Asuntomme 2/2016

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 2 / 2016

Katri kertoo pienperheen tarinan • Liittokokous kantoi huolta asumisen hinnasta • Kova, Rakli ja SAY asumisen asialla • Mihin vuokra välittäjää tarvitaan?

Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja!

Sisältö 2/2016

02 03 04 06 07 08 09 10 11 11 12

Ajankohtaista Asuntoja rakentuu, mutta ei kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Vuokralaiset ry on asiantuntijajärjestö

Ajankohtaista

Jyväskylässä pidettiin minivuokralaispäivät

Jyväskylässä pidettiin helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna minivuokralaispäivät, joihin osallistui yli 50 henkilöä. Tilaisuuden sisältö noudatteli syksyn Vuokralaispäiväseminaaria.

Liittokokouksessa tehtiin aloite lisätä alueellisia vuokralaispäiviä. Vastauksena aloitteeseen Vuokralaiset ry:n hallitus totesi, että tilaisuuksia voidaan toki järjestää, mutta aloite täytyy tulla paikallisyhdistyksiltä ja paikallisten toimijoiden täytyy myös itse sitoutua toteutusvastuuseen. Keskustoimiston resurssit eivät riitä yksin järjestämään tilaisuuksia.

Valtaosa tuloista asumiseen Quo Vadis, asuntopolitiikka?

Vuokravälittäjä etsii sopivimmat kohteet Toimivat asuntomarkkinat – utopiaako?

Asumisoikeutta kannattaa ja pitää kehittää Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa Espoossa juhlitaan 10-vuotispäiviä

Asumisoikeusasuntojen tuotantoa ei saa rajoittaa

Ympäristöministeriö uudistaa asumisoikeusjärjestelmää rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Samanaikaisesti ministeriössä suunnitellaan muutoksia, jotka vähentäisivät asoasuntojen tuotantoa.

– Tämän vuoden korkotuki- ja takauslainoituksen käyttösuunnitelmaan ollaan määrittelemässä, että vuokra-asunnoilta vapautuvia valtuutuksia ei voitaisi käyttää asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsiperheille sopivia kohtuuhintaisia asuntoja jää rakentamatta, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokralaiset ry:n mielestä valtuutusten niin kutsuttua ristiinkäyttömahdollisuutta pitäisi voida jatkossakin käyttää aiempien vuosien tapaan, jotta erityisesti pääkaupunkiseudulle saataisiin asuntotuotantoa liikkeelle niin paljon kuin mahdollista.

Huoneiston kunto usein riidan aiheena

Tammikuussa astui voimaan muutos kuluttajasuojalakiin. Tavoitteena on muun muassa edistää kuluttajaneuvontaa sekä keventää riitatapausten menettelyä. Kuluttajariitalautakunnassa käsitellään myös asumiseen liittyviä asioita.

Kuluttajariitalautakunnan jäsenenä toimiva Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita neuvoo asukkaita dokumentoimaan asunnon kunnon sisään muutettaessa, sillä huoneiston kuntoon liittyvät erimielisyydet ovat yleisimpiä lautakuntaan tuotavia asumisen asioita.

– Paras tapa on tarkastaa asunto yhdessä vuokranantajan tai hänen edustajansa kanssa ja myös kuvata asunto huolellisesti. Ei ole pahitteeksi, jos kuvassa vilahtaa myös mukana oleva asunnon vuokraaja. Kuvien perusteella on monissa kiistatapauksissa voitu todistaa, että jokin asukkaan aiheuttamaksi väitetty vika on jo ollut olemassa sisään muutettaessa, kertoo Viita.

Vuokralaiset Vuokralaiset

2009 2 24/ /2016

Huoneenvuokralaki arvioitavana

Ympäristöministeriö on käynnistänyt huoneenvuokralainsäädännön toimivuuden ja ajantasaisuuden arviointityön. Laki asuinhuoneiston ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta astuivat voimaan vuonna 1995.

Selvityksessä on tarkoitus kuvata, miten hyvin nykyiset säännökset toimivat vuokramarkkinoilla. Työn tarkoituksen on arvioida, onko voimassa oleva lainsäädäntö sellainen, jolla pystytään ratkaisemaan tai jopa ennaltaehkäisemään mahdolliset riitatilanteet. Työ tehdään kirjallisuusselvityksenä ja toimijahaastatteluin.

Selvitystyön on tarkoitus valmistua 31.5.2016 ja sen etenemistä valvoo ministeriön nimittämä ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Suomen Vuokrantajat ry:stä, Vuokralaiset ry:stä, RAKLIsta, oikeusministeriöstä ja lisäksi puheenjohtaja ympäristöministeriöstä.

Keskustelua asumisen hinnasta

Kansanedustaja Silvia Modig järjesti 5.4.2016 Eduskunnassa keskustelutilaisuuden asumisen hinnasta. Alustajina tilaisuudessa olivat asuntoministeri Kimmmo Tiilikainen sekä Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Panelisteina tilaisuuteen osallistuivat Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita, Rakli ry:n johtaja Aija Tasa sekä Kova ry:n toiminnanjohtajan Jouni Parkkonen.

Tilaisuudessa korostettiin, että hyvä asuminen ja asuntopolitiikka on ollut aiemmin Suomessa poliittinen valinta, tietoinen ratkaisu, jotta saadaan riittävästi asuntoja aikaan, nostettua asumisen laatua sekä ihmisten elintasoa.

Keskustelussa toivottiin linjan jatkuvan, sillä Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita omia tarpeita vastaava asunto. Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi esitettiin, että tuottajille tulisi luoda riittävän kannustavat mahdollisuudet toteuttaa pitkään vuokra-asuntokäytössä säilyviä asuntoja.

Pääkirjoitus

Asuntoja rakentuu, mutta ei kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

V

iime vuosina muutamat kunnat ovat päässeet asuntorakentamisessa asettamiinsa tavoitteisiin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvavissa kaupungeissa on jatkunut jo tutuksi tullut pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Näillä alueilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteesta on tullut tulppa kansalaisten työllistymiselle. Työpaikkoja on, mutta ei asuntoja, jossa työtä tekevillä olisi varaa asua.

Myös HUS on lähtenyt asuntorakennuttajaksi saadakseen työntekijöilleen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tämä tuskin on HUS:n ydinosaamista ja rakennuttajia varsinkin pääkaupunkiseudulla pitäisi olla, mutta kiinnostus tämäntapaiseen rakennuttamiseen on vähäistä.

Vuokra-asuntorakennuttamisessa on muutoinkin haasteita.

Pienistä vuokra-asunnoista, yksiöistä ja kaksioista on suurin kysyntä. Valitettavan usein kuulee, että hyvin suunniteltu ja tyylikäs vuokra-asumiseen tarkoitettu talo maksaa liikaa, varsinkin jos se on arava-rahoitettu. Tämä on harhaa. Hyvää ja laadukasta vuokratalorakentamista pystyy tekemään myös kohtuuhintaisesti. Siitä on paljon hyviä esimerkkejä.

Valtio ei valitettavasti halua puuttua vuokra-asuntoasukkaiden ahdinkoon mitenkään. Sen sijaan valtio näyttää luovan erilaisia rajoituksia, jotta pienituloiset vuokra-asukkaat erottuisivat muista asukkaista. Aravuokra-asuntojen korkeat korkokulut, jotka ovat isompia kuin vapaarahoitteisissa lainoissa, maksavat vuokralaiset vuokrissaan. Eli valtio rahastaa vuokralaisia, joista moni on myös pienituloinen ja saanut asunnon juuri pienituloisuuden perusteella. Yksikään hallitus ei ole kiinnostunut tämän asunto ongelman ratkaisemisesta viimeiseen 30 vuoteen.

Suomen ongelmat, suuri työttömyys ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pula, jatkuvat yhä edelleen. Miksi olisi mitään järkeä opiskella useampaa vuotta ammatti- tai ammattikorkeakoulussa, kun palkka sen jälkeen on niin huono, ettei se mahdollista normaalia asumista ja elämistä, varsinkaan pääkaupunkiseudulla ja isoimmissa kaupungeissa 9.4. pidetyssä liittokokouksessa minut valittiin jatkamaan Vuokralaiset ry:n puheenjohtajana. Kiitos luottamuksesta. Tehtävää riittää, mutta nykyinen maan hallitus ei näytä sitä arvostavan, vaan laskee järjestelmällisesti sellaisten tahojen valtionavustusta, jotka vuokra-asumisesta ja kohtuuhintaisuudesta jotain ymmärtävät.

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry

Vuokralaiset

3 2 / 2016

Vuokralaiset ry on a Julkilausuma on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vuokralaiset.fi.

Liittokokous evästi Vuokralaiset ry:n hallitusta vaikuttamaan myös Hyvän vuokratavan kehittämiseen. 15 prosentin maksimikorotus koetaan nykysen julkilausumassa kantaa vuokrien hintatasolla kohtuuttomaksi vuokrankorotuksiin sekä siihen, miten valtion korotukseksi. taholta voitaisiin vaikuttaa asumiskusLiittokokouksessa käsiteltiin myös tannuksiin.

Vuokralaiset ry:n strategia ja toimin– Valtio pystyisi vaikuttamaan arataohjelmaa vuosille 2016 – 2020. Paivavuokratalojen asumiskuluihin esinopistealueina on jatkossakin toimimerkiksi korkopolitiikkaansa muokminen vuokralaisten edunvalvojana ja kaamalla. Korot ovat olleet jo vuosiasiantuntijatahona sekä asumisen asikausia merkittävästi korkeammat kuin oiden neuvontatyö. Strategiassa nosns. vapaarahoitteisissa lainoissa. Näin tetaan esiin myös paikallistoiminnan valtio kerää kaikkein merkitys. pienituloisimmilta – Vuokralaiset ry:tä kansalaisiltaan tuloja Tutustu Vuokralaisten ei olisi olemassa ilman yleiskulujensa kattapaikallistoimintaa. Jämiseksi, toteaa Vuok- kotisivuilla osoitteessa sentoiminta on yksi ralaiset ry:n puheenwww.vuokralaiset.fi tärkeimmistä painojohtaja Sirkka-Liisa pisteistämme, jotta jäLiittokokouksen Kähärä julkilaususenistöä saadaan lisää julkilausumaan. massa. ja sitä kautta voimaa

Asiantunteva vaikuttaminen ja vuokra-asumisen neuvonta ovat Vuokralaiset ry:n tärkeimpiä tehtäviä myös lähivuosina.

Liittokokouksessa esiteltiin tulevien vuosien strategiaa ja keskusteltiin vilkkaasti toiminnan tarpeista.

K

okouksen puheenjohtajaksi ja myös hallitukseen uudeksi jäseneksi valittu Reetta Kuosmanen nosti oman tuoreen asumiskokemuksen esiin kokouksessa. Siihen kiteytyy moni tämän hetken vuokra-asumisen ongelmakohta.

– Elämme talossamme jännittäviä aikoja, sillä meidän talo myytiin juuri Satolle. Jännitämme kuinka tähän saakka maltillisen vuokrakehityksen käy, kertoi Kuosmanen.

Liittokokouksen alla julkaistiin myös Tilastokeskuksen asumiskustannustilasto, josta käy ilmi, että vuokralla asuvalta menee jo keskimäärin yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista asumiskuluihin.

Vuokralaiset ry otti Liittokokouk-

Vuokralaiset

4 2 / 2016

asiantuntijajärjestö edunvalvontaan, korosti Sirkka-Liisa Kähärä puheenvuorossaan.

Tulevien vuosien toimintaohjelman toteuttamista hankaloittaa valtionapujen leikkaukset, jotka kohdistuivat myös Vuokralaiset ry:hyn. Apu pieneni 32 000 euroa edellisvuoteen verrattuna.

Liittokokous valtuutti hallituksen sopeuttamaan toiminnan vallitsemaan taloudelliseen tilanteeseen. Puheenjohtaja Kähärä kertoi, että tavoitteena on myös etsiä uudenlaisia yhteistyökumppaneita ja -sopimuksia toiminnan tueksi.

Kokousedustajien puolelta nostettiin esiin kysymys pakolaisten vaikutuksista asumiseen käytännön tasolla tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin vuokralaisyhdistyksen Markku Saarinen toivoi, että Vuokralaiset ry pystyisi auttamaan tulevia suomalaisia myös muilla kielillä kuin englanniksi.

– Olemme mukana Ympäristöministeriön ja muiden tahojen hankkeissa, jossa toteutetaan asumisenoppaita vie-

raskielisille muun muassa kuvituksen keinoin. Se on todennäköisesti paras ja kustannustehokkain tapa palvella vieraskielisiä asukkaita, kertoi Viita.

Keskusteltiin myös nettisivujen kehittämisestä yhä edelleen. Toivottiin muun muassa yhtenäistä sivustoa keskusjärjestölle ja paikallisyhdistyksille.

Toiminnanjohtaja Anne Viita esitteli vastikään avatun yhdistysaktiiveille tarkoitetun keskustelupalstan esimerkkinä nettitoiminnan jatkuvasta kehittämistyöstä.

Kokouksessa esitettiin myös kaksi aloitetta Liittokokoukselle. Keski-Suomen Vuokralaiset ry nosti esiin ARArajoituksista vapautuvien kohteiden vuokranmäärittelyn ja asian tiedottamisen. Helsingin kaupungin vuokralaisyhdistys puolestaan teki aloitteen alueellisten vuokralaispäivien järjestämisestä.

Aloitteet vastauksineen on luettavissa Vuokralaiset ry:n internetsivuilla.

VUOKRALAISET RY:N UUSI HALLITUS 2016–2018 Sirkka-Liisa Kähärä, pj.

Kari Uotila, vpj Hannu Ahonen Sami Auersalmi Hanna Kuntsi Reetta Kuosmanen Timo Lehtinen Varalla: Elsa Koskinen Anu Suoranta Ulla-Mari Karhu

Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Jari Härkönen Vuokralaiset ry:n Liittokokous pidettiin 9. huhtikuuta Palvelualojen ammattiliitto PAM:n toimitiloissa Hakaniemessä Helsingissä.

Vuokralaiset

5 2 / 2016

Valtaosa tuloista asu Katri Maavuori ihmettelee, miten kuvitellaan, että nuoret voisivat itsenäistyä ja tulla tuottaviksi kansalaisiksi, jos heille ei ole tarjolla edes kohtuuhintaisia asuntoja.

K

atrin eteenpäin katsovaa asennetta on pakko ihailla. 21-vuotias nuori nainen on kolmevuotiaan Sakun vastuuntuntoinen äiti, hän on opiskellut itselleen lähihoitajan ammatin ja tekee säännöllistä kolmivuorotyötä sekä suunnittelee säästävänsä pienestä palkastaan oman asunnon.

Helsingin asuntomarkkinatilanne on kuitenkin näyttänyt sen, että helpolla ei nainen ole itsenäistymisensä alkutaivalta tarponut. Kohtuuhintaista asuntoa hän ei saanut.

– Tuntuu tosi hurjalta, että joutuu käyttämään valtaosan tuloistaan vuokraan, sähköön, veteen ja vakuutuksiin.

Kyllä minä päättäjille lähettäisin terveisiä, että jos oikeasti halutaan nuorten itsenäistyvän, niin kohtuuhintaisia asuntoja pitää saada lisää, painottaa Katri.

Katri saattoi opiskelunsa loppuun pienen lapsen kanssa äidin asunnossa asuen. Yhdessä oli päätetty, että vasta kun on ammatti ja tulot, pienperhe lähtee etsimään omaa kotia.

– Olin kuvitellut, että kun on ammatti ja tulot, olisi helppo saada asunto, mutta ei se niin mennytkään.

Helsingin kaupungilta en asuntoa saanut. Olisi pitänyt hakea asunto opiskeluaikana, kun ei ollut tuloja, kummastelee Katri.

Vähemmän aktiivisten ihmisten edelle meno asuntojonossa tuntuu katkeralta.

– Kyllä se suututtaa, kun itse yrittää hoitaa asiat kuntoon hankkimalla ammatin ja työn, jotta voisi antaa lapselle turvallisen elämän, toteaa Katri.

Katri ei suostunut hakemaan asuntoa itä-Helsingistä, koska silloin Sakun hoitopäivä olisi venynyt ja Katrin äidin olisi ollut vaikeampi auttaa tytärtään. Elämänlaatu olisi kärsinyt merkittävästi.

Katri sai valmistumisensa jälkeen Vuokralaiset

6 2 / 2016

umiseen töitä Haartmanin sairaalasta. Äiti asuu Pohjois-Haagassa ja auttaa paljon lapsenhoidossa, jotta vuorotyö onnistuu.

– En ole halunnut laittaa Sakua vuorohoitopaikkaan, kun hän on vielä niin pieni, kertoo Katri ja kiittelee äitiään vuolaasti kaikesta tuesta ja opista jota on saanut.

– Kyllä se kotoa tulee se oppi esimerkiksi rahankäyttöön. Olen kasvanut siihen, että ammatti täytyy hankkia ja töitä tehdä, toteaa Katri.

Katri joutui ottamaan vastaan vapaarahoitteisen vuokrakolmion. Oheisen kulutaulukon perusteella voi hyvin ymmärtää, miksi asumisen kulut tuntuvat hurjilta.

Vuoden alusta Katrin ja Sakun perheeseen liittyi Joni, jolla on samansuuruiset tulot kuin Katrilla. Asumisen kulut puolittuivat, mutta asumistuki ja yksinhuoltajan lapsilisäosa loppuivat.

Lisäksi Sakun päivähoitomaksu nousi maksimiin.

– Jouduin maksamaan takautuvasti 500 euroa päivähoitomaksuja. Tällaisilla tuloilla sellainen summa aiheuttaa päänvaivaa, puuskahtaa Katri.

Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Jari Härkönen

KATRIN TULOT JA MENOT KUUKAUDESSA YKSINHUOLTAJANA Lähihoitajan peruspalkka +2 100,00 Lapsilisä yksinhuoltajalisällä +144,30 Asumistuki +400,00 Verot –400,00 Vuokra –1 100,00 Kotivakuutus –25,00 Lapsen hoitomaksu –80,00 Helsingin seudun bussikortti –52,00 Puhelin- ja internetkulut –20,00 Ruokamenot –400,00 Käteen jäävä tulo euroa/ kk 567,30

Quo Vadis, asuntopolitiikka?

P

ääministeri Juha Sipilän hallitukselta ei ole monia ilouutisia kuulunut, ei asuntosektorillekaan. Ainoat tähänastiset ilonaiheet ovat lähinnä liittyneet normien keventämiseen, jossa todella toivon, että hallitus saa paljon aikaan. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ei hallitukselta panostuksia irtoa. Tai no, sellaiseksi hallitus laskee uuden 10 vuoden korkotukimallin (välimalli) käyttöönoton.

Uudessa välimallissa tuen ja rajoitusten suhde on selkeästi parempi kuin 40 vuoden korkotukijärjestelmässä.

Välimalli ja kohtuuhintaisuus eivät kuitenkaan oikein mahdu samaan lauseeseen. Laskelmieni mukaan välimallilla rakennettavissa kohteissa vuokrataso tulee olemaan jopa yli 20 euroa neliöltä, jos korkotaso nykyisestä vähänkään nousee. Tuolla vuokratasolla pienituloisilla ei ole omilla tuloillaan mitään mahdollisuuksia asua välimallin asunnoissa.

Tästä tulikin mieleen asumistuki.

Asumistukimenot ovat kasvaneet jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Yhteiskunnan taloudellinen kantokyky on tulossa vastaan. Ainoa kestävä ratkaisu asumistukimenojen hillitsemiselle on lisätä tukea aidosti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle.

Kannan suurta huolta 40 vuoden korVuokralaiset

7

2 / 2016

kotukijärjestelmän nykytilasta. Olemmekin KOVAssa laatineet muistion, jossa listaamme järjestelmän korjaamistarpeita ja linjaamme ratkaisukeinoja. Huonot ehdot ovat rapauttaneet järjestelmän käyttöä, ja samalla on vaarannettu kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon rakennuttaminen. Tällä korkotasolla valtion ainoa tuki on valtion täytetakaus. Mallin rajoitukset ja ”tuki” eivät ole likimainkaan tasapainossa. Ongelmana ei ole rajoitusten pituus, vaan tuen vähyys. Ei ole oikein, että 40 vuoden korkotukimallissa on pidemmät rajoitusajat, mutta huonommat ehdot kuin tulevassa välimallissa.

Ei kannata unohtaa, että 40 vuoden korkotukijärjestelmään on jo tällä hallituskaudella tehty tiukennuksia ja lisää on vielä suunnitteilla mm. tulorajojen muodossa. Olemme ennen pitkää tilanteessa, jossa kuntayhtiötkään eivät todennäköisesti enää halua tehdä 40 vuoden korkotukijärjestelmällä vuokra-asuntoja, kun byrokratiaa ja rajoituksia lisätään eikä järjestelmässä ole aitoa tukea. Tämä ei voi olla valtion asuntopolitiikan tavoite, eihän?

Jouni Parkkonen Kirjoittaja työskentelee Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtajana

Vuokravälittäjä etsii sopivimmat kohteet Jokaisesta suuremmasta kaupungista löytyy nykyään vuokravälitystä tarjoavia yrityksiä. Vuokravälittäjän palveluita käytetään yhä useammin.

-A

sunnon hakijan kannattaa käyttää välittäjää erityisesti silloin, jos itsellä ei ole aikaa tutustua vuokra-asuntotarjontaan tai paikkakunta, jonne on muuttamassa, ei ole ennestään tuttu, kertoo Suomen Kiinteistövälittäjäliiton toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas.

Välittäjän tehtävää helpottaa se, että asunnon hakija määrittelee tarkkaan hakemansa vuokra-asunnon ominaisuudet ja ympäristön, missä haluaisi asua.

– Määrittelyjen jälkeen välittäjä pystyy hakemaan sopivimmat kohteet, joista hakija voi helposti löytää tarpeitaan vastaavan kodin itselleen.

Myös vuokranantajat käyttävät välittäjiä Anttilan-Kankaan mukaan myös moni vuokranantaja käyttää välittäjää hyödykseen.

– Vuokravälittäjällä on tietoa vuokra-asuntoa hakevista ihmisistä, mikä nopeuttaa vuokralaisen löytymistä. Vuokravälittäjä myös selvittää kaikki onnistunen vuokrasopimuksen ja vuokrasuhteen syntymiseen vaikuttavat tiedot.

Tilastollista tietoa vuokravälittäjien käytöstä ei ole, mutta isommissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa on vuokravälitykseen keskittyneitä liikkeitä, joten kysyntää palvelulle on.

– Pienemmillä paikkakunnilla vuokravälityspalveluita tarjotaan myyntivälityksen ohella, sillä pelkkä vuokravälitys ei riittäisi yrityksen toimintaan.

Tavoitteena luottamuksellinen vuokrasuhde Jaana Anttila-Kangas korostaa, että hyvä vuokravälittäjä huomioi sekä vuokra-asunnon hakijan että vuokranantajan edun tasapuolisesti. Hän Vuokralaiset

8 2 / 2016

Toimivat asuntomarkkinat – utopiaako? myös kertoo vuokra-asunnon hakemiseen liittyvästä prosessista eikä oleta kaikkien tuntevan vuokra-asunnon hakemiseen liittyviä asioita.

– Hyvä vuokravälittäjä kuuntelee tarkasti molempia osapuolia ja hakee sen perusteella sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle parasta ratkaisua. Tavoitteena on synnyttää luottamuksellinen ja toimiva vuokrasuhde.

Oma aktiivisuus on valttia Vuokra-asuntoa hakevaa Anttila-Kangas kehottaa aktiivisuuteen siitäkin huolimatta, että hakijoita haluttuun asuntoon olisi paljon.

– Omat tarpeet on syytä tunnistaa ja tietää, mitkä asunnon ominaisuudet ovat välttämättömiä ja mistä voisi olla valmis luopumaan. Näin pystyy tekemään nopeasti päätöksen asunnosta, kun sopiva tulee vastaan.

Anttila-Kangas kannustaa myös olemaan avoin ja kertomaan omasta asunnon tarpeestaan. Hakijan pitää myös varautua vastaamaan vuokranmaksukykyyn liittyviin kysymyksiin.

Aina kannattaa kysyä myös mahdollisuudesta poiketa vuokranantajan vaatimuksista esimerkiksi lemmikkien kohdalla.

– Jos sinulla on vaikkapa kissa tai koira, ota se esiin vaikka ilmoituksessa olisikin kielletty kotieläimet. Monet vuokranantajat ovat valmiita keskustelemaan asiasta, kun tietävät, millaisia lemmikkejä asuntoon olisi muuttamassa. Välittäjä myös osaa kertoa, onko kyse täyskiellosta vai voiko asiasta keskustella, vinkkaa Anttila-Kangas.

Vuokravälittäjän välityspalkkio on yleensä yhden kuukauden vuokra lisättynä alv:llä.

Suomen Kiinteistövälittäjäliiton toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas kannustaa asukkaita olemaan aktiivisia siitäkin huolimatta, että hakijoita olisi paljon.

A

suntomarkkinoilla riittää haasteita: tarjontaa ei ole riittävästi tai se on väärässä paikassa, eivätkä kodit aina ole sellaisia kuin asukkaat toivovat. Meidän pitäisi löytää keinot tuottaa riittävästi monimuotoisempia koteja, jotka toimisivat nykyistä paremmin erilaisissa elämäntilanteissa. Mielestäni parhaiten eteenpäin päästään lisäämällä tarjontaa ja kehittämällä rohkeasti sekä uudenlaisia toimintatapoja että asumisen konsepteja.

Hallituksen kehysriihestä saatiin hyviä uutisia. Käyntiin on lähdössä useita infrahankkeita, jotka edesauttavat kaupunkien ja valtion välisten MAL-sopimusten aikaan saamista. Erityisen tärkeä on Raide-Jokeri, joka vihdoin mahdollistaa pääkaupunkiseudulla sujuvan liikkumisen itä-länsi-suunnassa ja 60 000 asunnon rakentamisen hyvien liikenneyhteyksien äärelle. On tärkeää, että kunnat sitoutuvat kaavoittamaan riittävästi tontteja, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin rakennettavissa.

Oma lukunsa on asumisen ja rakentamisen hinta. Kustannusnäkökulmasta merkittäviä päätöksiä tehdään jo ennen kuokan lyömistä maahan tontilla. Kaavoitus ja määräykset ovat keskeisessä roolissa. Erittäin iso hintalappu voi olla esimerkiksi pysäköintiratkaisuilla ja erikoisilla julkisivutoteutuksilla, joilla ei ole suoraa vaikutusta asuntojen toimivuuteen. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös siihen, että talot ovat helposti ja kustannustehokkaasti ylläpidettäviä.

Valtion tukitoimien osalta tulee varmistaa niiden kohdentaminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tukiehtojen on oltava markkinaehtoiseen rahoitukseen verrattuna kilpailukykyisiä ja tuen järkevässä suhteessa rajoituksiin nähden. Pian selviää, millainen uudesta, kymmenen vuoden korkotukimallista tulee. Lisäksi pitää käynnistää myös pitkän korkotuen kehittäminen.

Dilemma asukkaiden maksukyvyn ja asumisen hinnan välillä on hankala, ja Vuokralaiset

9 2 / 2016

sitä pitää yrittää ratkaista fiksulla ja ennakoitavalla asuntopolitiikalla.

Keinoja asuntomarkkinatilanteen helpottamiseen on siis useita. Meidänalalla toimivien pitää vain rohkeasti irrottautua tutuista kaavoista.

Uudistumisesta on jo nähty hyviä esimerkkejä muun muassa kaupan ja media-alalla, jotka ovat joutuneet reagoimaan toimintaympäristönmuutoksiin.

Nyt on aika myös asumisen saralla toimia uudella tavalla ja tuoda markkinoille ennennäkemättömiä malleja, jotka vastaavat asukkaiden tarpeita entistäkin paremmin.

Aija Tasa Kirjoittaja on Rakli ry:n johtaja. Rakli ry:n jäsenet ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia.

Asumisoikeutta kannattaa ja pitää kehittää Hallitusohjelmaan on kirjattu, että asumisoikeusjärjestelmää kehitetään hakujonojärjestelmän, asukasvalinnan ja rahoitusjärjestelmän osalta. Asumisoikeusasumisessa yhdistyvät vuokra- ja omistusasumisen parhaat puolet.

A

sumisoikeus on yksi varteenotettava vaihtoehto, kun etsitään uutta kotia. Asuntoja omistavat yhtiöt haluaisivat kehittää esimerkiksi järjestysnumerokäytäntöä, jotta pystyttäisiin vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeisiin muuttuvissa elämäntilanteissa.

Kun järjestysnumero ohjaa asukasvalintaa, ei aina voida taata asuntoa esimerkiksi erotilanteissä perheille samasta kohteesta tai edes samalta asuinalueelta. Asukasvalinta saattaa olla myös joissakin tapauksissa hidasta, koska asukasvalinnassa järjestysnumerot käydään läpi pienimmästä suurimpaan.

Asiakkaalle on annettava mahdollisuus tutustua uuteen kotiehdokkaaseen ja joskus järjestysnumero pidentää prosessia kohtuuttomasti lähtevän asukkaan näkökulmasta.

Asumisoikeusasuntojen omistajat ovatkin sitä mieltä, että aika on ajanut voimassa olevan hakujonojärjestelmän ohi ja pitäisi siirtyä tuottajakohtaiseen hakijarekisteriin.

– Samoin asukasvalinta tulisi hoitaa tuottajien toimesta ja kaupungin hyväksyttämismenetelmästä luopua.

Näin toimien varmistettaisiin, ettei ainakaan byrokratian vuoksi aiheutuisi lisäkustannuksia asukkaille tyhjäkäytön muodossa, toteaa Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen, joka toimii myös Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja.

Yhtiöt ovat huolissaan myös uusien asuntojen tuotannosta.

– Suunniteltu omarahoitusosuuden koron puolittaminen vie toimijoilta halukkuuden tehdä uusia kohteita. Siten lainsäädäntö ei ainakaan tue uudiskohteiden aloittamista, vaikka asiakkailla

uudiskohteiden kysyntä on selkeästi nähtävissä, jatkaa Pyykkönen.

Asumisoikeusjärjestelmä kaipaa Pyykkösen mukaan kipeästi uutta rahoitusjärjestelmää.

– Korkotukilainassa ei korkotukea käytännössä ole ollenkaan ja korko onkin puolitoistakertainen markkinakorkoon verrattuna, sanoo Pyykkönen.

Vaikka asumisoikeudessa on kehitettävää, niin se on todettu hyväksi asumismuodoksi ja siinä asuu jo 100 000 asukasta. Useat asukkaat ovat asuneet asumisoikeuskodissaan jo yli 20 vuotta. Tämä vuoksi on tärkeätä kehittää järjestelmää siten, että asuntojen tuottajat voivat rakentaa myös uusia kohteita mutta ennen kaikkea hoitaa hyvin olemassa olevaa asuntokantaa.

Teksti: Jaana Lahtinen Kuva: Jari Härkönen

Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 2016 Lähde mukaan perinteisille Vuokralaispäiville!

Suuntaamme jälleen m/s Viking Mariellalla Tukholmaan 9.-11.9.2016.

Laiva on lastattu ajankohtaisilla vuokralaisasioilla, asuntopolitiikalla ja mukavilla ihmisillä.

Opi, viihdy, verkostoidu!

Ilmoittautuminen alkaa toukokuussa, seuraa ilmoittelua: www.vuokralaiset.fi

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

Nettiin avattiin yhdistysaktiivien keskustelupaikka

Osana Vuokralaisten omien nettisivujen uudistusta on nyt kotisivuille kehitetty oma keskustelupaikka järjestölliseen käyttöön. Kotisivujen (www.vuokralaiset.fi) uutta toimintoa esiteltiin Vuokralaisten liittokokouksessa 9. huhtikuuta Helsingissä.

Kotisivuille on perustettu yhdistysten yhteydenpitoa varten uusi alusta, jossa yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit voivat jakaa toisilleen toiminnallisia vinkkejä ja vaihtaa kuulumisia. Tarkoitus on siis helpottaa paikallisten vuokralaisyhdistysten yhteydenpitoa.

Käyttäjätunnukset yhdistyksille ovat saatavilla Vuokralaisten keskustoimistolta, pyytämällä ne sähköpostitse osoitteesta: toimisto@vuokralaiset.fi Yhdistyksiltä on tullut viestiä, että paikallisyhdistysten yhteistyötä ja verkostoitumista voisi olla enemmän. Toivomme, että tämä kotisivujen uusi keskustelupaikka palvelee mahdollisimman hyvin yhdistyksiä tässä tarkoituksessa ja otetaan aktiiviseen käyttöön.

Liittokokouksessa käsiteltiin myös aloitetta, jossa toivottiin vuosittain syyskuussa (tänä vuonna 9.-11.9.2016) pidettävien valtakunnallisten Vuokralaispäivien rinnalle myös paikallisia ja alueellisia vuokralaisten koulutustilaisuuksia.

Aloitteeseen suhtauduttiin myönteisesti sekä toivottiin yhdistyksiltä aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, jotta näitä paikallisia tapahtumia saadaan toteutumaan. Keskustoimistolla autetaan mielellään paikalliskoulutusten järjestämisessä.

Koulutustilaisuuksien suhteen pätee sääntö: hyvin ja ajoissa suunniteltu on puoliksi tehty. Olkaa siis yhteydessä, niin lähdetään yhdessä suunnittelemaan paikallisyhdistysten toiveiden mukaisia koulutuksia.

Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Miten määräaikaisen vuokrasopimuksen voi purkaa?

?

Jouduin irtisanomaan asuntoni Oulussa ennenaikaisesti johtuen muutosta Helsinkiin työn perässä. Nyt minun pitäisi maksaa maaliskuun vuokra ja asunnon välityspalkkio. Olen muuttanut asunnosta pois 18.2. ja palauttanut samalla myös avaimet vuokranvälittäjälle. Vuokranantajani soitti minulle pari viikkoa sitten ja varmisti että olen irtisanonut sähkösopimuksen ja ilmoittanut vesimittarilukemat, koska en ole enää asunnon vuokralainen 1.3. lukien. Irtisanomisilmoituksen annoin tammikuun puolella. Miten tässä nyt menetellään? Olen lukenut, että muutto toiselle paikkakunnalle työn takia on riittävä syy määräaikaisen vuokrasuhteen purkamiselle.

§

Kysymyksessäsi ovat termit purkaminen ja irtisanominen menneet sekaisin. Purkamisella tarkoitetaan vuokrasuhteen päättymistä välittömästi ja irtisanomisella vuokrasuhteen päättymistä irtisanomisajan kuluttua.

Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta on säännelty purkamiseen oikeuttavista perusteista. Purkuperusteita ovat esimerkiksi vuokranantajan puolella maksamattomat vuokrat ja vuokralaisen viettämä häiritsevä elämä sekä vuokralaisen puolella huoneistosta asukkaalle aiheutuva terveydelle ilmeinen vaara.

Kuvaamassasi tilanteessa on kyse määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta, johon tarvitaan erityinen peruste. Tuomioistuin voi oikeuttaa vuokralaisen irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuksen, jos hän muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Vuokralainen ja vuokranantaja voivat toki sopia vuokrasuhteen päättämisestä ilman tuomioistuintakin. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu sopimussakosta vuokrasopimuksen päättyessä ennenaikaisesti, tulee vuokralaisen maksaa sopimuksessa määritelty sanktio.

Miten vuokrantarkistus pitää ilmoittaa?

?

Olen yksityisellä vuokralla. Mikäli vuokrasopimuksessa lukee vain vuokran tarkistuspäivä, muttei vuokrankorotusperustetta, tulisiko vuokranantajan tehdä ilmoitus/ehdotus vuokrankorotuksesta 6 kuukautta ennen vuokrankorotusta?

§

Hyvässä vuokratavassa on annettu suositus vuokrankorotusneuvotteluiden aloittamisesta kuutta kuukautta ennen vuokrasopimuksessa sovittua tarkistuspäivää. Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta ei ole säännelty neuvotteluiden aloittamisajankohdasta.

Koska vuokrasopimuksessa ei ole määritelty vuokrankorotuksen perustetta, vuokranantajan tulee neuvotella vuokralaisen kanssa korotuksen suuruudesta. Uusi vuokra ja sen voimaantuloajankohta tulee ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti.

Vuokralaiset

11 2 / 2016

Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti

Taitto: Oy Creamedia Ab Kannen kuva: Jari Härkönen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 3/2016: Materiaalin toimitus viimeistään vko 33, julkaisuvko 37

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ, pj. Sairaanhoitaja, Vantaa KARI UOTILA, vpj, kansanedustaja, Espoo HANNU AHONEN, Lasten ja nuorten liikunnan aluevastaava TUL, Vantaa SAMI AUERSALMI, HKVY:n sihteeri, Helsinki HANNA KUNTSI, yhteiskuntasuhteiden päällikkö, PAM, Sipoo REETTA KUOSMANEN, sopimusneuvottelija JHL, Helsinki TIMO LEHTINEN, yhteiskuntasuhdepäällikkö SOSTE ry, Helsinki ELSA KOSKINEN, Tampereen seudun Vuokralaisyhdistyksen pj, Tampere ANU SUORANTA, tutkija, Helsinki ULLA-MARI KARHU, suunnittelupäällikkö, Järvenpää

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

TOUKOKUU 02.05. 30.05.

ELOKUU 08.08. 29.08.

SYYSKUU 05.09. 26.09.

LOKAKUU 03.10. 31.10.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

Espoossa juhlitaan 10-vuotispäiviä spoo on yksi merkittävimmistä Uudenmaan kasvukunnista. Metro lisää kunnan elinvoimaisuutta ja toimii voimakkaana vetovoimatekijänä myös elinkeinoelämän, varsinkin paikallisen yrittäjyyden kannalta.

Vuokra-asuminen lisää myös merkitystään, sillä aina vain suurempi määrä ihmisiä tarvitsee alueella kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja – ja siksi halusin ryhtyä osaltani vaikuttamaan vuokralaisten asioihin. Koti on tärkeä asia meille jokaiselle ja tätä ei tulisi kenenkään väheksyä sen perusteella, että kiinteistön omistusoikeus on muulla taholla. Koti on sielumme satama.

Kaikki tiedämme, että aikamme on taloudellisia haasteita täynnä. Vuokra-asumisen puolella taloudellisen tilanteen epäsuhtainen kallistuskulma kaupallisten yhteisöjen ja suurten kiinteistöyhtiöiden suuntaan näkyy ja tulee ennen kaikkea näkymään lähitulevaisuudessa kaikkien meidän vuokralaisten elämässä – eikä välttämättä mitenkään hyvällä tavalla. Asennemuutos on aina hidasta ja muutoksen tekeminen vaatii yhteisvoimia!

Espoon Vuokralaiset ry täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Se

E

on tehnyt koko toimintansa ajan merkittävää työtä vuokralla asuvien puolesta kotikaupungissani. Espoon Vuokralaiset ry:n jäsenenä saat neuvontaa liittyen vuokra-asioihin ja ennen kaikkea niihin kiperiin ongelmatilanteisiin esimerkiksi vuokranantajan kanssa. Yhdistyksen kautta saa myös mahdollisuuden osallistua syventäviin koulutuksiin ja tapahtumiin, joissa jäsenet pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa päivän polttavista aiheista.

Jäsenenä voit vaikuttaa, tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: www.evlry.fi, espoonvuokralaiset@gmail.com

Susanna Järvenpää Espoon Vuokralaiset ry Varapuheenjohtaja