Yrityksen kasvot 1/2016

Rakennamme vastuullisesti terveitä yrityksiä. s. 7

1 / 2016

○

MAINOSLIITE

○

CONTENTHOUSE

LUOTETTAVA KUMPPANI

Loistaa kierrätysmetallibisneksessä

s. 10

Vastuullisuus

MARKKINAJOHTAJAN

Eettiset periaatteet pitävät s. 14

Esimerkillä

PÄÄSTÖT MINIMIIN

Kestävällä Bioforestrategialla s. 16

HYVÄÄ ASUMISTA

P WC Y R I T YS VA S T UUBA R O METR I 2016 S . 18

Lupaus, joka lunastetaan joka päivä s. 8

Syleile Itämerta John Nurmisen Säätiöllä on ratkaisu rannikoiden fosforivalumiin. s. 4

Sähköä suoraan taivaalta

Valitse päästötön tuulisähkö

Helppo tapa tehdä palvelus ympäristölle Tuulisähkö on kestävä valinta, sillä sen tuottaminen on turvallista ja hiilidioksidivapaata.

Voit jättää vihreämmän jalanjäljen ja vaikuttaa luonnon hyvinvointiin.

Tee sähkösopimus

vaasansahko.fi/tuulisahko

ulisähköstä Tiesitkö tämän tu Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja tuulettomia päiviä on harvoin.

Lapojen pyyhkäisyala on suurempi kuin jalkapallokenttä.

Vaasan Sähkön tuulisähkö tuotetaan Vaasan, Ilmajoen ja Tornion tuulivoimalla.

#vaasansähkö

Mukana olevat yrityks et osall istuvat julkaisu n kautt a John Nurmis en Säät iön Puhdas Itämeri -hankke eseen.

1 / 2016

○

MAINOSLIITE

○

CONTENTHOUSE

Sisältö

Pääkirjoitus

Yrityksen arvo YRITYKSILLE on yhä tärkeämpää ymmärtää ja

s. 10

s. 12

s. 16

s. 19

/ Ympäristövaikutus ratkaisee / Koulutus jäätelölusikallisessa ALD AUTOMOTIVE / Joustavuutta liikkumiseen DIACOR / Terveitä yrityksiä vastuullisesti VVO / Asukkaan ykkösvalinta FINCUMET / Asiakasta kuunnellen SOLNET / Älykästä aurinkovoimaa PALMIA / Palvelut työllistävät KEMIRA / Vastuullisuus on tärkeintä UPM / Kehityksen kärkikastia PWC / Vastuullinen strategia SÄÄSTÖPANKKI / Vastuullista pankkitoimintaa FENNOVOIMA / Luottamusmies luottavaisena ESPOON KAUPUNKI / Espoo kulkee sähköllä SOK / Vaikuttavia ilmastotekoja yhdessä

4

JOHN NURMINEN

5

REILU KAUPPA

6 7 8 10 11 12 14 16 18 19 20 22 23

kuvata yritysvastuun vaikutus yrityksen arvoon.

Tähän kannustaa myös kansainvälinen integroidun raportoinnin viitekehys.

PwC:n tämän vuoden yritysvastuubarometri, laajin suomalaisyritysten yritysvastuuta kartoittava selvitys, kertookin, että ainakin yritysvastuun kärkiyritykset arvioivat yritysvastuun vaikutusta arvonluontiin. Arvonluontia kuvataan kuuden eri pääomalajin kautta. Näitä ovat taloudellinen, inhimillinen, aineeton, valmistettu (manufactured), sosiaalinen sekä luonnon pääoma.

Jotta yritys saa kattavan kuvan arvonluonnin osatekijöistä, sen on tunnistettava arvonluontiin tarvittavat pääomalajit riittävän tarkalla tasolla.

Tämä mahdollistaa tehokkaan johtamisen hyvän tuoton ja kassavirran optimoimiseksi pitkällä aikavälillä. Myös tulevaisuuden menestystekijöitä voidaan hahmottaa eri pääomalajien avulla analysoimalla niiden laadun, saatavuuden ja hinnan jatkokehitystä.

Arvonluonnin kuvaaminen tuo väistämättä saman pöydän ääreen eri näkökulmia edustavia ihmisiä, jotka vaikuttavat toiminnallaan eri tavoin yrityksen arvoon. Keskinäinen kunnioitus ja ymmärrys lisääntyvät yhdessä arvonluontikuvaa koostettaessa.

Monimutkaistuvassa ja maailmanlaajuisessa liiketoimintaympäristössä yrityksen arvonmuodostukseen tarvitaan laajasti kaikkia pääomalajeja.

Niiden tehokas johtaminen on yksi tekijä tavoiteltaessa kilpailuetua.

Sirpa Juutinen PWC, YRITYSVASTUUPALVELUIDEN JOHTAJA

TEKIJÄT | Päätoimittaja Jussi Syväniemi | Projektipäälliköt Saku Koskinen, Anniina Rautiainen, Niklas Nyström | Ulkoasu Nea Ilmevalta | Julkaisija Content House | Toimittajat Suvi Huttunen, Katja Alaja, Irene Sillanpää, Päivi Remes, Daniela Holm, Liisa Joensuu | Kannen kuva Rami Laine | Kuvat Aleksi Palmqvist, Ville Pohjonen

MAINOSLIITE » 3

YHDESSÄ. Marjukka Porvari (keskellä) ja Our Ocean –konferenssin nuorimmat osallistujat Carter ja Olivia Ries, ympäristöliike One More Generationin perustajat.

Ympäristövaikutus ratkaisee

Itämeri. Missään muualla ei merten suojelussa ole saavutettu yhtä paljon yhtä lyhyessä ajassa kuin Suomenlahdella. John Nurmisen Säätiössä työn mittarina on mahdollisimman suuri ympäristövaikutus.

I

tämeren suojeluun tarvittaisiin enemmän liike-elämän otetta. Meille sanotaan usein, että pienetkin asiat merkitsevät, mutta jos isot asiat ovat samaan aikaan hunningolla, pieniin asioihin keskittyminen ei ole ratkaisu, sanoo Puhdas Itämeri -hankkeen johtaja Marjukka Porvari.

Itämerityö käynnistyi vuonna 2005 Pietarin jätevesien puhdistamisen tehostamisella.

Kun fosforinpoisto valmistui vuonna 2011, Itämeren vuotuisesta kuormasta poistui 1000 tonnia fosforia. Pietarin jälkeen John Nurmisen Säätiö on tehostanut jätevedenpuhdistusta myös Puolassa, Baltiassa, Valko-Venäjällä sekä muualla Venäjällä.

– Venäjän tilanne kuvaa hyvin toimintaamme eli etenemme suuremmasta kohti pienempää. Valitsemme projektit ympäristövaikutusten perusteella, Porvari kuvailee.

Toinen suuri Suomenlahden ravinnekuormittaja oli vuoden 2012 alussa esiin tullut lannoitetehtaan päästö Laukaanjoella Venäjäl-

4 » MAINOSLIITE

lä. Tehtaalle rakennettu puhdistusjärjestelmä poisti Itämerestä pahimmillaan jopa 3000 tonnin suuruiset vuotuiset ravinnepäästöt.

– Kun Pietarin ja Laukaanjoen päästöt on poistettu, fosforikuormituksesta on vähentynyt 75 prosenttia. Vaikutus näkyy jo nyt. Viime vuosina itäiset merialueet ovat olleet selkeästi kirkkaampia ja levämäärät vähentyneet.

Kalastusta ja kipsikäsittelyä

Saaristomerellä kuormitus tulee pääosin maataloudesta. Liedon alueella kokeillaan nyt savipeltojen kipsikäsittelyä, joka on myös yksi hallituksen kärkihankkeista.

– Jos kaikki Suomen rannikkoalueen savipellot käsiteltäisiin kipsillä, se vähentäisi pelloilta Itämereen päätyviä fosforivalumia heti 50 prosenttia, Porvari kertoo.

– Tämä on ehkä suurin suomalainen vesiensuojeluinnovaatio vuosiin. Tästä voisi tehdä vientituotteen, Porvari visioi.

Ravinteita poistuu Saaristomerestä myös

lähikalaprojektissa, jota säätiö tekee yhdessä paikallisten kalastajien ja tuottajien kanssa.

Särkeä ja lahnaa kalastamalla voidaan poistaa vuodessa jopa 8 tonnia fosforia.

– Hienointa on, että särkikalasta on tulossa kuluttajatuote, jolla voidaan korvata lihaa.

Lihan tehotuotanto on yksi suurimpia Saaristomeren kuormittajia. Ihmiset voivat kalaa syömällä pelastaa Itämerta.

Panokset konkreettiseen tekemiseen

Jotta ympäristövaikutukset Itämerellä olisivat mahdollisimman suuret, on säätiö kehittämässä myös alustaa ravinnepäästökaupalle.

Sinne kerättäisiin kaikki tehokkaat päästöjä vähentävät toimet ja kuka tahansa voisi rahoittaa niitä.

– Itämeri-rahaa menee paljon asioihin, joilla ei ole mitään ympäristövaikutusta. Jos kaiken sen saisi konkreettisesti päästöjä vähentävään tekemiseen, niin Itämeri olisi paljon puhtaampi. Tulos ratkaisee, Porvari painottaa.

KESTÄVÄ KEHITYS. Reilun kaupan vaniljantuotantoa Antanandavan kylässä Madagaskarilla.

KOULUTUS JÄÄTELÖLUSIKALLISESSA Madagaskar. Vastuullinen brändimielikuva, uudet asiakkaat ja reilut raaka-aineet. Apua toimitusketjun rakentamiseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Näistä on Reilun kaupan hyödyt tehty.

R

eilu kauppa on enemmän kuin sertifiointimerkki. Tämä käy selväksi heti kättelyssä, kun Reilu kauppa ry:n kaupallinen johtaja Riikka Karppinen ja Ben & Jerry’s -jäätelöiden tuotepäällikkö Hanna Lehtisalo Unileveriltä alkavat keskustella.

– Reilussa kaupassa mukana olevat valmistajat ovat tehneet strategisen valinnan. He haluavat tukea sosiaalista, ympäristöystävällistä ja taloudellista kehitystä toimitusketjuissaan ja viestiä siitä aktiivisesti sidosryhmilleen. Tämä tuo brändihyötyä ja voi auttaa tavoittamaan uusia kohderyhmiä, Karppinen sanoo.

Kestävä kehitys näkyy kahdessa asiassa.

Reilussa kaupassa viljelijät ovat kuskin paikalla –heillä on 50-prosenttinen päätösvalta järjestössä. Lisäksi valmistaja maksaa sekä vähintään kestävän tuotannon kustannukset kattavan takuuhinnan raaka-aineesta että Reilun kaupan lisää. Lisä on bonus, jonka tuottajaosuuskunta käyttää yhteisön kehittämiseen.

Juuri näistä syistä Lehtisalo kahvia Meksikosta, sokeria Bekuvailee yhteistyötä Reilun kaulizestä ja vaniljaa MadagaskaLuotettu pan kanssa ihanaksi. rilta. Reilun kaupan avulla se ✱ Reilun kaupan – Reilun kaupan lisä synnytvoi varmistaa, ettei tuotannosmerkki on tunnettää positiivisen kehän. Belizessä sa ole esim. käytetty lapsityötu ja luotettu, sillä lisä meni uusiin tuholaistorjunvoimaa. jopa 81% suomatakäytäntöihin sokerinviljelyssä, – On hyvä, että Reilu kauplaisista tunnistaa mikä pelasti sadon. Madagaskapa valvoo viljelyolosuhteita tämän sertifiointirilla vaniljaa viljelevä osuuskunpuolestamme. Haluamme, että merkin ja 85% ta korjautti terveyskeskuksen ja raaka-aineita toimittavat piemerkin tuntevista koulun. On mukavaa viestiä fanviljelijät tulevat kohdelluksi luottaa siihen. neillemme, että tuolla lusikallireilusti, Lehtisalo toteaa. sella jäätelöä edistetään jonkun Reilussa kaupassa valvonmadagaskarilaisen koulutusta, nan hoitaa kaupankäynnistä Lehtisalo kertoo. erillinen FLO-CERT-yhtiö.

Reilu kauppa sointuu Ben & Jerry’sin soEntä miten valmistajan kannattaa edetä, siaaliseen missioon luontevasti: velvollisuus kun Reilu kauppa kiinnostaa? tehdä maailmasta parempi paikka.

– Kannattaa ottaa yhteyttä Reilu kauppa ry:hyn. Meiltä saa apua reilun toimitusketApua toimitusketjun rakentamiseen jun rakentamiseen, Reilun kaupan tuotteen Ben & Jerry’s hankkii banaania Ecuadorista, tuotekehitykseen sekä viestintään ja markkikaakaota Norsunluurannikolta ja Ghanasta, nointiin, Karppinen sanoo.

MAINOSLIITE » 5

TULEVAISUUS. ”Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksi uusi vähäpäästöinen yhteiskäyttöauto voi korvata liikenteessä jopa 15 ajoneuvoa”, sanoo ALD Automotiven toimitusjohtaja Pekka Kivinen.

JOUSTAVUUTTA LIIKKUMISEEN Ekologinen. Autojen yhteiskäyttöpalvelu ALD Sharing aikoo mullistaa yritysautoilun. Lokakuussa lanseerattu palvelu tuo kustannussäästöjä, helpottaa arkea ja tekee liikkumisesta ekologisempaa.

A

LD Sharing -palvelussa asiakas tilaa autot työntekijöidensä yhteiseen käyttöön ja ALD Automotive huolehtii kaikesta muusta paitsi ajamisesta.

Palvelu sopii hyvin yrityksille, joissa kilometrikorvauksia ja takseja laskutetaan paljon, ja jotka haluavat kiinnittää huomiota liikkumisen ekologisuuteen. ALD Sharingin avulla voi myös vähentää käytössä olevaa autokantaa.

Palvelun avulla liikkumisen kustannukset ovat ennakoitavissa. ALD Sharing tehostaa hallintoa ja yritys voi optimoida autojen käyttöastetta ja kustannuksia. ALD Care -palvelu hoitaa autojen huollot, renkaanvaihdot, pesut ja korjaukset.

Liikkumiskustannukset minimiin

ALD Sharing lähti tavoitteesta vähentää asiakkaiden liikkumiskustannuksia. Liikkumisen muuttuvat tarpeet ja vastuullisuus ovat tärkeä osa ALD:n strategiaa ja arvoja.

6 » MAINOSLIITE

– Tämä innovaatio tuki suoraan ALD:n strategiaa olla suunnannäyttäjä niin Suomessa kuin globaalisti. Haluamme luoda uusia liikkumisen muotoja perinteisempien rinnalle sekä samalla tukea ekologisempaa autoilua, toimitusjohtaja Pekka Kivinen sanoo.

ALD haluaa olla paras kumppani asiakkaidensa liikkumistarpeisiin ja uusia tulevaisuuden palveluja kehitetään jatkuvasti. Taustatukea antaa 42 maahan ulottuva ALD Automotiven verkosto. Suomessa ALD on markkinajohtaja ja autoja on globaalisti 1,4 miljoonaa.

Liikkuminen palveluna vahva trendi

ALD Sharing vastaa hyvin liikenteen trendeihin. MaaS eli liikkuminen palveluna on tulossa voimakkaasti ja automaatio, sähköistyminen, päästöjen vähentäminen sekä jakaminen näkyvät jo liikkumisessa.

– Jakamistalous on varmasti pitkään keskiössä ja ALD Sharingin kaltaiset palvelut kehittyvät tämän trendin myötä. Vaikka omista-

misen kulttuuri on Suomessa poikkeuksellisen vahva, näemme että myös tämä on vähitellen murentumassa ja selkeästi mahdollistamassa uusia palvelumuotoja myös autojen osalta, Kivinen uskoo.

Palveluista maksaminen käytön perusteella omistamisen sijaan alkaa olla jo arkea, etenkin nuoremmille sukupolville. Tämä tulee Kivisen mukaan näkymään myös auton hankintatavoissa ja liikkumispalveluissa.

Pienemmät päästöt ja kustannukset

Ympäristöasiat nousevat usein hyvin merkittävään asemaan keskusteluissa asiakkaiden kanssa, kun pohditaan autohankintoja ja liikkumispalveluja. Tämä näkyy myös päästöissä, sillä ALD:n uusien henkilöautojen keskimääräiset päästöt ovat pudonneet viiden viime vuoden aikana 20 prosenttia.

– Vähäpäästöisemmillä valinnoilla asiakas yleensä hyötyy myös kustannussäästöinä, muistuttaa Kivinen.

TYÖHYVINVOINTI. Anja Hallberg ja Susan Kallio kertovat, että Diacorilla tehdään töitä myös sisäisesti, jotta Diacor olisi itsekin Terve yritys.

Terveitä yrityksiä vastuullisesti

Tuottavuus. Terveessä yrityksessä työ ei sairastuta, johtaminen on kunnossa, työyhteisö ja työntekijä voivat hyvin. Terve työ x Terve johtaminen x Terve työyhteisö x Terve työntekijä = Terve yritys.

T

erve yritys™ on Diacorin konsepti, jonka tavoitteena on uudenlainen yhteistyö yritysten kanssa. Se koostuu neljästä osa-alueesta: Terve työ, Terve johtaminen, Terve työyhteisö sekä Terve työntekijä.

– Perinteisesti työterveydessä on lähdetty liikkeelle yksilöstä.

Diacorissa lähdemme liikkeelle työstä, johtamisesta ja työyhteisöstä hoitaen samalla yksilöä.

Kaikkien osa-alueiden pitää olla kunnossa, jotta yritys ja yksilö voivat hyvin, kertoo henkilöstöjohtaja Susan Kallio.

Terveen yrityksen rakentaminen perustuu yrityksen ja Diacorin väliseen dialogiin. Työterveys tunnistaa yrityksen tarpeet ja antaa välineet niiden ratkaisemiseen.

Yhdessä valitaan, mihin asioihin yhteistyössä keskitytään ja mitä halutaan saada aikaan.

– Meillä on laaja palveluvalikoima, josta tuomme vastuullisesti ja läpinäkyvästi esiin asiat, joita kannattaa tehdä ja toisaalta ne, joita voisi tehdä vähemmän.

Ratkaisevaa on yhteistyön vaikuttavuus, Kallio sanoo.

Työterveydellä on merkitystä myös laajemmin. Tavoitteena on asiakasyritysten tuottavuuden paraneminen. Yrityksien työterveyden kulut saattavat vähentyä ja Diacorin tuotot pienentyä, mutta se on kestävä ja vastuullinen tie.

Esimerkkinä tästä on Diacorin Palveluohjaus, jossa työntekijä soittaa työterveyshoitajalle ja saa puhelimessa hoidon tarpeen arvion. Palvelu vähentää lääkä-

rissäkäyntejä, sairauspoissaolojen määrää ja ohjaa asiakkaat oikeille hoitopoluille.

– Terveiden yritysten rakentaminen ei tarkoita sitä, että kustannukset nousisivat, vaan työterveyden ratkaisut sovitetaan asiakkaalle sopiviksi, johtajalääkäri Anja Hallberg sanoo.

Työterveys tuottaa arvoa

Työterveys nähdään usein kulueränä, vaikka se on arvoa tuottava investointi. Terve Yritys™ -konsepti tehostaa työtunteja ja yrityksen suorituskykyä.

– Perusarvomme erinomainen asiakaspalvelu, uudistuminen ja esimerkillisyys ohjaavat arjen työtä. Toimintamme oli vastuullista jo ennen kuin yritysvastuusta alettiin puhua. Työn erityinen merki-

tys näkyy kaikissa diacorilaisissa, Hallberg kertoo.

Diacorissa on kuvattu yrityksen arvonluontia osana yritysvastuuta. Diacor arvioi toimintaan tarvittavat panokset ja sen tuloksena syntyvät vaikutukset asiakasyrityksiin, sidosryhmiin ja välillisesti myös yhteiskuntaan.

Diacorin omistavat Helsingin Diakonissalaitos ja LähiTapiola.

Pääosa osinkotuotoista käytetään hädänalaisimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen.

– Meillä on pitkä historia Suomen vanhimpana yksityisenä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana. Kuljemme rohkeina uudistajina Auroran jalanjäljillä, sillä säätiön perustaja Aurora Karamtzin on mielestämme aikansa sote-kehittäjä, toteaa Hallberg.

MAINOSLIITE » 7

Asukkaan ykkösvalinta Vuokra-asuminen. Vuokra-asumisen suosio kasvaa ja samalla kasvavat asukkaiden vaatimukset.

Hyvän asumisen lupaus pitää lunastaa joka päivä.

V

VO-konsernissa vastuullisuus on valtakunnallisesti. Uutena juttuna konserni läsnä kaikessa toiminnassa ja konk- tarjoaa asukkailleen pihakoutsikoulutusta reettista jokapäiväistä tekemistä. asukasliikunnan edistämiseksi.

– Meillä on hyvät tuntosarvet asukkaiden – Olemme hyvin merkityksellisten asioiden äärellä eli asumisessa. arkeen ja sieltä saamme kehitysideoita.

Yrityksen dna:ssa on ollut aina halu edesautAsiointi on tehty mahdollisimman helpotaa hyvää asumista, toimitusjohtaja Jani Nie- ksi muun muassa verkkoratkaisuilla. Lumo minen sanoo. kotinyt.fi -palvelusta voi vuokrata kodin saVVO on pitkäjänteinen toimija, jolle kvar- man tien.

– Vastuullisuus on myös sitä, että luotamtaali ei tarkoita suinkaan seuraavaa kolmea kuukautta vaan seuraavaa 25 vuotta. me asukkaisiin. Noin vuoden aikana Lumo kotinyt.fi -palvelun kautta – Kun investoimme, aiomme omistaa talon kymon tehty jo yli 800 vuokrameniä vuosia. Siksi meitä sopimusta, Nieminen kertoo. kiinnostaa miten talo tuleVuokralaisten tyytyväiTuleva asukas vina vuosina toimii, ja että syydestä kertoo se, että 88 sen korjaaminen on kustanprosenttia heistä on valmis on oman asunustehokasta koko elinkaasuosittelemaan konsernia misensa paras vuokranantajana myös karen ajan. asiantuntija.

VVO-konserni on ainoaverilleen. na suomalaisena kiinteistö– Haluamme tehdä vuokomistajana mukana Climara-asumisesta entistä houte Leadership Councilissa. kuttelevampaa. Olemme – Siellä pystymme osaltamme vaikutta- edelläkävijä ja Suomen suurin asuntosijoittamaan ilmastoasioihin ja julkiseen keskuste- ja, Nieminen sanoo. luun. Saamme sieltä paljon innovaatioita ja konkretiaa. Me taas pystymme tarjoamaan Odotukset lisäävät vastuullisuutta ratkaisujen kehittäjille pilottikohteita ja asu- Etenkin pääkaupunkiseutua vaivaava asuntomisen arjen ääntä, Nieminen kertoo. pula ratkeaa Niemisen mielestä vain tarjontaa lisäämällä. Tällä hetkellä VVO-konsernilLuottamus asukkaisiin la on rakenteilla lähes 1 500 uutta asuntoa ja VVO:n toiminnan lähtökohtana on olla asuk- tavoitteena on tarjota 1 000 uutta asuntoa kaan ykkösvalinta ja lähellä asukasta. Tuhan- joka vuosi. net vuokralaiset toimivat jossain erityistehtäVuokra-asumisen houkuttelevuus on lisäänvässä joko omassa talossaan, alueellisesti tai tynyt 2000-luvun aikana, mikä on tarjonnut

8 » MAINOSLIITE

HYVÄÄ ASUMISTA. Halutulla alueella Helsingin Alppilassa, Linnanmäen ja Alppipuiston läheisyydessä sijaitseva vuonna 1957 toimistotaloksi rakennettu ja lehdistötalona toiminut kaunis kerrostalo on peruskorjattu 2015 vastaamaan nykyaikaisia tarpeita.

yhtiölle mahdollisuuden kehittää vastuullisuuttaan. Kun yhä useampi asuu vuokralla, ovat vastuullisuuteen kohdistuvat paineet myös entistä kovempia.

– Hyvän asumisen lupaus pitää lunastaa joka päivä.

VVO:lla on noin 35 000 asuntoa, joiden ylläpito työllistää tuhansia ihmisiä. Myös investoinnit Suomeen ovat mittavat, sillä konserni investoi tänä vuonna yli tuplasti oman liikevaihtonsa eli 700 miljoonaa euroa.

Kun tarkoitus on omistaa rakennus vuosikymmeniä, on itsestään selvää, että siitä halutaan myös pitää huolta. Huollonvalvonta kierKasvussa tää taloja jatkuvasti ja huoltoyh✱ VVO:lla on noin tiöiden toimintaa mitataan aina 35 000 vuokrayksittäiseen huoltomieheen saakka. asuntoa ympäri Harmaan talouden torjunnassa Suomen. VuositVVO on tiukempi kuin mitä tilaatain syntyy 1000 javastuulaki edellyttää. uutta asuntoa.

– Palvelua ei voi myöskään ket✱ VVO:lla on juttaa ilman meidän hyväksyntyöntekijöitä noin täämme, Nieminen korostaa.

300 henkilöä.

Yksi osa vastuullisuutta on hyvä henkilöstöjohtaminen.

– Töissä saa olla hauskaa, vaikka teemmekin töitä tosissaan. Meille tuloksellisuus ei tarkoita taloudellista tulosta vaan sitä, että teemme oikeita asioita oikein.

Kokeilemme paljon uutta ja hyväksymme, että siinä tulee virheitä. Opimme kuitenkin niistä, Nieminen vakuuttaa.

Kodin energiaviisaat ratkaisut

IoT eli esineiden internet on osa energiaviisaita ratkaisuja, joilla pyritään parhaaseen mahdolliseen asumiskokemukseen. Osassa konsernin asuntoja on jo käytössä anturit, jotka mittaavat lämmitystä, ilmanvaihtoa ja kosteutta.

– IoT-anturien avulla asunto tietää, onko asukas kotona ja optimoi asunnon niin, että sinne saadaan terveellinen sisäilma ja hyvän asumisen kokemus.

Myös joihinkin jätesäiliöihin on asennettu anturit, jotka seuraavat säiliön täyttymistä ja kertovat parhaan vaihtovälin. VVO:n asuntoihin on tehty paljon uudistuksia myös lämmitysjärjestelmiin ja vedensäästökalusteisiin. 99 prosenttia kiinteistöistä on kaukolämmössä ja kaikki kiinteistösähkö on hiilidioksidivapaata.

Yksi esimerkki energiaviisaista asumisen ratkaisuista on taloyhtiön Lumo-yhteiskäyttöauto.

– Vuokralaisilla ei ole niin paljon omia autoja kuin omistusasujilla. Haluamme näyttää, että aina ei tarvitse omistaa autoa. Palvelusta on tullut todella hyvää palautetta, Nieminen iloitsee.

MAINOSLIITE » 9

Perhe

Samuli Järvensivun isän Jouni Järvensivun vuonna 1992 perustama Fincumet Group on perheyritys.

arvoa ja kehittää yhteistyötä jatkuvasti. Esimerkiksi teollisuusasiakkaille on tärkeää sähköinen dokumentaatio. Rakennamme siksi digitalisaatiotamme voidaksemme seurata tarkasti raaka-aineen määriä. Romuraaka-ainetoimittajat tahtovat maksun mielellään samana päivänä toimituksesta tai jopa ennakkoon, joten otamme sen huomioon, Järvensivu kuvailee.

Uusia yritysostoja

KIERRÄTYS. Fincumet Oy prosessoi, jalostaa sekä myy romuraakaaineita Kiinaan, Intiaan, Lähi-Itään ja Eurooppaan.

Asiakasta kuunnellen

Asiakaspalvelu. Romuraaka-aineen kierrättäjä Fincumet Oy kohtelee asiakkaitaan hyvin. Luotettavuus ja läpinäkyvyys ovat suuressa roolissa kansainvälisessä kierrätysmetallibisneksessä.

T

artun cleantech-yritys Fincumet Oy:n toimitusjohtaja Samuli Järvensivua hihasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Hän istahtaa kahville ja kertoo viimeisimmät kuulumisensa.Tapansa mukaan mies lentää kohta toiselle puolen maailmaa, työmatkalle tai ystävää tapaamaan – vaikea sanoa asiakkaan kutsuessa per-

10 » MAINOSLIITE

hejuhliin. Järvensivu lähtee silloin matkaan, vaikka vain päiväksi. Asiakas edellä -ajattelutapa kun ei ole tässä yrityksessä pelkkä klisee, vaan elämäntapa.

– Teemme näin koska meidän ei tarvitse olla alan suurin toimija, vaan paras asiakaspalvelija. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaan toiveet ja tarpeet. Tahdomme antaa heille lisä-

Fincumet Oy osti vuosi sitten Helsingistä Niemen Romukaupan, koska Etelä-Suomen teolliset asiakkaat toivoivat tukikohtaa lähelleen.

Samassa yhteydessä yritys osti Ikaalisista entisen Siporex-harkkotehtaan. Fincumet rakentaa sinne parhaillaan uudenlaista kierrätyslaitosta. Molemmat investoinnit tukevat asiakaslähtöistä strategiaa.

– Porukkamme ei pyri tekemään sitä mikä meistä on mukavaa, vaan mitä asiakas tahtoo.

Teetimme hiljattain tutkimuksen, joka selvitti toiveita, ja nyt toteutamme niitä, mies kertoo.

Hän myöntää, että haasteena on kasvaa ja samalla säilyttää palvelun taso. Hän uskoo digitalisaation tukevan palvelun säilymistä henkilökohtaisena. Kun tylsät rutiinit ja käytännön asiat helpottuvat, jää aikaa asiakkaiden kohtaamiseen kasvokkain.

Lojaali ja läpinäkyvä bisnes

– Meillä on huippuihmisiä töissä. Jos kasvamme, teemme sen harkitusti, askel askeleelta.

Asiakkaan mielessä on aina päällimmäisenä se, miten viimeisin yhteistyö sujui. Aloitamme aina uudelleen nollasta. Menemme joka aamu nöyrin mielin asiakkaiden luokse ja olemme niin hyviä kuin suinkin osaamme. Tiedämme, että tulevaisuutemme on heidän käsissään, Järvensivu toteaa.

Tietäen asiakkaan toiveet ja tehdessään kaiken mahdollisimman hyvin Järvensivu itse odottaa myös vastapuolelta vastuullista toimintaa. Fincumet ei käytä materiaalijakeita myydessään välikäsiä tai agentteja, vaan etsii materiaalille loppukäyttäjän. Järvensivu käy aina paikan päällä hyväksymässä uuden asiakasyrityksen.

– Tiedämme mistä tavara on tullut ja mihin se on menossa, sillä meiltä se lähtee poikkeuksetta loppukäyttäjälle, hän vakuuttaa.

ILMASTOTALKOOT. Helsingin suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala löytyy eläkeyhtiö Ilmarisen pääkonttorin katolta ja on Solnetin käsialaa.

Älykästä aurinkovoimaa

Älykäs. Solnet Green Energyn aurinkovoimala tuottaa paremmin kaikissa olosuhteissa ja leikkaa ylläpitokustannukset neljäsosaan perinteiseen aurinkovoimalaan verrattuna.

U

usiutuvista energian muodoista aurinkoenergiassa on eniten potentiaalia. Solnet Green Energy on Suomen johtava älykkäiden aurinkosähköjärjestelmien toimittaja. Perustaja Arttur Kulvik nimeää kolme syytä, miksi aurinkosähkön käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti myös Suomessa.

– Kulut aurinkoenergian käyttöönotosta ovat laskeneet. Sen teknologialla on alhaiset elinkaarikustannukset – älykkään voimalan ylläpito maksaa neljäsosan perinteisiin voimaloihin verrattuna. Paikallisesti tuotettu aurinkosähkö madaltaa kohteen käyttökustannuksia ja auttaa yrityksiä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, sanoo Kulvik.

Maksimihyöty auringosta

Solnetin älykkäät aurinkovoimalat takaavat parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa. Ne voidaan asentaa myös haastaviin kohteisiin.

Asiakas ostaa itselleen aurinkosähköjär-

jestelmän laitteistoineen tai maksaa sähköstä, jonka Solnet tuottaa aurinkopaneeliensa avulla.

Helsingin suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala löytyy eläkeyhtiö Ilmarisen pääkonttorin katolta ja on Solnetin käsialaa.

– Otamme vastuun kokonaisuudesta, jotta siirtyminen aurinkoenergian käyttöön on helppoa. Huolehdimme kaikesta – suunnittelusta asennukseen ja ylläpidosta huolto- ja päivitystoimenpiteisiin.

Valitseminen on tehty helpoksi

Yrityksen tai kotitalouden katolla toimivan oman aurinkovoimalan tuottama sähkö on jopa puolet edullisempaa kuin ostosähkö verkosta. Solnetin älykäs järjestelmä mahdollistaa sähköntuotannon seuraamisen reaaliajassa.

Esimerkiksi Suomen suurin kiinteistökohtainen, K-Citymarket Tammiston aurinkovoimala, tuottaa parhaimmillaan yli puolet kiinteistön sähköntarpeesta.

”Aurinkovoimala on tuottava ja pieniriskinen investointi kiinteistösijoitusportfoliossamme. Samalla vähennämme hiilidioksidipäästöjä siirtymällä uusiutuviin ja vähähiilisiin energiamuotoihin. Pääkonttorimme katolle rakennetulla aurinkovoimalalla näytämme esimerkkiä ilmastotalkoissa.”

ESKO TORSTI, JOHTAJA, ILMARINEN

”Hankittu aurinkovoimalajärjestelmä on ns. älykäs voimala. Älykkyys takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset.”

RAKENNUTTAMIS- JA YLLÄPITOJOHTAJA JUKKA ANTTILA, RUOKAKESKO OY

MAINOSLIITE » 11

Palvelua

Palvelut työllistävät

Palmia tuottaa monipuolisia palveluita, joista keskeisimpiä ovat ravintola-, siivous-, kiinteistö- ja turvallisuuspalvelut.

Kotimaisuus. Palmia sai tänä vuonna Avainlippumerkin osoituksena suomalaisista palveluista.

Vastuullisuus on läsnä palvelun jokaisessa vaiheessa aina strategiasta pesuaineen valintaan.

P

almian palvelut tuotetaan Suomes- Pesuaineet minimiin sa, mikä työllistää noin 1 500 ih- Vastuullinen toiminta huomioi Palmiassa tamistä pääasiassa pääkaupunkiseu- loudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi dulla. Merkkinä kotimaisuudesta ja ympäristönäkökohdat. Lähes kaikella toiminsuomalaisesta palvelusta Palmia sai nalla on joku vaikutus esimerkiksi vesistöitänä vuonna Suomalaisen työn liiton Avain- hin. Siksi esimerkiksi Palmian siivouspalvelippu-merkin. lut ovat olleet mahdollisimman ekologisia jo – Maksamme verot Suomeen ja olemme kymmenen vuotta. Pesuaineet ovat ympärismuun muassa tällä tavoin rakentamassa suo- tömerkittyjä ja niiden käyttö minimoidaan, malaista yhteiskuntaa, laasamoin kuin vedenkulutus. tupäällikkö Sinikka Hukari Vettä säästyy myös loupainottaa. nasravintoloissa, joissa anAvainlippu-merkin saaminos kootaan yhdelle lautanen edellyttää palveluyritykselle eikä tarjottimia käyteTyöllistämme seltä, että pääkonttori ja johtä, jolloin tiskiä tulee 25-30 suomalaisia ja to ovat Suomessa, yritykselprosenttia vähemmän. Tämä maksamme verot lä on merkittävä kotimainen säästää veden lisäksi sähköä Suomeen. omistusosuus ja vähintään ja pesuainetta.

50 prosentin kotimaisuus– Yhden lautasen mallisaste. Palmian kotimaisuussa on ajateltu myös terveelaste on 80 prosenttia. lisyyttä. Kun asiakas kerää lautaselle ensin salaattia ja sen jälkeen pääruoMonimuotoinen työyhteisö kaa, annoksesta tulee lautasmallin mukainen Suomalaisomisteinen Palmia on hyvin moni- ja terveellisempi, ravintolapalvelujen liiketoimuotoinen yritys ja haluaa säilyäkin sellaisena. mintajohtaja Sirkka Paulman kertoo.

– Meillä työskentelee monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä ja 30 prosenttia puhuu Vastuullisia hankintoja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vastuullisuuteen kiinnitetään Palmiassa huoMyös ikärakenne on laaja. Tärkeää on, että miota myös hankinnoissa, kuten raaka-aineosmeillä on yhteiset arvot ja muodostamme yh- toissa. Suomalaisia tuotteita suositaan niin pittenäisen Palmian, Hukari kuvailee. källe kuin mahdollista, ja kaikista elintarvike– Tällä hetkellä henkilöstöstämme 92 pro- hankinnoista 78 prosenttia on suomalaisia. senttia työskentelee toistaiseksi voimassa ole- Lihatuotteista suomalaisia on yli 90 prosenttia vassa työsuhteessa. Pystymme tarjoamaan mo- ja kalastakin niin suuri osa kuin mahdollista. tivoituneille työntekijöille vakautta sekä etene- Kotimaisia tuotteita hankkimalla tuetaan työlmis- ja kehittymismahdollisuuksia urallaan, lisyyttä Suomessa ja vähennetään esimerkiksi Hukari jatkaa. kuljetusten hiilijalanjälkeä.

12 » MAINOSLIITE

Vastuullisuus ja eettisyys näkyvät myös luomu- ja Reilun kaupan tuotteiden suosimisena.

Palmia on mukana Portaat luomuun -ohjelmassa ja tällä hetkellä tasolla 2-3. Kaikki Palmian kahvi on Reilun kaupan Mundo-kahvia, mikä oli ratkaiseva sysäys sille, että Helsingistä tuli Reilun kaupan kaupunki vuonna 2013.

– Kahvia kuluu niin paljon, että se elättää 20 kahvinviljelijää. Myös Reilun kaupan tee-

ARVOKETJU. Sinikka Hukari ja Sirkka Paulman tietävät miten kotimaisuus, vastuullisuus ja eettisyys Palmian palvelutuotannossa ja hankinnoissa konkretisoituvat esimerkiksi lounasruokailijan lautasella.

tä, hedelmiä ja muita tuotteita käytetään saatavuuden mukaan lounas- sekä kouluravintoloissa, Paulman kertoo.

Kouluissa ja päiväkodeissa luomuruoka saa yhä vahvemmin jalansijaa jo palvelujen kilpailutusvaiheessa.

Itämeri puhdistuu syömällä

Yksi konkreettinen esimerkki vastuullisesta

toiminnasta on osallistuminen John Nurmisen Säätiön hankkeeseen Itämeren puhdistamiseksi hoitokalastuksen avulla. Kalastamalla särkeä voidaan pienentää Itämeren ravinnekuormaa ja samalla lounasruokailijoiden pöytään saadaan särkipihvi; ekologinen ja kotimainen vaihtoehto lihalle ja tuontikalalle.

Palmian lounasravintoloissa kalaruuan suosio on kasvanut selvästi ja useissa ravintolois-

sa on päivittäin tarjolla kalavaihtoehto. Särkipihveillä ruokalistaan saadaan vaihtuvuutta ja niiden menekki on ylittänyt tänä syksynä jopa kestosuosikki lasagnen. Punaisen lihan suosio on samalla vähentynyt.

– Myös kasvisruuan menekki on lisääntynyt todella paljon ja olemmekin panostaneet resepteihin, kasvisruuan monipuolisuuteen ja proteiinipitoisuuteen, Paulman sanoo.

MAINOSLIITE » 13

Vastuullisuus on tärkeintä Vastuullisuus. Markkinajohtaja Kemiran Kim Poulsen tietää, ettei eettisyydestä voi tinkiä missään olosuhteissa. Vastuullinen toiminta pienentää myös asiakkaan riskejä ja kustannuksia.

14 » MAINOSLIITE

K

JOHTAMINEN. Kim Poulsen haluaa omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä vastuullisuudesta.

– Jos johto ei näytä esimerkkiä, sitä on vaikea vaatia muilta.

emira pyrkii paitsi minimoimaan Poulsenilla on yli kymmenen vuoden kokeoman toimintansa ympäristövaiku- mus Aasiasta, jossa hän on sekä asunut että tukset, myös auttamaan asiakkaitaan työskennellyt. Hän on nähnyt kuinka vastuuvähentämään päästöjään ilmaan, ve- kysymykset nousevat yhä tärkeämpään rooteen ja maaperään. Tavoitteena on, liin myös Aasiassa ja vastuullisuus on entisettä asiakkaan lopputuotteet voidaan tuottaa tä enemmän kilpailutekijä, jota asiakkaat arkestävästi ja kustannustehokkaasti raaka-ai- vostavat. neita säästäen ja laatua parantaen.

Kemira myy tuotteitaan yli 100 maahan, Turvallisuusosaamista asiakkaalle tuotantoa on yli 60 tehtaalla ja työntekijöitä Työturvallisuus on kemian alalla ykkösasia.

40 maassa. Kemira tarjoaa asiakkailleen asian- Kemiralla painotetaan, että jokaisen pitää tulla tuntemusta, osaamista ja kemikaaleja, jotka terveenä töihin ja myös lähteä terveenä. Tämä parantavat lopputuotteen laatua ja lisäävät edellyttää sitoutunutta johtoa, selkeitä tavoitprosessi- sekä raaka-ainetehokkuutta. Asi- teita ja henkilöstön säännöllistä kouluttamista. akkaat toimivat runsaasti – Kemirassa työturvallivettä käyttävillä aloilla selsuuteen liittyvät tunnuslulu- ja paperiteollisuudessa, kumme ovat pitkäjänteisen öljy- ja kaivosteollisuudestyön ansiosta kehittyneet Turvallisuushyvään suuntaan. Turvalsa sekä veden käsittelyssä. ajattelu kulkee Kemiran suurin yksiklisuusajattelu kulkee mukö on Pulp & Paper, jonkanamme myös asiakkaan mukana aina luokse. Olemme auttaneet ka osuus Kemiran liikevaihasiakkaan luo. asiakkaitamme parantadosta on 62 prosenttia. Kemira onkin maailman suurin maan työturvallisuuteen liitpaperi- ja sellukemikaalien tyviä asioita toimiessamme tuottaja. heidän tehtaillaan.

– Markkinajohtajan asema vaatii nöyryyttä.

Vankka kokemus otetaankin usein ilolla Se vaatii, että kuuntelemme tarkasti mitä asi- vastaan ja moni asiakas on tyytyväinen, kun akkaat meiltä odottavat. Meidän on tunnetta- vastuullisuutta ei katsota vain yhdestä näköva heidät aina johdosta työntekijöihin saakka. kulmasta.

Voi sanoa, että olemme vähintäänkin ’kihloissa’ asiakkaan kanssa, Kemiran Pulp & Paper TCM tuo tehokkuutta ja säästöjä -segmentin ja Aasian ja Tyynenmeren alueen Yksi esimerkki asiakkaan prosessitehokkuutoimintojen johtaja Kim Poulsen painottaa. den optimoinnista on TCM eli Total Chemistry Management. Kemiran TCM-filosofia on, että Eettiset periaatteet pitävät sellu- tai paperiteollisuuden asiakkaat voivat Kemira noudattaa toiminnassaan liiketoiminta- ostaa kaikki prosessissa tarvitsemansa elemenperiaatteita, jotka pohjautuvat Kemiran arvoi- tit: kemian, osaamisen ja laitteiston yhdeltä hin, OECD:n monikansallisille yrityksille anta- toimittajalta. Tuloksena syntyy parempi promiin toimintaohjeisiin sekä muihin kansainväli- sessitehokkuus, kemikaalien käyttö pienenee, siin normeihin ja periaatteisiin. Poulsen myön- prosessissa tapahtuu vähemmän häiriöitä ja tää, että eettisten periaatteiden vuoksi voidaan lopputuotteen laatu on tasaisempaa. joskus harvoin myös menettää kauppoja.

– TCM on kalliimpi kuin jos asiakas ostai– En ole valmis uhraamaan pitkän tähtäi- si kaikki kemikaalit erikseen eri toimittajilla. men strategiaan liittyviä arvojamme lyhyen Mutta kun me annostelemme, johdamme ja tähtäimen voittojen takia ja periaatteiden hin- seuraamme kemikaalien käyttöä koko prosesnalla, hän toteaa. sissa, linjanopeudet ja laatu paranevat, linjaKemiralla on kaikkia työntekijöitä ja toimit- katkoja on vähemmän ja kokonaisuudessaan tajia koskevat liiketapaperiaatteet. Jatkuvalla kemikaalien käyttö pienenee oleellisesti. Näin koulutuksella varmistetaan, että kaikki ovat tuotantoon kuluu vähemmän rahaa kuin jos toimintatavat myös sisäistäneet. asiakas olisi ottanut edullisimmat vaihtoeh– Toimimme globaalien yritysten kanssa. dot, Poulsen kertoo.

On selvää, että ne eivät lähde tekemään pitViime vuonna Kemira voitti TCM:llä yhkäjänteistä yhteistyötä kumppanin kanssa, jon- deksän kymmenestä Aasiassa tarjolla olleesta ka vastuullisuuteen liittyy kysymyksiä. Meillä asiakkuudesta. on hyvä maine, mutta sen voi menettää yhdessä – Meidän pitää pystyä todistamaan asiyössä. Siksi pidämme kiinni liiketapaperiaat- akkaalle, että olemme enemmän kuin osien teistamme kaikissa olosuhteissa, Poulsen sanoo. summa.

MAINOSLIITE » 15

Kehityksen kärkikastia Edelläkävijä. UPM:n liiketoiminta kiteytyy Bioforestrategiaan. Se yhdistää bio- ja metsäteollisuuden hyödyntämällä monipuolisesti ja vastuullisesti uusiutuvaa puupohjaista biomassaa.

O

lemme käyttäneet puuta jo sata vuotta ja osaamme sen. Jos hyödynnämme puuta kestävästi, meillä on käsissämme lähes rajattomat mahdollisuudet, ympäristöja vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren painottaa.

UPM on ainoa suomalainen yritys ja ainoa metsäteollisuusyritys, joka on kutsuttu mukaan YK:n Global Compact -aloitteen alaiseen LEAD-foorumiin. Se koostuu noin 50

16 » MAINOSLIITE

alansa johtavasta yrityksestä kestävän kehityksen saralla. Global Compactissa UPM on ollut mukana jo vuodesta 2003.

– Meidät kutsuttiin mukaan LEADiin vuoden 2016 alusta. Kutsu on tunnustus yhtiömme kestävää kehitystä edistävistä käytännöistä omalla alallamme sekä pitkäaikaisesta sitoutumisestamme Global Compact -aloitteeseen.

Olemme ylpeitä, että meille tarjoutui mahdollisuus näyttää esimerkkiä, miten yritykset voivat edistää maailmanlaajuisia kestävän kehi-

tyksen tavoitteita, Lundgren iloitsee.

LEAD on foorumi, jossa yrityksillä on mahdollisuus keskustella ja oppia toisiltaan. Tällä hetkellä toiminnan fokuksessa ovat innovaatiot, vastuullinen sijoittaminen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen vuoteen 2030.

– UPM:n vuonna 2015 päivittämät 2030-vastuullisuustavoitteet edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Katsoimme, mihin maailma on menossa ja muokkasimme

Vastuu

Ei kaatopaikkajätettä tai jätteenpolttoa ilman energian talteenottoa on vain yksi UPM:n ympäristövastuutavoitteista vuoteen 2030 mennessä.

ESIMERKILLÄ. UPM:n Biofore Talo Helsingissä sai uudet asukkaat tasan kolme vuotta sitten.

Biofore Talolle on myönnetty LEED®Platina -sertifikaatti.

omia tavoitteitamme sen pohjalta. Yritysten rooli kestävän kehityksen edistämisessä on keskeinen, Lundgren muistuttaa.

– Uudistimme tänä keväänä myös Toimintaohjeemme. Olemme korostaneet muun muassa vastuullisen hankinnan roolia. Huomattava osa vastuullisuuteen liittyvistä riskeistämme on omien aitojemme ulkopuolella, koska ostamme raaka-aineita ja palveluja ympäri maailmaa, Lundgren kertoo.

Tavoitteena on, että jokainen UPM:läinen

UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan vetäjä Sari Mannonen ja ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren uskovat, että vastuullinen Biofore-strategia tuottaa laajasti lisäarvoa ja johdattaa kohti kasvua.

on käynyt uuden Toimintaohje-koulutuksen tämän vuoden loppuun mennessä.

UPM BioVerno vähentää päästöjä

Biopolttoaineet ovat hyvä esimerkki kestävää kehitystä edistävistä innovaatioista. UPM:n mäntyöljyyn perustuva biopolttoaine UPM BioVerno on valittu YK:n Global Compactissa yhdeksi malliesimerkiksi toimista, joiden avulla voidaan nopeasti ehkäistä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.

Biopolttoaineiden tuotanto lähti UPM:n halusta uusiutua biomassan ja puun käytössä.

– Näimme että maailma muuttuu ja katsoimme, mitä voisimme tehdä olemassa olevan liiketoiminnan lisäksi. Selvitimme kaikki olemassa olevat jätteemme ja tähteemme, joista voitaisiin tehdä jotain uutta. Selluntuotannossa syntyi tähteenä riittävästi mäntyöljyä, biopolttoaineet-liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen kertoo.

Aiemmin mäntyöljy on poltettu energiaksi tai myyty kemianteollisuuteen. Nyt UPM toteuttaa itse kiertotaloutta jalostamalla siitä korkealuokkaista biopolttoainetta diesel-autoihin.

– Kaikki tuotantoprosessissa syntyvät puupohjaiset tähdevirrat menevät hyötykäyttöön ja niillä on monia sovelluskohteita sekä biokemikaali- että biomuoviteollisuudessa, Mannonen sanoo.

UPM BioVerno on kemialliselta koostumukseltaan täysin fossiilisen dieselin kaltainen. Sitä voi käyttää sellaisenaan kaikkiin diesel-moottoreihin ja se toimii kaikissa jakelujärjestelmissä. Puupohjaisena UPM BioVerno ei kilpaile ruuantuotannon kanssa, kuten kasviöljyistä tuotetut biopolttoaineet. Kotimaisena polttoaineena se vähentää myös riippuvuutta tuontiöljystä.

UPM BioVerno vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna fossiiliseen dieseliin. Se vähentää myös liikenteen lähipäästöjä parhaimmillaan yli 30 prosenttia. Kun Suomen tavoite on, että vuonna 2020 polttoaineista 20 prosenttia olisi biopohjaisia, on UPM BioVernon tuotanto siitä neljännes.

– Biopolttoaineet on UPM:lle merkittävä liiketoiminta ja siinä halutaan kasvaa. Haluamme viedä kiertotaloutta eteenpäin ja hyödyntää kaikki puun osat. Samalla materiaalilla voidaan tehdä enemmän ja arvokkaampaa, Mannonen kuvailee.

Projektina Itämeren puhdistaminen

Toinen esimerkki käytännön ympäristövastuusta ja kiertotalouden hyödyntämisestä on UPM:n kierrätysravinneprojekti, joka on jo käynnissä Rauman tehtaalla ja jota on tarkoitus laajentaa kaikille UPM:n tehtaille Suomessa. Siinä muilta teollisilta toimijoilta kerätään ylijäämäravinteet käyttöön UPM:n jätevedenpuhdistamoille. Näin ravinteet eivät päädy kuormittamaan Itämerta.

– Tavoitteemme on, että vuonna 2030 kaikissa UPM:n jätevedenpuhdistamoissa käytettäisiin pelkästään kierrätysravinteita. Tämän sitoumuksen olemme antaneet myös Baltic Sea Action Groupille.

MAINOSLIITE » 17

Sirpa Juutinen ja Jussi Nokkala toivovat, että yritysjohtajat tunnistaisivat paremmin hyvin hoidetun yritysvastuun luomat liiketoiminnan kasvun mahdollisuudet.

P WC Y R IT Y S VA S T U U BAROM ETRI 2016

VASTUULLINEN STRATEGIA Yritysvastuu. Kun yritys toimii aidosti vastuullisesti, se ei ainoastaan raportoi yritysvastuusta vaan vie sen luonnolliseksi osaksi strategiaansa.

S

uomalaiset yritykset ovat tähän asti olleet hyviä raportoimaan vastuullisesta toiminnastaan, mutta vain pieni kärkijoukko on sitonut yritysvastuun selvästi liiketoiminnan strategiaan. Onneksi näkyvissä on ilahduttava käänne, kertovat vuoden 2016 yritysvastuubarometrin tekijät.

– Painopiste on menossa strategiselle puolelle, eli yritysvastuu otetaan yhä enemmän osaksi liiketoimintaa ja nähdään koko yrityksen, myös johtajien, asiana. Yritysvastuu oli aikaisemmin erillisten ammattilaisten vastuulla ja lähinnä historiallisen tiedon raportointia.

Nykyisin se nähdään reaaliaikaisena lisäarvon tuottajana, kertoo PwC:n yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen.

Yritysvastuu tuo kassavirtaa

Lisäarvoa on esimerkiksi yrityksen maine vastuullisena toimijana. Yhä useampi yritys haluaa kertoa jokapäiväisen toimintansa vastuullisuudesta ja siitä, mitä toiminnasta seuraa muille.

Omistajat, asiakkaat, sidosryhmät ja sosiaalinen verkosto arvostavat yrityksen kykyä ilmentää vastuullisuuttaan, mikä vaikuttaa 18 » MAINOSLIITE

suoraan kassavirtaan, tulokseen ja menes- sen vastuullisuus ympäristöasioissa, sen kyky tykseen. hoitaa sosiaalista verkostoa ja taito ohjata ja – Yritysten johto on alkanut nähdä yrityk- hallinnoida toimintaa. sen toiminnan ja yritysvastuun samassa ko– Sijoittajien kiinnostus yritysvastuuta kohrissa. Riskien hallintaa ja yritysvastuuriskejä taan on kasvanut merkittävästi. Mitä paremkäsitellään kasvavasti yhmin yritysvastuu on hallintenä pakettina, yrityksen nassa sen eri osa-alueilla, siriskeinä. On ymmärretty, tä todennäköisemmin yritys että yritysvastuuriskit voihallitsee riskit, säilyttää arYritysvastuulla vat realisoitua esimerkiksi vonsa ja luo uutta lisäarvoa. maineriskeinä, sanoo yritysParhaimmillaan yritys luo luodaan uusia yritysvastuun kautta uusia vastuun asiantuntija Jussi liiketoimintaNokkala. liiketoimintamahdollisuukmahdollisuuksia.

Yritykset asettavatkin sia, Sirpa Juutinen mainitsee. yhä enemmän vastuulliPwC:n yritysvastuubarosuusvaatimuksia myös toimetri kartoitti suomalaisten mitusketjuilleen ja seuraayritysten yritysvastuun tilaa vat ketjujen vastuullisuuden toteutumista käy- seitsemättä kertaa. Noin neljännes yrityksistä tännössä. Yksikin nyrjähdys ketjussa voi vai- toi raportoinnissaan jo ennakoivasti esiin Pakuttaa suoraan tulovirtaan. riisin ilmastosopimuksen ja sen tuomat päästörajoitukset. Marraskuun alkupuolella voiSijoittajat vaativat tietoa maan astunut Pariisin ilmastosopimus asettaa Myös sijoittajat ovat kiinnostuneita yrityksen muutospaineita liiketoiminnan johtamiseen. vastuullisuuden asteesta ja ovat alkaneet vaa- Yritykset joutuvat pohtimaan energialähteitia enemmän tietoa sijoituspäätöstensä tueksi. tään, raaka-aineitaan ja tuotantoprosessejaan Niitä kiinnostaa erityisesti ESG-kolminaisuus uudelleen niin investointipäätösten kuin riski(Environment, Social, Governance) eli yrityk- enhallinnan kannalta.

SÄÄSTÄMINEN. – Säästöpankin toimintaajatuksena on edelleen halu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia, kertoo Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtaja Pasi Kämäri

Vastuullista pankkitoimintaa

Läpinäkyvä. Pitkän aikavälin suhdannevaihteluiden myötä selviää, millaiselle pohjalle rakennettu pankkitoiminta on parasta sekä yhteis- että asiakaskunnalle.

I

tsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Säästöpankki on kohta 200-vuotias. Näistä lähtökohdista ryhdymme keskustelemaan vastuullisesta ja läpinäkyvästä pankkitoiminnasta Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtaja Pasi Kämärin kanssa. Hän on nähnyt läheltä sekä Suomen Pankin supertiukan antolainauskoron sääntelyn että vapautumisen myötä villin luotonmyöntämisen seuraukset pankkisaneerauksineen.

Asiakastyytyväisyysmittausten mukaan Säästöpankkien toiminta on erinomaisella tasolla. Miten tämä on saavutettu?

Paikallista palvelua

Mitä viime toukokuussa perustetulla Säästöpankkikeskuksella haetaan?

– Perustimme osaamiskeskittymän pystyäksemme tarjoamaan paikallisesti toimiville Säästöpankeille mahdollisimman hyvää ja laajamittaista tukea parannetuin tuottein, palveluin ja konseptein.

Kuvailetko pankkikonttorin merkitystä paikkakunnilla?

– Vastuullisuuttamme leimaa se, miten toimimme asiakkaittemme kanssa. Toimintamme lähtee asiakkaiden tarpeista, turvaten heidän taloudellisen hyvinvointinsa. Paikallisesti asiakkaan kohtaaminen, kasvokkain tai puhelimitse, on avainasemassa, myös näin digiaikana. Arki on se mikä ratkaisee, julistusten sijaan. Olemme myös näkyvästi osa paikallista yhteisöä osallistuen erilaisiin tapahtumiin.

Kerrotko yleisesti esimerkkejä

vastuullisuudestanne?

– Säästöpankki maksaa veronsa Suomeen. Meille riittää kohtuullinen voitto. Säästöpankkiryhmä on vakavarainen ja riskiasemamme maltillinen. Säästäminen, sijoittaminen ja järkevä taloudenhoito ovat aina arvossaan ja tässä autamme asiakkaitamme.

Kansalaiset vaikuttavat

Kerroit, että edelleen paikkakunnalla asukkaat tuntevat Säästöpankin johtajan ja voivat illalla ohimennen tavatessaan sopia seuraavalle päivälle pankkitapaamisen. Miten kansalaiset voivat valtakunnallisella tasolla vaikuttaa Säästöpankin vastuullisuustoimintaan?

– Osa voitostamme menee vakavaraisuuden ylläpitämiseen

sekä palvelujen kehittämiseen ja osa paikallisen yhteisöllisen toiminnan tukemiseen. Valitsemme tukea saavat järjestöt ja yhdistykset yhdessä asiakkaidemme kanssa. Toteutamme vuosittain kampanjan, jossa kuka tahansa voi äänestää, millaiset toimijat saavat tukea.

Kuinka Säästöpankit auttavat tulevaisuuden finanssimaailman kykyjen kasvattamisessa?

– Teemme paljon oppilaitosyhteistyötä. Rekrytoimme Säästöpankkeihin lisää nuorta työvoimaa. Haluamme säilyttää palvelutasomme korkeana ja vahvistaa toimintaedellytyksiämme, jotta pystymme tarjoamaan myös tulevaisuuden kyvyille sekä hyvän työpaikan että hyvän kumppanin pankkiasiointiin.

MAINOSLIITE » 19

Luottamusmies luottavaisena Raksalla. Fennovoiman työmaalla lainsäädännön ja yhteistyökäytäntöjen noudattaminen varmistetaan työmaasopimuksella.

Luottamusmies Jouni Karekivi kertoo kasvavan työmaan hallinnasta ja harmaan talouden kitkemisestä.

F

ennovoiman Hanhikivi 1 -työmaan yhteisenä luottamusmiehenä tammikuussa 2016 tehtävät aloittanut Jouni Karekivi vaikuttaa tyytyväiseltä. Ydinvoimalaitostyömaalla rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa ja yhteistyö toimii.

– Tällä hetkellä työmaalla toimii aktiivisesti noin 190 yritys-

20 » MAINOSLIITE

tä, joista muutama on ulkomailta. Päivittäin alueella käy töissä noin 210 henkilöä, mutta henkilömäärä tulee tulevina vuosina nousemaan huomattavasti, sillä enimmillään ydinvoimalaitosta tulee rakentamaan yli 4000 henkilöä, Karekivi tiivistää.

Työkaluna työmaasopimus

Työmaan yhteisenä luottamusmie-

henä Jouni Karekivi edustaa kaikkia työmaan työntekijöitä. Työnsä tukena hänellä on muun muassa työmaan toimintaa ohjaava työmaasopimus, joka on neuvoteltu Fennovoiman, laitostoimittajan ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen kesken ennen kuin ensimmäistäkään urakkaa oli työmaalla aloitettu. Sopimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Sopimuksella varmistetaan, että ydinvoimalan rakentamisessa noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä ja yhteistyökäytäntöjä, niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten urakoitsijoiden ja niiden työntekijöiden kohdalla. Siinä sovitaan muun muassa tietojen vaihdosta, ongelmatilanteiden ratkaisusta, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla sekä käytän-

Jouni Karekivi aloitti tehtävät Hanhikivi 1 -työmaan yhteisenä luottamusmiehenä tammikuussa 2016.

tamaan sitä. Yhteiset säännöt ja menettelytavat varmistavat osaltaan työrauhan säilymisen koko työmaan pitkän elinkaaren ajan, sillä niiden varassa kiperämmätkin tilanteet voidaan ratkaista yhteistyössä.

– Yhteistyö työmaalla on toiminut hyvin, mutta aika varmaa on, että myös ongelmia tulee.

Onneksi työmaasopimus on tehty työkaluksi niiden ratkaisemista varten. Tarkoitus on, että ongelmat ratkotaan aitojen sisällä yhdessä ja kaikki sitoutuvat niiden ratkaisemiseen, Karekivi toteaa.

Työmaalle vain kulkuluvalla MAAMERKKI. Betoniasemien sementtisiilot kurottavat 25 metrin lakikorkeuteen ja näkyvät Hanhikiven niemeltä kilometrien päähän.

nön keinoista harmaan talouden estämiseksi.

– Työmaasopimus on meille erinomainen työkalu työmaan hallintaan ja yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä harmaata taloutta. Työmaasopimus tarkoittaa, että jo etukäteen on luotu yhteisymmärrys reilun pelin säännöistä, Jouni Karekivi kertoo.

– Juuri tällaista yhteistyötä ja

suunnitelmallisuutta parhaimmillaan tuhansia ihmisiä työllistävällä työmaalla tarvitaan, Karekivi vielä vahvistaa.

Karekivi kiertää työmaalla tiheään tapaamassa muita työmaalla toimivia luottamusmiehiä, urakoitsijoita ja rakentajia.

Hänen mukaansa eri osapuolet tuntevat työmaasopimuksen sisällön ja ovat sitoutuneet noudat-

Karekivi kertoo, että mittavan työntekijämäärän ja alihankintaverkoston hallintaa varten laitosalueella on käytössä Fennovoiman hallinnoima yritysten ja työntekijöiden tiedot sisältävä työmaarekisteri sekä kulunhallintajärjestelmä. Töihin alueelle pääsee vain Fennovoiman myöntämällä kulkuluvalla, jonka jokainen työntekijä tarvitsee henkilökohtaisesti.

Kulkuluvan saaminen edellyttää, että urakoitsija on toimittanut Fennovoiman työmaarekisteriin vaaditut tiedot sekä yrityksestään että kustakin työmaalla työskentelevästä työntekijästä.

– Yrityksen kohdalla tämä tar-

koittaa tilaajavastuulain mukaisia tietoja. Työntekijäkohtaisesti paitsi henkilötiedot, myös esimerkiksi suomalainen veronumero, tieto noudatettavasta työehtosopimuksesta ja tieto läpäistystä huumausainetestistä ovat pakollisia. Myös Fennovoiman järjestämä työmaan tulokoulutus täytyy olla jokaisella hyväksytysti suoritettu, Karekivi kertoo.

– Valvonta on tarkempaa kuin millään muulla työmaalla, ja niin pitää ollakin. Edes Fennovoiman omat työntekijät eivät pääse työmaalle ilman asianmukaista kulkulupaa, Karekivi toteaa.

Samat säännöt kaikille

Työmaan kasvuun on Fennovoimassa valmistauduttu. Tulevina vuosina ydinvoimalan rakentamiseen osallistuu eri alojen yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Valtavan työmaan hallinnointi edellyttää tarkkaa valvontaa ja dokumentointia, mutta Karekiveä tulevaisuus ei pelota.

– Jatkossa työmaa tulee olemaan aiempaa kansainvälisempi, mutta samat pelisäännöt koskevat kaikkia. Kun työmaasopimuksesta pidetään kiinni, työsuhdeasiat hoituvat ongelmitta ja työmaa on sosiaalisesti kestävä, Karekivi tiivistää tyytyväisenä.

MAINOSLIITE » 21

ESIMERKILLINEN. Liikennekomissaari kehui Espoon tapaa toimia kestävien ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönottamisessa. Kuvassa Espoon kestävän kehityksen puheenjohtaja Sirpa Hertell ja varapuheenjohtaja Markku Markkula sekä EU:n Liikennekomissaari Violeta Bulc.

Espoo kulkee sähköllä

Innovaatioita. Kaupunki kehittyy entistä vetovoimaisemmaksi kumppaniensa kanssa. Katse on uusissa joukkoliikenteen ja uusiutuvan energian innovaatioissa.

T

ähän pyritään kestävästi. Espoolla on ollut kestävän kehityksen ohjelma vuodesta 2013 ja tänä vuonna hyväksyttiin uusi ilmasto-ohjelma.

Tavoitteena on saavuttaa 60 %:n asukaskohtainen päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

– Espoo kasvaa valtavaa vauhtia ja meidän on hallittava kasvun suuntaa. Tarvitaan uusia innovaatioita: nopeaa joukkoliikennettä ja uusiutuvaa energiaa, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell sanoo.

Hän toimii myös Kestävä kehitys -ohjelman puheenjohtajana ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtajana.

Tavoitteena on, että Espoon joukkoliikenne on päästötöntä ja pohjautuu merkittäviltä osin raideliikenteeseen sekä sähköbusseihin.

Ensimmäiset sähköbussit ovat jo reittiliikenteessä. Niiden latausasemien rakentamiseen

22 » MAINOSLIITE

on varattu neljä miljoonaa euroa.

– Yksi tapa nopeuttaa kehitystä on pidentää sopimusaikoja, jolloin sähköbussien dieselbusseja edullisemmat käyttökustannukset houkuttelevat linja-autoyhtiöitä tarjoamaan niitä kilpailutuksissa, Hertell kertoo.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ja Kestävä kehitys -ohjelman varapuheenjohtaja Markku Markkula muistuttaa, että tuleva metro on investointi älykkääseen kaupunkiin. Raiteiden varrelle tulee uusia asuntoja, työpaikkoja ja palveluja.

Metron kustannuksiin verrattuna muuta rakentamista syntyy kymmenkertainen määrä – liki kokonaan yksityisinä investointeina.

Kolmasosa lämmöstä uusiutuvilla

Myös uusiutuvan energian saralla tapahtuu paljon. Suomenojalla on lämpöpumppu ja Kivenlahdessa toimii pellettivoimalaitos. Otaniemeen nousee Suomen ensimmäinen geo-

terminen lämpövoimala.

– Se tuottaa jopa 10–15 prosenttia Espoon tarvitsemasta lämmöstä, Markkula toteaa.

Espoo on sopinut tiiviistä yhteistyöstä Fortumin kanssa. Yhdessä ne edistävät avointa innovointia sekä suurten ja pienten yritysten toimintaa energia-alalla, ja uusi Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö on kumppani kehitystyössä. Yleisesti metron kasvukäytävä toimii kestävien tuote- ja kaupunkiratkaisujen kehitysalustana yrityksille ja asukkaille.

– Verkostomaisella toimintatavalla saamme yritykset, koulutus- ja tutkimuslaitokset ja asukkaat mukaan yhteistyöhön. Samalla nousemme kiinnostavaksi testialueeksi ja edelläkävijäksi Euroopassa, ja se jos mikä tuo uusia investointeja ja vauhdittaa vientiä, Euroopan unionin alueiden komitean puheenjohtajaksi viime vuonna noussut Markkula sanoo.

Espoo aikoo olla Euroopan kestävin kaupunki tulevaisuudessakin.

TIENNÄYTTÄJÄ. SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen korostaa S-ryhmän haluavan olla edelläkävijä vastuullisuudessa omilla toimialoillaan.

VAIKUTTAVIA ILMASTOTEKOJA YHDESSÄ Etulinjassa. S-ryhmä leikkaa ilmasto- ja ympäristövaikutuksia asiakkaidensa kanssa ja omalla toiminnallaan. Tuulivoiman rinnalle tulee aurinkoenergia ja jätteiden kierrätystä lisätään.

S

-ryhmä nostaa asiakkaat entistä tärkeämpään rooliin uudessa vastuullisuusohjelmassaan. Kulutus vaikuttaa ilmastonmuutokseen: syöminen, liikkuminen ja asuminen muodostavat 70 prosenttia yksilöllisen kulutuksen ilmastovaikutuksista Suomessa. Siksi S-ryhmä haluaa tarjota kuluttajille lisää vastuullisia vaihtoehtoja ja tietoa kulutusvalintojen tueksi.

– Ensimmäinen askel on, että kerromme entistä enemmän jo käynnissä olevasta toiminnastamme, kuten hävikin vähentämisestä ja satokausituotteista. Alamme myös räätälöidä asiakkaillemme heidän toivomustensa mukaisia vinkkejä. Jotkut haluavat ymmärtää ruokaostostensa ympäristövaikutukset tarkasti, ja toiset haluavat tietoa kierrätyspisteistä, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen kertoo.

Rankinen puhuu paljon myös kestävää kehitystä tukevista tuotteista ja palveluista. Esimerkiksi ABC-huoltoasemilla voi ladata säh-

köautonsa ja tankata jäte- ja tähdepohjaista Eko E85 -polttoainetta.

– Juuri nyt kartoitamme kiertotalouden mahdollisuuksia ja osallistumme kuluttajille suunnattujen cleantech-ratkaisujen kehittämiseen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden Climate Leadership Council -yhteisössä.

Toivomme, että tähän työhön saadaan mukaan lisää yrityksiä.

Tuulta ja aurinkoenergiaa

Vastuullisuusohjelmassaan S-ryhmä asettaa itselleen entistä kunnianhimoisempia tavoitteita pienentääkseen ilmastovaikutuksiaan. Sillä on merkitystä: S-ryhmä on Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja. Sen osuus Suomen sähkönkulutuksesta on yksi prosentti.

S-ryhmä on investoinut omaan tuulivoimatuotantoon jo vuodesta 2010 lähtien.

– Vuoden loppuun mennessä käyttämämme sähkö on tuotettu 50-prosenttisesti omal-

la tuulivoimalla. Aiomme nostaa uusiutuvan energian osuuden sähköstämme 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja tuomme aurinkoenergian tuulivoiman rinnalle.

Jätteet hyötykäyttöön

S-ryhmä aikoo edelleen tehostaa jätteiden kierrätystä. Nyt jo 93 prosenttia kaikesta jätteestä hyödynnetään joko materiaalina tai energiana, ja vuonna 2020 luvun pitäisi olla sata.

Jätteet pyritään käyttämään uusien tuotteiden ja pakkausten valmistuksessa.

– Tällä hetkellä ruokahävikkiä ei päädy kaatopaikalle. Jos ruokaa jää yli, lahjoitamme sitä ensisijaisesti 300:lle ruokaa jakavalle kumppanillemme. Lisäksi ruokahävikkiä ohjataan muun muassa biokaasun ja bioetanolin tuotantoon. Tätä etanolia käytetään ABC-ketjussa myytävässä Eko E85 -biopolttoaineessa.

Se on yksi hyvä esimerkki siitä, että yhdessä teemme vaikuttavia tekoja.

MAINOSLIITE » 23

Näytä suomalainen

luontosi

Design Kirsti Doukas Kuulas-korusarja juhlistaa 80-vuotista Kalevala Korua ja 100-vuotiasta Suomea.