toimineen heidän talossaan. Talkoita järjestetään keväin syksyin, kerhohuoneen kunnostamiseen on saatu maalit ja pihalle viihtyisyyttä lisääviä asioita.

– Hankintojen pitää kuitenkin olla sellaisia, että niitä voi käyttää kaikki asukkaat, korostaa Jarmo.

Joka talossa on iloja ja suruja Törnäväntie 10 on ihan normaali talo kaikkine asumisen iloineen ja suruineen. Joskus on jouduttu asukkaiden yhteistoimintaa käyttämään myös häirikköasukkaan poistamiseen. Muutenkin talossa tuntuu vallitsevat pohjalaisen suora meininki.

– Kyllä me sanotaan suoraan asioista ja kyllähän siinä saa kuulla kaikenlaista, mutta silti sanotaan, naurahtaa Jarmo, joka samaan hengenvetoon kertoo myös miesten hauskasta tavasta kannustaa asukkaita hyvää asumiskulttuuriin.

Törnävänsaarella järjestettävään Provinssirockiin on monena vuonna saatu lippuja siitä hyvästä, että tapahtuma aiheuttaa asukkaille väliaikaista häiriötä asumiseen. Jarmo ja Mauri ovat antaneet liput aina talon nuorille palkkioksi hyvästä asumisesta.

– Hyvä asuminen on sitä, kun asuu niin kuin talossa pitää asua eli ei aiheuta häiriötä ja hoitaa asiansa. Ja normaalia asumista on myös se, että tervehtii naapureita, korostaa Jarmo.

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 11

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

11 33 / 2015

27.8.2015 11.47

1

2

3

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 12

12 3 / 2015

27.8.2015 11.47

Ympäristöhörhön unelmatalo VAV Asunnot Oy toteutti asuntomessuille Vantaalle Opaalitaloksi kutsutun kerrostalon, jossa kehitettiin ympäristöystävällistä rakentamista mahdollisimman pitkälle.

-O

len vähän tämmöinen ympäristöhörhö ja haaveenani on ollut toteuttaa ympäristöystävällistä rakentamista. Ajattelin, että tässä työssä sitä voi askel askeleelta viedä eteenpäin, kertoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

VAV teetti ennen hankkeeseen ryhtymistä asukkailla kuluttajatutkimuksen, jossa kysyttiin muun muassa kierrätysmateriaalien käytöstä rakentamisessa. Tutkimuksessa selvisi, että ympäristöhörhöjä löytyy jo laajalti. Asukkaiden asenteet ovat asialle myönteisiä, kunhan vuokrat eivät nouse niiden takia.

– Erityisesti nuoret ihmiset ovat huolissaan ympäristöstä. Uskon, että 15–20 vuoden päästä rakentamisessa esimerkiksi kierrättäminen on nykyistä yleisempi asia, toteaa Ojankoski.

87 asunnon talon alkuvuokra on 14,38 euroa neliöltä. Suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Rakentamisen kustannukset asuinneliön osalta olivat 2 800 euroa neliöltä ja hankintahinta 3 600 euroa neliöltä.

Hinnat ovat jopa alle ns. normaalien pääkaupunkiseudun rakentamisen kustannusten.

Ihan niin paljon materiaaleja ei

pystytty rakentamisessa kierrättämään kuin Ojankoski olisi toivonut. Esimerkiksi osa talon julkisivusta oli tarkoitus toteuttaa kierrätystiilillä, mutta mistään ei löytynyt riittävää määrää puhdasta kierrätystiiltä.

– Messujen teemana oli kestävä rakentaminen. Olemme pyrkineet toteuttamaan talon mahdollisimman kestävällä tavalla. Ympäristöystävällistä teemaa olemme toteuttaneet muutenkin kuin kierrättämällä.

Erityisen innoissaan Ojankoski on ulkorakennuksissa käytetystä hamppubetonin kokeilemisesta rakentamisessa. Hamppubetonin kosteudensietokyky, homehtumisen estävä emäksisyys sekä äänen- ja lämmöneristys ovat erinomaisia, mutta materiaalia ei ole vielä testattu riittävästi Suomessa, jotta sitä olisi voinut kokeilla käytettäväksi asuintalossa.

– Olen iloinen myös siitä, että tämän kohteen avulla osoitettiin, ettei ympäristöystävällinen rakentaminen ole mahdollista vain rahakkaille hifistelijöille, vaan voidaan toteuttaa asuntoja kaikelle kansalle, korostaa Ojankoski.

1. VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski esittelee tyytyväisenä Opaali-taloa, joka pystyttiin toteuttamaan ympäristöystävällisesti ja silti edullisesti.

2. Opaali-taloon toteutettiin myös taidetta. Vantaan kuvataidekoulun oppilaille järjestettiin kilpailu, jonka voittajan työt toteutettiin porrashuoneisiin. 13-vuotias Alexej Glebov voitti kilpailun aiheella, jossa seikkaili kaksi veikeää kettua ja liito-orava.

3. Talon ulkorakennukset on tehty hamppubetonista ja luonnonläheisyyttä korostaa viherkatto.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Pienen hiilijalanjäljen kerrostalo VAV Asunnot Oy:n Opaali-talon suunnittelussa ja rakentamisessa etsittiin monella tavalla ympäristöystävällisiä keinoja toteuttaa kerrostalo.

Opaalin sisäpihan julkisivussa sekä parvekkeiden ja terassien taustaseinissä käytettiin käsittelemätöntä puuta.

Käsittelemättömyys säästää työvoimaja raaka-ainekuluja.

Talon porrasaskelmissa käytettiin murskattua kierrätyslasia. Asuntojen ikkunoissa kierrätyslasia ei voida käyttää, koska se ei ole riittävän puhdasta läpinäkyvyyden kannalta.

Opaalin ulkovarastojen rakentami-

seen käytettiin hamppubetonia, jonka kantavuus osoittautui vielä riittämättömäksi asuintaloihin käytettäväksi. Varastorakennuksiin toteutettiin myös viherkatot.

Kierrätysmateriaalien käytön ohella kulutusta kyettiin pienentämään merkittävästi vähentämällä tarvittavan rakennusmateriaalin määrää. Opaali-talon sisällä olevien kantavien seinien määrä optimoitiin mahdollisimman pieneksi ja muut väliseinät toteutettiin kevytrakenteisina.

Talon perustuksissa on lisäksi käytetty niin kutsuttua vihreää betonia, Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 13

jonka valmistamisessa hiilidioksidipäästöjä on alennettu muun muassa sementin määrää vähentämällä, betonin lujuuden kuitenkaan kärsimättä.

Myös talon rakennustyömaalla panostettiin jätteen tehokkaaseen kierrätykseen. Kaiken kaikkiaan Opaalin hiilijalanjäljen arvioidaan olevan 20 prosenttia vastaavan kokoista normikerrostaloa pienempi. Säästö vastaa tilannetta, jossa uusi henkilöauto ajaa 1 300 kertaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Opaali-talon toteutti NCC.

13 3 / 2015

27.8.2015 11.47

Omaan asuntoon ilman isoa lainaa Ville Jalosen ja Viivi Arkivuo-Jalosen perhe-elämään tuo vipinää pieni Pihla-tytär ja villakoira Vimma. Perhe pitää siitä, että he asuvat talossa, jolla on nimi. Puukuokka on ainutlaatuista arkkitehtuuria, johon on käyty tutustumassa ulkomaita myöten.

Jyväskyläläisen perheen asuinpaikka on uudenlaista asumista kahdella tavalla. Talo on Suomen korkein puukerrostalo ja asuntojen rahoitusmuoto on uudenlainen asuntosäästämismalli Omaksi.

V

ille Jalonen ja Viivi ArkivuoJalonen muuttivat Jyväskylän Puukuokkaan vuoden 2014 joulukuussa. Tuolloin valmistui Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo Lakea Oy:n rakennuttamana.

Uusi koti löytyi tutulta alueelta, jossa ystävät ja perhe olivat lähellä.

Viiviä viehätti talon lämminhenkinen rakennusmateriaali, mutta pariskunta toteaa yhdestä suusta, että valinnan ratkaisi rahoitusmuoto Omaksi.

– Ensin mietimme, että voiko tämä olla niin hyvä juttu kuin miltä näyttää, naurahtaa Ville, jonka mukaan perheellä on tarkoitus asua Puukuokassa pidempään, jos elämäntilanne niin sallii.

Vaikka rahoitusmalli oli tärkeä peruste asunnon valinnalle, Puukuokan modernit asumisen ratkaisut viehättivät nekin.

– Sisäänvedetty parveke oli yksi syy, miksi sydän suli tälle asunnolle.

Meillä on kesällä yksi huone lisää

Omaksi on uusi asuntosäästömalli

Lakean Omaksi-asunto on aluksi vuokra-asunto, jonka asukas voi halutessaan lunastaa 20 vuoden kuluttua itselleen. Asukas maksaa uuteen asuntoon sisään muuttaessaan seitsemän prosentin omarahoitusosuuden ja loppurahoitus on valtion takaamaa yhtiölainaa eli asukkaan ei tarvitse ottaa henkilökohtaista asuntolainaa.

Asukas maksaa vuokrassaan lainan lyhennyksiä, mikä kerryttää joka kuukausi henkilökohtaista säästösummaa.

Vuokrataso vastaa vapaarahoitteisen vuokra-asunnon tasoa.

Asukas voi koska tahansa luopua asunnosta ja saa säästöosuuden itselleen myydessään vuokraoikeuden markkinahintaan tai yhtiön lunastaessa asunnon. Yhtiön lunastaessa asunnon asukas joutuu maksamaan sovitut hallinnointikulut.

Valtion takaus yhtiölainalle velvoittaa Lakean pitämään asunnot vuokraasuntoina 20 vuoden ajan eli vasta sitten asukas voi lunastaa asunnon itselleen kokonaan. Asunnot rahoitetaan kuitenkin vapaarahoitteisesti, joten niissä ei ole mitään muita rajoitteita.

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 14

parvekkeen takia. En ymmärrä, miksi kaikissa asunnoissa ei ole sellaista, ihmettelee Ville, joka ihastui myös asunnon valoisuuteen. Puukin näkyy hänen mielestään riittävästi asunnossa.

Viivi puolestaan kehuu uuden kotinsa avaraksi ja toimivaksi. Erityisen kiitoksen saa huoneiston sauna, joka sekin on talon erikoisuuksia. Kun saunaa ei käytetä, sen saa muutamassa minuutissa kasattua pieneen tilaan seinälle.

Viivi korostaa hyvän paloturvallisuuden merkitystä uudessa kodissa.

– Sitä on tosin saanut selittää ihmisille, mutta turvallisempihan tämä on kuin perinteinen kerrostalo, toteaa Viivi. Asunnon jokaisessa huoneessa on sprinkleri-sammutusjärjestelmä.

– Pidän myös tämän talon arkkitehtuurista. Porraskäytäväkään ei tunnut porraskäytävältä kun se on niin valoisa ja tilava. Ilmapiiri tässä talossa on myös ehkä vähän erilainen, enemmän tervehditään naapureita. Ehkä meillä on yhdistävä tekijä, kun asutaan talossa jolla on nimi, pohtii Viivi.

Teksti: Päivi Karvinen Kuva: Mikko Auerniitty

Rahoitusmuoto on kehitetty yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa.

– Halusimme luoda järjestelmän, jonka avulla pystymme tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille mahdollisimman paljon juuri nyt, kun muunlainen asuntotuotanto on vähäistä, kertoo toimitusjohtaja Timo Mantila.

Lakea on 15 pohjalaisen kunnan omistama yritys.

14 3 / 2015

27.8.2015 11.47

!!

?§

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Vuokralaiset ry:n syksyn toiminnan käynnistää odotettu perinteinen tapahtuma, valtakunnalliset Vuokralaispäivät. Vuokralaispäivien ohjelma on tuttuun tapaan monipuolinen ja ajankohtainen, sisältäen niin ministerin puheenvuoron, asiantuntijoiden alustuksia kuin eri puolilta Suomea saapuvien vuokralaisaktiivien verkostoitumista. Tukholman risteilyllä vietettäville Vuokralaispäiville odotetaan tällä kertaa lähes kahtasataa osallistujaa.

Nettisivut uudistuivat Vuokralaiset ry:n nettisivut osoitteessa www.vuokralaiset.fi uudistuivat kesän alussa. Uusituilla kotisivuilla ulkoasu ja rakenne ovat aiempaa selkeämpiä, mutta emme ole tinkineet sivuston tietopakettiosuudesta, vaan se on yhtä kattava kuin ennenkin.

Kotisivuilla on uutta se, että Asuntomme-lehti on siellä aiempaa näkyvämmin esillä siten, että lehden artikkeleita voi jakaa myös sosiaaliseen mediaan. Olisikin hyvä, jos jäsenemme vierailleessaan kotisivuillamme laittaisivat jakoon ystävilleen Facebookin ja Twitterin kautta sellaisia lehden artikkeleita, jotka voisivat herättää laajempaakin kiinnostusta ja keskustelua esimerkiksi vuokralaisten asemasta.

Lisäksi kotisivut palvelevat aiempaa paremmin myös englannin kielellä.

Kampanja asumistuen leikkauksia vastan Vuokralaiset ry on huolissaan asumistuen leikkauksista, joita uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu. Kun vuokrat ovat jo vuosia olleet nousukiidossa, mutta vuokralaisten tulot polkevat paikallaan tai niistä on leikattu, on moni pienituloinen vuokralainen tilanteessa, jossa rahat eivät enää riitä normaaliin peruskulutukseen.

Hallitusohjelma leikkaa yleisestä asumistuesta 25 miljoonaa euroa ja vie eläkkeensaajien asumistukea saavilta 123 miljoonaa euroa. Eläkkeensaajien asumistuen lakkautus tipauttaa 193.000 eläkkeensaajien asumistukea saavaa yleiselle asumistuelle. Näistä pienituloisista eläkeläisistä neljännes menettää tuloistaan kuukaudessa jopa 100 - 200 euroa ja toinenkin neljännes menettää kuukaudessa noin 50 - 100 euroa.

Olemme ottaneet kantaa asumistuen leikkauksiin ja jakaneet tietoa adressista, jossa kerätään nimiä otsikolla: ”Eläkkeensaajan asumistukea ei saa laskea yleisen asumistuen tasolle”. Adressiin on kertynyt jo yli 10.000 allekirjoitusta.

Miten toimia alivuokralaisen kanssa?

?

Tehdäänkö alivuokralaisen kanssa vuokrasopimus? Miten pian ja miten alivuokralaisesta pääsee eroon, jos tulee ongelmia? Pitääkö alivuokralaisesta ilmoittaa vuokranantajalle?

§

Päävuokralainen, joka ottaa alivuokralaisen toimii tässä alivuokrasuhteessa vuokranantajana.

Alivuokrasuhteessa kannattaa aina tehdä sopimus kirjallisesti. Jos teette toistaiseksi jatkuvan alivuokrasopimuksen, on vuokranantajan irtisanomisaika sidottu asumisen kestoon.

Alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa irtisanomisaika on 1 kuukausi ja vähintään vuoden kestäneessä 3 kuukautta. Irtisanomisilmoitus täytyy tehdä kirjallisena ja siinä täytyy mainita irtisanomisen peruste.

Alivuokralaisen puolelta irtisanomisaika on 14 vuorokautta.

Irtisanomisaika alkaa sen kuukauden viimeisestä päivästä lukien, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu.

Alivuokralaisesta tulee ilmoitta yhtiölle, jotta huoltoyhtiö voi avata oven asukkaalle. Huoltoyhtiö avaa oven vain asukasluettelossa mainituille henkilöille. Alivuokralaisesta on hyvän tavan mukaista ilmoitta vuokranantajalle, vaikka lupaa ei vuokranantajalta tarvita.

Vuokralainen, joka toimii alivuokrasuhteessa vuokranantajana, vastaa omalle vuokranantajalleen kaikesta mahdollisesta vahingosta, jonka hänen ottamansa alivuokralainen tekee. Alivuokralaisen valinnassa on hyvä noudattaa huolellisuutta.

Onko asuntoon oikeus vaatia remonttia?

?

Asun vuokralla kaupungin kerrostaloasunnossa. Ylä- ja alakerran asuntoihin on tehty laajoja remontteja.

Huoneistooni ei ole koko asumisaikana tehty remonttia sen jälkeen, kun talo valmistui vuonna 1990. Lattia, jalkalistat ja vessa ovat kamalassa kunnossa, uunikin on alkuperäinen. Onko minulla oikeuksia vaatia remonttia asuntooni?

§

Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj D.indd 15

Lakineuvojamme vastaa

Huoneistojen remontointi aiheuttaakin usein eripuraa yhtiössä. Vuokranantajan tulee toiminnassaan noudattaa hyvää vuokratapaa ja kohdella asukkaita yhdenvertaisesti.

Usein vuokranantajat noudattavat järjestelmää, jossa huoneistoja remontoidaan vuokralaisten vaihtuessa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa pitkäaikainen vuokralainen jää järjestelmässä ”jalkoihin”.

Osa vuokranantajista on luonut järjestelmiä, joissa pitkäaikaisia asukkaita huomioidaan ja myös heille tehdään pientä pintaremonttia, jotta huoneiston asumisviihtyvyys pysyy hyvänä.

Vuokralaiselle ei ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia vuokranantajalta remonttia. Korjaustoimenpiteet ovat sitten asia erikseen.

15 3 / 2015

27.8.2015 11.47

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

SYYSKUU 07.09.

21.09.

LOKAKUU 05.10. 26.10.

MARRASKUU 02.11. 30.11.

JOULUKUU 28.12.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,69 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

TUNNETKO AY-JÄSENEDUN? Vuokralaiset VKL ry:n jäseneksi voivat liittyä ay-etuhintaan tällä hetkellä ammattiliittojen JHL:n, PAM:n ja PRO:n jäsenet.

Ammattiliiton jäsenyytensä todistamalla hinta on 5 e/vuosi (normaali vuokralaisjäsenen jäsenmaksu on 30 e/ v).

Jäsenyyteen kuuluu mm.

• vuokraneuvonta • maksuton asianajajan neuvonta • jäsenlehti • jäsenhintaiset koulutukset

Lisätietoa ja liittyminen: www.vuokralaiset.fi

Asuntomme 1-15 korj D.indd 16

27.8.2015 11.47