Energia & Vastuullisuus 1/2024

MAINOSLI ITE

MAINOSLI ITE

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

Luonto. Eläinten hyvinvointi koskee myös kalastusta. s. 4

Energia & Vastuullisuus Sähkö

Auringon ja tuulen voimat valjastava hybridipuisto on lajissaan koko Euroopan ensimmäisiä. s. 7

Yritysvastuu

Tiekartta ohjaa hiilijalanjäljen sekä tuotannon materiaalihukan pienentämiseen. s. 6

Logistiikka

Tuulivoimaloiden komponenttien käsittely vaatii erikoisosaamista ja joustavuutta. s. 5

Puhtaus

Kestävästi tuotetun sähkön hyvä saatavuus tekee Suomesta kiehtovan investointikohteen, mutta ovatko toimet kilpailuetumme hyödyntämiseksi riittäviä? Puheenvuorossa Anni Mikkonen. s.2

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

ENERGIA & VASTUULLISUUS

MAINOSLIITE

TEKIJÄT | Sisältökoordinaattori Aleksi Pelvas, Mikko Tammilehto | Visuaalinen koordinointi Birgitta Bröms | Projektikoordinaattori Ari Kemell, Santtu Ritakorpi | Kirjoittajat Jenni Valtari, Tuomas I. Lehtonen, Pekka Säilä, Sami J. Anteroinen, Joonas Ranta | Kuvaajat Atte Makkonen, Teemu Heikkilä, Henri Korpi, Pasi Järvenpää (kansikuva) | Kannen kuvauspaikka Pasi Järvenpää studio | Kannen asu ja asusteet Nouki ja Nosh x La Kiva / Sugar Helsinki

| Energia & Vastuullisuus on Content Housen julkaisema mainosliite. Jaellaan Helsingin Sanomien liitteenä 31.01.2024.

Painosmäärä 100 000.

newspool.fi

Puhdas ja edullinen sähköntuotanto – Suomen kilpailuvaltti PUHEENVUORO SUOMI ON 2024 viimein vuositasolla sähkön suhteen omavarainen. Suomen sähköntuotanto on ilmastopäästöiltään myös hyvin puhdasta: vuonna 2023 sähköntuotannosta 94 prosenttia oli hiilidioksidineutraalia. Tuulivoimalla on näissä saavutuksissa iso rooli ydinvoiman rinnalla.

KOTIMAINEN TUULIVOIMARAKENTAMINEN toteutetaan vastuullisesti –

se on ekologisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti kestävää. Vaikutukset luontoon selvitetään, arvioidaan ja mallinnetaan tarkasti tuulivoimahankkeen suunnittelun aikana. Tuulivoima työllistää niin rakentamis- kuin sähköntuotantovaiheissaan. Paikallista oikeudenmukaisuutta tukee lisäksi tuulivoiman kiinteistöverotuksen Suomen malli, jossa verotulot vaikuttavat siellä, missä tuulivoiman vaikutukset ovat näkyviä.

SYKSYLLÄ 2023 YK:n ilmastokokous linjasi, että fossiilisista energialähteistä luovutaan 2050 mennessä. Suomi on asettanut tätä kunnianhimoisemman tavoitteen: olla hiilidioksidineutraali jo 2035. Hyvä niin, koska kansainvälisessä kilpailussa meidän pitää olla parempia kuin muut.

HY VÄT SUHTEET NA APUREIHIN , onpa kyse sitten luon-

nosta tai paikallisyhteisöstä, ovat tuulipuistojen rakentamisessa itseisarvo.

PÄÄSTÖTAVOITTEIDEN kannalta keskeistä on se, kuinka lii-

kenteen, lämmityksen ja teollisuuden riippuvuus fossiilisesta energiasta tullaan lopettamaan. Nykyteknologialla muutos tarkoittaa prosessien sähköistämistä tai sähköä raaka-aineenaan käyttävien välituotteiden, kuten vedyn hyödyntämistä. Suomeen on suunnitteilla useita vetyä raaka-aineenaan käyttäviä hankkeita, joissa valmistetaan metaania raskaan liikenteen polttoaineiksi, terästä, lannoitteita tai jopa proteiinia puhtaan sähkön avulla. Kaikki nämä niin kutsutut P2X-investoinnit tulevat tarvitsemaan paljon puhdasta ja edullista sähköä.

T U U L I VO I M A ON tällä hetkellä Suomen edullisin ja pian suurin sähköntuotantomuoto. Suomeen rakennettu tuulivoima on myös Euroopassa erittäin kilpailukykyistä, vaikka sitä rakennetaan Suomessa ilman valtion tukea.

JATKOSSA puhtaan sähkön lisärakentaminen ja siihen perustuvat investoinnit tulevat etenemään entistä enemmän käsi kädessä. Suomen valtion tehtäväksi jää varmistaa, että kaavoitus-, luvitus ja muu sääntelykehikko mahdollistavat näiden investointien sujuvan etenemisen.

INVESTOINTIEN synnyttämille työpaikoille olisi muitakin ottajia.

Suomi ei pysty kilpailemaan Euroopan suurimpien talouksien kanssa hankkeille annettavissa tukieuroissa, mutta Suomella on yksi näiltä puuttuva kilpailuetu: vastuullisesti kehitetty ja vahva tuulivoimahankeportfolio.

Anni Mikkonen | toimitusjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys r y

Yhdessä Itämeren puolesta Itämeren pelastaminen vaatii sen rehevöitymisen vähentämistä, meriluonnon suojelua ja tietoisuuden lisäämistä. John Nurmisen Säätiö on tehnyt arvokasta työtä Itämeren eteen jo yli 30 vuotta. teksti jenni valtari kuva john nurmisen säätiö

I

tämeren mataluus, vähävetisyys ja vähäsuolaisuus tekevät siitä ainutlaatuisen, mutta myös haavoittuvan. Meren suurin ongelma on sen rehevöityminen.

Sitä kuormittava ravinnekuormitus näkyy veden samentumisena ja kasviston yksipuolistumisena.

– Keinot Itämeren tilan parantamiseksi tunnetaan, ja kannustammekin kaikkia toimiin. John Nurmisen Säätiön tavoite on hyvinvoiva Itämeri, jossa ravinteita ja leviä ei ole liikaa, pohjalla riittää happea ja meren eliöyhteisö on monimuotoinen ja elinvoimainen, kertoo John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström.

Moni yritys on kokenut kumppanuuden John Nurmisen Säätiön kanssa luonnollisena tapana toteuttaa omaa ympäristövastuullisuut-

taan ja väylänä monipuoliseen merikulttuurityöhön. Yksi keino olla mukana Itämeren suojelutyössä on tehdä lahjoitus. Säätiö tekee vaikutukseltaan merkittäviä ja tehokkuudeltaan skaalattavia toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi.

– Konkreettisen ja vahvan meriympäristötyön ohella vaalimme merikulttuuria ja puhumme paljon meren merkityksen puolesta.

Mahtavaa on, että niin monet ovat lähteneet tähän työhön jo mukaan.

Ilmastonmuutos näkyy joka puolella maapalloa

Ilmastonmuutoksella on valtavat globaalit vaikutukset, ja esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, kuten kaatosateet ja rajut helleaallot ovat yleistyneet eri puolilla maailmaa.

– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Itämereen, sillä leudommat talvet lisäävät maalta mereen valuvaa ravinnekuormaa. Runsaat sateet taas vähentävät meren suolapitoisuutta. Ilmastotoimia tarvitaan välittömästi, jotta nämä sääilmiöt eivät voimistuisi.

Koska Itämeren hyvinvointiin vaikuttaa monien eri tekijöiden summa, ei Itämerta voida pelastaa kuin laaja-alaisella yhteistyöllä. Ympäristövastuu koostuu muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja luonnonvarojen säästäväisestä käytöstä.

– Täytyy muistaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Teemme töitä Itämeren hyvinvoinnin eteen, mutta Itämeri on yhteydessä kaikkiin muihinkin maailman meriin. Erityisesti valtameret ovat suuria happivarastoja. Ihmisten ympäristötietous on selkeästi kasvanut, ja kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kuulemaan, millaisia vaikutuksia yrityksillä on ympäristöön.

Ympäristömuutosten seuraukset ovat usein moniulotteisia. Ihmisen mittapuulla ilmastonmuutos etenee hitaasti, mutta luonnon kannalta se voi olla äärimmäisen nopea.

Itämeri-opas yrityksille

John Nurmisen Säätiö on julkaissut käytännönläheisen ladattavan Yritykset Itämeren pelastajiksi -oppaan. Opas kertoo, miksi Itämeri kaipaa apuamme ja miten yritykset voivat olla mukana tässä työssä. Lisäksi se antaa selkeitä askelmerkkejä vastuullisuustyöhön ja auttaa ottamaan ympäristövastuun osaksi päivittäistä liiketoimintaa. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen ympäristötyö tukee liiketoimintaa, ja yritysvastuulla on kokonaisvaltainen merkitys.

John Nurmisen Säätiön kumppanina yritys on mukana tekemässä tuloksellista ja kohdennettua meriympäristötyötä.

John Nurmisen Säätiö. RA/2021/1341. Itämeren ja sen perinnön pelastaminen.

John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström kertoo, että pienetkin toimenpiteet voivat olla merkityksellisiä suojelutyössä.

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

ENERGIA & VASTUULLISUUS

n

03

Anonyymi rekrytointi vähentää syrjintää Kotimainen tutkimus osoittaa, että nimetön työnhaku voi olla tehokas keino rekrytointisyrjinnän vähentämiseen. Se auttaa hylkäämään hakijaan liittyvät ennakkokäsitykset ja keskittymään osaamiseen. teksti tuomas i. lehtonen kuva atte makkonen

S

uomessa toteutettiin ensimmäistä kertaa tutkimus, jossa tarkastelun kohteena oli nimettömän rekrytointiprosessin vaikuttavuus. Tutkimuksessa arvioitiin Helsingin kaupungin vuonna 2020 toteuttaman anonyymin rekrytoinnin pilottikokeilun vaikutusta syrjintään sekä palkattujen menestymiseen työssä. Tutkimuksen toteuttivat Työn ja talouden tutkimus Labore ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus eli VATT. Yhtenä tutkimuksen rahoittajana toimi Ami-säätiö.

Hakemusten käsittelyvaiheessa työnantajan edustajat eivät saaneet

Ami-säätiö rahoittaa tutkimusta ja kehitystyötä n Ami-säätiö edistää työ-

markkinoiden muutosta kolmessa teemassa: osaaminen ja kohtaanto, monimuotoiset työmarkkinat sekä työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.

n Tutkijat voivat hakea

henkilökohtaista apurahaa kerran vuodessa.

n Yhteisöt voivat hakea

hankerahoitusta läpi vuoden tutkimukseen, uutta tietoa tuottaviin kokeiluihin tai uusien ratkaisujen kehittämiseen.

n Säätiön tavoitteena on,

että Suomen pääkaupunkiseudulla on tulevaisuudessa Pohjoismaiden parhaat työmarkkinat sekä osaavimmat yksilöt ja yritykset.

tietoonsa hakijoiden henkilötietoja vaan ainoastaan hakijoiden osaamiseen, työkokemukseen ja koulutustaustaan liittyvää dataa.

Tutkimuksen tulokset tukivat anonymisointia

Laboren johtavan tutkijan Ohto Kannisen mukaan kansainväliset tutkimustulokset nimettömistä rekrytoinneista ovat olleet ristiriitaisia, mutta nyt saadut tulokset olivat anonymisointia tukevia.

– Tänä syksynä julkaisemamme tulokset viittaavat siihen, että anonyymi rekrytointi voi hyvin suunniteltuna toimia rekrytointisyrjintää ehkäisevänä työkaluna, ja että sillä voidaan edistää vastuullista rekrytointia ja monimuotoisuutta työpaikoilla, Kanninen sanoo.

Kokeilussa selvisi, että anonymisointi paransi mahdollisuutta päästä työhaastatteluun, jos hakijalla oli ulkomaalaisen kuuloinen nimi. Ulkomaalaistaustaiset myös työllistyivät paremmin, mutta naisten työllistymiseen tai heidän saamiinsa haastattelukutsuihin nimettömällä haulla ei tuntunut olevan vaikutuksia.

Kanninen painottaa, että nyt toteutetun tutkimuksen aineisto oli rajallinen, eikä sen pohjalta ole mahdollista tehdä kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Aihetta olisikin tärkeä tutkia lisää.

– Vastaava tutkimus tulisi toistaa merkittävästi laajemmalla aineistolla, jotta saisimme tarkemman kuvan siitä, kuinka anonymisoidusti palkatut menestyvät töissä. Lisäksi olisi tärkeä saada tietoa siitä, ketkä anonymisointia käyttävät, jos se on organisaatiossa vapaaehtoista. Kokeilu toteutettiin siten, että anonymisointi ei ollut valinnaista, Kanninen muistuttaa.

Visiona Pohjoismaiden parhaat työmarkkinat

Ami-säätiön ohjelmapäällikkönä työskentelevä Anna-Maija Aalto näkee, että nimetön rekrytointi edistää rekrytointien vastuullisuutta ja

Ami-säätiön ohjelmapäällikkö Anna-Maija Aalto kertoo, että anonyymi rekrytointi on työkalu, joka auttaa näkemään työnantajien toimintamalleihin sekä ajatteluun juurtunutta piilosyrjintää.

luo pohjaa monimuotoisille ja syrjimättömille työmarkkinoille. Erityisen tärkeää se on juuri pk-seudulla, missä vieraskielisen väestön osuus on jo viidennes ja kasvaa edelleen.

– Työmarkkinoiden monimuotoisuudella on suuri merkitys niin yhteiskunnan, yksilön kuin työyhteisöjenkin kannalta. Sen on tutkittu lisäävän organisaatioiden innovatiivisuutta ja luovuutta sekä parantavan niiden taloudellista tulosta. Lisäksi se tukee yksilöiden integroitumista yhteiskuntaan, parantaa alueellista kilpailukykyä ja talouskasvua sekä poistaa työvoimapulaa, Aalto luettelee.

Hänen mielestään anonyymistä rekrytoinnista saadut tutkimustulokset herättelevät organisaatioita ja yksilöitäkin tutkimaan toimintatapojaan kriittisesti sekä ottamaan sosiaalista vastuuta.

Aallon mukaan jokainen työntekijä voi tukea moninaisuustyötä ja edistää syrjimätöntä toimintaa omassa työyhteisössään. Anonyymi rekrytointi on yksi monista työkaluista, jotka voivat havahduttaa tekemään syvempää itsereflektiota. Se auttaa näkemään toimintamalleihin sekä ajatteluun juurtunutta piilosyrjintää.

– Mitä paremmin tunnistamme

ennakkokäsityksemme ja mitä vähemmän päästämme ne vaikuttamaan päätöksiimme ja toimintaamme, sitä vähemmän tarvitsemme tällaisia työkaluja.

Tutkimustieto on kuitenkin vahvistanut käytännön havainnot, joiden mukaan työmarkkinoilla tapahtuu syrjintää ja sen vuoksi menetämme kykyjä sekä kasvun mahdollisuuksia.

– Osaamiseen, kykyihin, pätevyyteen ja potentiaaliin keskittyminen on tietenkin ratkaisun avain, ja anonyymi rekrytointi voi auttaa meitä pääsemään tähän suuntaan, Aalto tiivistää.

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

ENERGIA & VASTUULLISUUS

04

MAINOSLIITE

n

Vapaa-ajankalastaja harrastaa luonnon kannalta kestävästi Kalastusta harrastetaan lukemattomin eri tavoin, erilaisissa ympäristöissä ja eri tavoittein. Nykyisin vastuullinen kalastus ja siihen liittyvät toimintatavat ovat monille vapaa-ajankalastajille jo arkipäivää. teksti pekka säilä kuvat suomen vapaa-ajankalastajat

K

alastaminen on mainio tapa nauttia luonnossa olemisesta. Monille harrastajille se on myös sosiaalinen tapahtuma, jonka kautta löytyy elämänmittaisia kaveruussuhteita. Mielekkään tekemisen parissa omat stressitasot vähenevät ja samalla saa terveellistä lähiruokaa omaan ruokapöytään. Itse asiassa peräti 75 prosenttia suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta on itse pyydettyä.

Harrastuksen suosiosta kertoo sekin, että kalassa käyneiden suomalaisten määrä oli peräti 1,8 miljoonaa vuonna 2022. Samalle tasolle on ylletty viimeksi 15 vuotta sitten. Lähes kaikissa ikäryhmissä on tapahtunut selkeää nousua, mutta huomionarvoista on naisten harrastajamäärien merkittävä kasvu. Lajin piiriin tulee vuosittain runsaasti myös uusia harrastajia, jotka janoavat kalastustietoa ja -oppia, sillä harrastuksen alkuun pääsee halvalla ja varusteita löytyy helposti.

Saalista tarpeen mukaan ja vinkkejä kotikeittiöön Kalastustavoista pyydyskalastus on vähentymässä ja eri vapamenetelmät kasvussa. Kehittyvä teknologia on tehnyt kalojen löytämisestä huomattavasti aikaisempaa helpompaa. Veneen sähkömoottorin ja navigointilaitteiden avulla voidaan kalastaa tarkasti halutussa paikassa ja täsmäkalastaa juuri haluttuja kalalajeja ja -yksilöitä.

– Etenkin kalastusta helpottavien ja tehostavien apuvälineiden kehittymisen myötä myös kalastusharrastuksen vastuullisuutta on pohdittava uudelta kantilta. Teknologia on hyvä apuväline, mutta sitä on hyödynnettävä vastuullisesti ja luonnon kannalta kestävästi. Siksi myös kokeneemmilla kalastajilla on tärkeä tehtävä jakaa tietoja sekä taitoja aloitteleville kalastajille ja opastaa hyviin käytäntöihin, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja Olli Saari.

Suomen Vapaa-ajankalastajat on toteuttanut vuodesta 2011 alkaen hankkeita, joissa on annettu käytännön ohjeita ja luotu uusia toimintatapoja vastuullisen kalastuksen edistämiseksi. Viimeisimmässä, vuonna 2022 päättyneessä, Koolla on väliä -hankkeessa korostettiin kalastajan omien valintojen tärkeyttä. Käytännössä kalastajia neuvottiin esimerkiksi ottamaan kalaa ruoaksi vain tarpeen mukaan sekä vapauttamaan suurkalat.

– Hankkeiden myötä vastuullisuus on juurtunut osaksi järjestömme perustekemistä ja arvomaailmaa. Monipuolista toimintaamme yhteen sitovan Kalastus maistuu -teeman kalastusharrastukseen kannustavissa vinkeissä vastuulliset käytänteet ovat luontainen osa sisältöjä. Toisaalta sen myötä tarjotaan jokaiselle ideoita kalastusomavaraisuuden vahvistamiseen, eli miten käsitellä ja hyödyntää omaa saalista kotikeittiössä, Saari kertoo.

Pitkävartiset pihdit ovat hauenkalastajan vakiovaruste. Niillä koukku irtoaa nopeasti ja turvallisesti.

Uusi laki edellyttää, että kalastajat huolehtivat kalojen hyvinvoinnista

Suomen Vapaa-ajankalastajat on määritellyt vastuulliset toimintatavat kalastuksen harrastamiseen.

KAL ASTUSTA harrastavan on siis tärkeää noudattaa sääntöjä ja hyviä käytäntöjä, pitää kalastusluvat kunnossa ja tuntea paikalliset kalastusmääräykset.

– Kalastuslakiin tuli vuoden alussa uusia, eläinten hyvinvointiin kytkeytyviä kirjauksia. Merkittävin muutos on, että saaliiksi otettavat kalat on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lisäksi vapautettavia tulee käsitellä mahdollisimman varoen, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

Enää esimerkiksi kalapussissa ei siis saa olla liikettä, eikä kaloja saa jättää jäälle pomppimaan.

– Järjestömme on jo pitkään neu-

vonut kalastajia kohtelemaan kaloja hyvin sekä lopettamaan välittömästi saaliiksi otettavat kalat, mutta nyt niin määrää myös laki.

– Hiljattain kokoamamme Kalastajan etiketti määrittelee esimerkilliset ja vastuulliset toimintatavat kalastuksen harrastamiseen. Niitä noudattamalla kalastaja pysyy harrastuksessaan varmasti oikealla polulla, Ojaharju jatkaa.

Kalastusharrastuksen ohella hän kannustaa vapaa-ajankalastajia myös osallistumaan alueellaan tapahtuviin kunnostuksiin. Niissä pääsee tekemään merkityksellistä työtä vesiluonnon hyväksi. Kunnostusten hyödyt näkyvät konkreettisesti kalakantojen vahvistumisena.

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

ENERGIA & VASTUULLISUUS

n

05

BB Logisticsin Vesa Aurala ja Olli Rantala vastaavat tuulimyllykomponenttien käsittelystä Kaskisten satamassa. Osien kuljettaminen edelleen sisämaahan vaatii toiminnalta joustavuutta.

Kuinka tuulivoimaloiden osat kulkevat mereltä maalle?

Tuulivoima mullistaa energia-alan lisäksi myös satamia. BB Logistics on yksi toimijoista, joka on ponnistanut tavallisesta ahtaus- ja varastotoiminnasta vaativien tuulivoimakomponenttien käsittelyn erikoisosaajaksi. teksti sami j. anteroinen kuva henri korpi

B

B Logistics aloitti tuulivoimakomponenttien käsittelyn keväällä 2022 Kemin satamassa ja laajensi samaa toimintaa pian Kaskisten ja Pietarsaaren satamiin. Alle kahdessa vuodessa yritys on hoitanut huimat 140 tuulivoimalaitosta satamien kautta sisämaahan.

– Tahti on ollut melko kova vuoden ympäri, vahvistaa toimitusjohtaja Kim Lindström.

Tuulimyllyoperoinnista vastaa-

vat Vesa Aurala ja Olli Rantala kertovat, että menestyksen takana on tinkimätön suunnitelmallinen asenne: yrityksen asiantuntijat optimoivat ahtaus- ja varastointitoiminnot mahdollisimman tarkasti kunkin projektin kohdalla.

– Tämä tarkoittaa, että lastinkäsittely suunnitellaan tarkkaan etukäteen. Siinä huomioidaan esimerkiksi komponenttien sijainti sekä se, millaisia nostoja niille tarvitaan, Aurala kuvailee.

– Valmistautuminen oikein kuhunkin projektiin on ensisijaisen tärkeää: me tiedämme, että kalusto ja työntekijät ovat tilanteen tasalla joka päivä, lisää Rantala.

Älykästä liikettä

Kaskisissa päämajaansa pitävän BB Logisticsin erikoisosaamista on raskaiden tai muuten haastavien komponenttien tehokas ja turvallinen käsittely. Toiminta kattaa myös satamakuljetukset ja lähetettävien komponenttien esivalmistelut.

– Meillä on asiakasta varten räätälöity lähestymistapa, joka takaa joustavan toiminnan joka tilantees-

sa, Aurala vakuuttaa.

Sujuvassa logistiikassa on mahdollisimman vähän käsittelyjä ja siirrettyjä metrejä. Sama viisaus on kirjattu myös BB Logisticsin pelikirjaan. Kun tieto kumppanien – kuten satamayhtiön ja kuljetusyrityksen – suuntaan liikkuu hyvin, myös komponentit siirtyvät ilman kitkaa lopulliseen päämääräänsä.

– Toiminta sidosryhmien kanssa on tiivistä ja tähtää samaan lopputulokseen eli palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, summaa Rantala.

Rantala ja Aurala korostavat koko toimitusketjun toimivuutta, sillä pienikin särö ketjussa voi kertautua ja kostautua kalliisti.

Vastaavasti toiminnan kehittämisestä on tullut koko yrityksen asia. Toimitusjohtaja Lindström toteaa, että etenkin yrityksen konkarityöntekijöiltä on jatkuvasti tullut uusia ideoita eri operaatioiden parantamiseen.

– Kaikesta näkee, että porukka on innokas ja taitava ideoimaan, ja olemme saaneet lisää tehoja sitä kautta, kehaisee Lindström.

Aurala ja Rantala ovat samoilla linjoilla: uutta liiketoimintaa on lähdetty kehittämään leveillä hartioilla niin, että kaikkien ääni kuuluu.

– Sama ideoiva kulttuuri on levinnyt Kaskisista Kemiin ja Pietarsaareen, Aurala toteaa.

Laadukas toiminta on tehnyt kehityksestä nopeaa

Kaskisissa toimintaan tuo nostetta uusi, 4,5 hehtaarin tavarakenttä, jota BB Logistics vuokraa satamayhtiöltä. Myös isoja investointeja käsittelykalustoon on tehty viime aikoina – ja tullaan tekemään jatkossakin.

– Tuulivoimaan liittyvä projektiliiketoiminta on meille yksi päätoimiala, jota haluamme kehittää edelleen, Lindström toteaa.

BB Logistics on ottanut kovan luokan loikan alan toimijoiden eturiviin ällistyttävällä nopeudella.

– Jos katsotaan näitä kahta vuotta, niin kyllähän me olemme olleet tekemässä Suomen suurimpia projekteja. Siten olemme myös maan kärkitekijöitä, toteaa Aurala.

Rantala huomauttaa, että jo viiteen satamaan vahvasti etabloitu-

nut toimija voi jatkossa rantautua myös uusiin satamiin.

– Olennaista on, että käsittelysatama on lähellä loppukohdetta.

Aurala katsoo, että BB Logistics on vahvasti osana logistiikan murrosta, jossa ahtaus-, varastointi- ja kuljetustoiminta on luonteeltaan erilaista kuin esimerkiksi metsäteollisuudessa.

– Tuulivoimaprojektit vaativat notkeita ja asiakaslähtöisiä satamatoimijoita. Olemme huomanneet, että meidän tapamme toimia sopii tähän bisnekseen hyvin, hän pohtii.

Yhtiön vahvuutena on sekin, että sen käyttämien satamien läpi tehdyt erikoiskuljetukset eivät juurikaan aiheuta mielipahaa tai haittaa paikalliselle yhteisölle.

– Sopivan ja turvallisen kuljetusreitin löytäminen on meille erittäin tärkeää, korostaa Rantala.

Toistaiseksi tuulivoimatrafiikki on keskittynyt rannikolle, mutta tulevaisuuden toiveissa on palvella myös Keski- ja Itä-Suomen tuulivoimaprojekteja. BB Logistics on varautunut myös tuleviin, isoihin offshore-tuulivoimahankkeisiin.

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

ENERGIA & VASTUULLISUUS

06

MAINOSLIITE

n

Kotimaisesta männystä leikki- ja liikuntapaikkavälineitä valmistava Lappset haluaa innostaa niin lapsia kuin aikuisiakin riemuitsemaan liikkumisesta.

Tiekartta ohjaa tekemään hyvää Rovaniemeläinen Lappset Group julkaisi viime vuonna ensimmäisen ESG-strategiaansa ja olennaisuusarvioon pohjautuvan tiekartan. Yrityksen keskeisinä tavoitteina on vaikuttaa toimintansa hiilijalanjälkeen ja tuotannosta syntyvään materiaalihukkaan sekä kehittää ESG-viestintäänsä. teksti tuomas i. lehtonen kuva lappset

L

appset Group on yli 50 vuoden taipaleensa ajan halunnut saada ihmiset, niin lapset kuin aikuisetkin, riemuitsemaan liikkeen lumosta. Yritys kehittää ja valmistaa leikki- ja liikuntapaikkavälineitä, jotka saavat sydämen sykkimään rivakammin ja mielen hypähtelemään ilosta. Yrityksen toiminnan keskiössä on aina ollut vastuullisesti tuotettu pohjoinen mänty, jota Lappset käyttää pääraaka-aineenaan.

Yrityksen laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Maarit Pyykkö näkee, että halu luoda hyvää ja kantaa vastuuta yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnista on osa Lappsetin DNAta. Hänen mielestään hiljan laadittu olennaisuusarviointi ja vastuul-

lisuusstrategia ovat jäsentäneet ja täsmentäneet yrityksen vastuullisuustoimintaa.

– Lappsetilla ei kuitenkaan olla vastaheränneitä vastuullisuustyön saralla. Esimerkiksi ensimmäisen elinkaariarviointimme teimme jo vuonna 1997. Nyt tehty ESG-strategia ja tiekartta lähinnä nivovat vastuullisuuteen liittyvät toimenpiteemme yhteen ja auttavat meitä kehittämään toimintaamme systemaattisemmin, Pyykkö pohtii.

Tärkeintä on avoin viestintä ja tiedon luotettavuus Pyykön mukaan tiekartan taustalla on huolellinen pohdinta siitä, millä toimenpiteillä Lappset voi tehokkaimmin parantaa vastuulli-

suuttaan. Olennaisuusarvioinnin perusteella yritys tulee paneutumaan hiilijalanjäljen laskentaan, jotta voi asettaa tavoitteita sen pienentämiseen.

– Haluamme viestiä toiminnastamme kaikille sidosryhmillemme avoimesti, ymmärrettävästi, luotettavasti ja tutkittuun tietoon pohjautuen. Omassa työssäni koen palkitsevimpana sen, kun näen ja kuulen, kuinka yrityksen eri toiminnoissa vastuullisuusajattelu kehittyy.

Tavoitteita asetettaessa ja toimenpiteitä tehdessä mietitään vastuullisuuden eri näkökohtia.

– Tämä on jatkuvan kehittymisen sekä oppimisen polku, ja yhteistyössä koko hankintaketjun toimijoiden kanssa pystymme tuot-

tamaan arvoa ja toteuttamaan tulevaisuudelle hyvää liiketoimintaa.

Lappset on aloittamassa Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisen CSRD-raportoinnin vuoden 2025 aikana. Kuluvana vuonna yrityksessä perehdytään direktiivin vaatimuksiin ja tehdään valmisteluja raportoinnin käynnistämistä varten.

Hiilijalanjälki lasketaan aina tuotekohtaisesti

Lappsetin vastuullisuustyöhön kuuluu olennaisesti myös ilmastonmuutosta hillitsevien sekä ympäristön kuormittumista vähentävien toimenpiteiden edistäminen.

Paljon on jo tehty. Yrityksen Rovaniemen, Viron, Alankomaiden ja Ruotsin yksiköissä käytettävä sähkö on vihreää. Lisäksi Rovaniemen tehtaalle asennetaan juuri hukkaenergian talteenotolla varustettua uutta ilmanvaihtojärjestelmää. Tänä vuonna tuotannossa siirrytään käyttämään puunsuoja-ainetta, joka muun muassa täyttää Joutsenmerkki-kriteeristön vaatimukset.

– Puun työstämiseen tarvittava energiamäärä on vähäisempi kuin esimerkiksi metallin työstämiseen, ja pääasiallisena raaka-aineena käytämme mäntyä, jonka hankintamatkan painotettu keskivarvo on hieman vajaa 300 kilometriä. Yhdessä nämä tekijät vaikuttavat positiivisesti valmiin tuotteen hiilijalanjäljen kokoon, Pyykkö valaisee.

Lappset on aloittanut elinkaarianalyysien ja hiilijalanjälkilaskelmien tekemisen puuvalmisteisille tuotteille. Analyysit ja laskelmat tehdään yhteistyössä asiantuntijakumppaneiden kanssa kansainvälisten standardien ja vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä hiilijalanjälkilaskelmat on tehty 14 tuotteelle ja näistä tuloksista tullaan viestimään tarkemmin yrityksen verkkosivuilla.

– Hiilijalanjälkilaskelma kattaa tuotteen valmistuksesta syntyvät päästöt aina raaka-aineen tuotannosta valmiiksi tuotteeksi asti. Pystymme myös tekemään arviointeja kuljetuspäästöjen osalta. Myöhemmässä vaiheessa tarkoituksenamme on laskea myös yritystason hiilijalanjälki, Pyykkö kertoo.

Vientiä yli 60 maahan

Lappset Group vie suunnittelemiaan ja valmistamiaan leikki- ja liikuntapaikkavälineitä, vuorovaikutteisia tuotteita, teemoitettuja aktiviteettipuistoja sekä puisto- ja kadunkalusteita yli 60 maahan.

Yrityksen päätehdas ja pääkonttori sijaitsevat Rovaniemellä, mutta konsernilla on tehtaat myös Virossa ja Alankomaissa. Lappset Group työllistää noin 400 työntekijää ja sen liikevaihto viime vuonna oli 66 miljoonaa euroa. Useimmille Lappsetin tuotteille on myös myönnetty valmistusprosessin korkeasta kotimaisuusasteesta kertova Avainlippu-tunnus.

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

ENERGIA & VASTUULLISUUS

n

07

Hybridipuisto valjastaa tuulen ja auringon voimat energiaksi Suomen suurin hybridipuisto valmistuu kovaa vauhtia Alajärvelle. Joulukuussa 2023 saatiin valmiiksi tuulivoimapuisto, jonka rinnalle tulee kosolti aurinkovoimaa. teksti sami j. anteroinen kuvat ilmatar ja mikko niimes

T

uulivoimakapasiteetti on 221 megawattia ja aurinkovoimaa tulee noin 150 megawattia, kertoo Ilmattaren uudesta liiketoiminnasta vastaava kehitysjohtaja Katja Koponen.

Alajärven hybridikokonaisuus on Ilmattaren ensimmäinen hybridipuisto. Tuoreen energiapuiston konseptiin kuuluu myös akkuvarasto, joka pystyy varastoimaan hetkellisesti noin 10 prosenttia puiston huipun aikaisesta tuotantotehosta.

Näin uusiutuvan energian tuotannon vaihtelua pystytään tasoittamaan akkuvaraston avulla. Lisäksi järjestelmällä voidaan tasapainottaa sähköverkon taajuuden vaihtelua, jotta sähköverkkojärjestelmän kyky välittää sähköä pysyy hyvällä tasolla.

– Alajärven akkuvarasto ei ole energiavarasto, vaan se estää energiapiikit ja tasapainottaa energian syöttöä, kuvailee Koponen.

Kokonaisuudessaan hybridivoimala on valmis vuonna 2025.

– Koko hybridikokonaisuus palvelee Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja sähköntarvetta vuodesta 2026 alkaen.

Tuplana, kiitos!

Hybridipuisto on ensimmäisiä Suomessa – ja harvinaisuus myös Euroopan tasolla. Ilmattaren rakentamisesta vastaava johtaja Petri Ainonen toteaa, että uusiutuvaa energiaa on totuttu tuottamaan erikseen tuuli-

Alajärven hybridipuistossa tuotetaan jo sähköä tuulivoiman avulla. Myös aurinkoenergian tuotanto alkaa lähitulevaisuudessa, kun puisto valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2025. Alajärven puisto on Suomen ja koko Euroopan ensimmäisiä hybridimallilla energiaa tuottavia puistoja.

voimapuistossa tai aurinkovoimapuistossa. Hybridimalli tuo kuitenkin selviä synergiaetuja.

– Voimme yhdistellä eri teknologioita ja rakentaa kahteen eri tasoon: aurinkovoimaa maan tasolle ja tuulivoimaa korkeammalle. Näin maa-alueet ja verkkoinfrastruktuuri saadaan tehokkaaseen käyttöön.

Yhdistelyllä on merkitystä myös ihan perusinfran – kuten yhteisten huoltoteiden – kannalta.

– Hybridimallia ei voi toteuttaa tällaisena ihan joka paikassa, mutta Alajärven kohteessa kaikki osui kohdalleen, Ainonen jatkaa.

Itse asiassa Alajärvellä rakennetaan vanhoille turpeennostosoille.

Alueen energiatuotannon perinne siis jatkuu, mutta nyt kestävämmältä pohjalta. Paikalliset maanomistajatkin ovat tyytyväisiä, kun yhden hiipuvan elinkeinon tilalle saadaan toinen, jolla nostetta riittää.

Kuntapäättäjät hereillä

Vihreä siirtymä on saanut kunnallispäättäjät peukuttamaan tuulivoimapuistojen ja vastaavien kestävän kehityksen hankkeiden puolesta hyvinkin ahkerasti. Projektit tuovat mukanaan työtä, taloudel-

lista toimeliaisuutta ja verotuloja.

Energiapuistojen tontit sijaitsevat tyypillisesti syrjemmällä, kaukana taajamista. Prosessissa voi silti vierähtää pitkä aika.

– Alajärven kohdetta suunniteltiin – alun perin pelkäksi tuulivoimalaksi – jo 2014-2016. Matkan varrella tajuttiin, että tästä saadaan Ilmattaren ensimmäinen hybridipuisto, Koponen kertoo.

Rakentaminen aloitettiin elokuussa 2021 ja tuulipuiston osalta valmista tuli joulukuussa 2023. Projekti eteni onnellisten tähtien alla.

– Yhteistyö viranomaisten kans-

sa on ollut sujuvaa ja esimerkiksi paikallisia urakoitsijoita on löytynyt tuulivoimapuistoa rakentamaan. Parhaimmillaan työmaalla on ollut reilusti yli sata työntekijää, Ainonen kiittelee.

Koponen ja Ainonen katsovat, että Alajärven jälkeen tulee vielä monta hybridiprojektia.

– Hybridipuistokonseptimme vie markkinaa rohkeasti eteenpäin tavoilla, jotka tuottavat lisäarvoa eri sidosryhmille – niin sijoittajille, hankkeen kautta työllistyville ammattilaisille kuin maanomistajillekin, summaa Koponen.

6+1 Kun muu suomalainen uusiutuvan energian toimiala on joko hidastanut rakentamis- ja investointitahtiaan tai keskeyttänyt panostukset kokonaan, Ilmatar ei ole pysähtynyt, vaikka ajat ovatkin olleet haastavat, kertoo Ilmattaren toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Ilmattaren toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

I L M ATA R käynnisti viime vuoden aikana kaupallisen tuotannon yhteensä seitsemässä omistamassaan uusiutuvan energian puistossa. Puistoista kuusi on tuulivoimaa ja yksi aurinkovoimaa tuottava puisto.

Viime vuonna teimme myös kaksi suurta investointipäätöstä ja saimme Ilmattarelle 500 miljoonan euron rahoituspaketin.

Ilmattaren strategia on kehittää, rakentaa, omistaa ja hallinnoida maatuuli-, merituuli-, aurinkovoima-, ja energian varastointiratkaisuja pitkäjänteisesti Pohjoismaissa. Tähtäimenä on tavoitella vahvaa kasvua, joka nojaa vakaasti uusiutuvan energian tulevaisuudennäkymiin. Tätä strategiaa noudatetaan myös vuonna 2024.

Katsomme tarkasti myös vetyrat-

kaisuja ja vauhditamme innovaatiota, kuten suomalaisyhtiö Polar Night Energyn hiekka-akkuhanketta.

Ilmatar on jo käynnistänyt hiekka-akkuinnovaation tiimoilta yhteistyötä Polar Night Energyn kanssa ensimmäisten kumppanien joukossa. Yhteistyön tavoitteena on selvittää uusiutuvan energian varastointimahdollisuuksia hiekkaakkuinnovaation avulla.

Content Housen tuottama erikoisjulkaisu

ENERGIA & VASTUULLISUUS

08

MAINOSLIITE

n

Teollisuusyritysten energiakuluissa on paljon säästettävää Kotimaiset teollisuusyritykset ovat onnistuneet keventämään energiakulujaan jopa 50 prosentilla ulkoistamalla energiantuotantonsa. Samalla resursseja on vapautunut ydinbisnekseen. teksti tuomas i. lehtonen kuva teemu heikkilä

M

aailmanpoliittinen tilanne, koronapandemia ja markkinoiden nopeat muutokset ovat tuoneet tuskaa yritystoiminnan suunnitteluun. Energiaa runsaasti käyttäville teollisuusyrityksille haasteita ovat aiheuttaneet myös energian saatavuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset.

Teollisuusyritykset tuottavat prosesseihin tarvittavan lämpö- ja kylmäenergian yleensä itse. Näin ne voivat varmistaa energian saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Omat tuotantolaitokset sitovat kuitenkin paljon yrityksen pääomaa ja resursseja.

Lisäksi niiden toiminnan kehittämiseen on usein heikot mahdollisuudet.

Loimua Oy:n liiketoimintajohtaja Henrik Vasama suositteleekin, että teollisuusyritykset ulkoistaisivat energiantuotantonsa toimintaan erikoistuneelle kumppanille.

– Näin yritys pääsee hyödyntämään markkinoiden kehittyneimpiä, ekologisimpia ja energiatehokkaimpia ratkaisuja, kuten hukkalämmön talteenottoa yhdistettynä erilaisiin lämpöpumppuratkaisuihin sekä muun muassa älykkäitä data-alustoja ja prosessin ohjausta. Säästöpotentiaali on useissa teollisuuskohteissa valtava ja säästöt voivat olla jopa 50 prosenttia energiakuluissa.

Tehokas energiaratkaisu ilman mittavia investointeja

Loimua tarjoaa Kanta-Hämeessä, KeskiSuomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja PäijätHämeessä toimiville teollisuusyrityksille kokonaisvaltaisen energiapalvelukokonaisuuden. Se pitää sisällään asiakkaan tarpeisiin räätälöidyn energiaratkaisun sekä energiantuotantoprosessin käyttö-, valvonta-, kunnossapito- ja raportointipalvelut. Palveluun voidaan sisällyttää esimerkiksi yrityksen tarvitseman kylmä- ja lämpöenergian, sähkön sekä paineilman tuotanto.

– Oleellista on, että asiakkaamme ei joudu investoimaan itse uuteen energiantuotantolaitokseen, vaan maksaa meille kuukausittain palvelumaksua, johon sisältyvät kaikki asiakkaan tarvitsemat energiapalvelut sekä käytetyn energian hinta.

Vasama pitää Loimuan keskeisinä vahvuuksina energia-alan asiantuntijuuden ohella paikallisuutta sekä kehittyneitä digitaalisia alusta- ja ohjausratkaisuja. Loimua kehittää ja optimoi asiakkaalle kehitettyä energiaratkaisua koko sen elinkaaren ajan, mikä varmistaa energian tuottamisen ja hyödyntämisen tehokkuuden.

– Vahva omistajapohja tuo meille hyvät resurssit suurempienkin laitosinvestointien tekemiseen. Hyvä taloudellinen asemamme tekee meistä asiakkaille vahvan ja turvallisen kumppanin, Vasama sanoo.

Kätevää vastuullisuusraportointia

Loimuan energiapalveluun sisältyvä raportointi antaa asiakasyrityksille hyvät mahdollisuudet tarkastella toimintansa vastuullisuutta ja viestiä siitä omille sidosryhmilleen.

– Kestävyysraporttien laatiminen tulee yrityksille koko ajan tärkeämmäksi. Meidän palvelumme avulla asiakkaamme saavat energiantuotannosta ja -käytöstä tarkkaa reaaliaikaista dataa, jota voidaan hyödyntää tukena niin toiminnan kehittämisessä kuin viranomaisille ja asiakkaille toimitettavien raporttien laadinnassa, Vasama sanoo.

Loimua tarjoaa lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja yritysten ohella myös taloyhtiöille ja omakotiasukkaille. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Jyväskylässä ja Oulaisissa. Vuonna 2022 Loimuan liikevaihto oli yli 92 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 97 energia-alan osaajaa.

Yrityksen omistajia ovat suuret ja vakavaraiset sijoitusyhtiöt Abrdn plc, DIF Capital Partners ja LPPI Infrastructure Investments LP.

Fola Naturen perustaja Emmanuel Folarinille kestävä kehitys on kunnia-asia.

Kookoksen kuori tarjoaa kestävän energianlähteen Kookosplantaasien jätteestä syntyy tehokas energianlähde niin suurille kuin pienille voimaloille. Kookoksen kuoresta valmistettu briketti on puolestaan kestävä vaihtoehto arjen grillihetkiin. teksti joonas ranta kuva fola nature

K

ookospalmu on varmasti harvemmin mielessä keskellä Suomen talvea. Länsi-Afrikan kookosöljytuotannon jätteestä syntyy kuitenkin oiva lämmönlähde muun muassa grillaukseen. Eksoottiselta kuulostava raaka-aine on arjessa yksinkertainen, savuton ja hajuton.

Euroopan unionin alueella myytävät tuotteet ovat EU:n tiukasti säätelemiä. Vastuullisesti tuotettu biomassa voi tulevaisuudessa olla ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa.

Jotta tuotanto kohtaisi markkinat mahdollisimman tehokkaasti, on suomalaiset yritykset ja kuluttajat saatettava yhteen afrikkalaisen tuotannon kanssa. Tarvitaan aktiivisia ja vastuullisia toimijoita, jotka tuntevat etenkin Länsi-Afrikan toimijat ja tuotannon salat.

Emmanuel Folarin, Fola Naturen perustaja, on juuri palannut Jyväskylässä järjestetystä Kaukolämpö 2023 -ammattilaistapahtumasta. Konferenssi on Folarinin mielestä hyvä esimerkki tapahtumasta, jossa ihmiset saatetaan yhteen – yhteisten haasteiden merkeissä.

Nigeriasta Suomeen 2015 muuttaneen Folarinin perustaman yrityksen nimen takana on Länsi-Nigeriassa puhuttava joruban kieli.

Fola tarkoittaa kunniaa. Ja juuri kunniasta Fola Naturen toiminnassa on kyse.

– Emme ole tuomitsemassa yksittäisten ihmisten kulutusvalintoja. Meidän tehtävämme asiantuntijoina on kehittää ja tuoda markkinoille entistä parempia ratkaisuja.

Tuotanto koskettaa ihmisiä jo sen alkulähteillä.

Alusta alkaen vastuullista Loimuan liiketoimintajohtaja Henrik Vasama kannustaa teollisuusyrityksiä puntaroimaan energiantuotannon ulkoistamisen hyötyjä.

mistettu kookoksen kuoresta. Kookospalmuista saatava materiaali ei kuitenkaan rajoitu tähän. Palmupähkinöitä ympäröivä, muun tuotannon sivutuotteena kerääntyvä palmuydinkuori eli PKS (palm kernel shell) sopii tehonsa ansiosta suurtenkin voimaloiden energiantuotantoon.

COCOFIN BRIQUETTE odottaa nyt hyväksyntää markkinoille. Folarin ei kiellä, etteikö pienen suomalaisen startupin toiminta kohtaisi myös haasteita. Vastuullisuuden takaava prosessi on silti oleellinen.

– Vastuulliset tuotteet ohjaavat kuluttajia vastuullisiin päätöksiin. Brikettimme sopii arkikäyttöön erinomaisesti. Kyse on kuitenkin lopulta tätä suuremmasta asiasta, Folarin toteaa.

Nigeriasta ja Ghanasta saatavan palmuydinkuoren tuotanto ja vienti koskettaa ympäristöä ja ihmisiä jo alkulähteillä. Afrikan kehittyvillä maaseuduilla erityisesti naisten vastuulla on kuljettaa polttoaineena ja lannoitteena toimivaa raaka-ainetta kotiin pitkien matkojen päästä. Myös tässä kookoskuidun keveys nousee suureksi eduksi. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten vastuullinen tuotanto ja jakelu koskettaa yhteisöjä jo tuotannon alueella.

– Jotta muutos olisi mahdollinen, täytyy ihmiset tuoda yhteen. Tässä afrikkalaisen tuotannon, yhteisöjen ja kulttuurien tuntemus nousee jopa lopputuotetta suurempaan rooliin, Folarin kiteyttää.

Kun kokonaisuus on vastuullisesti tuotettu, tulee myös yksittäisestä ruoanlaittohetkestäkin osa jotakin suurempaa.

Fola Naturen kotitalouskäyttöön tarkoitetut COCOFIN BRIQUETTE -briketit on val-

“

FI.FOLANATURE.COM