Asuntomme 4/2020

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 4/2020

• Korona toi digikokoukset • Kuluttajariita lautakunta antaa suosituksia • Naapurisopu vaatii kuuntelemisen taitoa

Esa toivoo asoasumisen vahvistuvan

02 03 04 04 06 09 10 12 14 15 15

PÄÄKIR J OIT US

Pääkirjoitus Ajankohtaista tietoa virtuaalisilla Vuokralaispäivillä Tavoitteena yhdenvertaisuus Asojärjestelmää ei saa heikentää viranomaisvoimin Asolain uudistus selkeyttää järjestelmää Korona vei asukaskokoukset nettiin Kuuntele ja koeta ymmärtää toista näkökulmaa Kuluttajariitalautakunta auttaa asukkaita tarvittaessa Mia haluaa luoda turvallista ja edullista asumista Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme-lehti

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2021: Materiaali viimeistään vko 4 julkaisuvko 9

Hallitus

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL) Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)

Korona muokkaa toimintaamme K

ulunut vuosi on ollut erikoinen meille kaikille. Etätyö ja muut suositukset ovat lisänneet kotona vietettyä aikaa.

Toiset kokevat tilanteen myönteisesti, mutta toisille se voi olla jopa ahdistavaa.

Korona-aika on osoittanut, kuinka tärkeä paikka koti on. Nyt ymmärretään, että liian pieni koti aiheuttaa ongelmia tällaisessa poikkeustilanteessa. Olemme Vuokralaisissa aina korostaneet, että hyvään asumiseen kuuluu riittävä asumisväljyys, mutta valitettavasti liian monen on pakko, kun ei ole varaa asua väljemmin.

Olemme puhuneet aina myös valtiontukeman asuntotuotannon puolesta. Nyt sitä tarvitaan entistä kipeämmin.

Markkinaehtoinen asuntotuotanto on vähenemässä ja se ikävä kyllä uhkaa nostaa entisestään asumisen hintaa.

Vapaarahoitteisia asuntoja ei koskaan tehdä enempää kuin sen verran, että niistä saadaan kunnon tuotot tekijöilleen. Sen sijaan valtiontukema tuotanto varmistaa monelle perheelle kohtuuhintaisen, riittävän väljän ja turvallisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon.

Koronatilanteeseen palatakseni sen hyviin puoliin voi lukea digitaalisuuden hyödyntämisen. Tänä syksynä on pidetty muun muassa sähköisiä asukaskokouksia, joista kerromme tässä lehdessä.

Haluamme Vuokralaisissa muistuttaa vuokranantajia kuitenkin siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia välineitä. Siksi suosittelemme hybridikokousten pitämistä eli että osa asukkaista voi tulla paikanpäälle ja digitaitoisemmat voivat osallistua kokoukseen etänä.

Järjestimme Liittokokouksemme onnistuneesti tällaisena hybridikokouksena.

Järjestimme tänä vuonna koronatilanteen takia myös Vuokralaispäivät verkkotapahtumana. Tilaisuus onnistui hyvin, mutta palaamme vanhaan käytäntöön heti, kun mahdollista. Digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ihminen tarvitsee toisten ihmisten tapaamista.

Korona vaikuttaa meidän elämäämme vielä jonkin aikaa, emmekä voi muuta kuin sopeutua tilanteeseen ja muistaa huolehtia sekä itsestämme että läheisistämme. Joulun aika on erityisen hyvä hetki pysähtyä huolenpidon äärelle.

Tärkeintä on juuri nyt, ettei jätetä ketään yksin, vaan pidämme toisistamme huolta. Sillä tavalla selviämme tämän poikkeusajan yli entistä vahvempina. Sillä periaatteella mekin toimimme Vuokralaiset ry:ssä jälleen myös ensi vuonna.

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

KUVA: TAPIO ANTERE

S I S ÄLTÖ

Ajankohtaista tietoa virtuaalisilla Vuokralaispäivillä Vuokralaispäivät järjestettiin tänä vuonna verkkotilaisuutena marraskuun viimeisenä lauantaina. Päivän aikana jaettiin perinteiseen tapaan runsaasti ajankohtaista tietoa vuokraja asumisoikeusasumisesta.

P

uheenjohtaja Suna Kymäläinen avasi tilaisuuden ja nosti puheessaan esiin tämän lehden pääkirjoituksessa käsitellyt asiat.

Ohjelman aloitti ministeri Krista Mikkonen kertoen tekeillä olevasta asuntopoliittisesta toimenpideohjelmasta seuraaville kahdeksalle vuodelle.

– Esitys annetaan loppuvuoden aikana. Siinä etsitään ratkaisuja muun muassa asumisen kallistumisen, kaupungistumisen, väestön ikääntymisen, segregaation ja ilmastotavoitteiden haasteisiin, kertoi Mikkonen.

Rahoitus vaikuttaa asumisen hintaan

Osastonjohtaja Sari Sistonen kertoi Kuntarahoituksen roolista ARA-talojen rahoittamisessa.

– Kuntarahoitus kannustaa kestävään rakentamiseen tarjoamalla vihreää rahoitusta. Sen lisäksi kannustamme rahoituksellisin keinoin huomioimaan asuntotuotannossa myös yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus, kertoi Sistonen ja korosti, että rahoituksen rooli asumisen kustannuksissa on suuri.

YM:n lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen esitteli Sistosen jälkeen asumisoikeuslain uudistamista. Aiheesta on artikkeli tässä lehdessä.

Asukastoimintaa ollut koronaaikanakin

Y-säätiötä ja M2- yhtiötä sekä sen asukastoimintoja esittelivät kiinteistöjohtaja Juha Niskanen ja asukashallinnon koordinaattori Kaisa Nisula. Asukaspuheenvuoron käytti asukasneuvoston pj. Jukka Koskinen.

Niskanen korosti toiminnan yleishyödyllisyyttä. Tavoitteena on taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä reiluus. Y-säätiön ja M2:n asuntojen vuokria ei ole korotettu moneen vuoteen.

Nisula esitteli M2:sen monipuolista asukashallintomallia ja käytännön toimia.

– Talotason tapahtumia on ollut tänä vuonna vähemmän, mutta olemme järjestäneet erilaisia ulkotilaisuuksia kuten parvekeviljely-, kaupunkiveneily- ja pyöränkunnostamistapahtumat, kertoi Nisula.

Jukka Koskinen kertoi M2:sen asukasneuvoston etsivän koko ajan uusia keinoja aktivoida asukkaita. Koskinen kiitteli M2:n kannustavaa roolia toimintojen kehittämisessä.

– Haluamme laajentaa asukasaktiivisuuden koskemaan myös asumisen laadun kehittämistä ja kustannuksiin vaikuttamista, totesi Koskinen.

Nykytekniikkaa asumisviihtyisyyden hyödyksi

ön asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala kertoi, kuinka asunnoista pystytään tänä päivänä tehokkaasti keräämään teknistä tietoa erilaisin mittaustoimin.

– Jatkuvan mittauksen perusteella pystytään lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjaamaan siten, että asunnoissa on tasaisesti lämpötilaolosuhteet ja hyvä ilmanlaatu kuitenkin niin, että varmistetaan sekä kustannustehokkuus että energiatehokkuus, kertoi Rintala.

Vuokralaispäiville osallistuvia kiinnosti mittariantureiden tietoturvakysymykset sekä asukkaiden suhtautuminen niihin.

– Olemme varmistaneet tietoturvallisuuden ja asukkaat ovat hyväksyneet toimenpiteet, totesi Rintala.

Isännöinti perustuu yhä edelleen luottamukseen

Isännöintiliiton tj. Mia Koro-Kanerva kertoi, että isännöinnin merkitys kasvaa kokoa ajan muun muassa talojen ja asukkaiden vanhenemisen, energiatehokkuuden, digitalisaation, kaupungistumisen, monikulttuurisuuden ja asumispalveluiden lisääntymisen myötä.

– Hyvä isännöinti rakentuu silti yhä edelleen asukkaiden ja isännöinnin luottamuksen varaan. Luottamus syntyy erityisesti hyvän kommunikaation kautta ja siihen tarvitaan sekä isännöitsijöiden että asukkaiden aktiivista otetta kertoa asioista, korosti Koro-Kanerva.

ARA-asukkaat tyytyväisiä asumisväljyyteen

KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen esitteli KOVAn ja ARAn vuonna teettämän asiakastyytyväisyysselvityksen, jossa kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä mm. asumiseen ja sen kustannuksiin.

– Kokonaistyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla.

Erityisen tyytyväisiä oltiin ARA-asuntojen tuomaan asumisen väljyyteen ja asuntoja ollaan valmiita suosittelemaan. Kysely toi myös esiin, että monella pienituloisella asumisen kulut vievät yli 40 % käytettävissä olevista tuloista, kertoi Parkkonen.

Lakiin kaivataan selkeyttäviä seikkoja

Viimeisessä esityksessä toiminnanjohtaja Anne Viita nosti esiin yhteishallintolain muutostarpeita.

– Asukkaat toivovat erityisesti tiedonkulun kehittämistä ja selkeyttä siihen, kuka yhtiössä hoitaa asukashallintoon liittyä asioita. Tiedonjakoon kuuluu myös opin antaminen esimerkiksi talousasioissa. Tarvittaisiin myös linjausta siihen, miten digitaalinen viestintä saadaan mukaan asukashallintoon, totesi Viita.

Esitysten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus saada lakineuvoja kuten Vuokralaispäivillä on aina ollut tapana.

Iltapäivän käynnistäneessä esityksessään Asuntosääti-

ASUNTOMME 4/2020

03

Tavoitteena yhdenvertaisuus Asumisoikeusjärjestelmän halutaan jatkossa palvelevan paremmin myös nuoria tai vasta järjestelmän löytäneitä asukkaita. Lakiuudistus käsitellään eduskunnassa loppuvuoden aikana.

-N

yt haetaan yksinkertaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Asukasvalinta perustuisi jatkossa enemmän tarpeeseen, kuin siihen kuinka vanha järjestysnumero asukkaalla on. Siksi esimerkiksi järjestysnumero muuttuisi määräaikaiseksi, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen.

Asukasvalinnan ohella toinen suuri muutos koskee asukashallintoa. Yhteishallinto sisällytetään lakiin asumisoikeusasunnoista ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet laajenevat.

– Muutoksella korostetaan asojärjestelmän omaleimaisuutta ja sitä, että asohaltijoiden asema on asumisoikeusmaksun takia erilainen kuin vuokralaisten.

Karjalainen pitää koko järjestelmän kehittämisen kannalta olennaisena myös valtakunnallisen neuvottelukunnan kokoamista. Siihen osallistuisivat ympäristöministeriön koolle kutsumana asukkaiden ja yhtiöiden edustajia sekä virkamiehiä.

– Tätä on toivottu erityisesti asukkaiden suunnalta.

Myös ministeriölle on tärkeää, että saamme jatkuvan yhteyden asukkaisiin.

Karjalainen toteaa, että asukasnäkökulma otettiin vahvasti huomioon myös lain valmistelussa. Aluksi toteutettiin laaja kysely, jonka lisäksi järjestettiin verkkopaneeli, kuulemistilaisuuksia sekä pyöreän pöydän keskustelu.

– Lopputuloksen uskoisin olevan tasapainossa raken-

Asojärjestelmää ei saa heikentää viranomaistoimin

L

akiin asumisoikeusasumisesta on ehdotettu mahdollisuutta myydä asotalo asuntojen vajaakäyttötilanteissa. Tällä hetkellä vajaakäyttöä ei juurikaan ole eli tyhjäkäyttökustannuksia ei synny.

– Markkinatilanne voi toki muuttua ja lailla pitää luoda toimintaedellytykset myös siihen tilanteeseen.

On kuitenkin varmistettava, että omistajayhtiö tekee jatkossakin kaikkensa, jotta vajaakäyttöä ei synny. Sitä

04

ASUNTOMME 3/2020

nuttajien ja asukkaiden näkemysten välillä. Jos liian yksipuolisesti huomioisi jompaakumpaa tahoa, järjestelmä jäisi käyttämättä, toteaa Karjalainen.

Julkisuudessa eniten intohimoa on aiheuttanut lakiin esitettävä kolmas iso muutos, asotalojen vapauttaminen ikuisista rajoituksista.

– Muutostarve liittyy talojen vanhenemiseen ja asuntomarkkinoiden jakautumiseen. Yhtiöillä pitäisi olla mahdollisuus ajoissa luopua taloista, joiden asunnoilla ei ole kysyntää asoina. On asoasukkaiden yhteisetu, että yhtiö pysyy elinvoimaisena, perustelee Karjalainen.

Laissa pyritään takaamaan asukkaiden asumisturva. Taloja ei voisi myydä ilman ARAn lupaa ja tiukkoja ehtoja. Edellytyksenä on muun muassa, että talon asunnoista alle puolet on asokäytössä.

– Vapautuksen pitää edustaa nimenomaan asukkaan etua eli ei tule olemaan mahdollista, että taloja myytäisiin vain huvikseen. Yhtiö on myös velvollinen tarjoamaan toista asuntoa ja omistusasunnoiksi lunastettaessa myös lunastamishinta olisi säännelty, korostaa Karjalainen.

Lakimuutoksen on pelätty myös nostavan asoasumisen hintaa.

– Ei ole arvioitu, että muutoksella olisi vaikutusta vastiketasoon. Vastikkeet määräytyvät lain mukaan omakustannusperiaatteen mukaan ja ARA valvoo vastikekehitystä, toteaa Karjalainen.

Jos eduskunta käsittelee lain suunnitellussa aikataulussa, se astuu voimaan alkuvuoden aikana.

– Tämä on tärkeä asia ja vaatii hyvän valmistelun.

Osalle isommista muutoksista on myös tulossa siirtymäaika, jotta yhtiöt pystyvät valmistelemaan järjestelmänsä kuntoon, toteaa Karjalainen.

tahtotilaa ei saa myöskään viranomaispäätöksin horjuttaa, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokralaiset ry:tä huolestuttaa ympäristöministeriön kanta, että vasta 30 vuotta vanhoja taloja ei suositella korjattavaksi. ARA ei tällä hetkellä myönnä perusparantamislainaa kaikille asotaloille.

– Korjauslainoituksia on hylätty taloilta, jotka ovat lähes täyskäytössä. ARAn hylkypäätökset vauhdittavat talojen vajaakäyttöä ja saattavat aiheuttaa tilanteen, jossa omistajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin luopua kohteesta, toteaa Viita.

Tilanne voisi vaikuttaa myös vuokra-asumiseen.

– Uhkana on, että korjaamattomia asumisoikeustaloja päätyisi vuokrataloiksi. Silloin heikennettäisiin vuokralla asumisen laatua ja imagoa, toteaa Viita.

Olennaisimpia muutosehdotuksia • Järjestysnumero

valtakunnalliseksi voi saada yhden järjestysnumeron kerrallaan • Järjestysnumero voimassa kaksi vuotta • Siirtymäajan asuntoa voi hakea vanhalla järjestysnumerolla • Yhtiön hallitukseen lisää asukasjäseniä • Neuvotteleva yhteistyöelin voi valita valvojan koko yhtiön taloutta valvomaan

• Yhtiöiden asukasaktiiveista valitaan jäsenet valtakunnalliseen neuvottelukuntaan • Talo voidaan muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi, jos talossa on enää alle 30 % asunnoista asumisoikeuskäytössä • Seuraamusmaksu yhtiöille, jos säännöksiä rikotaan • Asuntojen jyvityksen muutos käyttöarvon mukaiseksi • Yhtiölle voi kieltäytyä karenssiaikana uudesta sopimuksesta, jos asukas saanut häädön asumishäiriön tai maksurästien takia

KUVA: ADOBE STOCK

• Hakija

Vuokralaispäivillä kysyttiin myös asolaista Lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen esitteli asumisoikeuslain uudistamista myös Vuokralaispäivillä, joista on juttu tämän lehden ensimmäisellä aukeamalla. Osallistujia kiinnosti erityisesti lakiin liittyvä omistajayhtiöiden mahdollisuus myydä asuntoja sekä ARAn linjaus vanhojen asoasuntojen korjauslainoituksesta.

Karjalainen vakuutti myyntivaihtoehdon olevan

tiukasti säännelty ja valvottu. ARAn korjauslainoituksen linjaukset hän näki liittyvän lähinnä tilanteisiin, joissa talon asunnoilla ei ole enää kysyntää asumisoikeuskäytössä.

ASUNTOMME 4/2020

05

Esa Kankaristo on tyytyväinen asolain uudistukseen ja siihen, että asukkaat pääsivät vaikuttamaan siihen.

Asolain uudistus selkeyttää järjestelmää E Raisiolainen Esa Kankaristo uskoo asolain vahvistavan asumisoikeusasumisen asemaa kolmantena asumismuotona. Vason yhteistyöelimen lausunto lakiin huomioitiin muun muassa asukasvaikuttamisen ja asuntojen myynnin osalta.

06

ASUNTOMME 4/2020

sa on asunut vaimonsa kanssa Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asoasunnossa jo 15 vuotta ja asumismuoto tuntuu yhä edelleen hyvältä vaihtoehdolta. Hän kokee voineensa vaikuttaa niin oman talonsa kuin myös yhtiön asioihin. Asukastoimikunnan puheenjohtajuuden lisäksi Esa toimii puheenjohtajana

Myös mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen tuntui hyvältä. Kankaristot asuvat kahdeksan asunnon rivitalossa, jossa omatoimihuoltokin pelaa Esan johdolla.

– On hyvä asia, että kaikki asoasumista koskevat asiat, myös asukashallinto ovat jatkossa yhden lain alla.

Se selkeyttää toimintaa, toteaa Esa.

Vaikuttamismahdollisuus motivoi toimimaan

Uuden lain myötä Esa uskoo asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän muun muassa siksi, että asukkaiden määrä hallituksissa lisääntyy. Häntä itseään motivoi toimimaan halu vaikuttaa omaan elämään liittyviin asioihin.

Esalla on pitkä kokemus järjestövaikuttamisesta muun muassa karavaanaritoiminnassa. Eläkkeellä oleva metallialan yrittäjä uskoo ennen kaikkea rakentavaan yhteistyöhön.

– On hyvä, että esitykseksemme mukaan lakia muokattiin siten, että valtakunnan tasolle saadaan toimintaelin, jossa asukkaat eri puolelta Suomea saavat tietoa ja voivat vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen. Tähän saakka äänekkäät asukkaat pääkaupunkiseudulta ovat olleet liian painokkaasti esillä. Haluamme, että järjestelmää kehitetään eteenpäin kaikkien etuja ajaen, toteaa Esa.

Asumisen oikeus on turvassa

Vason Yte esitti lausunnossaan myös, että asokohteiden myyntiin oikeuttavia poikkeustoimia voitaisiin toteuttaa vain siinä tapauksessa, että talossa asuu enää 20 % asosopimuksella olevia asukkaita. Lakiesitykseen kirjattiin lopulta prosenttiosuudeksi 30.

– Tuokin määrä takaa sen, että kohteiden myynti muutkin asolain kohdat huomioiden on todella vaikeaa.

Siihen perustuen järjestelmä eikä asukkaiden asumisturva vaarannu lakiuudistuksen myötä. Toki jatkossa tulee pitää huolta, että taloja rakennutetaan hyville paikoille, jotta asunnoilla on tulevaisuudessakin kysyntää, toteaa Esa.

Aso on hintansa puolesta kilpailukykyinen

yhteistyöelimessä Ytessä, johon Vasokokous valitsee 16 asukasedustajaa. Vasokokous valitsee myös puheenjohtajan.

– Meillä on Vasossa hyvä keskustelukulttuuri, asiat hoidetaan yhdessä. Kokoonnumme Yten tiimoilta kerran kuussa ja saamme vaikuttaa niin talousasioihin kuin myös esimerkiksi rakenteilla olevien kohteiden suunnitteluun, kertoo Esa. Asumisoikeusasuminen valikoitui Kankaristojen asumismuodoksi aikoinaan riskittömyyden, turvallisuuden ja helppouden vuoksi. Kohtuuhinnalla pääsi asumaan asuntoon, jossa saa asua niin kauan kuin haluaa ja rahansa saa pois, jos muuttaa pois.

Asoasumisen kilpailukyky on Esan mukaan kunnossa.

Turunseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat 13–14 euroa neliöltä, kun Vason asoasuntojen keskivastike on 10,25 euroa. Sama suhde pätee muissakin isoissa kaupungeissa. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi asiaksi Esa nostaa asuntojen kunnossapidon.

– Ongelmallista toki on, ettei vastikkeissa saa enää varautua korjaustoimintaan. Asukkaiden kannalta olisi edullisempaa, että varautuminen sallittaisiin. Silloin päästäisiin pienemmillä kustannuksilla. Asuntoja ja rakennuksia täytyy korjata koko ajan, jotta ne pidetään ajan tasaisessa kunnossa, korostaa Esa. Tulevaisuutta pohtiessaan Esa pitää asoasumisen etuna mahdollisuuden yhteisölliseen asumiseen.

– Tämä järjestelmä antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Selvästi jälleen myös ymmärretään, että yhdessä tekemisellä saavutetaan itsellekin enemmän hyvää sen lisäksi, että voidaan auttaa muita, toteaa Esa.

ASUNTOMME 4/2020

07

Asukkaat kokivat Teams-kokoukseen osallistumisen helpoksi sähköpostitse lähetetyn linkin kautta.

A-Kruunun palvelupäällikkö Mari Leppänen kertoi Teams-haastattelussa kokousten huolellisen valmistelun helpottaneen myös kokouksen johtamista.

08

ASUNTOMME 4/2020

Korona vei asukaskokoukset nettiin Asukaskokouksia on tänä vuonna pidetty monissa yhtiöissä verkkokokouksina turvallisuussyistä. A-Kruunun taloissa syksyn kokoukset sujuivat hyvin.

käytössä jonkin verran. Kokousjärjestelmän tekniikka voisi olla jonkin verran selkeämpi myös käyttäjille.

-Kruunun taloissa asukaskokoukset pidetään aina syksyisin. Kokouksissa käsitellään tavanomaisia aiheita kuten ajankohtaisia talousasioita, PTSkorjaussuunnitelmia ja valitaan asukashallinnon toimijat. Talousasioina A-Kruunun kokouksissa käsitellään kuitenkin tulevan vuoden budjettia, ei menneen vuoden toteutuneita kulueriä.

Mari arvelee, että sähköisistä kokouksista tulee tavalla tai toisella uusi normi. Kasvotusten pidettäviä kokouksia tarvitaan silti jatkossakin.

Kutsut A-Kruunun asukaskokouksiin lähetettiin sähköpostitse, johon liitettiin linkki kokoukseen sekä kokousmateriaalit.

– Meillä on kehitteillä asukassivut, joiden myötä asukkaat pääsevät muun muassa itse täydentämään yhteystietojaan, kuten sähköpostiosoitetta. Sivujen avulla pystymme jatkossa paremmin kehittämään sähköistä asukasviestintää, kertoo Mari.

A

Puheenjohtajat päätyivät verkkokokouksiin

Tänä vuonna yhtiössä päädyttiin asukaskokousten pitämiseen sähköisesti Teams-kokousjärjestelmää hyödyntäen.

– Kävimme asiaa läpi asukastoimikuntien puheenjohtajien kanssa ja kaikki suhtautuivat positiivisesti etäkokousten järjestämiseen, toteaa palvelupäällikkö Mari Leppänen.

Asukkailta myönteisiä kommentteja

– Olemme saaneet asukkailta kommentteja, että tällaisia kokouksia kannattaisi järjestää korona-ajan jälkeenkin. Jollekin paikan päälle tuleminen voi olla hankalaa esimerkiksi lastenhoidon järjestämisen takia, toteaa Mari.

Verkkokokouksen pitäminen ei Marin mielestä poikennut hirveästi normaalin kokouksen pitämisestä.

Asukkaat kuuntelivat esitykset ja varsinainen keskustelu yltyi talon asioiden käsittelyssä. Muun muassa siivous, huolto ja tupakointi olivat verkkokokouksissakin eniten keskustelua aiheuttavia aiheita.

– Kokouksista tuli hyvä ensikokemus, kaikki sujui paremmin kuin odotin ja osallistujat noudattivat kokouskäytäntöjä kuten tavallisissa kokouksissakin. Tekniikkakin pelasi hyvin. Toki asukkaita piti opastaa tekniikan

Perinteisillä kokouksilla on yhä paikkansa

Verkkokokous tuntui kaavamaisemmalta

A-Kruunun talossa Nurmijärven Ropakkotiellä asukaskokous pidettiin marraskuun lopussa. Kokoukseen osallistunut Veikko Nurmentaus piti kokemusta positiivisena, mutta korostaa silti kasvokkain pidetyn kokouksen merkitystä.

– Jos halutaan kuulla ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä, tarvitaan kasvotusten tapaaminen. Nettikokouksessa ihmiset harkitsevat puheenvuorojaan enemmän ja jättävät helpommin ajatuksiaan sanomatta. Sen sijaan nettikokous käy ihan hyvin asiapohjaisten asioiden läpikäymiseen ja asioista päättämiseen, toteaa Veikko.

Vaikka Teams-tekniikka ei ollut Veikolle tuttu juttu entuudestaan, se ei tuottanut ongelmia, koska muistutti riittävästi esimerkiksi skype-puheluita.

– Kokouksemme oli myös hyvin valmisteltu ja johdettu, joten se helpotti seuraamista. Myös kokoukseen kirjautuminen oli lähetetyn sähköpostilinkin kautta helppoa. Samoin se, että materiaalit tulivat etukäteen, helpotti kokouksen seuraamista, kertoo Veikko.

Kokouksia voi järjestää myös hybridimallilla Hybridikokouksissa asukkaat, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia laitteita hyväkseen voivat osallistua kokoukseen paikan päällä ja muut etänä verkkoyhteyksien kautta.

– Vuokralaiset ry suosittelee nimenomaan hybridi-

kokouksia, jotta kaikilla olisi osallistumisen mahdollisuus. Suosittelemme myös, että yhtiöt hankkisivat asukkaiden käyttöön lainattavia kokouskaiuttimia, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

ASUNTOMME 4/2020

09

Korona-aika on lisännyt naapureiden välisiä erimielisyyksiä. Naapuruussovittelija Jens Gellin korostaa riitatilanteissa kuuntelemisen merkitystä.

N

aapuruussovitteluun on tänä vuonna tullut aiempia vuosia enemmän yhteydenottoja.

– Ihmiset viettävät koronan takia enemmän aikaa kotona ja kiinnittävät herkemmin huomiota talon tapahtumiin. Toisaalta koronatilanne on myös lisännyt turvattomuudentunnetta ja epävarmuuksia tulevaisuudesta, mikä luo stressiä ihmisten elämään, kertoo Gellin.

Tyypillisimmät konflikteja aiheuttavat asiat kerrostalossa ovat äänet, joita syntyy väkisinkin, kun talossa asuu eri tavalla eläviä ihmisiä. Erityisesti äänet, joiden syntysijaa ei pystytä paikallistamaan, häiritsevät. Myös yhteistilojen käyttö aiheuttaa helposti kismaa.

Puhu oman kokemuksen kautta

Gellin neuvoo häiriötä kokevaa ihmistä käymään henkilökohtaisesti ja ystävällisesti keskustelemassa asiasta sen henkilön kanssa, jonka kokee aiheuttavan melua.

– Parasta on, jos pystyy kertomaan asian rauhallisesti siten, että puhuu oman kokemuksen kautta. Kertoo esimerkiksi, että on vaikea nukkua, kun naapurista kuuluu ääniä. Voi esittää asiansa kysyen, että tulisikohan ääni teiltä. Tiedän, että silloin kun tunteet ovat pinnassa, tuollainen on vaikeaa, mutta siksi kannattaakin miettiä tarkasti se hetki, jolloin menee puhumaan, Gellin neuvoo.

Jos naapuriin menee aggressiivisesti esittäen, että toisen elämä ei ole normaalia, vaan sairasta tai tahallista, kaivaa takuuvarmasti ongelmia itselleen.

Kuuntele ja koeta ymmärtää toista näkökulmaa

10

ASUNTOMME 4/2020

Naapuruussovittelija ohjaa kuuntelemaan

Jos keskustelu naapurin kanssa ei toimi, voi ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Naapuruussovittelija kutsutaan usein paikalle silloin, kun yhtiötasollakaan ei saada asiaa selvitettyä.

– Pyrimme saamaan ihmiset kuuntelemaan toisiaan ja ymmärtämään toistensa näkökulmaa. Kuunteleminen on tärkeää siksi, että toinen osapuoli saa tunteen siitä, että tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja huomioon otetuksi. Jos molemmat ovat vain tohkeissaan omasta sanomisistaan, kuulluksi tulemista ei tapahdu ja konfliktin selviäminen vaikeutuu.

Joskus Gellinin on pitänyt sovittelijana sanoa toiselle osapuolelle, että kuulitko mitä toinen sanoi.

– Toinen on saattanut jopa pahoitella aiheuttamaansa häiriötä, mutta toinen ei kuule, koska on niin tohkeis-

saan omasta sanomisesta, eikä odota toiselta sellaista kommenttia.

Ihmisen tausta vaikuttaa reagointiin

Kiistatilanteissa vaikuttavat myös monet muutkin syyt kuin esimerkiksi häiritsevät äänet tai toimintatavat.

Erityisesti niissä tilanteissa ulkopuolisen sovittelijan mukaan saaminen tilanteeseen voi olla tarpeellista.

– Ristiriitatilanne saattaa laukaista ihmiselle muistot jostain aiemmin tapahtuneesta. Aikaisempi trauma voi siirtyä ja konflikti saattaa syntyä ikään kuin omassa päässä hyvinkin pienestä syystä. Silloin voi helposti käydä myös niin, että ihminen katkaisee vuoropuhelun koetun häiriön aiheuttajan kanssa nopeastikin, toteaa Gellin.

Neuvontapalveluun voi soittaa kuka vain

Koska korona-aika lisäsi ihmisten ahdistusta asumisen arjessa, kesällä otettiin käyttöön uusi sovitteluneuvontapalvelu Sovittelu verkossa –hankkeen myötä. Neuvontapalveluun voi soittaa kuka tahansa, jos miettii miten naapurin kanssa syntynyttä kiistatilannetta kannattaa lähteä hoitamaan.

Maksuttomaan Sovittele verkossa –palveluun voi soittaa keskiviikkoisin klo 12–18 numeroon 050 543 6775.

Palveluun voi lähettää myös sähköpostia osoitteeseen e-help@sovittelu.com.

Verkko-osoitteesta https://sovittelu.com/ sovittelu/sovittelu-verkossa/ löytyy myös chat-palvelu.

Naapuruussovittelua on käsitelty myös Vuokralaispäivillä, jonka ohjelmaan sisällytetään aina asukkaita laajasti kiinnostavia aiheita.

ASUNTOMME 4/2020

11

Kuluttajariitalautakunta auttaa asukkaita tarvittaessa Jos asukas ei pääse asunnon omistajan kanssa sopuun esimerkiksi asumishaitan vuokra- tai vastikehyvityksestä, asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan.

H

uoneenvuokra-asioissa voi valittaa sekä kahden yksityishenkilön välisistä vuokrasopimuksista että silloin, kun vuokranantajana on yhtiö. Yksityishenkilöiden välisissä asunnon vuokra-

12

ASUNTOMME 4/2020

asioissa valituksen voi tehdä joko vuokralainen tai vuokranantaja.

– Tyypillinen huoneenvuokrariita koskee huoneiston kuntoa tai vuokravakuuden palauttamista, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita, joka on ollut Vuokralaiset ry:n edustaja Kuluttajariitalautakunnan huoneenvuokrajaostossa jo toista kautta.

Huoneenvuokrajaosto käsittelee asumisoikeuden luovutukseen ja asuinhuoneiston

Soita tai tutustu kuluttajaneuvontaan verkossa Jos mietit, kannattaako asiaasi viedä Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, voit kysyä asiasta soittamalla kuluttajaneuvontaan arkisin klo 9-15, puh.

029 5053050.

Neuvonta suosittelee ottamaan asiaan liittyvät paperit valmiiksi esille, kun soitat. Lankapuhelimesta soitettaessa veloitetaan paikallisverkkomaksu ja matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksu.

Kuluttajariitalautakunnan verkkosivuilta löydät myös Reklamaatioapurin ja muita toimintaohjeita osoitteesta: www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta.

vuokraukseen liittyvät asiat. Jaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi vuokralais- ja kaksi vuokranantajatahoja edustavaa jäsentä.

– Kuluttajariitalautakunnan toimivaltaan eivät kuulu ne asuinhuoneiston vuokrausta koskevat erimielisyydet, jotka lain mukaan on vietävä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi muuttopäivän siirtäminen tai huoneiston luovutus väliaikaisesti toisen käyttöön, kertoo Viita.

Kuluttajariitalautakunta käsittelee myös asumisoikeuden luovutukseen liittyviä asioita, kun kysymyksessä on asumisoikeustalon omistajan ja asumisoikeuden haltijan välinen erimielisyys. Myös kahden yksityishenkilön välisiä asumisoikeuden luovutukseen liittyviä riitoja voidaan ratkaista.

Lautakunnan toimivaltaan eivät sen sijaan kuulu kunnan viranomaispäätökset. Näitä asioita ovat muun muassa asumisoikeustalojen asukasvalintaan liittyvä järjestysnumeroiden jako ja kunnan asukasvalintapäätös.

– Ensisijaisesti suosittelen aina asukkaita pyrkimään sopimaan asiasta vuokranantajan kanssa, mutta aina se ei ole mahdollista. Jos sopuun ei päästä ja asukas kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, Kuluttajariitalautakunta on hyvä vaihtoehto saada omaan asiaan ratkaisu. Vaikka lautakunnan antamat ratkaisut ovat vain suosituksia, vuokranantajat yleensä noudattavat annettuja suosituksia, toteaa Viita.

Vuosittain lautakunnan huoneenvuokrajaoston käsiteltäväksi tulee keskimäärin noin 120 vuokra- ja asumisoikeusasumista käsittelevää asiaa.

Myös Vuokralaiset neuvoo asumisen lakiasioissa Jos sinulla kysyttävää vuokra- tai asumisoikeusasumiseen liittyen, voit soittaa myös Vuokralaiset ry:n neuvontapuhelimeen ma klo 9.00–14.00 sekä 16.0018.00 ja ti–pe klo 9.30–13.00. Puh. 0600 9 1515 (1,92 €/min + pvm). Jäsenille neuvonta on maksutonta numerossa (09) 4770 360.

Esimerkkejä Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuista Hissi epäkunnossa Vuokratalon 5. kerroksessa asuva asukas valitti Kuluttajariitalautakuntaan, että talon hissi oli ollut rikki eri pituisina ajanjaksoina yhteensä 92 päivää. Perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta, joten käytössä oli myös lastenvaunut. Asukas oli ollut asiasta moneen kertaan yhtiöön yhteydessä.

Kuluttajariitalautakunta arvioi vuokranalennuksen määräksi 12 prosentin vuokranalennuksen 11 kuukauden ajalta eli siltä ajalta, joille mainitut 92 päivää ajoittuivat. Perusteluissa lautakunta totesi, että hissin toimimattomuus vaikuttaa elämään kerrostalossa ja että käsitellyssä tapauksessa hissi on ollut huomattavan pitkän ajan poissa käytöstä.

– Vaikka yleensä vuokranalennukset asumishaittojen osalta koskevat huoneiston sisäpuolisia tekijöitä, pidän tuota linjausta asukkaan kannalta oikeudenmukaisena. Hissi on olennainen asumiseen vaikuttava tekijä niin lapsiperheille kuin myös liikuntarajoitteisille asukkaille, toteaa Viita.

Ilmanvaihto ei toimi Asumisoikeustalon asukas teki Kuluttajariitalautakunnalle valituksen ilmanvaihdon toimimattomuudesta lähes neljän vuoden ajalta. Asukas oli valittanut asiasta sähköpostitse jo tapahtumien alussa ja ilmoittanut asiasta useaan kertaan isännöitsijälle ja huoltomiehelle.

Yhtiö teki korjaustoimia taloon, mutta ne eivät auttaneet. Yhtiö kiisti tienneensä ko. asukkaan tapauksesta ennen kuin vasta neljäntenä vuonna, jolloin asukas teki ilmoituksen yhtiön vikailmoitusjärjestelmän kautta.

Kuluttajariitalautakunta suositti, että yhtiö maksaa asumishaitasta asukkaalle yhteensä 2 000 euroa viivästyskorkoineen. Perusteluissaan lautakunta totesi, että ei ole merkitystä, miten asukas on ilmoittanut viasta eli lautakunnankin tiedoksi saama sähköpostiviesti riitti todentamaan asian ajallisen ulottuvuuden. Huoneistossa teetetyt mittaukset puolestaan osoittivat kiistattomasti, että ilmanvaihto oli puutteellinen ja asukas oikeutettu korvaukseen.

– Tämä tapaus osoitti hyvin sen, että kannattaa säilyttää dokumentteja, joilla pystyy todistamaan esimerkiksi viasta ilmoittamisen. Asian suotuisan etenemisen kannalta kannattaa aina toimittaa riittävät perustelut ja dokumentit asian käsittelyä varten, neuvoo Viita.

ASUNTOMME 4/2020

13

Mia haluaa luoda turvallista ja edullista asumista Mia Saarelma asuu Espoossa ja toimii aktiivisesti asumisen asioiden edistämiseksi niin omassa talossaan kuin myös Espoon Asuntojen piirineuvoston puheenjohtajana. Hän lähti mukaan asukastoimintaan, koska omassa talossa oli epäkohtia ja oli halu vaikuttaa asioiden parantamiseen.

E

spoon kaupungin vuokra-asunnoissa lähes koko ikänsä asunut Mia haluaa asukasaktiivina tehdä töitä sen eteen, että asukkailla olisi mukavaa ja turvallista asua talossa. Yhteishengen ylläpitämiseksi järjestetään perinteisesti talkoot kaksi kertaa vuodessa.

Mian talossa on lisäksi järjestetty muun muassa jouluaskartelua ja itsenäisyyspäivän kunniaksi kakkukahvit.

– Me kannustamme myös asukkaita keksimään toimintaa kiinteistöllä. Jos joku ehdottaa jotain, pyrimme aina kannustamaan ja olemaan mukana sekä tukemaan toimintaa määrärahoillamme. Asukkaan aloitteesta pihallemme on esimerkiksi rakennettu lintuallas, josta on ollut paljon iloa, kertoo Mia, jolla on pitkä kokemus asukastoimintojen järjestämisestä.

Yhteishallintolaki ei toteudu niin kuin pitäisi

Mia on viime aikoina pohtinut yhdessä piirineuvostoon kuuluvien asukastoimikuntien puheenjohtajien kanssa, miten yhteishallintolakia saadaan toteutettua asukkaiden ja vuokranantajan kesken. Laki velvoittaa vuokranantajaa ottamaan asukkaat mukaan päätöksentekoon. Mian mukaan lain henki ei kuitenkaan pääse toteutumaan.

– Kyllä meitä kuunnellaan niin kuin laki velvoittaa, mutta ei kuitenkaan toteuteta meidän toiveita tai oteta ehdotuksia tosissaan, kertoo Mia, jonka tavoitteena on muun muassa kehittää isännöitsijöiden ja puheenjohtajien välistä yhteistyötä.

Myös tiedonsaanti vuokranantajan puolelta on Mian mukaan tällä hetkellä heikkoa. Asukkaista tuntuu siltä, että heille ei kerrota riittävästi tietoa vuokranmääritykseen vaikuttavista asioista tai vertailutietoa eri taloista ja alueilta. Oletetaan, että asukkaita ei tuollaiset asiat kiinnosta.

"Kyllä meitä kuunnellaan niin kuin laki velvoittaa, mutta ei kuitenkaan toteuteta meidän toiveita tai oteta ehdotuksia tosissaan."

14

ASUNTOMME 4/2020

Mia pitää isännöitsijöiden ja asukastoimikuntien puheenjohtajien välistä yhteistyötä tärkeänä asumisolojen kehittämisen kannalta.

– Meille ei esimerkiksi kerrota, miten talon ikä, varustetaso tai asukasvaihtuvuus vaikuttavat vuokraan.

Varmaan ajatellaan, ettei asukas yleensä mieti tällaisia juttuja, kertoo Mia ja vakuuttaa, että asukkaat haluavat saada tietoa ja vaikuttaa asumiseensa. Asukasedustajilta kysytään kuitenkin lausunnot vuokranmääritysehdotuksiin.

Vuokralaisilta apua ongelmiin

Mia kuuli Vuokralaiset ry:stä tuttavilta, jotka suosittelivat heidän palveluitaan. Hän kokee, että Vuokralaisilta saa hyvin tietoa juridisista asioista ja saa kokea osallistuvansa asioihin vaikuttamiseen konkreettisesti.

Vuokralaiset VKL:n liittokokouksessa Mia oli mukana esittelemässä Espoon Vuokralaisten kolmea aloitetta, joiden hän kokee auttavan tavallisen vuokralaisen elämää paljon. Asukkaat ehdottivat muun muassa sitä, että vuokrataloyhtiön hallinnon palkoilla ja kuluilla tulisi olla selkeä katto.

Mia on ollut mukana myös Vuokralaispäivillä. Hänen mielestään luennot ovat olleet todella mielenkiintoisia ja risteilyllä pääsee tapaamaan myös muilta alueilta tulleita aktiivisia asukkaita.

 IDA OLJEMARK

AJ AN KOH TAIS TA J ÄR J ES TÖ J A KOULUT US AS IAA

LAKI N EU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Milloin ja miten vuokranantaja voi periä vuokraa takaajalta?

?

Vakuuden sijaan on vuokrasuhteessani tehty takaus vuokranantajan suostumuksella. Vuokrasuhteen päättyessä minulla on yksi vuokra maksamatta. Missä vaiheessa vuokranantaja saa lähteä perimään vuokraa takaajalta? Millä menetelmällä?

Hyvän vuokratavan mukaan olisi suositeltavaa, että osapuolet pystyisivät sopimaan esimerkiksi maksusuunnitelman vuokrarästeille, eikä asiasta tarvitsisi ollenkaan riidellä.

Takauksella tarkoitetaan sitä, että takauksen antaja vastaa velkojalle toisen henkilön velasta. Vuokrasuhteissa takaus tarkoittaa, että vuokralaisen takaaja vastaa vuokranantajalle mahdollisesta vuokravelasta.

Vuokranantaja saa velkoa saamistaan suoraan takaajalta, vaikka vuokralainenkin olisi maksukykyinen.

Vuokranantaja saa vaatia takaajalta suoritusta heti, kun kyseessä oleva velka erääntynyt. Vuokranmaksun eräpäivä on lain mukaan kuukauden toinen päivä, ellei vuokrasopimuksessa ole muuta sovittu.

Takaajalla on oikeus vaatia vuokralaista maksamaan takaussumma takaisin.

!

Voiko asukas vaatia maskin käyttöä?

?

Voiko vuokralainen vaatia, että korona-aikana asuntonäyttöjen vierailijoilla olisi maskit päässä?

Entä vuokranantajalla, hänen vieraillessaan asunnolla kunnon tarkastamista varten?

Vuokralaisella on oikeus vaatia kasvomaskin käyttöä asunnossaan vierailijoilta suojellakseen omaa terveyttään. Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon vuokralaiselle sopivana aikana kunnon tarkastamista varten sekä pitää asuntonäyttöjä silloin, kun asunto myydään tai se on uudelleen vuokrattavissa. Korona-aika ei tuo poikkeusta tähän vuokranantajan oikeuteen. Asuntonäyttöjen ajankohdan täytyy olla kuitenkin vuokralaiselle sopiva.

Näytöstä sovittaessa vuokralaisen kannattaa muistuttaa tai kysyä vuokranantajalta tai välittäjältä onko heillä tarjota katsojille maski sekä muistuttaa käsidesin käytöstä.

Halutessaan vuokralainen voi kertoa käsienpesumahdollisuudesta asunnossa.

!

V

uosi 2020 lähenee loppuaan ja jää varmasti mieleen poikkeuksellisena vuotena. Järjestötoiminnassa korona on näkynyt haasteissa kokousten järjestämisessä, mutta toimijat ovat olleet innovatiivisia ja perinteisen pöydän ympärille kokoontumisen rinnalle ovat nousseet hybridikokoukset.

Hybridikokouksien suosio on ollut kiistaton ja jopa aiheuttanut sen, että kokouksiin osallistutaan entistä innokkaammin. Osallistumisen helppous on innostanut, kun asioihin on päässyt vaikuttamaan vaikka omalta kotisohvalta. Hybridikokous on varmasti tapa, joka voi jäädä käytäntöön koronan taltuttuakin.

Järjestettäessä hybridikokousta täytyy muistaa, että myöskin sellaiset kokouksen osallistujat, joilla ei ole tarvittavaa tekniikkaa tai osaamista etäosallistumiseen, on saatava mukaan kokoukseen. Tämä onnistuu järjestämällä kokoustila, jonne voi tarvittaessa tulla osallistumaan kokoukseen.

Myös lainsäädännössä on huomioitu kokousten järjestämisen turvallisuus koronapandemian aikana. Väliaikainen laki on tullut voimaan 3.10.2020 ja on voimassa ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka.

Väliaikaisen lain nojalla voidaan edellyttää ennakkoilmoittautumista kokoukseen osallistujilta enintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Tätä oikeutta kannattaa ehdottomasti käyttää ja laittaa siitä maininta jo kokouskutsuun.

Kevään toiminnan kannalta on hyvä valmistautua edelleenkin kokousten pitoon monimuotoisin Etuna Teams tai Google meeting -kokouksissa on ulkopuolisten alustajien käyttö. Etäyhteyksillä toimiessa jää matka-aika pois ja osallistuminen on ajankäytöllisesti helpompaa.

Yhdessä toimien ja toisistamme välittäen olemme selvinneet tähän asti. Joulu on jokaisessa kodissa tänäkin vuonna ehkä aiempaa hiljaisempana tai pienempänä, mutta nautitaan siitä silti.

Hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta!

Terveisin ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry

Tulisijan nuohoaminen Kenelle vuokra-asunnossa sijaitsevan tulisijan nuohoaminen kuuluu?

Tulisijan nuohoamisen järjestäminen kuuluu asunnon haltijalle ja nuohous tulee suorittaa kerran vuodessa.

Nuohouksen osalta voidaan sopia, että vuokralainen järjestää ja lähettää laskun vuokranantajalle. Tällöin vuokranantajan on helppo varmistaa, että nuohous on hoidettu ja omaisuus siltä osin asian mukaisesti hoidettu. Jos vuokrauksen kohteena on vapaa-ajan asunto, tulee nuohous suorittaa kolmen vuoden välein.

KUVA: TAPIO ANTERE

? !

ASUNTOMME 4/2020

15

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa

ma klo 16–18

Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

TAMMIKUU 04.01. 25.01.

HELMIKUU 01.02. 22.02.

MAALISKUU 01.03. 29.03.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

KUVA: ADOBE STOCK

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski!

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Tunnelmallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

Toivottaa Vuokralaiset VKL ry:n väki