VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 2/2026
• Vuokralaispäivillä paljon asiaa ja juhlaviihdettä • Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää kohtuuhintaisia asuntoja • Varaudu vahinkoihin kotivakuutuksella
S I S ÄLTÖ
3 6 4 6 6 8 12 10 11 12 14 14 14 15 16 16 18 19 19
Ajankohtaista ...................................................
Pääkirjoitus....................................................... VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
72 tuntia – pärjäisitkö omin avuin?...... VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
TVT:llä asukkaat ja yhtiö samassa veneessä........................................ VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Huoneenvuokralaki uudistuu lokakuun alussa.............................................. VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Turvallisuuden tunteen tuottaminen entistä tärkeämpää.... VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Valtion tuki asuntotuotannolle vähenee merkittävästi................................ VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen tapahtumia...................... VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Rakkautta Vuokralaispäivillä............ VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa....................................... VUOKRALAISPÄIVÄT 2026
Vuokralaispäivien kokonaistyytyväisyys korkea............. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja......... Kotivakuutus tuo henkistä ja taloudellista turvaa................................
Lakineuvojamme vastaa...................... Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa.......................................
2 ASUNTOMME 2/2026
AJ ANKOHTA ISTA
ASUMISOIKEUSLAKIIN ESITETÄÄN MUUTOKSIA
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asumisoikeuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan ensi vuodesta alkaen asumisoikeustalo voitaisiin vapauttaa sitä koskevista rajoituksista tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten silloin, kun asumisoikeusasunnoille ei enää olisi riittävää kysyntää. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin vuoden 2029 alussa. Rajoituksista vapauttaminen edellyttäisi aina Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen hyväksyntää. Rajoituksista vapauttaminen olisi myös edelleen poikkeuksellinen sekä viimeinen keino vastata asumisoikeustalojen heikentyneeseen tilanteeseen. Muutosten valmistelussa erityistä huomiota on kiinnitetty asukkaiden asumisturvaan ja oikeuksien turvaamiseen. Jos asumisoikeustalo vapautettaisiin rajoituksista, asumisoikeuden haltijalla olisi mahdollisuus lunastaa asunto omakseen. Esityksessä on lisätty myös asumisoikeustalojen asukastoimikuntien tiedonsaantioikeuksia ja oikeuksia saada tietoa asuintalonsa käyttöasteen ja vuokrattujen asuntojen määrän kehityksestä. Lisäksi asumisoikeuden haltijoilla olisi mahdollisuus valittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rajoituksista vapauttamista koskevasta päätöksestä. Myös asumisoikeusasuntojen hakemisessa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Vuoden 2029 alusta alkaen asukkaat asumisoikeusasuntoihin valittaisiin asuntohakemusten saapumisjärjestyksen mukaan. Muutoksen siirtymäaika kestäisi vuoden 2029 alkuun. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027 siirtymäsäännöksin.
VUOKRARIIDOILLE UUSI KEVENNETTY OIKEUDENKÄYNTIMENETTELY
Vuokrariitoja käsitellään käräjäoikeudessa jatkossa uudessa kevennetyssä oikeudenkäyntimenettelyssä. Muutoksen ansiosta oikeudenkäyntikuluriski pienenee huomattavasti. Menettelyä aletaan soveltaa syyskuun alusta. Uudessa pienten riita-asioiden menettelyssä käsitellään asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvat riitaiset asiat, jotka koskevat enintään 10 000 euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä. Käsiteltävä asia ei voi kuitenkaan olla laaja tai vaikea. Uudistuksella pyritään parantamaan oikeuden saatavuutta. Kynnys viedä asia oikeuteen madaltuu, koska laissa on katto sille, kuinka paljon jutun häviäjä joutuu korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikuluja. Uusi menettely on myös täysimittaista oikeudenkäyntiä yksinkertaisempi tapa käsitellä asia käräjäoikeudessa. Vuonna 2019 käräjäoikeudessa pääkäsittelyssä ratkaistuissa huoneenvuokra-asioissa kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen mediaani oli 5 964 euroa ja vastaajan 3 611 euroa.
Pienten riita-asioiden menettelyssä hävinnyt osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa vain enintään 500 eurolla tai, jos asiassa on toimitettu pääkäsittely, enintään 1 000 eurolla. Hävinnyt osapuoli voidaan myös velvoittaa korvaamaan vastapuolen 310 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu sekä tälle aiheutuneita erityisiä kuluja.
NUORET PÄÄOSIN TYYTYVÄISIÄ ASUMISEENSA
Ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama sekä yhdessä Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n kanssa vuonna 2025 teettämä selvitys tarkasteli 18–29-vuotiaita nuoria. Selvityksen toteutti Iro Research Oy. Noin neljä viidestä suomalaisnuoresta on tyytyväinen tämänhetkiseen asumiseensa. Tyytyväisyys on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2020. Erityisen tyytyväisiä ovat kaupunkien keskustoissa ja omistusasunnoissa asuvat nuoret. Nuoret toivovat asumiseltaan luonnonläheisyyttä, palveluiden saavutettavuutta ja läheisten ihmisten läheisyyttä. Vuokralla asuu 81 prosenttia itsenäisesti asuvista nuorista, ja omistusasunnossa 12 prosenttia. Noin kaksi kolmasosaa nuorista ilmoittaa aikovansa ostaa asunnon tulevaisuudessa. Asuntohaaveet kohdistuvat tyypillisimmin kolmioihin, ja lähes 60 prosenttia asuisi tulevaisuudessa mieluiten omakotitalossa. Asumisen kustannukset nousivat selvityksessä keskeiseksi huolenaiheeksi. Hieman yli kolmasosa nuorista on joutunut tinkimään muusta elämästä selviytyäkseen asumismenoista, ja noin kymmenesosa on vaihtanut edullisempaan asuntoon. Yksin asuvista 37 prosenttia kertoo tulojensa riittävän huonosti asumismenoihin. Useamman hengen talouksissa vastaava osuus on 24 prosenttia. Lähes neljäsosa nuorista kokee, että sosiaaliturvaan tehdyt muutokset ovat heikentäneet mahdollisuuksia selviytyä asumiskustannuksista. Selvityksen mukaan lähes puolet nuorista on saanut taloudellista tukea asumiseensa vanhemmiltaan tai sukulaisilta.
PODCAST: ASUKASDEMOKRATIA ASUKKAIDEN JA YHTIÖN SILMIN
Koti, yksilö ja yhteiskunta -podcastin kolmannen kauden toisessa jaksossa keskustellaan asukasdemokratiasta. Mikä merkitys asukasvaikuttamisella on asumisviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen sekä asumiskustannuksiin? Millaista on tämän päivän asukastoiminta, ja miltä näyttää sen tulevaisuus. Keskustelijoina ovat TVT Asuntojen asukas Sanna Laitila, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso) asukas Sirkku Alin ja VTS-kotien strategiajohtaja Kristian Unkuri. Jakson juontaa toimittaja Päivi Karvinen. Löydät podcastin Spotifystä ja TVT:n verkkosivuilta: https://tvt.fi/podcast-asukasdemokratia-asukkaiden-jayhtion-silmin/
ASUNTOMME 2/2026
3
PÄ ÄK IRJOIT US
Yhdessä olemme enemmän J
ärjestömme juhlii tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan. Nostimme virkeälle kasikymppiselle maljat Vuokralaispäiväristeilyllä elokuun lopussa 230 osallistujan kanssa. Tässä lehdessä kerrotaan monen aukeaman verran painavaa asiaa seminaarimme annista. Elämme hyvin toisenlaisessa maailmassa kuin vuonna 1946, jolloin järjestömme perustettiin nimellä Vuokralaisten Keskusliitto ry. Sodan jälkeisessä Suomessa asuntopula oli suuri ja vuokralaisten asemaan liittyi monia epäkohtia. Alusta lähtien järjestö alkoi vaikuttamaan aktiivisesti asuntopolitiikkaan ja tuomaan asukkaiden näkökulmia päättäjien tietoon. Samaa työtä teemme edelleen. Vaikka asumisolot ja vuokralaisten asema ovat toki parantunut hurjasti vuosikymmenten saatossa, asukkaiden edunvalvonnan tarve ei ole mihinkään kadonnut. Kerromme tässä lehdessä muun muassa huoneenvuokralain uudistuksesta, joka ikävä kyllä toi heikennyksiä asukkaiden asemaan. Saimme äänemme kuuluviin siten, että pahimmilta heikennyksiltä vältyttiin, mutta lakihanke osoitti tuntuvasti, kuinka äänitorvea tarvitaan yhä edelleen. Ajan henki on nyt vaan sellainen, että lakikin pistetään palvelemaan ennen kaikkea sijoittajia, vaikka asukkaiden hyvinvointia edistäville toimille olisi suurempi tarve. Myös asumisen kustannukset ovat jälleen lähdössä nousuun, sillä asuntojen kysynnän arvioidaan olevan lähivuosina suurempaa kuin asuntojen tarjonnan. Kuvaavaa on, että muutos uutisoidaan markkinoiden normalisoitumisena, mitä se varmasti sijoittajien mielestä onkin. Asukkaille se merkitsee taloudellisen liikkumavaran kaventumista entisestään. Me kuitenkin jatkamme taistelua asukkaiden puolesta. Aktiiviset ja energiset Vuokralaispäivien osallistujat antoivat meille virtaa tehdä työtä tärkeän asian puolesta. Kiitos kaikille risteilylle osallistujille ja kaikille muillekin, jotka ovat työtämme tukeneet. Kuten vuorovaikutuskouluttaja ja näyttelijä Sari Siikander omassa esityksessään risteilyllä totesi, vain yhdessä olemme enemmän.
SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
4 ASUNTOMME 2/2026
Sen tuntee, kun on tullut kotiin. Onnelliset kodit ja laadukas asuminen kuuluvat kaikille. Tutustu Asuntosäätiön asumisoikeus- ja vuokrakoteihin osoitteessa: asuntosaatio.fi
Onnella on osoite.
Vuokraasuntoja kotikäyttöön. Tutustu vapaisiin koteihin: tvt.fi
V U OKRALAI SPÄ IVÄT 20 26 > ENSI VUON N A J O TOUKOKUUS S A ELI 2 8 .–3 0. 5 . 2 0 2 7
72 tuntia – pärjäisitkö omin avuin? Poikkeustilanteeseen, kuten pitkään sähkökatkoon varautuminen kannattaa. Jokainen on itse vastuussa varautumisesta eli omasta pärjäämisestään poikkeustilanteessa, jolloin apua ei välttämättä ole saatavilla.
T
urvallisuuskouluttaja Kaci Bourdache Helsingin Pelastusliitto ry:stä muistutti Vuokralaispäivien esityksessään, että poikkeustilanteet ovat harvoin isoja kriisejä. Sen sijaan paha myrsky voi aiheuttaa pitkiäkin sähkökatkoja, jolloin veden ja ruoan saanti voi vaikeutua. Sääolosuhteiden lisäksi myös esimerkiksi tietoliikenteen häiriöt, työtaistelut tai suuronnettomuudet voivat vaatia asukkaiden kotona pysymistä ja ruokahuollon häiriintymistä. – Asukkaan pitäisi pystyä selviämään poistumatta
kotoaan 72 tunnin verran myös ilman sukulaisten, ystävien ja ruokalähettien apua. Sitä varten pitää olla riittävästi ruokaa ja vettä. Myös lemmikkien ruokaa pitää varata riittävästi. Bourdache harmitteli, että moni kuvittelee lähes aina auki olevan lähikaupan korvaavan jääkaapin. Ruoan varastointia kotiin ei siksi koeta tarpeelliseksi. – Kannattaa muistaa, että lähikauppa eivätkä ravintolatkaan pysty toimimaan pitkien sähkökatkojen aikaan. Jokaisen pitää itse vastata omasta varautumisestaan. Bourdache totesi, että kotitalouksien oma varautuminen luo pohjan myös laajemmalle väestönsuojelulle. – Oma varautuminen on tärkeää erityisesti silloin, kun on kyse vakavammasta kriisitilanteesta. Mitä vähemmän ihmisiä tarvitsee akuuttia apua, sitä vähem-
TVT:llä asukkaat ja yhtiö samassa veneessä Hyvä yhteistyö asukkaiden ja yhtiön kesken auttaa molempia osapuolia. TVT:läiset kävivät esittelemässä toimintojaan Vuokralaispäivillä.
–H
yvällä yhteistyö ja vuorovaikutuksellinen asukasdemokratia auttaa asukkaita ja vuokranantajaa. Kumpikaan ei yksinään pysty kehittämään asumista ja takaamaan asukkaille viihtyisää asuinympäristöä. Asukastoiminta ei kuitenkaan voi olla pelkästään ”toiveiden tynnyrin täyttäjä”. Isännöitsijä joutuu välillä antamaan vastauksen, jota kysyjä ei halua kuulla. Itse olen ohjeistanut isännöitsijöitämme siten, että ratkaiskaa asiat mieluusti aina asukkaan eduksi, kertoi isännöintipäällikkö Kimmo Tiili. Yhtiön näkökulmalta katsottuna asukkaat ovat ikään kuin isännöitsijän silmät ja korvat asuintalossa, mikä helpottaa talojen ylläpitoa. TVT tarjoaa mahdollisuutta asukastoimintaan myös rajoituksista vapaissa kohteissa, ei pelkästään valtion tuella rakennetuissa kohteissa, joissa toiminta on yhteishallintolain velvoittamaa. TVT:n yhteishallintosäännöt päivitetään joka toinen vuosi. Asukasneuvoston puheenjohtaja Olavi
Isännöintipäällikkö Kimmo Tiili, asukasneuvoston puheenjohtaa Olavi Mäkinen ja varapuheenjohtaja Kirsi Tikkanen esittelivät TVT:n asukastoimintaa Vuokralaispäivien yleisölle. Toimitusjohtaja Teppo Forss oli estynyt tulemaan paikalle, ja toi tilaisuuteen yhtiön tervehdyksen videopuheellaan. KUVA: ELISABET JUUTINEN
6 ASUNTOMME 2/2026
”Ola” Mäkinen ja varapuheenjohtaja Kirsi Tikkanen kiittelivät yhtiötä asukastoiminnan tukemisesta. – TVT:n kanssa on rakennettu yhteistyö, jossa molemmat haluavat kehittää asumista asukkaiden hyväksi, totesi Mäkinen. Asukkaiden käytössä on asukastoimintaraha sekä hyvät asukastoimintatilat. Yhteistyössä toteutetaan myös koulutuksia, jotta asukkailla olisi riittävät valmiudet toimia.
– 72tuntia.fi -sivustolta löydät lisätietoa ja vinkkejä poikkeustilanteeseen varautumiseen.
män tietoverkko kuormittuu ja viranomaiset voivat auttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevia. Bourdache suositteli myös ajatuksella varautumaan siihen, että kodin avaimet ja kännykkä ovat nopeasti saatavissa mukaan, jos tulee kiire lähteä kotoa esimerkiksi tulipalon takia.
Turvallisuuskouluttaja Kaci Bourdache Helsingin Pelastusliitto ry:stä toteaa, että kyse ei ole isoista varautumisista, vaan riittävän puskurin hankkimisesta kotiin sekä asukkaille että lemmikeille.
– Meillä on neljän portaan koulutussysteemi, jotka käsittelevät näitä aiheita: Minä puheenjohtajana, Kokouskäytäntö, Yhteishallintosäännöt ja Talousarvio, kertoi Tikkanen.
Suunnitelmallista toimintaa Turkulaisilla on vuoden mittaan runsaasti yhteisiä toimintoja. Asukasneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eli tällä hetkellä Mäkinen ja Tikkanen suunnittelevat asukastoiminnoille toimintasuunnitelman vuodeksi kerrallaan. – Yhteistyöelin hyväksyy toimintasuunnitelman ja tämän jälkeen toiminta voidaan aloittaa suunnitelman mukaisesti. Toiminnan toteuttamiseen tarvitaan koko asukasneuvoston valiokuntaa, totesi Mäkinen.
Ilman toista ei olisi toista Vuokralaispäiväesityksessä oli esitteillä myös runsaasti kuvia vuoden aikana toteutetuista asukastoiminnoista kuten kukka- ja yrtti-illasta, turvallisuuskoulutuksesta, tarinatuvasta, lasten kesäteatteri- ja peli-illoista sekä perinteisistä asukastapahtumista makkaranpaiston merkeissä. Näiden lisäksi taloilla on omat talkoot, kesätapahtumat sekä joulun alla glögi-illat. Esityksen lopuksi Ola Mäkinen kiteytti TVT:läisten ajattelutavan ja kertoi ajatuksensa vuokranantajastaan. – Ilman asukkaita ei olisi TVT:tä ja ilman TVT:tä ei olisi meidän asukkaiden yhteistoimintaa. Olemme ylpeitä asukkaita, koska meillä on luotettava ja turvallinen Turun kaupungin vuokranantaja.
TVT Asukasdemokratia Toimielimet TVT Asunnot Oy:n yhteishallinnossa
valitsee
esittää ehdokkaat
Yhteinen valvoja valitsee
Asukaskokous
Puheenjohtaja
Asukasneuvosto Varapuheenjohtaja
Toimielimet TVT Asunnot Oy:n asukastoiminnassa
Asukastoimikuntien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja luottamushenkilöt
Yhtiö kutsuu koolle ensimmäiset kokoukset.
Aluetoimikunnat 10 kpl
Puheenjohtajat Varapuheenjohtajat
Asukastoimikunta Yhteistyöelin
Yhtiökokous
valitsee
Hallitus
Asukasneuvoston valiokunta
18 Asunnot Oy:n asukasdemokratiamalli. TVT
ASUNTOMME 2/2026
7
V U OKRALAI SPÄ IVÄT 20 26 > ENSI VUON N A J O TOUKOKUUS S A ELI 2 8 .–3 0. 5 . 2 0 2 7
Huoneenvuokralaki uudistuu lok Toiminnanjohtaja Anne Viita kävi Vuokralaispäivillä läpi uudistetun huoneenvuokralain keskeisimmät kohdat. Tavoitteena on ollut selkeyttää lakia vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytänteitä. Lue tästä keskeisimmät muutoskohdat.
(yleensä kalenterikuukausi) alusta. Korotettua vuokraa ei voi periä takautuvasti, jos korotuksesta ei ole ilmoitettu riittävän aikaisin. Muutos koskee aikaisintaan 1.10.2026 tehtyjä sopimuksia.
Huoneenvuokralain soveltamisala
Tupakointikielto
Lain sanamuotoa muutetaan niin, että laki ei sovellu lyhytaikaiseen ja tilapäiseen asumiseen. Rakentamislakiin on suunnitteilla lyhytvuokrauksesta oma pykälä. Laki ei sovellu edelleenkään majoitustoimintaan.
Tupakointi on jatkossa sallittua vain erikseen vuokranantajan luvalla asunnon sisätiloissa, parvekkeella sekä muissa asuntoon kuuluvissa yksityisissä ulko- ja sisätiloissa, ellei sitä ole viranomaispäätöksellä kielletty. Taloyhtiö voi tästä huolimatta kieltää tupakoinnin yleisissä ja yhteisissä tiloissa. Luvaton tupakointi voi johtaa varoitukseen ja viime kädessä vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai jopa vuokrasopimuksen purkamiseen. Muutos koskee sekä vanhoja että uusia, lain voimaantulon jälkeen solmittavia vuokrasopimuksia.
Vuokrasopimuksen kesto Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sen voimassaoloajan umpeuduttua. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus ja myös määräaikainen vuokrasopimus päättyvät tämän lain nojalla sopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai lakkaamisen johdosta taikka sopimalla sen päättymisestä. Jos on sovittu, että vuokrasopimus on aluksi voimassa määräajan ja sen jälkeen toistaiseksi, vuokrasuhde voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan määräajan loppuun. Muutos koskee aikaisintaan 1.10.2026 tehtyjä sopimuksia.
Vuokranantajan irtisanomisaika Vuokranantajan irtisanomisaika on 3 kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt alle kaksi vuotta. Vuokranantajan irtisanomisaika on 4 kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yli kaksi vuotta. Ehto, jonka mukaan irtisanomisaika voi alkaa ensimmäisen kerran tietyn ajan kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta on mitätön. Vuokrasopimus täytyy jatkossa olla joko määräaikainen, toistaiseksi voimassa oleva tai ensin määräaikainen, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Muutokset koskevat aikaisintaan 1.10.2026 tehtyjä sopimuksia.
Vakuuden palauttaminen Vakuus tulee palauttaa 14 päivän määräajassa vuokrasopimuksen päättymisestä tai asunnon hallinnan luovutuksesta. Mikäli vuokranantaja aikoo pidättää vakuutta esimerkiksi asunnon vaurioiden vuoksi, tulee tämän antaa kirjallinen ilmoitus vakuuden pidättämisestä ja kohtuullinen arvio kuluista saman 14 päivän kuluessa. Vuokranantajan laiminlyödessä velvollisuutensa, vuokralaisella on oikeus saada vuokranantajalta korvaus siitä vahingosta, joka hänelle on aiheutunut aiheettomasta vakuuden kokonaan tai osittain pidättämisestä tai vapauttamatta jättämisestä.
Vuokran korottamisesta ilmoittaminen Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti vuokrankorotuksesta. Korotus voi tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemistä lähinnä seuraavan vuokranmaksukauden
8 ASUNTOMME 2/2026
Tiedoksiantovelvollisuus Kirjatun kirjeen vaatimuksesta luovutaan eli tavallinen kirje riittää. Tiedoksianto katsotaan vastaanotetuksi seitsemän päivän päästä kirjeen postituksesta. Kirje voidaan lähettää esimerkiksi vuokrankorotusilmoituksesta tai asunnon kuntoa ja puutteita koskevista ilmoituksista. Todisteelliset ilmoitukset, kuten irtisanomisilmoitus ja purkamisilmoitus, edellyttävät yhä todistetta ilmoituksen vastaanottamisesta. Lakiin tulee myös uusi pykälä sähköisestä tiedoksiannosta. Siitä on sovittava kirjallisesti ja yksilöllisesti vuokrasopimuksessa. Todisteellisten tiedoksiantojen kohdalla tiedoksianto perustuu kahden viestintäkanavan käyttämiseen, eli edellyttää heräteviestin lähettämistä esimerkiksi tekstiviestitse. Tämä katsotaan todisteellisesti vastaanotetuksi kolmen päivän päästä heräteviestin lähettämisestä.
Muuttopäivä Muuttopäivä on jatkossa sama kuin vuokrasopimuksen päättymispäivä. Vuokralaisen on luovutettava koko huoneisto vuokranantajalle heti vuokrasopimuksen päättyessä. Muuttopäivästä voidaan myös jatkossa sopia toisin vuokralaisen ja vuokranantajan kesken. Muutos koskee aikaisintaan 1.10.2026 tehtyjä vuokrasopimuksia.
Ilmoitusvelvollisuus huoneistossa asuvista henkilöistä Vuokralaisen on jatkossa lain mukaan ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä ja mihin heidän oikeutensa asua huoneistossa perustuu. Täysi-ikäisistä asukkaista tulee ilmoittaa nimi, syntymäaika ja yhteystiedot. Muutos tulee voimaan takautuvasti siten, että myös vanhojen asukkaiden tiedot on annettava vuokranantajalle viipymättä sen jälkeen, kun vuokralainen on saanut vuokranantajalta tiedon ilmoittamista koskevasta velvollisuudestaan.
kakuun alussa Asuinhuoneiston luovutus väliaikaisesti toisen käytettäväksi Vuokralainen saa enintään kahdeksi vuodeksi luovuttaa koko asuinhuoneiston toisen käytettäväksi asumiseen, jos hän työnsä, opintojensa, sairauden tai muun vastaavan syyn takia tilapäisesti oleskelee toisella paikkakunnalla. Tai jos luovuttamiseen on muu erityinen syy, eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen huoneiston käytön väliaikaista luovutusta kirjallisesti ilmoitettava vuokranantajalle luovutuksesta ja sen sovitusta tai todennäköisestä kestoajasta sekä siitä, kenelle huoneisto luovutetaan. Jollei vuokranantaja hyväksy luovutusta, hänen on 14 päivän kuluessa ilmoituksen saatuaan saatettava vastustamisensa peruste tuomioistuimen tutkittavaksi.
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle Vuokralainen saa ilman vuokranantajan lupaa siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle puolisolleen, perheeseen kuuluvalle lapselle tai jomman kumman puolison vanhemmalle, jos perheenjäsen, jolle vuokraoikeus siirretään, on välittömästi ennen siirtoa asunut huoneistossa keskeytyksettä vähintään vuoden, ja jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa.
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus Vuokranantajan lainmukaisia purkamisperusteita laajennetaan seitsemään lisäämällä lakiin yleinen purkamisperuste, joka mahdollistaa vuokrasopimuksen purkamisen, jos siihen on "erittäin painava syy". Vuokrasopimuksen purkaminen erittäin painavan syyn perusteella on mahdollista, vaikka mikään olemassa olevista perusteista ei soveltuisi tilanteeseen.
Vuokrasuhteen jatkuminen vuokralaisen kuoltua Jos yksin asuva vuokralainen kuolee, vuokrasuhde päättyy ilman irtisanomista kahden kuukauden kuluttua sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana vuokranantaja on saanut tiedon vuokralaisen kuolemasta. Kuolinpesä voi vaihtoehtoisesti myös tehdä kirjallisen jatkamisilmoituksen määräaikaan mennessä, mikäli tämä haluaa jatkaa vuokrasuhdetta.
Vuokranantajan oikeus päästä huoneistoon Uudessa laissa on sama lähtökohta, kuin aiemmassa laissa. Laki kuitenkin mahdollistaa jatkossa vuokranantajan tai hänen edustajansa käynnin huoneistossa: • vuokralaisen ollessa passiivinen • kohtuullisen ajan kuluttua • jättämällä asuntoon kirjallinen käynti-ilmoitus.
Keravan Nikkarinkruunu onnitteli toiminnanjohtaja Anne Viitaa isoäitiydestä. Annesta tuli tänä vuonna kaksinkertainen isoäiti. Nuorempi lapsenlapsi Viljo oli myös Vuokralaispäivillä vanhempiensa kanssa. Lahjan Annelle ojensi Anne Hakkarainen ja onnitteluihin laivalla osallistui myös Nikkarinkruunun toimitusjohtaja Tiina Hartman.
ASUNTOMME 2/2026
9
V U OKRALAI SPÄ IVÄT 20 26 > ENSI VUON N A J O TOUKOKUUS S A ELI 2 8 . 5 .–3 0. 5 . 2 0 2 7
Turvallisuuden tunteen tuottaminen entistä tärkeämpää Varken johtaja Sanna Hughesin tehtävänä Vuokralaispäivillä oli pohtia tulevaisuuden asumista. Hän nosti turvallisuuden tunteen tärkeäksi tekijäksi myös asumisessa.
A
sumiseen vaikuttaa Suomessa tällä hetkellä Hughesin mukaan kaupungistuminen, asuntokuntien pienentyminen, vuokra-asumisen yleistyminen sekä väestön ikääntyminen ja kansainvälistyminen. – Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, ja yksinasuvien määrä on kasvanut. Vuokralla asutaan entistä enemmän, sillä 36 prosenttia väestöstä asuu vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa. Väestö myös ikääntyy, ja väestönkasvusta suurin osa selittyy maahanmuutolla, kertoi Hughes. Tämänhetkistä asuntomarkkinatilannetta Suomessa Hughes kuvaili kahdeksan kohdan luettelolla: • Asuntojen hinnat ovat ennätysalhaiset suhteessa tulotasoon.
• Asuntokauppa on jäissä, kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on heikko. • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat jopa laskeneet suuressa osassa maata. • Vuokranmaksuvaikeuksien ja häätöjen määrä on kasvanut. • Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet vapaarahoitteisia nopeammin. • Asuntoja on tarjolla runsaasti, tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt. • Tyhjät asunnot sijaitsevat pääosin muuttotappioalueilla. • Kaupungeissa asunnottomuus on kasvussa. Suomalaisilla ei tällä ole hetkellä uskallusta tai mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Asumisen hinta on vaikuttanut myös siten, että häädöt ja maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. – Asuntopoliittista tilannetta ei pitäisi mitata vain esimerkiksi tyhjien asuntojen lukumäärän kautta. Pitäisi nähdä, kenellä on vaikeuksia, ja pitäisi pystyä myös auttamaan heitä. Valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuutta Hughes arvioi julkisen talouden, asuntomarkkinoiden ja asukkaan näkökulmilta. – Korkotukilainojen tilastoiminen EDP-velkaan ja velkajarru vaikuttavat siten, että jokaisen tukipäätöksen pitää olla entistä tarkemmin harkittu. Asuntomarkkinoiden näkökulmasta katsottuna kuitenkin tällä hetkellä saataisiin rakennettua edullista tuettua asuntokantaa. Asukkaan näkökulmassa korostuu entistä enemmän turvallisuusnäkökulma. Meillä Suomessa on turvallisuuden ja terveellisyyden osalta asiat ovat hyvässä mallissa, mutta tulevaisuudesta asumista pitää arvioida entistä enemmän siltä kannalta, miten se pystyy tuottamaan asukkaalle turvallisuuden tunnetta, pohti Hughes.
Valtion tukemia vuokra-asuntoja on yhteensä 403 000, joista 239 600 on tavallisia vuokra-asuntoja. Tavallisista vuokra-asunnoista 57 % sijaitsee yli 100 000 asukkaan kunnissa. Valtion tukemiin vuokra-asuntoihin oli vuoden 2026 keväällä 92 400 hakemusta, joista 41 % kohdistui pääkaupunkiseudulle.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken johtaja Sanna Hughes oli mukana risteilemässä Vuokralaispäivillä. KUVA: ELISABET JUUTINEN
10 ASUNTOMME 2/2026
Valtion tuki asuntotuotannolle vähenee merkittävästi Valtion tuki asuntotuotannolle on muuttunut radikaalisti ja sillä on iso vaikutus vuokra-asumiseen.
-K
orkotukivaltuuksien väheneminen on suurin syy tuetun asuntorakentamisen vähenemiseen. Toinen merkittävä syy on asumisoikeusasuntojen tuotannon tukemisen lopetus, kertoi Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen Vuokralaispäiväesityksessään, ja korosti asuntorakentamisen merkityksestä Suomen taloudelle. – Asuinrakentamisen lama on ollut merkittävä tekijä Suomen heikkoon talouskasvuun. Ja nyt valtion tukeman asuntotuotannon vetoapu hiipuu tänä ja ensi vuonna. Vuokra-asunnoille tarkoitettuja korkotukilainoja on ensi vuonna saatavissa vain 500 miljoonan euron edestä. Valtuutuksien määrän lasku on raju. Vielä vuonna 2024 käytettävissä oli noin 2,25 miljardia euroa. Tuotantolukuina tiputus tarkoittaa 8000 asunnon vuosituotannon romahtamista korkeintaan 2000 asuntoon.
kilainoituksen lisäämistä estää myös Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastotulkinta korkotukilainojen laskemisesta osaksi julkisyhteisöjen EDP-velkasuhdetta. Jotain kuitenkin pitäisi tehdä. – Kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen ja korjaamiseen täytyy löytää uudenlaisia rahoitusratkaisuja, joilla pystytään kiertämään EDP-velkatulkintaa. Me KOVAssa pohdimme tällaisia malleja parhaillaan. Tarvitaan myös lainmuutoksia, jotka mahdollistaisivat kansainvälisten rahoitusinstrumenttien, kuten Euroopan Investointipankin, hyödyntämisen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, luetteli Parkkonen esimerkkejä malleista tilanteen ratkaisemiseksi. Myös EU:lta odotetaan helpotusta kansalliseen tilanteeseemme. – EU-tasolla tulisi löytää ratkaisu Eurostatin tilastointikysymykseen EDP-velan suhteen sekä luoda uusia, pitkän lainoitusajan rahoitusvälineitä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, totesi Parkkonen.
Kohtuuhintaisilla asunnoilla on jatkossakin kysyntää – Jos tämä asuntolainoituksen taso jää pysyvämmäksi asiaksi, se tarkoittaa, että kohtuuhintainen asuntorakentaminen romahtaa. Se puolestaan aiheuttaa ongelmia kasvukeskusten asuntomarkkinoille. Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä on jatkossakin kova, ja myös korjausrakentamisen tarpeet ovat kasvussa, totesi Parkkonen ja muistutti, ettei pelkästään markkinaehtoinen asuntotuotanto ole missään päin maailmaa ratkaissut asuntokysymyksiä. – Sen sijaan asuntomarkkinoiden markkinaehtoistuminen on johtanut monenlaisiin ongelmiin, kuten asumisen kallistumiseen, asunnottomuuden kasvuun ja yhteiskunnan menojen nousuun. Tarvitaan siis jatkossakin vahvaa julkisen vallan ja rajoitusten piirissä olevaa asuntokantaa, joka haastaa myös markkinaehtoista asuntotuotantoa ja edistää kilpailua asuntomarkkinoilla.
Uusia ratkaisuja etsitään Parkkonen arvioi, ettei Suomessa pystytä palaamaan aiempien vuosien lainavaltuutuksen tasolle. Korkotu-
KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen kertoi Vuokralaispäiväyleisölle, että KOVA etsii uusia mahdollisuuksia kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoitukseen. KUVA: ELISABET JUUTINEN
ASUNTOMME ASUNTOMME2/2026 2/2026
11 7
V U OKRALAI SPÄ IVÄT 20 26 > ENSI VUON N A J O TOUKOKUUS S A ELI 2 8 .–3 0. 5 . 2 0 2 7
Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen tapahtumia HOASin asukasyhteistyöelimen puheenjohtaja Noora Suomalainen, asumisneuvoja Riikka Pasanen sekä asumisneuvonnan ja asukastoiminnan koordinaattori Iiris Järviniemi kertoivat Vuokralaispäiväyleisölle innostavasti hoasilaisten asukastoiminnoista. KUVA: ELISABET JUUTINEN
Hoasilaiset kävivät Vuokralaispäivillä kertomassa, millainen asukastoiminta nuoria kiinnostaa. Ruoka ja juoma yhdistettynä helppoon osallistumiseen ja hyvään viestintään ovat tärkeitä tekijöitä.
–O
n tärkeää tuntea naapureita. Yhteenkuuluvuuden tunne vaikuttaa positiivisesti varsinkin, kun on muuttanut muualta paikkakunnalle kuten minä opiskelujeni alussa, kertoi HOASin asukasyhteistyöelimen puheenjohtaja Noora Suomalainen. Opiskelijoitakin vaivaa tänä päivänä kiireinen elämä. Hektisyyden keskellä asukastoiminta koetaan helposti liian isoksi asiaksi, liian sitovaksi. – Toiminnasta täytyy viestiä siten, että opitaan tietämään mitä asukastoiminta on, ja mitä se vaatii. On tär-
12 ASUNTOMME 2/2026
keää muistuttaa, että se on vapaaehtoistyötä, ettei se ole vaikeaa ja toiminnasta voi tehdä omannäköistään, totesi Suomalainen ja korosti, että viestiä toiminnasta pitää levittää porrashuoneiden ilmoitustaulun lisäksi sähköisillä kanavilla, jotta viestit menevät perille. Hoasilla on käytössä MyHoas-palvelu, joka tavoittaa kaikki asukkaat sähköisesti. Monilla ns. normaaleilla vuokrataloilla on puolestaan käytössä talon Facebooksivu tiedottamista varten. Hoasilla on todettu, että opiskelijat osallistuvat mielellään kertaluontoisiin tapahtumiin. – Parhaiten osallistutaan matalan kynnyksen tapahtumiin, kuten vaikka pihapelitapahtumiin tai vaikka
euroviisukatsomoon. Ruoka ja juoma houkuttelevat myös helposti opiskelijoita paikalle, ja madaltaa osallistumiskynnystä. Esimerkkejä Hoasilaisten tapahtumista: • Potluck- eli nyyttikestijuhla Halloweeinin tai Kekrin merkeissä. Asukkaat tuovat oman kulttuurinsa ruokia, musiikkia ja tekemistä. • Pre-virvonta ennen pääsiäistä: tehdään yhdessä virpomisvitsoja. • Pikkujoulujuhla: tehdään yhdessä eri kulttuurien jouluruokia. • Biitsi-rantalentopallotapahtuma Triplan kauppakeskuksessa. Tilassa voi pelata myös cup pongia ja cornholea.
Setlementtiasunnot Oy:n asukasjäsen Antti Kuusiniemi korosti puheenvuorossaan, että yhtiön hallituksen asukasjäsenet voivat olla yhtiölle merkittävä voimavara. Asukasjäsenet tarvitsevat kuitenkin kunnon perehdytyksen tehtäväänsä ja aktiivisen asenteen, jotta voivat toimia kunnolla hallituksessa. Kuusiniemen mielestä on myös asukkaan etu, että yhtiöllä menee hyvin.
ASUNTOMME 2/2026
13
V U OKRALAI SPÄ IVÄT 20 26 > ENSI VUON N A J O TOUKOKUUS S A ELI 2 8 .–3 0. 5 . 2 0 2 7
Rakkautta Vuokralaispäivillä Helsinkiläinen Marja-Leena Wulff ja jyväskyläläinen Erkki Poikolainen löysivät toisensa vuosi sitten Vuokralaispäivillä. Arvot ja huumori yhdistivät, ja tämän vuoden Vuokralaispäivillä juhlittiin suhteen alkamisen yksivuotispäivää.
H
yväntuulisen pariskunnan yhteinen taival lähti käyntiin vuoden 2025 Vuokralaispäivien perjantai-iltana. Risteilyn jälkeen Marja-Leena lupasi soittaa Erkille, kun tulisi mökilleen Jyväskylään. Muutamien kahvittelun jälkeen pariskunta alkoi tavata useammin, ja tänä kesänä yhdessä onkin sitten oltu yhdessä jatkuvasti vuoroin Helsingissä Marja-Leenan Hekan asunnossa ja vuoroin Jyväskylässä Erkin Avaran asunnossa. – Heti alusta lähtien tuntui, että meillä on samantyyppiset arvot, ja oltiin samanlaisia niin, että vakavimpiakin aiheita on selvitetty huumorilla. Erkki on lempeä ja huomioonottava mies, kehuu Marja-Leena. – Meillä on ollut niin hauskaa yhdessä, osataan jo nauraa itselle ja toisillemme. Ollaan tällaisia ikinuoria, naurahtaa Erkki. Yli seitsemänkymppisen pariskunnan olemus todella puhuu ikinuoruuden puolesta. Yhteen muuttaminen ei kuulemma ole vielä ajan-
kohtaista, eikä edes välttämätöntä. Marja-Leenalla on omat velvoitteensa etelässä, ja Erkki kokee asuvansa Avaran asunnossa loistavalla paikalla järven ja kaupungin keskustan välissä. – Mutta eihän sitä koskaan tiedä mihin rakkaus vie. Se on kuitenkin kaikkein voimakkainta tässä maailmassa, toteaa Erkki, ja huokaa pariskunnan olevan onnellinen. Entä, miltä tuntuu rakastua vähän vanhemmalla iällä? – Vaikka olen kohta 75-vuotias, ja Erkki 76-vuotias, tunteet ovat ihan kuin 15-vuotiaille. Ihan samanlainen olo, kihertää Marja-Leena tyytyväisenä.
Niin metsä vastaa kuin sinne hu Vuorovaikutuskouluttaja, näyttelijä Sari Siikander kävi pitämässä Vuokralaispäivillä inspiroivan esityksen ihmisten välisistä kohtaamisista. Halu auttaa kanssakulkijaa ja yhteistyö ovat avaimia jouhevampaan yhteiseloon.
S
iikander kuuluu Stella Polariksen improvisaatioteatteriin, joka vaatii esiintyjiltään todellista kykyä ottaa näyttelijäkumppanit huomioon. – Yhteistyö on avain siihen, että improvisaatioteatterin väen osaaminen näyttäytyy yleisölle täydellisenä.
14 ASUNTOMME 2/2026
Vain yhdessä me olemme enemmän, yksin meistä ei olisi kukaan yhtään mitään, totesi Siikander esityksensä alkuun. Hän muistutti, että jokainen meistä haluaa toisilta reaktion omaan toimintaan missä tahansa arjen toiminnassa. – Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Tässä ajassa meidän kaikkien vastuulla on pitää yllä toivon kulttuuria ja se toivo tulee yhteistyöstä. Arjessa on usein esteenä ihmisen pelko uuden edessä tai kontrollinhalu. Sanomme asioille mieluummin ei kuin että antautuisimme kokeilemaan uutta. Siikander otti esimerkin jälleen improvisaatioteatterista.
Vuokralaispäivien kokonaistyytyväisyys korkea Vuokralaispäiville osallistui tänä vuonna 230 henkeä. Palautetta antoi 112 vastaajaa. Kokonaistyytyväisyys oli erittäin korkea. Vanhojen tuttujen tapaaminen koettiin mukavaksi, järjestelyt pääsääntöisesti toimiviksi ja ohjelma antoisaksi. 80-vuotisjuhlaohjelman päättänyt vuorovaikutuskouluttaja, näyttelijä Sari Siikanderin esitys sai erityistä kiitosta. Kyselyn tuloksia: • 85 % antoi yleisille järjestelyille arvosanan 4 tai 5. • Aamupalat saivat arvosanan 4 tai 5 noin 84 %:lta vastaajista. • Kahvitauot saivat arvosanan 4 tai 5 noin 78 %:lta vastaajista. • Buffet-illalliset saivat arvosanan 4 tai 5 noin 80 %:lta vastaajista. Tulevien Vuokralaispäivien järjestelyissä toivottiin otettavan huomioon: 1. laivayhtiön palvelun ja hyttijärjestelyjen laatu 2. erikoisruokavalioiden huomioiminen 3. järjestettäväksi osallistavampia työpajoja ja lisää verkostoitumismahdollisuuksia – Kiitos kaikille palautteen antajille. Antamanne palaute otetaan huomioon seuraavien vuokralaispäivien suunnittelussa, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita.
uutaa – On inhimillistä, että haluamme pitää itsemme turvassa, koska vain turvassa ihminen osaa reagoida oikein. Improvisaatiossa me haluamme pitää kaverin turvassa ja auttaa menemään mokissakin eteenpäin, koska vain siten esitys etenee oikeaan suuntaan. Improvisaatiossa emme koskaan tyrmää toisten ajatuksia. Silloin tulee onnistumisen tunteita niillekin, jotka ovat ekaa kertaa mukana. Siikander muistutti myös vanhasta viisaudesta, että vain itseään voi muuttaa, toista ihmistä ei. – Silloin asenne ratkaisee eli valitsenko asenteen, jolla mennään yhdessä eteenpäin.
Yleisö pääsi mukaan esitykseen osallistumalla leikkiin, jossa toisen rytmiä piti osata lukea, eikä virheitä tarvinnut pelätä. Virheet osoittautuivat kaikkein hauskimmiksi elementeiksi leikissä. Nauru raikasi joka puolella. – Me käytetään turhan paljon aikaa siihen mitä uskallamme sanoa, ja pelkäämme virheitä. Helpoin tapa parantaa vuorovaikutusta on huomioida toisen tekemisen rytmi, ja tehdä asioita ilon kautta, jotta ilmapiiristä tulisi turvallinen. Yhdessä tekemisessä pitää kuitenkin muistaa myös osata rajata eli osata sanoa ei, jotta ei uuvuta itseään tekemällä liikaa. Lopuksi Siikander muistutti vielä viiden koon muistilistasta toimivan vuorovaikutuksen pohjalla: kunnioita, kuuntele, kannusta, kiinnostu ja kiitä.
ASUNTOMME 2/2026
15
Jaakko Kammonen esittelemässä Espoon Asunnot Oy:n keväällä valmistunutta vuokrataloa Gräsenportti 2:ssa. Kammonen toimii myös Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Pääkaupunkiseudulle tarvitaa kohtuuhintaisia asuntoja Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kammonen pitää valtion tuella rakennettuja asuntoja yhteiskunnalle monella tavalla hyödyllisinä. Siitä huolimatta niiden tuotanto on vähenemässä radikaalisti.
E
spoon väkiluku kasvoi viime vuonna 4 785 asukkaalla. Helsinkiin puolestaan muutti 10 400 ja Vantaalle 1687 asukasta. Pääkaupunkiseudun veto on siis edelleen kova. – Kasvavissa kaupungeissa tarvitaan monenlaisia työntekijöitä, mutta matalapalkka-alojen työntekijöille on niukasti tarjolla kohtuuhintaisia asumisen vaihtoehtoja. Kohtuuhintainen asuminen tehostaa työmarkkinoiden toimintaa, toteaa Kammonen.
16 ASUNTOMME 2/2026
Rakentaminen kuopassa
Vuonna 2025 aloitettiin alle 16 400 asunnon rakentaminen ja lupia myönnettiin alle 16 000 asunnolle. Näin alhaalla asuntotuotanto ei ole ollut 30 vuoteen. Tällaisissa matalasuhdannetilanteissa on valtion tukemaa tuotantoa aiemmin käytetty ns. vastasyklisenä välineenä asuntotuotannon jatkuvuuden ja rakennusalan työllisyyden varmistamiseksi. Tällä hetkellä toimitaan toisin huolimatta siitä, että markkinaehtoinen rakentaminen on ollut jo pitkään kuopassa, eikä nousun merkkejä ole nähtävissä. – Valtion tukemaa tuotantoa ajetaan nyt alas ja markkinaehtoista tuotantoa halutaan lisää. Markkinaehtoi-
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen edut • Asuntojakauma on monipuolinen, asuntoja löytyy kaikenlaisille ihmisille. • Asukasvalinta tehdään huolella, asunnon tarpeesta lähtien alueen ja talon sosiaalinen tasapaino huomioiden. • Asukkaat saavat asumisaikaista tukea asumisneuvonnan, vuokravalvonnan ja sosiaalisen isännöinnin keinoin. • Yhteisöllisyyttä tuetaan asukastoiminnan keinoin, asukkailla on myös vaikuttamismahdollisuus asumiseensa. • Yleishyödylliset yhtiöt ovat kotimaisessa omistuksessa olevia pitkäaikaisia toimijoita, jotka eivät tavoittele nopeita voittoja tai asuntosalkun myyntiä. Yhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella, hyöty tulee asukkaille ja pysyy Suomessa. • Asunnot mahdollistavat pitkäaikaisen asumisen. • Ratkaisumalli asunnottomuuden hoitamiselle. • Auttaa ratkaisemaan segregaatiota – yhteiskuntarauha on entistä tärkeämpää turvallisuuden näkökulmasta.
an lisää nen asuntopolitiikka ei ole kuitenkaan ratkaissut asuntokysymyksiä missään päin maailmaa kohtuullisesti ja tasapuolisesti. Molempia tuotantotapoja tarvitaan, korostaa Kammonen.
Tuetut asunnot pääkaupunkiseudulla selvästi edullisempia Kohtuuhintaisuus on vaikeasti määriteltävä asia, mutta valtion tukemaa asuntotuotantoa on pidetty kohtuuhintaisena muun muassa siksi, että se on pääkaupunkiseudulla asukkaille noin 25 prosenttia edullisempaa markkinaehtoiseen tuotantoon verrattuna. Myös veronmaksajat hyötyvät asiasta matalampina asumistukimenoina.
Rakentamiseen suunnattu tuotantotuki on noin 10 prosenttia valtion vuosittaisesta asumiseen kohdistamasta tuesta. Sen sijaan asumistukien määrä kokonaistuesta on 90 prosenttia, ja kustantaa veronmaksajille noin 2,5 miljardia euroa vuosittain, kun mukaan lasketaan toimeentulotukena maksetut asumiskulut. – Pitkän korkotuen ehdot takaavat pitkäaikaisen kohtuuhintaisuuden ja hyödyn kohdistumisen asukkaille. Valtion tuki eli korkotuki ja avustukset tuottavat lähes nelinkertaisen vuokrahyödyn verrattuna kysyntätukeen eli asumistukeen. Pitäisin järkevänä, että noiden tukien suhdetta tarkasteltaisiin uudelleen esimerkiksi siten, että tuotantotukeen suunnattaisiin tukea 25 prosenttia ja loput käytettäisiin asumistukiin. Rakentamiseen sijoitetusta rahasta valtio saa verotuloja ja veroluonteisia maksuja 40 – 45 prosenttia eli tuettu tuotanto on kannattavaa yhteiskunnalle sitäkin kautta. Tuotantoa tukemalla pidettäisiin huolta myös rakennusurakoitsijoiden ja materiaaliteollisuuden työllisyydestä, toteaa Kammonen, joka toivoisi päättäjiltä ymmärrystä tehdä nykyistä pitkäjänteisempää asuntopolitiikkaa. – Asuntotuotanto on erittäin pitkäjänteistä toimintaa, joka vaatisi tuekseen pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Hankkeiden valmistelu vie vuosia, ja investoinnit tehdään vuosikymmeniksi, muistuttaa Kammonen.
Toiminnan edellytyksiä heikennetty laajasti Valtion tukema asuntotuotanto tulee vähenemään lähivuosina rajusti. Rakentamiseen suunnattuja lainoja on saatavilla todella vähän. Kun vuonna 2025 uusia tuettuja asuntoja valmistui noin 8000, ensi vuonna on mahdollisuus aloittaa korkeintaan 2000 asunnon tuotanto. Samoista määrärahoista kilpailee myös perusparantaminen, joten uusien asuntojen lukumäärä tulee todennäköisesti olemaan vähäisempi. Myös käynnistysavustukset lopetettiin, erityisryhmien investointiavustuksia leikattiin ja asumisoikeusasuntojen korkotuki lopetettiin kokonaan. Uusille lainoille määrättiin myös takausmaksu. Muutoksiin kuuluu myös se, että ARA lopetettiin ja toiminnot siirrettiin ympäristöministeriön alaiseen Varkeen. Muutoksen myötä lopetettiin ARA-tuotantoon olennaisesti liitetty asumisen kehittämistoiminta. Rahoitusta hankaloitettiin myös lakkauttamalla Valtion asuntorahasto (VAR). Sen varat siirrettiin valtion talousarvioon. VAR perustettiin 90-luvulla muun muassa siksi, että kohtuuhintainen asuntotuotanto ei olisi riippuvainen puoluepolitikoinnista. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että Tilastokeskus alkoi laskea korkotukilainoja julkiseksi velaksi (EDP-velka) vuonna 2022. Tilastointimuutos lisäsi julkisen velan määrää yli 20 miljardia euroa, mikä on noin seitsemän prosenttia koko maan velkamäärästä huolimatta siitä, että kyse ei ole valtion tai kunnan velasta vaan vuokrataloyhtiöiden lainoista. Nyt tilastointitapaa yritetään muuttaa, mutta se ei ole osoittautunut helpoksi tai nopeaksi ratkaisuksi. – Asia ei ole ratkennut ja nyt se uhkaa pysäyttää tuetun asuntotuotannon, koska tulevakin hallitus on sitoutunut velkajarruun, harmittelee Kammonen.
ASUNTOMME 2/2026
17
Kotivakuutus tuo henkistä ja taloudellista turvaa Lumo Kotien omistamassa talossa Leonkadulla Helsingin Kalasatamassa syttyi toukokuussa tulipalo, jonka tuhot asuintalolle olivat mittavat. Talossa on yhteensä 63 asuntoa, jotka ovat toistaiseksi asumiskelvottomia. oliisin arvion mukaan tulipalo sai alkunsa pienestä pöytäkaasugrillistä, jota käytettiin nelikerroksisen kerrostalon parvekkeella. Palo levisi nopeasti koko taloon. Palon laajuuden taustalla olevat rakenteelliset syyt ovat vielä tarkemman tutkinnan alla.
Kotivakuutus helpottaa tilanteesta selviytymistä Asukkaat, joilla oli voimassa oleva kotivakuutus, saivat järjestettyä väliaikaisen majoituksen vakuutuksensa turvin. Kotivakuutus korvaa heille myös irtaimistovahinkoja. Kaupungin kriisipäivystys järjesti hätämajoitusta heille, jotka eivät saaneet kiireellistä majoitusta oman kotivakuutuksen kautta. Ilman kotivakuutusta olevien asukkaiden irtaimiston vahinkoja ei korvaa kukaan. Talon omistajan kiinteistövakuutus kattaa vain talon rakenteiden vahingot. – Aina ei ole kyse siitä, että kotivakuutusta tarvittaisiin vain itse aiheutettuihin vahinkoihin. Tällaisissa tapauksissa, tai esimerkiksi laajoissa vesivahinkotapauksissa vahinko voi tulla naapureiden aiheuttamana. Kotivakuutus helpottaa huomattavasti tällaisissa tilanteissa selviytymistä niin henkisesti kuin taloudellisesti, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
18 ASUNTOMME 2/2026
Kotivakuutus voi esimerkiksi tulipalotilanteessa kattaa useita asioita. Vakuutusten tarkka sisältö riippuu aina vakuutusyhtiöstä ja vakuutusehdoista. Yleensä katettavaa: IRTAIMISTO – huonekalut, vaatteet, elektroniikka ja muu koti-irtaimisto, joka tuhoutuu tai vaurioituu tulessa, savussa tai sammutusvedessä. VÄLIAIKAINEN ASUMINEN – jos koti muuttuu asuinkelvottomaksi, vakuutus voi korvata hotellin tai vuokra-asunnon kustannuksia siihen asti, kunnes koti on jälleen asuttavissa tai uusi koti löytyy. YLIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET – esimerkiksi muuttokulut, tavaroiden varastointi tai puhdistuskulut.
KUVA: ENVATO ELEMENTS
P
LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Miten vakuuden palauttaminen muuttuu uudessa huoneenvuokralaissa? Huoneenvuokralain vakuussääntely uudistuu merkittävästi 1.10.2026. Aiemmin laissa ei ollut lainkaan säännöstä vakuuden palautusajasta, vaan 14 päivän määräaika perustui pelkästään vakiintuneeseen käytäntöön ja Hyvään vuokratapaan. Uuden lain myötä tästä käytännöstä tulee sitova lakisääteinen velvollisuus: vakuus on palautettava tai sen pidättämisestä on annettava kirjallinen ilmoitus viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä tai asunnon hallinnan (esim. avainten) luovuttamisesta. Jos vuokranantaja aikoo pidättää vakuudesta rahaa esimerkiksi siivouskulujen vuoksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa. Ilmoituksessa on yksilöitävä tarkasti asunnon puutteet ja annettava kohtuullinen arvio kuluista. Vakuutta ei saa käyttää asunnon tavanomaisesta kulumisesta ja normaalista käytöstä johtuvien jälkien korjaamiseen.
Vuokranantaja saa pidättää koko vakuuden kulujen selvittelyn ajaksi vain, jos vakuus on talletettu erilliselle vuokravakuustilille. Muussa tapauksessa ylimääräinen osa vakuudesta on palautettava heti, ja vuokranantaja voi pidättää vain arvioidun osuuden. Kun lopulliset kulut selviävät, uusi selvitys on annettava ja mahdollinen loppuosa palautettava 14 päivässä. Jos vuokranantaja pidättää vakuutta aiheettomasti tai laiminlyö aikarajat, vuokralaisella on oikeus viivästyskorkoon sekä vahingonkorvaukseen. Vuokranantaja voi välttyä korvausvelvollisuudelta vain osoittamalla, ettei viivästys tai virhe johtunut hänen huolimattomuudestaan tai laiminlyönnistään. Kaikki vuokrasopimuksen ehdot, jotka heikentävät vuokralaisen oikeutta vakuuden palautukseen, korkoon tai vahingonkorvaukseen, ovat mitättömiä. Myös vakuuden enimmäismäärä on edelleen rajattu tiukasti kolmen kuukauden vuokraa.
AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA
Vuokralaiset ry – vuokralaisten oma edunvalvoja Syksy on jälleen käynnistynyt vauhdikkaasti. Vuokralaispäivät kokosivat yhteen vuokralaisia, asumisoikeusasukkaita, vuokranantajia ja alan asiantuntijoita keskustelemaan asumisesta sekä jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Tapahtuman lämmin tunnelma ja aktiiviset keskustelut osoittivat jälleen, kuinka tärkeää vuokralaisten yhteinen vaikuttaminen on. Toimistolla jatkamme neuvontaa, edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä. Asumiseen liittyvät lainsäädäntöuudistukset ja kohtuuhintaisen asumisen kysymykset ovat vahvasti esillä myös tulevina kuukausina.
Yhden ja kahden kokouksen yhdistykset Vuokralaiset ry:n jäsenyhdistykset toimivat joko yhden tai kahden kokouksen mallilla. Yhden kokouksen yhdistyksissä kaikki sääntömääräiset asiat käsitellään vuosikokouksessa, kun taas kahden kokouksen yhdistyksissä kevät- ja syyskokous järjestetään erikseen. Syksyn kokouksissa päätetään tulevan vuoden toiminnasta, taloudesta ja vastuuhenkilöistä. Kokoukset ovat jäsenille tärkeä vaikuttamisen paikka. Mitä enemmän jäseniä osallistuu, sitä paremmin yhdistyksen toiminta vastaa paikallisten vuokralaisten tarpeita. Yhdistyksiä pyydetään ilmoittamaan vuoden 2027 jäsenmaksut toimistolle jäsenmaksulaskutusta varten. Oman yhdistyksen säännöissä määritellään, että ko-
kouskutsun toimittaminen tulee hoitaa ajallaan. Ajoissa lähetetty kutsu mahdollistaa mahdollisimman monelle osallistujalle pääsyn kokoukseen sekä tilaisuuden perehtyä kokousmateriaaleihin etukäteen.
Mitä huoneenvuokralain uudistus tarkoittaa vuokralaiselle? Lakiin ehdotetut muutokset herättävät paljon kysymyksiä. Vuokralaiset ry tarjoaa koulutuksia, joissa avataan uudistuksen sisältöä, vaikutuksia ja vuokralaisen oikeuksia ymmärrettävästi. Koulutuksia järjestetään pyydettäessä sekä avoimina tilaisuuksina että erikseen tilauksesta eri yhteisöille ja asukastoimijoille. Tervetuloa oppimaan lisää ja keskustelemaan asumisen pelisäännöistä!
ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry
ASUNTOMME 2/2026
19
VUOKRALAISET VKL RY Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti/Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: WTF Design/Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen Numero 2/2026: Materiaali viimeistään vko 14, julkaisuvko 18
HALLITUS PUHEENJOHTAJA: Suna Kymäläinen, kansanedustaja VARAPUHEENJOHTAJA: Tero Strand, johdon neuvonantaja, JHL JÄSENET: Heidi Åkerfelt, aluetoiminnan asiantuntija, JHL, Egëzona Kllokoqi-Bublaku, sosiaalipoliittinen asiantuntija, PAM Timo Nousiainen, Ammattiliitto Pro Kari Karjalainen, herastuomari UUSI Niilo Toivonen, johtava neuvonantaja, Miltton UUSI VARAJÄSENET: Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro Emily Strohm, vaikuttamisen asiantuntija, Apteekkariliitto UUSI Anu Hall, toimistopalvelupäällikkö, Talentia ry UUSI
Vuokralaispäivät 2027 jo toukokuussa eli 28.-30.5.