• Valtion tukema asuntotuotanto tulee vähenemään rajusti
• Asuntopolitiikkaan kaivataan uutta ajattelua
• Mielikuva vuokra-asumisesta entistä positiivisempi
• Avoin viestintä tärkeää asumisen häiriötilanteissa
tukema asuntotuotanto tulee vähenemään rajusti
Asiantuntija tuo alan näkökulman hallitustyöskentelyyn
Vuoden vuokranantajalta auttaminen tulee luonnostaan
Suomalaisten mielikuva vuokra-asumisesta entistä positiivisempi
Valtioneuvoston vahvistaman käyttösuunnitelman mukaan valtion tuki on tänä vuonna puolet pienempi kuin viime vuonna. Vuonna 2027 tuki puolittuu jälleen. Tuki kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, ja lähinnä tavallisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelijaasuntoihin.
Valtion talousarviossa on tälle vuodelle osoitettu 1,135 miljardin euron valtuus asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin. Käyttövaltuudesta ohjataan 59 % tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen, 22 % opiskelijahankkeisiin, 13 % asumisoikeusasuntojen peruskorjaamiseen ja 6 % erityisryhmien hankkeisiin.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken arvion mukaan käyttövaltuuksilla voidaan rakentaa noin 2 450 tavallista vuokra-asuntoa, 1 750 opiskelija-asuntoa ja 450 erityisryhmien asuntoa. Lisäksi voidaan perusparantaa yhteensä noin 4 900 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa.
Erityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella, jolle on annettu 15 miljoonan euron määräraha. Erityisryhmien kohteista painotetaan vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita.
TVT Asunnot Oy:n tuottama Koti, yksilö ja yhteiskunta -podcastin teemana on hyvä asuminen, jota pyritään tarkastelemaan sekä että -ajattelun kautta. Podcast sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Ensimmäinen kausi julkaistiin syksyllä 2025. Toinen kausi avattiin helmikuussa, ja jaksot ovat kuunneltavissa sekä Spotifyssä että TVT Asuntojen verkkosivuilla osoitteessa https://tvt.fi/tvt-asunnot/koti-yksilo-jayhteiskunta-podcast/.
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on sarjassa mukana keskustelemassa 18.3.2026 julkaistussa jaksossa aiheesta: Asumisen hinta vastaan asumisen unelma.
LAKI ASUMISOIKEUSASUNNOISTA UUDISTUMASSA
Hallitus on esittelemässä alkukesällä asumisoikeusjärjestelmän lakiuudistusta. Asumisoikeuslakiin esitetään lisättäväksi säännökset, jotka koskevat talojen rajoituksista vapauttamista vajaakäyttö- ja konkurssitilanteessa sekä uusien asumisoikeussopimusten irtisanomista. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys uudistuotannon tuen loppuessa. Valtion tuki asumisoikeusasunnoille loppui tämän vuoden alussa.
– Valtion tuki on loppunut tällä erää, mutta Vuokralaiset ry on ollut muiden alan toimijoiden kanssa vaikuttamassa siihen, että tukea jatkettaisiin viimeistään uuden hallituksen myötä. Kohtuuhintaisia asoasuntoja tarvitaan sekä asukkaiden että kaupunkien tarpeisiin segregaation torjunnassa. Lakiuudistus on var-
masti tarpeen järjestelmän kehittämiseksi. Se täytyy kuitenkin toteuttaa siten, että asukkaan asumisturvaa ei heikennetä millään tavalla, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen julkaisema asunnottomuusselvityksen mukaan asunnottomuus on Suomessa lisääntynyt nyt kahtena vuotena peräkkäin yli 10 vuoden yhtäjaksoisen vähenemisen jälkeen.
Asunnottomien määrä on noussut 20 prosenttia vuodesta 2024. Yksineläviä asunnottomia oli vuoden 2025 marraskuussa 4 579. Asunnottomien määrä nousi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa ja myös monessa keskisuuressa kaupungissa.
Asunnottomista valtaosa on miehiä. Edellisvuoteen verrattuna asunnottomuus on kuitenkin kasvanut erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Asunnottomista 28 prosenttia oli pitkäaikaisasunnottomia.
Asunnottomuuskyselyn mukaan asunnottomuuden keskeisiä syitä ovat sosiaaliturvan muutokset sekä elin- ja asumiskustannusten nousu. Työttömyys, talousvaikeudet ja vuokranmaksuongelmat sekä päihde- ja mielenterveysongelmat heikentävät ihmisten mahdollisuuksia säilyttää tai saada asunto.
Suurin osa asunnottomista majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa tai vastaavissa paikoissa yöpyy 17 % asunnottomista.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia (AHVL) ollaan parhaillaan uudistamassa. Eduskunta käsittelee lain kevään aikana, ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026.
Laki soveltuu kaikkiin sopimuksiin, jolla huoneisto vuokrataan asumiseen. Lakia ei ehdoteta jatkossakaan sovellettavan lyhytvuokraukseen (Airbnb), josta on suunnitteilla oma pykälä rakentamislakiin.
AHVL-lakiin ollaan tekemässä muutoksia muun muassa vuokranantajan irtisanomisaikaan, vuokravakuuden palauttamiseen, vuokran korottamisen ilmoittamiseen, vuokranantajan oikeuteen päästä huoneistoon ja huoneistoon jätetyn omaisuuden käsittelyyn.
– Suuri osa muutosehdotuksista ovat lakia ajantasaistavia ehdotuksia. Vuokralaiset ry on kiinnittänyt lainvalmistelijoiden huomion erityisesti vuokranantajan irtisanomisajan pituuteen. Asukkaalle pitää jättää riittävästi aikaa etsiä uusi asunto, eikä lakia pidä laatia pelkästään asuntosijoittajien etua ajatellen, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Asuntomme-lehdessä kerrotaan lakiin tulevista muutoksista tarkemmin, kun laki on hyväksytty.
Kerromme tässä lehdessä sivulta 6 alkaen Varke-päivästä, jossa käsiteltiin valtion tukeman asuntotuotannon tilaa ja tulevaisuutta.
Uusia valtion tukemia asuntoja käynnistyy tänä vuonna puolet vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna luku jälleen puolittuu. Hallitus vähentää Varketuotannolle tarkoitettuja lainavarauksia tilanteessa, jossa kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan enemmän kuin koskaan ja rakennusalakin tarvitsisi töitä tehtäväksi. Rakentamisen käynnistyminen auttaisi myös koko Suomen taloutta nousuun.
Tilannetta hankaloittaa myös se, että valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukselle ei ole enää korvamerkittyä rahaa, koska Valtion asuntorahasto (VAR) lakkautettiin, ja sen varat sulautettiin valtion budjettiin. Julkinen asuntotuotanto on siis jatkossa riippuvainen siitä kuinka kulloinenkin hallitus ymmärtää sosiaalisen asuntotuotannon merkityksen.
Asiantuntijat varoittelivat asuntorahaston lakkauttamiseen liittyen, että se tulee vaikuttamaan erityisesti pienituloisiin, ja lisää edelleen heihin kohdistuneita leikkauksia. Päätöksen kärsijöinä ovat siis jälleen kerran yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat.
Varke-tuotannon turvin ihmisille jää rahaa käytettäväksi muuhunkin kuin asumiseen. Huomion arvoista on, että nimenomaan pienituloiset käyttävät kaikki ylimääräiset rahansa arjen toimintoihin eli kuluttavat juuri sillä tavalla kuin talouden kohentaminen vaatisi.
Myös elinkeinoelämä hyötyy Varke-tuotannosta, kun matalapalkka-alojen työntekijöille saadaan asuntoja lähelle työpaikkoja. Ilman niitä mennään kohti eriarvoista yhteiskuntaa, jossa osa väestöstä joutuu muun muassa käyttämään aikaansa pitkiin työmatkoihin. Eriarvoistumiskehitys tulee aina yhteiskunnalle monella tavalla kalliiksi, ja turvallisuuskin vaarantuu. Myös Suojelupoliisi on nostanut asian tilannekatsauksessaan esiin. Segregaatio luokitellaan turvallisuusuhaksi.
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen totesi Varke-päivän esityksessään, että valtion tukema asuntotuotannon rooli tulee vähenemään tulevaisuudessa. Tällä hallituksella on ollut silmiinpistävän ohut ymmärrys sosiaalisen asuntotuotannon merkityksestä yhteiskunnalle.
Sen sijaan kaikki aiemmat hallitukset, myös oikeistovetoiset, ovat asian ymmärtäneet. Suomessa on kyetty toteuttamaan asuntopolitiikkaa, jonka tulokset ovat kansainvälisesti luokiteltu onnistumisiksi. Esimerkiksi asunnottomuus väheni vuosikausia, mutta on hallituksen laajan leikkauspolitiikan seurauksena lisääntynyt jälleen ja koskee nykyään jo työssäkäyviäkin ihmisiä. Ulkomailla ihmetellään, miksi olemme lakkauttamassa järjestelmää, joka on toiminut niin hyvin.
Jotain positiivistakin Nykäsellä oli toki esitteillä. Valtion taholta tehdään nyt töitä, että valtion tukemat lainat saataisiin pois EDP-velasta. Niiden osuus on seitsemän prosenttia eli poisto laskisi merkittävästi Suomen velkaantumistasoa EU:n silmissä. Kyse ei ole silmänkääntötempusta, koska kyse on lainoista, eikä selvästä velkarahaa. Toivottavasti tässä hankkeessa onnistutaan, sillä silloin poliitikkojen olisi helpompi kohdistaa rahaa Varke-asunnoille näinä velkajarruaikoina.
Varke-asumisen tilanne ja tulevaisuus ei näytä nyt hyvältä, mutta toivottavasti seuraava hallitus ymmärtää asian merkityksen, ja palauttaa Suomen hyväksi havaitulle asuntopoliittiselle tielle. Sillä tiellä pitää olla oikeudenmukaisempaa kohtelua matalapalkka-alojen ihmisille.
SUNA KYMÄLÄINEN
Puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
Vuokralaispäivät yhdistävät asiantuntijoiden vuokra- ja asumisoikeusasumisesta jakaman ajankohtaisen tiedon sekä merimatkan Helsinki-Tukholma-risteilyn merkeissä.
Nauti inspiraatiota antavista puheenvuoroista, osallistu keskusteluun ja nauti yhdessäolosta – Vuokralaispäivät eivät ole pelkästään esityksiä ja opetusta, vaan myös yhdessä rentoutumista hyvässä ilmapiirissä.
Toivotamme Vuokralaispäiville tervetulleiksi kaikki vuokralaiset ja vuokra- sekä asumisoikeusasumisesta kiinnostuneet. Hyötyä verkostoitumisesta ja asiantuntijoiden esityksistä saavat aivan erityisesti esimerkiksi asuintalonsa asukastoimikunnassa toimivat ja muut asukasaktiivit.
Astu laivaan – tämä on tapahtuma, jota et halua jättää väliin!
PERJANTAI 21.8.
M/S Gabriella, laivan yökerho, kansi 8 Laiva lähtee Helsingistä 17.15
13.30–15.30 Lippujen jako, Viking Linen terminaali, Katajanokka (Mastokatu 1, Helsinki)
14.30– Laivaan pääsy
14.50–15.00 Päivien avaus
Suna Kymäläinen
Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja
15.00–15.50 Varautumisesta kotona ja väestönsuojelusta
Kaci Bourdache
Turvallisuuskouluttaja
Helsingin Pelastusliitto ry Helpe
15.50–16.10 Kahvitauko
16.10–16.30 Ympäristöministeriön tervehdys 16.30–17.00 Huoneenvuokralain muutokset
Anne Viita
Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry 17.00–17.55 TVT Asunnot esittäytyy; asukaat ja yhtiö samassa veneessä
Olavi Mäkinen
Asukasneuvoston valiokunnan pj
Kirsi Tilkkanen
Asukasneuvoston valiokunnan varapj
Kimmo Tilli
Isännöitsijöiden esimies, TVT Asunnot
Teppo Forss
Toimitusjohtaja, TVT Asunnot 18.00 Päivä päättyy, kiva, kun olit mukana! 20.00 Buffet
HINNASTO:
Hytti
Normaalihinta € /hlö Jäsenhinta € /hlö
Ennakkohinta € /hlö* Ennakkohinta jäsenille € /hlö*
A1 695 665 630 590
A2 625 595 555 520
*) Ennakkohinta on voimassa 20.5.2026 asti.
Matkan hinta sisältää:
• Valitun hytin (yhden tai kahden hengen A-hytti)
• 2 x meriaamiainen
• 2 x buffa (meno- ja paluumatkalla)
• 2 x kokouskahvit
• 1 x Vip-shopping
• Ohjelman sekä koulutusmateriaalit
LAUANTAI 22.8.
Tukholma & M/S Gabriellan yökerho, 8. krs
Ajat paikallista aikaa.
Seninaari laivan yökerhossa.
Laiva lähtee Tukholmasta klo 16.30 07.00– Meriaamiainen
The Buffet, 8. krs
10.00 Laiva saapuu Tukholmaan, jossa vapaata aikaa. Omatoiminen lounas. 13.00 Kahvit
13.45–14.20 VIP-shopping; Meille on varattu laivalla oma ostostunti.
14.30–14.50 Varken näkökulmia tulevaisuuden asumiseen
Sanna Hughes
Johtaja, Varke
14.50–15.20 Valtion tuen painopisteet ja vaikutukset vuokralla asumiseen
Jouni Parkkonen
Toimitusjohtaja, KOVA ry
15.20–15.50 Nuorten näkökulma asukastoimintaan
Noora Suomalainen
Asukasyhteistyöelimen puheenjohtaja
HOAS
Riikka Pasanen
Asumisneuvoja, HOAS
15.50–16.10 Asukasjäseniä, ei sivustakatsojia
– asukkaiden ääni hallituksessa
Antti Kuusiniemi
Asukasjäsen, Setlementtiasunnot Oy
16.10–16.20 Tauko
16.20–16.35 Vertaisoppia
TVT, HOAS ja Setlementtilasunnot Oy lavalla yhdessä
16.35–17.20 Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa
Sari Siikander
Vuorovaikutuskouluttaja ja näyttelijä
17.25 Kiitos osallistujille
Suna Kymäläinen, Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja
17.40 Päivä päättyy
19.00 Buffet
SUNNUNTAI 23.8.
M/S Gabriella
8.00 Meriaamiainen, The Buffet, 8. krs 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin
Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään.
toimisto@vuokralaiset.fi tai (09) 4770 360
Tästä klikkaamalla pääset ilmoittautumislomakkeeseen
(https://ssl.eventilla.com/vuokralaispaivat) Muistathan kertoa ruokailuun liittyvät rajoitukset ilmoittaumislomakkeessa!
Valtion taloudellinen tilanne määrittelee nyt vahvasti kaikkea toimintaa, niin myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrää. Silti Varke-tuotantoa ei käytetä nyt selättämään matalasuhdanteen haasteita.
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen toi maaliskuun alussa pidetyssä Varke-päivän esityksessään esiin, että asuntosektori kohtaa tällä hetkellä useita samanaikaisia haasteita. Markkinat heilahtelevat, julkisella taloudella on paineita ja tuettua asumista pitäisi pystyä kohdentamaan oikein.
Suhdannemuutos on historiallinen. Asuntojen hinnat laskevat edelleen, ja asuntotuotannon määrä jää neljättä vuotta selvästi alle 20 000 asunnon, kun tarve
olisi 31 - 36 000 asunnon vuosittainen tuotanto. Rakentamisen tuotannon arvo on tippunut 6,5 miljardia euroa neljässä vuodessa, mikä tarkoittaa valtiolle reilun kahden miljardin euron menetyksiä verotuloina.
Viimeiset kaksi vuotta valtion tukema tuotanto on edustanut noin puolta kaikesta rakentamisesta. Varketuotantoa on käytetty vastasyklisenä työkaluna matalasuhdanteessa, mutta tänä ja ensi vuonna näin ei tehdä. Näin siitä huolimatta, että Rakennusteollisuus (RT) on kertonut matalasuhdanteen jatkuvan ja olevan niin syvä, ettei näköpiirissä ole nousua ilman voimakasta talouskasvua. Sellaista ei ole ainakaan vielä näkyvissä.
RT toivoo valtiolta politiikkakeinoja, kuten kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemista.
– Rakentaminen on yhä tilanteessa, että yksityinen tuotanto on laskenut eikä näkymää kasvusta ole. Näissä tilanteissa tarvitaan vastasyklistä tuotantoa, ja niin pitää olla jatkossakin, totesi Nykänenkin.
Ensi vuonna valtuuksia ennätysvähän
Tästä huolimatta Varke-asuntojen rakennuttamiseen tarkoitetut lainavaltuudet kääntyvät nyt jyrkkään laskuun. Tänä vuonna ne ovat tippuneet puoleen edellisvuodesta. Ensi vuonna valtuutuksen määrä tippuu jälleen puoleen, ollen vain 500 miljoonaa euroa. Sillä määrällä valtuuksia rakennetaan vain noin 2000 asuntoa. Viime vuonna valtion tukemia asuntoja tuotettiin lähes 8000.
– Samaan aikaan toivotaan, että vapaarahoitteinen tuotanto elpyy. Valtion tukema asuntotuotanto ei katoa tulevaisuudessa, mutta sen rooli pienenee, ja markki-
A-Kruunu Oy:n vuokratalo Tampereen Suorannankatu 18:ssa sai Parhaat Varke-neliöt -tunnuspalkinnon Varke-päivän tilaisuudessa maaliskuun alussa.
noiden kulku määrittelee sen jatkossa. Tulevaisuudesta ei voi puhua ilman, että puhutaan vaikeasta julkisen talouden tilasta. Niukkojen resurssien aikana tuotanto pitää kohdistaa erityisryhmille eli niille, jotka tarvitsevat eniten tuettua asumista. Erityisesti sosiaalinen aspekti täytyy pitää mielessä, korosti Nykänen.
Kuten todettua, alan asiantuntijat viestivät voimakkaasti, että vapaarahoitteinen tuotanto ei ole lähtemässä liikkeelle, eikä vapaarahoitteinen tuotanto korvaa lähivuosina valtion tukeman asuntotuotannon vähenemistä.
Alan toimijat saivat Nykäsen puheesta kuitenkin jotain ilonaihettakin. Valtio pyrkii saamaan korkotukilainoitukset pois rasittamasta EDP-velkaa eli koko julkisen sektorin velkaa EU:n tilastotavan mukaan.
Lainatakaukset otettiin mukaan määrittämään EDPvelkaa vuonna 2022. Niiden määrä nostaa velaksi määriteltyä summaa seitsemän prosenttia. Suomella on tuota velkaa nyt noin 92%, ja uhkana on joutua surullisen kuuluisalle EU:n tarkkailuluokalle. Korkotukilainojen poistuminen tuosta tilastosta helpottaisi siis melkoisesti Suomen tilannetta EU:n silmissä.
Lainamäärät eivät tarkoita verovaroin jollekin taholla maksettavaa rahaa. Valtion taloudellinen riski realisoituisi vain, jos yleishyödylliset yhtiöt eivät pystyisi suoriutumaan lainahoitokuluistaan. Tällaista ei ole näköpiirissä, koska Varke-asunnot sijoittuvat pääosin erittäin kysytyille asuinalueille kasvukeskuksissa. Nykänenkin korosti, että kyse on lähinnä tilastoinnista, ja että korkotukilainoitus tulisi saada pois EDP-velkaa määrittämästä. Näin on toimittu ainakin Hollannissa. – Teemme paljon töitä, että tilastointia korjattaisiin. Valtion tukemaa tuotantoa on tarve vähentää nimenomaan velkasuhteen näkökulmasta, totesi Nykänen. Nykäsen puhetta voi siis tulkita myös siten, että jos korkotukivaltuudet saadaan pois EDP-velkaa rasittamasta, valtion tukemalle tuotannolle voisi tulla tukea helpommin.
Asuntopolitiikasta tulossa entistä lyhytjänteisempää
Valtion tukeman asuntotuotannon on arvioitu vähenevän myös siksi, että Valtion asuntorahasto (VAR) lakkautettiin ja sen varat sulautettiin tämän vuoden alussa osaksi valtion budjettitaloutta. Valtion asuntorahaston varat ovat aiemmin olleet ns. korvamerkittyä rahaa kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle.
Rahaston lakkauttamisen takia Varketuotanto kilpailee samoista verovaroista
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA >
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen totesi puheessaan, että rakentaminen on yhä tilanteessa, että yksityinen asuntotuotanto on laskenut eikä näkymää kasvusta ole.
muiden politiikkasektorin, kuten Sote-sektorin tarpei den kanssa. Rahoituksen saaminen tulee siis olemaan jatkossa kiinni poliittisten puolueiden tahtotilasta eli juuri siitä mitä haluttiin välttää, kun VAR aikoinaan perustettiin.
Alan toimijat pelkäävät nyt, että asuntopolitiikan toteuttaminen tulee olemaan entistä lyhytjänteisempää. Rakentaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, joka kaipaisi linjakkaampaa politiikkaa tuekseen. Asian nosti Varke-päivässä esiin TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss Toimijana yksilön ja yhteiskunnan asialla -esityksessään. – Kun puhutaan valtion tukeman asumisen toimijan toiveista, ei pidä unohtaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden merkitystä niukkenevien resurssien maailmassa. Hallitukset ovat tunnetusti suhtautuneet asuntopolitikkaan vaihtelevasti, vaikka erilaisia toi menpideohjelmia ja strategioita on toki laadittu. Nyt tarvitaan yhteisesti hyväksytty näkemys tulevaisuudes ta, sillä asumiseen liittyvät toimenpiteet ja päätökset vaikuttavat väistämättä vuosikymmenten päähän, korosti Forss, ja kysyi, miten poliittiset puolueet saadaan puhaltamaan yhteen hiileen. Tarvetta sille olisi.
– Viimeistään koronaepidemia, Ukrainan sota, rakentamisen hinnan nousu, korkotason muutokset, inflaa-
TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss kertoi puheessaan, että Varke-asuntojen asunnonhakijoiden määrä on viime vuosien lisääntynyt ja kysyntä on vakiintunut aiempaa selvästi korkeammalle tasolle.
Palkinnon vastaanottivat Varke-päivässä A-Kruunun hallituksen puheenjohtaja Matti Vatilo, arkkitehti Petra Levola, A-Kruunun rakennuttamisjohtaja Leena Aho-Manninen, ja Arkta Rakennus Oy:n vt. toimitusjohtaja Marko Nikander.
Varke-neliöt -tunnustuspalkinto on myönnetty A-Kruunun Tampereen Suorannankatu 18 sijaitsevalle vuokratalolle.
–A-Kruunun kohde edustaa erittäin laadukasta asumista, jossa ei ole tingitty asukkaille tärkeistä ominaisuuksista, mutta joka on muuten toteutettu kustannustehokkaasti ja oleelliseen keskittyen. Talo on yksinkertainen, mutta tyylikäs muodoltaan. Julkisivut ovat kauniit ja hyvistä materiaaleista tehdyt, aikaa kestävät ja helppohoitoiset. Rakennuksessa on viisaas-
ti minimoitu myös ylläpitokustannukset ja energiakulut. Voisi sanoa, että suunnitteluratkaisu on monilta osin ”Varken näköinen”, eli toimii hyvänä esimerkkinä muille kohtuuhintaisesta toteutuksesta, totesi tunnustuspalkinnon 4.3.2026 Varke-päivässä julkistanut yliarkkitehti Sampo Vallius Vallius korosti puheessaan, että yksinkertaisuuden lisäksi hanke sisälsi myös hitusen luksuselementtejä.
– Yhteistilat sijoittuvat ylimpään kerrokseen, josta on avarat näköalat. Sielläkin on viisaasti tehty kattoterassin sijaan parveke vilvoittelua varten. Asunnot ovat
tion kasvu ja yleinen epävarmuus ovat viime vuosina osoittaneet vakaan ja pitkäjänteisen asuntopolitiikan tärkeyden.
Asukkailla yhä hankalampi
tilanne markkinoilla
Forss nosti esiin myös asukkaiden tilanteen valtiontalouden kysymyksen rinnalle.
– Tämänhetkinen tilanne on hankala. Markkinoille on tullut paljon uusia vapaarahoitteisia asuntoja, mutta niiden hintataso on varsin monelle liian korkea. Pieni- ja keskituloiset etsivät tällä hetkellä yhä useammin kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Asunnonhakijoiden määrä on viime vuosien aikana kaksinkertaistunut ja kysyntä on vakiintunut aiempaa selvästi korkeammalle tasolle, totesi Forss ja toi esiin yleishyödyllisten toimijoiden yhteisen toiveen.
– Valtion tukeman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Siitä, mikä toimii hyvin, ei kannata luopua. Ratkaisu on löydyttävä myös asumisoikeusasumisen jatkon epäselvään tilanteeseen. Pitää ylipäätään huolehtia siitä, miten niukoilla resursseilla saadaan enemmän aikaan, korosti Forss puheessaan Tennispalatsissa pidetyn tilaisuuden runsaalle kuulijakunnalle.
kaiken kaikkiaan onnistuneesti suunniteltuja, ja asuntojakauma on monipuolinen. Koko hanke on osa tiivistävää täydennysrakentamista, jolla tehostetaan Lamminpään alueen maankäyttöä.
Yhteiskuntavastuullista toimintaa asukkaiden parhaaksi
Palkittu asuinkohde valmistui viime kesänä, ja siihen valmistui 25 asuntoa. Suorannankadun kohde on Aenergialuokkaa ja suunnittelussa on huomioitu myös kesäaikainen asumisviihtyvyys. Asunnoissa on energiatehokkaat huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet ja ikkunat. Asuntojen ylilämpeneminen ikkunoiden kautta estetään eniten lämpökuormaa tuottavissa ilmansuunnissa ikkunalasin selektiivikalvolla.
– Valtion erityistehtäväyhtiönä A-Kruunu haluaa olla vastuullinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttaja ja omistaja. Pyrimme toiminnassamme edelläkävijyyteen. Haluamme osaltamme viedä rakennusalaa eteenpäin ja huolehtia siitä, että hyvin suunnitellut asuntomme kodeikseen valinneet viihtyvät ja kokevat, että toimimme heidän parhaakseen, totesi tunnustuspalkinnon vastaanottanut hallituksen puheenjohtaja Matti Vatilo, ja korosti puheessaan yhteiskuntavastuuta.
– Vastuullisuuteen kuuluu myös yhteiskuntavastuu. Juuri nyt on aihetta muistuttaa asuntopolitiikan pitkästä linjasta, joka on hapertumassa. Kunkin tarvetta vastaavat asuinolot on Suomessa perusoikeus. Siihen tarvitaan myös tulevaisuudessa sekä tuettua että markkinaehtoista asuntotuotantoa.
KVR-urakoitsijana hankkeessa toimi Arkta Rakennus Oy. Suunnittelusta on vastannut Sweco Finland Oy, pääsuunnittelijana Petra Levola, arkkitehti SAFA.
Varke, eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, on ympäristöministeriön yhteyteen sijoitettu valtakunnallinen toimija, joka vastaa valtion tukeman asumisen toimeenpanosta. Keskus myöntää asumiseen ja rakentamiseen erilaisia tukia, avustuksia ja takauksia, valvoo tuetun asuntokannan käyttöä sekä huolehtii asumisen ja asuntomarkkinoiden tietopalveluista.
Varke tekee työtä kohtuuhintaisen ja kestävän asumisen edistämiseksi kaikkialla Suomessa. Keskus myöntää korkotukilainoja ja avustuksia valtion tukemien asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä taloyhtiöille avustuksia esteettömyyskorjauksiin ja hissien jälkiasennuksiin. Varke myös ohjaa ja valvoo, että valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja käytetään oikein ja että tukea saaneet yhteisöt noudattavat niille asetettuja velvoitteita.
Henkilöasiakkaille Varke myöntää avustuksia ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kotien korjaamiseen. Asuntoja Varkesta ei voi suoraan hakea, mutta keskus myöntää järjestysnumeroita asumisoikeusasuntojen hakemiseen. Lisäksi Varke tuottaa erilaisia selvityksiä ja tietoa valtion tukemasta asuntokannasta ja asumisesta, ylläpitää energiatodistusrekisteriä ja valvoo energiatodistusten käyttöä.
Varke jatkaa edeltäjänsä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tehtäviä. Ara lakkautettiin helmikuun lopussa vuonna 2025, ja sen toiminnot siirtyivät uuteen keskukseen. Samalla esimerkiksi ara. fi-sivuston palvelut siirtyivät varke.fi-osoitteeseen.
Vuokralaisille Varken työ näkyy muun muassa kohtuullisempina asumiskustannuksina, laadukkaina ja turvallisina asuntoina sekä selkeinä pelisääntöinä valtion tukemassa asuntotuotannossa. Keskus toimii linkkinä valtion, kuntien, vuokrataloyhtiöiden ja asukkaiden välillä – ja varmistaa, että tuettu asuminen palvelee mahdollisimman oikeudenmukaisesti koko yhteiskuntaa.
SANNA HUGHES
Johtaja
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
Vuokra-asuntojen rakennuttaminen ja omistaminen vaatii myös yhtiön hallitukselta vankkaa osaamista. VAV Asunnot Oy on päätynyt rekrytoimaan hallitukseen alan asiantuntemusta.
Vantaan kaupunki rekrytoi vuosi sitten ensimmäistä kertaa vuokra-asuntoyhtiönsä hallitukseen alan asiantuntijan. Myös poliittisesti valituilta jäseniltä edellytetään riittävää asiantuntemusta, joka tulee ilmetä ansioluettelossa. VAV Asunnot Oy:n kuusihenkisessä hallituksessa on myös kaksi asukasjäsentä. – Toimitusjohtajana olen ottanut uudistuksen ilolla vastaan. Asiantuntijajäsen tuo yhtiön oman osaamisen päälle erinomaista lisäarvoa hallitustyöskentelyyn.
Päätöksenteko on ikään kuin vankemmalla pohjalla, toteaa toimitusjohtaja Mirka Saarholma
Hallituksen asiantuntijajäseneksi kutsuttiin vuosi sitten Lentorata Oy:n hankekehitysjohtajana toimiva Katariina Haigh – Itse olen havainnut, että pystyn ehkä jonkin verran oivalluttamaan muita jäseniä asioiden syy-seuraussuhteisiin, ja tuomaan päätettäviin asioihin mittakaavaa. Aiemmin Haigh on työskennellyt asuntoliiketoiminnan ja kaupunkisuunnittelun tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla muun muassa Asuntosäätiössä, Bonava Suomi Oy:ssä ja NCC Rakennus Oy:ssä. Vappuna hän palaa yleishyödyllisen asuntotuotannon
pariin siirtyessään A-Kruunu Oy:n toimitusjohtajaksi. Haighin tilalle ollaan rekrytoimassa uutta alan osaajaa.
Rahoitus suurena haasteena
Rahoituksen niukkuus on yleishyödyllisten yhtiöiden yhteinen haaste tänä päivänä. Valtion tukeman tuotannon lainavaltuudet on puolitettu viime vuoteen verrattuna. Ensi vuonna valtuuksista leikataan jälleen puolet pois. Kun viime vuonna Varke-asuntoja tuotettiin noin 8 000, ensi vuonna pystytään käynnistämään noin 2 000 asunnon tuotanto.
VAV:lle valmistui viime vuonna 174 asuntoa, mutta tänä vuonna asuntoja ei valmistu lainkaan. Ensi vuonna voisi valmistua satoja asuntoja, jos hankkeita saadaan liikkeelle. Se taas riippuu siitä, saavatko hankkeet Varkelta lainapäätöksen.
– Tilanne on täysin riippuvainen siitä saako tuotannolle tukea. Meillä on edelleen tavoitteena rakennuttaa 350 uutta asuntoa vuosittain. Se on kova tavoite, mutta siihen ei todennäköisesti päästä lähitulevaisuudessa.
Tulevaisuus on muutenkin todella hämärän peitossa, harmittelee Saarholma.
Politiikalta odotetaan pitkäjänteisyyttä
Sekä Saarholma että Haigh peräänkuuluttavat asuntopolitiikkaan ja rahoituksen varmistamiseen pitkäjänteisyyttä. Valtion asuntorahaston lakkauttaminen tämän vuoden alussa vei kuitenkin asiaa päinvastaiseen suuntaan. Kohtuuhintaiselle asumiselle ei ole enää käytössä korvamerkittyä rahaa, vaan asuntotuotannosta päätetään vuosittain valtion budjettineuvottelujen yhteydessä.
– Asuntopolitiikan ja rahoituksen tempoilu hankaloittaa merkittävästi uudistuotannon prosessien sujuvuutta ja investointien ennakoitavuutta. Kaikki kiinteistökehittämisen ja uudistuotannon prosessit ovat aikaa vieviä - helposti 3-4vuotta kestäviä, ja vielä pidempiä, jos tehdään pitkäjänteistä aluekehittämistyötä. Tällaisissa prosesseissa ei ole hyvä asia, että tehdään rajuja poliittisia muutoksia, toteaa Haigh.
Asukkaiden maksukyky koetoksella
Niin VAV:lla kuin muillakin yleishyödyllisillä yhtiöillä isona haasteena on myös markkinatilanteen muutokset, lainsäädäntöön tulleet tiukennukset ja harjoitettu leikkauspolitiikka. Asukkaiden maksukyky on heikentynyt sosiaali- ja asumistukien leikkaamisen myötä. Yhä useampi etsii edullisempia asuntoja, tai kamppailee maksukykynsä rajamailla isommassa asunnossa.
– Maksuhäiriöt ja häädöt ovat meilläkin lisääntyneet. Ongelmat ovat lisääntyneet myös niillä asukkailla, joilla aiemmin ei ole ollut vaikeuksia selvitä vuokristaan. Meillä on kaksi asumisneuvojaa, ja teemme yhteistyötä myös hyvinvointialueen kanssa, jotta asukkaille saadaan oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa apua tarvitaan, kertoo Saarholma.
Korjaustoiminnan haasteisiin VAV:ssa on pyritty vastaamaan pitkäjänteisellä suunnittelulla.
– Olemme varautuneet tilanteeseen siten, että kiinteistöissämme teetetään mahdollisuuksien mukaan isojakin rakennusosakorjauksia, jolloin laajojen peruskorjauksien tarvetta saadaan siirrettyä hallitusti myöhempään ajankohtaan. Se on myös ympäristöystävällisempi ratkaisu. Pyrimme näin myös välttämään korjausvelan kertymistä, kertoo Saarholma.
VAV:n hallituksessa toimivia asukasjäseniä Saarholma kiittää aktiivisuudesta. Jokaisessa kokouksessa on esityslistalle varattu kohta asukkaiden asioille.
– Asukkaat tuovat hyvin asukkaiden tunnot ja ajatukset esiin hallituksessa. Heidän näkökulmansa tuo monipuolisuutta asioiden käsittelyyn. Ja iloksemme saamme heiltä myös kiitosta silloin, kun siihen on aihetta.
Mirka Saarholma toteaa, että asiantuntijajäsenen virittämä keskustelu tuo uusia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Katariina Haigh kokee voineensa hyödyntää VAV:n eduksi laajaa asuntoliiketoiminnan osaamistaan.
– Olen pyrkinyt pitämään vuokrat kohtuullisina, jotta asukas asuisi asunnossa pidempään.
Jesse Särs kokee, ettei ole tehnyt poppakonsteja vuokranantajana. Toimintatapa on käytännönläheinen ja inhimillinen, ja asukkaat antavat sille arvon. Toiminta toi hänelle Hyvä vuokranantaja 2025 -palkinnon.
Jesse Särsistä tuli vuokra-asuntojen omistaja sattumien kautta. Kun hänen perustamansa ja johtamansa Särskild Oy tarvitsi vuonna 2021 tukiasuntoja, eikä niitä löytynyt välivuokrattavaksi, Särs päätti ostaa yksiöitä.
Kun sitten hyvinvointialueiden säästökuurit veivät tukiasuntoasiakkaat, asunnot siirtyivät vapaille markkinoille. Asuntojen hankinta on sittemmin jatkunut 1-2 asunnon kuukausitahtiin. Tavoitteena on hankkia noin 50 asunnon potti. Aika sijoitusasuntojen ostamiseen on nyt hyvä, sillä asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi.
– Hankin vain sen verran asuntoja, että pystyn itse hoitamaan asiat remontoinnista vuokraukseen ja vuokravalvontaan. Vielä olen pystynyt toimimaan näin toisen työni ohella, Jesse kertoo.
Työ lasten ja nuorten auttamiseksi tärkeää
Toinen työ on Särskild Oy:n pyörittäminen. Särskild on turkulainen avohuollon palveluita tarjoava yritys, joka palvelee tuen tarpeessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä.
– Minulla on lastensuojelusta noin 15 vuoden työkokemus. Ihmisten auttaminen ja tukeminen tulee minulta luonnostaan. Olen myös aina tykännyt tehdä töitä lasten ja nuorten parissa, kertoo Jesse, ja harmittelee, että sotesäästöjä tehdään nyt vääristä asioista.
– Nuorten jälkihuollon sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattujen tukiasuntojen tarve ei ole mihinkään hävinnyt, päinvastoin. Varhaisen puuttumisen tukien karsiminen tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia hyvinvointialueille, ja perhepalveluista karsiminen saattaa lisätä myös huostaanottojen tarvetta.
Vuokrataso vaikuttaa asumisaikaan
Vuokranantajana Jesse Särs on toiminut käytännön järkeen luottaen. Asunnot hän hankkii hintaan, jonka jälkeen hän pystyy remontoimaan ne siisteiksi vuokrattavaksi kohtuuhintaan. Pikavoittoja hän ei hae. – Olen pyrkinyt pitämään vuokrat kohtuullisina, jotta asukas asuisi asunnossa pidempään. Vuokralaisvalinnassa minulla ei ole ehdottomia kriteerejä, luottohäiriömerkinnätkin tarkastelen tapauskohtaisesti. Erittäin tärkeää on, että tapaan vuokralaisen sekä asuntonäytöllä että sopimusta allekirjoitettaessa. Siinä pääsen tutustumaan ihmiseen niin, että hän uskaltaa olla yhtey-
Vuokralaiset ry:n ja Suomen Vuokranantajien yhdessä jakama Hyvä vuokranantaja -palkinto meni vuonna 2025 Littoisissa asuvalle Jesse Särsille, joka tekee töitä myös lasten ja nuorten kanssa. Toimistolta löytyy myös minibiljardipöytä, jonka äärellä voi rakentaa yhteistyötä.
dessä ennen kuin jokin vika tulee liian isoksi ja vaikuttaa jopa muihin asukkaisiin.
Jessen asuntoihin saa ottaa myös lemmikkejä.
– Lemmikki voi olla asukkaalle iso osa elämää, ja lemmikkien salliminen saattaa sekin tehdä vuokrasuhteesta pidempiaikaisen.
Asuntojaan hän vuokraa ensisijaisesti paikallisten Facebook-ryhmien sivuilla, ja vain tarvittaessa Vuokraovi- tai Etuovipalveluiden kautta.
– Yllättävän hyvin asunnot menevät vuokralle monilla pikkupaikkakunnillakin. Tärkeintä on, että asunto on siisti ja kohtuuhintainen. Kohtuuhintaisuus on tietysti riippuvainen alueen hintatasosta.
Kotivakuutus antaa asukkaalle taloudellista turvaa
Jesse toivoo, että asukkaat ymmärtäisivät kotivakuutuksen merkityksen vuokrasuhteissa. Hänenkin asunnoissaan kotivakuutuksen ottaminen on kirjattu vuokrasopimukseen. Omistaja ei voi vakuuttaa kotia asukkaan puolesta.
Kotivakuutuksen turvin asukas suojaa sekä kotinsa irtaimiston että vahingot, jotka esimerkiksi vesivahinko tai tulipalo voi aiheuttaa naapureille. Niissä tapauksessa korvauskustannukset voivat olla mittavat. Kotivakuutus voi korvata myös muuttokustannuksia.
– Kyllä se aina vähän jännittää, kun ei voi tietää, onko kotivakuutus kunnossa. Se tulee esiin vasta, kun vahinko on tapahtunut, toteaa Jesse, joka ei kuitenkaan tunnista itsessään stressaajan luonteenpiirteitä.
– Luulen, että yritystoiminta on opettanut minua olemaan murehtimatta turhia, ja siitä on kehkeytynyt jo elämänasenne.
Hyvä vuokranantaja valitaan vuokralaisten suositusten perusteella. Jessen kohdalla ei ihmettele, että positiivisia ilmiantoja on verkon kautta tullut useampia.
Perusteluissa asukkaat nostivat esiin monia hyviä puolia: hän on helposti tavoitettavissa ja valmis auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Jesse kuuntelee vuokralaistensa tarpeita, ottaa selvää asioista ja löytää ratkaisun jokaiseen ongelmaan. Häntä kiitetään erityisesti joustavuudesta, ymmärtäväisyydestä ja siitä, että hän pyrkii löytämään ratkaisuja myös silloin, kun vuokralaisen elämässä tulee eteen odottamattomia tilanteita.
– Olen päässyt auttamaan muutamia vuokralaisia vaikeassa tilanteessa ohjaamalla asukkaan avun äärelle tai käytännön keinoin. Eräskin asukas oli vailla sänkyä, ja lupasin pitää asian mielessä. Jonkin ajan päästä eteen tuli lahjoituksena jenkkisänky, jonka vein pakulla asukkaalle. Hän oli tosi iloinen ja antoi minulle kiitoshalin, muistelee Jesse, joka on iloinen vuoden vuokranantaja -tunnustuksesta, vaikkei ihan varauksetta.
– En tykkää olla esillä, ja palkinnon haku oli hieman epämieluisaa, kun jakotilaisuudessa oli niin paljon porukkaa. Olihan se kuitenkin kiva saada positiivista palautetta, kun ei sitä liian usein saa. Tosin palkinnosta tulee painetta tehdä jatkossakin asiat hyvin, naurahtaa Jesse.
Raklin viime vuoden puolella teettämän vuokra-asumisen mielikuvatutkimuksen mukaan erityisesti nuoret suhtautuvat vuokra-asumiseen entistä positiivisemmin. Vuokra-asuminen koetaan ennen kaikkea helpoksi, vaivattomaksi, huolettomaksi ja myös turvalliseksi asumismuodoksi.
Tutkimuksessa selvitettiin vuokralaisten mielikuvia vuokra-asumisesta sekä tekijöitä, joita asunnoissa ja asunnon vuokraamisessa pidetään tärkeänä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 003 henkilöä, ja sen toteutti Innolink Oy Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin toimeksiannosta. Samankaltainen tutkimus on tehty viimeksi vuonna 2021.
63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yleinen mielikuva vuokra-asumisesta on positiivinen tai erittäin positiivinen. Jopa 87 prosenttia kokee vuokra-asu-
Vuokrien kohtuullistamista ajava NELIÖ Helsinki -järjestö haluaa löytää uudenlaista näkökulmaa asuntopolitiikkaan.
NELIÖ Helsinki järjesti maaliskuun puolessa välissä keskustelutilaisuuden asumisen hinnasta. Mukana paneelikeskustelussa olivat Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viidan lisäksi Turun yliopiston yliopisto-opettaja Elina Sutela ja Helsingin yliopiston apurahatutkija Hanna Yrjänä
Panelistit totesivat asuntopoliittisen yleistilanteen tuntuvan vaihtoehdottomalta. Markkinaehtoisuus on uinut rakenteisiin, ja sitä on vaikea haastaa.
– Pelottavaa, ettei Suomessa voi tehdä asuntopolitiikkaa muuten kuin miettimällä mistä saadaan lisää sijoittajia. EU:stakaan ei ole avuksi, koska parlamenttikin esittää ratkaisuksi lähinnä yksityistä tuotantoa,
kiteytti Sutela. Viita oli samoilla linjoilla todeten, että asia kiertyy liikaa tonttipolitiikkaan ja maan hintaan. Kaupungit määrittelevät omistamalleen maalle maksimaalisen hintaan.
– Nyt vallalla on hyvin ekonomistinen ajattelu, joka ilmenee muun muassa väitteenä, että Varke-tuotanto syrjäyttää vapaarahoitteista tuotantoa. Väite on absurdi. Valtion tukema asuntotuotanto on ratkaisu kunnalle elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen. Se on myös ihmisten perusoikeuksien täyttämistä. Jos tämä ymmärrettäisiin, oltaisiin hyvällä tolalla. Asuntopolitiikan pitäisi olla selkeästi nykyistä ihmisläheisempää.
Hanna Yrjänäkin toi esiin kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa asumisen hintaan nimenomaan tonttipolitiikan kautta.
– Helsinki pystyy vaikuttamaan merkittävästi tontti-
misen tämänhetkisessä asunnossaan erittäin tai melko turvalliseksi. Vuokralla asujien turvallisuuden tunteeseen kuuluu sekä fyysinen turvallisuus, mutta myös taloudellinen turvallisuus ja pysyvä vuokrasuhde liittyy tähän kysymykseen.
Erityisesti nuorten mielikuvissa vuokra-asuminen nähdään entistä positiivisemmin. Esimerkiksi 18 – 24 -vuotiaista 81 prosentilla oli positiivinen mielikuva. 43 prosenttia vastaajista vuokraisi asunnon mieluummin ammattimaiselta vuokranantajalta. Vastaavasti yksityiseltä vuokranantajalta vuokraisi mieluummin 27 prosenttia vastaajista.
Vuokra-asumiseen johtaa tutkimuksen mukaan yleensä tietty elämänvaihe ja taloudellinen tilanne.
Tutkimuksessa selvitettiin myös vuokralaisten mie-
politiikalla kohtuuhintaiseen asumiseen maaomistuksen ja kaavoitusmonopolin takia, sillä kaupunki omistaa suurimman osan maasta. Kaupunki voisi vuokrata tontteja halvemmalla kohtuuhintaiseen tuotantoon. Näin se ei kuitenkaan tee, koska kaupungin logiikan mukaan maan pitäisi tuottaa paremmin. Maan arvon nosto nähdään verotulojen kasvattamisena, mutta maan arvon noustessa nousee myös asumisen hinta alueella. Tällaisessa järjestelmässä on vaikea toimia toisin. Pitäisi ajatella monet asiat uusiksi, korosti Yrjänä.
– Harmillista kyllä päättäjät eivät hahmota, mistä asumisen hinta syntyy, totesi Viita korostaen, että asumisen hintaan vaikuttavat päätökset todellakin tehdään kunnissa ja eduskunnassa.
Myös Sutela korosti kaupunkien merkitystä asumisen hinnanmuodostuksessa.
– Kaupungit ovat niin isoja toimijoita, että voivat kulkea asukkaiden tilannetta kurjistavaa asuntopolitiikkaa vastaan, jos haluavat.
Miksi vastarintaa ei synny?
Panelistit paneutuivat myös siihen, miksi asumisen hinta ei nosta suomalaisia vastarintaan. Yleisöstä ihmeteltiin, etteivät esimerkiksi Hekan rajut vuokrankorotukset aiheuttaneet enempää vastustusta, ja solidaarisuutta muilta vuokralaisilta.
– Hekan vuokrat olivat korotusten jälkeenkin paljon matalammat kuin markkinaehtoisten asuntojen vuokrat. Tällaisessa tilanteessa moni varmaan ajatteli, että hekalaisilla on parempi tilanne kuin heillä itsellään, pohti Viita.
– Myös aiempi asumistuen taso on vaikuttanut siihen, että kulut ovat pysyneet asukkaalle kohtuullisena. Enää näin ei kuitenkaan ole. Suomessa on myös kulttuuri, ettei mikään asia herätä suuria intohimoja. Täällä luotetaan liikaa siihen, että joku hoitaa asiat, totesi Yrjänä.
Mukana paneelikeskustelussa olivat Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja
Anne Viidan (keskellä) lisäksi Helsingin yliopiston apurahatutkija Hanna Yrjänä ja Turun yliopiston yliopisto-opettaja Elina Sutela.
lipidettä asumisen päästöjen vähentämiseen. Vuokraasujista 53 prosenttia pitää tärkeänä asumisen päästöjen vähentämistä ja 43 prosenttia on kiinnostunut saamaan tietoa asumisen päästöjen vähentämisestä.
Vuokralaisia kiinnostaa erityisesti huoneiston vedenkulutus, sillä jopa 75 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut tietämään huoneistonsa vedenkulutuksesta. Taloyhtiön kierrätysaste kiinnosti 58 prosenttia vastaajista. Jätteiden lajittelua mietti 63 prosenttia, sähkönkulutusta 57 prosenttia ja vedenkulutusta 56 prosenttia vastaajista. 71 prosenttia vastaajista kertoi miettivänsä asunnon siisteyttä ja kunnossapitoa ilmastonäkökulmasta päivittäin tai viikoittain.
Sutela ihmetteli sitä, että myös hallituksen sosiaalitukileikkaukset ja Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ovat menneet läpi vähällä mutinalla.
– Yksi iso syy siihen on se, että meillä on iso määrä omistusasukkaita, jotka tulevat hyvin toimeen. Vasta asuntolainojen korkomuutos sai aikaan jonkinlaista keskustelua.
NELIÖ Helsinki on huolissaan myös ulkomaisten vuokranantajien asettumisesta suomalaisille asuntomarkkinoille.
– Paras vuokranantaja on se, joka pitää kiinni sovitusta ja osaa viestiä asioista. Huonoin on se, joka ei ole koskaan tavoitettavissa. Suomalaiset vuokranantajat ovat pääosin hyviä vuokranantajia. En pidä siitä, että ulkomaiset toimijat tulevat tänne. Meillä on jo liikaa esimerkkejä siitä, että vuokralaiset emmekä mekään vuokralaisten edunvalvojina saa näitä vuokranantajia kiinni. Heille on tärkeämpää tuoton saaminen asukkaiden hyvinvoinnin ja kiinteistöjen kunnossapidon sijaan, totesi Viita.
Entä mitä olisi tehtävissä? Millä tavoin oikeudenmukaista ja kohtuuhintaista asumista voitaisiin järjestää?
– Tarvittaisiin poliittista mielikuvitusta ja vaihtoehtoista ajattelua, jotta saadaan esiin asuntojen käyttöarvo, ei pelkkä tuoton tavoittelu. Tarvitaan myös asukkaiden järjestäytymistä, jotta pystytään ottamaan keskustelun ilmatila haltuun, totesi Sutela.
– Tarvitaan myös rakennus- ja asumiskustannusten läpivalaisua, jotta hahmotettaisiin, mistä asumisen hinta muodostuu, täydensi Viita.
– Valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan lisää ja asuntopolitiikkaa pitää muuttaa siten, että kaikilla on oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen, ei vain erityisryhmillä, totesi Yrjänä.
Yleisökommenteissa nostettiin esiin myös se, että kallis asuminen ei koske vain vuokralaisia, vaan laajasti keskiluokkaisia ihmisiä. Ongelmana vain on, että keskiluokkaisuuteen kuuluu tänä päivänä keskittyä lähinnä omiin asioihin. Jos näkökulmaa saataisiin laajennettua, ajattelutapakin voisi muuttua.
Huoneenvuokralaki sääntelee vuokralaisen ja vuokranantajan keskinäistä suhdetta, mutta laki ei suoraan sääntele sitä, miten vuokranantajan tulisi puuttua naapurien keskinäisiin riita-, häirintä- tai vahingonkorvaustilanteisiin. Avoin viestintä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa helpottaa asioiden selvittämistä.
Asumiseen kuuluu jonkinasteisten äänten sietäminen huoneistossa, yhteisissä tiloissa ja piha-alueilla. Esimerkiksi lasten leikeistä kuuluvia tavanomaisia ääniä pidetään järjestyssääntöjen sallimina aikoina normaaleina. Yöaikaan tulee kuitenkin välttää kaikenlaisten kovien äänten aiheuttamista.
Sinällään sallittu ja hyväksyttäväkin toiminta voi muuttua häiritseväksi, jos toiminta aiheuttaa naapureille kohtuutonta haittaa. Häiritsevää elämää voi olla esimerkiksi useita tunteja päivässä jatkuva pianonsoitto, koirien jatkuva haukkuminen tai kovaääninen musiikin kuuntelu.
Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah kannustaa asukkaita olemaan aktiivisia vuokranantajan suuntaan kaikissa asumisen häiriötilanteissa. Myös Hyvä vuokratapa -ohjeistus korostaa avointa viestintää osapuolten välillä.
– Mikäli vuokralainen kokee esimerkiksi häiritsevää käytöstä naapureiltaan, on tästä hyvä aina kertoa vuokranantajalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukkaan kannattaa myös pitää tarkkaa päiväkirjaa tapahtumista ja tarvittaessa kysellä havaintoja muilta asukkailta omien havaintojensa tueksi, kertoo Ahsanullah.
Lain mukaan vuokranantaja voi irtisanoa ja jopa
purkaa vuokrasopimuksen, jos vuokralaisen huoneistossa vietetään häiritsevää elämää.
– Ennen vuokrasuhteen purkamista vuokranantajan tulee varoittaa vuokralaista häiritsevästä elämästä. Vuokranantajalla on asiassa näyttötaakka, joten hänen pitää pystyä yksilöimään häiriöt riittävän tarkasti. Viime kädessä häiriöiden olemassaolo ratkaistaan tuomioistuimessa yleensä henkilötodistelun avulla, kertoo Ahsunullah.
Jos kyse on vuokrataloyhtiöstä, joissa riitelevien asukkaiden vuokranantaja on sama, vuokranantajan puuttumismahdollisuudet ovat Ahsanullahin mukaan paremmat.
– Asunto-osakeyhtiöissä häiriötä kärsivän vuokralaisen vuokranantajan toimintamahdollisuudet ovat rajatut ja sen sijaan häiriköivän asukkaan vuokranantajan tai taloyhtiön tulisi ryhtyä toimiin eli vuokrasuhteen päättämistoimenpiteisiin.
Omaisuuden vahingoittamistilanteissa lähtökohtana on yleisesti täyden korvauksen periaate eli vahingonkärsijä tulisi saattaa samaan asemaan, kuin hän olisi ollut ilman vahingon aiheutumista. Jos esimerkiksi ikkuna on rikottu, se pitää korjata entistä vastaavaan kuntoon.
– Näissä tilanteissa haastetta aiheuttaa yleisesti vahingon määrän arviointi, esimerkiksi sellaisten pintojen osalta, joissa on jo valmiiksi ollut selvästi kulumaa. Jos naapuri rikkoo vaikkapa toisen vuokralaisen irtaimistoa, on kyse kokonaan asukkaiden välisestä vahingonkorvausasiasta, ellei vahinkoa aiheudu samalla myös vuokranantajan omaisuudelle, täsmentää Ahsanullah.
– Ole aktiivisesti yhteydessä vuokranantajaan kaikissa asumisen häiriötilanteissa.
Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Vuokranantaja on ilmoittanut, että vuokra nousee ensi kuusta alkaen. Riittääkö tällainen ilmoitus?
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa voidaan korottaa vain, jos vuokrankorotuksesta on sovittu vuokrasopimuksessa. Korotuksen peruste (esimerkiksi tietty prosentti tai indeksi) ja ajankohta tulee ilmetä sopimuksesta.
Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokran korotuksesta vuokralaiselle kirjallisesti yksi kuukausi ennen korotuksen voimaantuloa. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi uusi vuokra ja se, mihin vuokrasopimuksessa sovittuun korotusperusteeseen korotus perustuu.
Jos vuokrasopimuksessa ei ole sovittu vuokrankorotuksesta, vuokranantaja ei voi yksipuolisesti korottaa vuokraa, vaan neuvottelut korotuksesta tulee aloittaa vuokralaisen kanssa kuusi kuukautta ennen korotusta.
Jos kyseessä on valtion lainoittama Varke-kohde, vuokrasuhteessa noudatetaan pääsääntöisesti omakustannusperusteista vuokranmääritystä. Tämä tarkoittaa, että kaikki talon menot katetaan vuokratuloilla. Tällöin vuokranantajan on ilmoitettava vuokrankorotuksesta kirjallisesti 2 kk aikaisemmin ja ilmoituksesta on käytävä ilmi korotuksen peruste ja uusi vuokra.
AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOULUTUSASIAA
Vuokrasopimukseni mukaan vuokraa voidaan tarkistaa 1.4. ja korotusperusteena on elinkustannusindeksi. Miten voin varmistua siitä, että vuokrankorotus on laskettu oikein?
Jos vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, vuokra tarkistetaan Tilastokeskuksen julkaisemien indeksilukujen mukaisesti. Perusindeksi voidaan sopia vuokrasopimuksessa. Usein se on esimerkiksi sopimuksen tekoajankohdan indeksiluku.
Uusi vuokra lasketaan siten, että korotusajankohdan indeksiluku jaetaan vuokrasopimuksen solmimisen aikaisella indeksiluvulla. Saatu vastaus kerrotaan alkuperäisellä vuokranmäärällä. Esimerkiksi vuokrasopimus on tehty 1.4.2022, jolloin pisteluku on 2121. Vuokra on 700 euroa. Tarkistusajankohtana 1.4.2025 pisteluku on 2344. Uusi vuokra on silloin 2344 / 2121 x 700 € = 773,6 €.
Elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan joka kuukauden 14. päivä ja ne voi tarkistaa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen
pidetään Helsingissä 18.4.2026 Kokous alkaa klo 10.00 osoitteessa Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki.
Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan. Liiton toimistolta lähetetään jäsenille tieto edustusoikeuksista.
Kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja hallitus.
Kokouksessa linjataan liiton toimintaa hyväksymällä toimintaohjelma, jonka luonnos toimitetaan muiden materiaalien kanssa edustajalle.
Kokouksesta lisätietoja antaa tarvittaessa toiminnanjohtaja Anne Viita; anne.viita@vuokralaiset.fi.
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja
Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi
Päätoimittaja: Suna Kymäläinen
Toimitus: Huvikummun viesti/ Päivi Karvinen
Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita
Taitto: WTF Design/Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen
Numero 2/2026: Materiaali viimeistään vko 33, julkaisuvko 38
Suna Kymäläinen, kansanedustaja, puheenjohtaja
Tero Strand, JHL, varapuheenjohtaja
Jäsenet: Heidi Åkerfelt, JHL, aluetoiminnan asiantuntija
Miisa Tervala, NUVA
Egëzona Kllokoqi-Bublaku, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija
Timo Nousiainen, Ammattiliitto Pro Anne Vuori, HKVY
Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto
Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro
VUOKRALAINEN: Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä.
VUOKRANANTAJA: Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi.