SmartDOG-te S tau S

SmartDOG-testaus on avannut minulle oven koirien luonteisiin syvemmällä tasolla. Testien avulla olen oppinut ymmärtämään koirien luonteiden monimuotoisuuden ja millaisia erilaisia persoonallisuuspiirteitä on voitu tieteellisin menetelmin todistaa koirilla olevan. Kasvattajana nämä piirteet on tärkeää tunnistaa omissa mahdollisissa jalostuskoirissa. Testaus on auttanut myös arvioimaan, kuinka olen onnistunut tavoitteissani.

Olen syntynyt koiraperheeseen ja kasvattanut koiria vuodesta 2010. Kasvattajana koen, että minulla on suuri vastuu tehdä parhaani tämän rodun elinvoiman, luonteen ja terveen rakenteen ylläpitämisessä. Omien taitojen kehittäminen on tässä keskiössä.

Kiinnostuimme äitini Satun kanssa SmartDOG-testeistä jo vuosia sitten. Ensimmäiset yhteiset koiramme on testattu jo vuonna 2017. Silloin järjestimme pop up -testin tänne Kajaaniin minun kotiini. Testauspaikkana toimi autotalli. Mukaan saatiin innostumaan myös meidän omia kasvattejamme. Tähän mennessä kasvattejakin on testattu useita kymmeniä.

Smar T DOG- T e STau S

SmartDOG-testissä testataan koiran kognitiivisia ominaisuuksia. Testit perustuvat uusimpaan tutkittuun tietoon, ja niillä mitataan mm. koiran kykyä lukea ihmisen eleitä, ongelmanratkaisutapaa, sinnikkyyttä, itsehillintää, muistia ja loogista päättelykykyä. Testejä on olemassa hiukan erilaisia, mm. pentutesti ja kognitiotesti. Testistä saa laajan raportin ja pääsyn tietokantaan, jossa voi verrata oman koiran tuloksia muiden saman rotuisten tuloksiin. Kirjautumalla tietokantaan saa näkyville myös erilaisia kaavioita, mikä on kiva lisäapu vertailun tueksi. Itselläni kesti vähä aikaa hahmottaa, mitä oman koiran tulokset tarkoittavat ja miten hyödynnän tiedon. Tässä auttoi eteenpäin se, kun aloin hahmottamaan itselleni ns. rodun ihanneprofiilia eli millainen tulos olisi mielestäni tälle rodulle se kaikkein toivottavin. Kun omia koiria ja kasvatteja on testattu useampia, alkoi tietotaito arvioida testituloksia ja niiden hyötykäyttö kasvatuksen tueksi myös lisääntyä. m itä testAA minen on A ntA nut minulle?

Haluan kuitenkin korostaa, että raportit ovat hyvin selkokielisiä ja tulokset on kerrottu niin, että myös ensi kertaa testin käyvät omistajat ovat kokeneet saavansa paljon selkeää tietoa koiransa ominaisuuksista. Itse toki katson asiaa vielä laajemmasta näkövinkkelistä, kun arvioin tuloksia kasvattajana.

Kiinnostuin testeistä, koska olen pohjattoman kiinnostunut tämän ihanan rotumme luonteesta.

Minulle on tärkeää ensinnäkin tuntea omat koirani mahdollisimman tarkasti (luonne ja persoonallisuus sekä käyttäytyminen). Näiden tietojen keräämiseen omasta koirastaan on olemassa monia keinoja, joita kasvattaja voi tehdä itsekseen (niihin menetelmiin ei nyt perehdytä tässä tekstissä), mutta pidän tärkeänä myös virallisia testejä, joissa on puolueeton testaaja testaamassa koiran ominaisuuksia.

Joskus koira, jonka luulet tuntevasi jo melko hyvin, voi käyttäytyä joissain testitilanteissa yllättävälläkin tavalla. Vaikka itse tunnistaisin, mitä piirteitä koirastani löytyy, testi auttaa mittaamaan sen, kuinka vahva jokin ominaisuus on koiralla. Tunnistan esimerkiksi osaako koira lukea käsieleitäni, mutta testi auttaa näkemään, lukeeko koira eleitä heikosti, hyvin vai erinomaisesti.

Testin tulokset on ilmoitettu niin, että niitä voi verrata keskenään, kuten onnistumisprosenttina tai kuinka kauan koiralla menee tehtävän ratkaisuun. Näin saa paljon tarkemman kuvan siitä, miten vahvana tietyt ominaisuudet tulevat esille koirassa. Tulosten kehittymistä on myös helppo seurata sukupolvi toisensa jälkeen.

”Joskus koira, jonka luulet tuntevasi jo melko hyvin, voi käyttäytyä joissain testitilanteissa yllättävälläkin tavalla.”

SmartDOG-testissä testataan ominaisuuksia ja personallisuuden piirteitä, joita koirilla on tieteellisesti todettu olevan ja jotka ovat perinnöllisiä ominaisuuksia. Kun näin hieno työkalu on olemassa, olen ottanut sen innolla käyttöön kasvatustyöni tueksi. Ja tätä se nimenomaan on ollut.

Testauksen lisäksi olen teettänyt kasvateilleni luonnekyselyn, jotta myös perheen oma kokemus koiran käyttäytymistä arjessa tulee kuulluksi. Kokonaiskuva koiran luonteesta ei tule pelkästään yhdestä testistä, oli kyse mistä luonnetta mittaavasta testistä hyvänsä, vaan myös oma kokemus koiran luonteesta käytännössä on tärkeää. i h A nneprofiili

Aluksi laajin testi saattaa kuulostaa hintavalta, mutta kun näin näyttelyharrastajana mietin paljonko rahaa menee esimerkiksi jo yhteen näyttelyreissuun tai koko vuoden näyttelykäynteihin, ei hinta kuulostaan enää isolta. Vastineeksi saa paljon lisää tietoa koirastaan.

Itselläni on mielessäni ihanneprofiili, jollainen rodun yksilön on hyvä olla. Minulla on aina tavoitteena tietynlainen luonne. Testaamalla pentueen vanhemmat (tavoitteena olisi testata ainakin toinen vanhemmista) sekä kasvattejani tiedän, miten hyvin olen onnistunut tavoitteissani.

Toivottavin tulos omalle koiralle olisi:

• Saapuu testitilaan rohkeasti ja suhtautuu ohjaajaan pelottomasti

• Tutustuu tilaan uteliaasti

• Ei arastele testitilanteessa käytettyä rekvisiittaa

• Omaa hyvän tai erinomaisen itsehillinnän

• Osaa lukea ihmisen eleitä hyvin tai erinomaisesti

• Ratkaisee tilaan liittyvän ongelman nopeasti

• Innostuu leikkimään ohjaajan kanssa

• Pitää myös ruokapalkkaa suuressa arvossa (ts. palkkaantuu hyvin myös ruuasta)

• Motivaatio pysyy korkealla koko testin ajan ja koira jaksaa keskittyä tehtäviin (ei hylkää niitä)

• Enemmän ihmiseen suuntautuva kuin itsenäinen ongelmanratkaisija (ei tarvitse olla täysin ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija)

• Hyvä tai erinomainen muisti

• On aktiivisuustasoltaan aktiivinen

Olisin myös iloinen jos:

• Koira omaa myös loogista päättelykykyä

• Koira osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen tehtävän tai oppii sen

Testissä en toivo esiin tulevan:

• Piippaamista tai mitään muutakaan ylimääräistä ääntelyä

• Arkuutta

• Liiallista tunnollisuutta

Tässä pääpiirteittäin listattu tärkeimpiä asioita, joita testituloksesta katson. Se, millaista tulosta pidän ihanteellisena, on oma mielipiteeni ja voi poiketa jonkun toisen tavoitteista.

Ohje N u O ra N a r OD u N al K uperäi N e N käyttötA rkoitus

Rodun alkuperäistä käyttötarkoitusta kunnioittaen koiran luonteesta pitää löytyä tietynlaisia asioita jotta se voisi toimia käyttötarkoituksessaan. Toki tämän lisäksi muitakin asioita, mutta yritän kasvattajana tehdä sen, minkä pystyn jotta saisin kasvattini säilymään koirina, jotka noutavat riistaa, ovat halukaita hakemaan ja joille oma ihminen on keskipiste, jonka kanssa koira on aina valmis ja innokas tekemään asioita yhdessä. Koiralla pitää olla korkea motivaatio tehdä asioita ihmisen kanssa.

”Tällä tavalla yritän kasvattajana pyrkiä kunnioittamaan rodun alkuperää, vaikka en käyttölinjaisia koiria kasvatakaan.” mat vanhemmat on testattu kognitiotestillä. Pennut kävivät testissä omistajiensa kanssa ollessaan noin 4–7 kuukauden ikäisiä.

Tällä tavalla yritän kasvattajana pyrkiä kunnioittamaan rodun alkuperää, vaikka en käyttölinjaisia koiria kasvatakaan. Toivon, että kasvateiltani löytyy tiettyjä ominaisuuksia myös käyttöpuolelta. Näiden ominaisuuksien uskon myös tukevan sitä, että kokkerista on monipuoliseksi harrastuskoiraksi monenlaisiin harrastuksiin, mikä on oma tavoitteeni kasvatuksessa. Eli se, millaiset tavoitteet minulla on kasvattajana luonteen osalta, ei ole ristiriidassa alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa.

Olen miettinyt tarkkaan, millaisia koiria pyrin kasvattamaan, mikä olisi kasvattamieni koirien rooli nyky-yhteiskunnassa, ja millaiselle kohderyhmälle kasvattamani koirat olisivat sopivia koiria. Näissä asioissa SmartDOG-testi on hyvä apuväline, eikä toista samanlaista ole kehitetty. Lisäkommenttina haluan sanoa, että rodun ihanneprofiili ja tavoitteeni kasvatuksessa ovat minun mielipiteeni. Jokaisella kasvattajalla on omat painotuksensa niin luonteessa kuin muussakin kasvatuksessa ja koen, että se on yleensä vain rikkaus! Näin myös jokaiselle pentua etsivälle löytyy varmasti juuri omalta tuntuva kasvattaja, jonka kasvatustyötä ja tavoitteita hän haluaa ostopäätöksellään tukea. Minusta pääasia on, että kasvatuksen tavoitteet on oikeasti mietitty itselleen selväksi.

SmartDOG-testaajia löytyy ympäri Suomea. Otin asian esiin jo pentueilmoituksessa, jotta pennun ostajat ymmärsivät, mihin olivat sitoutumassa. Tällä kertaa toimin maksajana testille itse, sillä halusin koko pentueen käyvän testin. Sain itselleni kaikkien pentujen testiraportit omaan tietokantaani sekä lopuksi vielä kokonaisraportin pentueesta, jossa oli koko pentueen tulokset otettu tutkiskeluun.

Jatkossa toivon, että kasvatinomistajat jatkavat testeissä käyntiä. Moni kasvatinomistaja on tähän mennessäkin innostunut käymään testissä koiransa kanssa.

E-pentueen osalta testaaminen sujui hyvin. Omistajat suhtautuivat testiin menoon positiivisesti, ja jokainen meni testiin sovitusti. Testin tulokset miellyttivät minua suuresti, ja pentue oli kokonaisuudessaan mielestäni hyvin onnistunut. Itse olin erityisen tyytyväinen pentujen avoimuuteen niin vierasta ihmistä kuin uutta tilaa kohtaan, korkeaan motivaatioon tehdä töitä sekä hyvään itsehillintään ja sinnikkyyteen. Yksi pennuista oli sisaruksiinsa verrattuna hieman impulsiivinen, joten se tuli tässä ominaisuudessa enemmän isäänsä kuin emäänsä. Pentueen emä on varma suorittaja, jolla on hieno motivaatio ja erinomainen itsehillintä, mutta toivoisin siihen hiukan enemmän vauhtia tekemiseen välillä. Isän puolelta sain pentuihin erityisesti rohkeampaa ja räjähtävämpää asennetta asioiden suorittamisessa, korkeaa energisyyttä ja sinnikkyyttä, jota toivoinkin saavani. Tällä kertaa pentue siis onnistui näiden tulosten osalta aivan mahtavasti.

Sanwindin E-pentue on ensimmäinen, jossa kaikki pentueen pennut ovat käyneet SmartDOG-pentutestin ja myös pentueen molem-

Alla on ote pentueeni testiraportista. Kyseessä ovat testin alkusanat, joissa on lyhyesti kommentoitu testin eri osa-alueita kokonaisuudessaan. Testiraportin loppuosa on tarkempi. Jokainen testin osa-alue on käyty yksityiskoh- taisemmin läpi ja siinä on kerrottu, mitä tulokset tarkoittavat ja mikä on yleensä koirien keskivertotulos kyseisessä testin osa-alueessa.

”Kokonaisarvio testin perusteella: E-pentueen koirat kävivät pentutestissä kesällä niin, että nuorin (Merlin) oli 4 kk:n ikäinen ja vanhin (Valo) muutamaa päivää alle 7 kk. Testaukset tapahtuivat neljässä eri paikassa neljän eri testaajan voimin. Oulussa testattiin kaksi pentua (Aava ja Valto) ja Helsingissä kolme (Kukkis, Leevi ja Valo).

Kaikki pennut olivat sosiaalisia ja reippaita ja tutustuivat uuteen tilaan aktiivisesti. Pennut olivat testissä rauhallisia ja pääsääntöisesti motivoituivat hyvin tai erinomaisesti sekä tehtävistä että myös makupaloista. Suurimmalle osalle myös leikkiminen oli hauskaa tai erittäin innostavaa. Lähes kaikki pennut keskittyivät testissä hyvin tai erinomaisesti. Pennuilla oli valtaosalla sylinteritestissä kohtuullinen tai hyvä itsehillintä. Kaikki pennut lukivat ihmisen eleitä hyvin tai erinomaisesti.

Mahdottomassa tehtävässä suurin osa pennuista oli yleisesti pentujen tapaan enemmän, tai jopa täysin, itsenäisiä. Poikkeavaa oli, että ainoastaan yksi pennuista jätti tehtävän kesken. Usein pennut eivät jaksa suorittaa koko tehtävää kahden minuutin aikana, mutta tämä pentue vaikuttaa harvinaisen pitkäjänteiseltä ja sinnikkäältä. Myös sosiaalisen oppimisen tehtävässä kaikki paitsi yksi pennuista vaikutti ymmärtävän ihmisen antaman esimerkin, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä.”

Tämä on minun kokemukseni SmartDOG-testaamisesta. Kokemukseni ovat pelkästään positiivisia, ja kasvattajana olen kokenut testin hyväksi lisäksi kasvattajan työkalupakkiin kasvattamisen tueksi.

Lisätietoja testistä saa mm. YLE Areenasta Ymmärrä koiraasi -ohjelmasta tai kirjasta Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus, jonka on kirjoittanut testin kehittänyt Katriina Tiira. Testin kotisivut ovat osoitteessa www.smartdog.fi.

Yksi mukava mejä-kesä on jälleen koluttu pohjia myöten läpi. On aika siirtyä, jos ei nyt ihan talviunille, ainakin melko paljon rauhallisempaan olotilaan.

Omalta osaltani kesä täytti odotukset: saimme koepaikkoja lähistölle ja lisäksi pystyimme järjestämään kahden poikkeusvuoden jälkeen perinteisiä kokeita useamman. Perinteisillä tarkoitan täällä Varsinais-Suomessa tyypillistä tapaa, jossa osa koetoimikunnasta ja kokelaistakin saapuu koepaikalle jo perjantaina ja majoittuu siellä läpi viikonlopun. Iltaisin grillataan, paistetaan lettuja ja saunotaan. Tapa on poikinut meille yhdenlaisen MEJÄ-perheen, jonka kanssa juttu jatkuu siitä, mihin se edellisenä kesänä mahdollisesti jäi. Varsinainen koeviikonloppu vedetään läpi täydellä kattauksella. On tuhti aamupala puuroineen ja lisukkeineen, lisäksi tukeva lounas, jotta metsässä jaksaa. Sunnuntaina, koepäivänä, sama tarjoilu, mutta lisäksi vähintään kunnon kakkukahvit kokeen päätöspuheineen eli tulosten lukuineen. Tässä kokoonpanossa ei koetoimikuntaa jätetä yksin siivoamaan majaa vaan porukka osallistuu siihenkin.

Joskus olen ollut koepaikalla, jossa pysäköi 24 asuntovaunua/-autoa, ja meno oli kyllä riemukasta. Viikonlopun jälkeen olo oli kuin olisi lomalla ollut viikon: rento ja iloinen. Tästä syystä olinkin varsin häkeltynyt, kun osallistuimme muualla kokeeseen, jossa tarjoilu oli mahdollisuus tehdä itselleen voileipä. Ja nyt yhtään vähättelemättä tai moittimatta sitä! Tiedän, että koronavuosien jälkeen moni koevastaava lännessäkin havittelee sitä drive-in-tapaa, mutta itselleni tämä lomailu kokeen muodossa sopii paremmin. k oirien jäsenkorjaus au TT aa moneen vaivaan teksti ja kuvat anne tamminen

Meille vuosi oli antoisa myös tulosten suhteen, sillä Blondikin valioitui viiden suoralla. Sillä onkin kirsu, jota toivon joskus vielä voitavan käyttää ihan oikeassakin työssä. Sen työmotivaatio ja -moraali on aivan omaa luokkaansa. En toki toivo peurakolaria, mutta toivon, että tulee jokin pieni huti metsästyksessä ja päästäisiin ihan oikeasti testaamaan miten peura löytyy.

Vaikka koekausi on ohi, saatan silti ajoittain sulattaa pakastimesta pullollisen verta ja tehdä koirille pienen jäljen. Tavoitteitahan pitää olla, jos ei muuten niin vaikka Ruotsin tai Norjan suhteen… Lisäksi nenätyö on meidän koirillemme niin palkitsevaa, ja samalla työ vie niiltä mehut parhaalla mahdollisella tavalla. Kun arkiviikot ovat koirille paljon keskenään kotona oloa, on joskus kiva yllättää ne niille hauskalla puuhalla.

Omasta puolestani toivotan kaikille mahdollisimman rauhallista ja rentoa joulunaikaa! Olkoon Pukki koirillenne antelias.

Kauhajoen opistossa koirien jäsenkorjausta opetetaan täydennyskoulutuksena valmistuneille koirahierojille. Koulutuksessa perehdytään havainnoinnin, haastattelun ja tunnustelun avulla koiran liikkumista hankaloittavaan ongelmaan ja pyritään ratkaisemaan jäsenkorjauksen menetelmin löydettyjä ongelmia harjoitusten ja opetuskeskustelujen avulla.

Kouluttajana toimii huumorintajuinen Pertti Rantala, kuntohoitaja ja hieronnan opettaja, jolla on yli 20 vuoden perusteellinen kokemus jäsenkorjauksesta. Tämä koulutus oli hieno lisä koirahierojan työkalupakkiini ja taitoihini, ja se pitää myös omat, hypokoirina toimivat cockerspanielini erinomaisessa työkunnossa.

Jäsenkorjaus on vanha, perinteinen hoitomuoto, jossa aina ensin käsitellään hieronnalla koiran pehmytkudokset ja lihaskalvot. Hoito on koiralle rentouttavaa hierontaa, jota tehos- tetaan pehmeillä, miellyttävillä hellävaraisilla nivelten, nivelsiteiden ja nikamien mobilisoinneilla, jolloin mahdolliset jumit avautuvat ja saadaan normaalit liikeradat palautettua.

Jäsenkorjauksessa käytetään hyväksi kehon omia liikeratoja eikä siinä koskaan niksautella eikä myöskään tehdä mitään äkkinäisiä liikkeitä, joten hoito ei aiheuta minkäänlaista kipua koiralle. Jäsenkorjauksessa ”neuvotellaan” nivelten kanssa ja autetaan jumeja laukeamaan lempeästi. Omistajan on hyvä olla mukana hoidossa, joten se on omistajan ja koiran yhteistä laatuaikaa.

On ollut hienoa huomata, että koiran hoito ennen näyttelyä on rentouttanut koiraa ja saanut myös turkin kiiltämään, jolloin koira on myös tuomariarvosteluissa saanut maininnan mm. sulavalinjaisesta liikkumisesta ja hyvästä luonnollisesta olemuksesta.

Rangassa ja sen nivelissä olevat lukot voivat aiheuttaa lihaskireyksiä, ja tämä voi johtaa virheasentoihin esim. lantiossa tai selkärangassa. Tällöin myös verenkierto, hermoston toiminta ja kudosnestekierto saattavat häiriintyä ja näin aiheuttaa liikeongelmia, jolloin koiran keho alkaa toimia epätasapainoisesti. Tämä voi puolestaan näkyä ontumisena, tasapaino-ongelmina, arkuutena koskettaessa, virheasentona liikkuessa taikka haluttomuutena hypätä tai istua.

’neuvotellaan’ nivelten kanssa ja autetaan jumeja laukeamaan lempeästi.”

Hierontaan yhdistetyllä jäsenkorjauksella voidaan myös hoitaa vammojen aiheuttamia arpikudoksia lihaksissa ja jänteissä, jolloin kudosten aineenvaihdunta paranee ja kudokset saadaan elastisemmiksi.

Lonkkaongelmat ja takapään lihasten heikkoudet ovat hyvin yleisiä, ja tällöin verenkierto ja hermotus takapäässä saattavat heikentyä. Näihin vaivoihin ja moneen muuhunkin jäsenkorjaus on mitä parhain hoitomuoto!

Monesti jäsenkorjaushoito voi auttaa jo ensimmäisellä kerralla, mutta jos kyseessä on pitkäaikainen vaiva, se voi vaatia useamman kerran käsittelyn. Jokaisen koiran yksilöllinen hoitotarve kartoitetaan aina, ja on todella tärkeää saada palautetta hoidon jälkeen omistajalta koiran olotilasta ja liikkumisesta. Teen kotikäyntejä. Yhteydenotot koirakoulu.hopsis@gmail.com / Anne Tamminen.

Poks ry:n joukkueessa ja koirakko teki avoimessa luokassa hienon radan, 98 p ja RTK2.

rally-tokon Sm-kilpailut ovat kasvaneet kaksipäiväiseksi tapahtumaksi, ja taso lajissa on kova niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

SM-joukkue kootaan 2–3 alempien luokkien koirasta ja 1–2 ylempien luokkien koirasta. Koiralla tulee olla hyväksytty tulos kyseisestä luokasta, mutta ei enempää kuin kaksi tulosta

ALO-VOI-luokissa. Lajituomari voi arvostella

60 koiraa kilpailussa, joten mikään SM-kisojen kilpailuluokka ei voi olla tätä suurempi, ja joukkueiden karsinta tapahtuu hakupisteiden perusteella. Mestariluokassa viime vuoden

SM-kisojen jälkeen tehdyn neljän parhaan kokeen keskiarvon tuli olla 96,75 pistettä jotta mahtui varmasti kilpailemaan.

Marika Tytärniemi ja Viivi Juntumaa saivat melko pikaisella aikataululla täyden viiden hengen joukkueen koottua, ja yhdistyksen puolelta reagoitiin nopeasti joukkueen kokoamiseen.

Kilpailijoiden aamu alkoi ilmoittautumisella, ja koirat kävivät eläinlääkärin pintapuolisessa tarkastuksessa. Dopingtestejä tehtiin sokkona kilpailuradan jälkeen. Isojen kisojen tunnelmaa ja jännitystä oli helteisessä ilmassa, mutta tsemppausta ja kanssailoa ei kisapäivistä puuttunut. Isojen kilpailujen tunnelma ja helle olisivat voineet vaikuttaa paljonkin, mutta joukkueen jokainen koirakko pystyi tekemään hienosti tasoisensa radan. Kynnelle kykenevät joukkuelaiset kannustivat kehän reunalla ja loput jännittivät laadukkaan live streamin äärellä.

Anna-Maija ja Lyyti

Kisapaikalla kuultua: ”Näin paljon cockereita ei yleensä rally-tokokisoissa näe.”

Maija ja Elo kilpailivat lauantaina hyvän tuloksen 84 pistettä, saivat koulutustunnuksen RTK1 ja siirtyivät avoimeen luokkaan.

MES-yksilökarsintaradalla Viivi ja Daisy tekivät taidokkaasti 95 pistettä ollen Suomen 20 parhaan joukossa ja saivat menolipun SM-finaaliin sunnuntaille.

Sunnuntaina taituroivat Eija ja Tatti voittajaluokassa 86 pistettä tullen viidensiksi TP:n kera.

Avoimessa luokassa sekä Riikka ja Pätkis että

Anna-Maija ja Lyyti tekivät 97 pisteen radat ja

Riikka ja Pätkis saivat koulutustunnuksen RTK2 eli siirtyivät voittajaluokkaan. Jälkikäteen varmistui, että Riikka oli tehnyt yhden turhan uusimisen tuhlaten kaksi pistettä.

Viikonlopun jännitys tiivistyi sunnuntain SM-finaaliin, jossa Viivi ja Daisy kisasivat Suomen 20 parhaan koirakon joukossa. Rata oli hienoa katseltavaa alusta loppuun, mutta Daisylle pieni merkki oli hieman epäselvä, ja koira ehti käydä putken suulla ennen kuin Viivi sai oikealla vihjeellä sen kutsuttua merkin luokse. Tuloksena hylätty, mutta tämä iloinen ja tarkka hännänheiluttaja jäi varmasti monen finaalia katsoneen mieleen.

Joukkueen kahden alemman luokan koiran ja yhden ylemmän luokan koiran pisteet lasketaan joukkuekilpailuun. Cockerijoukkue oli hyvässä asemassa jokaisen koirakon tehtyä tuloksen, ja näin ollen vain parhaimmat kaksi alempien luokkien tulosta ja yksi ylempien luokkien tulos laskettiin joukkuekilpailuun. Cockerijoukkue sai 97+97+95 pistettä loppupistemäärän ollessa 289/300, ja lopullinen sijoitus kovatasoisessa porukassa oli 8/37!

Viikonloppu oli oikein mukava kokemus eikä ketään varmasti kaduttanut näihin karkeloihin osallistuminen. Toivottavasti saamme ensi vuonnakin cockerijoukkueen koottua.

Ensi vuoden Rally-tokon SM-kilpailut pidetään Joensuussa 12.-13.8.2023.

Riikka ja Pätkis

Vuoden 2022 cockerit esitellään vuoden 2023 ensimmäisessä lehdessä. Kuvat ja esittelyt tulee toimittaa lehden toimitukselle 1.2.2023 mennessä.

Lehdessä esitellään seuraavat koirat:

Vuoden metsästyscockeri

Vuoden MEJÄ-cockeri

Vuoden tokocockeri

Vuoden agilitycockeri

Ensimmäiseksi sijoittuneesta koirasta julkaisemme sivun jutun ja pari kuvaa. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneista julkaisemme kuvan ja lyhyen jutun ja sijoille 4–10 sijoittuneista kuvan.

Kaikkiin kuviin tulee liittää koiran virallinen nimi, kutsumanimi ja kuvaajan nimi. Toimitus toivoo, että toimikunnat kokoavat kuvat ja lähettävät ne lehdelle keskitetysti.

Viivi ja Daisy SM-finaaliradalla

Cocker of the Year j oukkueess A kilpA ilivAt

AVO Ladysplit’s Lobelia “Lyyti” ja Anna-Maija Rokka

MES Debbie’s Laguvulin Feis Ile “Daisy” ja Viivi Juntumaa

ALO Läppiksen Elosalama “Elo” ja Maija Harakka

AVO Tinyshires Wesley Jared Tex “Pätkis” ja Riikka Janka

VOI Miklaus Tattiralli “Tatti” ja Eija Järvinen

Cocker of the Year -kisan voittajasta julkaisemme sivun jutun ja pari kuvaa. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneista julkaisemme kuvan ja lyhyen jutun ja sijoille 4–10 sijoittuneista kuvan. Muista luokista (veteraani, juniori, pentu ja kasvattaja) julkaisemme puolen sivun jutun voittajasta ja kuvat sijoille 2–3 sijoittuneista.

Muistathan painovaatimukset. Kuvalla olisi hyvä olla kokoa vähintään 1 MB eli nettikuvat (esim. FB) eivät ole tarpeeksi laadukkaita painotuotteeseen.