Asuntomme 1/2024

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 1/2024

• Aso-neuvottelukunta hakee vielä rooliaan • Valveutunut rakennuttaja ottaa lajittelun huomioon asunnoissa • Seinäjoella Marttilantiellä asukastoiminta sai uuden alun • Mitä tapahtuu vuokrasuhteelle vuokralaisen kuoltua?

Asukkaiden pärjääminen huolettaa

S I S ÄLTÖ

AJ AN KOH TAIS TA

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 14 15 15

Ajankohtaista ...................................................

Pääkirjoitus........................................................

Asukkaiden pärjääminen huolettaa .................................................

Asumisen turvaamisesta tulossa iso kysymys lähitulevaisuudessa........................

Leikkaustoimet haastavat toimintaa joka puolella Suomea....

Leikkaustoimet vaikuttavat asukkaisiin eri tavoin...............................

Asoasioiden neuvottelukunta hakee vielä rooliaan...............................

Asukaskommentti...................................

Valveutunut rakennuttaja ottaa lajittelun huomioon asunnoissa........

Marttojen vinkit lajittelun järjestämiseen kotona........................

MARKKINOILTA PUUTTUU PALJON KOHTUUHINTAISIA ASUNTOJA Viimeisin Tilastokeskuksen vapaarahoitteisia vuokria kuvaava tilasto kertoo, että vuokria on ollut vuonna 2023 yhä varaa korottaa keskimäärin 1,2 %. Vuokralaiset ry arvioi, että tulevat sosiaalitukien leikkaukset ohjaavat asukkaita hakemaan entistä enemmän kohtuuhintaisia ARA-asuntoja. Niitä ei kuitenkaan riitä edes nyt kaikille tarvitsijoille.

Huolimatta siitä, että ARA-asuntojen vuokrat kohosivat vuonna 2023 vapaarahoitteisia asuntoja enemmän, keskimäärin 2,9 %, vuokratason ero esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on edelleen hurja.

Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra Helsingissä on 22,05 €/m2/kk, kun ARA-vuokra-asuntojen keskivuokra on 13,77 €/m2/kk.

– Se että vapaarahoitteisia vuokria pystytään yhä edelleen nostamaan huolimatta vuokrien korkeasta lähtötasosta, kertoo että asuntoja ei ole riittävästi markkinoilla, jotta asumisen hinta laskisi. Eikä niitä markkinalogiikan mukaisesti koskaan tuotetakaan niin paljon, että hinnat laskisivat. Sehän on jälleen nähty vallitsevassa suhdannetilanteessa, jossa vapaarahoitteinen rakentaminen on pysähtynyt, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on pääkaupunkiseudulla lähes 200 000. Sen sijaan kohtuuhintaisia ARA-vuokra-asuntoja alueella on vain noin 106 500.

Hakijoita asuntoihin on kymmeniä tuhansia.

– Kun kevään asumistukien ja muiden sosiaalitukien leikkaukset astuvat voimaan, on todennäköistä, että ARA-asuntojen kysyntä kasvaa roimasti, mutta ongelmaksi muodostuu, ettei niitä riitä nykyisillekään hakijoille, toteaa Viita.

Marttilantien asukastoiminta sai uuden alun............................................

Mitä tapahtuu vuokrasuhteelle vuokralaisen tai vuokranantajan kuoltua? ..............................................

Lakineuvojamme vastaa........................

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa........................................

VUOKRALAISET RY MUKANA ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN UUDISTAMISEN SEURANTARYHMÄSSÄ Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus asunto-osakeyhtiölain ajantasaistamiseksi. Samalla asetetaan myös seurantaryhmä tukemaan työryhmän työtä. Toiminnanjohtaja Anne Viita edustaa Vuokralaiset ry:tä seurantaryhmässä, jonka toimikausi päättyy 31.5.2025.

– Asunto-osakeyhtiöissä asuu paljon vuokralaisia, joiden edunvalvojina toimimme, joten on hyvä,

PÄÄKIR J OIT US

että Vuokralaiset ry on kutsuttuna myös tämän lain uudistamistyön seurantaryhmään, toteaa Viita.

Työryhmässä tai seurantaryhmässä työskentelee Vuokralaiset ry:n lisäksi Ympäristöministeriö, Finanssiala ry, Keskuskauppakamari, ARA, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Asianajajaliitto, Tampereen yliopisto, Isännöintiliitto, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Suomen Kiinteistönvälittäjät ry, Maa- ja metsätalousministeriö, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry, Sisäministeriö, Rakli ry, Juristiliitto, Kuluttajaliitto ja Suomen Vuokranantajat.

SUOMALAISESTA KANNATTAVAT LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TUKEMISTA Väestöliiton joulukuussa julkaistussa Perhebarometrissa nousi esiin, että kolme neljästä suomalaisesta kannattaa lapsiperheiden asumisen tukemista. Perhepoliittiset toimet ja uudistukset koettiin jopa aiempia vuosia tärkeämmiksi.

– Tilanteessa, jossa syntyvyys laskee koko ajan, ei ole oikea aika leikata esimerkiksi asumistuista tai ottaa käyttöön ARA-asuntojen tulorajoja, jotka vähentävät lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kohtuuhintainen asunto, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Perhebarometrin mukaan kaksi viidestä suomalaisesta kokee, ettei valtiovalta tue lapsiperheitä riittävästi. Kyselyn avovastauksissa tuotiin esiin myös huoli siitä, että lapsiperheiden tuet ja palvelut eivät riittävästi ehkäise lasten jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin.

– Hallituksen kaavailemat toimet lisäävät eriarvoisuutta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, joiden elämään hallituksen ajama politiikka saattaa vaikuttaa peruuttamattomasti vuosikymmeniksi, kuten tapahtui 90-luvun laman ankaran leikkauspolitiikan seurauksena, muistuttaa Viita.

Asumisesta ollaan viemässä turvallisuuden tunne

T

aina Ruhalan ja Pekka Huhtin haastatteluja tästä lehdestä lukiessa tulee mieleen, että hallitus polkee leikkauspolitiikallaan asukkaiden perusturvallisuuden tunnetta ja samalla rikkoo yhteiskuntamme kivijalkaa, johon kuuluu heikommista välittämisen idea.

Asumistuen ja muiden sosiaalitukien leikkaukset on todettu vaikutusarvioinneissa kohdistuvan liikaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, ja siitä huolimatta hallitus on ajanut leikkauksia jääräpäisesti läpi. Tätäkö on se välittävän Suomen rakentaminen, josta hallitus kesällä niin ponnekkaasti puhui!

Leikkauksilla saadaan aikaan jälleen sukupolvelta toiselle periytyvä kierre vähäosaisuudesta, joka nähtiin 90-luvun laman seurauksena. Silloinkin porvarihallitus piti tiukkaa talouskuria, eikä huomioinut sosiaalisia vaikutuksia. Hintalappu tuollaiselle yksisilmäisyydelle tulee olemaan nytkin suuri niin ihmisten henkilökohtaisen kärsimyksen kuin välillisten sosiaalipuolen kustannusten osalta.

Aitoon välittämiseen kuuluu mielestäni säällisen elämän mahdollistaminen kaikille, kuten Taina Ruhala haastattelussaan osuvasti toteaa. Leikkauksien myötä ihmiset voivat joutua luopumaan pitkäaikaisesta kodistaan ja asuinalueestaan joustamattoman järjestelmän takia, tai karsimaan ruoasta ja lääkkeistä. Sellainen ei ole säällistä elämää.

Kyykyttävä sanelupolitiikka ei johda hyvään varsinkin, kun samaan aikaan hyvätuloiset saavat mittavia verohelpotuksia. Arjessaan sinnittelevän vähävaraisen asukkaan on vaikea uskoa, että valtio olisi ihan oikeasti syvässä taloudellisessa kriisissä, jos rikkaille on varaa antaa tuollaisia helpotuksia. Ihmisten eriarvoisuuden tunne lisääntyy, eikä sellaisesta ole koskaan mitään hyvää seurannut.

Vuokralaiset ry nostaa näitä asioita esiin, koska se on yhteiskunnallinen ja inhimillinen velvollisuutemme.

Samoin nostamme esiin asumisen kehitysasioita, kuten tässä lehdessä käsiteltävät asiat aso-neuvottelukunnasta ja ARA-asuntojen suunnitteluun liittyvistä lajittelua edistävistä toimista. Tärkeitä asioita, jotka ovat nekin osa asumisen perusasioita, joita onneksi vielä voidaan hoitaa entiseen tapaan.

Hyvää kevättä kaikille lukijoille! Kesä ja lämpö ovat onneksi kohta taas täällä.

VUOKRALAISPÄIVÄT 23.-25.8.2024 Varaa jo kalenteriisi aika Vuokralaispäiville. Ohjelman julkaistaan kevään aikana, samoin ilmoittautumismahdollisuus suositulle tapahtumalle.

Viime vuoden vuokralaispäiville osallistui lähes 250 henkilöä. Toivottavasti sinäkin lähdet tänä vuonna risteilemään kohti Tukholmaa hyvässä seurassa mielenkiintoisen ohjelman kera!

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 1/2024

3

Asukkaiden pä Haapajärven Vuokratalojen toimitusjohtaja Taina Ruhala ei säästele sanojaan pohtiessaan, miten sosiaalitukien leikkaukset tulevat vaikuttamaan asukkaisiin ja sitä kautta myös yhtiöiden toimintaan.

T

aina Ruhalaa kuunnellessa tulee mieleen tomera suvun matriarkka, joka pitää katraastaan huolta sydämellä ja järjellä. Asuntoja Haapajärven vuokrakodeilla on omistuksessaan noin 300 ja työntekijöitä kaksi.

– Täällä ei voi etääntyä kovin kauas asiakaspinnasta, kun asiakkaat tulevat tutuiksi ja silmissään näkee heti seuraukset, niin asukkaiden oman toiminnan kuin poliittisten päätöstenkin, toteaa Ruhala, joka on nyt todella huolissaan siitä, miten edessä olevat asumistuen ja muiden sosiaalitukien leikkaukset vaikuttavat ihmisiin.

– Osa asukkaista varmasti lamaantuu ja mielenterveys heikkenee pahastikin, osa yrittää tehdä jotain asioilleen siitäkin huolimatta vaikka onnistuminen olisi vaikeaa. Muutoksia toki tarvitaan, mutta heikoimmassa asemassa olevilta ei pitäisi viedä elämän edellytyksiä.

Suomalainen yhteiskunta on ollut sellainen, että on haluttu taata ihmisille säällinen elämä ja se olisi kyllä säilyttämisen arvoinen asia, painottaa Ruhala.

Ruhalan mukaan asukkaissa on ihmisiä, joiden tulot ovat niin pienet, että ei ole välttämättä varaa hankkia edes valokuvaa henkilöpapereita varten, mikä taas johtaa siihen, ettei saa vaikkapa pankkitunnuksia. Elämä digiyhteiskunnassa menee sen takia todella vaikeaksi.

– Eikä kaikilla ihmisillä ole mahdollisuutta parantaa tilannettaan työllistymisen kautta esimerkiksi terveydentilan tai osaamisen vuoksi. Eläköitymispolkukin on tänä päivänä kivikkoinen, muistuttaa Ruhala.

Leikkauksilla on myös seurannaisvaikutuksia

Taina Ruhala kertoo kuinka asukkaiden ilot ja murheet tulevat pienellä paikkakunnalla tutuiksi. Joskus tuttu asukas saattaa soittaa kertoakseen vaikkapa työpaikan saamisesta.

4 ASUNTOMME 1/2024

Sosiaalitukien leikkaukset sattuvat nyt tilanteeseen, jossa ARA-asuntojen vuokria on jouduttu nostamaan lainojen korkojen ja kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousun myötä. Elinkustannusten nousu on nostanut myös muuta elämisen hintaa.

– Asumistuen leikkaukset ja muut tukeen liittyvät kiristykset voivat vaikuttaa niin, että jo 50 euron takia ihminen voi joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle halvemman asunnon perässä. Varsinkaan vanhemmalla iällä ei enää helposti löydä uusia sosiaalisia verkostoja ja yksinäisyys lisääntyy, mikä tuo yhteiskunnalle aina seurannaisvaikutuksia, toteaa Ruhala.

Ongelmana Haapajärven kaltaisille pienillä paikkakunnilla on, että tarjolla ei useinkaan ole pieniä edullisia asuntoja, kuten Kela jatkossa edellyttää, jos vuokra on liian korkea.

– Meidänkin asuntokanta on niiden rakentamisaikakauden kysyntätilanteeseen tehtyä eli hyvin perheasuntovoittoista, eikä valtiontukea ole viime vuosina annettu rakentamiseen muualle kuin kasvukeskuksiin, kertoo Ruhala ja uskoo sosiaalitukien leikkauksi-

ärjääminen huolettaa en lisäävän asukkaiden maksuvaikeuksia ja sitä kautta myös asukasvaihtuvuutta.

– Kaikki tämä tuo asumiseen turvattomuutta. Muutos voi myös lisätä ihmisten pakkoa pariutua, jotta vuokralle saadaan kaksi maksajaa, tai lisätä kimppa-asumista.

Muuttamisen sijaan ihmiset myös supistavat menojaan muusta peruselämästä, kuten ruoasta ja terveyteen liittyvistä asioista, mikä tuo jälleen seurannaisvaikutuksia, listaa Ruhala.

Yhtiöt hankalassa välikädessä Myös yhtiöille tilanne on hankala. Isoja asuntoja ei pystytä pilkkomaan pienemmäksi ilman mittavia remonttikustannuksia, joita ei kannata tehdä, koska ne eivät rakennuksen jäljellä olevan elinkaaren aikana koskaan maksa itseään takaisin. Valtiokaan ei myönnä tukea

korjausrakentamiseen pienten paikkakuntien taloille ilman erityisperusteita. Myös suunnitteilla oleva tulorajojen käyttöönotto hankaloittaa yhtiöiden toiminta.

– Tulorajat tuntuvat aika tarpeettomilta ja lisäävät hallinnollista työtä. Toisaalta asumistuen enimmäisasumismenonormi voi tehdä sen, että ihan pienituloisetkaan eivät saa vuokrattua meiltä asuntoa, kun meillä ei ole riittävästi niin pieniä asuntoja. Uusien eväiden kanssa tässä todellakin on nyt mentävä eteenpäin, huokaa Ruhala.

Haapajärvellä ollaan pystytty tähän saakka hyvin pysymään aallon harjalla. Asuntojen käyttöaste on pitkään ollut 98 %, vaikka se onkin nyt 96 % yhden talon ollessa peruskorjattavana. Kiinteistökantaa on sopeutettu myös purkamalla.

– Pyrimme löytämään asiakkaan kanssa hänelle so-

Asumisen turvaamisesta tulossa iso kysymys lähitulevaisuudessa

A

sumistukeen kohdistuvat leikkaukset ovat osa Orpon hallituksen asuntopolitiikkaa. Tämän ohella hallitus uudistaa ara-politiikkaa esittämällä tulorajoja ara-asuntojen asukasvalintaan. Tällä pyritään tehokkaampaan tuen käyttöön.

Tavoite tuetun tuotannon tehokkaammasta kohdentamisesta kaikkein pienituloisimmille ja heikoimmin asuntomarkkinoilla pärjääville kuulostaa puheissa hyvältä.

On kuitenkin huomattava, että pienituloisimmat eivät Suomessa ohjaudu tuotantotukea saaviin vuokrataloihin. Yksinkertaisesti siksi, että tukijärjestelmämme ei sisällä tällaista ohjausmekanismia.

Niin vapailla kuin säädellyillä markkinoilla vuokrataan asuntoja sosiaaliturvan varassa oleville kotitalouksille. Suomessa oikeus tukiin kuuluu siis vuokralaiselle riippumatta siitä, onko hänen vuokranantajansa sääntelyn piirissä vai ei. Pienituloisimpien asuminen ei siis järjesty keskitetysti tuetussa asuntokannassa, vaan hajautetusti markkinoilla.

Hajautettu käytäntömme näkyy asumistukitilastoissa. Viime vuoden lopussa yleistä asumistukea myönnettiin noin 390 000 vuokra-asunnossa asuvalle ruokakunnalle. Heistä noin 110 000 asui ara-rahoitteisessa ja 280 000 vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa.

Vuokranantajille tukien leikkaukset näkyvät käytän-

nössä vuokrarästien lisääntymisenä ja niiden perintänä. Häätöjen ehkäisy ja siihen liittyvä osaaminen kuuluu kuntayhtiöille ja yleishyödyllisille vuokranantajille lähtökohtaisesti. Mutta vain niille, ei toimialalle yleisesti. Tämä tulee esiin, kun asumistuen leikkaukset alkavat konkretisoitua tämän vuoden kuluessa.

Asuntomarkkina-alueet ovat Suomessa keskenään erilaisia, niiden tarjonta ja dynamiikka eroavat dramaattisesti toisistaan.

Yhteistä on kuitenkin se, että kuviteltua ”edullisempaa asuntoa”, johon köyhimpien kysynnän tulisi tukien pudottua kohdistua, ei ole alueilla odottamassa. Hallitus siis luo nopeasti kysyntää, jota vastaavaa tarjontaa ei Suomesta löydy.

Asumisen turvaamisen kannalta on olennaista, mihin kuntien vuokrataloyhtiöt ja asumisneuvonta, muut yleishyödylliset ja Kela tässä tilanteessa pystyvät. Umpisolmu ei kuitenkaan ratkea pelkästään yleishyödyllisyyttä sääntelemällä, saati valtion vetäytymisellä.

Ei vaadi eritystä kykyä ennustaa, että asumisen turvaamisesta tulee aiempaa keskeisempi poliittinen kysymys lähitulevaisuudessa.

LAURA HASSI Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

ASUNTOMME 1/2024

5

pivan asunnon, pitämään asunnot kunnossa ja kannustamaan asukkaita virkistystoimintaan. Me pidämme asukkaista huolta ja vuokran niin alhaalla kuin mahdollista sekä pyrimme korjaamaan viat asunnoissa ripeästi ja tiedottamaan asioista. Näillä eväillä olemme pärjänneet tähän saakka niin, että pystymme tarjoamaan töihin tuleville ja myös paluumuuttajille sisääntulokanavan kaupunkiin, toteaa Ruhala.

Yleishyödyllisillä yhtiöillä on yhteiskunnallista merkitystä Ruhala muistuttaa, että ARA-yhtiöt on aikoinaan perustettu, että kaikkein pienituloisimmillakin ihmisillä olisi koti. ARA-asuntojen myötä Suomessa onkin pystytty hyvin torjumaan asunnottomuutta. Ruhala haluaa muutenkin nostaa yleishyödyllisten yhtiöiden yhteiskunnallista merkitystä esiin.

– Tarjoamalla asuntoja, pitämällä niistä hyvää huol-

toa ja opastamalla ihmisiä asumiseen liittyvissä asioissa yhtiöt tekevät paljon sellaisia asioita, jotka helpottavat yksittäisen asukkaan elämää ja toisaalta myös sosiaalitoimen tilannetta, toteaa Ruhala, mutta tekee kuitenkin selvän eron vuokrataloyhtiön ja kunnan sosiaalitoiminen osalta.

– Sosiaalityö on sosiaaliviraston tehtävä. Aiemmin tuo työnjako oli ehkä epäselvempi, mutta asumisneuvonnan tullessa kuntiin, tilanne on muuttunut, toteaa Ruhala.

Myös asumisneuvontaan liittyvät tuet ovat nyt leikkurissa. Haapajärven onni on, että kunta oli mukana keväällä päättyvässä Stea-hankkeessa, jossa rakennettiin toimintamalleja erilaisten asumisen ongelmatilanteiden varalle. Nyt kunta on hakenut Nivalan kanssa ARAlta rahaa asumisneuvontaan, koska sen tarve ei ole mihinkään hävinnyt.

Leikkaustoimet haastavat toimintaa joka puolella Suomea

M

yös muissa vuokrataloyhtiössä kannetaan huolta asukkaiden pärjäämisestä. Asuntomme-lehti kysyi asumiseen kohdistuvien leikkaustoimenpiteiden vaikutuksista Lappeenrannan ja Kajaanin vuokrataloyhtiöiltä.

Millä tavalla asumistuen ja muiden sosiaalitukien leikkaukset vaikuttavat yhtiönne toimintaan?

– Pieniä ja edullisia asuntoja on yhtiömme asuntokannassa kohtalaisen vähän. Keskimääräinen asuntokoko on 52 neliötä ja niissäkin voi vuokrat nousta jo yli tukirajojen. Tämä laittaa entistä enemmän asukkaat hakemaan edullisempia asuntoja. Isompien asuntojen tyhjäkäytön pelätään lisääntyvän entisestään varsinkin taajamien laitamilla. Vuokranmääritykseen on Asuntopalvelussa aina kiinnitetty erityistä tarkkuutta ja olemme sitoutuneet pitämään kustannukset kurissa, jotta vuokrataso saadaan pidettyä vapaita markkinoita alemmalla tasolla, kertoo Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Martti Mäkelä.

– Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarissa päädyttiin tekemään hyvin maltilliset vuokrantarkistukset vuodelle 2024, huolimatta kohonneista ylläpito- ja rahoituskustannuksista. Keskimäärin neljässä tasausryhmässä vuokrat tarkistuvat noin 2%, mikä tarkoittaa keskimääräisesti noin 0,20€/m2/kk korotusta. Seuraamme tarkoin, miten asukkaamme pärjäävät, kun muun muassa asumistukea lähdetään leikkaamaan. Joillekin asukkaille pienikin lisämeno voi olla liikaa arjessa. Riskit vuokrasaamisten suhteen kasvavat, jos ihmiset eivät kykene maksamaan vuokriaan. Mahdollisten vuokrasaamis-

6 ASUNTOMME 1/2024

ten kasvu vastaavasti heijastuu yhtiön talouteen. On olemassa riski, että muut asukkaat joutuvat ”paikkaamaan” saamatta jääviä vuokria. Strategiamme mukaisesti tavoitteemme on kuitenkin pitää vuokrat kohtuullisina myös jatkossa ja siten vaikuttaa asuntojen käyttöasteeseen, kertoo Kajaanin Pietarin toimitusjohtaja Ismo Kukkonen.

Millä tavalla asumisneuvonnan määrärahojen leikkaus vaikuttaa toimintaanne?

– Asumisneuvonnan määrärahojen leikkaus ei tässä kohtaa vaikuta toimintaamme. Olemme juuri vahvistaneet asumisneuvonnan resursseja ja koemme, että asumisneuvonnasta saamamme hyöty on arvokasta ja säästää kustannuksia toisaalla. Asukkaat tarvitsevat entistä enemmän tukea, jotta asuminen onnistuu ja tätä haluamme vuokranantajan ominaisuudessa olla edesauttamassa. On tärkeää, että jokaisella on koti ja siitä pystytään huolehtimaan ja pitämään vuokralaisen velvollisuuksista kiinni. Onnistunut asuminen on kaikkien etu, toteaa Mäkelä.

– Kajaanin Pietarilla on oma sosiaali-isännöitsijä, joka tarjoaa apua asumiseen liittyvissä yllättävissä tilanteissa. Koemme tämän neuvontapalvelun tarjoamisen tärkeänä palveluna. Sosiaali-isännöitsijä tukee asukkaita elämän yllättävissä tilanteissa kuten sairastuminen, avioerot ja asumisen häiriöt. Muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta tarjottavan palvelun sisältöön ja määrään. Teemme myös laaja-alaista moniammatillista yhteistyötä eri viranomaistahojen kuten kaupungin, hyvinvointialueen, poliisin kanssa, toteaa Kukkonen.

Järvenpääläinen Pekka Huhti korostaa, että tämänhetkinen tilanne vaatisi vastuunkantoa erityisesti vuokranantajilta ja päättäjiltä, että asukkaita ei ajettaisi kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen.

Leikkaustoimet vaikuttavat asukkaisiin eri tavoin Asumistuen ja muiden sosiaalitukien leikkaukset koetaan kohtuuttomiksi, mutta nykyisen tilanteen ymmärretään vastuuttavan myös asukkaita säästötoimiin.

P

ekka Huhti on asunut Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kohteessa viimeiset neljä vuotta, joista kahtena hän toimi asukastoimikunnan puheenjohtajana. Kohteessa on noin sata asuntoa, joista viidestä asukkaat ovat muuttaneet vastikään pois. Syynä on ihmisten entistä kireämpi talous niin elinkustannusten nousun kuin vuokrien kohoamisen vuoksi. Pekan mukaan talossa ei ole ennen näkynyt niin montaa pimeää ikkunaa, ja näky harmittaa muitakin asukkaita.

ARA-asuntojen vuokrat ovat nousseet viime ja tänä vuonna normaalia enemmän ennen kaikkea lainojen korkotason voimakkaan nousun vuoksi. Keväällä käyttöön otettavat sosiaalitukien leikkaukset kiristävät entisestään tilannetta.

Pekan ollessa puheenjohtajana hän ehti käsitellä asukkaiden kanssa hallituksen leikkauspäätöksiä sekä vuokrankorotuksia. Erityisesti yleishyödyllisten yhtiöiden asukkaat tuntevat taloudelliset vaikutukset, sillä heissä on paljon Kelan tukien saajia.

– Kyllähän nämä asiat ovat asukkaissa aiheuttaneet katkeruutta. Eniten ihmisiä huoletti syksyllä epätietoisuus, kun puhuttiin yleisesti leikkauksista, mutta kukaan ei tiennyt tarkalleen, mitä tässä nyt leikataan ja mitä ei. Nämä kuitenkin vaikuttavat monen ihmisen

elämään, ja epätietoisuus loi paljon ärtymystä, kertoo Pekka.

Säästötoimet myös asukkaiden vastuulla

Taloudelliset vaikeudet ovat Pekan mukaan vaikuttaneet eri tavoin ihmisten elämään. Osa on edellä mainittujen viiden asukkaan tavoin joutunut muuttamaan pienempään ja halvempaan asuntoon.

Monet joutuvat säästämään ruoasta ja muistakin peruskuluista kuten lääkkeistä. Moni miettii Pekan mukaan myös elintottumuksiaan, josko niitä voisi muokata siihen suuntaan, että rahaa kuluisi vähemmän.

– Mielestäni erilaiset säästötoimet ovatkin myös asukkaan vastuulla, eikä pelkästään esimerkiksi hallituksen tai vuokranantajan vastuulla, toteaa Pekka.

Vaikka sosiaalitukien leikkaustoimet ovat Pekan ja monen muun asukkaan mielestä kohtuuttomia nykytilanteeseen nähden, asukkaiden kannattaa välttää turhien kulujen aiheuttamista asumisessaan, jotta ei aiheuteta painetta korottaa vuokria. Se pahentaa asukkaiden taloudellista tilannetta entisestään.

– Pienillä asioilla asukas voi itse välttää lisäkulujen aiheuttamista asumisessaan, jotta kaikki säästyvät vuokrankorotuksilta. Esimerkiksi jätteiden lajittelu ja energiankulutus ovat helppoja tapoja säästää, toteaa Pekka.

Myös yhtiön pitää tarkastella toimintojaan Pekka patistaa myös yhtiöitä tekemään laajemmalla skaalalla säästöjä, jotta asukkaiden tilannetta voidaan helpottaa. Pekan mukaan esimerkiksi ulkopuolisten alihankkijoiden käyttöä pitäisi tarkastella, että olisiko edullisempaa ostaa työ alihankintana vai palkata tekijät yhtiön omiin töihin.

– Rakennusalalla on tällä hetkellä paljon työttömiä tekijöitä, joita voisi palkata erilaisiin rakennus- ja remonttihommiin. Kun niitä ei ole tarjolla, nämä samat tekijät voisivat tehdä esimerkiksi pihatöitä, ideoi Pekka.

Teksti ja kuva: IDA OLJEMARK

ASUNTOMME 1/2024

7

Asoasioiden neuvottelukunta hakee vielä rooliaan Asumisoikeuslain uudistus toi tullessaan uuden valtakunnallisen yhteistyöelimen asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan, jotta asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia yhtiöiden toimintaan voitaisiin parantaa. Viime vuonna käynnistynyt toiminta hakee vielä paikkaansa järjestelmän kehittäjänä sekä aloitteiden tekijänä ja lausuntojen antajana.

N

euvottelukuntaan kuuluu niin asukkaita, yhtiöiden edustajia kuin myös järjestöjen edustajia. Tänä vuonna mukana on myös Vuokralaiset ry. Neuvottelukunnan koolle kutsumisesta vastaa ympäristöministeriö. Hybridikokouksia oli viime vuonna seitsemän.

– Neuvottelukunnan alkutaival on ollut työskentelytapojen hakemista. Asukkailta on tullut palautetta, että he kokevat edelleen, että eivät voi tarpeeksi vaikuttaa asumisoikeusyhtiöiden toimintaan tai asumiseensa. Kun toimintatavat vakiintuvat, uskoisin neuvottelukunnan pystyvän toimimaan laaja-alaisesti sekä viemään asumisoikeusasumista eteenpäin ja vastaamaan haasteisiin, sanoo lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ympäristöministeriöstä.

KUVA: ENVATO ELEMENTS

Järjestäytyminen tapahtui yhdessä sopien Ensimmäisenä vuotena kokouksissa käsiteltiin ja yhdessä sovittiin muun muassa järjestäytymiseen liittyviä asioita kuten pöytäkirjakäytänteistä.

Sihteerin vuoro sovittiin kiertäväksi.

– Pöytäkirjojen kirjaamiskäytännöistä on keskusteltu paljon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta linjasi aluksi, että pöytäkirjassa pysytään yleisellä tasolla eikä yksittäisiä keskusteluja kirjata yksityiskohtaisesti. Kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisessa asemassa keskustelussa, ja jos joku haluaa jättää eriävän mielipiteen, se myös kirjataan. Jos asukkaat olisivat kovin eri mieltä ehdotuksista, niin silloinhan päätöstä ei pitäisi syntyä tai näkyisi äänestystulos. Varmasti on kehitettävää siinä, miten asioita alustetaan ja onko neuvottelukunta valmis käymään keskustelua, ja miten keskustelusta saataisiin mahdollisimman hedelmällistä. Päätösten perusteluja ja tiedottamista voisi myös kehittää, pohtii Karjalainen.

Puheenjohtaja valittiin äänestämällä Jokaisesta asumisoikeusyhtiöstä neuvottelukunnassa on sekä asukkaiden että yhtiön

8 ASUNTOMME 1/2024

edustaja. Lisäksi mukana on asukkaiden ja aso-yhtiöiden järjestöjen edustajat sekä yksi yhdistys edustettuna. Neuvottelukunnan puheenjohtajan valinta perustuu lakiin.

– Lain mukaan neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Näin myös tehtiin eli puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valittiin äänestämällä, kertoo Karjalainen.

Neuvottelukunta on käsitellyt asukkailta tulleita asioita. Lisäksi se on antanut muun muassa suosituksen asukashallinnosta tiedottamisesta asumisoikeusyhteisöissä, lausunnon hallitusohjelman asoasumiseen liittyvistä linjauksista ja aloitteen kohdekohtaisen vaihdon etusijan tarkentamisesta.

– Neuvottelukunnassa ei tullut esille kantaa, jonka mukaan haluttaisiin estää jo asoasunnoissa asuvien pääsy uusiin asuntoihin. Asotuotannosta osalta varapuheenjohtajana toimiva Friman jätti kuitenkin eriävän mielipiteen, joka myös kirjattiin pöytäkirjaan. Jotta neuvottelukunta olisi toimiva, neuvottelukunnan edustajien tulisi pyrkiä edustamaan laajemmin asukkaiden kantoja, korostaa Karjalainen.

Friman tuo kommenttikirjoituksessaan esiin myös aso-tuotannon hintatietoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran vuoden 2023 tilastojen mukaan aso-tuotannon rakennuskustannushinta on 3 624 euroa neliöltä ja hankinta-arvo vuokratontilla 4 059 euroa neliöltä ja omalla tontilla 4 113 euroa neliöltä.

Järjestelmän kehittäminen tärkeässä roolissa Karjalainen pitää neuvottelukunnan roolia merkittävänä erityisesti aso-järjestelmän kehittämisessä ja vastaamisessa ajan haasteisiin.

– Aso-järjestelmässä on ollut kipukohtia ihan peruselementeissä, kuten asukkaiden mahdollisuudessa vaikuttaa muun muassa asumiskustannusten kehittymiseen. Neuvottelukunnan etuna on, että se tuo kaikki toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan näistä ydinkysymyksistä ja yleisemmin järjestelmän kehittämisestä, toteaa Karjalainen ja pitää neuvottelukuntaa myös ympäristöministeriön kannalta tärkeänä.

– Näkisin, että asukkaiden tarpeet ovat neuvottelukunnassa ensisijaisia, mutta toki lainsäädännön kehittämisen kannalta on todella tärkeää

saada asukkaiden näkemyksiä ja päästä keskustelemaan asioista, painottaa Karjalainen.

Tavoitteena on myös viestiä jatkossa paremmin neuvottelukunnan asioista kaikille asoasukkaille.

– Viestinnän olisi toimittava paremmin suoraan asukkaille. Asumisoikeusyhtiöissä olisi hyvä käsitellä neuvottelukunnan asioita ja tiedottaa niistä asukkaille, pohtii Karjalainen.

Vaikutukset nähdään viiveellä Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä arvioi, että vaikutukset aso-yhteisöjen toimintaan tulevat viiveellä.

– Toistaiseksi vaikutusta voi olettaa olleen lähinnä yhteistyöelimen tiedottamiskäytäntöjä koskevalla suosituksella.

Joiltain osin, esimerkiksi hallituksen politiikan arvostelemisen osalta, vaikuttavuutta on mahdotonta todeta, mikä ei toki tarkoita, etteikö vaikuttavuutta olisi.

Riskilän mukaan yhteisöjen kannalta tärkein anti liittyy lainsäädännön muuttamista koskeviin aloitteisiin, kunhan niitä saadaan lainsäädäntöprosessissa eteenpäin.

– Paljolti sen ansiosta, että viranomaiset osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn, neuvottelukunnan rooli järjestelmän kehittäjänä voi muodostua varsin merkittäväksikin. Yhteisöjen ja asukkaiden yhteisiin näkemyksiin perustuvat aloitteet ja suositukset ovat neuvottelukunnan painavinta antia, mutta millaisen merkityksen ne saavat, sitä on vielä liian aikaista arvioida, toteaa Riskilä.

Riskilän mielestä neuvottelukunnan suuri anti on ollut myös se, että käsitellyistä asioista on päästy hyvään yhteisymmärrykseen eri toimijoiden kanssa.

– Kahta tapausta lukuun ottamatta päätökset ovat tähän mennessä olleet yksimielisiä. Erilaisia mielipiteitä on aina, ja niin pitääkin olla, jotta asioiden eri näkökulmat saadaan esiin. Se on käsittääkseni ollut myös lain tarkoitus tälle yhteistyöelimelle. Kokousten perusteella minulle on tullut käsitys, että neuvottelukunnan jäsenet ovat ymmärtäneet hyvin, että yhtiöiden ja asukkaiden intressit asoasioissa ovat yhteiset, eivät vastakkaiset.

Demokraattiseen järjestelmään kuuluu kuitenkin myös se, että jos jää mielipiteensä kanssa vähemmistöön, se pitää vain hyväksyä, toteaa Riskilä.

NEUVOTTELUKUNNAN PÖYTÄKIRJAT LÖYDÄT NETISTÄ Neuvottelukunnan pöytäkirjat ja yhteystiedot löytyvät valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM018:00/2023 26.9.2023 kokouksen pöytäkirjasta on luettavissa, millä tavalla neuvottelukunta otti kantaa Riskilän mainitsemaan hallituksen päätökseen lakkauttaa valtion tuki asotuotannolta.

Asukasjäsenen näkökulma asoneuvottelukuntaan

S

atunnaiselle lukijalle asumisasioiden neuvottelukunnan pöytäkirjat voivat olla hämmentävää luettavaa. Ainoat vapaamuotoiset tekstit, jotka löytyvät, ovat selkeästi yhtiöiden edustajien kirjoittamia. Miksi asukkaiden mielipiteet eivät käy ilmi juuri mistään?

Miksi mielipiteet ovat asukkaiden intressien vastaisia?

Minkälaisen demokraattisen prosessin kautta valinnat on tehty?

Pyrin alla vastaamaan näihin kysymyksiin ja nostan asukasnäkökulmia neuvottelukunnan käytännön toiminnassa. Itse edustan Asuntosäätiön Asokotien noin 35.000 asukasta.

Yksi ensimmäisistä merkittävistä asioista jotka tulivat neuvottelukunnan pöydälle oli uuden hallituksen päätös lopettaa asumisoikeusasuntojen rakentaminen lähitulevaisuudessa. Lisärakentamista yhteisöjen edustajat pitivät tärkeän kaupunkien korttelirakenteen moninaisuuden tukemiseksi. Asumisoikeusasukas voi ihmetellä miten korttelirakenteen moninaisuus kuuluu hänelle ylipäätään ja mitä se tarkoittaa hänelle konkreettisesti. Yhteisöillä on velkaa keskimäärin 6001400 euroa, yhdellä valitettavat 2300 euroa. Uusien kohteiden rakennuskulut ovat noin 6000 euroa. Lapsikin tajuaa että paljon kalliimpien kohteiden lisääminen nostaa kustannuksia kaikille tasauksen kautta, vaikka pääosa asuu alkuperäiskuntoisissa 20-30 vanhoissa asunnoissa, joista he ovat myös maksaneet lähes kaikki lainat vastikkeissaan. Omakustannushintaisuus ja kohtuuhintaisuus ei toteudu pääosalle. Eikä perustuslaissa säädetty omaisuuden turvan.

Toinen merkittävä asia on se, että yhteisöt haluavat mahdollisimman laajalti estää nykyisten, vuosia tai vuosikymmeniä vastikkeita maksaneiden, asukkaiden pääseminen vastaremontoituihin asuntoihin. Niitä tarvitaan uusien, markkinahintoja tuntevien asukkaiden saamiseksi tyhjiin asuntoihin. Eli ulkopuoliset asiakkaat menevät omien asukkaiden edelle.

Muita asukkaille tärkeitä asioita, joita on käsitelty, mutta jotka eivät ole pöytäkirjassa, on useita ja tämän takia allekirjoittanut on yhdessä yhden asukkaiden intressejä edustaneen asukkaan kanssa kirjannut eriäviä mielipiteitä kahteen viime pöytäkirjaan jotta nämä tulisivat esille. Joulukuun kokouksessa käytiin palautekeskustelu pöytäkirjoista ja toivon että tämä johtaisi siihen, että myös asukasnäkökannat tulevat jatkossa esille.

MIKAEL FRIMAN Asukasedustaja, Espoo Aso-neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Asuntomme-lehden huomautus: Tekstin sisällön oikeellisuudesta vastaa Mikael Friman.

Anu Karjalainen ja Jari Riskilä ottavat kantaa kirjoituksessa esitettyihin asioihin oheisessa artikkelissa.

ASUNTOMME 1/2024

9

Valveutunut rakennuttaja ottaa lajittelun huomioon asunnoissa Jätteiden lajittelu on usein vaikeaa, koska keittiöissä ei ole tilaa jäteastioille. Ara ei ohjeista suoraan asuntojen lajittelutilojen järjestämistä, mutta valveutunut rakennuttaja kuten Hoas, pitää huolta, että asukkailla on riittävästi astioita lajitteluun.

A

sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vaatii valtion tuella rakennutetuilta vuokra- ja asumisoikeusasunnoilta tiettyjä hinta- ja laatukriteerejä, mutta suunnitteluohjeessa ei ole esitetty vaatimuksia asuntokohtaiseen jätelajitteluun. Ara kuitenkin ohjaa rakennuttajia käyttämään RT:n Toimivat talo -ohjekorttia, joissa on yksityiskohtaisia ohjeita jätteiden lajittelua edistävistä tiloista asunnoissa. Ara on ollut mukana RT:n korttien laadinnassa.

– Ohjekortin kriteeristö sisältää tarkastuslistatyyppisesti asuntosuunnittelun laatutekijöitä. Kriteeristössä on käsitelty eri luvuissa jätelajittelua asunnosta kiinteistön jätepisteelle, kertoo Aran yliarkkitehti Vesa Ijäs, eikä näe tarvetta kasvattaa varsinaisia jätetiloja asunnoissa.

– Tyypillisesti asunnon sisällä jätelajittelupiste on asunnon keittiössä. Jätteitä ei kuitenkaan ole tarkoitus säilöä asunnoissa kasvattamalla niille tarvittavaa huonetilaa, vaan asia voidaan näkemyksemme mukaan hoitaa kaluste- ja varusteratkaisuilla, toteaa Ijäs.

Ara julkaisee uuden täydennetyn rakennuttamis- ja suunnitteluoppaan kevään aikana. Oppaaseen ei ole tulossa suosituksia asuntojen jätelajitteluun liittyvien,

10 ASUNTOMME 1/2024

mutta siinä tullaan muuten huomioimaan enemmän kestävän kehityksen mukaisia seikkoja, kuten rakennusmateriaalien kiertotalouden edistämistä.

Oikea määrä astioita helpottaa lajittelun aloittamista Hoasin kiinteistöissä asukkailla on mahdollisuus lajitella seitsemää eri jätelajia: seka-, ja biojätettä, muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia ja keräyspaperia siten, että asuntoihin sijoitetaan jätejakeita vastaava määrä astioita.

– Olemme laatineet ohjeistuksen jätteiden lajittelusta asunnoissa. Pyrimme siihen, että tarjoamme erillisessä ”lajittelukaapissa” lisäastioita kuivien jakeiden kierrättämistä varten perinteisen allaskaappiin sijoittuvan jäteastiaston lisäksi. Pyrimme soveltavaan ohjetta myös korjauksissa, jos se suinkin järkevästi onnistuu heikentämättä muun säilytystilan määrää, kertoo Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen.

Hoasissa nähdään, että tarjoamalla asukkaille oikean määrän astioita ilman, että asukkaan tarvitsee itse hankkia kierrätyslaatikoita, helpotetaan lajittelun aloittamista. Astioihin laitetaan myös jo valmiiksi kylkiin kuvatarrat, joissa kerrotaan, mitä ko. astioihin voi laittaa.

– Myös jätepisteille on laadittu omat suunnitteluohjeet. Jätehuoneissa on jokaiselle jätelajille omat ohjekylttinsä aina jätehuoneen seinillä. Lisäksi jätehuoneen seiniä on maalattu jäteastioiden mukaisilla väreillä, jolloin astiat pysyvät paremmin oikeilla paikoilla ja on helpompi löytää oikea astia, kertoo Pääkkönen.

Myös miellyttävä jätehuone edistää lajittelua Myös perusparannusten ja viihtyvyyskorjausten yhteydessä Hoasissa kunnostetaan jätehuone tai siirrytään syväkeräykseen, jos se kohteessa toimii.

– Pyrimme siihen, että jätehuoneet ovat hyvin valaistuja, siistejä ja ilmanvaihto toimii. Lisäksi opasteiden pitää olla kunnossa. Sekin edistää lajittelun toteuttamista, kun jätetiloissa on miellyttävää asioida, toteaa Pääkkönen.

Vesa Ijäs antaakin Hoasille ja muille opiskelija-asuntojen rakennuttajille tunnustusta lajitteluasian edistämisestä innovatiivisella asenteella.

– Opiskelijat osaavat vaatia tällaisia ratkaisuja niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Opiskelijayhteisöissä tehdäänkin tämän asian osalta erittäin hyvää ja innovatiivista työtä, kehuu Ijäs.

Marttojen vinkit lajittelun järjestämiseen kotona Poimi tästä sinulle sopivat vinkit lajittelun edistämiseksi. Lajittelemalla säästät rahaa ja luontoa. Lajitellun jäteastian tyhjennys on edullisempaa kuin sekajäteastian.

Suurin osa jätteistä voidaan nykyään hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksena tai energiana. Sinä mahdollistat tämän lajittelemalla jätteesi!

• Mitä useammin jätteitä vie pois, sitä vähemmän niille tarvitsee säilytystilaa.

• Mieti kierrätyspisteen sijainti tarkkaan. Paperijäte syntyy usein lähellä postilaatikkoa, joten myös keräysastian voi sijoittaa eteiseen.

• Ota käyttöön muutkin huoneet kuin keittiö.

• Tarkkaile omaa jätevirtaa. Suurimmassa osassa kodeista syntyy eniten muovijätettä ja kartonkia eli niille voi varata isoimmat astiat.

• Biojäteastian voi sijoittaa myös keittiön työtasolle, jolloin se on helposti saatavilla.

• Mahtuisivatko harvinaisemmat jätteet, kuten paristot, vaikka takkien alle vaatekaappiin.

• Kierrätysastiakin voi olla kierrätettävä. Paperin voi kerätä suoraan paperipussiin.

• Varaa astiankuivauskaapista pieni reuna kuivuville purkeille.

• Pyri jo kaupassa välttämään ylipakattuja pakkauksia, tai pakkauksia, joissa on montaa eri materiaalia, jotta jätteen kierrätys helpottuu.

ASUNTOMME 1/2024

11

Marttilantien asukastoimin Seinäjoella Marttilantie 19 asukastoimikunta sai alkunsa asukkaiden omasta kiinnostuksesta ja innosta lähteä järjestämään asioita. Toimikunnassa on tällä hetkellä kuusi aktiivista jäsentä,. Puheenjohtajana toimiva Sisko Isoaho on koko aikuisikänsä tehnyt ihmisten kanssa töitä hoitoalalla, ja nyt eläkkeellä hän saa olla ihmisten kanssa tekemisissä toimikunnan kautta.

S

evaksen talossa ei ollut muutamaan vuoteen asukastoimikuntaa. Kun taloon muutti uusia asukkaita, innostus naapureiden yhteistoimintaan virisi uudelleen.

Talossa järjestettiin tänä jouluna myös pikkujoulut, joihin ilmoittautui ennätysmäärä osallistujia, ja toimikunta oli aktiivisuudesta innoissaan. Ohjelmana oli seurustelua asukkaiden kesken, tarjolla pientä syötävää ja talon lapsille jaettiin pieniä lahjoja.

– Monet pelkäävät osallistua asukastoimikuntaan, koska ajattelevat joutuvansa liikaa vastuuhommiin, mutta mielestäni tässä ei ole millään lailla liikaa tehtä-

12 ASUNTOMME 1/2024

vää. En ole aiemmin ollut puheenjohtajan tehtävissä ja tämä on sujunut oikein mukavasti tähän asti, toteaa Sisko.

Kulttuurit kohtaavat sopuisasti

Marttilantien talossa asuu paljon lapsiperheitä, joista osa on myös maahanmuuttajataustaisia. Sisko on hyvin läheisissä väleissä lasten kanssa, ja monet jäävätkin juttelemaan hänelle, kun törmäävät pihalla.

Asukkaita on muuttanut taloon muun muassa Irakista ja Ukrainasta. Talon toimintojen ohjeistukset on päivitetty seitsemälle eri kielelle, ja toimikunnan englantia osaavat jäsenet saavat usein asukkailta yhteydenottoja, jos heillä on jotain kysyttävää.

Siskon mukaan kaikki ovat asettautuneet mukavasti taloon, eikä mitään sen suurempia kulttuurieroihin

nta sai uuden alun liittyviä ongelmia ole koskaan ollut. Päin vastoin, Sisko on huomannut, että esimerkiksi ukrainalaiset asukkaat ovat hyvin oma-aloitteisia. Yksi heistä teki pyytämättä talon pihalle kukkapenkin, joka on piristänyt pihapiiriä.

– Tykkään olla erityisesti lasten kanssa tekemisissä, he ovat niin kilttejä ja tulevat usein halaamaan, kun näemme pihalla. Toisin kuin kantasuomalaiset, erityisesti maahanmuuttajataustaiset lapset leikkivät enemmän ulkona ja kaipaavat enemmän aktiivista tekemistä, ja haluammekin tänä vuonna toimikunnan kanssa järjestää heille jotain puuhaa, jotta he voivat tutustua toisiinsa, kertoo Sisko.

Puhuminen auttaa ongelmanratkaisussa Asukastoimikunta pitää Siskon mukaan joskus jopa päivittäin yhteyttä puhuakseen talon asioista. Hän haluaa kannustaa muitakin taloja perustamaan asukastoimi-

kunnan, jotta sekä asukkaille että vuokranantajalle olisi helpompaa pitää yhteyttä.

Toimikunnan myötä asukkaat saavat matalan kynnyksen tavan kysyä apua talon asioista tai ottaa yhteyttä vuokranantajaan, ja yhtiö saa sekä nopeammin että luotettavammin tietää talon tapahtumista. Sen lisäksi asukkaiden yhteistoiminta tekee erityisesti kerrostaloasumisesta mukavampaa, kun tuntee omia naapureitaan.

– Jos asumisessa syntyy jotain ongelmia niin voivat asukkaat itsekin joskus hoitaa sen, eikä tarvitse aina laittaa viestiä suoraan yhtiölle. Asukastoimikunta on hyvä tuki asukkaille, ja sen puoleen voi kääntyä, jos on jotain kysyttävää tai tulee mieleen jotain kehityskohteita talossa, toteaa Sisko.

Teksti: IDA OLJEMARK Kuva: IINA ÅHMAN

Talon toimintojen ohjeistukset on käännetty seitsemälle kielelle, jotta kaikki osaisivat toimia yhteisellä tavalla.

Marttilantien asukastoimikuntaan kuuluvat Unelma Heinonen, Satu Välimäki, Helena Kivimäki, Kari Kivimäki ja Sisko Isoaho sekä kuvasta puuttuva Jani Sarell.

ASUNTOMME 1/2024

13

Mitä tapahtuu vuokrasuhteelle vuokralaisen tai vuokranantajan kuoltua?

Vuokralaisen tai vuokranantajan elämän päättyessä, hänen velvoitteitaan ryhtyy hoitamaan kuolinpesä.

Huoneiston yhdessä kuolleen henkilön kanssa vuokrannut voi jatkaa vuokrasuhdetta kuolinpesän sijaan.

J

os vuokralainen kuolee, siirtyy vastuu vuokrasuhteen velvoitteista, muun muassa vuokranmaksusta, vuokralaisen kuolinpesälle, johon kuuluvat tavallisesti lapset ja puoliso.

– Kuolemantapauksessa kuolinpesällä on paljon hoidettavia tehtäviä surun keskellä, niin myös omaisen asumiseen liittyvät asiat. Esimerkiksi vuokrasopimus ei pääty itsestään vuokralaisen kuolemaan, vaan kuolinpesän on irtisanottava se, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita.

Kuolinpesä saa aina irtisanoa sopimuksen kuten toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, vaikka sopimus olisi määräaikainen. Kuolinpesä voi siis irtisanoa sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla riippumatta siitä, mitä sen kestosta tai irtisanomisajan alkamisesta on sovittu. Vuokrasopimus voidaan päättää myös nopeammin yhteisesti sopimalla, jolloin kannattaa muistaa määritellä tarkasti, milloin vuokranmaksuvelvollisuus päättyy. Vuokrasopimus tulee lain mukaan irtisanoa aina kirjallisesti sekä irtisanomisilmoitus toimittaa vastaanottajalle todisteellisesti.

– Kuolinpesän on huolehdittava myös asunnon tyhjentämisestä ja loppusiivouksesta sekä avainten palauttamisesta, muistuttaa Viita.

Perheeseen kuuluva voi jatkaa sopimusta Jos kuolleella vuokralaisella on yhteinen vuokrasopimus toisen kanssa, sopimuksen päättämiseksi tulee kuolinpesän ja eloon jääneen vuokralaisen irtisanoa sopimus yhdessä.

– Kummallakin on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus myös omalta osaltaan. Siinä tapauksessa se osapuoli, joka ei ole irtisanonut sopimusta, jatkaa vuokrasuhdetta yksin, kertoo Viita.

Huoneiston yhdessä kuolleen vuokralaisen kanssa vuokrannut ja vuokralaisen perheeseen kuuluvat henkilöt voivat jatkaa vuokra-

14 ASUNTOMME 1/2024

suhdetta kuolinpesän sijasta. Perheen jäsenten pitää olla asunnossa asuvia, että on oikeus jatkaa sopimusta.

– Jos perheenjäsen jatkaa vuokrasopimusta, siitä on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa vuokralaisen kuolemasta. Samalla vastuu vuokrasuhteen velvoitteista siirtyy kuolinpesältä ilmoituksen tehneelle, kertoo Viita.

Vuokranantajan kuolema ei päätä vuokrasopimusta Jos vuokranantaja kuolee, tulee hänen kuolinpesänsä vuokranantajan sijaan vuokrasuhteen osapuoleksi.

– Jos vuokralaisella on voimassa oleva vuokrasopimus, ei vuokranantajan kuolema päätä sopimusta.

Vuokrasuhde jatkuu vuokranantajan kuoleman jälkeen entisin ehdoin, toteaa Viita.

Vuokranantajan kuolinpesän on kuitenkin ilmoitettava vuokralaiselle vuokranantajan kuolemasta ja tarvittaessa nimettävä yhteyshenkilö, esimerkiksi kuolinpesän hoitaja vuokrasuhdetta koskeviin asioihin.

– Kuolinpesä voi kuitenkin ryhtyä myymään asuntoa, joten vuokralaisen on hyvä varautua siihen, että tulee irtisanotuksi asunnosta, muistuttaa Viita.

Alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteissa irtisanomisaika on kolme kuukautta ja vähintään vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa kuusi kuukautta. Vuokralaisen irtisanominen on aina annettava kirjallisesti ja todisteellisesti. Lisäksi ilmoituksessa on mainittava irtisanomisen peruste ja sopimuksen päättymisajankohta.

Huomioi myös nämä asiat: • Kaikki asunnon avaimet on vuokrasuhteen päätyttyä palautettava vuokranantajalle. Tarkista, onko avaimia annettu esimerkiksi kotihoidolle, ystäville tai naapureille.

• Tiedätkö, kuka on omaisesi vuokranantaja? Vuokralaisen lähipiirin olisi hyvä tietää vuokranantajan yhteystiedot, jotta vuokranantajaan saadaan tarvittaessa nopeasti yhteys.

• Vuokrasuhteen päättymisajankohdasta voidaan myös sopia. Joskus on kaikkien osapuolten etu, ettei irtisanomisaikoja noudateta.

• Vuokranantajan kuollessa kuolinpesä palauttaa vakuuden, jos sille ei ole pidättämisperustetta.

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Pitääkö vuokrasopimus irtisanoa, vaikka vuokranantaja on antanut sopimuksen irtisanomisilmoituksen?

?

Vuokranantajani irtisanoi asuntoni puolen vuoden irtisanomisajalla. Sain uuden asunnon jo kuukauden päästä. Pitääkö minun tehdä irtisanomisilmoitus normaaliin tapaan huolimatta vuokranantajan irtisanomisilmoituksesta?

§

Kyllä pitää. Myös tässä tapauksessa on voimassa kuukauden irtisanomisaika. Mikäli haluaa vapautua vuokravelvoitteesta esimerkiksi huhtikuun alussa, pitää vuokrasopimus sanoa irti viimeistään helmikuun lopussa.

Miten toimia, kun vuokra-asunto menee myyntiin?

?

Vuokranantaja ilmoitti, että hän laittaa vuokra-asuntoni myyntiin. Mitä vuokrasuhteelleni tapahtuu ja vaaditaanko minulta jotakin toimia?

§

Vuokra-asunnon myynti voi aiheuttaa vuokralaiselle huolta ja epävarmuutta. Vuokranantajan kanssa kannattaa pyrkiä viestimään asunnon myyntiin liittyvästä tilanteesta hyvässä hengessä, jotta häneltä saa tietoa viimeaikaisimmasta tilanteen kehittymisestä.

Asunnon myynnin on katsottu olevan hyväksyttävä irtisanomisperuste toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa. Vuokranantajalla on siis mahdollisuus irtisanoa vuokrasopimus, ellei kyse ole määräaikaisesta vuokrasopimuksesta. Vuokranantajan on noudatettava lainmukaisia irtisanomisaikoja.

Vuokra-asuntoa myytäessä vuokranantajalla on oikeus pitää asuntonäyttöjä. Vuokralaisella on aina oikeus olla paikalla asuntonäytöissä. Näyttöjen ajankohdat on sovitettava sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle sopivaan aikaan. Asuntonäyttöjen pitämistä ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää. Vuokranantaja ei myöskään voi velvoittaa vuokralaista tekemään erityisiä siivous- tai kunnossapitotöitä asuntonäyttöä varten.

Asunnon säännöllisestä siivouksesta on kuitenkin huolehdittava koko vuokrasuhteen ajan ja vuokranantaja voi edellyttää yleistä siisteystasoa myös näytöissä.

Jos vuokra-asunto myydään sen jälkeen, kun vuokralainen on saanut sen hallintaan, vuokrasopimus sitoo uutta vuokranantajaa. Mikäli siis vuokralainen asuu jo kyseisessä asunnossa, ostajasta tulee uusi vuokranantaja, eikä nykyisen vuokrasopimuksen ehdot muutu. Vuokrasopimukseen tulee kuitenkin kirjata uuden vuokranantajan yhteystiedot. Jatkossa vuokrasuhteeseen liittyvistä velvoitteista, mukaan lukien vakuuden palautuksesta, vastaa uusi vuokranantaja.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

KOKOUSKUTSU

Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen

XXVII LIITTOKOKOUS pidetään Helsingissä lauantaina 20. päivänä huhtikuuta 2024.

Kokous alkaa klo 10.00 Pikku-Finlandia, osoitteessa Karamzininranta 4, 00100 Helsinki. Kokoustila Havu.

Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan: 8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: Vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on: alle 100....................................... 1 edustaja 100 – 199.................................... 2 edustajaa 200 – 399................................... 3 edustajaa 400 – 999.................................. 4 edustajaa 1.000 – 2.999............................. 5 edustajaa 3.000 – 9.999............................ 6 edustajaa 10.000 – tai enemmän............. 7 edustajaa Muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on: alle 50.000................................ 1 edustaja 50.000 – 99.999........................ 2 edustajaa

100.000 – 199.999..................... 3 edustajaa 200.000 – 499.999................... 4 edustajaa 500.000 – tai enemmän.........7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Vuokralaisyhdistysten ja jäsenyhteisöjen aloitteet on toimitettava liiton hallitukselle 12.3.2024 mennessä.

Liittokokouksessa esitettävät asiat lähetetään hallituksen esittämässä muodossa jäsenille sääntöjen mukaisesti vähintään kaksi viikkoa ennen liittokokousta.

Helsingissä 12.2.2024 Vuokralaiset VKL ry:n hallituksen puolesta SUNA KYMÄLÄINEN

ANNE VIITA

ASUNTOMME 1/2024

15

VUOKRALAISET VKL RY  Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki  toimisto@vuokralaiset.fi  anne.viita@vuokralaiset.fi  www.vuokralaiset.fi  www.facebook.com/vuokralaiset  www.twitter.com/vuokralaiset ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Haapajärven Vuokratalot Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 2/2024: Materiaali viimeistään vko 17, julkaisuvko 21 HALLITUS SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro TERO STRAND, JHL Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI, Kuntaliitto ANTTI KOSKELA, Tehy ry

25 € alennus

vapaaehtoisesta vakuutuksesta koodilla VUOKRA Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.

Asianajaja Leena Partanen

on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

HELMIKUU 26.02.

MAALISKUU 04.03. 25.03.

HUHTIKUU 08.04. 29.04.

TOUKOKUU 06.05. 27.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski!

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.