Asuntomme 2/2015

Vuokralaiset VKL ry:n j채senlehti 2 / 2015

Vuokralaiset ry:n asuntopoliittiset tavoitteet

Tutustu Rauman miestentupaan Raastaako arki?

Vaikuttajien vaalipuheita

Asuminen on asukasasiaa Asuntomme 1-15 korj.indd 1

25.3.2015 8.24

i ole iset, e sta a l a r : r k i o e Twitt istuki=vu osa asukka m i n u n e s j ”A asia. Pie asunto i sama kea. Kaikk kea!” u u t t t a a sa t saav ostaja sa uhteis opeata. s : a r r e k t Twit oissa vuo delleen n e h ”Van en nousu kyvissä. nee!” i ä e r n vuok a-alea ei kkaro tyhj r u k k iset Vuo alaisten okrala t u v / m Vuokr e lais k.co ceboo om/vuokra a f . w ww twitter.c . www

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Numeron 3/2015 materiaalin toimitus viim. vko 35, julkaisuviikko 39

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi

Toimitus: Huvikummun viesti

www.vuokralaiset.fi

Taitto: Oy Creamedia Ab Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Sisältö 2/15

3 Asuminen keskiöön

www.facebook.com/ vuokralaiset www.twitter.com/ vuokralaiset

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

– vuokrat asiallisiksi!

4 Onko asuntopolitiikka vain elinkeinoelämää varten?

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja, Vantaa

KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja, Espoo

TURJA LEHTONEN Sopimusasiantuntija, Metallityöväen Liitto ry., Turku

MERJA KUUSISTO Kansanedustaja, Tuusula

OLAVI HEIKKONEN Eläkeläinen, Helsinki

HETA RAVOLAINEN-RINNE Insinööri, suunnittelija, Okmetic Oyj, Mäntsälä

7 Valtion vahva rooli

on vuokralaisten etu

7 Asukkaan toiveet paremmin esiin

8 Asumisen tuki-

järjestelmiin ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia

ELSA KOSKINEN Eläkeläinen, Tampere

TIMO LEHTINEN Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö JHL, Helsinki

8 Miestentuvalla aika kuluu mukavasti

10 Raastaako arki työn ja perheelämän puristuksessa?

11 Ajankohtaista järjestö ja koulutusasiaa

11 Lakineuvojamme vastaa

SILVIA MODIG Kansanedustaja, Helsinki

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 2

HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteiden vastaava, PAM ry, Sipoo

2

4 / 2009

25.3.2015 8.24

PÄÄKIRJOITUS

Asuminen keskiöön – vuokrat asiallisiksi!

"Asumismenojen noustessa yli 60 prosenttiin nettotuloista, saa tulot olla melkoiset, että elämiseen jää käyttövaroja."

V

aalien alla asuntopolitiikka kiinnostaa niin ehdokkaita kuin asukkaita. Erityisesti esiin nousee pääkaupunkiseudun hintojen kalleus verrattuna muuhun maahan. Ilmiö koskee sekä omistus-, asumisoikeus- että vuokra-asumista.

Hintaero maan eri osien välillä on niin suuri, että se säikyttää tänne tulijat. Aiemmin asutun omakotitalon hinnalla – jos sen saa edes myytyä – ei saa alueelta rivitalon pätkää saati omakotitaloa.

Asukkaiden kukkarossa asia tuntuu erityisen ikävästi. Asumismenojen noustessa yli 60 prosenttiin nettotuloista, saa tulot olla melkoiset, että elämiseen jää käyttövaroja.

Tilanteen surkuhupaisuutta kuvaa otsikot ja tahot, joiden mielestä pääkaupunkiseudulla markkinat ovat kunnossa. Nyt isojen asuntojen kohdalla on valinnan varaa ja pienissäkin asunnoissa ovat ainakin vuokrapyynnit laskeneet.

Niukkojen asuntomarkkinoiden lieveilmiöihin kuuluu toistuva keskustelu siitä, pitäisikö valtion lainoittamissa vuokrataloissa asukkaille tehdä määräaikaisia vuokrasopimuksia ja tulot tarkistaa säännöllisin väliajoin.

Tulorajojen tarkistaminen johtaisi tuhansien perheiden osalta epävarmaan asumiseen ja vahvistaisi pienituloisena pysymistä. Palkankorotuksiin kannattaisi suhtautua epäluuloisesti, koska sen johdosta voisi kotoaan joutua lähtemään.

Tilanne olisi epäilemättä edullinen työnantajalle, osaavan työntekijän saisi pitää ilman palkankustannusten kasvua. Tätäkään keskustelua ei tarvitsisi käydä, jos vuokraasuntoja olisi riittävästi. Tarpeita vastaavalla tuotannolla olisi nuorilla monia polkuja tarpeita vastaavaan asuntoon tulotason kehittyessä ja perhe koon kasvaessa.

Omistusasumisen vuosikausia jatkunut suosio ja ohjaus asuntojen ostamiseen on varmistettu asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudella. Lisäksi nuoria ohjataan Asp-säästäjiksi, jonka lopputulema on vuosikausia jatkuva velkasuhde pankkiin.

Näen ikävänä nykyisen tilanteen, jossa voimakkaasti nuoria ohjataan asunnon ostoon. Perusteena mainitaan varallisuuden lisääntyminen. Työmarkkinat tämän päivän Suomessa ovat huonot ja palkalla pitäisi asuntolaina maksaa. Palkan ansaitsee vain työtä tekemällä.

Vaalien alla meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Asuntopolitiikkaan tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät asumisen monimuotoiset tarpeet. Äänestä ehdokasta, joka arvostaa myös asumisen monimuotoisuutta, niin minä teen.

Anne Viita toiminnanjohtaja

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 3

3 2 / 2015

25.3.2015 8.24

Onko asuntopolitiikka vain Asuntomarkkinat 2015 –seminaarissa oli koolla huippupoliitikot keskustelemassa asuntoasioista. Elinkeinoelämä nousi vahvasti esiin.

Hyvän elämän näkökulma asumisessa tuli esiin vain loppukommentissa.

S

eminaarin Asuntovaalit-keskustelussa olivat mukana kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd), elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk), kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) ja kansanedustaja Martti Mölsä (ps). Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderssonille oli tullut este.

Kommentaattoreina poliitikoille toimivat Helsingin yliopiston professori

Mari Vaattovaara, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ja Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila.

Keskustelussa korostui hallitusoppositioasetelma, eikä rohkeitakaan heittoja epäröity tehdä. Keskustelua johti Suomen Asuntotietokeskuksen toimitusjohtaja Juha Salmi, joka haastoi osallistujia muun muassa arvioimaan kouluarvosanoin nykyisen hallituksen asuntopoliittisia saavutuksia.

Saavutusten arviointi keskittyi tuotantolukuihin tai muihin rakentamisen asioihin. Asukkaiden tarpeita ei paneelissa käsitelty, vaikkei aihetta oltu suinkaan rajattu pois. Asuntopoliittisessa keskustelussa vaikuttaa tällä hetkellä työllistämisnäkökulma.

Oppositio pettynyt tuloksiin – Annan hallitukselle kouluarvosanan 5. Tulokset eivät ole olleet hääppöisiä odotuksiin nähden. Aluksi luvattiin, että asuntotuotanto saadaan käyntiin ja vuokrat alas. Nyt on käynyt juuri Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 4

päinvastoin eli saatu vuokrat ylös ja tuotanto alas, latasi Kaikkonen, joka muistutti myös, että on kaksi eri asiaa puhua Helsingin seudun ja muun maan asioista. Helsingissä ongelmat ovat Kaikkosen mukaan pahasti kärjistyneet.

Mölsä peesasi Kaikkosta antaen arvosanan 6 ja korosti, että esimerkiksi rakennusmääräyksien normeja ei olla saatu lupauksista huolimatta karsittua ja se on suuri este rakentamiselle.

Kunnallinen päätöksenteko avainasemassa Soininvaara ei olisi halunnut antaa kouluarvosanaa hallitukselle, sillä hänen mielestään kunnat ja kaupungit ovat hallitusta enemmän vastuussa asuntopoliittisista päätöksistä.

– Kaupungeissa, kuten Helsingissä on pakko miettiä, kuinka paljon tontteja on varaa luovuttaa. Valtion pitäisi tulla vastaan sellaisissa investoinneissa, joita tarvitaan kaupungin kas-

4 2 / 2015

25.3.2015 8.24

Asuntomarkkinat 2015 –seminaarin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että asumisen hinta on Suomessa liian korkea. Ongelman ratkaisevista keinoistakin oltiin kohtalaisen samanmielisiä, kuten alalla ollaan. Ministeri Viitanen kysyi keskustelussa aiheellisesti, että miksi mitään ei tunnuta saavan siitä huolimatta aikaan.

ain elinkeinoelämää varten? vun myötä. Esimerkiksi Helsingissä joudutaan käyttämään 300 miljoonaa euroa tulevan muuttovirran investointeihin, muistutti Soininvaara, joka on myös kaupunginvaltuutettu.

Soininvaaran mielestä asuntopoliittiset ongelmat Suomessa johtuvat hyvin pitkälle siitä, ettei ole otettu vakavasti kaupungistumista. Samaa mieltä oli myös Vapaavuori ja puhui jälleen metropolihallinnon puolesta.

– Kaupungistuminen on kuitenkin maailman suurin megatrendi ja on suuri todennäköisyys, että kaupungistuminen tulee meillä jatkumaan, totesi Vapaavuori ja arveli vastavuoroisesti maakuntiin syntyvän mahdollisuuksia muun muassa biotalouden ja matkailun turvin.

– Mutta onko kaupungistuminen vääjäämätöntä? Koko Suomi pitäisi pitää asuttuna, kun sinne on satsattu paljon rahaakin, korosti Mölsä.

Mölsän ajatusta tuki myös tammikuussa Nuorisoasuntoliiton tutkimus,

jossa yksi johtopäätös oli, että nuorten keskuudessa kaupungissa asumista pidetään yhä edelleen välivaiheen asumisena.

– Kaupungistumisen myötä vuokraasumisen suosio kasvaa, kommentoi puolestaan Valkila käytyä keskustelua.

Hallitus puolustautui esimerkein Asuntoministeri Pia Viitanen kertoi monista hallituksen aikaansaannoksista ja hehkutti erityisesti pääkaupunkiseudun MAL-sopimusta.

– Siinä sovittiin, että valtio tukee teiden yms. infrastruktuurin rakentamista, jos kunnat osoittavat neljänneksen lisää tontteja asuntorakentamiseen, kertoi Viitanen.

Viitasen iloa hälvensi kuitenkin RT:n Pipatti, joka piti sopimusta mauttomana.

– Suomalainen kaavoitusjärjestelmä on todella aikansa elänyt, kun valtioneuvosto joutuu pakottamaan kunnat tällä tavalla kaavoittamaan, kommenVuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 5

toi Pipatti, mutta kiitteli Viitasta samaan hengenvetoon siitä, että hänen johdollaan vapautettiin asumisoikeusasuntojen rakentamisen sidos vuokraasuntotuotantoon.

Myös Vapaavuori ilmaisi tyytyväisyytensä hallituksen työskentelyyn ja painotti myös sitä, että asuntopolitiikassa pitäisi tehdä päätöksiä pitkällä tähtäimellä yhden vaalikauden mittaisten päätösten sijaan. Heitto oli tarkoitettu Kaikkoselle, joka puheenvuoroissaan ei halunnut suoraan sitoutua nykyisen hallituksen asuntopoliittisiin toimenpiteisiin.

Sijoittajalle tilanne on ollut hyvä – Markkinat ovat toimineet hyvin, asuntoja on syntynyt ja oikeisiin paikkoihin. Asuntorahastot ovat olleet varsinainen piristysruiske. Vuokrat ovat nousseet meidän kannalta mukavasti ja valtion tukema tuotanto lähes lakannut, listasi Saton Erkka Valkila

5 2 / 2015

25.3.2015 8.24

näkemyksiään asuntopoliittisesta tilanteesta.

MAL-sopimusta Valkila pitää erinomaisena asiana.

– Jos talous virkistyy, muuttoliike maan sisällä ja maahanmuutto lisääntyy, mikä tarkoittaa että asuntoja tarvitaan pääkaupunkiseudulla paljon lisää, korosti Valkila.

Kaikkonenkin ilmaisi keskustan ymmärtävän Helsingin ongelmat ja asuntotuotannon lisäämistarpeen, mutta muistutti myös, että myös muualla on elämää.

– Jos huomioidaan maakuntien alueita niin että siellä on elämisen mahdollisuus, niin se helpottaa myös Helsingin tilannetta, muistutti Kaikkonen.

Kaavoitus ja normit keihäänkärkenä Keskustelussa käsiteltiin pitkään ja moneen otteeseen kaavoitusta ja rakentamisen normeja. Kaavoitus on liian hidasta ja erilaiset määräykset nostavat rakentamisen hintaa. Kokonaan valitusoikeutta tai normeja ei haluttu poistaa, mutta toimintaa haluttiin järkiperäistää. Ehkä hakea mallia ulkomailtakin.

– Maankäytön ja rakennuslain muutos on jo tekeillä. Samoin normitalkoita jatketaan siten, että rakennusmääräyskokoelma uudistetaan 2017 mennessä.

Eli tulossa on vähemmän pykäliä ja päällekkäisyyksiä, lupasi Viitanen.

Vapaavuori puolestaan muistutti, että kaavoitus on toimenpide, jossa yhteen sovitetaan erilaisia intressejä ja päätetään miten yhteisille alueille rakennetaan.

– Siksi kaavoitusta ei voi tehdä nopeasti. Nopeuden sijaan pitäisi jatkuvasti kaavoittaa yli tarpeen, kun kerran tiedetään, että kaavoista valitetaan. Silloin saataisiin sopiva määrä kaavoitettua maata aikaan, totesi Vapaavuori, mutta korosti kuitenkin, että kaavoitusta pitäisi tehostaa esimerkiksi siten, että valitus pitäisi käsitellä pikaisesti, jos selvää valitusperustetta ei ole.

Kaikkia valituksia ei pitäisi käsitellä saman pitkän kaavan mukaan.

– Hollannissa yleiskaavoitus on lopetettu. Kaava luodaan yhteistyössä eri osapuolten kesken. Jotain sellaista voisi Suomessakin kokeilla, kommentoi Vaattovaara.

Viitanenkin uskoi, että suurpiirteisempi yleiskaava olisi hyvä asia. Samoin hän korosti, että normeja pitäisi pystyä säätämään yleisellä tasolla kui-

Vuokralaiset ry:n asuntopoliittiset tulevaisuuden tavoitteet • Asuntotuotannon määrän kasvattaminen - Ilman merkittävää asuntomäärä lisäystä ei saada asumisen hintaa alas.

• Vakaammat valtakunnalliset asuntomarkkinat - Asumisen kustannukset Uudellamaalla ovat liian korkeat verrattuna muuhun maahan. Tilanne vaikeuttaa muutamista alueille, jossa on työtä.

• Veroneutraliteetti hallintamuotojen välille - Valtion tuettava työvoimapoliittisista syistä vuokra-asumista yhtä paljon kuin omistusasumista, jotta vuokra-asumisesta tulee kohtuuhintaisempaa ja se olisi kilpailukykyisempi asumismuoto.

• Omakustannusvuokran läpinäkyvyyttä lisättävä sekä kulueriä täsmennettävä - Laskee asumisen kustannuksia, kun vuokraan sisällytettävät kuluerät ovat aidosti omakustannusperiaatteeseen pohjautuvia.

• Kiinteistöverotuksen muuttaminen - Asunto- ja muut kiinteistöt eriytettävä ja asuintaloille määrättävä matalampi vero jotta asuinkuluja voidaan kohtuullistaa.

- Rakentamattomille tonteille korkeampi veroaste, jotta tontit saadaan käyttöön ja asuntotuotantoa nopeammin liikkeelle.

• Energiatehokkuutta asumisessa edistettävä - Löydettävä keinot, joilla asiaa edistetään, mutta siten, että eivät lisää kohtuuttomasti vuokrankorotuspaineita.

- Valtion tuki otettava energiatehokkaan asumisen edistämiseen vahvemmin mukaan.

• Asumistuen enimmäisasumismenojen normeja korotettava - Asumisen todelliset kustannukset saataisiin paremmin esiin, kun asukas ei joutuisi hakemaan asumisen menojen vuoksi toimeentulotukea. tenkin siten, ettei synny huonoa rakentamisen laatua.

Käytännön realismia toi keskusteluun Valkila, jonka mukaan normit hankaloittavat rakennuttajan elämää joka päivä.

– Mitään positiivista ei ole tapahtunut, mutta tiukennuksia tulee koko ajan, korosti Valkila.

Vapaavuori puolestaan muistutti siitä, että normeilla on myös tärkeä tehtävä.

– Meillä on estetty esimerkiksi slummiutuminen sillä, ettei ole annettu rakentaa huonoa laatua, painotti Vapaavuori, joka on itse käynnistänyt aikoinaan normitalkoot.

Loppujen lopuksi Keskustelun lopuksi puheenjohtaja pyysi kommentaattoreita arvioimaan käytyä keskustelua. Poliitikkojen päätä ei pahemmin silitelty.

– Olen pettynyt politiikkojen uskalluksen puutteeseen, vaikka juuri ollaan saatu kuulla, kuinka suomalaiset Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 6

tulevat köyhtymään merkittävästi. Jollain lailla kustannuksia täytyy pystyä alentamaan. Meillä ei ole varaa enää esimerkiksi kaavoituksen ylimielisyyteen. Kun ei uskalleta tehdä merkittäviä muutoksia, niin eikö voisi saada eri alueille erilaisia säädöksiä, ehdotti Pipatti.

Erkka Valkila puolestaan totesi, että ongelmia on vain pääkaupunkiseudun kaavoituksessa, asuntojen saatavuudessa ja hinnoissa. Muualla ongelmaa ei Valkilan mielestä ole.

Viimeisen puheenvuoron käytti Vaattovaara.

– Kaipaisin keskustelua ihanasta elämästä ja unelmista. Toivoisin, että asuntopolitiikalla olisi oma osansa siinä keskustelussa. Nyt puhuttiin vain elinkeinoelämästä, totesi Vaattovaara, mutta kehui kuitenkin hallitusta hyvästä yrityksestä sekä halusta nostaa keskusteluun esiin kipeitäkin kysymyksiä.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

6 2 / 2015

25.3.2015 8.24

Valtion vahva rooli on vuokralaisten etu

T

avallisen vuokralaisen tai vuokraasuntoa etsivän kannalta on tärkeää, kuinka seuraavalla vaalikaudella suhtaudutaan valtion rooliin vuokraasuntomarkkinoilla. Tämä on poliittinen valinta – mennäänkö julkinen puoli edellä, vai annetaanko markkinoiden hoitaa homma.

Minun ja Vasemmistoliiton mielestä valtio ei voi vetäytyä vastuustaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääjänä. Aika lailla puhtaasti markkinavetoista vuokra-asuntopolitiikkaa on kokeiltu liian kauan. Seurauksena ovat vuokra-asuntojonot, kohtuuttomat vuokrat ja vuokralaisten pompottelu.

Valtion on pakotettava kuntia luo-

vuttamaan tontteja kohtuuhinnalla vuokra-asuntotuotantoon. Tarvitaan keppiä, kun porkkanat eivät riittävästi tunnu auttavan. Tähän on uuden hallituksen päättäväisesti tartuttava.

Vuokra-asukkaan asemaa voidaan vahvistaa myös mm. omakustannusvuokrien läpinäkyvyyttä lisäämällä.

Vuokransa maksavan asukkaan on pystyttävä näkemään mistä menoeristä tarkalleen hänen vuokransa koostuu.

Tämänkaltaisia lakimuutoksia tarvitaan vuokralaisen oikeusturvan parantamiseksi.

Kari Uotila Vuokralaiset ry varapuheenjohtaja Kansanedustaja (vas)

Asukkaan toiveet paremmin esiin sukas on unohtunut asuntopoliittisesta keskustelusta lähes kokonaan.

Asumisen kustannukset ovat suurin ongelma. Vuokralla asuva maksaa vuokrassaan muun muassa asuntonsa rakentamiseen käytetystä lainasta korkeampaa korkoa kuin omistusasukas, eikä asukas hyödy siitä mitenkään.

Valtion pitäisi tukea vuokra-asumista vahvemmin myös siksi, ettei yksittäinen asukas joudu vuokrassaan maksamaan tyhjien tai huonokuntoisten asuntojen ylläpidosta.

Asuntopolitiikassa pitäisi aloittaa tavoitteellinen keskustelu asumisen tukimuodoista. Nyt kaikki tahot näennäisesti suhtautuvat vuokra-asuntorakentamiseen myönteisesti, mutta koko ajan huolehditaan siitä, että omistus-

asumista tuetaan verovaroin. Vahva omistusasumisen tukeminen myös heikentää vuokra-asumisen imagoa.

Eniten asumisen kustannuksiin vaikutetaan kuitenkin sillä, että tuotetaan asuntoja tarjolle riittävästi. Kunnat on ohjattava toteuttamaan viiden vuoden asemakaavavarantoa maapolitiikassaan. Valtion ja kuntien välille tarvittaisiin sopimus siitä, että vuokra-asuntoja kaavoitetaan nimenomaan julkisen liikenteen väylien varteen.

Kunnilla on jo kaavoitusmonopoli, miksi sitä ei käytetä?

Asukaslähtöistä ajattelua pitäisi edistää myös asuntojen suunnittelussa. Esimerkiksi yhä useampi perhe on uusperhe. Heidän tarpeitaan pitäisi ottaa asuntosuunnittelussa huomioon paremmin.

1

a k a s t y y t y vä i

s

2011 2012 2013 2014

126x85_TurvaEpsi_VuokralaisetRy_032015.indd 1

01019 5110

uu

tusy

tutkimus

Tervetuloa Turvaan uudet ja vanhat asiakkaat.

Va k

E P S I R at i

Asi

että, jatkossakin saat henkilökohtaista ja mutkatonta palvelua vailla turhia kommervenkkejä. Samaan pakettiin saat erinomaisia etuja ja kattavan valikoiman vakuutuksia sinulle ja perheellesi.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

Asuntomme 1-15 korj.indd 7

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja

y ys

ng

Lupaamme kautta kiven ja kannon...

Myös asumistuki pitäisi näissä perheissä jakaa, jos lapset asuvat säännöllisesti molempien vanhempien luona.

ssa

A

ht i över ta

ilu

Parasta palvelua

www.turva.fi 10.3.2015 13:45:26 25.3.2015 8.24

Asumisen tukijärjestelmiin e vähäisiä muutoksia Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäisrajaa esitetään nostettavaksi ja asuntojen tuotantotukea kasvaville kaupunkiseuduille jatkettavaksi. Näin ehdotetaan asuntoministeri Viitaselle helmikuun lopussa luovutetussa Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportissa.

–T

ämä on kuitenkin vasta asiantuntijoiden pohjatyö ja poliittisten johtopäätösten aika on vasta myöhemmin. Tästä syystä en ole itse sitoutunut poliittisesti työryhmän esityksiin, totesi asuntoministeri Pia Viitanen, mutta kiitteli samalla työryhmää hyvästä keskusteluavauksesta.

Jo mainittujen asumistuki- ja tuotantotukiasioiden lisäksi raportissa ehdotetaan, että omistusasumista suosivan asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovuttaisiin. Erityisesti tästä ehdotuksesta Viitanen sanoutui poliittisesti irti.

– On paljon lapsiperheitä, joille verovähennyksen säilymisellä on iso taloudellinen merkitys. En pidä tätä esitystä kovin realistisena, toteaa Viitanen.

Pois verotusohjauksesta Tavoitteena olisi, että verotuksella ohjattaisiin tulevaisuudessa yhä vähemmän ihmisten valintaa vuokra- ja Ministeri Pia Viitanen korosti tiedotustilaisuudessa, että annettu raportti on hyvä pohjatyö, josta jatketaan poliittista keskustelua.

Miestentuvalla aika kuluu mukavasti Rauman Sepänkadulla miehet kunnostivat tyhjän varaston omaksi nikkarointipajakseen.

Nyt on paikka puuhastelulle ja yhdessäololle eikä tarvitse ulkona värjötellä.

M

iestentupa on tarkoitettu kaikille Sepänkadun WH-Asuntojen vuokrataloissa asuville asukkaille.

– Parisen vuotta on toimittu. Saatiin kiinteistöhuoltajilta maalit ja maalattiin lattiat. Vesipiste täällä oli valmiina,

mutta valaisimet lisäsimme kattoon.

Muuta remonttia tämä ei kaivannut, kertoo Mauri Haapanen, joka käyttää tilaa kivenhiontaharrastukseensa.

Mauri on harrastanut kivenhiontaa jo 20 vuotta ja hionut upeita töitä koruista koriste-esineisiin. Kiviä löytyy luonnosta ja suomalaiset kivetkin ovat todella kauniita hionnan jäljiltä.

– Kansalaisopistossa kävin 90-luvun alussa kurssin. Nykyään löytyy myös paljon kirjallisuutta kivenhionnasta. Myös Suomen jalokiviharrastajien yhdistyksestä saa hyvää tietoa.

Maurille on tärkeää, että taloon saatiin kokoontumispaikka. Jokainen voi Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 8

kuitenkin käyttää tupaa milloin haluaa, kunhan hakee avaimen Maurilta tai kolmelta muulta miestentupalaiselta.

– Tänne ei pääse asunnon avaimella, kun täällä on kuitenkin meidän omia työkalujamme, perustelee Mauri erillisavaimen tarvetta.

Miehet saivat tupaidealleen hyvän esimerkin Sepänkadun naisten Puuhatuvasta, joka pistettiin talkoilla pystyyn muutama vuosi sitten. Puuhatuvalla kokoonnutaan pari kertaa viikossa käsitöiden ja kahvittelun merkeissä. Myös Puuhatupa on kaikkien Sepänkadun WH-Asuntojen talojen asukkaiden käytössä.

Miestentupa on Maurin ja tuvalle piipahtaneen Akun mielestä käynyt jo jopa liian pieneksi, kun tupaa on käytetty niin ahkerasti.

8 2 / 2015

25.3.2015 8.24

n ehdotetaan vain omistusasumisen välillä. Toisaalta kuitenkin ehdotetaan, että varainsiirtovero tulisi jatkossa myös ensiasunnon ostajalle. Tiedotustilaisuudessa kysyttiinkin, että ohjataanko täten nuoria yhä enemmän vuokra-asumiseen?

– Jos olisi riittävästi kohtuuhintaista asuntotuotantoa, olisi helpompi saada ylipäänsä asunto, vastasi raportin esitellyt kansliapäällikkö Hannele Pokka epäsuorasti viitaten koko asian ydinongelmaan erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Ympäristöministeriön hankeryhmä ei esitä uudistuksia kiinteistöverokäytäntöön siitä huolimatta, vaikka Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna matala kiinteistöverotus.

– Asumisen kustannuksista tulee suuri osa muista veroista, perusteli Pokka kiinteistöveron rauhaan jättämistä.

Kohtuuhintaisuus yhä leijuva käsite Kohtuuhintaisista asunnoista on kova puute ja se on tärkein syy siihen, että asuminen on kallista. Asuntomme-lehti kysyikin raportin laatijoilta, määriteltiinkö työryhmässä kohtuuhintaista

Asuntomme 1-15 korj.indd 9

asumista esimerkiksi siten kuin se määriteltiin vielä 90-luvulla.

Tuolloin katsottiin, että asuminen on kohtuuhintaista, kun asumisen kulut eivät vie enempää kuin 25 % asukkaan käteen jäävistä tuloista.

Kansliapäällikkö Pokan mukaan kohtuuhintaisuutta ei määritelty.

Asojakin tarvitaan Työryhmä esittää myös, että asumisoikeusasuntoja tarvitaan jatkossakin vuokra- ja omistusasumisen välimallina, mutta kuitenkin vain suurimmissa kaupungeissa. Jonotusjärjestelmän ja rahoitusrakenteen kehittäminen olisi kuitenkin tarpeen asumisoikeusasumisen yhteydessä.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kysyi tiedotustilaisuudessa, voisiko ns. ARA-asunnoista asuville ja nuorille ensiasunnon tarvitsijoille tarjota jatkossa mahdollisuutta saada asoasunto esimerkiksi matalammalla asumisoikeusmaksulla ja voisivatko he olla etusijalla saamassa asoasunnon.

Pokka totesi, että se voisi olla hankala järjestää asukkaiden tasavertaiseen kohteluun tähtäävän järjestysnumerokäytännön takia.

Tärkeintä olisi saada lisää asuntoja – Asukkaiden kannalta olemme tyytyväisiä siihen, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi.

Se on yksittäisen asukkaan etu, vaikka toki aina vaarana on se, että tuki valuu tuottajille. Siksi tärkeintä olisi saada nopeasti lisää uusia asuntoja, minkä takia tuotantotuen jatkaminen on puolestaan tärkeää, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Viita pitää asumistukeen esitettäviä muutoksia tärkeänä myös siksi, että uudistuksen myötä saataisiin esiin asumisen todelliset kustannukset. Nyt asumisen kustannuksia katetaan osittain toimeentulotuella.

Ei tulojen tarkistukselle – Tietojemme mukaan valtion tukemissa asunnoissa asuu vain noin kuusi prosenttia ns. ylituloisia. Emme esitä noin pienen määrän vuoksi seurantajärjestelyä, joka aiheuttaisi vain turhaa byrokratiaa. Tärkeämpää olisi keskittyä toimenpiteisiin, joilla saataisiin lisää uutta tuotantoa liikkeelle, perusteli Pokka työryhmän esitystä.

– Emme myöskään Vuokralaisissa pidä suotavana, että järjestelmää kehitettäisiin tavallaan taakse päin. Nykyaikaan ei kuulu enää ihmisten luokittelu tuolla tavalla, korostaa Viita.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

25.3.2015 8.24

Raastaako arki työn ja perheelämän puristuksessa?

T

yö- ja perhe-elämä -ohjelmassa on selvitetty suomalaisten keinoja selviytyä arjen haasteiden keskellä. Tärkeintä on avoin keskustelu ja työnantajan oikea asenne.

– Tärkeimmiksi asioiksi nostettiin työnantajan asenne, tasapuolisuus ja johtamisen oikeudenmukaisuus. Käytännön keinoista tärkeimpinä pidettiin työaikaan liittyviä järjestelyjä ja joustoja sekä lisäpalveluita, kertoo Työterveyslaitoksella ohjelmasta vastaava projektipäällikkö Salla Toppinen-Tanner.

Internetissä toteutetun verkkoaivoriihen kautta saatiin vastaus 929 ihmiseltä, jotka antoivat yhteensä 1702 ideaa tai kommenttia aiheeseen.

Vastaajat olivat hyvin erilaisia taustoiltaan, eri ikäisiä ja erilaisia töitä tekeviä. Noin kolmannes arvioi, että heillä oli paljon vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihinsa tai työvuoroihin, noin puolet arvioi että on jonkin verran ja vain 14 % mielestä vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa.

– Positiivista on, että suurin osa koki voivansa vaikuttaa jollain lailla tähän asiaan. Tulevaisuudessa perheen ja työelämän yhteensovittaminen on todennäköisesti entistä tärkeämpää työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Myös EU:n 2020-ohjelmassa korostetaan sen merkitystä, kertoo Toppinen-Tanner.

Etätyö suosituin ratkaisu Ylivoimaisesti suosituimmaksi keinoksi nousi etätyön tekeminen. Tärkeänä pidettiin myös yksilöllisiä työaikajoustoja esimerkiksi akuuteissa hoivatilanteissa. Myös erilaisia palveluita nostettiin esiin, kuten lasten- ja kodinhoitoon liittyviä palveluratkaisuja.

– Yksilölliset työajan joustot tulevat korostumaan, kun ikäihmisten hoitaminen kotiin yleistyy. Työntekijän on pystyttävä hoitamaan yksityisiä asioita myös virka-aikana, Toppinen-Tanner tähdentää.

Joustavien ratkaisujen esteenä on usein työnantajan kielteinen asenne.

Myös ilmapiiri työntekijöiden kesken voi hankaloittaa toimintaa. Aivo-

Tutkimuksessa tuli esiin, että työaikajärjestelyt ja joustot ovat jo hyvällä mallilla työpaikoilla. Liukuva työaika, työaikapankki, säästövapaat ja saldojen käyttö ovat jo arkipäivää monissa yrityksissä.

– Avoin keskusteluilmapiiri antaa mahdollisuuden ottaa uusia keinoja käyttöön, kun tilanteet työpaikoilla muuttuvat. Esimerkiksi miesten hoitovapaalle hakeutuminen on monessa yrityksessä uusi asia, toteaa ToppinenTanner.

Miten voisit helpottaa arjen sujumista omalla kohdallasi?

Työ- ja perhe-elämä –ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä ja Työterveyslaitoksen ohjaama toiminta-ohjelma, jossa kerätään tietoja ja levitetään hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamisen parantamiseksi.

Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.tyojaperhe.fi ja sovella keinoja omaa tilannettasi helpottamaan.

riihessä todettiin avoin keskustelu hyväksi keinoksi vaalia positiivista ilmapiiriä.

– Tasapuolisuuden vaaliminen on toki vaikeaa, kun ihmisten tarpeet työaikajoustolle ovat erilaisia. Avoin keskustelu on avainasemassa ja se että työntekijöiden kanssa sovitaan asioista yhdessä. Hyvä ehdotus oli myös se että pelisäännöt kirjataan ohjeiksi, jolloin ne saavat ikään kuin toimivan johdon siunauksen. Ylimmän johdon arvovalinnat heijastuvat aina alemmalle tasolle, muistuttaa Toppinen-Tanner.

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 10

Yhteensovittamisesta hyötyvät kaikki Perhe-elämästä ei silti voi vieläkään keskustella kaikilla työpaikoilla. Esimerkiksi kehityskeskustelulomakkeissa ei välttämättä ole edes mukana perhe-elämään liittyviä kysymyksiä.

Miksi työpaikoilla kannattaisi keskustella myös yksityiselämän asioista?

– Erilaisin tutkimustuloksin on osoitettu, että perhe-elämän ja työn tasapaino lisää työntekijän hyvinvointia.

Työntekijä on tyytyväisempi ja sitoutuneempi, on vähemmän poissa töistä ja tekee työnsä laadukkaammin. Tyytyväiset työntekijät ovat yritykselle myös imagokysymys, muistuttaa ToppinenTanner.

Eivätkä kaikki ratkaisut vaadi aina edes kustannuksia, vain asian ajattelemista toisin ja toisten kannalta.

Aivoriihessä nostettiin esiin esimerkiksi palavereiden ajankohdat. Ne voisivat alkaa siten, että kaikki pääsevät mukaan kohtuullisin ponnistuksin.

Tietämys työkaverin pitkästä työmatkasta tai lapsenhakuvuoroista auttaa asian sopimista.

– Tärkeintä on, että työpaikalla annetaan viesti, että me haluamme, että työ ja perhe-elämä on sovitettavissa, korostaa Toppinen-Tanner.

Eikä yhteensovittaminen tarkoita sitä, että työpaikkaa alettaisiin käyttämään terapiayksikkönä. Siitä työelämän ja perheen yhteensovittamisessa ei ole kyse. Hyvällä johtamisella ja avoimella keskustelulla tuokin asia ymmärretään työpaikoilla.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

10 2 / 2015

25.3.2015 8.24

!!

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

Vuokralaiset ry:n koulutustarjonta uudistuu. Koulutusten tarkoituksena on kirkastaa paikallisten vuokralaisyhdistysten ja aktiivien tehtäviä sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä.

Uusi ote vuokralaistoimintaan Uusi ote vuokralaistoimintaan -koulutus sisältää yhteensä kolme erillistä koulutuspäivää ja sen on tarkoitus käynnistyä syksyllä.

Osallistujat pohtivat sitä, mihin yhdistystä tarvitaan ja kuinka toimintaa kehitettään. Lisäksi käsitellään jäsenhankintaa ja sen keinoja. Koulutuksen keskiössä on vuokralaistoiminnan kehittäminen.

Toivomme kevään aikana paikallisilta vuokralaisyhdistyksiltä ja aktiiveilta kommentteja, onko toiveissa koulutuksen järjestäminen alueellisesti vai valtakunnallisesti.

Lyhytkursseja Lisäksi on tarjolla lyhytkursseja, joista myös toivomme palautetta, järjestetäänkö kurssit alueellisina vai valtakunnallisina.

Varmuutta esiintymiseen (1 pv) harjoitellaan esiintymistilanteita ja opetellaan jännityksenhallintaa, jota tarvitaan yhdistystoiminnan lisäksi edustettaessa vuokralaisia erilaisissa toimikunnissa.

Välineitä innostavaan suunnitteluun (1 pv) etsitään työkaluja yhdistyksen toiminnan ideointiin ja suunnitteluun toiminnallisesti. Koulutus sopii yhdistyksen johtokunnan jäsenille.

Sosiaalinen media yhdistyksen apuna (1 pv) tutustutaan yhdistyksiä hyödyttäviin sosiaalisen median työkaluihin. Harjoitellaan sosiaalisen median käyttöä ja tehdään suunnitelma sen käytöstä oman yhdistyksen toiminnan tukena.

Järjestöjohtamisen perusteet (2 pv). Kurssilla pureudutaan yhdistyksen hallituksen vastuuseen sekä puheenjohtajan, sihteerin ja talousvastaavan tehtäviin, kokoustoiminnan ja kokousasiakirjojen perusasioihin sekä yhdistyksen taloudenhoitoon.

Järjestöjohtamisen kehittäminen (2 pv).

Kurssi on jatkokurssi Järjestöjohtamisen perusteille. Kurssilla pohditaan, mitä on yhdistyksen johtaminen ja missä se näkyy, tutustutaan osallistavaan toimintatyyliin sekä pohditaan, mitä kehittämismahdollisuuksia yhdistyksen johtamisessa Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

Vuokralaiset

Asuntomme 1-15 korj.indd 11

?§

Lakineuvojamme vastaa

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Irtisanomisilmoituksen toimittaminen

? §

Miten voin toimittaa irtisanomisilmoituksen todistetusti?

Vuokrasuhteen molempien osapuolien tulee tehdä irtisanomisilmoitus kirjallisena. Laissa on erikseen määrätty irtisanomisilmoituksen toimittamisesta vastapuolelle.

Hyvä keino toimittaa irtisanomisilmoitus on luovuttaa se vuokranantajalle todistajan läsnä ollessa. Viemällä irtisanomisilmoituksen vuokranantajalle ja pyytämällä siihen kuittaus on myös varma keino osoittaa irtisanomisilmoituksen tiedoksisaanti.

Pelkästään se, että tiputtaa irtisanomisilmoituksen postilaatikosta, ei ole riittävää. Kirjattu kirjekään ei ole toimiva keino, koska vastaanottaja ei välttämättä hae kirjettä postista ja lähettäjä ei saa tästä tietoa. Postin saantitodistus on parempi vaihtoehto. Saantitodistuksen lähettäjälle palautuu todistus lähetyksen luovuttamisesta vastaanottajalle tai tämän valtuutetulle. Saantitodistuksessakin on riski, että vastaanottaja ei hae kirjettä. Kuitenkin lähettäjällä ei muodostu sitä harhaluuloa, että irtisanomistiedoksianto olisi vastaanotettu, jos hän ei ole saanut kuittia tiedoksiannon toimittamisesta.

Sähköpostilla ja tekstiviestillä tehty irtisanominen ei täytä lain vaatimia edellytyksiä toimitettavuudesta todisteellisesti. Sähköpostiviestin tai tekstiviesti tiedoksiannon lähettäminen ei nimittäin vielä osoita sitä, että viesti olisi myös saapunut vastaanottajalle.

Luotettavin tapa toimittaa irtisanomisilmoitus vastapuolelle on lähettää se haastemiehen välityksellä. Tällöin irtisanomisilmoituksen vastaanottamisen ajankohta pystytään näyttämään helposti toteen. Haastemiehen perii irtisanomisilmoituksen toimittamisesta 30 euroa.

Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, kuinka nopeasti haastemies pystyy toimittamaan irtisanomisilmoituksen. Valtakunnallisesti esiintyy suurtakin vaihtelua, vaihteluväli on parista päivästä jopa kahteen kuukauteen, riippuen resursseista ja etenkin siitä, kuinka vaikeasti tavoiteltava henkilö on. Jos siis haluaa, että irtisanomisilmoitus toimitetaan nopeasti, haastemies ei tähän välttämättä pysty. Asiakkaan toiveet pyritään ottamaan huomioon, mutta siltikään aina ei ole mahdollista saada irtisanomisilmoitusta toimitettua asiakkaalle mieleisessä ajassa.

11 2 / 2015

25.3.2015 8.24

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN

tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla: HUHTIKUU 13.04. 27.04.

TOUKOKUU 04.05. 25.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,69 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

VUOKRALAISPÄIVÄT

Perinteiset Vuokralaispäivät pidetään 11.-13.9.2015 M/S Viking Mariellan Tukholman risteilyllä.

Koulutustapahtuman ohjelmassa on vuokra-asumiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Vuonna 2015 Vuokralaispäivien aiheita (oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään): Yhteishallintolaki. Millainen on vuokrataloyhtiön hallituksen jäsenen rooli? Missä menevät salassapidon rajat? Miten talousasiakirjoja tulisi lukea?

Naapurisovittelu. Miten ennaltaehkäistään asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja? Kuinka puututaan häiriöihin ja ristiriitoihin? Ohjelmassa on myös asiaa pelastusasioista ja turvallisuudesta vuokrataloissa.

Kuulemme myös, millaisia asioita kuntien asuntopoliittisissa ohjelmissa tulisi olla ja miksi kunnallisia vuokrataloja tarvitaan.

Lisäksi saamme katsauksen Ruotsin vuokramarkkinoista ja ruotsalaisesta vuokralaistoiminnasta.

Lopullinen ohjelma julkaistaan huhtikuussa ja ilmoittautumiset käynnistyvät toukokuussa.

Varaa jo nyt Vuokralaispäivien ajankohta 11-13.9.2015 kalenteriisi.

Vuokralaispäivien hinnasto 2015: A-luokka (sisältää ruokailut) normaali jäsenhinta • kahden hengen hytti 395 375 • yhden hengen hytti 495 475

Asuntomme 1-15 korj.indd 12

25.3.2015 8.24