Ura+ 2017

Työkulttuuri | Merkityksellistä työtä kansainvälisesti s. 13

1 / 2017 ○ MAINOSLIITE ○ CONTENTHOUSE

PILVIPALVELUT

Paikasta riippumatonta yrittäjyyttä s. 14

YHTEISTYÖ

Osallistava yritys sitouttaa asiantuntijat s. 7

URAPOLKU

Urapolku rakentuu arvojen varaan s. 4 AVAINA JAT TELIJA

MARIANNE VIKKULA

Avoin keskustelukulttuuri on organisaation perusta. s. 9

Parempaa johtajuutta Espoon kaupungin kehityshanke on tuottanut kasvua, kilpailukykyä ja kiitettäviä johtamisen arvosanoja. s. 10

Yrityspäivät Tampereella 1.-2.2.2017

Tule ja työllisty!

Yrityspäivät on Suomen suurin korkeakouluopiskelijoille suunnattu kontakti- ja rekrytointitapahtuma. Tapahtuma järjestetään Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla 1.–2.2.2017.

Yrityspäivillä on yli 130 näytteilleasettajaa, jotka etsivät Sitä Oikeaa työskentelemään joukkoonsa.

Eli karkkia ja kyniä?

Varmasti, mutta vaikka mitä muutakin on luvassa. Yrityspäivillä on 1.2.2017 puhumassa GimmeyYaWallet Productionsin toimitusjohtaja Elise Pietarila. Omaa osaamistaan voi syventää workshopissa tai tulla infoiskuun kuulemaan tiivistetysti kaiken olennaisen Sinua kiinnostavasta yrityksestä. Infoiskuissa on kahvitarjoilu.

Mistä löydän lisätietoa?

Yrityspäivien messulehti painettuna tai sähköisenä: Yrityspäivät 2017 -mobiilisovellus Yrityspäivien sosiaalisen median kanavat

www.yrityspaivat.com/lisamateriaalit

1/2017 MAINOSLIITE

Sisältö

○

CONTENTHOUSE

Pääkirjoitus

Vahvin lenkki TAVASSAMME JOHTAA ja tehdä töitä eletään

s. 7

s. 8

mullistuksen aikaa. Uudenlaiset avoimet organisaatiorakenteet, joustavat työtaparatkaisut, teknologian kehitys ja itsensä johtamisen työkalut avaavat lukemattomia ikkunoita parantuneeseen kilpailukykyyn, kasvuun ja hyvinvointiin sekä yksilö- että yritystasolla.

URA+ KERÄÄ yhteen yrityksiä, joita yhdistää

s. 18

s. 14 / Yhteiskunnan ja uran rakentajat

4

PEAB

6

ANDAS

7

VVO

8

MANAGEMENT INSTITUTE OF FINLAND

/ Kesytä villiapinasi

/ Hyvä työporukka innostaa

Valmennus siirtyy pilveen 9

MARIANNE VIKKULA

10

ESPOON KAUPUNKI

12

/

/ Uusia osaajia tarvitaan / Johtamisen kirkkaat pelisäännöt

CAMBRIDGE OHJELMA FINLAND

Työkykyä painonhallinnalla

/

/ Kansainvälinen ura lääkealalla

13

ABBVIE

14

HEEROS

15

SUOMEN TILAAJAVASTUU

16

S&N

17

RANTALAINEN YHTIÖT

18

BITFACTOR

19

WORKPLACE NORDIC

taito vastata uudistuneen työelämän tarpeisiin ja ammentaa kilpailukykyä tärkeimmästä voimavarastaan – ihmisistä. Nämä yritykset tarjoavat innovatiivisia työelämän ratkaisuja, rakentavat vastuullista yhteiskuntaa ja luovat työpaikkoja, joissa on hyvä olla. Yhdessä ja yhteisten arvojen pohjalta saadaan aikaan enemmän.

KETJU ON YHTÄ vahva kuin sen heikoin lenk-

ki. Pitkäkatseinen johtaja parantaa tuottavuutta, tehokkuutta ja työn merkityksellisyyttä sitouttamalla henkilöstönsä osalliseksi yritystoiminnan ydintä sekä pitämällä dialogin avoimena. Ylimääräisen byrokratian karsiminen kasvattaa ketteryyttä ja antaa yksilölliselle osaamiselle tilaa.

Hyvin hoidettu ketju ei katkea.

/ Heeros vapauttaa yrittäjän toimistosta / Oman työnsä johtajana

/ Teknisen tukkukaupan moniottelija / Suomen suurimmaksi

/ Yrityksen tärkein voimavara / Tunne itsesi ja työkaverisi

Laura Syväniemi PÄÄTOIMITTAJA

TEKIJÄT | Päätoimittaja Laura Syväniemi | Projektipäälliköt Sami Gulin, Tommy Renqvist, Panu Nikkola, Milla Tuomala, Saku Koskinen | Ulkoasu Nea Ilmevalta | Julkaisija Content House | Kannen kuva iStock | Kuvat Aleksi Palmqvist, Jussi Ratilainen (sivu 9)

MAINOSLIITE » 3

Huipulle

Arvojensa pohjalta päivittäin toimiva Peab tähtää Pohjoismaiden parhaaksi työnantajaksi.

Yhteiskunnan ja uran rakentajat

Edelläkävijä. Yhteiskuntarakentaja Peab tunnetaan asuntojen ja muiden kiinteistöjen luotettavana toteuttajana. Työntekijöilleen se rakentaa urapolkuja, jotka voivat viedä kuvainnollisesti sanottuna perustuksista katolle saakka.

TEKSTI | LIISA JOENSUU

4 » MAINOSLIITE

URAPORTAILLA. Rakennusinsinööri Saara Suhanto ja diplomi-insinööri Ilkka Laakeristo ovat edenneet Peabissa toiveittensa mukaan.

KEHITYSTÄ HYVINVOINNISTA.

Toimitusjohtaja Mika Katajisto katsoo henkilöstön hyvinvoinnin olevan yrityksen kehittymisen edellytys.

P

ohjoismaiden suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluvan Peabin työn jäljet näkyvät etelästä pohjoiseen: asuinrakennuksia, toimitiloja, kauppakeskuksia, sairaaloita, päiväkoteja ja kouluja. Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto sanoo pohjalaisittain, että jokainen Peabin palveluksessa oleva voi olla aidosti ylpiä työstään. Kaikilla on toimenkuvansa mukainen tärkeä tehtävä suurten kokonaisuuksien valmiiksi saattamisessa.

Vaikka Peabin ammattilaiset laskennasta suunnitteluun ja työnjohdosta timpureihin ovat suuressa mittakaavassa yhteiskuntara-

kentajia, he rakentavat myös omaa henkilökohtaista uraansa. Katajiston mukaan Peabissa pidetään tärkeänä, että yrityksessä viihdytään ja että ihmiset pääsevät kehittymään.

Urapolku saattaa alkaa jo hyvin nuoresta, sillä Peab tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

– Tavoitteenamme on saada ihmisiä urapolulle mahdollisimman varhain. Tarjoamme jo nuorille monia polkuja perusharjoittelusta opinnäytetöihin. Tälläkin hetkellä meillä tehdään useita yliopistotason lopputöitä. Yhtäkään opinnäytetyötä ei tehdä turhaan, vaan ne auttavat aina oikeassa ongelmassa, ja lopputyön jälkeen tekijä päätyy yleensä palkkalistoille. Peabilla ihmiset etenevät kaiken aikaa kykyjensä mukaan, ja urapolut vievät ylös asti yksikönjohtajan asemaan saakka.

Katajisto on itse hyvä esimerkki urapolulla edenneestä ammattilaisesta. Hän on työskennellyt eri tehtävissä kaikissa Peabin Suomen toimipisteissä ja saanut tarkastella konsernin toimintaa monesta näkökulmasta. Vuonna 2013 avautui Suomen toimintojen toimitusjohtajan paikka.

Koko Peabin olemassaolo perustuu kasvutarinaan. Yritys sai alkunsa pienestä skoonelaisesta jäteyhtiöstä. Sen perustajat Erik ja Mats Paulsson olivat vielä teini-ikäisiä pannessaan firman pystyyn vuonna 1959. Vuosikymmenien saatossa siitä rakentui kokonainen konserni ja pörssiyhtiö, joka toimii Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa ja työllistää noin 14 000 ihmistä.

Arvot luovat ilmapiirin

Peabin työnantajavisio ei ole vaatimaton. Se tavoittelee Rakennusalan parhaan työnantajan titteliä. Esimakua siitä Peab sai voittamalla vuoden 2016 Vastuullinen kesäduuni -palkinnon suurten organisaatioiden sarjassa.

– Teemme päivittäistä työtä arvojemme pohjalta. Peab on kehittyvä, henkilökohtainen, käytännönläheinen ja luotettava. Nämä lähtökohdat luovat hyvän ilmapiirin.

Rakennusala elää näinä aikoina niin voimakkaassa nosteessa, että erityisesti työmailla toimivista ammattilaisista on jopa pulaa.

– Rakennusala kaipaa erityisesti ammattitaitoisia työnjohtajia ja vastaavia työnjohtajia.

Myös eri alojen koulutuksen saaneista rakennustyömiehistä on pulaa. Suurin ammattilaisten tarve on pääkaupunkiseudulla.

Taidot vievät eteenpäin

Tuotantoinsinööri Saara Suhanto ja työpäällikkö Ilkka Laakeristo tietävät, että Peabilla pääsee eteenpäin sitä mukaa kun taidot kehittyvät. Suhanto aloitti vuonna 2012 linjasaneerauskohteitten asiakaspalveluinsinöörinä.

Lähes kolmen vuoden aikana hän kohtasi viitisensataa asunto-osakkeen omistajaa putkiremontin merkeissä ja kertoo kanssakäymisen taitojen kehittyneen melkoisesti.

– Nykyisin teen linjasaneerausten urakkatarjouksia. Olen viihtynyt hyvin ja oppinut paljon uutta. Talossa kannustetaan, ja omia ideoita ja osaamista pääsee tuomaan hyvin esille, Suhanto sanoo.

Ilkka Laakeristo työskentelee toimitilakorjausten parissa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2010 ja teki Peabille diplomityönsä. Aiheena oli projektinjohtourakan toimintamallin kehittäminen.

– Minusta tuli aluksi työmaainsinööri, parin vuoden kuluttua projekti-insinööri ja edelleen työpäällikkö. Minua on koulutettu, ja vastuuta on kasvatettu sopivissa erissä. Tälläkin hetkellä opiskelen strategista johtamista Aalto JOKO- koulutuksessa.

MAINOSLIITE » 5

AJATUKSEN VOIMALLA.

Eeva Jaakonsalo kertoo, miten oman mielen voi valjastaa.

Nyrkki kuvaa aivojen rakennetta: sormet tiedostavaa aivokuorta ja peukalo ja ranne puolestaan intuitiivisia, reaktiivisia aivon osia.

Kesytä villiapinasi

Mielen johtaminen. Työpäivään mahtuu lukuisia ärsykkeitä ja keskeytyksiä - ajatukset harhailevat, eikä työnteko suju. Mieli on kuin villiapina, mutta onneksi sen voi kesyttää. TEKSTI | KATJA ALAJA

J

ohdon valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Eeva Jaakonsalo kertoo, että mielen kesyttämiseen tepsii kolme asiaa.

– Aluksi tulee oivaltaa, miten oma mieli toimii, jotta sen harhailun tunnistaa. Sen jälkeen voi opetella palauttamaan mielen keskittyneeseen tilaan ja välttää usean asian tekemistä samanaikaisesti.

Pitkään strategiakonsulttina toimineen ja uuden uran luoneen Jaakonsalon perustama yritys, Andas, valmentaa asiantuntijoita ja ylintä johtoa oman mielen johtamisessa.

Asiakkaita ovat niin pk-yritykset kuin pörssiyhtiöt.

Mielen johtaminen ei ole helppoa, kun kiire ja stressi iskevät. Tällöin aivojen vanhat, reaktiiviset osat aktivoituvat.

– Onneksi jo muutaman keskittymisharjoituksen, kuten hengitysharjoituksen, avulla voi palauttaa itsensä aivokuorelle eli ajattelevaan ja tiedostavaan minään. Tällöin on kuin joen rannalla seisova ihminen, joka voi huomioi-

6 » MAINOSLIITE

da rankat ajatuksensa ja tunteensa ilman, että tavuudesta. Ohjelmaan kuuluu yksi ryhmähukkuu niihin, Jaakonsalo sanoo. Hän osoit- valmennus viikossa ja itsenäinen harjoittelu taa peukalon päälle taivuttamiaan sormia, jot- 10–15 minuutin ajan päivittäin. Harjoitukset ka kuvaavat aivokuorta. ovat aina käden ulottuvilla Aivojen nyrkkimallissa omassa kännykässä. ranne edustaa perustoimin– Ryhmävalmennuksessa toja ja vaistoja säätelevää aiopitaan teoriaa ja jaetaan koValmennusten vorunkoa. Peukalo taas tunkemuksia. Harjoituksia teketeiden tyyssijaa eli limbistä mällä juurrutetaan uusia taavulla keskittyjärjestelmää ja stressikeskuspoja toimia, Jaakonsalo kiminen paranee ta eli mantelitumaketta. teyttää. ja tehostuu.

Aivojen rakenteen tunteValmennusten avulla ihminen auttaa ymmärtämään miset ovat oppineet keskitmielen toimintaa. Tarkoitus tymään paremmin, mikä näolisi, että ihminen pystyy pikyy työtehossa, ajankäytössä tämään ”paketin kasassa” ja käyttämään kaik- ja tuottavuudessa. kia aivojen osia.

– Monet tiimit aloittavat palaverin lyhyellä harjoituksella ja selviävät kokouksesta 45 miVartti harjoittelua päivässä nuutissa tunnin sijaan. Moni valmennettava Andas on kehittänyt 6–8 viikon Lean Your kertoo ajan riittävän entistä paremmin. IloisinMind -valmennusohjelman, joka perustuu tut- ta kuultavaa on, että valmennettavat kokevat kimustietoon keskittymisharjoitusten vaikut- elämänlaatunsa parantuneen töissä ja kotona.

TYÖKAVERIT TUKENA.

Panu Puura ja Laura Koiranen tekevät yhteistyötä lähes päivittäin.

HYVÄ TYÖPORUKKA INNOSTAA Yhteistyöllä. Laura Koiranen ja Panu Puura ovat edenneet VVO-konsernissa nopeasti vastuullisiin tehtäviin. Uusia haasteita on jatkuvasti tarjolla ja työyhteisön tuki lähellä. TEKSTI | SUVI HUTTUNEN

L

aura Koirasen ura VVO-konsernissa alkoi kesätöillä vuonna 2009. Kokemuksen karttuessa hän on siirtynyt aina vaativampiin tehtäviin.

– Olen aina hakenut uutta tehtävää talon sisällä, kun osaamiseni on kasvanut ja mahdollisuus edetä on tarjoutunut, hän kiittää.

Syksystä 2016 Koiranen on työskennellyt myyntipäällikkönä vastaten pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien Lumo –asuntojen vuokrausyksiköstä ja johtaen vuokrauksen myyntitiimiä. Hän arvostaa monipuolista työympäristöä ja yhteistyötä talon sisällä.

– Ihmiset osaavat aidosti iloita toisten onnistumisista, joita esimiehet ja johto tuovat avoimesti esiin. Henkilöstöön investoidaan, minkä johdosta työyhteisön hyvinvointi on korkea.

Panu Puura tuli VVO:lle tekniseksi manageriksi maaliskuussa 2015 ja on edelleen päivittäin tyytyväinen valintaansa.

– Täällä pääsee itse vaikuttamaan. Omia näkemyksiä kuunnellaan ja niitä voi tuoda avoi-

mesti esille.

Puura huolehtii teknisesti kiinteistöjen ylläpidosta, vahinkoasioiden hoidosta, korjauksien teettämisestä ja asukasilmoituksista. Puolet työajasta kuluu toimistolla, puolet kiinteistöillä.

– Parasta on työn monipuolisuus, jossa korostuu tekninen osaaminen ja asiakaslähtöinen asenne. Töihin on kiva tulla eikä aamuisin tarvitse etsiä motivaatiota. Yksikään päivä ei ole samanlainen, hän sanoo.

daan vietyä tehokkaasti eteenpäin, Koiranen kertoo.

Kasvussa – Pystymme reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. ✱ VVO:lla on noin Kaikilla on oma taustansa ja 35 000 vuokraasuntoa ympäri erilaista osaamista, joten joku Suomen. Vuosittietää aina vastauksen ja apua tain syntyy 1000 saa heti, Puura jatkaa. uutta asuntoa.

VVO-konserni on vakaa työnantaja ja alansa suurim✱ VVO:lla on pia toimijoita. Henkilöstö on työntekijöitä noin otettu mukaan strategiatyöhön 300 henkilöä. ja pääsi viime vuoden syksyllä vaikuttamaan yhtiön uusiin arvoihin.

– Henkilöstö on sitoutunut arvoihin ja straYhteistyö vie asioita eteenpäin tegiaan, koska on päässyt vaikuttamaan niihin.

Yhteistyö eri tiimien sisällä ja yksiköiden väMolemmat kehuvat myös työnantajansa dylillä toimii erinomaisesti. naamisuutta, innovatiivisuutta ja kykyä pysyä – Näin suureksi organisaatioksi olemme ai- ajan hermolla. ka ketteriä. Kaupallinen ja tekninen osaaminen – Koko ajan tulee uusia tavoitteita ja myös sulautuvat luontevasti yhteen ja asioita saa- tapoja saavuttaa ne, Koiranen kiteyttää.

MAINOSLIITE » 7

TULEVAISUUS. Kaisa Vikkula kertoo henkilöstökehittämisen mullistuksista.

Valmennus siirtyy pilveen

Kehitys. Kouluttajista tulee personal trainereita ja kokonaiskehittäminen valtaa alaa.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen käy läpi muodonmuutosta. TEKSTI | KATJA ALAJA

A

lan asenne- ja ajatusjohtajaksi sekä alan halutuimmaksi yhteistyökumppaniksi tähtäävän Management Institute of Finlandin eli MIFin toimitusjohtaja Kaisa Vikkula purkaa alan trendejä tarpeista käsin.

– Yritykset haluavat entistä vaikuttavampaa osaamisen kehittämistä, ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Kehittämisen pitää istua strategiaa tukeviin henkilökohtaisiin oppimispolkuihin, olla monipuolista ja kaiken aikaa saavutettavissa. Luokkahuonekoulutukset ovat pian historiaa.

Hyvä esimerkki muutoksesta on tänä keväänä Suomessa lanseerattava MIFin avointen valmennusten pilvipalvelu, minne menevät Tieturin tietoteknologian ja osa JTO:n johtamisen valmennuksista. Inforin viestintä tulee myöhemmin.

– Jokaiselle räätälöidään oma oppimispolku, ja valmentaja sekä yritys voivat seurata edistymistä helposti. Valmentajasta tulee per-

8 » MAINOSLIITE

sonal trainer, jonka kanssa voi chatata saman päivän aikana jos töissä tulee tenkkapoo.

Kouluttajista sparraajiksi

Valmentava ote tulee osaksi kaikkea osaamisen kehittämistä, ja MIFille töitä tekevien kouluttajien ja valmentajien rooli muuttuu.

– Haemme valmentajia, jotka haluavat kehittää uusia tapoja valmentaa. Tämä edellyttää kiinnostusta teknologiapuoleenkin, Vikkula kokee.

MIFin verkostossa valmentajat testaavat erilaisia oppimisympäristöjä ja saavat oppia toimivista oppimismenetelmistä. Niitä MIF hakee tekemällä tutkimusyhteistyötä kasvatustieteilijöiden kanssa.

– Verkostoomme kuuluminen auttaa valmentajaa vahvistamaan brändiään, Vikkula sanoo.

MIFin palettiin kuuluu räätälöityjä ja avoimia valmennus- ja kehittämisratkaisuja koko organisaation väelle sekä tutkintoja, ku-

ten IMD Singaporen, The London School of Economicsin ja The University of California, Berkeleyn kanssa toteutettava EMBA.

Ammattitutkinto kaupan päälle

Vikkula nostaa esiin vielä yhden trendin, organisaation kokonaiskehittämisen mallin.

Sillä ruokitaan muutososaamista ja kehittämisintoista organisaatiokulttuuria. Tällaiselle mallille on suuri tarve esimerkiksi sote-uudistuksessa.

– Koko henkilökunta otetaan mukaan kehittämishankkeeseen, joka pilkotaan pienemmiksi kehittämisprojekteiksi, Vikkula selittää.

Viime vuosina tehdyistä hankkeista on tullut hyviä tuloksia. Eräskin terveyskeskus onnistui vähentämään lääkärikäyntejä 20 prosentilla ohjaamalla ihmiset ensisijaisesti sairaanhoitajille, säästäen kunnalle roimasti rahaa.

– Samalla jokainen suorittaa vaikkapa tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon, mikä antaa lisämotivaatiota.

AVAINAJATTELIJA Marianne Vikkula TOIMITUSJOHTAJA, SLUSH

KOVALLA TYÖLLÄ.

Marianne Vikkula painottaa motivaation merkitystä menestyksessä. ”Urheilussakin motivoituneet ohittavat lahjakkaat, jotka eivät treenaa.”

UUSIA OSAAJIA TARVITAAN Yrittäjyys. Kansainvälistyminen on yrityksille helpompaa kuin koskaan ennen. Menestyvät yritykset tarvitsevat kuitenkin huippuosaajia – myös ulkomailta. TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON

S

uomen rajat tulevat kasvavalle yritykselle nopeasti perusta, Vikkula toteaa. vastaan, sanoo Slush start up -tapahtuman toimiVikkulalle itselleen työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy tusjohtaja Marianne Vikkula. Hän kuuluu suku- säännöllisesti. Hän ei kuitenkaan usko, että tämä olisi pelpolveen, jolle kansainvälisyys on itsestäänselvyys. kästään sukupolvikysymys.

– Teknologia mahdollistaa työn tekemisen eri paikois– Digitaalisuus on tehnyt suomalaisyrityksille siirtymisen isommille markkinoille helpoksi. Bisnesidean sa. Kyse ei ole asenteesta, vaan siitä, mikä on mahdollista. testaaminen on halpaa, Vikkula toteaa.

Toimitusjohtaja Vikkula on vahvasti sitä mieltä, et- Yrittäjyys kiinnostaa nuoria tä kansainvälisesti kilpailukykyinen yritys tarvitsee vah- Suomessa on tapahtunut iso asennemuutos suhteessa yritvistuksekseen huippuosaajia myös ulkomailta. Suomi ei tämiseen. Slush on mukana syksyllä aloittavassa start up kuitenkaan Lontoon tai Berliinin rinnalla –lukiossa tarjoamalla nuorille käytännön näyttäydy ykköskohteena. Suomen vakokemuksen yrityksessä. Vikkulan mukaus ja mahdollisuus tasapainoiseen eläkaan nuoria kiinnostaa yrittäjyys enemmään voisi olla tapa houkutella ulkomaimän kuin koskaan aikaisemmin.

Kilpailukykyinen sia osaajia, Vikkula uskoo. Myös byroIso muutos on tapahtunut myös isojen yritys tarvitsee kratiaa pitää vähentää. yritysten asenteissa kasvuyritysyhteisöä kansainvälisiä – Pitäisi olla itsestäänselvyys, että tänkohtaan. Yhteistyötä haetaan ahkerashuippuosaajia. ne saa tulla sujuvasti. Nettilomakkeen ti. Slush-tapahtuma toimii yhtenä kanatäyttämällä pitäisi olla mahdollista aloitvana, mutta yhteyksiä tarjotaan ympäri taa työt seuraavana päivänä, Vikkula kuvuoden. Osa isoista yrityksistä on tehnyt vaa tavoitetasoa. yhteistyötä start upien kanssa jo pidempään, mutta loputkin vähintään tutkivat, mitä yhteistyösLäsnäoloa ja innostusta tä voisi saada irti.

Slushissa työskentely lähtee vapaudesta ja vastuusta: kukin Tänä vuonna Marianne Vikkula kehottaa seuraamaan saa oman vastuualueensa sisällä organisoida työnsä itse. esimerkiksi ruoan ympärille kehittyneitä kasvuyrityksiä.

Johtajana Marianne Vikkula keskittyy läsnäoloon. Hän – Nämä uudet yritykset ovat hyvä esimerkki siitä, mitä johtaa, jos työntekijä kaipaa tukea tai toista mielipidettä. niinkin perinteisen asian kuin ruoka ympärillä voi tapahtua.

– Avoin keskustelukulttuuri on luovan organisaation Uudet ruokatuotteet ovat muuttaneet suomalaisten arkea.

MAINOSLIITE » 9

Yhdessä

Espoo-strategia tähtää parhaaseen mahdolliseen Espooseen.

Kehityshankkeesta on saatu merkittäviä tuloksia.

Johtamisen kirkkaat pelisäännöt Kestävä kaupunki. Espoon kaupungilla on ollut kuluvan valtuustokauden ajan käynnissä kehitysohjelma, jossa on parannettu esimiestaitoja ja luotu johtamisen yhteisiä pelisääntöjä.

Tulosta on syntynyt. TEKSTI | LIISA JOENSUU

E

spoolainen johtaminen perustuu tätä nykyä selkeisiin peruspilareihin, joihin kuuluvat esimerkiksi jatkuva kehittyminen, arvostava vuorovaikutus ja myönteinen ihmiskuva. Suuren organisaation eri toimialoilla työskentelevät johtajat, esimiehet ja esimiesasemassa olevat asiantuntijat ovat osallistuneet viime vuosien aikana kehitysohjelmaan, jossa he ovat hyvässä yhteistyössä tunnistaneet johtamistyön kehitystarpeita ja löytäneet vahvuuksia, joista pitää kiinni.

Tarkoitus on ollut omaksua johtamisen parhaat käytännöt ja levittää niitä koko organisaatioon.

– Johtamisen on oltava yksinkertaista, selkeää ja suuntaa antavaa. Sen tulee tapahtua hyvässä vuorovaikutuksessa ja olla sisällöltään helposti viestittävissä, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

10 » MAINOSLIITE

tiivistää mittavassa hankkeessa syntyneitä linjauksia.

Alkuvaiheessa lähdettiin liikkeelle ylimmän ja keskijohdon keskustelutilaisuuksien sarjasta.

Se kasvoi pian lähes tuhannen johtajan ja johtavassa asemassa olevan henkilön Esimiesareenaksi, josta tuli vuosittainen koulutuksen, vuorovaikutuksen ja vertaissparrauksen tilaisuus. Matkan varrella on tehty myös johtamisen käsikirja.

– Hankkeessa on saavutettu merkittäviä tuloksia. Yhteistyö on saatu sujumaan paremmin ja arki pelaamaan. Kun tavoitteet on laadittu yhdessä ja ne ymmärretään samalla tavalla, ne on helpompi myös saavuttaa, Mäkelä sanoo.

Taustalla Espoo-tarina

Vuonna 2014 alkaneen kehitysohjelman taustana on Espoo-tarinaksi nimetty kaupungin stra-

tegia. Espoo-tarina vastaa kysymyksiin siitä, mistä olemme tulossa, missä olemme nyt ja minne olemme menossa. Se antaa myös eväät haluttuun suuntaan pääsemiseksi. Lopputuloksena tavoitellaan parasta mahdollista Espoota vuonna 2025. Se tarkoittaa, että kansainvälisellä, monikulttuurisella Espoolla on laadukkaat peruspalvelut, kaupungin kilpailukyky ja elinvoima kehittyvät ja

että kaupunki on oikeudenmukainen ja osallistava.

Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella on tarkoitus luoda hyvät edellytykset tarinan toteutumiselle. Henkilöstön kehittämispäällikkö Hanna Saariston mukaan tavoitteena on sekä asukkaiden arjen että kaupungin sisäisen työn sujuvoittaminen.

– Kirkkaista pelisäännöistä huolimatta emme säädä keino-

LUPA LUOVUUTEEN. Hanna Saaristo ja Jukka Mäkelä muistuttavat johtamisen olevan paljon muutakin kuin hallinto-ohjesäännön noudattamista.

ja liian tiukasti konsernitasolla; asiantuntijaorganisaatiolle on annettava lupa olla myös luova.

Etsimme vastuullista edelläkävijyyttä ja parempaa tuottavuutta, Saaristo sanoo.

Haasteena valtava kasvu

Mäkelän kaupunginjohtajakaudella, joka alkoi vuonna 2011, Espoon väkiluku on jatkanut kasvuaan. Viimeisimpien 60 vuoden

aikana se on kymmenkertaistunut.

Kaupungissa on nykyisin paljon lapsia, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Palvelutarpeet ovat suuremmat kuin koskaan, ja asumisen ja palveluiden järjestäminen vaatii myös mittavaa infrarakentamista.

Kaikki tämä vaatii paljon kaupungin eri toimialoilla työskentelevältä henkilöstöltä ja esimies-

kunnalta. Mäkelän mukaan johtamisen pitää mahdollistaa hyvä asukaskohtaaminen. Erityisen tärkeää on, että asukasrajapinnassa työskentelevillä ihmisillä on mahdollisuus toimia asukaslähtöisesti.

Vaikka taloudellinen toimintaympäristö on ollut tiukka, kehitysohjelman tulokset näkyvät.

Espoo on saanut asukkailtaan paremmat palautteet palveluistaan kuin koskaan aikaisemmin. Var-

haiskasvatuksen saamat arvosanat ovat olleet peräti kiitettävät.

Samalla tuottavuus on parantunut ja esimerkiksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes viisi prosenttia vuodessa. EU on rankannut Espoon Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi ja Kuntakymppi-tutkimuksessa työyhteisöarvosanat sekä johtamisen arvosanat ovat nousseet Suomen kärkeen.

MAINOSLIITE » 11

Työkykyä painonhallinnalla Hyvinvointia. Painon- ja elämänhallintaosaaja Cambridge Ohjelman uusi Cambridge4Business on työpaikoille kohdistettu vaihtoehto työkyvyn huoltoon.

TEKSTI JA KUVA | ANNE YRJÄNÄ

T

yky-setelien sijasta kohdistaisimme toimet siihen 20%:iin, joka ei harrasta mitään ja vastaa samalla suurimmasta osasta yrityksen poissaoloista, sanoo toimitusjohtaja Annika Rak. C4B-pilottiprojekti käynnistyy piakkoin Pietarsaaressa. Testiryhmät ovat osoittaneet, että pelkkä lautasen kautta tapahtuva painonpudotus on riittänyt myös kunnon kohenemiseen.

– Pilottiin valittiin työterveyden suosittelemia miehiä, jotka haluavat ottaa haasteen vastaan: viisi henkilöä ja viisi viikkoa, Rak kertoo.

Rakin mukaan yritysten panostus tulee takaisin vähentyneinä poissaoloina. Kymmenen prosentin painonpudotuksella on selvä terveysvaikutus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteleekin sitä lukuisten ylipainoon liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn diabeteksesta vatsan oireiluun ja paksusuolensyövän riskiin.

– Painon pieneneminen piristää. Kevenemisen myötä myös vapaa-aikaan riittää energiaa ja työteho sekä -tyytyväisyys lisääntyvät. Tässä on kyse koko elämäntilanteen hallinnasta.

Käytännössä myös välit työnantajaan lähenevät, kun huomataan yritysten haluavan hyvää oloa työntekijöilleen. Ketään ei syyllistetä, kun

12 » MAINOSLIITE

TUKIVERKOSTO.

– Meillä on valmiiksi mietitty konsepti ja brändi, joten uusienkin ohjaajien on helppo liittyä joukkoomme, kertoo Annika Rak.

painonpudotuksen sparraajana on talon ulkopuolinen valmentaja, Annika Rak jatkaa.

Cambridge on osaamisen verkosto

Cambridgella on Suomessa 140 valmentajaa, joista suurin osa tekee työtään päätoimisesti.

– Cambridge Ohjelma on huolenpidon ketju, jossa ohjaajat ja asiakkaat eivät jää yksin vaan heistä välitetään. Ohjaajat saavat korkeatasoisen ja jatkuvasti päivittyvän koulutuksen, johon liittyvällä sijoituksella voidaan luoda toimeentulo olemassa olevasta konsep-

tista, Annika Rak korostaa.

Moni arastelee yrittäjäksi lähtemistä eikä uskalla hypätä pois leipätyöstään, vaikka työtaakka uuvuttaisi.

– Olemme kehittäneet ohjaajille räätälöityä yritysvalmennusta. Voimme ohjata oikean yritysmuodon valitsemisessa, hoitaa kirjanpitoa ja suunnitella työtä kvartaaleittain jäännösverojen välttämiseksi, Rak kertoo.

– Itse työ tuottaa ohjaajille auttajaroolin kautta endorfiineja ja kaikki nauttivat siitä, että saavat itse päättää työ- ja vapaa-ajoistaan.

SUOMESTA KÄSIN.

Antti Saine aloittaa helmikuussa markkinointipäällikkönä AbbVien globaalissa dermatologiatiimissä.

KANSAINVÄLINEN URA LÄÄKEALALLA Tasapaino. Elämäntilanteeseen sopiva tehtävä AbbViellä tarjoaa Antti Saineelle mahdollisuuden kansainväliseen uraan ja henkilökohtaiseen kehittymiseen perheen ehdoilla. TEKSTI | SUVI HUTTUNEN

A

ntti Saine aloittaa helmikuun alussa AbbVien globaalin dermatologiatiimin markkinointipäällikkönä. Tähän saakka hän on työskennellyt Suomessa tuotepäällikkönä.

Muu tiimi istuu Pariisissa, mutta Saine jatkaa työskentelyä Suomesta käsin. Tämä onnistuu teknologian tuomien mahdollisuuksien avulla.

– Arvostan kovasti sitä, että minulle voitiin tarjota tehtävä, joka tukee omaa kehittymistäni mutta huomioi samalla perhetilanteeni.

Saineella on kolmevuotias poika – nyt koko perheen ei tarvitse muuttaa isän työn perässä, vaan arki voi jatkua lähes samanlaisena. Uusi työ vaatii toki matkustelua, mutta kansainvälinen ura Suomesta käsin on Saineen mielestä tässä elämäntilanteessa hieno tilaisuus.

– Näin isossa, noin 28 000 työntekijän yrityksessä mahdollisuuksia on valtavasti. Uskon,

että halutessani palata takaisin Suomen organisaatioon tämä firma tarjoaisi myös siihen mahdollisuuden.

Työn merkitys toi alalle

Saineen ura AbbViellä alkoi vuonna 2013.

Aiemmin Saine työskenteli muutaman vuoden kuluttajamarkkinoinnin parissa. AbbVielle hän päätyi etsiessään jotain uutta ja kiinnostavaa.

– Markkinointi kiinnosti edelleen, mutta eri toimialalla. AbbViellä on aktiivinen myyntija markkinointiorganisaatio, mutta teemme myös paljon yhteiskunnallisia hankkeita suomalaisen terveydenhuollon parantamiseksi.

Saine yllättyi siitä, kuinka laajasti lääketeollisuus on mukana vaikuttamassa terveydenhoidon kehittymiseen. AbbVie tekee esimerkiksi paljon yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa.

– Minulle on tärkeää, että työllä on syvem-

pi merkitys. Oikea lääke oikealle henkilölle oikeaan aikaan voi parantaa elämänlaatua merkittävästi. Tämä oli iso tekijä, miksi hakeuduin alalle.

Kehittyminen motivoi

Työssään Sainetta motivoi merkityksellisyyden lisäksi se, että AbbViellä panostetaan innovatiivisuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen.

– Kaikille työntekijöille on tehty henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ja tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Myös ulkomailla työskentelyyn on erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi lyhytaikaisen projektityöskentelyn kautta.

Yhteistyö eri maiden maaorganisaatioiden välillä on aktiivista ja kansainvälisyys onkin Saineen mielestä yksi työn parhaista puolista.

– On rikkaus tavata eri maista tulevia ihmisiä.

MAINOSLIITE » 13

Heeros vapauttaa yrittäjän toimistosta Teknologia. Voimakkaasti kansainvälistyvä taloushallinnon ohjelmistoyhtiö Heeros panostaa pilvipalveluihin. Yrittäjällä on nyt mahdollisuus paikasta riippumatta olla perillä siitä, miten yrityksellä menee.

TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON

H

eeros listautui viime syksynä Helsingin Pörssin First North markkinapaikalle. Uutta rahoitusta saatiin toivotusti: kolme miljoonaa euroa. Heeroksen tuotekehitysjohtaja Juha Takala kertoo, että pörssiyhtiön statuksen myötä hyvin vähän yrityksen käytännön elämästä on muuttunut.

– Suurin osa käytännöistä, jotka listautumisen myötä tulivat virallisemmiksi, olivat meillä jo olemassa, Takala sanoo.

– Elämä listautuneessa yrityksessä ei ole hankalaa tai byrokraattista. Enemmän asiakkailla on totuttelemista siihen, että Heeros on nyt huomattavasti enemmän tiedotusvälineissä ja julkisuudessa.

Voimakasta kansainvälistymistä

Takala kertoo kansainvälistymisen olevan selkeä osa Heeroksen strategiaa. Heeros toimii nyt tytäryhtiöiden kautta Hollannissa ja Ruotsissa. Hollannin tytäryhtiö kattaa tulevaisuudessa Benelux-maat ja samanlainen organisaatio on tarkoitus kasvattaa Ruotsiin.

Suomessa Heeroksen asiakkaina on paljon tilitoimistoja, joiden kautta yritykset käyttävät Heeroksen taloushallinnon ohjelmistoja.

Hollannissa yritykset ovat suoraan ohjelmistojen loppukäyttäjiä. Sama tuote käy kuiten14 » MAINOSLIITE

INNOSTAJA. Juha Takala kertoo Heeroksen olevan dynaaminen työpaikka, jossa tapahtuu uutta joka viikko.

kin molemmille asiakastyypeille. Takala kuvaa kuinka yksi Heeroksen vahvuus on, että tuotetta ei tarvitse kansainvälisille markkinoille keksiä uudelleen.

– Skaalautumisen kannalta on keskeistä, että sama tuote käy kaikkialla.

Asiakkaat valmiit pilvipalveluihin

Vapaa-ajalla moni kulkee luontevasti verkko taskussa, mutta taloushallinnossa usea yritys on vielä kiinni toimistolla sijaitsevassa pöytäkoneessa. Heeros vapauttaa yrittäjän hyväksymään laskut vaikka kesämökillä kännykän kautta. Takala kertoo, että taloushallinnon

siirtyminen mobiiliksi on hyvässä vauhdissa.

– Asiakkaat ovat vapaa-ajalla jo niin tottuneet käyttämään erilaisia pilvipalveluja, että asenteellista estettä ei ole.

Kansainvälistyminen ja tuotekehityksen uudet ratkaisut tekevät Heeroksesta mieluisan työpaikan. Vauhtia riittää. Takala kuvaa, että vaikka yritys on kasvanut nopeasti yli 70 hengen firmaksi, pienen yrityksen yhteishenki on säilynyt.

– Meitä leimaa innostus siihen, kuinka paljon saamme asioita aikaan. Uudet teknologiat ja kansainvälistyminen luovat ympäristön, jossa aika ei ainakaan käy pitkäksi.

LUOTTAMUS. Jocke Flander ja Amanda Ojanen kertovat henkilöstön osallistuneen myös työtilojen suunnitteluun. Kaikilla on kahden tai useamman henkilön työhuoneet avokonttorin sijaan.

OMAN TYÖNSÄ JOHTAJANA Itseohjautuvuus. Suomen Tilaajavastuulla työntekijälle annetaan tilaa kehittyä ja päättää omasta työstään. Hierarkiattomassa organisaatiossa voi olla oma itsensä. TEKSTI | SUVI HUTTUNEN

K

aikki lähti siitä, että huomasimme jokaisen tässä firmassa olevan asiantuntija omassa roolissaan. Miksi esimerkiksi minä lähtisin kertomaan asiakaspalvelulle, miten asiat pitää tehdä, kun he tietävät sen paremmin, sanoo maajohtaja Jocke Flander.

Tilaajavastuun tavoitteena on itseohjautuva, hierarkiaton organisaatio. Byrokratiaa ja sääntöjä on aina ollut vähän, mutta reilu vuosi sitten yrityksessä alettiin miettiä voisiko asiat tehdä toisin.

– Lähdimme heittämään ajatuksia siitä, ettei meillä olisikaan enää perinteistä organisaatiomallia ja että kaikki palkoista lähtien avattaisiin. Nyt meillä ei ole enää lainkaan esimerkiksi esimiehiä ja johtoryhmää, HR-johtaja Amanda Ojanen kertoo.

Jokaisen palvelun ympärille on muodostunut palvelutiimi. Sen sijaan että johto kertoisi mihin suuntaan palveluja pitää kehittää, ideat lähtevät nyt työntekijöistä itsestään. Tii-

meissä niihin voidaan ottaa heti kantaa. Jos idea koetaan hyväksi, se esitellään kaikille yhteisessä stand-up-tilaisuudessa.

– Henkilöstöltä on noussut aivan mielettömiä ideoita. Ne ovat tuoneet myös säästöjä.

ja työajan puitteissa. Eräs tiimi lähti viikoksi etätöihin Päätuotteet Italiaan ja sai aikaan valtavan paljon. ✱ Luotettava – Kun olemme joustavia, kumppani -palvelu myös henkilöstö joustaa tarhelpottaa tilaajavittaessa. Tämä on näkynyt vastuulain velvoitteiden hoitamisesimerkiksi kriisitilanteissa.

Perustana luottamus ta. Valttikortti on Ihmiset ovat sitoutuneemrakennustyömailla Se, että ihmiset saavat tehdä pääpia työhönsä ja yritykseen. tarvittava henkilötöksiä oman roolinsa puitteissa, Tilaajavastuulla ei säästetä kortti. on toiminut hyvin. Palvelutiimit myöskään henkilöstöeduista. eivät pyydä lupaa tehdä asioita, Jouluna kaikki saivat kaksi mutta tulevat sparraamaan ja kyylimääräistä vapaapäivää ja symään neuvoa. Kaikki perustuu työajalla voi käyttää alakerluottamukseen puolin ja toisin. ran kuntosalia kaksi tuntia viikossa sekä teh– Jokaisen pitää ottaa vastuuta ja hallita dä hyväntekeväisyystyötä. omia aikataulujaan. Siksi kaikki eivät sovikaan – Meillä on säännöllisesti unelmakeskustetällaiseen organisaation, mikä huomioidaan jo luja henkilöstön kanssa ja tuemme ihmisten rekrytoinnissa, Flander sanoo. matkaa kohti omia unelmiaan. Moni sanoo Saadessaan itse päättää miten ja missä työtä tämän olevan paikka, josta ei halua lähteä, tekee, ihmiset tekevät työnsä tehokkaammin Ojanen kiteyttää.

MAINOSLIITE » 15

VAKAUS. Annika Schmedes iloitsee siitä, että työntekijät kokevat perheyrityksen turvalliseksi työpaikaksi.

Teknisen tukkukaupan moniottelija Pitkän linjan perheyritys. S&N Osakeyhtiö aloitti toimintansa yli sata vuotta sitten. Menestys on vaatinut kykyä uudistua ja herkkyyttä kuunnella asiakkaiden ääntä. TEKSTI | TIMO HÄMÄLÄINEN

V

aikeistakin ajoista pääsee ohi kun tekee työtä pitkäjänteisesti. Pitää pystyä muuttumaan tarpeiden mukaan, toimitusjohtaja Annika Schmedes sanoo.

S&N:n matkalle mahtuu sekä vaikeita että hyviä aikoja. Yrityksen tarina Suomessa alkoi vuonna 1913, kun pohjoismaiden suurin polkupyöräkauppias, tanskalainen Simonsen & Nielsen, perusti sivuliikkeen Helsinkiin.

Tänä päivänä S&N on tekninen tukkukauppa ja maahantuoja, jolla on viitisen tuhatta asiakasta ja varastossaan yli 20 000 tuotetta. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen autonhoito- ja huoltotuotteita sekä teollisuuden voimansiirron komponentteja ja niihin liittyviä tukipalveluita.

– Edustamme vain laatubrändejä, kuten esimerkiksi Turtle Wax -autonhoitotuotteita ja jo 90 vuoden ajan Timken-laakereita, Schmedes toteaa.

Palveluiden tarjoaminen on muodostunut yhtiölle yhä tärkeämmäksi menestystekijäksi.

16 » MAINOSLIITE

Erikoisuutena ovat nivelakselit, joita S&N val- Teemme tiimityötä. Henkilöstöä on tärkeää mistaa räätälöidysti tunnetuille konepajayri- kuunnella, sillä sieltä löytyy paras asiantuntyksille. temus. Keskusteluissa synnytetään ideoita ja Kuutisenkymmentä työnajatuksia, mutta viimeinen vastuu päätöksistä on aina tekijää työllistävän yrityksen liikevaihto oli viime vuonna johdolla, Schmedes sanoo. noin 18 miljoonaa euroa.

Hän huomauttaa, että Henkilöstöä S&N:llä on toimintaa myös päätöksiä pitää myös uskalVenäjällä ja Kiinassa. taa tehdä. pitää kuunnella – Jos myöhemmin osoit– sillä on paras Avoimesti ja rehellisesti tautuu, että tehty ratkaisu asiantuntemus. ei ole paras mahdollinen, S&N siirtyi perheen omistukseen, kun Annika Schmese pitää myöntää ja katsoa, desin isä Mogens Schmedes miten asia voidaan tehdä paosti yrityksen 1969. remmin.

Yhtiön 100-vuotishistoriikin PolkupyöräSchmedes arvostaa avoimuutta ja rehelliverstaasta teollisuuden hovihankkijaksi haas- syyttä. tatteluista välittyy kuva yrityksestä, jota hen– Johdon tehtävä on pitää huolta, että henkilöstö on aina arvostanut hyvänä työnanta- kilöstö ymmärtää yrityksen toiminnan kokojana. Työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, että naisuudessaan ja sen, miten oma työ siihen yrityksen omistajalla on kasvot. vaikuttaa. Siten henkilöstö saadaan tekemään – Olemme pitäneet organisaation ohuena. työtä yhteisten tavoitteiden puolesta.

KAKSI SUKUPOLVEA.

Antti, Anne, Elna ja Juha Kyllönen. Tilitoimisto Rantalainen Yhtiöt tähtää Suomen parhaaksi tilitoimistotyöpaikaksi.

SUOMEN SUURIMMAKSI Uudistuja. Sukupolvenvaihdos on tuonut Tilitoimisto Rantalainen Yhtiöihin uusien taloushallinnon ratkaisujen lisäksi myös uudenlaista osaamista ja työkulttuuria. TEKSTI | KATJA ALAJA

R

antalainen Yhtiöiden Hyvinkään tilitoimiston vastaanottohenkilö tervehtii aulassa ja ohjaa asiakkaan nykyaikaisesti sisustettuun neuvotteluhuoneeseen. Siellä on luottamuksellista keskustella oman yrityksen talousasioista nimetyn kirjanpitäjän kanssa.

Tässä kolmannen sukupolven perheyrityksessä ei totisesti ole jämähdetty 80-luvulle. Iso osansa brändin, palveluiden ja yrityskulttuurin muutoksessa on ajoissa tehdyllä sukupolvenvaihdoksella.

Jo alle 30-vuotiaina varatoimitusjohtaja Elna Kyllöselle ja hänen puolisolleen Juha Kyllöselle siirtyi merkittävä osa yrityksen omistusta ja johtamisvastuuta Elnan vanhemmilta Anne ja Antti Rantalaiselta.

– Tilitoimiston pyörittämisen sivussa kasvanut tyttäremme Elna kiinnostui tilitoimistoalan mahdollisuuksista erityisesti vasta aikuisena opiskeltuaan alaa yhdessä puolisonsa Juhan kanssa. Olemme onneksi älynneet

antaa nuorille tilaa, hallituksen jäsen Anne Rantalainen sanoo.

Yhteistä kasvua

Rantalainen Yhtiöiden asiakaskuntaan kuuluu paljon kiireisiä pk-yrityksiä, joille sähköinen taloushallinto on helpotus. Se on kuitenkin vasta ensiaskel.

– Autamme yrityksiä ymmärtämään ja hyötymään tuottamistamme luvuista ja tuemme heidän kasvuaan. Sen edellytyksenä on, että me itse olemme Suomen paras tilitoimistotyöpaikka, toimitusjohtaja Juha Kyllönen kertoo. Yritys aikoo maan suurimmaksi tilitoimistoksi.

Jo 44 toimipaikalla toimivaan yritykseen on rekrytoitu uusia johtajia, asiantuntijoita ja harjoittelijoita, alan ulkopuoleltakin.

– Johtajalla on tärkeää olla johtamiskokemusta, ja sovellusasiantuntijoita tarvitaan kehittämään digitaalisia palveluitamme, konsernin johtaja Antti Rantalainen taustoittaa.

Hyvä esimerkki on mPalkka-sovellus, joka tuo helppotajuisen palkkalaskelman omaan kännykkään.

Työkaveri tukena

Uuden sukupolven myötä yhdessä kehittämisen ja tekemisen kulttuurista on tullut arkea.

Työehtoja ja -etuja on yhtenäistetty, ja työntekijöitä kannustetaan kouluttautumaan.

Työtilat ovat seuranneet perässä, ja Rantalaisen toimistoista löytyy työskentelyn helpottamiseksi muun muassa akustisia lattioita, sähköpöytiä seisomatyöskentelyyn ja 34-tuumaisia meganäyttöjä.

Työtä tehdään toimistolla ja etänä, tiimeissä ja työparin kanssa - toisin kuin alalla onaiemmin ollut tapana. Ajatuksena on, että hyvinvoiva henkilöstö luo hyvinvoivaa asiakaskuntaa ja päinvastoin.

– Näin kukaan ei jää ilman tukea ja asiakkaan asiat hoituvat, vaikka oma vastuuhenkilö sairastaisi, Juha Kyllönen toteaa.

MAINOSLIITE » 17

OSAAJAT.

Janne Tuomikoski, Riikka Marttila ja Maaret Posti.

YRITYKSEN TÄRKEIN VOIMAVARA Menestyjä. Bitfactor on kasvanut sadan työntekijän digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritykseksi. Kasvun taustalla on avoin ilmapiiri ja huolenpito henkilökunnasta. TEKSTI | ANNI JYRINKI

M

e emme valitse työntekijöitä, vaan työntekijä on saatava kiinnostumaan meistä, Bitfactorin operatiivinen johtaja Janne Tuomikoski toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritys on aina valmis ottamaan hyviä tyyppejä töihin.

– Yleensä ensin tavataan mielenkiintoinen henkilö, jolle sitten etsitään sopiva projekti, Tuomikoski jatkaa.

Hyviä osaajia ja sopivia työtehtäviä on ilmaantunut varsin mukavasti. Muutaman työkaverin perustamasta firmasta on kasvanut kolmessa vuodessa sadan hengen työpaikka, joka avasi joulukuussa 2016 toimiston myös Helsinkiin.

Koodista moniottelijaksi

Kolme vuotta sitten Bitfactorin toimistosta löytyi lähinnä koodareita. Nyt henkilöstöön kuuluu muun muassa graafikoita, palvelumuotoilijoita ja analytiikan ammattilaisia.

18 » MAINOSLIITE

Digitaalisten palveluiden laatu on keskeinen osa koko liiketoiminnan onnistumista. Olipa toimiala mikä tahansa, yrityksen on tärkeää tuntea asiakkaansa ja heidän tarpeensa. Bitfactor lähestyy tilannetta data-analyysin ja siihen perustuvan palvelumuotoilun avulla.

– Datan avulla pystymme ymmärtämään syvällisesti, miten ja milloin kuluttaja käyttää palvelua ja mitä hän siltä odottaa. Asiakkaalle tekemämme ratkaisut ovatkin usein analytiikan, designin ja ohjelmistosuunnittelun avulla luotuja kokonaisuuksia, kuvaa data-analyytikko Riikka Marttila.

Koodeista ja datasta huolimatta Bitfactorissa ei siis ole kyse vain tekniikasta.

– Asiakkaat saavat meiltä apua omien palveluidensa digitalisointiin, oli kyse sitten mobiilisovelluksista tai vaikkapa verkkopalvelun uudistamisesta, Tuomikoski kiteyttää.

Hyvinvoiva tekee huippuduunia

Bitfactorin asiakkaisiin kuuluvat tällä hetkel-

lä muun muassa elektroniikkayhtiö LG sekä OP-yhtymä. Toimivien asiakassuhteiden taustalla ovat yrityksen avoin henkilöstöpolitiikka ja henkilökunnasta huolehtiminen.

– Bitfactor perustettiin halusta luoda työpaikka, jossa viihtyy, Tuomikoski naurahtaa.

Hyvä työpaikka tarkoittaa mielekästä tekemistä, alansa parhaita osaajia, jatkuvaa ryhmäytymistä sekä mutkatonta organisaatiota.

Bitfactorissa kaikki työntekijät ovat saman arvoisia ja turhasta byrokratiasta on luovuttu.

– Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaansa. Vapaus ja vastuu kulkevat sulassa sovussa, palvelumuotoilija Maaret Posti kertoo. Joka päivä on ilo tulla töihin.

– Ihmiset ovat yrityksen tärkein voimavara, Tuomikoski kiteyttää. Liian usein mennään vain taloudellinen tulos mielessä, kun pitäisi huolehtia ihmisistä ja heidän mahdollisuudestaan kehittyä työssään. Eikä siihen tarvita mitään erillisiä kehityskeskusteluja. Tärkeintä on jatkuva dialogi.

TYÖTEHOA. Hilkka-Maija Katajisto on WorkPlace Big Five –master trainer ja Workplace Nordicin osakas.

Tunne itsesi ja työkaverisi

Työpsykologia. WorkPlace Big Five on työpersoonan profilointityökalu, jonka avulla voi oppia tuntemaan paremmin itsensä tai työkaverinsa. TEKSTI | SUVI HUTTUNEN

T

oisen tunteminen mahdollisimman hyvin on hyödyllistä esimerkiksi tiimi- ja parityöskentelyssä, uuden ihmisen rekrytoinnissa ja johtamisessa, Workplace Nordicin Hilkka-Maija Katajisto kertoo.

Kun johtaja tuntee alaisensa, persoonallisuudet voi huomioida kommunikaatiossa, tehtävien jaossa ja tiimien kokoonpanossa. Se tuo tekemiseen tehoa.

– Eräs uusi johtoryhmän vetäjä totesi uuden tiiminsä profiloinnin säästäneen häneltä ainakin puoli vuotta oppiaikaa.

Myös työntekijä pystyy profiloinnin avulla ymmärtämään paremmin työnsä vaatimukset suhteessa omaan luontaiseen toimintatapaansa. Työtä pystyy harvoin tekemään vain itselle sopivimmalla tavalla. Tällöin on hyvä tiedostaa, milloin joutuu venymään ja huomioida se omien energiavarastojensa lataamisessa. Se lisää työssä jaksamista ja pienentää loppuun palamisen riskiä.

Maksimit käyttöön

seen, joka mallin taustalla on, Katajiston kokemuksen muKatajisto sanoo.

Pääpiirteet kaan yrityksissä ymmärretään Katajisto kertoo esimer✱ WorkPlace Big hyvin, että jokainen organisaakin toimitusjohtajasta ja halFive -työkalun tio ja tilanne on erilainen. Myös lituksen puheenjohtajasta, jotviisi persoonallihyvä työntekijä voi olla persooka kokivat, että heidän välilsuuden pääpiirretnallisuudeltaan monenlainen. lään hiersi jokin. Kumpikaan tä: reagointiherk– Tarkoitus on saada henkiei osannut sanoa mikä. Kun kyys, ekstroversio, molemmille tehtiin profiilit, lön maksimipotentiaali käyttöön uutuushakuisuus, niin, että ymmärretään hänen selvisi, että puheenjohtaja oli mukautuvuus, pääluontaiset tapansa toimia sekä persoona, joka ei lähtökohmääräkeskeisyys. se vaikutus, minkä hän omalla taisesti luota toisiin ihmisiin. persoonallaan tuo työyhteisöön Toimitusjohtaja taas oli tässä ja tiimiin, Katajisto tiivistää. suhteessa aivan toista ääripääBig Five on psykologien laatä. Yhteistyö alkoi toimia, kun jasti hyväksymä malli persoonallisuuserojen molemmat ymmärsivät ja osasivat huomioida selittämiseen. WorkPlace Big Five –työkalu on tämän persoonallisuuksiinsa liittyvän eron. rakennettu suoraan tämän mallin päälle eri– Nämä tilanteet ovat usein helpottavia: tyisesti työelämän tarpeisiin. hiertävät asiat saadaan käsittelyyn ilman et– Moni on sanonut, ettei olisi uskonut näin tä ne ovat hyökkäyksiä toista kohtaan. Ei ole helpolla kyselyllä päästävän näin syvällisiin olemassa yhtä ideaaliprofiilia, vaan monia erituloksiin. Työkalun teho perustuu tutkimuk- laisia. Kyse on niiden ymmärtämisestä.

MAINOSLIITE » 19

kia.fi/business

Erottuva muotoilu, ylivoimainen varustelu ja markkinoiden pisin takuu

Kia Business Premium Kia Optima Sportswagon Business Premium Optima on luokkansa tyylikkäin ja parhaiten varusteltu auto sisältä ja ulkoa.

Mallisto alkaen 30 990 € Vapaa autoetu alk. 650 €/kk Käyttöetu alk. 485 €/kk CO2-päästöt alk. 113 g/km EU-yhd. alk. 4,4 l/100 km

CO2 alk.

37 g/km

CO2 alk.

C 88 g/km 88

M 54 K JOPA AT K A A JOM ÄLL Ä PEL K L L Ä KÖ SÄH

ER. S S OV CRO RIDI. B Y I. H AT T OMA AU T

Optima Plug-In hyb hybrid brid Business Premium

Sportag Sportage ge Business Premium Busines m

Niro h hybrid ybrid Busine ess Premium Business

Iso auto ja pienet päästöt.

Ladattava hybridi, joka tarjoaa vaikuttavan 205 hevosvoiman tehon.

Hienostunut ja urheilullinen Sportage.

Täysin uudistunut crossover on luokkansa tyylikkäin ja viimeistellyin paketti.

Hybridin taloudellisuus ja kompaktin crossoverin atleettinen ulkonäkö.

Niro on ainutlaatuinen yhdistelmä.

Mallisto alken 43 990 € Vapaa autoetu alk. 830 €/kk Käyttöetu alk. 665 €/kk CO2-päästöt 37 g/km EU-yhd. alk. 1,6 l/100 km

Mallisto alkaen 26 990 € Vapaa autoetu alk. 600 €/kk Käyttöetu alk. 435 €/kk CO2-päästöt alk. 119 g/km EU-yhd. alk. 4,6 l/100 km

Mallisto alkaen 27 990 € Vapaa autoetu alk. 610 €/kk Käyttöetu alk. 445 €/kk CO2-päästöt alk. 88 g/km EU-yhd. alk. 3,8 l/100 km