Kiertotalous 2017

MAINOSLI ITE

MAINOSLI ITE

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

Kierrätys. Digipalveluilla kestävämpiä valintoja. s. 9

Kiertotalous Lannoite

Energiantuotannossa syntyvästä tuhkasta valmistettu lannoite palauttaa ravinteet luontoon. s. 10

Teknologia

Ainutlaatuinen kemiallinen menetelmä tuottaa paristojätteestä nestemäistä mikroravinnetta. s. 3

Kulutus kiertoon Uudistuminen on välttämätöntä. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii luopumista lineaarisesta talousmallista. Puheenvuorossa Sitran johtaja Mari Pantsar. s. 2

Biokaasu

Kustannustehokas kiertotalousmalli hyödyntää jätteestä syntyvän biokaasun energiaksi. s. 11

2

●

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

Puheenvuoro

Tuhlaustaloudesta kiertotalouteen s. 5

Sisältö

s. 10

s. 5 2 3 4 5 5 6 7 8 9 10 11 12 12

Puheenvuoro Tracegrow SITOWISE ●

Mari Pantsar

Kohti maailmanvalloitusta

●

Rakentamisen jäteainekset hyötykäyttöön

●

Eko-Expert Palpa

●

●

Ekologista eristämistä

Miksi haaskata kun voi käyttää uudelleen?

Suomen Erityisjäte

●

Jätteestä raaka-aineeksi

Pöyry

●

Työkaluna nettopositiivisuus

Helen

●

Hukkalämmöstä kaukolämpöä

Lassila & Tikanoja NEVE

●

●

Kierrätys digitalisoituu

Tuhkaraelannoite palauttaa ravinteet metsään

Kiertokaari

●

Biokaasun optimaalista hyödyntämistä

Cambridge

●

Työntekijän hyvinvointi työnantajan vastuulla

Kat-Metal

●

Kierrätys on urbaania kaivostoimintaa

TEKIJÄT | Päätoimittaja Laura Syväniemi | Ulkoasu Nea Ilmevalta | Toimittajat Virpi Ekholm, Johanna Haveri, Juha-Pekka Honkanen, Timo Hämäläinen, Jaana Kosunen, Tuomas Lehtonen, Kaisa Mäntyranta, Riitta Nikkola, Katri Tanskanen | Kuvaajat JuhaPekka Honkanen, Mirkku Merimaa, Joona Raevuori, Aleksi Palmqvist, Jouni Porsanger, Jussi Vierimaa (kansikuva).

Kiertotalous on Content Housen julkaisema mainosliite.

Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 5.12.2017. Painosmäärä 112 000.

KASSAN KIL AHDUS on ollut pitkään se ääni, joka on taannut työtä ja hyvinvointia. Mitä useampi tuote on vaihtanut omistajaa, sitä varmemmin yhteiskunnan pyörät ovat pysyneet pyörimässä. Tehokkuuden lisääminen on tarkoittanut aina vain kasvavaa ja kasvavaa tavaramyyntiä. Mutta takaako se meille hyvinvoinnin jatkossakin? Olemme jo hukkumassa tavaravuoriin, muovi valtaa meret ja ilmastomme muuttuu ennennäkemätöntä vauhtia. Mitä jos tehokkuus myös toisi tullessaan maailman, joka pärjää tulevaisuudessa?

Talousmallimme on ollut lineaarinen: Valmistamme tuotteita luonnonvaroista, käytämme niitä ja käytön jälkeen materiaalit ja tuotteet päätyvät polttoon tai kaatopaikalle. Silloin materiaalien arvo putoaa nollaan, eikä niiden käytön ympärille synny uutta työtä tai taloudellista toimeliaisuutta. Tarvitsemme lisää luonnonvaroja tuottaaksemme uusia tuotteita. Ja tarvitsemme lisää kaatopaikkoja tai polttolaitoksia hävittämään käyttämämme tuotteet.

Tässä yhtälössä on pahanlaatuinen valuvika.

SOKEA PISTE järjestelmässämme on se, että maapallolla on vain rajallinen kantokyky ja olemme kuluttamassa sen luonnonvarat nopeasti loppuun. Meidän täytyy siirtyä tehokkaampaan talouteen – talouteen, jossa käyttöön otetut luonnonvarat säilyvät kierrossa, säilyttäen tai jopa kasvattaen arvoaan.

Kaikki hukka ja hävikki pyritään minimoimaan. Tätä kutsutaan kiertotaloudeksi.

Kiertotaloudessa tehokkuus tuo paitsi taloudellista hyötyä, myös roppakaupalla ympäristöhyötyjä.

Voittoja ei tehdä enää vain myymällä yhä suurempia tavaramää-

riä, vaan omistamista korvataan palveluilla ja jakamisella.

Esimerkkejä kiertotalouden mahdollisuuksista on paljon. Jättiyrityksistämme muun muassa Fortum ja Neste, keskisuurista valaistusta palveluna tarjoava Valtavalo ja ketteristä start-upeista esimerkiksi liikkumista palveluna tarjoava Maas Global ammentavat kiertotalouden toimintamalleista bisnestä.

TAL OUDEN RATKAISUT maapallon kantokyky ja ympäristö huomioiden eivät siis vaadi luopumista hyvinvoinnista. Päinvastoin. Yritys voi saada piristysruiskeen, kun massatuotannon sijaan tuttua tuotetta ryhdytäänkin myymään palveluna. Yritykset voivat jatkaa kiertotaloustuotteiden ja palveluiden tarjoamista meille erilaisille kuluttajille räätälöitynä, eikä kaiken tarvitse olla ympäristöbrändättyä. Siirtymällä edelläkävijöiden joukossa kohti kiertotaloutta, voimme paitsi sopeutua maapallon kantokykyyn, myös luoda työtä, talouskasvua ja hyvinvointia.

Hupenevista luonnonvaroista johtuen siirtymä uuteen on väistämätöntä, joten siitä kannattaa tehdä hyve. Ei ollenkaan huono yhtälö.

Mari Pantsar

Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

:

laadukkaat & ekologiset kaytetyt yritystietokoneet vuoden takuulla!

t

Osta toivotut joululahjat helposti verkkokaupasta

Pelikoneet alk. 129€ :

Suomen suurin kAytettyjen tietokoneiden verkkokauppa Pakkahuoneenkatu 32, 90100 Oulu www.taitonetti.fi

Kannettavia alk. 159€

Tabletit alk. 139€

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

●

3

Vuoden loppuun mennessä valmistuva Kärsämäen tehdas on tarkoitus ajaa täyteen volyymiinsa vuoden 2018 aikana. Kuvassa osa Tracegrown tiimistä Kärsämäen tehtaalla.

Kohti maailmanvalloitusta Tracegrow Oy on kehittänyt ainoana maailmassa teknologian, jonka avulla käytettyjen alkaliparistojen sisältämät hivenaineet jalostetaan mikroravinnetuotteiksi maatalouden käyttöön. teksti virpi ekholm kuva juha-pekka honkanen

M

aailmassa heitetään vuosittain pois noin kymmenen miljardia alkaliparistoa.

Ne sisältävät arvokkaita alkuaineita, erityisesti sinkkiä ja mangaania, joiden käyttö uudelleen säästäisi luontoa ja luonnonvaroja.

Suomalainen Tracegrow Oy on kehittänyt ainoana yrityksenä maailmassa teknologian, jonka avulla sinkki ja mangaani saadaan käytetyistä alkaliparistoista talteen siten, että epäpuhtauksien määrät jäävät alle tiukimmankin globaalin lannoitelainsäädännön. Nämä kasveille ja ihmisille tärkeät alkuaineet jalos-

tetaan nestemäiseksi mikroravinnetuotteeksi, jota voidaan käyttää peltojen ravitsemiseen.

Tracegrow tähtää korkealle: sen tavoitteena on olla globaalin kiertotalouden tunnustetuin mikroravinteita maanviljelyyn valmistava yritys. Yrityksen liikevaihto tulee koostumaan lopputuotemyynnistä ja tehdastoimituksista.

– Tavoittelemme lähivuosina 100 miljoonan euron vuotuista liikevaihtoa globaaleilta markkinoilta. Olemme nöyrästi ylpeitä saadessamme viedä suomalaista osaamista maailmalle, toimitusjohtaja Tatu Leppänen kuvailee.

Yrityksen ensimmäinen tuotantolaitos on valmistumassa Kärsämäelle tämän vuoden loppuun mennessä. Tehdas on tarkoitus ajaa täyteen volyymiinsa vuoden 2018 aikana.

– Asiaan on vahvaa maailmanlaajuista kiinnostusta. Uudelle tuotteelle ja teknologialle on selvästi tarvetta ja kysyntää.

Arviolta yli puolet maailman viljellystä maaperästä kärsii sinkin tai mangaanin puutteesta. Mikroravinnetuotteille on globaalisti suuret ja kasvavat markkinat.

Tracegrow’n kehittämä ratkaisu eroaa kilpailijoiden tuotteista siinä, että hivenaineita ei louhita maaperästä, vaan ne erotetaan kemiallisesti alkaliparistojätteestä. Tavoitteena on jättää ympäristöön entistä pienempi jalanjälki.

Taloudellisesti ekologista

Tracegrow havittelee asiakkaikseen pääasiassa kolmea ryhmää: lannoitteiden jakelijoita ja valmistajia sekä paristojen kierrättämiseen erikoistuneita yrityksiä.

Lannoitteiden jakelijoille Tracegrow tarjoaa mahdollisuuden erottua muista alan kilpailijoista.

– Tarjoamme heille premium-tason mikroravinnetta, joka on yhtä tehokas, puhdas ja turvallinen kuin markkinoiden parhaat vastaavat tuotteet. Tämän lisäksi se on maailman ekologisin sinkki- ja mangaanipohjainen mikroravinne.

Kierrätysyrityksille Tracegrow puolestaan tarjoaa teknologiaa, jonka avulla kustannuksia aiheuttava paristojäte saadaan muutettua kannattavaksi tuotteeksi.

– Myymme tehtaita asiakkaille avaimet käteen -periaatteella. Tarjoamme lisäksi heille apua ja tukea

projektin joka askeleella.

Alkaliparistoja on kierrätetty aiemminkin, mutta Tracegrow’n teknologialla niiden sisältämät hivenaineet saadaan talteen selvästi aiempaa tehokkaammin ja puhtaammin.

Kemiaan perustuva menetelmä on kehitetty yhdessä suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritystä ovat alkuvaiheessa tukeneet myös esimerkiksi Tekes, Finpro, BSAG ja Luonnonvarakeskus Luke.

Tiimityöllä menestykseen

Tarvitaan paljon työtä, oikeita ihmisiä ja intohimoa, jotta globaalit markkinat aukeavat.

– Sen lisäksi, että olemme saaneet vahvaa osaamista operatiiviseen toimintaamme, löytyy hallituksesta ja neuvonantajakunnasta maailmanluokan tekijöitä.

Lisäksi neuvonantajien ryhmään pyritään tulevaisuudessa saamaan ulkomaalaisvahvistuksia tärkeimmiltä markkinoilta.

– Etsimme joukkoomme myös osaomistajaa, joka jakaa kanssamme samat arvot ja vahvistaisi näkyvyyttämme ja osaamistamme edelleen.

Tracegrown suurin omistaja on

INFO

Tracegrow ● Cleantech-innovaatio

alkaliparistojen ekologiseen uudelleenkäyttöön. ● Laadukkaat

ja turvalliset, lannoitelainsäädännön täyttävät lannoitetuotteet globaaleille markkinoille. ● Valtion

kiertotalouden tavoitteita edistävä yritys.

WWW.TRACEGROW.COM

Huhtala Yhtiöt Oy, jonka toimitusjohtaja Petri Huhtala toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

– Viiden vuoden kuluttua Tracegrow on yksi maailman johtavista yrityksistä kiertotalouden alalla. Yritys pärjää kilpailussa ja saa pidettyä etumatkansa puhtaan teknologian kehittäjänä. Ei ole mitään maailman kolkkaa, jossa tätä teknologiaa ei voisi hyödyntää, Huhtala toteaa.

4

●

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

”Oikea tasapaino löytyy, kun ajattelua uskalletaan laittaa uusiksi.” pa muokkaamaan puistoista monimuotoisempia. Suomessa on kilometreittäin vilkasliikenteisiä teitä, joiden varrelta puuttuu kunnolliset meluvallit – esimerkkinä Helsingin ulosmenoväylät. Puistojen muokkaaminen puolestaan antaa asuinalueille monimuotoisuutta ja lisää liikuntamahdollisuuksia.

Esimerkiksi Vantaan Aviapolisissa tullaan huomioimaan rakennusjätteiden ja ylijäämämaiden hyötykäytön vaatimukset jo maankäytönsuunnittelusta lähtien.

Materiaalien hyötykäyttöön ohjaamisessa voidaan hyödyntää digitaalisia palveluita, kuten Maapörssi Oy:n nettipalvelua. Jotta hyötykäyttö lisääntyisi, tulisi myös jätemateriaaleista tehdyt uusiotuotteet olla laadukkaita ja niiden sopivuus käyttökohteeseen tulee aina varmistaa.

Tuhkasta raaka-ainetta

Suuri osa 1960-70-luvun rakennuskannasta on tullut tiensä päähän.

Talojen purkamisessa syntyy hyvää betonijätettä, jolla on paljon hyötykäyttöä infrarakentamisen kiviaineksena.

– Myös polttolaitosten tuhkasta ja kuonasta on erotettavissa mineraaliaineksia ja esimerkiksi metalleja. Näin nämä suhteellisen kalliit raaka-aineet saadaan uudelleen käyttöön.

Ehrukaisen mukaan myös suurissa ruoppausoperaatioissa syntyvä liete saadaan jatkokäyttöön geotuubien avulla. Tuubeihin pumpatusta lietteestä saadaan erotettua vesi pois, mutta haitta-aineet jäävät tuubiin sisään. Tuubeja voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten rakennelmien pohjina.

Ajattelu uusiksi

Sitowise Oy:n toimialajohtaja Eija Ehrukainen toivoo myös lainsäädännön kehittyvän jatkossa tukemaan paremmin kiertotaloutta.

Rakentamisen jäteainekset hyötykäyttöön Jätevirtojen hyödyntämiseen kehitetään uusia ratkaisuja. Rakentamisessa syntyy jätevirtoja, joiden uudelleenkäyttö hyödyttää sekä rakentajaa, kuntaa että asukasta. teksti kaisa mäntyranta kuva aleksi palmqvist

K

untasektorilla on herätty kiertotalouteen ja mahdollisimman moni jätevirta halutaan tänä päivänä valjastaa hyötykäyttöön. Tämä koskee myös rakentamisessa syntyviä jäteaineksia, joiden käyttö mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa tuo monia etuja.

– Halusimme lähteä kiertotalousajatteluun mukaan, sillä näimme sen edut niin rakennustoiminnan kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Euroopan Unioni edellyttää, että rakentamisessa syntyvät jätteet tulisi hyödyntää 70 prosenttisesti vuoteen 2020 mennessä, toteaa Sitowise Oy:n toimialajohtaja Eija Ehrukainen. Sitowise on infra- ja talonrakentamiseen erikoistunut asiantuntijayritys.

Jätteestä raaka-aineeksi

Aina rakennusprojektia aloitettaessa, joudutaan aluksi kaivamaan pois suuret määrät maa-aineksia,

jotka jätelain mukaan muuttuvat välittömästi jätteeksi, jos niille ei ole suunniteltua jatkokäyttöä. Raskaan maa-aineksen kuljettaminen usein pitkiäkin matkoja maankaatopaikalle kuluttaa teitä ja lisää hiilidioksidipäästöjä.

– Kiertotaloudessa tämä yleensä täysin puhdas maa-aines tulisi käyttää uudelleen, kertoo Ehrukainen.

Maa-ainesta käytetään paitsi rakennusteollisuuden tarpeisiin, myös meluvalleina ja vaikka-

Ehrukainen myöntää, että jätteiden jatkojalostuksesta hyötykäyttöön koituu jossain määrin suuremmat kustannukset kuin kaatopaikalle viemisestä.

– Kaikki on aina kiinni siitä, mihin haluamme sitoutua. Täytyy siis muistaa, että kuljetus kaatopaikoillekin maksaa aikaa, rahaa ja luontoarvoja. Se oikea tasapaino löytyy, kun ajattelua uskalletaan laittaa uusiksi, Ehrukainen toteaa.

Sitowise on auttanut useita kuntia alkuun kiertotalousajattelussa.

Yritys on ollut mukana laatimassa periaatteita ja toimintamalleja, jotka ohjaavat toimintaa kiertotalouden suuntaan.

– Suunnitelma on laadittava kunta kerrallaan, sillä olosuhteet ovat kunnissa hyvin erilaiset. Osa kunnista on jo siirtynyt suunnittelusta käytännön toimintaan, kun taas toisaalla vasta otetaan ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan. Mielenkiinto jätteiden kierrätystä kohtaan on kuitenkin erittäin suurta. Kuntatasolla on selvästikin herätty, nyt pitäisi myös lainsäätäjän tarttua toimeen ja kehittää lainsäädäntöä tukemaan paremmin kiertotaloutta, summaa Ehrukainen.

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

●

5

Ekologista eristämistä Ympäristöystävällisen eristämisen edelläkävijä Eko-Expert Oy on suunnannäyttäjä kierrättämisen hyödyntämisessä liiketoiminnassa. teksti jaana kosunen kuva eko-expert

H

ienoa, arvostan! Teette tärkeää työtä! Rakennuseristeiden kierrätykseen erikoistunut Eko-Expert on vuosien mittaan saanut kuulla juuri tällaista palautetta. Asenne kierrättämiseen on nykypäivänä positiivinen, mutta entäs sitten, kun pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä itse hommiin? Silloin tuntuvat kovimmatkin peukuttajat katoavan hiljaa vihellellen taka-alalle.

Toimitusjohtaja Ilari Hirvensalo ymmärtää ristiriidan: mielikuva kierrättämisestä kun on, että se on likaista, työlästä ja vaikeaa.

– Ja tämä mielikuva valitettavasti jarruttaa alan kehittymistä oleellisesti, Hirvensalo toteaa.

Eko-Expert on omalla mallillaan todentanut, että kierrättäminen on kannattavaa liiketoimintaa. Hirvensalo kertoo, että Eko-Expertin kehittämä kierrätysvillan valmistusmenetelmä on mitä todennäköisimmin

ainoa laatuaan, toista samanlaista ei hän ole maailmalla matkatessaan nähnyt. Menetelmä on tyyppihyväksytty alan standardien mukaan ja on saanut myös Ympäristöjohtamisen yhdistyksen palkinnon. Sitra on listannut Eko-Expertin sellaisten yritysten joukkoon, joissa kiertotaloudesta on tehty liiketoimintaa esimerkillisellä tavalla.

Kierrätyksestä liiketoimintaa

Eko-Expertin toiminta sai alkunsa 1990-luvun alussa. Tuolloin nykyisen toimitusjohtajan isä, Kalevi Hirvensalo, seurasi, miten suuren kauppakeskuksen katon purku-urakka edistyi. Villat vain pöllysivät, kun niitä viskottiin kuormaan kohti kaatopaikkaa. Sekös miestä harmitti – kärrätä nyt hyvää tavaraa kaatopaikalle lojumaan.

Yrittäjä sai idean eristeiden kierrättämisestä. Nyt, vuosikymmenten jälkeen, toiminnan painopiste on teollisuuden tuotannossa syntyneessä ylijäämävillassa, kuten leikkuutähteessä. Asiakkaina ja yhteistyökumppaneina on suuria talo- ja elementtitehtaita sekä rakennusalan yrityksiä. Kiitos kuuluu yhteistyökumppaneille, jotka toimittavat raaka-aineen Eko-Expertille, joka valmistaa siitä uusiopuhallusvillaa.

– Jos leikkuutähteitä ei kierrätettäisi uusiokäyttöön, joutuisivat ne kaatopaikalle.

Tuotekehitys on Eko-Expertin toiminnassa olennaista. Uutta ideoidaan kestävän kehityksen periaatteella.

Ideoita ja innovaatioita

Vuosikymmenten tuotekehitys ja innovointi synnyttävät uusia tapoja jatkokäyttää rakennuseristeitä.

– Kehitämme koko ajan erilaisia käyttösovelluksia. Mielen on oltava avoin: on unohdettava, että kyseessä on eriste. Vasta, kun on päästy pois tuotteen käytön alkulähteiltä, voidaan ideoida jotain uutta.

Myös tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Tuorein innovaatio on yhden miehen villanpuhalluskalusto.

Kun perinteisin menetelmin asennukseen tarvitaan kaksi henkilöä, onnistuu nyt lähes 200 villakuution puhaltaminen yhden työmiehen voimin.

Hirvensalon mielestä pienyrittäjille tarvittaisiin selkeämpää ja konk-

reettisempaa asiantuntija-apua tuotekehitykseen ja ideointiin. Myös rahoitusta tuotekehitykseen tulisi olla helpommin saatavilla.

– Kestävän kehityksen etenemistä ei sovi torpata säännöillä ja hankalilla pykälillä, Hirvensalo toteaa.

Eko-Expert Oy toivottaa siunattua 100-vuotisitsenäisyyspäivää kaikille.

menevät tekstiiliteollisuuden käyttöön. Elintarvikepuolen pakkausmateriaaleja niistä tehdään myös.

– Tavoite on, että kierto on täydellistä, että mitään ei menisi roskiin ja kaatopaikoille. Materiaali on täysin hyödynnettävissä.

Palautusjärjestelmä kerää valtavan määrän tölkkejä ja lasia pois luonnosta uudelleen käytettäväksi.

Juomapakkaus on hyvä esimerkki

tuotteesta, joka suunnitellaan alun perin kierrätykseen käytettäväksi.

Sekajätteen määrä vähenee kierrätyksen myötä. Kiertotalous toimii kuitenkin parhaimmillaan siten, ettei jätettä synny. Ympäristön ja meren suojeluun kierrätyksellä on ratkaiseva merkitys.

Palpa konsultoi paljon muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita. Sieltä käydään Suo-

messa tutustumassa, miten täällä kierrätys hoidetaan.

– Kun kaikki kiertoon palautuva materiaali tutkitaan, saadaan paljon tärkeää tietoa siitä, mihin sitä voidaan käyttää, eli sillä on arvo mitä myymällä voidaan pitää järjestelmän maksut alhaisempina, voidaan rahoittaa järjestelmän toimintaa – eli kaikki voittavat, Nurminen havainnollistaa.

Miksi haaskata kun voi käyttää uudelleen?

Suomalaiset ovat maailman huippuja tölkkien ja pullojen kierrättämisessä. Syy on ajattelutavassa sekä kattavassa ja kannustavassa palautusjärjestelmässä. teksti riitta nikkola kuva istock

K

uka muistaa vielä lasinsirut luonnossa? Entä rutistetut tölkit merenrannoilla? Onneksi niitä ei enää juurikaan näe. Suomalaiset ovat oppineet kierrättämään tölkit ja pullot, yhtenä parhaimpana maana maailmassa.

Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa aloitti toimintansa reilut kaksikymmentä vuotta sitten, aluksi vain tölkkien palautusten hallinnoijana. Nykyisin Palpan järjestelmän kautta kiertää noin 1,7 miljardia juomapakkausta vuodessa, tölkkien lisäksi lasi- ja muovipulloja. Suomen

palautusjärjestelmä on maailman kattavimpia ja tehokkaimpia.

Kannustava järjestelmä

– Pantti on toki kannustin, mutta meillä on niin kauan ollut palautusjärjestelmä, että kierrätys on ikään kuin imetty jo äidinmaidosta, sanoo Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

Suomessa palauttaminen on tehty mahdollisimman helpoksi.

Palpa hallinnoi pantillisten juomapakkausten kierrätystä ja palautusjärjestelmiä. Toiminta-alaan kuuluvat alumiinitölkit, kierrätysmuovipullot, kierrätyslasipullot ja uudelleentäytettävät lasipullot.

Tilastojen kautta katsottuna Suomen palautusjärjestelmä toimii loistavasti: yli 90 prosenttia palautuu takaisin kierrätykseen. Tölkeistä palautuu 95 prosenttia, muovipulloista 92, lasipulloista lähes 90 prosenttia.

Jätteestä tehdään uutta

Tölkeistä tehdään uusia tölkkejä ja lasista suureksi osaksi uusia lasipulloja. Kirkkaista muovipulloista tehdään uusia muovipulloja, värilliset

6

●

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

INFO

Jätteen hyötykäyttö ● Jätteen

poltto tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. ● Yhdyskuntajätteen

polttoprosessissa jää jäljelle pohjakuonaa, joka käsitellään uusioraaka-aineeksi. ● Materiaali

uusiokäytetään, mikä vähentää kokonaisympäristövaikutuksia ja säästää luonnonvaroja.

ten tuottaman pohjakuonan käsittelyyn. Laitteisto kuljetaan käsittelypaikalle osissa. Koottuna se tarvitsee noin 40 x 60 metrin alueen.

– Menetelmä on tehokkain kuivaerotteluun perustuva jatkojalostustapa. Sen avulla pohjakuonassa olevat arvometallit saadaan tehokkaasti talteen. Pohjakuonaa ei tarvitse ikäännyttää, eikä prosessissa tarvitse käyttää nesteitä. Näin ei synny lietteitä eikä jätevesiä.

Suomen Erityisjäte käsittelee Pirkanmaalla reilut 20 000 tonnia pohjakuonaa vuodessa. Samalla mobiililaitteistolla käsitellään myös Vaasassa ja Ruotsin Bodenissa sijaitsevien polttolaitosten pohjakuonat.

Vuosittainen kokonaiskäsittelymäärä on noin 75 000 tonnia.

Täysin hyödynnettävissä

Jätteenpoltosta syntyvästä pohjakuonasta jalostettu materiaali palautuu pihakivien muodossa käyttöön.

Jätteestä raaka-aineeksi Pirkanmaalla syntynyt yhdyskuntajäte haudattiin vielä pari vuotta sitten kaatopaikalle.

Nykyään jätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä sekä uutta raaka-ainetta monille teollisuudenaloille. teksti tuomas lehtonen kuva mirkku merimaa

P

irkanmaan Jätehuolto otti viime vuonna harppauksen yhdyskuntajätteen käsittelyssä. 160 000 tonnia vuosittain syntyvää yhdyskuntajätettä ei päädy enää kaatopaikalle vaan Tammervoiman uuden jätteenpolttolaitoksen uuniin.

Pirkanmaan Jätehuollon erityisasiantuntija Elina Tiiran mukaan vähäpäästöisessä polttoprosessissa tuotetaan energiaa. Poltosta syntyvästä pohjakuonasta jalostetaan teollisuuden raaka-aineita.

– Pohjakuonaa syntyy 20–25 pro-

senttia jätteen painosta. Siitä noin 85 prosenttia on keinokiviainesta, jolla voidaan korvata hiekkaa ja soraa. Loppuosa pohjakuonasta on rautametalleja ja arvometalleja, kuten alumiinia ja kuparia.

Käsittely mobiilikalustolla

Pohjakuona varastoidaan ja käsitellään polttolaitoksen vieressä sijaitsevassa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Vuoden aikana syntynyt materiaali jatkojalostetaan kesäkaudella paikalle tuotavalla mobiilikalustolla. Jalostus on

ulkoistettu Suomen Erityisjätteelle.

Suomen Erityisjätteen liiketoimintajohtajan Riina Rantsin mukaan yritys käyttää edistyksellistä ballistiseen erotteluun perustuvaa ADR-kuvaerotustekniikkaa. Pohjakuonasta poistetaan rautametallit ja raekooltaan pienimmät mineraaliainespartikkelit. Tämän jälkeen arvometallien erottelu on tehokkaampaa kuin tavanomaisilla kuivaerottelutekniikoilla käsiteltäessä.

Jalostuksessa käytetään hollantilaisen Inashcon laitteistoa, joka soveltuu erityisesti arinapolttolaitos-

Jätteen polttoprosessista syntyvä pohjakuona voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan uusien tuotteiden ja materiaalien raaka-aineena.

Rautametallit menevät kotimaisille metallin kierrättäjille. Arvometallit puolestaan laivataan Hollantiin jatkoerotteluun. CE-merkittyä keinokiviainesta voidaan hyödyntää betoniteollisuudessa ja infrarakentamisessa. Pohjakuonan käyttö tierakentamisessa vaati ympäristöluvan, mutta jatkossa tilanne helpottunee kansallisen asetusmuutoksen myötä.

– Suomen Erityisjäte huolehtii arvometallien siirtoluvat Hollantiin ja vastaa keinokiviaineksen myynnistä. Me vastaamme kuljetuksista.

Erityisjätteellä on ollut myös tärkeä rooli kierrätysprosessimme kehittämisessä. Siitä iso kiitos, Tiira sanoo.

Lujabetonin tehtaalla hyödynnetään vuosittain noin 1500 tonnin eli 40 rekka-autollisen verran Pirkanmaalla jalostettua keinokiviainesta.

Lujabetonin tehdaspäällikkö Tuomas Vähä-Jaakkolan mukaan materiaalista valmistetaan monikäyttöisiä Luja-moduleja, joista rakennetaan siirreltäviä seinärakenteita. Kiinnitystavaltaan legopalikoita muistuttavista moduleista tehdään esimerkiksi haketuslooseja ja varastoja jätelaitoksille.

– Puolet modulien raaka-aineesta on pohjakuonasta saatavaa keinokiviainesta. Massaan käytettävää sementtimäärää ei tarvitse lisätä, joten ympäristökuorma ei lisäänny.

Aines toimii prosessissakin hyvin, Vähä-Jaakkola kiittelee.

Keinokiviainesten käytössä on pelkkiä plussia: luonnonvaroja säästyy, materiaalin käyttö on edullista ja toimitusvarmuuskin huippuluokkaa. Lujabetonilla suunnitellaankin pohjakuonan käyttöönottoa myös muiden tuotteiden valmistuksessa.

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

●

7

Nettopositiivisuus on konsepti yritysten yhteiskuntavastuun käsittelyyn, mikä tarjoaa myös työkalun ympäristöjohtamiseen, kertoo Pöyryn liiketoimintajohtaja Mari Puoskari.

Työkaluna nettopositiivisuus Nettopositiivisuus on uusi ajattelumalli, jonka tavoitteena on kasvattaa yrityksen myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä luoda uutta liiketoimintaa. teksti timo hämäläinen teksti aleksi palmqvist

V

astuullisesti toimivat yritykset keskittyvät perinteisesti pienentämään haitallisia vaikutuksiaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Nettopositiivisuuden tavoittelu tuo toimintaan myönteisen näkökulman.

– Negatiivisten vaikutusten jalanjäljen rinnalle tuodaan positiivisten vaikutusten kädenjälki. Ajatuksena on, että kumpaakin kehitetään systemaattisesti. Positiivisten vaikutusten tulisi lopulta olla suuremmat kuin haittojen, kuvailee liiketoimintajohtaja Mari Puoskari Pöyry Finland Oy:stä.

Puoskarin mukaan nettopositiivisuuden arvioinnin avulla yritys voi asettaa itselleen selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet, joihin pyrkimällä se voi tuottaa enemmän hyvää kuin pahaa.

Nettopositiivisuuden mittaamiseen ei ole vielä standardoituja tapoja, mutta se ei Puoskarin mukaan estä konseptin käyttöönottoa. Monet olemassa olevat erilaiset määrälliset mittarit ja laskentatavat riittävät pitkälle.

Linkki kiertotalouteen

Nettopositiivisuus linkittyy vahvasti kiertotalouteen. Kiertotalouden perusajatus on, että tuotteet, materiaalit ja resurssit hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, ja syntyvän jätteen määrä minimoidaan.

– Suomi on kiertotalouden kehittäjänä yksi edelläkävijöistä maailmassa. Nettopositiivisuus tuo tähän kehitystyöhön uuden näkökulman ja toimintamallin.

Puoskarin mukaan kunkin yrityksen tulee valita tarkastelun ja kehitystyön kohteeksi sen omasta toiminnasta aiheutuvat oleelliset vaikutukset. Ne voivat liittyä esimerkiksi hiilidioksidipäästöihin, ilmas-

tonmuutokseen, jätteiden määrään tai kierrätykseen.

Selventääkseen ja konkretisoidakseen ajattelumallia, Puoskari kollegoineen tarkasteli nettopositiivisuuden soveltamista käytännössä. Tutkimuksesta sovittiin kolmen eri yrityksen kanssa. Fazerilla tarkastelun kohteena olivat jätteet, sivuvirrat ja energiankulutus, Lemminkäisellä kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö ja Fingridillä biodiversiteetti.

– Rakentaessaan voimalinjoja Fingrid vaikuttaa ympäröivään luontoon. Vaikka haittoja ei voida täysin välttää, voimalinjojen alueille syntyvät avoimet ja puoliavoimet elinympäristöt voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta. Tähän haittojen ja hyötyjen suhteeseen Fingrid voi vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja tietyillä toimenpiteillä.

Seuraavaksi Pöyryllä aiotaan tutkia, miten nettopositiivisuus ja sosiaalinen vastuu linkittyvät toisiinsa.

Konkreettisia hyötyjä

Uusi ajattelumalli saattaa herättää myös epäilyjä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään myönteisestä ajattelusta ja sen energisoivasta voimasta.

INFO

Hyötyä liiketoiminnalle ● Ehkäistään

haittoja, korjataan jo syntyneitä vanhinkoja ja tuotetaan positiivista vaikutusta. ● Asetetaan

konkreettisia tavoitteita toiminnan kehittämiseksi ja hyödynnetään resurssit mahdollisimman pitkälle. ● Vastuullinen

toiminta nivoutuu osaksi yrityksen strategiaa ja liiketoimintaa.

– Nettopositiivisuus on työkalu, jonka avulla yritys asettaa toimintansa kehittämiseksi konkreettisia tavoitteita. Sen jälkeen mietitään ja suunnitellaan, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Toteutusta seurataan, virheistä opitaan ja tarvittaessa korjataan kurssia.

Lisää kannattavuutta

Nettopositiivisuuteen tähtääminen voi luoda uutta liiketoimintaa esimerkiksi siten, että yritys ryhtyy hyödyntämään aiemmin hyödyntämättömiä sivuvirtoja tai lisää kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä.

Nettopositiivisuuteen pyrkiminen, sen saavuttaminen ja siitä raportoiminen voivat parantaa yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen brändi kirkastuu ja sen toiminta nähdään entistä myönteisemmässä valossa. Positiivinen ja mielenkiintoinen yrityskuva auttaa rekrytoinneissa.

Puoskarin mukaan nettopositiivisuuden avulla saadaan nostettua esiin tekojen merkitys.

– Yritysten ei kannata tyytyä vain seuraamaan ja raportoimaan omia tekemisiään. Sen sijaan niiden tulisi olla tavoitteellisia ja osoittaa halua muuttaa asioita paremmaksi.

Nettopositiivisuus on tässä inspiroiva ja myönteistä henkeä luova viitekehys.

TUTUSTU PÖYRYN NETTOPOSITIIVISUUS KIERTOTALOUDESSA -RAPORTTIIN.

8

●

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

Helenin tavoitteena on tuottaa Helsingin kesäajan lämmöntarve kokonaan eri hukkalämmönlähteillä. Kuvassa Helenin johtaja Maiju Westergren.

Hukkalämmöstä kaukolämpöä Ilmaston lämpeneminen asettaa uusia haasteita kaupunkien energiaratkaisuille. Helen vastaa haasteisiin ennakkoluulottomilla ja uraauurtavilla ratkaisuilla. teksti kaisa mäntyranta kuva aleksi palmqvist

K

iertotaloutta ajatellaan yleensä raaka-aineen kierrättämisenä niin pitkälle kuin mahdollista, toteaa Helenin johtaja Maiju Westergren.

Energiantuotannossa kiertotalous merkitsee ennen kaikkea energian järkevää käyttöä sekä hukkalämpöjen hyödyntämistä.

Kaupungistumisen myötä energiankulutus kasvaa sekä samalla myös uudelleen hyödynnettävien lämpöjen syntyminen. Näitä kohteita Helen kartoittaa ja pyrkii ottamaan kierrätykseen mukaan. Hyviä hyödynnettäviä lämpöjä löytyy muun muassa jätevedestä sekä kiin-

teistöjen ja datakeskusten jäähdytyksestä.

– Toisin kuin yleensä kiinteistöjen jäähdytyksessä, kaukojäähdytyksessä lämpö kerätään talteen, jalostetaan ja kierrätetään kaukolämpöverkkoon. Vaikka Suomessa on suuri kausivaihtelu, saadaan hukkalämpöjä kerättyä ympäri vuoden.

Esimerkiksi toimistorakennuksissa ilmastointia tarvitaan ympäri vuoden ja myös konesalit tuottavat paljon hukkaenergiaa uudelleenkäytettäväksi. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä näitä energiavirtoja tulee löytymään lisää tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä Helen tuottaa Helsingin kesäajan lämmöstä jo puolet jalostamalla erilaisia hukkalämpöjä. Tavoitteena on tuottaa kesäajan lämmöntarve kokonaan eri hukkalämmön lähteillä ja talvisin myös muilla tavoilla, kuten biopolttoaineilla.

Asiakas energiantuottajana

Kaupungistuvassa Suomessa asukkailla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tämä näkyy myös Helenin energiajärjestelmässä. Ilmastoneutraali tu-

levaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä ratkaisuilla ja palveluilla. Älykkäät energiaverkot mahdollistavat sen, että energiavirrat ovat kaksisuuntaisia. Asiakkaat voivat olla myös energiantuottajia.

Esimerkiksi aurinkovoimaloita löytyy jo ilahduttavan monen kiinteistön katolta.

– Älykkyys on välttämättömyys.

Kaksisuuntaisuus eli energian ostaminen ja myyminen asiakkaan suuntaan tulee olla helppoa, automaattisesti hintaohjattua. Helen on mahdollistamassa, että asiakkaat pääsevät halutessaan mukaan energiamarkkinoille, Westergren pohtii.

Joustavaa kulutusta

Suomessa energiantarve vaihtelee suuresti vuodenajan ja jopa vuorokaudenajan mukaan. Suurinta energiankulutus on kylminä talviaamuina, kun energiaa kuluu normaalin arkielämän toimintojen lisäksi erityisen paljon lämmitykseen.

– Tällä hetkellä energiaa tuotetaan kulutuksen mukaan. Tämä on ollut helppoa, kun lähes kaikki energiantuotanto on ollut helposti säädettävää. Kun aurinko- ja tuulivoima lisääntyvät ja samalla hel-

posti säädettävä fossiilinen tuotanto vähenee, tarvitsemme uusia tehokkaita keinoja, jotta energiantuotanto ja tarvittava kulutus kohtaavat, toteaa Westergren.

Joustoa täytyy löytyä jatkossa myös energian kulutuksesta sekä energianvarastoinnista. Kysynnän joustolla isoja kulutushuippuja voidaan tasata siirtämällä kulutusta myöhäisempään ajankohtaan. Jatkossa kuluttaja voisi hyötyä siitä, että kulutusta siirretään ajankohtaan, jossa kysyntä on vähäisempää. Tämän on oltava helppoa ja näkyä asiakkaan energialaskussa.

– Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa päästöttömiä, vakaita energiantuotantotapoja kuten vesivoimaa ja ydinvoimaa. Sääriippuvaisen uusiutuvan rinnalle tarvitaan joustoja sekä erityisesti lämmön tuotannossa talvella bioenergiaa. Fossiili-

”Tarvitsemme vakaita, päästöttömiä energiantuotantotapoja.”

sista siirrytään ensi vaiheessa biopolttoaineisiin.

Myös biopolttoaineet valitaan kiertotalousperiaatteella: pellettejä sahojen sivutuotteina, metsähaketta metsätalouden sivutuotteena.

Uutta innovointia

– Suomessa tehdään huipputasoista energiatutkimusta, ja meillä on monia energiaan liittyviä vientituotteita. Helen tekee yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä olemme mukana monissa uraauurtavissa pilottihankkeissa. Energiajärjestelmämme on hyvä innovaatioalusta uusille tekniikoille, kertoo Westergren.

Yrityksen kaukolämpöön perustuva kaupunkienergiajärjestelmä on useilla kansainvälisillä tunnustuksilla palkittu maailman parhaana järjestelmänä. Palkintojen perustana on mainittu muun muassa järjestelmän mahdollistamat erilaiset tuotantomuodot, järjestelmän tehokkuus sekä asukkaiden tärkeä osuus.

– Helenin asiakkaat ovat huomaamattaan osana maailman parhaiten toimivaa, kiertotalouteen nojaavaa kaupunkienergiajärjestelmää, toteaa Westergren.

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

●

9

Lavat hyötykäyttöön PUISET KUORMALAVAT ovat viime vuosina olleet muotia tee se itse -sisustajien keskuudessa, mutta niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on edelleen helpottaa tavaroiden siirtämistä esimerkiksi teollisuudessa ja isojen kauppaketjujen varastoissa. Aiemmin kuormalavat joutuivat käytön jälkeen kaatopaikoille tai puuhakkeeksi, jota käytetään lämmitykseen. Nykyään yhtä lavaa voidaan kierrättää jopa kymmenen kertaa ennen kuin se päätyy kierrätyspolttoaineeksi. L&T:n Järvenpään kuormalavakeskukseen toimitetaan vuosittain yli 1,5 miljoonaa kuormalavaa, jotka lajitellaan kunnon mukaan. Korjauskelpoiset lavat kunnostetaan, minkä jälkeen ne palaavat asiakkaiden käyttöön.

Kuormalavat ovat esimerkki siitä, miten kiertotalous tukee yrittäjyyttä. Tuotteiden korjaaminen tai niiden uusiokäyttö raaka-aineena tapahtuu useimmiten lähialueella ja työllistää paikallisia ihmisiä.

Pullojen ja tölkkien kierrätys on Suomessa tehty helpoksi ja toimii erinomaisesti. L&T:n Sebastian Aniszewski uskoo, että vaivattomien palveluiden avulla suomalaiset lähtevät innolla mukaan muihinkin kiertotalouden muotoihin.

Kierrätys digitalisoituu Lassila & Tikanojan kehittämät uudet digipalvelut innostavat kaikki mukaan kiertotalouden edistämiseen. teksti katri tanskanen kuva aleksi palmqvist

J

o puolet suomalaisista on aktiivisesti mukana kiertotaloudessa, jossa kertakäyttökulutuksen sijaan suositaan tavaroiden jakamista, korjaamista ja kierrättämistä. Lassila & Tikanojan missiona on tehdä kiertotalouteen osallistumisesta niin helppoa, että loputkin suomalaiset lähtevät sii-

hen mukaan arkisilla valinnoillaan.

L&T:n teettämässä tutkimuksessa selvisi, että suomalaiset haluavat osallistua kiertotalouteen, mutta noin puolet kuluttajista kaipaa siihen vielä tukea ja kestäviä valintoja helpottavia uusia palveluja.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät koe jätteiden lajittelua erityisen ongelmallisena, vaan eniten haasteita aiheutuu varastotilan puutteesta, varastojen läpikäynnistä ja suurempien käyttöesineiden kierrätyksestä. Tavaraa kertyy kodin kaappeihin ja varastoihin huomaamatta ja ongelma syntyy, kun säilytystila ei enää riitä.

– Kierrätys, ympäristö ja uudelleenmyyntipalvelut ovat suomalaisille tärkeitä, mutta vain mur-

to-osa meistä on valmis näkemään kovasti vaivaa niiden eteen, sanoo L&T:n ympäristöpalveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Sebastian Aniszewski.

Kestävä elämäntapa

L&T:n uudet Helppopalvelut kehitettiin juuri näihin haasteisiin.

– Helpponouto-palvelussa pyrimme saamaan kotitalouksissa lojuvat tavarat liikkeelle. Jos ei viitsi nähdä sitä vaivaa, että myy tavaransa tai kuljettaa ne kierrätyspisteisiin, voi tilata Helpponoudon, kertoo Aniszewski.

Helpponouto tulee sovittuna aikana hakemaan tavarat ja huolehtii ne mahdollisimman tehokkaasti uusiokäyttöön. Pääkaupunkiseu-

dulla ja suurimmissa kaupungeissa toimiva Helpponouto toimittaa tavarat L&T:n yhteistyökumppaneille, jotka pyrkivät antamaan niille uuden elämän.

Helppovarasto-palvelun idean taustalla on ajatus kaupunkimaisesta, ympäristöystävällisestä elämäntavasta. Varastossa voi säilyttää esimerkiksi vain kausittain tarvittavia harrastusvälineitä, jolloin ne eivät vie säilytystilaa kotona. Helppovaraston helppous piilee siinä, että palveluun sisältyy tavaroiden kuljetus, varastointi ja palautus sovittuna aikana.

– Helppovarasto mahdollistaa sen, että ihmiset voivat asua mukavasti mutta tiivisti, eikä omaa autoa tarvita, Aniszewski kiteyttää.

Ruokahävikki minimiin S U U R I RU O K A H ÄV I K I N määrä on maailmanlaajuinen haaste, jota L&T ratkoo Hävikkimestari-sovelluksella. Hävikkimestari auttaa ravintoloita minimoimaan ruokahävikin siten, että sovellus visualisoi hukkaan heitettävän ruuan näkyväksi. Ravintoloiden työntekijöillä on iso rooli seurannassa, sillä he kirjaavat sovellukseen hävikkiruoan määrän sekä syyn siihen.

Tabletilla käytettävän sovelluksen tulokset ovat rohkaisevia, sillä osa asiakasravintoloista on onnistunut jopa puolittamaan ruokahävikin määrän. Sovellus on käytössä esimerkiksi Parolannummen varuskunnassa, jossa Leijona Catering ruokkii tuhansia varusmiehiä päivässä.

10

●

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

Mustikkamaan polttoaineterminaalilla haketetaan ja murskataan polttoainetta Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tuotantolaitoksille. Kuvassa Satu Pekkala (vas.) ja Katja Pääskylä.

Tuhkaraelannoite palauttaa ravinteet metsään Naturlan-tuhkaraelannoite valmistetaan energiatuotannossa syntyvästä puu- ja turvepolton tuhkasta. Rakeistettu lannoite palauttaa luontaiset ravinteet metsään ja tehostaa puuntuotantoa. teksti tuomas lehtonen kuva jouni porsanger

N

apapiirin Energia ja Vesi Oy kehitti jatkokäytön energiatuotannostaan syntyvälle tuhkalle.

Metsien lannoittamiseen soveltuva Naturlan -tuhkaraelannoite lanseerattiin vuonna 2014 NEVEn uuden tuhkarakeistuslaitoksen valmistuttua. Lannoite palauttaa turpeen ja puun ravinteet luonnon kiertoon.

Kiertotalous ja ympäristö -liiketoiminnan johtaja Satu Pekkalan ja

ympäristöasiantuntija Katja Pääskylän mukaan tuhkaa hyödynnettiin aikaisemmin maanrakentamisessa, mutta osa siitä päätyi kaatopaikalle.

– Valmistamme tuhkasta täysin luonnonmukaista Naturlan -lannoitetta, joka sisältää metsän kannalta elintärkeitä ravinteita kuten fosforia, magnesiumia, kaliumia, kalsiumia, booria ja rautaa. Typpeä lannoitteessa ei ole. Lannoite kiihdyttää maaperän mikrobitoimintaa, mikä vapauttaa maaperän typpivarantoa, Pääskylä kertoo.

Läpimitaltaan maksimissaan 40-milliset rakeet ovat koostumukseltaan erittäin tiiviitä, joten ne liukenevat hitaasti. Naturlanin vaikutukset ovatkin kemiallisia lannoitteita hitaampia, mutta pitkäaikaisempia. Yksi lannoituskerta vaikuttaa metsään jopa vuosikymmeniä.

Tuhkaraelannoite parantaa tutkitusti metsän hyvinvointia ja tehostaa puuntuottoa. Pekkala ja Pääskylä kertovat sen lisäävän erityisesti runsas- ja niukkatyppisten suomet-

sien sekä nuorten mäntypohjaisten kasvatusmetsien kasvua. Esimerkiksi runsastyppisissä suometsissä puutuhkalla on saavutettu 2–4 kuution vuotuinen kasvunlisäys (kuiva-ainetta levitetty 4 t/hehtaari).

Avaimet käteen -toimitus

Neve Oy on rekisteröinyt Naturlan -lannoitteen Eviran rekisteriin ja hankkinut sen tuottamiseen ympäristöluvan. Tällä hetkellä Naturlania tuotetaan 3000 tonnia vuodessa. Tuotantoa on lisätty vuosittain ja tarkoituksena on lisätä sitä edelleen.

– Nykyisellä ympäristöluvalla voimme rakeistaa 25 000 tonnia tuhkaa ja laitoksemme kapasiteetti on 50 000 tonnia. Energiatuotannostamme syntyy noin 6000 tonnia tuhkaa. Jos rakeistusta paljon lisätään, meidän on hankittava lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää lentotuhkaa muualta.

Naturlan-tuhkaraelannoitetta voi ostaa OTSO metsäpalvelut Oy:ltä. Lannoitetta myydään avai-

met käteen -palveluna Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Pakettiin kuuluu lannoitteen kuljetus ja levitys metsään. Asiakas voi ostaa OTSOlta myös pelkkää irtoraetta ja hoitaa kuljetuksen sekä levityksen itse.

– Metsä lannoitetaan talviaikaan, jolloin levityskone ei uppoa metsämaahan. Ennen levitystä metsään on tehtävä ajourat. Levityskustannuksiin vaikuttavat levitettävän tuhkan määrä, kuljetusetäisyys ja lannoitettavan alueen pinta-ala. Hehtaaria kohden kustannukset ovat noin 280–390 euroa, Pääskylä laskee.

Lannoitetta jätevedestä

Neve Oy suunnittelee lietteenpolttolaitosta, jossa jätevedestä eroteltu liete poltetaan. Poltosta syntyvä lämpöenergia ohjataan kaukolämpöverkkoon ja tuhkasta voidaan rakeistaa lannoitteita.

Pekkalan mukaan polttoprosessin keskeisimpänä tavoitteena on löytää ekologinen ja taloudellinen

ratkaisu alueen jätevesilietteiden käsittelyyn. Lisäksi halutaan estää lietteen haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön.

– Liete poltetaan 850 asteessa, jolloin haitta-aineet saadaan poistettua huomattavasti tehokkaammin kuin muilla käsittelymenetelmillä. Syntyvässä tuhkassa on runsaasti fosforia, mikä tekee siitä hyvän pelto- ja metsälannoitteiden raaka-aineen. Alustavien tutkimusten mukaan siitä voitaisiin rakeistaa myös Naturlan-tuhkaraelannoitteita.

Polttolaitoksen rakennuskustannukset ovat noin 4,3 miljoonaa euroa. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu teollisen mittakaavan lietteenpolttolaitosta vastaavalla teknologialla. Ympäristöministeriö on valinnut polttolaitoshankkeen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeeksi ja myöntänyt sille 1,27 miljoonan euron kärkihankerahoituksen. Jos hanke etenee suunnitellusti, laitos valmistuu ensi vuonna.

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

●

11

”Biokaasuliiketoiminta on suurelta osin puhdistusjärjestelmän ansiota.”

Laaja asiakaskunta

Biokaasun kerääminen aloitettiin Oulussa jo vuonna 1997 suljetun kaatopaikka-alueen maisemoinnin yhteydessä. Viereisen, käytössä olevan kaatopaikka-alueen metaanin keräämisen mahdollistava pumppaamo rakennettiin vuonna 2005. Lisäksi biokaasua tuotetaan Ruskon jätekeskuksen ytimeen aiemmin vuonna 2015 rakennetussa Gasum Oy:n biojätteen mädätyslaitoksessa. Metaanin kerääminen on ollut lakisääteistä vuodesta 1997.

Ensimmäinen asiakas oli Parocin eristevillatehdas. Oulun yliopistollisen sairaalan suurta energiamäärää edellyttävä höyryntuotantolaitos liittyi asiakaskuntaan vuonna 2000. Tällä vuosikymmenellä asiakaskuntaan on liittynyt kaksi suurta pesulaa, Lindström ja Oulun Keskuspesula. Kaasuputkiston ulkopuolelle biokaasua voidaan viedä kaasupulloilla varustetuilla konteilla, jotka sisältävät energiaa jopa 5000 öljylitran edestä. Biokaasu käytetään Oulussa sataprosenttisesti hyödyksi. Kokonaisuuden viimeistelee jätekeskuksen mikroturbiinilaitos, joka tuottaa kaiken jätekeskuksen tarvitseman sähkön. Laitoksen hukkalämpö riittää alueen rakennusten lämmittämiseen.

– Jätekeskus tarvitsee erittäin paljon sähköä valaistukseen, sähkömoottoreihin ja jätteidenkäsittelylaitteisiin. Sähkölaitoksella säästämme 200 000 euroa vuosittain.

Puhdistaminen lisää tehoa

Oulussa hyödynnetään kerätty biokaasu täydellisesti. Kuvassa Kiertokaaren kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi.

Biokaasun optimaalista hyödyntämistä Oulussa Oulussa tuotetaan kaatopaikoilta ja mädätyslaitokselta peräisin olevasta biokaasusta edullista energiaa ja sähköä satojen tuhansien eurojen arvosta teollisuuden tarpeisiin. teksti juha-pekka honkanen kuva kiertokaari

S

yksyllä ekosysteemi täydentyi Ruskon jätekeskukseen avatulla Suomen pohjoisimmalla biokaasun tankkausasemalla.

– Etelä-Suomesta pääsee vihdoin vaivattomasti kaasuautolla vaikka Lapin laskettelukeskuksiin saakka ilman bensiiniin turvautumista, Oulun seudun kuntien jätteiden käsittelystä vastaavan Kiertokaari Oy:n toimitusjohtaja Markku Illikainen sanoo.

Vuoden 1997 jälkeen kerätty ja erityisesti Oulun alueella hyödynnetty biokaasu vastaa yhteensä 50 miljoonaa litraa polttoöljyä. Vuosittain Kiertokaaren keräämällä biokaasulla korvataan keskimäärin kaksi ja puoli miljoonaa litraa polttoöljyä. Joka tunti asiakkaille menee 400 öljylitraa vastaava määrä biokaasua.

Biometaanin ympärille on rakentunut toimiva kiertotalousmalli, jonka kaikki osapuolet saavat sel-

vää taloudellista hyötyä samalla, kun ne osallistuvat ympäristötalkoisiin uusiutuvan energian suurina käyttäjinä.

– Olemme rakentaneet globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuisen mallin biokaasun keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tämä on laajaa teollista toimintaa, joka tuo meille lähes miljoonan euron myyntitulot vuosittain. Sillä maksetaan melkein koko Kiertokaaren palkat, Illikainen huomauttaa.

Biokaasu johdetaan kolmesta lähteestä kaasuasemalle, jossa se jalostetaan eri asiakkaiden tarvitsemaan metaanipitoisuuteen. Suunnitteluinsinööri Antero Kiljunen huomauttaa, että biokaasun metaanitaso vaihtelee kaatopaikkojen pumppaamoiden noin 45 prosentista biojätemädättämön 65-70 prosentin tasoon. Biokaasuliiketoiminta on suurelta osin puhdistusjärjestelmän ansiota. Sillä erotetaan hiilidioksidia biokaasusta, jolloin kaasun metaanipitoisuus kasvaa.

– Näin biokaasulaitoksen kaasusta saadaan maakaasun veroista liikennepolttoainetta ja kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen teollisuuden energianlähteenä on mahdollista alempinakin pitoisuuksina keräysvaiheessa, Kiljunen sanoo.

Suljettujen kaatopaikkojen eloperäisten jätteiden hajoamisen myötä myös metaanin syntyminen hiipuu hitaasti. Kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi arvioi, että metaania syntyy noin 40 vuotta kaatopaikan sulkeuduttua. Hyödyntäminen on kuitenkin uhattuna jo aiemmin, sillä se edellyttää noin 45 prosentin pitoisuutta. Myös Kiertokaaren ensimmäisen biokaasupumppaamon metaanipitoisuus on jo laskenut.

–Puhdistusjärjestelmän ansiosta hyödyntämistä voidaan jatkaa kymmenen vuoden ajan ja alueelta saadaan sinä aikana noin 10 miljoonaa öljylitraa vastaava määrä energiaa.

12

●

MAINOSLIITE

KIERTOTALOUS

Työntekijän hyvinvointi työnantajan vastuulla Vastuullinen työnantaja tarjoaa mielellään kattavia hyvinvointipalveluita työntekijöilleen. Hyvinvointi vaikuttaa terveyteen, talouteen ja elämäntapoihin yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. teksti ja kuva cambridge

H

yvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Työolot, talous, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja yleinen tyytyväisyys vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Ne vaikuttavat myös koko yrityksen imagoon. Perinteisiä liikuntakuponkipalveluita käyttävät 20 prosenttia työntekijöistä, jotka jo huolehtivat terveydestään ja hyvinvoinnistaan omalla ajallaan. Mitä sitten tarjota niille, jotka eivät halua käyttää tarjottuja ratkaisuja?

Helpotusta laihdutuksesta

Omanarvontunto ja jaksaminen ovat yhä useamman työntekijän kohdalla kiinni ylipainosta. Stressi, motivaation puute, kiire ja ve-

tämätön olo voivat jo muutamassa viikossa vaihtua tyytyväisyydeksi, kiireettömyydeksi ja arvostukseksi. Mikään näistä ei tule itsestään eikä missään nimessä pakottamalla. Edistyksellinen työnantaja voi välittää työntekijöistään uudella, rohkealla tavalla tarjoamalla työntekijöilleen aikaa ja mahdollisuudet saavuttaa terveelliset elämäntavat laihdutuksen avulla. Kun laihdutus ja elämäntapaohjaus toteutetaan työajalla ja työpaikalla, eli tutussa ympäristössä ja tutussa seurassa, saadaan investoinnille takuuvarma tuotto: työntekijöiden tuotteliaisuus, sitoutuneisuus ja kiitollisuus nousevat.

Tyytyväinen työntekijä

Pirteä ja iloinen työntekijä vähentää työpaikan kitkaa, mikä näkyy välittömästi yleisenä ilmapiirin parantumisena, hetken päästä vähentyneinä poissaoloina ja pitkällä aikavälillä työntekijöiden vaihtuvuuden vähentymisenä. Se, että työntekijä puhuu positiivisesti työpaikastaan myös vapaa-ajallaan, on äärimmäisen terveen yrityksen tunnusmerkki. Laihtunut työntekijä on tyytyväisempi lähes kaikkeen itsessään ja ympäristössään. Iloisuus ja hyväntuulisuus tarttuvat myös niihin työntekijöihin, jotka eivät ole laih-

Cambridgen avulla yritykset voivat lisätä työntekijöidensä hyvinvointia. Kuvassa toimitusjohtaja Annika Rak. dutustarpeessa tai jotka jo ovat elämäänsä tyytyväisiä.

Pitkäaikaisvaikutukset

Laihdutus on henkilökohtainen teko, jolla on jättimäinen vaikutus niin henkilöön itseensä kuin hänen läheisilleen. Laihdutus tuo helpotusta elämään. Työpaikalla laihduttaneet henkilöt pysyvät painossaan paremmin kuin ne, jotka

laihduttavat yksin, omatoimisesti tai jopa salaa. Cambridge for Business -työpaikkaohjelma on tuloksellinen, motivoiva ja kokonaisratkaisun tarjoava laihdutuspalvelu.

Vaikka ylipainon ongelmat ratkaistaan nopeilla laihdutustuloksilla, sisältyy palveluun myös pysyvyyteen johtava opetusohjelma. Terveelliset elämäntavat vaativat sekä halua, ohjausta että toistoa. C4B

tuo työntekijöille välineet huolehtia terveydestään. Työntekijät raportoivatkin kohonneesta kunnosta, itsetunnosta, pirteydestä, stressinsiedosta ja unenlaadusta.

Työnantaja saa turvallisen ja toimivan ratkaisun alati kasvavaan ylipaino-ongelmaan. Lopputuloksena on parantunut työilmapiiri, kohonnut tuotteliaisuus ja pienentyneet poissaolot.

Kierrätys on urbaania kaivostoimintaa Jalometalleja sisältävien katalysaattoreiden ja elektroniikkaromun vastuullinen kierrättäminen säästää luonnonvaroja. Jalometalleja sisältävästä romusta myös maksetaan.

TEKSTI johanna haveri KUVA lauriina piippo

K

at-Metal Oy:n toimitusjohtaja Teemu Piippo on vakuuttunut siitä, että tehokkaammalla kierrätyksellä maailman jalometallit riittäisivät, eikä niitä tarvitsisi louhia lisää. Suomen ainoan katalysaattoreiden ja elektroniikkalaitteiden piirilevyjen kierrätykseen keskittyneen yrityksen omistajana Piippo tietää, mistä puhuu.

Yritys käsittelee vuosittain noin 60 000 katalysaattoria ja lähes 700 tonnia piirilevyjä. Katalysaattoreista kerätään talteen platinaa, palladiumia ja rodiumia. Piirilevyistä taas kerätään kultaa, hopeaa, ku-

paria ja palladiumia.

– Kierrätys on todellinen ekoteko, sillä esimerkiksi yhdestä katalysaattorista saadaan talteen yhtä paljon platinaa kuin tuhannesta kilosta louhittua kiviainesta. Kierrätys on ympäristöystävällinen vaihtoehto kaivostoiminnalle, Piippo sanoo.

Kierrätys kasvaa

Kat-Metal perustettiin vuonna 2011 kierrättämään katalysaattoreita, mutta pari vuotta sitten se laajensi kierrätystoimintansa myös elektroniikkalaitteiden piirikortteihin.

Tervajoella Pohjanmaalla toimivaan yritykseen raaka-aine tulee Suomesta, Virosta, Puolasta, Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, Saksasta ja Brasiliasta.

Kat-Metal maksaa myyjille romusta sen jalometallipitoisuuden mukaan. Käsittelylaitoksessa katalysaattorit avataan ja niiden jalometalleja sisältävä keramiikka kerätään lähetettäväksi eteenpäin sulattamoon. Piirilevyistä poistetaan kaikki epäpuhtaat ainekset ja jalometallia sisältävät levyt murskataan ja kerätään sulatettavaksi.

Myös kaikki muut osat kierrätetään asianmukaisella tavalla.

Kat-Metal Oy:n uusi murskain on yksi Pohjoismaiden suurimmista.

Kierrätys kasvaa koko ajan, ja Kat-Metal siinä samalla. Yritys työllistää tällä hetkellä 16 henkilöä Suomessa. Lisäksi virolaisessa tytäryrityksessä työskentelee viisi ihmistä.

– Viime vuonna perustetun Viron tytäryrityksen kautta pyrimme saamaan jalansijaa myös Baltian ja Venäjän kierrätysmarkkinoilla, Piippo kertoo.

Suomen paras piirilevyjen kierrättäjä

Kasvun myötä Kat-Metal on investoinut myös tiloihin ja laitteisiin.

Esimerkiksi tänä kesänä hankittu uusi murskain on Pohjoismaiden suurimpia ja pystyy käsittelemään tunnissa jopa 5 000 kg piirilevyjä.

– Olemme vastuullinen kierrättäjä, ja esimerkiksi elektroniikka-

romun kierrätykseen liittyvä tietotaitomme on aivan maailman huippua, Piippo vakuuttaa.

Myös yrityksen yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi japanilainen sulattamo, ovat alansa parhaita.

Suomen romukauppiaiden liittoon kuuluvalle Kat-Metalille on myönnetty ISO 14001:2015 -ympäristösertifikaatti.