Asuntomme 2/2017

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 2 / 2017

Onko asuntopolitiikassa epäonnistuttu?

• Tampere kasvaa kohisten • Lahdessa 15 vuoden tonttivaranto • Turussa pääkaupunkimaisia ongelmia • Yhdistysten puheenjohtajien vaalinäkemyksiä

Asuntomme 2/17_korj.indd 1

21.3.2017 8.39

Sisältö 2/2017

02 03 04 06 06 08 08 10 11 11

Ajankohtaista

Pääkirjoitus Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa on epäonnistuttu Paluu kaupungin alkuperäiseen ideaan Puheenjohtajien vaaligallup Tampere kasvaa kohisten Olemmeko luoneet vuokra-asuntokuplan?

Lahdessa 15 vuoden tonttivaranto Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa

Ajankohtaista

Vuokralaiset ry ei saa osinkoja keneltäkään Espoolainen kaupunginvaltuutettu Jukka Kilpi on virheellisesti väittänyt 25.2.2017 Uusi Suomen puheenvuoro-blogissaan, että Vuokralaiset ry saisi Asuntosäätiö Asokodeilta osinkoja. Tämä ei pidä paikkaansa.

Vuokralaiset ry saa toimintansa rahoituksen jäsenmaksuista ja valtionavusta. Vuokralaiset ry tekee yhteistyötä Asokotien, kuten muidenkin vastaavien toimijoiden kanssa asumisoikeusjärjestelmän tunnettuuden lisäämiseksi. Vuokralaiset ry toteuttaa vuokralaisten lisäksi asumisoikeusasukkaiden edunvalvontaa ja yhteinen toiminta asumismuodon tietoisuuden levittämiseksi on tärkeää.

Kilpi väittää, että Vuokralaiset ry olisi Asokotien omistaja. Tämäkään ei pidä paikkaansa.

Vuokralaiset ry on yksi Asuntosäätiön perustajajäsenistä. Perustajajäsenet eivät tulouta säätiön toiminnasta mitään tuloja itselleen, vaan kaikki toiminnasta saatu tulo käytetään säätiön toiminnan kehittämiseen ja uusien asuntojen tuottamiseen. Perustajajäsenten tavoitteena on ollut säätiön kautta edistää kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja hyvää asumista kaikille ikäryhmille.

– Kilpi on ennenkin esittänyt tämänkaltaisia väitteitä toiminnastamme.

Ilmeisesti lähestyvät kuntavaalit tuottavat jälleen tämänkaltaista populistista ulostuloa. Harmillista, että suuren maailman tyyli valheellisen tiedon levittämisestä otetaan tällä tavalla käyttöön myös suomalaisessa kuntapolitiikassa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Tavoitteena etupainotteisempi lyhennysohjelma ja paremmat tukiehdot Ympäristöministeriö pyytää 7.4.2017 mennessä kommentteja suuntaviivoista, joiden mukaisesti se aikoo uudistaa vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia.

Mallilla tuetaan kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein valituille asukkaille tarkoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Lisäksi pitkäaikaisia korkotukilainoja myönnetään erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen tuotantoon.

Suuntaviivoista saatavan palautteen perusteella ministeriö valmistelee luonnokset korkotukimallin muuttamista koskeviksi laki- ja asetusehdotuksiksi. Tarkoituksena on lähettää säädösehdotukset lausuntokierrokselle alkukesästä 2017.

Tähtäimessä on tehokkaasti toimiva 40 vuoden korkotukilainamalli, jossa valtion maksama tuki ja asuntojen käyttöön liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat tasapainossa keskenään ja joka kannustaa rakennuttajia tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja nykyistä enemmän.

Suuntaviivoissa ehdotetaan, että korkotukilainojen lainanlyhennysohjelmaa muutettaisiin nykyistä huomattavasti etupainotteisemmaksi. Muutos koskisi sekä uusia korkotukilainoja että jo olemassa olevia korkotukija aravalainoja.

Korkotukilainat voisivat jatkossa olla joko kiinteälyhenteisiä tai indeksisidonnaisia. Sama korkotukilaina soveltuisi jatkossa sekä asuntojen rakentamiseen, hankintaan että perusparantamiseen. Korkotukilainojen tukiehtoja eli lainansaajan maksettavaksi jäävää omavastuukorkoa ja korkotuen maksuaikaa parannettaisiin nykyisestä.

Lisäksi suuntaviivoissa ehdotetaan muutoksia asuntojen korjaamisen tukemiseen, niiden käyttötarkoituksen muuttamiseen sekä hankintakorkotukilainojen vaatimuksiin.

Vuokralaiset Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 2

/ 2009 2 2 4/ 2017

21.3.2017 8.39

Pääkirjoitus

ASO-lakiehdotus lausunnolle Ympäristöministeriö pyytää 7.4.2017 mennessä toimijoilta lausuntoja lakiluonnoksesta asumisoikeusasunnoista. Hallitusohjelman mukaisesti asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintomuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Uudistuksen tavoitteena on kehittää asumisoikeudesta varteenotettava kolmas hallintamuoto.

Nopeutta asukasvalintaan Lakiehdotuksen mukaan ASO-asuntojen jonotuksessa voitaisiin siirtyä määräaikaisiin järjestysnumeroihin.

Numero olisi voimassa yhden vuoden kerrallaan. Tavoitteena on aiempaa nopeampi ja asukaslähtöisempi palvelu.

Jonotusjärjestelmästä tulisi valtakunnallinen, ja sitä hoitaisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Asukasvalinnan tekisivät omistajayhtiöt ARA:n antaman vuoronumeron perusteella. Vanhoille jonottajille varattaisiin kohtuullinen siirtymäaika uuteen järjestelmään.

Asukkaille vahvempi asema Uudistus lisäisi ASO-asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön asioihin. Lakiehdotuksen mukaan asukkaiden yhteistyöelimen tulisi voida jatkossa osallistua yhtiötason asioiden käsittelyyn.

Asukashallinto hyväksyisi ASO-talojen korjaus- ja rahoitussuunnitelman, hoitojärjestelmiä koskevat muutokset ja kilpailutukset sekä periaatteet käyttövastikkeiden tasaukselle.

Myös hallintarakennetta voisi muuttaa ääritilanteessa Jos asumisoikeusyhtiön omistamalle rakennukselle ei olisi enää kysyntää ASO-talona ja se olisi taloudellisissa vaikeuksissa, sen hallintarakennetta tulisi voida muuttaa. Jos tiukat ehdot täyttyisivät, ASO-sopimukset voitaisiin viimeisenä keinona irtisanoa. Irtisanomiseen tarvittaisiin ARA:n lupa. Tällaisessa tilanteessa ASOasukkaan asema turvattaisiin takaamalla tälle oikeus lunastaa asuntonsa omakseen, tarjoamalla vastaavaa ASOasuntoa tai vuokrasopimusta.

Taustalla paljon vuorovaikutusta ja selvitystyötä Tarpeita ASO-järjestelmän kehittämiselle kartoitettiin riskienhallintaselvityksessä ja sen pohjalta käynnistetyssä lainsäädäntöhankkeessa. Keväällä 2016 järjestettiin verkkopaneeli ja tehtiin kysely sidosryhmille.

Vuoden lopulla ympäristöministeriö pyysi ASO-järjestelmän kehittämisen suuntaviivoista kommentteja.

Saadut kommentit on otettu huomioon nyt lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa.

Nyt lausunnoille lähtevä ASO-lakiehdotus ei sisällä muutosehdotuksia ASO-talojen lainaehtoihin. Ne käsitellään asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämistä koskevassa hankkeessa yhdessä vuokratalolainojen lainaehtojen kanssa. Ympäristöministeriö pyytääkin samanaikaisesti kommentteja myös lainaehtojen suuntaviivoista.

Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 3

Asumisen erilaisuus ja monimuotoisuus ovat elinvoiman ja viihtyvyyden edellytys

T

apasin pitkän linjan vuokra-asukkaan Myyrmäessä. Kertoi viihtyneensä asunnossaan, on lähellä palveluita ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Kertoi myös miettineensä sitä, mistä asumisen ongelmat syntyvät.

Vuokra-asukas oli huolissaan eri asukasryhmien leimautumisesta ja ennakkoluulojen muurien nousemisesta niiden välille. Osa huorittelee kevyesti pukeutuneita nuoria naisia ja osa kiertää pekonia kellaritilojen ovenkahvaan. Ennakkoluulot vaikuttavat voimakkaasti asukkaiden välillä ja niiden kumoaminen vaatii pitkäjänteisyyttä sekä rauhallisuutta. Vuokralainen oli sitä mieltä, että ongelmien ennaltaehkäisy olisi parasta toimintaa mitä taloyhtiöissä voitaisiin tehdä.

Vuokra-asukas kertoi miettineensä monta kertaa, miksi vuokra-asukkaat halutaan väkisin leimata heikommin toimeentulevien ryhmään: juoppoihin, työttömiin, laiskoihin, heikompiosaisiin, jne. Miksi koetaan, että suomalainen on vain silloin menestynyt, jos hänellä on omakotitalo. Onneksi asennemuutos on käynnissä.

Kaupunkisuunnittelu on merkittävä tekijä tässä muutoksessa. Niin entisiin kuin uusiin lähiöihin ja keskustoihin on rakennettava erilaisilla omistuspohjilla toimivia asuntoja eriikäisille asukkaille, eikä pelkästään vuokra-tai omistusasuntoja.

Kaupunkikeskusten elävyyden takia keskusten pitäisi toimia lähes ympärivuorokautisesti. Siksi kannattaa rakentaa palveluasuntoja, omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja, osaomistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja samaan lähiöön, keskustaan tai jopa kortteliin.

Kivijalkayritysten käyttäjiksi tarvitaan lapsiperheitä, vanhuksia, opiskelijoita, keski-ikäisiä, jne., jolloin alueen toiminta pysyy vireänä eri vuorokauden aikoina. Lisäksi parasta tällaisissa asuinkeskittymissä on, että asukkaita ei leimata mihinkään kuuluvaksi vaan asuinalue näyttäisi siltä mitä on: eriikäisten ja erilaisten ihmisten yhteiseltä alueelta.

Kuntavaalit ovat käynnissä. Valitut valtuutetut päättävät siitä, millaisia kaavoja sinun asuinkunnassasi laaditaan, millaista asuntorakentamista sinun kunnassasi tehdään, miten paljon työpaikkoja asuinkuntaasi syntyy ja miten elinvoimainen sinun kuntasi on. Sinä voit vaikuttaa kuntasi asuntorakentamiseen – tee se äänestämällä.

Terveisin.

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry

3 2 / 2017

21.3.2017 8.39

Pääkaupunkiseudun asuntopo Asuntoreformiyhdistyksen vaalipaneelissa ruodittiin kovin sanoin asuntopoliittista tilannetta. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa on epäonnistuttu, koska asuntotuotantoa ei olla saatu aikaan riittävästi ja asuminen on vain kallistunut.

V

ihreiden Tiina Elo Espoosta, Keskustan Antti Kaikkonen Tuusulasta, Demareiden Antti Lindtman Vantaalta, Kokoomuksen Tapani Mäkinen Vantaalta ja Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen Oulusta pääsivät paneelin alkuun maalailemaan ajatuksiaan hyvästä asumisesta.

Tiina Elo korosti asuinympäristön viihtyisyyttä ja palveluiden toimivuutta. Antti Kaikkonen painotti sijainniltaan sopivaa, mielellään ekologista, kunkin elämäntilanteen tarpeen mukaista asumista.

Antti Lindtman puolestaan piti tärkeänä monipuolista asuntotarjontaa ja Tapani Mäkinen kohtuuhintaisuutta sekä valinnanmahdollisuuksia. Myös Hanna Sarkkinen korosti ensisijaisesti kohtuuhintaisuutta ja heti perään asumisen terveellisyyttä sekä julkisen liikenteen toimivuutta.

Liian vähän tuotantoa Paneelia juontanut Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala pyysi keskustelijoita kertomaan näkemyksensä siitä, mitä petrattavaa asuntopolitiikassa olisi ja toisaalta missä ollaan onnistuttu.

– Eniten petrattavaa on kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrässä suhteessa muuhun asuntotuotantoon. Ollaan jäljessä siitä huolimatta, että esimerkiksi Vantaalla tehdään asuntoja ennätystahtia, toteaa Lindtman.

Onnistumisia Lindtman löysi liikenteen kautta.

– Puolet koko maan asuntorakentamisen kasvusta johtuu kehäradasta ja länsimetrosta. Siinä ollaan onnistuttu.

Mäkinen ja Elo löysivät onnistumisia muun muassa MAL-sopimusten kautta syntyneestä tuotannon kasvusta.

– Tosin kohtuuhintaista tuotantoa MAL-sopimukset eivät ole tuottaneet, muistutti Elo, mutta listasi onnistumisiin viihtyisän kaupunkirakenteen syntymisen.

Oulu loistaa poikkeuksena Sarkkinen puolestaan korosti, ettei Helsingin ja muun maan tilanteesta pitäisi puhua keskiarvojen kautta. Oulussa vallitsee asukkaiden markkinat, tuotantoa on runsaasti ja asumisen kustannukset ovat matalat.

Siihen on päästy kaupungin tehokkaalla tontinhankinnalla, tarvittaessa jopa pakkolunastamalla sekä kaavoittamalla riittävästi ja oikea-aikaisesti pelkästään kaupungin omaan maata.

– Meillä on käytössä myös korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille ja tontinluovutuksessa määritellään, että pitää tehdä riittävästi kohtuuhintaista tuotantoa, kertoi Sarkkinen.

Oulussa on myös etuna kaupungin oma vuokrataloyhtiö Sivakka, jonka iso asuntokanta linjaa markkinoilla myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokria.

– Pääkaupunkiseutu, kehyskunnat ja ehkä Tampere ovat tosiaankin asuntopoliittisesti paljon ongelmallisempia kuin muu Suomi, totesi Kaikkonen, mutta muistutti muuttotappioalueiden tyhjenevistä asunnoista.

Oulun esimerkkiä kiittelivät muutkin panelistit.

Kunnilla on välineitä – jos on halua Sote-ratkaisut vievät kunnilta päätösvaltaa, mutta Kaikkonen näki sen yli myös mahdollisuuksia.

– Kunnilla on jatkossa mahdollisuuksia panostaa enemmän muihin asioihin kuten kaavoitukseen. Kyllä väli-

Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 4

4 2 / 2017

21.3.2017 8.39

politiikassa on epäonnistuttu neitä vaikuttamiseen on, jos niitä halutaan käyttää, muistutti Kaikkonen.

– Kaavoituksella esimerkiksi pystytään vaikuttamaan asumisen kustannuksiin merkittävästi, mutta siinä kunnissa onkin paljon kehitettävää, totesi Lindtman ja muisteli omia alkuaikojaan kunnanvaltuutettuna vuonna 2005, kun ei osannut itsekään mieltää, kuinka paljon kaavoitus vaikuttaa asumisen hintaan.

Lindtman on sittemmin oppinut ymmärtämään mistä kaikesta asuntopoliittisen ratkaisut koostuvat ja osasi nyt kohdistaa syyttävää sormea myös valtion suuntaan.

– Kuntapäättäjiltä on viety esimerkiksi segregaation torjumisen työkaluja, kun tehtiin järjetön toimenpide ottamalla käyttöön tulorajat ARAasunnoissa. Se päätös tulee lisäämään alueellista eriytymistä. Valtion pitäisi myös kehittää pitkän korkotuen mallia sen sijaan, että käyttää kaikkia paukkuja lyhyen korkotukimallin eteenpäin viemiseen, latasi Lindtman.

Mäkinen harmitteli, että valtakunnassa on kovin vähän asuntopolitiikan osaajia. Kukaan ei halua profiloitua asuntopoliitikoksi.

VAV Asunnot Oy:n ja TA-Yhtymän vuonna 2015 valmistunut asuintalokokonaisuus Vantaan Hämevaarassa on saanut kunniamaininnan Kehäkukka-arkkitehtuurikilpailussa. Palkintolautakunnan mukaan Hämeenkyläntie 75–77 on malliesimerkki kestävän kaupunkikehityksen mukaisesta, omistusmuodoiltaan monipuolisesta asuntokokonaisuudesta.

– Kunniamaininta todistaa omalta osaltaan, että asuminen voi olla sekä kohtuuhintaista että kaunista, toteaa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Mitä on kohtuuhintainen asuminen?

Paneelin puheenjohtaja vei keskustelua eteenpäin sopivassa tahdissa esitetyillä kysymyksillä. Sarkkinen sai tehtäväksi määritellä asumisen kohtuuhintaisuuden.

– Vaikea vastata tuohon tyhjentävästi, mutta jos yli puolet käytettävissä olevista tuloista menee asumiseen, se ei todellakaan ole enää kohtuuhintaista.

Kansainvälisesti ajatellaan, että asumiseen saisi mennä vain neljännes tuloista, vastasi Sarkkinen.

Asumistukinäkemykset nostattivat kierroksia Asuntoasioita vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen oli juuri paneelin alla esittänyt ideansa neliövuokraleikkurin ottamisesta uudelleen käyttöön. Vuokra-asunnolle määriteltäisiin maksimineliövuokra, jolle saisi asumistukea.

Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 5

Leikkuri osuisi erityisesti yksiöiden vuokriin pääkaupunkiseudulla.

– Jos tavoite on hillitä asumisen hintaa, ministeri on metsässä. Asumistukien kasvu johtuu siitä, että tuen saajien määrä on kasvussa muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden kasvun takia, eikä siinä auta mikään leikkuri vaan päinvastoin pistetään kärsimään sekä työntekijät että työmarkkinat. Kun samaan aikaan karsitaan tuotantotukea, en näe tässä mitään järkeä, byrokratiaa vaan lisätään, jyrähti Lindtman.

Yleisöstä muistutettiin, että valtio itse lisäsi asumistukimenojaan vuonna 2015 omilla päätöksillään asumistuen suojaosuuksilla. Ainoa ministerin ymmärtäjä löytyi omasta puoluetoverista.

– En haluaisi tyrmätä ministerin avausta. Pitää tutkia, miten saadaan tuki kohdennettua paremmin. Asumistukea maksetaan hyvinkin kalliisiin asuntoihin, perusteli Kaikkonen.

Sen sijaan hallituskumppanilta ei löytynyt ymmärrystä.

– Me ollaan epäonnistuttu! Ollaan mokattu, kun asuntoja on aivan liian vähän. Siitä tämä johtuu. Asumisen hintaa ei lasketa tällaisilla keinotekoisilla rajoilla. Tulorajoilla ja tällaisella sääntelyllä voidaan aiheuttaa vain segregaatiota. Siksi en kannata ministerin esitystä, kuittasi Mäkinen.

Myös Sarkkinen äimisteli esitystä.

– Miksi ottaisimme käyttöön järjestelmän, joka ei ole toiminut aikaisemminkaan. Ei pidä kurjistaa pienituloisten elämää, vaan tehdä uusia asuntoja.

Myös pienituloisella pitää olla mahdollisuus valita minkäkokoisessa asunnossa haluaa asua, linjasi Sarkkinen.

– Minäkään en kannata esitystä, joka viimekädessä vain nostaisi toimeentulotukimenoja, totesi Elo. Kun Helsingissä oltiin, käsiteltiin lopuksi pieni hetki myös Malmin lentokentän kuntavaalikikkailua.

– Toivon, ettei eduskunta hyväksy aloitetta, joka on silkkaa populismia.

Jos eduskunta tekisi sellaista vastuutonta politiikkaa, kysymys kuuluu, voiko valtioon enää luottaa sopimuskumppanina, kuittasi Sarkkinen lyhyen keskustelun.

Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Päivi Karvinen, Henrik Kettunen (iso kuva)

5 2 / 2017

21.3.2017 8.39

Paluu kaupungin alkuperäiseen id

K

aupungit syntyivät aikoinaan markkinapaikoiksi. Elintarvikkeita ja kotitaloustuotteita tuotiin kaupattavaksi markkinoille. Vähitellen markkinapaikoille syntyi palveluita ja hallintoa, käsityöläisammatit yleistyivät, tiede ja taide kukoistivat kaupungeissa.

Teollisuuskin toimi aluksi kaupungeissa, kunnes ymmärrettiin, että saasteet ja päästöt aiheuttivat paljon ongelmia ja lopulta erilaisia toimintoja ryhdyttiin erottamaan toisistaan.

New Yorkin rakennuskoodi vuodelta 1916 nimenomaan edellytti, että asuminen, kauppa ja palvelut sekä teollisuus eriytetään toisistaan. Tähän asti kaupungeissa kaikki oli helposti saavutettavissa kävellen, hevosella tai myöhemmin pyörällä.

Henkilöautoilun voittokulku yhdessä funktionaalisen kaupunkisuunnittelu kanssa johti meilläkin tilanteeseen, jossa marketti oli yhdessä paikassa, työpaikat toisessa, asuminen kolmannessa, palvelut neljännessä ja harrastukset viidennessä. Sujuva arki ja liikkuminen eri paikkojen välillä edellytti pahimmillaan perheeltä kahden auton omistamista.

Pitkän linjan liikennesuunnittelija Seppo Lampinen kuvaa hienosti väitöskirjassaan Tässä tie, missä kaupunki toteutu-

PUHEEN- 1.

JOHTAJIEN VAALIGALLUP

ELSA KOSKINEN, Tampere

Edullisten, hyvällä paikalla sijaitsevien tonttien pula. Kun hukkaputki (Tampereen rantatunneli) rakennettiin, vanhan tien kohdalle tuli kalliita asuntoja. Maata olisi Itä-Teiskon kaltaisilla syrjäisemmillä alueilla, mutta asukkaat eivät halua muuttaa niin kauas keskustasta muun muassa matkakustannusten vuoksi.

Tampereen kaupungin vuokra-asuntosäätiön asuntojen perusparannuskorjaus on aloitettu, mutta toki liian myöhään. Jos olisi aloitettu aiemmin, ei olisi sisäilmaongelmaisia taloja.

Vuokrien pitäisi olla kaupungin vuokrataloissa näkyvästi halvempia kuin yksityisten vuokra-asunnoissa.

Vuokrataloille pitäisi osoittaa edullisia tontteja hyviltä paikoilta. Vuokra-asunnoissakin on uskollisia asukkaita.

Bussiyhteydet pitäisi säilyttää myös kaukaisemmille alueille. Myös vuorotyöläisten pitäisi päästä töihin kunnallisilla liikennevälineillä aikaisin aamulla ja iltamyöhään.

2.

Asuntomme-lehti kysyi Vuokralaiset ry:n yhdistysten puheenjohtajilta mielipiteitä oman paikkakunnan vuokra-asumiseen liittyvistä asioista seuraavasti:

1.

Mitkä vuokra-asumiseen liittyvät ongelmat ovat viime vuosina nousseet kaupungissanne erityisesti esiin?

2.

itkä vuokra-asumiseen M liittyvät asiat on hoidettu hyvin kaupungissanne?

3.

3.

erro kolme vuokra-asumiK seen liittyvää toivomusta uusille kuntapäättäjille esitettäväksi.

Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 6

1.

MARKKU SAARINEN, Helsinki

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on erittäin kova Helsingissä. Se vaikuttaa selvästi myös vapaisiin markkinoihin vuokran korkeina hintoina. Muuttovirta Helsinkiin on kova niin työperäisen kuin maahanmuutonkin takia. Kaavoitus myös laahaa pahasti tarpeen perässä, joten kaupunki ei tällä hetkellä pysty osoittamaan tarpeeksi kaavoitettua rakennusmaata asuntotuotantoon. Kaupungin tekemät päätökset muun muassa AM-ohjelma ei ole vuokra-asuntoja kovinkaan suosiva.

Tähän kysymykseen on erittäin helppo vastata ”ei mitkään”. Vuokra-asunto jonot ovat kohtuuttoman pitkät ja varsinkin nuorten on vaikea itsenäistyä, kun ei pääse muuttamaan siihen ensimmäiseen omaan kotiin.

Tonttien kaavoittamista on lisättävä huomattavasti jopa pakkolunastusta hyväksi käyttäen.

Rakennusmääräyksiä on helpotettava muun muassa autopaikkojen osalta. Helsingissä ei jokaisen ole mitenkään tarpeellista omistaa autoa, julkinen liikenne on sen verran kattava ja toimii kiitettävästi.

2.

3.

6 2 / 2017

21.3.2017 8.39

n ideaan nutta kehitystä. Oleellista oli autoilu ja tiet, kaupunkejakin syntyi sitten teiden risteyksiin.

Talouden rakennemuutos teollisuudesta palveluihin, osaamispohjaisen talouden nousu, viimeisten parin vuosikymmen aikana lisääntynyt ympäristötietoisuus ja lopulta autoilun seksikkyyden häviäminen on muuttanut ajattelun suuntaa lähes kaikissa kehittyvissä maissa. Useissa kaupungeissa ollaan tiivistämässä yhdyskuntarakenteita, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen panostetaan ja toimintojen eriyttämisen sijaan puhutaan asumisen, työpaikkojen palveluiden sekoittuneesta rakenteesta.

Autoilukaupunki on ollut vuosikymmeniä keskeinen kaupunkisuunnittelun ideologia, joten muutos on välillä tuskallinen. Välillä mahdollisuudesta päästä omalla autolla kaupan eteen puhutaan lähes sananvapauteen verrattavana oikeutena.

Nyt ollaan siis palaamassa kaupungin alkuperäiseen ideaan, jossa erilaiset toiminnot ovat lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa. Saavutettavuudesta, tiheydestä ja sekoittuneisuudesta on monenlaisia hyötyjä.

Toimivan joukkoliikenteen läheisyys ja monipuolinen palveluympäristö tekevät arjesta sujuvaa ja vähentävät liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Kasvava väestötiheys luo läpipalveluille kysyntää ja luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vierailijoiden kannalta monimuotoinen kaupunkirakenne lisää kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä. Tutkimuksesta myös tiedämme, että kun väestötiheys jollakin alueella kaksinkertaistuu, talouden tuottavuus kasvaa 3-8 prosenttia. Tiheys parantaa myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, koska ilman joukkoja ei ole toimivaa joukkoliikennettä.

Suomi on kaupungistumisessa useimpia Euroopan maita jäljessä, eikä ole oikein syytä olettaa, että kehitys meillä olisi täysin toisenlaista. Oleellinen kysymys on, minkälaisia kaupunkeja olemme rakentamassa. Toivottavasti erityisesti ihmisille, ei niinkään autoille.

Juha Kostiainen esitelmöimässä helmikuussa A-Kruunu Oy:n Asumisen innovaatiot –seminaarissa Helsingissä aiheesta: Työn, asumisen ja vapaa-ajan risteykset syntyvät uudella tavalla.

1.

KARI KARJALAINEN, Espoo

Yhä useampi jäi Espoossa jäi ilman vuokra-asuntoa ja asuminen on kallistunut huolestuttavasti. Espoon valtuusto ei ole valvonut omia asuntopoliittisia päätöksiään, viime vuonna valmistui 82 asuntoa eli asuntotavoite on jäänyt jälkeen 42 %. Samanaikaisesti hakemuksia tuli sisään 22 000 hakemusta.

Espoon Asunnot. Kun olet Espoon Asuntojen asukas ja hoidat omat asiasi hyvin, on asuminen turvattu. Muutamat yhtiöt vuokratalopuolella ovat hoitaneet omat asiansa tyylikkäästi, näissä yhtiöissä on tyytyväisiä asukkaita.

Kaavoitus kuntoon, tehokkaasti ja lisää kohtuuhintaisia asuntoja, joiden vuokra on noin 10–11 euroa neliöltä. Tällä vuokralla ihmisillä on ostovoimaa pyörittää tätä yhteiskunta. Kyllä jokaisella pitää olla mahdollisuus maksaa oma vuokransa ja asumisensa omasta lompakosta.

2.

3.

PIRJO MISUKKA, Keski-Suomi, Jyväskylä

1.

Vanhat talot, joissa on isoja asuntoja.

Niiden käyttöaste jää alhaiseksi, koska isoja perheitä ei ole enää. Avioerot murentavat perheitä ja yhden ison asunnon tilalle tarvitaan kaksi pientä.

Vuokranantajien edustajien tavoitettavuus on huonoa ja jotkut kokevat jäävänsä tarvitsemaansa huomiota ja palvelua vaille.

Kiinteistöjen hoito ja hoitosopimusten valvonta on paikoin huonoa.

Vuokralaiset kokevat, etteivät tule tarpeeksi kuulluiksi heitä koskevissa päätöksissä, mielipidettä kysytään ja korjausehdotuksia voi tehdä, mutta asiat eivät useinkaan etene niin kuin vuokralainen haluaa.

Kun ARA-rajoituksista vapautuvia taloja myydään, vuokralaisten ”saattohoito” olematonta. Tiedote jaetaan kotiin, joka ei ole sama asia kuin tiedotustilaisuus, jossa on vuokranantajan edustajat ja uuden omistajan edustajat. Paljon kysymyksiä, joihin ei kumpikaan osapuoli vastaa. Se aiheuttaa huolta ja hätää.

Kaavoituksessa ei paljon ajatella, mihin esimerkiksi palvelutalo sijoitetaan: kapakan, kaupan, koulun ja kadun varteen ilman minkäänlaista piha-aluetta. Palvelutalot pitäisi olla isolla aidatulla pihalla, jossa kauniita istutuksi ja penkkejä istahtaa ilman saattajaa. Väki vanhenee ja vanhusväestö otettava entistä paremmin huomioon.

Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 7

Juha Kostiainen Kirjoittaja on YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja

Asunnottomuus on yhä ongelma: yksinäinen nuori tai sosiaalitukien varassa elävä henkilö tarvitsee kohtuuhintaisen pienen asunnon, joita on vähän. Jos luottotiedot on jostain syystä menneet, niin henkilö on asuntojonon häntäpäässä ja pysyy siellä usein vuosia.

Vuokra-asuntoja on tarjolla työssä oleville ja raha-asiansa hyvin hoitaneille, koska uutta rakennettaessa on otettu huomioon pienten asuntojen riittävyys.

Senioritaloja on alkanut nousta kuin sieniä sateella.

Niissä on ajateltu elämän loppukaari eli kotona koko elämä: asuntojen esteettömyys ja asukkaiden yhteisöllisyys otettu hienosti huomioon.

Jyväskylän kaupungin asumisneuvojan ja JVA:n yhteistyö: yhdessä asumisen ongelmien kimppuun käydään ajoissa ennen häätöä.

Vuokratalojen hallituksiin pitäisi valita edustajat ammattitaidon ja tietämyksen perusteella eikä poliittisin perustein.

Kunnallista omaa asuntotuotantoa pitäisi lisätä: edullisia asuntoja ilman turhaa luksusta kuten saunaa tai lasitettua parveketta. Parkettilattiaa ei moni kaipaa, vaan katon päänsä päälle.

Yhteistoimintaa kuntapäättäjien, vuokranantajien ja vuokralaisten kesken pitäisi tehostaa ja tukea enemmän. Vuokra-asumisen arvostus pitäisi nostaa ykkösasiaksi.

2.

3.

7 2 / 2017

21.3.2017 8.39

Tampere kasvaa kohisten Tampereella rakennetaan koko ajan jopa tavoitteet ylittäen, koska kaupungin väestönkasvu on kova, noin 3 000 henkeä vuodessa. Tampereen kaupungin asunto- ja kehittämispäällikkö Auli Heinävän mukaan myös tulevaisuutta tehdään riittävän tonttimaan turvin. Kaupungin asuntotuotannosta lähes kolmannes on kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

-T

ampere tuntuu onneksi houkuttelevan toimijoita, jotka rakentavat kaupunkiin monipuolista asuntotuotantoa, myös kohtuuhintaisia valtion tukemia vuokra-asuntoja, kertoo Heinävä.

Kaupunkikonserniin kuuluvien yh-

teisöjen omistama ARA-kanta on suuri, reilut 14 000 asuntoa, mikä vaikuttaa vuokratasoa hillitsevästi myös vapaarahoitteisella puolella. ARAvuokrien taso kaupungissa on keskimäärin 12 euroa ja vapaarahoitteisessa kannassa 14 euroa.

–Tosiasia kuitenkin on, että vaikka tehtäisiin kuinka paljon ARA-tuotantoa, ARA-kanta pienenee koko ajan, koska vanhoja asuntoja vapautuu rajoituksista koko ajan, muistuttaa Heinävä ja jatkaa: – Sijoittajat ostavat paljon vapaarahoitteisia asuntoja vuokra-asuntokäyttöön ja myös tuottavat uusia vuokraasuntoja todella runsaasti, erityisesti pieniä asuntoja.

Kaupungin tavoitteena on jatkossakin pitää kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä 30 prosentissa muun muassa siten, että tontinluovutusohjelmissa varataan sille riittävästi tontteja.

–Jos emme synnytä edullisia asun-

Olemmeko luoneet vuokra-a Turussa pohditaan samantyyppisiä asuntopoliittisia kysymyksiä kuin pääkaupunkiseudulla tai muissa kasvukeskuksissa.

Markkinat tuottavat asuntoja sijoittajille valtion tuella. Häviäjinä ovat omakustannusperiaatteella toimivat yritykset ja ennen kaikkea tietysti asukkaat. Moni asia paranisi Turussakin, jos tontteja olisi riittävästi tarjolla rakentamiseen erityisesti ARAtuotannolle.

T

VT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss kysyy aiheellisesti, eletäänkö maassamme jo vuokra-asuntokuplan aikaa. Ongelmana on tonttien puute ja sijoittajavetoinen rakentaminen.

– Ollaan kaksijakoisessa tilanteessa.

Nyt rakennetaan sille, joka maksaa eniten. Häviäjinä olemme me kohtuuhintaista tuotantoa tekevät yhtiöt ja meidän asiakkaamme. Asukkaat ovat tuomittuja siihen, mitä heille tarjotaan, muistuttaa Forss.

Valtion pitäisi Forssin mielestä panostaa enemmän pitkäaikaista vuokraasuntojen omistamista tukeviin ratkaisuihin sen sijaan, että panostetaan esimerkiksi lyhyen korkotuen mallin kaltaisiin tuotteisiin.

– Kymmenen vuoden päästä omistajayhtiöt saavat niistä taloista todellisen joululahjan ja samalla kohtuuhintaisen asuntotuotannon ongelmaa

on vain lykätty hetkellisesti eteenpäin, toteaa Forss.

Pahimmassa tapauksessa ongelmaa jopa kasvatetaan tällaisilla lyhytnäköisillä toimenpiteillä.

Asumistuki vaikuttaa tilanteeseen – Kun kysytään, että vaikuttaako asumistuki tilanteeseen, niin voin todeta, että kyllä vaikuttaa, koska markkinat ottaa aina tarjolla olevat rahat pois varsinkin, kun asuntoja on liian vähän ja erityisesti sellaisilla alueilla, joilla ihmiset haluavat asua. Samalla asumisen hinta nousee koko ajan ja sitä hintaa on vaikea lähteä laskemaan.

Forss toteaa, ettei ratkaisu kuitenkaan välttämättä löydy hätäpäisestä asumistuen leikkaamisesta, kuten ministeri on ehdotellut.

– Jos asumistukea leikataan, asukkaat eivät saa vuokriaan maksettua Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 8

TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss muistuttaa päättäjiä siitä, että kohtuulliset asumisen kustannukset lähtevät kohtuuhintaisista tonteista. Niitä pitää saada kaavoitettua jopa yli tarpeen.

8 2 / 2017

21.3.2017 8.39

toja, emme pysty myöskään hillitsemään asumistukimenoaja, korostaa Heinävä ja ihmettelee miksi nyt otettaisiin käyttöön asumistuen neliöleikkuri, josta juuri taannoin luovuttiin, jotta ihmisille saataisiin valinnan vaihtoehtoja.

Tampereen kaupunki on ollut aktiivisesti mukana myös uusien vaihtoehtojen kehittämisessä, muun muassa asunto-osuuskuntamallin luomisessa.

Myös tontteja tullaan varaamaan sille tuotannolle, jos malli saa tuulta purjeisiinsa.

– Asunto-osuuskuntamalli voisi vastata asukkaiden tarpeeseen vaikuttaa asumiseensa tavalla, johon esimerkiksi asumisoikeusasumisessa ei monesti ole pystytty vastaamaan, perustelee Heinävä.

Asukkaiden näkövinkkelistä katsot-

tuna Heinävä uskoo Tampereen asuntotilanteen olevan kohtuullinen vaikka näkee myös parantamisen varaa.

- Tarvittaisiin lisää edullisia valinnan mahdollisuuksia, jotta perheet saisivat tarpeitaan vastaavan asunnon, pystyisivät joustavasti vaihtamaan asuntoa ja tarvittaessa myös muuttamaan työn perässä. Kaupungin täytyy pystyä sekä omilla toimillaan että yhteistyössä toimijoiden kanssa tuottamaan tuollaisia asuntoja, painottaa Heinävä.

Asunto- ja kehittämispäällikkö Auli Heinävä korostaa, että vain riittävällä asuntotuotannolla asumisen kulut niin asukkaalle kuin asumistukimenot valtiolle saadaan pidettyä kurissa.

a-asuntokuplan? eikä sijoittaja pysty maksamaan lainojaan. Kierre on valmis eli olemme luoneet vuokra-asuntokuplan muun muassa yhteiskunnan tukea käyttämällä, toteaa Forss.

Ihmiset haluavat edullisempia vuokria Asuntosijoittajien vallassa Forss näkee myös toisen ristiriidan elävään elämään.

– Sijoittajat väittävät, että ihmiset haluavat pieniä asuntoja, koska katsovat vain asuntojen myyntitilastoja, joissa pieniin asuntoihin on kova kysyntä. Ei ihmiset oikeasti halua pieniä asuntoja, vaan edullisempia vuokria.

Meidän kokemus on, että ihmiset pysyvät pitkään pienissä asunnoissa juuri siitä syystä, ettei heillä ole varaa muuhun, toteaa Forss ja muistuttaa, että markkinoiden tehtävä olisi tarjota asuntoja, joita ihmiset oikeasti haluavat.

Onni onnettomuudessa Forssin mukaan on se, että Suomessa väki vanhenee, eikä ole niin hanakkaa osoittamaan mieltään eikä muuttamaan muualle. Nuoremman väen kohdalla tilanne voi olla toinen. Kallis asuminen madaltaa kynnystä lähteä muille maille.

TVT:n tilastojen mukaan noin 80 % heidän hakijoistaan haluaa kohtuuhintaisia asuntoja keskustasta tai sen liepeitä alueilta, joihin on hyvät julki-

set liikenneyhteydet kesät talvet aamuvarhaisesta yömyöhään. Jos turvalliset kulkuväylät ja palvelut ovat kunnossa, halutut alueet ulottuvat jopa kolmen kilometrin päähän keskustasta.

Tyypillistä asukasta on vaikea kuvailla, sillä TVT:n 11 000 asunnossa asuu kaikenikäisiä työssäkäyviä ihmisiä eri elämäntilanteissa. Yhä useammin asukkaina on myös maahanmuuttajia.

– Maahanmuuttajien asuttaminen muistuttaa kovasti Suomen tilannetta 60-70-luvuilla, kun maalta muutettiin kaupunkeihin. Mitä paremmin onnistumme heidän asuttamisessaan, sen parempi kaikille. Kun olemme siinä kerran onnistuneet, miksi emme onnistuisi nytkin, toteaa Forss.

Pätkätyöyhteiskunta vaatii kohtuuhintaisia asuntoja Turussa tehtiin 90-luvulla paljon sosiaalista asuntotuotantoa, mutta sitten tuli pitkä tauko. Vasta viime vuosina on asiassa jälleen aktivoiduttu.

– Toivon, että pikkuhiljaa ollaan pääsemässä sellaisiin tuotantomääriin, joita pitää keskuskaupungissa ollakin, Forss toteaa.

Yhä enemmän pitäisi kuitenkin kehittää asuntopolitiikkaa siihen suuntaan, että työ ja asuminen saataisiin toimimaan lähekkäin.

Vuokralaiset

Asuntomme 2/17_korj.indd 9

– Yhteiskunnan dynamiikkaa ilmeisesti vaatii nyt pätkätöiden tekemistä, mutta niitä ei voi tehdä, jos ei ole kohtuuhintaisia asumisen edellytyksiä lähellä työpaikkoja. Ei asukkailta voi vaatia mahdottomia.

Enemmän sääntelyä tontinluovutukseen Esimerkkinä mahdottomuuksista Forss nostaa esiin ajatukset asumistukileikkurista.

– Halutaan selvästi, että ihmiset muuttaisivat edullisempiin asuntoihin, mutta kun niitä ei ole. Asumistukileikkuri on ennen kaikkea sanktio asukkaalle. Eikö voitaisi sen sijaan miettiä sääntelyä tontinluovutukseen. Mikähän olisi tilanne 2-3 vuoden kuluttua, jos tontit luovutettaisiin sinä aikana vain voittoa tuottamattomille tahoille, pohtii Forss.

Rakennusalalla ei ole motivaatiota myydä asuntoja alhaisemmilla hinnoilla, vaikka rakentamiskustannukset olisivat alhaisemmat. Se, jolla on tontti, voi kilpailuttaa rakentamisen ja jos rakentamismarkkinat toimivat halutulla tavalla, urakoitsijat pyrkivät voittamaan urakkatarjouksia ja joutuvat koko ajan parantamaan tuottavuuttaan. Nyt näin ei tapahdu.

Kaavoitus on myös tärkeä tekijä asumisen hinnassa, mistä syystä kuntapäättäjät ovat avainasemassa.

– Asemakaavassa pitäisi ehdottomasti olla mukana selvitys kustannuksista eli mitä toteuttaminen maksaa. Ja

9 2 / 2017

21.3.2017 8.39

kunnissa pitäisi ottaa käyttöön kaikki ne keinot, joilla saadaan hankittua tonttimaata mieluusti yli tarpeen, sillä juuri kaavoitetun maan puute on suurin pullonkaula tuotannolle. Kun puuttuu tontteja, ei valtionkaan toimet paljon auta, toteaa Forss.

Asemakaavoitetun maan tekemi-

nen onkin Forssin ykkösvinkki tuleville kuntapäättäjille Turussa.

– Tarvitaan selkeät tavoitteet tuotantomäärille, aikatauluille ja sisällölle.

Sen lisäksi päätöksentekojärjestelmän pitäisi olla sellainen, että se ottaa etäisyyttä yksityiskohdista ja katsoo laatuja määrätavoitteiden toteutumista, oh-

jaa linjavedoilla eikä yksittäisillä hankepäätöksillä. Pitäisi osata myös luoda tekemiseen hyvä henki, jolloin ammattilaisten toimia johdetaan positiivisen johtamisen kautta.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Lahdessa 15 vuoden tonttivaranto Kun monet keskuskunnat kipuilevat tonttipulan kourissa, Lahdessa pääsevät rakentamaan kaikki kynnelle kykenevät. Tuloksena on asunnon hakijan kannalta ihannetilanne.

–T

arjonta on hyvä, kilpailu kova ja vuokrat jopa joustavat alaspäin tarvittaessa.

Asukkaan kannalta Lahden asuntotilanne on erinomainen, eikä se omistajankaan kannalta huono ole, toteaa Lahden kaupungin asuntoasiain päällikkö Ari Juhanila.

Lahden tilannetta helpottaa se, että väestönkasvu ei ole sitä luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla tai Tampereella.

Lahteen muuttaa vuosittain noin 600 asukasta. Lisäksi Lahti kiinnostaa isoja asuntotuottajia ja sijoittajia.

– Sijoitusasuntoja tuotetaan yllättävän paljon, erityisesti 30 – 35 neliön asuntoja. Myös kaupungin oma vuokrataloyhtiö rakentaa uusia asuntoja siitä huolimatta, että vapaarahoitteisia asuntoja tehdään runsaasti. He haluavat tarjota lisää vaihtoehtoja ja olla siinä ykkösiä, kehuu Juhanila.

Lahdessa on noin 7 000 kaupungin omistamaa ARA-vuokra-asuntoa ja hintataso niissä keskimäärin vajaa 12 euroa neliöltä. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa keskineliövuokra on noin 13 euroa.

– Lahden tilanteesta kertoo hyvin se, että täällä luottohäiriömerkinnätkään eivät välttämättä ole este asunnon saannille. Kaupungin kannalta se Lahden kaupungin asuntoasian päällikön Ari Juhanilan mukaan Lahdessa on pystytty ratkaisemaa tonttimaaasiat sovussa kaupunkilaisten eduksi.

Kaupunki ei omista kaikkea kaavoitettua maata.

Asuntomme 2/17_korj.indd 10

on hyvä asia, sillä silloin haasteet eivät keskity tietyille alueille, korostaa Juhanila.

Toinen esimerkki vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuudesta on turvapaikanhakijoiden asuntotilanne. Lahteen on asettunut lähes 300 turvapaikanhakijaperhettä, jotka ovat itse hankkineet asunnon netin kautta.

– Netistä löytyy riittävästi asuntoja, jonoja ei ole, eivätkä hakijat kysele, kuka on vuokranantaja, kertoo Juhanila.

Asoja ennätysmäärä Lahteen valmistui viime vuonna ennätysmäärä asumisoikeusasuntoja, 220.

Asoasunnot ovat Juhanilan mukaan olleet Lahdessa aina kysyttyjä. On ollut tarjontaa ja omistajat ovat tehneet järjestelmää tunnetuksi.

– Asoasunnot ovat olleet Lahdessa

hyvä asuntopoliittinen keino piristää asuinalueita ja toisaalta mahdollistaa senioriasumisen edellytyksiä. Siinä on myös onnistuttu. Asotaloja on sijoitettu ikäihmisiä silmällä pitäen eri asuinalueille, jotta he pystyisivät siirtymään esteettömiin asuntoihin tutulla alueella.

Juhanila esittää valtiolle pari toivetta, jotta kaupungin erinomainen asuntotilanne voisi jatkua.

– Pitkän korkotuen ehtojen pitäisi parantua, jotta sekä vuokra- että asumisoikeusasunnot säilyisivät kilpailukyisinä. Sen lisäksi pitäisi välttää tempoilevaa ja kikkailevaa asuntopolitiikkaa, joka hidastaa asuntojen tuotantoa, muistuttaa Juhanila.

Parhaillaan työstettävästä asuntoosuuskuntamallista ei Lahdessa ole sen kummemmin keskusteltu. Asumistukipäätökset sen sijaan koskettaisivat myös lahtelaisia.

– Valtion pitäisi löytää siihen järkevä tasapaino niin, ettei aiheutettaisi ihmisille tragedioita. Toisaalta nyt valuu rahaa sijoittajien taskuun, pohtii Juhanila.

Asuminen ei ole Lahdessa kuntavaalikysymys Lahden asuntotilanteesta kertoo paljon myös se, ettei asuntopolitiikka nouse kaupungissa kuntavaalikysymykseksi.

Asiat ovat sen verran hyvällä tolalla.

– Meillä ei ole ongelmia. Kun kaavat saavat lainvoimat, meillä on 15 vuoden tonttivaranto valmiina. Isoimmat alueet tulevat Hennalan varuskunta-alueelle ja radan varteen. Paljon on myös täydennysrakentamista, kertoo Juhanila.

Teksti: Päivi Karvinen

21.3.2017 8.39

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa VUOKRALAISAKTIIVIT KUNTAVAALIEN KUNTAVAALIEN VAIKUTTAJINA Kunnat ovat tärkeä osa suomalaista kansanvaltaista hallintoa. Kunnilla on laaja itsehallinto, jonka puitteissa ne päättävät meidän jokaisen elämisen ehtoihin ja arjen sujuvuuteen liittyvistä tärkeistä asioista, kuten asuntopolitiikasta ja vuokra-asunnoista.

Kunnan ylimmät päättäjät valitaan joka neljäs vuosi pidettävissä kuntavaaleissa. Äänioikeutetut yhdessä valitsevat, millaisia arvoja noudattavia edustajia kuntiemme päätöksentekoon valitaan.

Kuntavaaleissa ratkaistaan kunnan päätöksenteon poliittiset voimasuhteet. Valtuustosta ne siirtyvät kunnanhallituksiin, lautakuntiin ja muuhun kuntahallintoon.

Järjestönä Vuokralaiset ry toivoo, että paikalliset yhdistyksemme ja aktiivimme osallistuisivat aktiivisesti kuntavaalikeskusteluun. Millaista asuntopolitiikkaa kunnassa tulisi harjoittaa? Miten paljon vuokra-asuntoja tarvitaan?

Miten kunnallista vuokrataloyhtiötä johdetaan? Millaisia asuinalueita ja niiden palveluita tarvitaan?

Meidän on vaaleissa haastettava puolueita ja ehdokkaita vuokralaisille tärkeissä asioissa. On hyvä mennä rohkeasti tapaamaan ehdokkaita toreille ja tapahtumiin, tai jopa mukaan itselle mieluisten ehdokkaiden tukiryhmiin. Erilaista talkootyötä riittää vaalikentillä varmaan kaikille halukkaille. Mukana olemalla voi avata ja ylläpitää myös kanavia tuleviin päättäjiin. Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä ja se jatkuu myös vaalien jälkeen.

On monenlaisia tapoja vaikuttaa kuntalaisena myös vaalien välillä. Yhdistyspohjainen vaikuttaminen on vuokralaisyhdistysten aktiiveille tuttu vaikuttamisen tapa. Vuokralaisyhdistyksilläkin on käytettävissään useita vaihtoehtoja, kuten kannanotot, keskustelu yleisönosastoilla ja sosiaalisessa mediassa, yleisölle suunnattujen keskustelutilaisuuksien järjestämiset, adressien keruut ja viralliset kuntalaisaloitteet.

Vaalien alla voisi yksi uusi toiminnan ja vaikuttamisenkin muoto olla järjestää perinteisen vaalipaneelin sijaan kevyempi tilaisuus, niin sanottu olohuonetentti, jonne kutsutaan muutama kiinnostava ehdokas eri puolueista porukan tentattavaksi. Sellaisenhan voi järjestää jonkun aktiivin kotona, tai vaikka asukastilassa tai kerhohuoneessa. Lisää tietoa olohuonetenteistä: https://olohuonetentti.wordpress.com/ Aktiivista kuntavaalikevättä!

Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Miten naapureiden juhlintaan voi puuttua?

?

Asumassamme kohteessa on uusi naapuri, joka juhlii runsaasti erityisesti öiseen aikaan. Viikonloppuisin meteliä on molempina iltoina pitkälle aamuyön tunneille asti. Lisäksi juhlia on viikolla useamman kerran. Tätä menoa on jatkunut jo muutaman kuukauden, mitä voimme tehdä?

§

Häiritsevästä elämästä tulee olla yhteydessä vuokranantajaan, jolla on lain suomat edellytykset asiaan puuttumiseen.

Itse voit laittaa naapurille ystävällisen kirjeen asiasta ja pyytää häntä huomioimaan naapurien yörauha. Kysy myös naapureilta, kuuluuko heille häiritseviä ääniä? Useamman naapurin yhteinen yhteydenotto vuokranantajaa, antaa hänelle mahdollisuuden puuttua häiritsevään elämään.

Vuokranantajan on ensin annettava vuokralaiselle varoitus häiritsevästä elämästä. Varoituksen toimiessa toivotulla tavalla elämä talossanne normalisoituu.

Mikäli tilanne jatkuu ennallaan, tulee teidän tehdä uusi häiriöilmoitus vuokranantajalle, jolla on varoituksen antamisen jälkeen mahdollisuus purkaa vuokrasopimus, jotta naapurien asumisrauha tulee turvatuksi.

Saako vuokranantaja mennä asuntoon milloin haluaa?

?

Teki aika ikävän teon toi nykyinen vuokraisäntä. Oli sovittu että esittelee klo 17 asuntoa vuokralaisehdokkaille.

Tulin kiireellä töistä ja olin puoli viisi kotona, että ehdin kaikki paikat tarkastaa. No hän oli tullut klo 16. Täällä oli ollut vaikka ketä. Tuntuu epämiellyttävältä.

Onko vuokranantajalla oikeus mennä asuntoon, vaikka en ole antanut lupaa?

§

Lain mukaan asunnossa käynneistä tulee aina sopia vuokralaisen kanssa.

Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä vuokraasuntoon esitelläkseen asuntoa uudelle asukkaalle. Näyttö tulee järjestää molempien osapuolten kannalta sopivana ajankohtana silloin, kun asuntoa vuokrataan edelleen.

Vuokralainen ei saa aiheettomasti estää tai vaikeuttaa asuntoon pääsyä.

Vuokranantaja ei saa käyttää mahdollisesti hallussaan olevaa huoneiston avainta, ilman vuokralaisen lupaa.

Ajankohdista on hyvä sopia vaikkapa tekstiviestillä tai sähköpostilla, jotta kaikilla on sama tieto ajankohdasta.

Lakineuvojamme Maiju Mäkilä siirtyy uusien tehtäviin Vuokralaiset ry kiittää Maijua hyvin tehdystä työstä, jota hän on tehnyt iloisella olemuksella.

Toivotamme Maijulle menestystä tuleviin haasteisiin!

Vuokralaiset 11 2 / 2017

Asuntomme 2/17_korj.indd 11

21.3.2017 8.39

Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti

Taitto: Oy Creamedia Ab Kannen kuva: Henrik Kettunen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 3/2017: Materiaalin toimitus viimeistään vko 32, julkaisuvko 36

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja Vantaa KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Espoo HANNU AHONEN Lasten ja nuorten liikunnan aluevastaava, TUL Vantaa SAMI AUERSALMI HKVY:n sihteeri Helsinki HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteiden päällikkö, PAM Sipoo REETTA KUOSMANEN Sopimusneuvottelija JHL Helsinki TIMO LEHTINEN Yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOSTE ry Helsinki ELSA KOSKINEN Tampereen seudun Vuokralaisyhdistyksen pj Tampere ANU SUORANTA Tutkija Helsinki ULLA-MARI KARHU Suunnittelupäällikkö Järvenpää

Asuntomme 2/17_korj.indd 12

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

HUHTIKUU 03.04. 24.04.

TOUKOKUU 08.05. 29.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

21.3.2017 8.39