Asuntomme 1/2015

Vuokralaiset VKL ry:n j채senlehti 1 / 2015

Raili on asumisen tehovaikuttaja

Erilainen ote omaan talouteen Vastaa ja vaikuta!

Veden laskutusta moneen malliin

KL. iset V ittaa a l a r k o ur r: ”Vu n nosto k e t t i Tw istövero Kiinte laisia.” et a isuhte me r u vuokr p a am “Na ook: t asiakkait etko tesb e c a l a F ruttav heluissa. O uri olet?” r a k s a naap sa pu okramonis t millainen ti löytyy Vu . tannu omien tes ok-sivulta n o a b s Ilta ry:n Face laiset et ralais k o u v .com/ aiset ebook m/vuokral c a f . www twitter.co . www

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Numeron 2/2015 materiaalin toimitus viim. vko 12, julkaisuviikko 14

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi

Toimitus: Huvikummun viesti

www.vuokralaiset.fi

Taitto: Oy Creamedia Ab Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Sisältö 1/15

3 Seuraavan hallituksen

www.facebook.com/ vuokralaiset www.twitter.com/ vuokralaiset

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

asuntopoliittiset tavoitteet

4 Huoneistokohtainen laskutus vähentää veden kulutusta

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja, Vantaa

KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja, Espoo

TURJA LEHTONEN Sopimusasiantuntija, Metallityöväen Liitto ry., Turku

MERJA KUUSISTO Kansanedustaja, Tuusula

OLAVI HEIKKONEN Eläkeläinen, Helsinki

HETA RAVOLAINEN-RINNE Insinööri, suunnittelija, Okmetic Oyj, Mäntsälä

5 Viranomaiset

hyväksyvät erilaiset laskutus järjestelmät

6 Raili on asumisen tehovaikuttaja

8 Raha on hyvä renki,

ELSA KOSKINEN Eläkeläinen, Tampere

TIMO LEHTINEN Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö JHL, Helsinki

mutta huono isäntä

10 Ajankohtaista järjestö ja koulutusasiaa

11 Lakineuvojamme vastaa 11 Vastaa ja vaikuta!

SILVIA MODIG Kansanedustaja, Helsinki

Vuokralaiset

HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteiden vastaava, PAM ry, Sipoo

2

4 / 2009

PÄÄKIRJOITUS

Seuraavan hallituksen asuntopoliittiset tavoitteet

"Vakaammat valtakunnalliset asuntomarkkinat ovat tärkeä tavoite.

Nyt asumisen kustannukset Uudellamaalla ovat selkeästi korkeammat kuin muualla maassa."

E

duskuntavaalit ovat tänä keväänä huhtikuussa. Maan hallitus ja asuntoministeri toteuttavat vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa sovittuja asuntopoliittisia linjauksia.

Vuokralaisten mielestä asumisen eri hallintamuotojen, kuten omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen, välille on saatava veroneutraliteetti. Asuntomarkkinoilla tarvitaan tasa-arvoista valinnan mahdollisuutta, joten sen takia eri asumismuotojen verotus on saatava tasa-arvoisesti kilpailukykyiseksi. Nykyinen hallitus on laskenut asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden määräävää prosenttia. Seuraavan hallituksen tulee laskea sitä lisää.

Oman asunnon hankkiminen on perheille tapa lisätä vaurautta ja tähän asti sitä on tuettu verohelpotuksin, joten se on ollut myös kannattavampaa kuin vuokra-asunnossa asuminen. Valitettavasti omistusasunto sitoo tiukasti perheitä kotipaikkakunnalle, vaikka työllisyystilanne edellyttäisikin hakeutumista muualle töihin. Siellä missä on töitä, ovat asumisen kustannukset yleensä niin korkeat, että entiselle paikkakunnalle jääneellä omistusasunnon myynnillä saa huomattavasti pienemmän asunnon.

Vakaammat valtakunnalliset asuntomarkkinat ovat tärkeä tavoite. Nyt asumisen kustannukset Uudellamaalla ovat selkeästi korkeammat kuin muualla maassa. Asuntojen hinta on työn perässä hakeutuvilla järkytys ja jopa muuton este. Asunnon vuokraamista ei kannata ajatellakaan, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole.

Nykyistä asuntopolitiikkaa toimii siis työllistymisen esteenä.

Kiinteistöverotuksen periaatteita on muutettava siten, että asunto- ja muiden kiinteistöjen verotus on eriytettävä. Tämän lisäksi rakentamattomille tonteille on määrättävä korkeampi veroaste, jotta asuntotuotantoa saadaan tehostettua. Korkeampi veroaste on määrättävä varsinkin silloin, jos ne sijaitsevat lähellä kaavoitettuja tai rakennettuja alueita ja niillä on kunnallistekninen valmius. Tähän liittyen rakentamattoman maan kiinteistöveron alarajaa on nostettava. Asiasta on keskusteltu päätöksentekijöiden kesken vuosia, mutta aina jonkun edut ovat vaakalaudalla ja poliitikoilla ei ole ollut uskallusta tehdä päätöstä, joka kuitenkin lisäisi asuntotuotantoa.

Omakustannusvuokran läpinäkyvyyttä on lisättävä sekä kulueriä on täsmennettävä.

Lainsäädännössä on määritelty varsin avoimesti ne erät, jotka vuokraan saa sisällyttää. Rajoituksien alaisissa ARA-vuokra-asunnoissa vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen lisäksi kattamaan asuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoitus sekä hyvän kiinteistönpidon mukaiset menot.

Kuluerien suuruuteen ei laissa oteta kantaa. Asukas puolella on epäluuloa ja epätietoisuutta siitä, mihin vuokralaisilta kerätyt vuokrat käytetään. Reilun pelin hengessä edellytämme että läpinäkyvyyttä lisätään. Osana läpinäkyvyyden lisäystä on aiempaa aktiivisempi viestintä vuokralaisille ja asukkaille kirjattava mahdollisuus saada nykyistä helpommin varmennettua tietoa vuokranantajan toiminnan oikeellisuudesta.

Energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset asuntorakentamisessa ovat mielestämme hyvä asia. Valitettavasti huoneistokohtaisiin vesimittareihin liittyviin määräyksiin on jäänyt erittäin paha aukko. Huoneistokohtaiset vesimittarit pitää asentaa uusissa asuntokohteissa, mutta mikään ei velvoita asuntoyhtiötä niitä lukemaan saatikka sillä perusteella vesilaskutusta asukkailta tekemään. Vesimittarien lukemisesta aiheutuu kustannuksia, mutta ne ovat aivan varmasti pienemmät ja vain murto osa siitä säästöstä, joka aiheutuu kun huoneiston asukkaat seuraavat vedenkulutustaan ja näin säästävät paitsi vettä myös energiaa.

Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja, Vuokralaiset ry

Vuokralaiset

3 1 / 2015

Huoneistokohtainen lask veden kulutusta

Järvenpään Mestariasunnot voitti vuonna 2014 Torpantielle valmistuneella kerrostalolla ”Ilmastoystävällinen kerrostalo 2013 -kilpailun”. Talossa on määräysten mukaiset huoneistokohtaiset vesimittarit ja myös laskutus tapahtuu kulutuksen mukaan.

Huoneistokohtainen vedenkulutuksen laskutus on asukkaalle edullinen ja ympäristö kiittää. Yhtiölle se ei välttämättä ole kannattavaa vaikka veden kulutus laskisikin.

E

dellisessä Asuntomme-lehdessä nostettiin esiin Espoon kaupungin asuntojen asukkaiden huoli vuokrataloyhtiön tekemästä päätöksestä veloittaa vedenkulutuksesta yhteismitallisesti asunnon neliömäärään perustuen. Muutos astui voimaan tämän vuoden alussa.

Aiemmin veloitus perustui todelliseen veden kulutukseen niissä asun-

noissa, joissa oli asennettuna huoneistokohtainen vesimittari. Asukkaat haluaisivat palata vanhaan järjestelmään, joka koetaan oikeudenmukaisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi toiminnaksi.

Espoon asunnoilla on lähes 15 000 asuntoa, joista noin 60 prosentissa on huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittari.

– Vesimittarit ovat tulleet useissa kiinteistöissä käyttöikänsä päähän eivätkä täytä nykyisiä mittareille asetettuja vaatimuksia. Yhtiön hallitus päätti huolellisen vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen luopua vesimittari-investoinnista, koska uusiminen olisi aiheuttanut niin suuret kustannukset, että mittareiden käytöstä saatava hyöty ei riittäisi kattamaan uusimisesta ja ylläVuokralaiset

4 1 / 2015

pidosta aiheutuvia kustannuksia, perustelee asuntotoimenjohtaja Arja Kottari.

Maksuperusteen neliömääräisyyttä yhtiö perustelee tasavertaisuudella.

– Veden ja jäteveden kustannukset jaetaan hoitovuokrassa huoneistoalan perusteella. Tämä jako huoneistoille tapahtuu samaan tapaan kuin muidenkin hoitovuokran kustannusten jako ja on meidän mielestämme järjestelmänä yksinkertainen, luotettava, ajan tasalla ylläpidettävä ja oikeudenmukainen kustannusten jakoperuste, toteaa Kottari.

Järjestelmät usein esteenä Yhtiöt käyttävät monenlaisia tapoja vedenkulutuksen laskuttamiseen neliömäärään tai huoneistokohtaisen kulu-

kutus vähentää tukseen perustuvan tavan lisäksi. Joissain yhtiöissä veloitus perustuu tiettyyn summaan kuukaudessa jokaista asunnon asukasta kohden. Näin tehdään esimerkiksi Asuntosäätiön tuhannessa vuokra-asunnossa.

– Meidän järjestelmämme eivät vielä anna mahdollisuutta huoneistokohtaisen kulutuksen laskutukseen, mutta siihen suuntaan ollaan menossa, toteaa johtaja Raija Mäkinen Asuntosäätiöstä.

Tampereella toimivan VTS-Kotien omistuksessa on 9 000 vuokra-asuntoa, joista yli puolessa vedenkulutus laskutetaan huoneistokohtaisen mittaroinnin avulla. Näin on tehty jo 80-luvulta lähtien.

– Jos laskutus on alusta lähtien tehty huoneistokohtaiseksi, se on paljon helpompi järjestää kuin että siihen ryhdyttäisiin myöhäisemmässä vaiheessa.

Aloittaminen on iso urakka ja maksaa todella paljon yhtiölle, toteaa VTS Kiinteistöpalvelujen asiakkuuspäällikkö Petri Mäkelä.

VTS:llä huoneistokohtaisen vesimittarointiin käytetään yhden ihmisen työpanos.

Saavutettu hyöty menee kunnossapitoon Noin 40 000 vuokra-asunnon VVO

ei peri vesimaksuja, vaan sisällyttää veden vuokraan. Näin on tehty jo yli 15 vuotta. Yhtiön asunnoista noin 5 000:ssa on huoneistokohtaixnen mittari.

– Olemme toki tutkineet mahdollisuutta siirtyä huoneistokohtaisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen, koska asukkaalle oman kulutuksen mukainen laskutus tuntuu totta kai mielekkäämmältä. Muutoksen aiheuttamat kustannukset olisivat kuitenkin laskelmiemme mukaan vielä liian korkeat.

Nykyinen järjestelmä on myös hallinnollisesti huomattavasti helpompi, toteaa yksikön johtaja Kimmo Rintala.

Myös VTS:n Mäkelä arvioi, että yhtiölle ei tule hallinnointikulujen jälkeen edullisemmaksi toteuttaa huoneistokohtaisen kulutuksen mukaista vesilaskutusta.

– Ylläpidon saavutettu taloudellinen hyöty menee kunnossapitoon. Huoneistokohtainen mittari maksaa noin 500–600 euroa ja se pitää uusia keskimäärin 13 vuoden välein, toteaa Mäkelä.

Panostuksesta imagohyötyä Silti VTS:llä on panostetaan jatkossakin huoneistokohtaiseen mittarointiin.

Siitä saavutetaan imagohyötyä.

– Totta kai meidän asuntojen etu on

se, että asukas ei joudu maksamaan muusta kuin omasta vedenkulutuksestaan. Ja kyllähän siinä samalla vähennetään myös jätevesien määrää ja veden lämmitykseen käytettävän sähkön kulutusta, korostaa Mäkelä.

VTS:n huoneistokohtaisen mittaroinnin asunnoissa vedenkulutus on noin 124 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Muissa asunnoissa se on noin 150 litraa.

Ympäristö kiittää Vielä suurempi kulutusero löytyy Järvenpään Mestariasuntojen kulutustiedoista. Yhtiön 1880 asunnosta 21 %:ssa on huoneistokohtaiset mittarit joko uudistuotannon tai perusparantamisen myötä asennettuna.

– Mittaroitujen huoneistojen keskikulutus on 100 litraa vuorokaudessa asukasta kohti kun se muissa taloissa on 140 litraa vuorokaudessa. Kun vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, asukkaat eivät lotraa vedellä. Viimeistään ensimmäinen tasauslasku opettaa asukkaalle sen, mitä veden kulutus todella maksaa, toteaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.

Mestariasuntojen tavoitteena on lisätä koko ajan huoneistokohtaisten vesimittareiden määrää siitäkin huolimatta, että se ei ole yhtiölle taloudellisesti kannattavampaa kuin muu laskutusmuoto. Valintaa perustellaan myös ympäristönäkökulmasta.

– Ympäristötekoja ei saa ilman tekoja, kiteyttää Simunaniemi.

Teksti: Päivi Karvinen Kuva: Mestariasunnot

Viranomaiset hyväksyvät erilaiset laskutusjärjestelmät Y mpäristöministeriö painottaa ohjeistuksessaan, että energian ja veden säästäminen on tärkeä tavoite.

Siitä hyötyy sekä asukas että yhtiö.

Huoneenvuokralaki ei kuitenkaan sisällä säännöksiä, jotka velvoittaisivat vesimittareiden käyttöön laskutusperusteena kunhan omakustannusperiaate toteutuu.

ARA suosittelee, että vedenkulutuksen laskutus perustuisi huoneistokohtaisiin vesimittarilukemiin rajoituk-

sen alaisissa ARA-asunnoissa. Mutta myös ARAn mukaan laskutuksen periaatteena voidaan käyttää muuta perustetta, jos se on kokonaistaloudellisesti perusteltua.

Valtiolla ei ainakaan vielä ole käytössään mitään porkkanaa, joilla yhtiöitä kannustettaisiin vedenkulutuksen laskuttamiseen huoneistokohtaisen mittaroinnin avulla.

Myöskään EU:n energiatehokkuusdirektiivi ei sisällä suoranaista edelly-

Vuokralaiset

5 1 / 2015

tystä huoneistokohtaisen kulutuksen laskutukseen eikä Suomessa ole katsottu ministeriön mukaan tarpeelliseksi tehdä asiaan säädösmuutoksia.

Isot kiinteistönomistajat ovat esittäneet, että vesilaitoksille saataisiin samanlainen vastuu vedenkulutuksen huoneistokohtaisesta mittaroinnista kuin tällä hetkellä on käytössä sähkön osalta. Silloin myös mittareiden hallinnointi- ja uusimisvastuu olisi vesilaitoksella.

Raili on asumisen tehovaikuttaja Tamperelainen Raili Kankainen uskoo asukastoiminnan vaikuttavan sekä oman talon viihtyisyyteen että omistajayhtiön valintoihin.

H

ervannassa asuvan Raili Kankaisen asukastoimintaura alkoi jo 1980, kun hän meni mukaan Fysiikanpolun VVO-talon asukastoimikuntaan. Teekkarinkadulle muuton jälkeen vuonna 1996 hän on toiminut koko ajan toimikunnan puheenjohtajana.

Pari vuosikymmentä on kulunut myös VVO:n asukashallituksen työssä, nyttemmin varapuheenjohtajana. Mikä on antanut lastenhoitotyötä tehneelle, nyt eläkkeellä olevalle vaikuttajanaiselle intoa toimia?

– Kai tähän on vaan kasvanut. Ja kyllä sekin vaikuttaa, että tämä toiminta tuo hyväksytyksi tulemisen tunnetta ja kiitosta ihmiselle, vaikka toki myös pahaakin puhetta on. Ei tässä hommassa pidä liian herkkähipiäinen olla, mutta kyllä se riittää, että on oma itsensä.

Raili on viihtynyt Hervannassa hyvin. Kaikki on lähellä. Tampereen keskustaan asti ei tarvitse lähteä palveluja hakemaan. Teekkarinkadun talossa hän on asunut sen valmistumisesta lähtien.

– Ensin kyllä ajattelin, että onkohan

talo rauhaton, kun on niin keskustassa, mutta tämä on todella rauhallinen talo.

Asukkaat ovat oppineet, että täällä pidetään silmällä asioita ja tuodaan heti minulle tietoon, jos on jotain korjattavaa. Minä sitten vien asian isännöitsijän tietoon, kertoo Raili.

Talon 5–6 henkinen asukastoimikunta kokoontuu Railin mukaan tarvittaessa esimerkiksi asukastilaisuuksia suunnittelemaan, jos talossa on ollut häiriötapauksia tai silloin kun VVO:lta tulee asukkaille tiedotettavia asioita.

– Minun mielestä toimikunnan ei pidä tavan vuoksi kokoontua esimerkiksi kerran kuussa, vaan tarpeen mukaan. Silloin ei homma mene juoruiluksi. Me ollaan pystytty hyvin vaikuttamaan tämän talon järjestykseen yhteistyössä isännöitsijän kanssa, toteaa Raili.

Asukastoimintaa talossa on joka vuodenajalle. Toiminnat kirjataan toimintasuunnitelmaan, joka esitellään asukkaille asukaskokouksessa.

Laskiaisena syödään yhdessä hernesoppaa kerhohuoneella, keväällä pidetään pihansiivoustalkoot, juhannuk-

sena juhlitaan pihamaalla, syksyllä on taas talkoot ja pikkujouluakin juhlitaan yhdessä. Viime jouluna syötiin jouluateria läheisessä palvelutalossa.

– Meidän pikkujoulua oli juhlimassa 20 aikuista ja viisi lasta. Se on ihan hyvä määrä, kun meidän talossa on kaikkiaan noin 70 asukasta.

Raili ei osaa sanoa syytä siihen, miksi juuri heidän talossaan asukkaat osallistuvat aktiivisesti toimintoihin.

Yksi syy voisi olla se, että toiminnat ovat jo perinteisiä. Asukkaat tietävät odottaa jokavuotisia tapahtumia.

VVO:n asukashallituksen kokouksissa Raili käy noin neljä kertaa vuodessa. Valtakunnallinen toimielin on Railin mukaan nykyään aktiivisesti mukana yhtiön toiminnassa.

– On tärkeää, että yhtiö arvostaa asukastoimintaa, jota minun mielestäni tarvitaan siksi, että taloissa olisi rauhallista asua. Asukashallitustyössä haluan olla mukana jotta voin viedä tamperelaisten asukkaiden ääntä yhtiön tietoon.

Raili rohkaisee mielellään muitakin asukastoimintauralle. Kysyvä ei tieltä eksy eli jos jostain asiasta ei tiedä, voi aina kysyä neuvoa. Toiminnan voi myös muovata omaan tyyliin sopivaksi.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Raili Kankainen kannustaa asukkaita aktiivisuuteen omassa talossa. Palkkiona voi saada itselle rauhallisen kotitalon. Raili on toiminut Teekkarinkadun asuintalonsa asukastoimikunnan puheenjohtajana jo 17 vuotta.

Teekkarinkatu 3:n asukkaat saivat vuonna 2000 Tampereen kaupungin kunniakirjan hyvästä pihan hoidosta. Talo oli kaupungin ensimmäinen kerrostalo, joka sai ko. maininnan. Talossa pidetään yhä kahdet talkoot vuodessa muiden toimintojen lisäksi.

Vuokralaiset

7 1 / 2015

Raha on hyvä renki, Jos ajatus taloudellisesti riippumattomammasta elämästä tuntuu mahdottomalta haaveelta, kannattaa lukea kirja nimeltään Erilainen ote omaan talouteen – vapaus, onni ja hyvä elämä.

Antti Rinta-Loppi muistuttaa myös, että varakkuus ei tarkoita vain rahallista rikkautta, vaan myös sosiaalista hyvinvointia.

Vanha totuus pätee yhä siinä, että onnellisuus ei riipu tulotasosta tai tavaramäärästä ympärillä, vaan hyvin hoidetuista ihmissuhteista.

Vuokralaiset

6 4 / 2014

mutta huono isäntä M

aailma ympärillämme on täynnä rahalla ostettavia houkutuksia, joita meidän odotetaan hankkivan itsellemme enemmän ja enemmän. Samaan aikaan talousviisaat syytävät uutisissa huoltaan siitä, etteivät ihmiset kuluta riittävästi pitääkseen talouskasvukäyrän yläviistossa.

Yhteiskunnan viesti on selvä. Olet onnellinen vain tavaroiden ympäröimänä, kalliissa omistusasunnossa, jatkuvasti matkustellen ja töitä tehden yhä pidempään. Vai oletko?

Sosiaalipuolen tutkijat painottavat, että ihmisen onnellisuus ei yleensä kasva juurikaan sen jälkeen, kun perustarpeet eli ravinto-, asumis- ja turvallisuustarpeet on tyydytetty.

Tunnetko itsesi?

– Kun katsoo maailmaa ympärillään, niin ei tämä homma hirveän terveeltä vaikuta. Koko yhteiskunta on henkisesti kuollut, tokaisee Antti RintaLoppi, joka on kirjoittanut yhdessä Pasi Havian ja Ville Lappalaisen kanssa erilaisen talousoppaan, Erilainen ote omaa talouteen.

Kirjan viesti kiteytyy lyhyesti ajatukseen, että jokaisen pitäisi oppia tuntemaan itsensä paremmin. Vain sitä kautta voi löytää ymmärryksen, mistä asioista oma onnellisuus aidosti tulee.

– Se mihin täällä kasvetaan, on kovasti erilaista siihen nähden, mitä oikeasti tarvitaan onneen ja tyytyväisyyteen. Yritämme herätellä kirjassa miettimään asioita eri näkökulmasta, kyseenalaistamaan.

Ymmärrätkö läheistesi merkityksen?

Antti itse elää kirjassa neuvottujen ohjeiden mukaan. On aina elänyt. Siihen hän on oppinut jo lapsena, kun vanhempien yritys koki saman romahduksen kuin moni muu yritys 90-luvun laman aikaan. Meni hulppea elämä ja tilalle tuli pienituloisuus, mutta se taisi olla Antin kohdalla onnekas kriisi, sillä se opetti jo varhain, mistä onni oikeasti koostuu.

Hän oppi läheisten ihmisten merkityksen elämässään ja sen, että itselleen voi luoda monella tavalla vauraan elämän, kunhan ymmärtää olla hyppää-

mättä siihen suohon, johon ihmiset yleensä itsensä upottavat.

– Asun esimerkiksi tällä hetkellä vuokralla kimppakämpässä. Moni on ihmetellyt asumisvalintaani, erityisesti koska olen jo yli kolmekymppinen, uralla edennyt mies. Minulle se on kuitenkin ollut erittäin hyvä ratkaisu tässä elämäntilanteessa, varsinkin koska asuinkumppanit ovat järjettömän hyviä tyyppejä. Kimpassa asuminen on parhaimmillaan henkisesti voimaannuttavaa ja rikasta elämää. Tiedän, että jos asuisin yksin, tuntisin itseni kovin yksinäiseksi, toteaa Antti.

Uskallatko toimia toisin kuin muut?

Kimppakämppäasuminen on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunta asettaa meille sanomattomia velvoitteita. Totta kai jokaisen hyvätuloisen, jollainen Anttikin nykyään on, pitäisi asua yksin omistusasunnossa. Kimppakämppäämistä pidetään köyhien juttuna ja siksi moni aikuinen ei uskalla edes miettiä sellaista vaihtoehtoa, ettei tule leimatuksi.

Toinen hyvä esimerkki on auto, joka on kallis hankinta ja yhtä kallis ylläpidettävä.

– Itse puntaroin asioita miettimällä kuinka paljon joudun tekemään töitä saadakseni jonkin asian maksettua.

Autoa minulla ei ole, sillä nykytilanteessani bussin odottelu muutaman minuutin on pieni hinta siihen verrattuna, mitä joutuisin tekemään maksaakseni autoa, joka kuitenkin seisoisi käyttämättömänä suurimman osan ajasta, Antti perustelee.

Kirjassa on runsaasti käytännön esimerkkejä asioista, joita pidämme nykyään itsestään selvinä asioina, mutta jotka kirjan lukemisen jälkeen näyttäytyvät ihan toisessa valossa.

Heitätkö rahaa taivaan tuuliin?

Moni pienituloinen saattaa miettiä, että pienestä palkasta on täysin mahdotonta säästää mihinkään ja että taloudellinen ahdinko on vääjäämätön olotila.

Kirjan idea on avata ihmisen silmät huomaamaan niitä itsestään selvänä pidettyjä rahareikiä, jotka tukkimalla pystyisi kasvattamaan vähintäänkin Vuokralaiset

9 1 / 2015

mukavan varapuskurin omaan elämään.

– Kaikki lähtee siitä, että luot itsellesi vararahaston, joka auttaa sinua selviytymään arjessa. Sinkulla, normaalituloisella kaupunkilaisella puskurin ei välttämättä tarvitse kovin kummoinen olla, mutta jos haluat vaikka yrittäjäksi, sinun pitää varautua taloudellisiin riskeihin paremmin, Antti toteaa.

Puskurirahaston synnyttämisen jälkeen kirja opastaa myös sijoitustoimintaan, jonka avulla pystyy pitkällä tähtäimellä luomaan yhä pidemmälle menevää taloudellista riippumattomuutta.

– Puhumme kirjassa riittävästä taloudellisesta riippumattomuudesta.

Jokainen määrittelee sen itse omalla kohdallaan, korostaa Antti.

Aika monelle riittää varmasti jo se, että pesukoneen rikkoutuminen ei romahduttaisi perheen talousarkea. Eikä tuo tilanne suinkaan ole vain pienituloisten ongelma. Yhä useampi hyvätuloinen on maksuhäiriöinen juuri siitä syystä, ettei ole tajunnut kyseenalaistaa kulutuskulttuurin mielekkyyttä.

Hullua heimoveljeyttä Sosiaalinen paine, heimoveljeys, kuten kirjassa asiaa nimitetään, ajaa meitä tekemään samoin kuin kaikki muutkin.

Eihän kukaan halua myöntää, että oli järjetöntä ottaa iso pankkilaina, jonka takia joutuu raatamaan niska limassa töitä niin, että siitä kärsii niin perhe kuin oma terveyskin. Niinhän kaikki tekevät.

– On täyttä soopaa se, että kulutuksella saadaan aikaan hyvinvointia ja talouden pitää välttämättä kasvaa.

Tappiin lainoitettu maailma, kuten yksityistalouskin on äärimmäisen räjähdysherkkä, ja altis häiriöille; sellainen toimintatapa ei aja hyvinvointia. Kulttuurimme on myös kehittynyt turhan kilpailukeskeiseksi. Malli voisi olla myös toisenlainen ja tukea yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä empatiaa, jotka oikeasti lisäävät hyvinvointiamme. Tämä on itse rakennettu hullunmylly, jota kaikki haluavat ruokkia, eikä sitä haluta kyseenalaistaa. Mutta yksilö voi tehdä toisin ja siitä kaikki lähtee, toteaa Antti.

Valitse pitkän tähtäimen hyöty Kirja kannustaa lukijaa miettimään asioita pitkällä tähtäimellä. Miten tämän päivän valinnat vaikuttavat tulevaisuuden asioihin.

– Mieti, jos tapaisit tulevaisuuden minäsi, niin antaisitko itsellesi turpaan tämän päivän valintojesi vuoksi. Se on hyvä mittari ja siitä tulee pikkuhiljaa automaattinen toimintatapa, joka ohjaa pysymään oikealla tiellä. Se on myös paljon parempi toimintatapa, kuin jälkikäteen katuminen. Oppii huomaamaan, että päätös, joka lyhyellä aikavälillä on negatiivinen, voi tulevaisuudessa olla positiivinen, ja toisinpäin, opastaa Antti.

Esimerkkinä kirjassa nostetaan esiin ihmisen halu nostattaa koko ajan elintasoaan ja lisätä kulutustottumuksiaan.

Elämisen kustannukset nousevat ja ihminen joutuu tekemään töitä enemmän ja mahdollisesti myös sellaisissa olosuhteissa, joista ei pidä. Joutuu stressaamaan pitääkseen työpaikan, nuoleskelemaan epämiellyttäviä ihmisiä, eikä voi sanoa omaa mielipidettään.

– Mielenkiintoista kyllä, jos ei ole sitonut itseään velkavankeuteen, pystyy olemaan helpommin oma itsensä ja tulee sitä kautta myös arvostetuksi esimerkiksi työpaikalla enemmän, pohtii Antti.

Satsaa asumisessa empatiaan Asumisen kysymyksistä Antti nostaa esiin ikuisen vuokraomistus –akselin. Tulotason noustessa ihmisten oletetaan hankkivan omistusasunto ja mieluusti iso sellainen.

– En ymmärrä miksi vuokra- tai omistusasuminen pitäisi asettaa vastakkain. Lopulta kysymys on siitä, kumpi on edullisempaa, eli kuinka paljon tuloista jää yli asumiskulujen jälkeen. Totta kai myös elämäntilanne vaikuttaa asiaan paljon, toteaa Antti ja vertaa kiistaa asumismuotojen paremmuudesta lätkäjoukkueen fanitukseen. Kumpaakaan asiaa ei yleensä pystytä aukottomasti perustelemaan järkisyillä.

Onnellisuuden näkökulmasta katsottuna Antti kannustaa panostamaan asuinyhteisössä empatiaan, johon kaikilla on varaa tulotasosta riippumatta.

– Omaa onnellisuutta voi tuoda esiin empatialla muita ihmisiä kohtaan. Onhan se niin, että asuinyhteisöistä löytyy aina sairaalloisen itsekkyyden vaivaamia ihmisiä, mutta itse ei tarvitse käyttäytyä sillä tavalla. Empatialla lisäisi sosiaalista vaurautta sekä itselle että naapureille.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen Heitätkö rahaa biojätteeseen? Joka kymmenes ruokakassi menee suomalaisilta suoraan roskiin, koska ruokaa ostetaan suunnittelematta. Käykö näin sinun taloudessasi?

Asutko varastossa? Pursuaako kaappisi käyttämättömiä vaatteita, laitteita tai koneita? Voisitko myydä ne pois tai vähintäänkin olla tuhlaamatta rahaa uuteen roinaan?

Kuinka paljon joudut tekemään töitä ylläpitääksesi autoasi? Kannattaisiko sen sijaan nähdä bussin odottamisen vaiva? Lisäät samalla huomaamatta terveyttä ja elämäniloa edistävää hyötyliikuntaa.

Voisitko tehdä asioita toisin kuin yleensä tehdään?

Pitääkö sinunkin käydä läpi iso kriisi, ennen kuin ymmärrät, että onnen elämään tuovat hyvät ihmissuhteet? Materia ei rakasta sinua takaisin.

!!

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

V

uokralaiset VKL ry:llä on sekä suoria henkilöjäseniä että paikallisyhdistysjäseniä.

Paikallisilla jäsenyhdistyksillä on monenlaista toimintaa ja omien sääntöjensä mukaisesti vaihteleva määrä kokouksia. Kokousten yhteydessä on mahdollista pitää myös vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista tai vaikka paikkakunnan asuntopolitiikasta.

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuussa. Yhdistyksen varsinaista kokousta kutsutaan vuosikokoukseksi.

Yhdistyksen vuosikokous linjaa toimintaa Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostille niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.

Vuosikokouksessa käsiteltävät ja päätettävät asiat löytyvät malliesityslistoilta, jotka on postitettu Vuokralaiset ry:n keskustoimistolta yhdistyksille syksyn yhdistyskirjeen liitteenä. Jos malliesityslistat ovat kadoksissa, niitä saa tilattua keskustoimistosta.

Vuosikokouksessa päätettäviä asioita ovat muun muassa tilinpäätös, vuosikertomus, toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, yhdistyksen jäsenmaksun suuruus sekä henkilövalinnat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen päätettäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöistä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhden ja kahden kokousten säännöt ovat erilaiset Osalla vuokralaisyhdistyksistä on niin sanotut kahden kokouksen säännöt, joiden mukaan näissä yhdistyksissä edellä mainituista vuosikokouksista poiketen pidetäänkin erilliset kevät- ja syyskokous.

Näissä yhdistyksissä keväällä pidettävä kokous on niin sanottu tilinpäätöskokous, jossa käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Syyskokous puolestaan on näissä yhdistyksissä niin sanottu valintakokous, jossa valitaan yhdistyksen toimihenkilöt sekä käsitellään toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.

Vuokralaiset

Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö

10 1 / 2015

?§

Lakineuvojamme vastaa

Vuokravakuuden pidättäminen

?

Kimppakämpän vuokrasopimuksen muutos

Mitä voimme tehdä, kun emme hyväksy vuokravakuuden pidättämistä? Meiltä on pidätetty vuokravakuutta loppusiivouksesta ja remontoinnista, jonka tarvetta meille ei ilmoitettu, eikä annettu mahdollisuutta itse siivota tai tapetoida ja maalata lapsen töhrimiä seiniä. Osa isännöitsijän väitteistä ei mielestämme pidä lainkaan paikkaansa. Olisiko vuokranantajan pitänyt tehdä loppukatselmus yhdessä meidän kanssamme? Olisiko vuokranantajan pitänyt ilmoittaa meille siivoustarpeesta ja antaa meille mahdollisuus korjata näitä epäkohtia?

?

§

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Asun kimppakämpässä ja meillä on yhteinen vuokrasopimus. Riitaannuimme kämppikseni kanssa ja hän on muuttamassa pois asunnostamme ja minä jäisin siihen asumaan.

Onko mahdollista, että kämppikseni alivuokraisi oman puolensa minulle ja tai poikaystävälleni ilman vuokranantajan suostumusta?

§

Alivuokraus edellyttää, että alivuokranantaja hallitsee ainakin osaa vuokraamastaan huoneistosta. Tilanteessanne huoneistosta muuttava kaverisi ei enää hallitsisi mitään osaa huoneistosta. Tässä tilanteessa sovellettaviksi tulisivat jälleenvuokrausta koskevat säännökset. Yhteinen vuokrasopimus on mahdollista irtisanoa myös osittain. Tällöin kaverisi vuokrasuhde päättyy, mutta vuokrasopimus huoneistoon jää voimaan sellaisenaan. Tässä tilanteessa olisi mahdollista, että ainoana vuokralaisena alivuokraat osan huoneistosta poikaystävällesi.

Hyvän vuokratavan mukaan loppukatselmus suoritetaan yhdessä vuokralaisen kanssa. Pakollista tämä kuitenkaan ei ole. Myöskään mahdollisuus korjata loppusiivouksen puutteita ei ole välttämätöntä. Vuokralaisen luovutettua asunnon avaimet vuokranantajalla ei ole velvollisuutta päästää häntä enää takaisin asuntoon.

Vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle tehdystä siivouksesta sekä remontista tarkka erittely, josta käy ilmi tehty työ, työhön käytetty aika ja työvaiheiden hinta. Lisäksi materiaalihankinnoista tulee esittää kuitit. Piirustukset tapetissa ja kissanpissa lauteilla ylittävät molemmat tavanomaisen kulumisen ja tulevat näin ollen vuokralaisen korvattaviksi.

Tapetteja tulisi korvata niiden seinien osalta, joilla piirustuksia on ollut. Vuokranantajalla on näyttövelvoite kissanpissan hajusta saunan lauteissa. Asunnosta otettujen valokuvien tulisi olla niin tarkkoja, että niistä käy selvästi ilmi kuvattu kohde.

VASTAA JA VAIKUTA!

Vastaamalla tähän Asuntomme-lehden palautekyselyyn vaikutat tulevien lehtien sisältöön.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 20e arvoinen lahjakortti S-ryhmän liikkeisiin.

Pääkirjoitus Huoneistokohtainen laskutus vähentää vedenkulutusta

Raili on asumisen tehovaikuttaja

Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä

Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa

Lakineuvojamme vastaa Mistä asioista haluaisit lukea tulevissa lehdissä?

Anna juttuvinkki aktiivisesta toimijasta talossanne tai hyvästä asukastoimintaporukasta:

Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite:

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN

tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla: HELMIKUU 02.02. 23.02.

MAALISKUU 02.03. 30.03.

HUHTIKUU 13.04. 27.04.

TOUKOKUU 04.05. 25.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,69 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

Vuokralaiset VKL ry maksaa postimaksun

Vuokralaiset VKL ry Tunnus: 5012076 00003 VASTAUSLÄHETYS