13 asiakkaan rytmissä

166

13

Oucons Oy Comatec Group Materiaalinkäsittelyjärjestelmien osaaja Terästehtaan kuljetinjärjestelmiä Tormets Oy (Comatec / kuva-arkisto)

167

Asiakkaan rytmissä

omatec-konserniin kuuluvan Oucons Oy:n juuret ovat oululaisessa Konepohja Oy:ssä, joka vuonna 1978 osti enemmistön Nekalan Konepajasta ja jonka palveluksessa Aulis Asikainen aloitti vuonna 1979. Konepohjan nuoret suunnittelijat Matti Keränen ja Jorma Väänänen miettivät tuohon aikaan kuljetinjärjestelmiä muun muassa LKAB:n rautamalmikaivokselle Kiirunaan.

C

Hyvin ovat hihnat rullanneet. Kiirunassa menee itse asiassa niin lujaa, että siellä kaivetaan maata jo omien jalkojen alta. Kaupunki sijaitsee niin rikkaiden esiintymien päällä, että sen keskusta on päätetty siirtää kolmen kilometrin päähän nykyisestä.

Asunnot, liikerakennukset, julkiset rakennukset, kaikki. Maailman parhaiksi kehutuista rautamalmisuonista uskotaan riittävän louhittavaa ainakin 2100-luvulle saakka. Kiirunaa on nyt siirretty muutama vuosi ja tullaan siirtämään muutama vuosikymmen.

Adjö Kiirunavaara, hejsan Tuolluvaara.

Hyödynnettäisiinkö rautamalmiesiintymää seuraavat sata vuotta, jos LKAB:n omistaisi joku muu kuin Ruotsin valtio? Ei hyödynnettäisi. Mikään muu omistuspohja ei olisi mahdollistanut kaupungin siirron aloittamista ilman selviä etukäteispäätöksiä kustannusten kattamisesta, mikä sekään ei olisi riittänyt, jos vastuiden pääkantaja käsitettäisiin toimijaksi, joka voi päätyä konkurssiin. Nyt hankkeessa päästiin liikkeelle tukeutuen Ruotsin kaivoslain väljään ilmaukseen, jonka mukaan LKAB vastaa kaivoksen aiheuttamista vahingoista. Kuulostaa luottavaiselta ja pragmaattiselta.

Suomen valtion suorat toimet teollisuuden synnyttämiseksi päättyivät käytännössä kuvaputkitehdas Valcoon, jonka ajoivat pystyyn valtiokapitalismin idealisoijat.

168

Vuonna 1976 perustettu tehdas oli toiminnallinen katastrofi. Valcon mahalasku osui 1980-luvun kynnykselle, josta lähtien talouskeskustelumme hegemonia on ollut vapaan markkinan, hintamekanismin ja yksityisen idealisoijilla. Samalla keskustelunavaukset valtion mahdollisuuksista synnyttää ja luoda teollista pohjaa suorin interventioin ovat kategorisesti leimattu kerettiläisiksi, elleivät suorastaan paholaisesta syntyneiksi, ja esimerkiksi Pohjois-Suomen mineraaleja hyödyntävät nyt merkittävässä määrin muukalaiset. Kuulostaa kyräilevältä ja dogmaattista.

Seitsemän veljeksen Oucons Oy Konepohja-konserni ei hallinnut rajua kasvuaan ja kaatui vuonna 1984. Insinöörien kysyntä oli hyvä ja Konepohjan suunnitteluosasto sijoittui hetkessä eri työnantajien palvelukseen.

Terästehtaan kuljetinjärjestelmiä (Comatec / kuva-arkisto)

Muutaman kuukauden päästä Vesa Karihtala kuitenkin kutsui koolle pienen porukan entisiä konepohjalaisia. Kahvin äärellä todettiin, että sillä sakilla oli aina synkannut keskenään ja työt olivat sujuneet kitkatta.

Oli yhteisiä arvoja, käytäntöjä ja ominaisuuksia, kuten kiinnostus kehittyä ammatissa, valmius auttaa työkaveria sekä yleinen joustavuus tekemisessä ja ihmisten kanssa.

169

Vesa Karihtalan, Matti Keräsen, Pekka Mehtälän, Juha Pirkolan, Olavi Porelan, Juhani Turkan ja Jorma Väänäsen tasaosuuksin omistama Oucons Oy aloitti toimintansa syyskuussa 1985. Strategiseksi kulmakiveksi määritettiin aikomus palvella asiakkaita yhä paremmin siinä, mitä osattiin jo verraten hyvin, eli kuljetinjärjestelmien mekaniikkasuunnittelussa. Uusia työntekijöitä palkattaisiin rauhalliseen tahtiin siten, ettei kenenkään tarvitse keskittyä pelkkiin hallintomiehen hommiin. Palkattaisiin siten, että tekemisessä säilyisi käsityöläismentaliteetti ja ajatus laadusta itseisarvona.

Kuljetinjärjestelmä on tyypillisesti osa pitkää teollista ja logistista ketjua. Ajatellaan vaikka Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle toimitettua kuljetinjärjestelmää, jonka tehtävä on saattaa voimalaitoksen polttama turve ja puu häiriöttä kuorma-autolta kattilaan. Osa puusta on suoraan hakkuupaikalta tulevaa polttohaketta. Metsäteollisuudesta puolestaan tulee sen sivuvirtoja, kuten kuoria ja sahajauhoa. Lisäksi poltetaan puhdasta kierrätyspuuta, esimerkiksi rakennuspuuta ja purkupuuta teollisuudesta ja kotitalouksista.

Kun auto on kipannut lastinsa, alkavat kuljetinjärjestelmien liikesarjat: kuorma seulomoon, sieltä murskaamoon, sitten välivarastoon, välivarastosta siiloon ja lopulta kattilaan. Sujuva teollinen prosessi on mitä puhtainta funktionalismia. Liikkeen ja muodon esteettisyys on prosessin käytännöllisyydessä ja kyvyssä palvella tarkoitusta. Kun vielä oivaltaa tuon tarkoituksen, osaa nauttia esimerkiksi voimalaitoksen savun näkemisestä tai sulfaattisellutehtaan tuoksusta, jotka ovat todisteita työmahdollisuuksista ja elämisen edellytyksistä.

Vuoteen 1995 mennessä Ouconsille rakentuneet keskeisimmät asiakassuhteet olivat Roxon, Rautaruukki, Nordautomation ja Lapmet. Vuonna 2015 vastaava lista oli Sandvik, Rautaruukki, Nordautomation ja Tormets. Roxon oli tuolla välin ehtinyt siirtyä Tamrockin kautta osaksi Sandvikia ja Lapmet sulautua Tormetsiin.

Pysyvyyden perusedellytys on ollut asiakkaiden liiketoimien suotuisa kehittyminen.

Rinnalla ovat olleet ne asiat, joilla Oucons on itse aktiivisesti pyrkinyt vahvistamaan kumppanuutta ja likeiseloa. Nämä ovat samat kolme oppia, joilla Comatecin liiketoi-

170

mintaa on aina johdettu. Parasta markkinointia on suorittaa saatu suunnittelutehtävä mahdollisimman hyvin, asiakkaan teknologia ei siirry Ouconsin kautta kolmannelle osapuolelle, ja uutta asiakkuutta pohdittaessa arvioidaan perusteellisesti, voisivatko vanhat asiakkaat kokea sen heikentävän heidän tilannettaan.

Meiltä saa, mitä tilaa Ouconsin saamat tilaukset vaativat pienimmillään muutaman päivän ja tyypillisimmillään muutaman kuukauden henkilötyöpanoksen. Syvä kumppanuus minimoi vaihdantakustannukset. Tilaajan ei tarvitse etsiä ja arvioida toimittajakandidaatteja. Se tietää saavansa sen mitä tilaa, aikataulussa, joka on kireä. Sopimusneuvottelu tapahtuu implisiittisesti osana puhelinsoittoa, jossa tilaaja kysyy ”ehtisittekö te tehdä tällaisen”, ja joka päättyy ”kuule mä panen speksit tulemaan meilillä, ni palataan”.

Sami Luhtaanmäki Toimitusjohtaja, Oucons Oy (Comatec / kuva-arkisto)

Työn toteuttamisen tai toimittamisen osalta ei tarvitse sopia erikseen mitään, koska yhteiset käytännöt ovat hioutuneet pitkän ajan kuluessa. Väärinymmärrysten todennäköisyys on hyvin pieni, mutta kun sellainen tapahtuu, niin siitä ei ole kärhämäksi. Asia todetaan ja se paikataan painamalla töitä isommalla porukalla tai useammassa vuorossa.

171

Iso tilaus on kokonaisen kuljetinjärjestelmän, tai siihen liittyvän osakokonaisuuden suunnittelu, jonka vaatima työpanos lasketaan henkilötyövuosissa. Lopputulos voi olla vaikkapa pari kilometriä kuljetinlinjoja ja suuri määrä risteysasemia tavarasatamassa. Kuljetinsiltoja saattaa olla 40 metrin korkeudessa ja jännevälit 30 – 40 metriä.

On isot käyttökoneistot ja valtava määrä huoltotasoja. Automatisoidun kokonaisuuden kestävyysvaatimukset ovat aivan muuta, kuin joidenkin kännyköiden tai taulutelevisioiden. Lähtöajatus on, että kuljetinjärjestelmä säilyttää moitteettoman toimintakykynsä niin kauan, kunnes se muista, kuin kestävyyteen liittyvistä syistä katsotaan tähdelliseksi uusia. Järjestelmän on kestettävä painavia kuormia ja vaihtelevia sääoloja, kuten paahdetta ja pakkasta, tai myrskyjä ja maanjäristyksiä. Sen on kyettävä kuljettamaan koostumukseltaan hyvin erilaisia lasteja, kuten malmia, hiiltä ja apulantaa.

Järjestelmä on pelkistetty ja tehokas.

Suunnittelutyö käynnistyy yleensä toimeksiantajan luonnostelemasta alustavasta layout’ista. Sitä läpikäydään toimeksiantajan kanssa, siihen tehdään järkeväksi nähtävät muutokset ja tarkennukset. Tästä siirrytään määrittämään kuljettimia ja muita tarvittavia komponentteja, laskemaan tehoja ja painoja, pohtimaan vaakatasoja ja kaltevuuskulmia sekä valmistamaan työkuvia. Rinnalla suunnitellaan perustuksia, eli miten osat sijoittuvat ja miten ne tuetaan. Lasketaan kuormia, rakenteiden tukivoimia ja lujuuksia. Pian suunnittelutyö laajenee käsittämään suppilot, eli tavaran siirtymiset kuljettimelta toiselle, sekä risteysasemat tasoineen. On pilaria, palkkia, pinosidettä ja pulttiliitosta. Pätevä suunnittelija on yhtä aikaa hyvä koneinsinööri ja hyvä rakennusinsinööri. Kokonaisymmärryksen lisäksi on hoksattava lukematon määrä pieniä yksityiskohtia ja ratkottava ne oikein. On verraten helppo suunnitella järjestelmä, joka näyttää hyvältä, mutta vaatii osaamista ja kokemusta suunnitella kokonaisuus, joka toimii ja kestää kuten kuviteltiin.

Hiiripöllö lentää taloon Aulis Asikainen perehtyi kuljetinjärjestelmien suunnitteluun työtehtävissään ennen Comatecin perustamista. Myös Comatec on aina suunnitellut kuljetinjärjestelmiä.

Asikainen tunsi Ouconsin työn laadun ynnätessään syksyllä 2011, että Ouconsin

172

omistajilla on vielä jokunen työvuosi edessä. Seitsemän alkuperäisomistajan joukko oli kutistunut viideksi, jotka kaikki yhä työskentelivät Ouconsissa. Olletikin heillä olisi kiinnostusta keskustella yrityksen myynnistä, vallankin jos se turvaisi yrityksen palkollisten tulevaisuutta. Oucons siirtyi osaksi Comatecia neljä kuukautta siitä, kun Asikainen soitti Jorma Väänäselle. Sulautuminen Comatec-konserniin laajensi Ouconsin palveluvalikoiman kattamaan mekaniikkasuunnittelun lisäksi sähkö- ja automaatiosuunnittelun.

Kauppakirjojen allekirjoittamisen jälkeen puhe kääntyi Comatecin neuvotteluhuoneen seinätaulun otukseen: – Mitä teille muuten tulee mieleen sanasta pöllö?

– Jaa, petolintu ja näkkeehän se hyvin hämärässä. Vaan ainakin lapsuuvessa tarkoitti semmottii, että ookkonää ihan pöllö eli niinku pölijä.

Comatecin nykyinen pöllö-symboli (Comatec / kuva-arkisto)

– Niin se oli kyllä meilläkin. Mutta oli se myös viisas ja valpas.

– Niitäkin. Ja salaperräinen.

Hiiripöllö on katsellut Comatecin vieraita vuodesta 1999, kun nukkavieru lätsäpää antoi pienen oppitunnin kaupanteosta coma-

173

teclaisille. Seniori-iän saavuttanut kaveri astui iltapäiväkahvin aikaan Comatecin aulaan, jossa puolentusinaa sikäläistä – Asikainen yhtenä joukossa – turisi mitä turisi.

Laskeutui hiljaisuus, jota kesti minuutin, kukaties ylikin. Katseilla mittailtiin toinen toisia. Vieras päätti hiljaisuuden toteamukseen ”olette pöllön näköisiä, myyn teille pöllötaulun”. Asikainen kysyi, että mikäs mies sinä, ja että mikä pöllötaulu? Ojennettiin kädet ja esittäydyttiin: ”taiteilija, hyvää päivää”, ”Aulis Asikainen, hyvää päivää”. Taiteilija ilmoitti käyvänsä autolla ja palaavansa kohta.

Palattuansa taulu kainalossa taiteilija vakuutti sen olevan ainoa laatuaan. Hän esitelmöi käytetystä maalaustekniikasta ja vilautti signeeraustaan taulun takapuolelta kohdistaen puheensa koko ajan erityisesti Asikaiselle.

– No paljonkos se maksaa tällainen pöllötaulu?

– Ei mitään.

– Kuulostaa aika edulliselta!

– Kyllä sä yrittäjänä tiedät, että oikea taiteilija ei osaa arvostaa omaa työtään. Se ei maksa mitään, se on ilmainen.

Palasi hiljaisuus, jonka taiteilija katkaisi.

– Mulla on kaveri, joka tekee näitä kehyksiä, että jos hän saisi niistä 500 markkaa. Siis sivusta. Se on 2 000 markkaa!

Toistamiseen paiskattiin kättä, nyt pöllöstä, joka on sittemmin kasvanut yhdeksi Comatecin symboleista. Pöllö on saavuttanut asemansa ansioillaan. Sen erityistaito on tunteita ja keskustelua herättävä tuijotus niin kielimuurien sisällä kuin niiden yli.

Ouconsin suunnittelemia järjestelmiä löytyy pääasiassa satamista, kaivoksista, metallin perusteollisuudesta, energiasektorilta sekä metsäteollisuudesta tukkien käsittelystä. Edellytykset erityisesti metsäsektorin aiempaa monipuolisempaan palvele-

174

miseen vahvistuivat syksyllä 2014, kun Ouconsin tavoin materiaalinkäsittelyjärjestelmien suunnitteluun erikoistuneesta Kisto Oy:stä tuli Ouconsin tytäryhtiö.

Joulukuussa 2015 Ouconsin palvelukyky otti seuraavan harppauksen, kun se osti Insinööritoimisto Erkki Heinonen Oy:n liiketoiminnan. Sillä on erityisen vahva osaaminen prosessin alkupäässä – konsepti-, budjettitarjous- ja tarjoussuunnitteluvaiheessa.

175