Koirien dementia – kognitiivinen dysfunktio

Teksti Anu Manninen Ilmestynyt alun perin Tiibetinmastiffi-lehdessä 2/2021

Kuvien koirat eivät liity artikkeliin.

kuva: Arja Levo

Koiratkin voivat sairastua dementiaan. Kun koirien eliniänodote on kasvanut, on se tuonut mukanaan sairauksia, joita aiemmin ei esiintynyt samassa mittakaavassa. Samalla eläinlääketiede kehittyy jatkuvasti, ja uusia sairauksia löydetään ja voidaan diagnosoida. Yksi näistä on kognitiivinen dysfunktio.

Mikä?

Kognitiivinen dysfunktio johtuu koiran aivojen rappeutumisesta, joka voidaan todentaa magneettikuvauksella kun se on edennyt pitemmälle. Vauriot aivoissa ovat samankaltaisia kuin dementiaa sairastavilla ihmisillä. Aiemmin ajateltiin hajamielisyyden, hitauden tai unohtelun olevan ns. vanhuudenhöperyyttä, mutta nykyään tiedetään koirilla esiintyvän dementiaa siinä missä ihmisilläkin.

Oireet

Koirien dementia ilmenee alkuun pieninä muutoksina koiran käytöksessä. Usein oireita pidetäänkin viattomina vanhuuden aiheuttamina muutoksina. Koira voi vaikuttaa hajamieliseltä eikä toimi ehkä samoin kuin se aiemmin on tilanteissa toiminut. Yksi hyvä esimerkki tästä on lenkille lähtö. Koira, joka on tottunut ennen lenkille lähtöä istumaan ja odottamaan pannan/valjaiden laittamista, ei enää muistakaan näin toimia, vaan pyörii edestakaisin lähtöä tehden. Tai koira ei enää muista odottaa lupaa autosta ulos tulemiseen eikä sitä, ettei pöydältä saanutkaan käydä hakemassa leipäpussia.

Pikkuhiljaa oireet pahenevat. Koira ei muista, että se on syönyt, ja kärttää sen vuoksi jatkuvasti ruokaa. Yksi ihmisille hankalimmista asioista voi olla koiran unirytmin sekoaminen. Koira nukkuu paljon päivisin, ja yöllä se valvoisi. Se saattaa ahdistua, kun ihmiset nukkuvat tai se voi kuvitella olevansa yksin. Se voi pitää perhettä hereillä vinkumalla tai ahdistustaan ulvomalla/haukkumalla. Samoin voi käydä, kun ihmiset ovat vaikkapa toisessa huoneessa. Koira ulvoskelee ja on levoton, kun se ei muista ihmisten olevan lähellä. Toisaalta se voi iloisesti tervehtiä omistajaansa useita kertoja päivässä, sillä se ei muista omistajan hetkeä aiemmin siirtyneen huoneesta toiseen. Myös sisäsiisteysasiat voivat unohtua, ja koira voi alkaa tekemään tarpeensa sisälle kuin pentuna.

Koira voi myös eksyä helposti. Sen irti pitäminen on hyvin kyseenalaista: se voi eksyä ihan omalla tutulla pihalla, eikä se esimerkiksi osaa tulla enää sisälle. Myös sisätiloissa koira voi kiertää levottomana edestakaisin ilman näkyvää syytä. Yksi selkeä pidemmälle edenneen dementian oire on ongelmanratkaisukyvyn menetys. Koira kävelee esimerkiksi nurkkaan eikä se enää osaa kääntyä tai peruuttaa sieltä pois. Koira jää ns. jumiin, mikäli sen kulkusuunnassa on este. Koira voi myös unohtaa tuttuja ihmisiä tai toisia koiria. Onneksi omistajan unohtaminen on koirilla hyvin harvinaista. Näin voi kuitenkin harvoissa tapauksissa käydä, jolloin tilanne voi mennä hyvin hankalaksi ja mahdollisesti jopa vaaralliseksi.

Mitä jos koira oireilee?

Ensimmäinen asia on selvittää, mistä käytös johtuu. Ns. normaalia vanhuudenhöpe-

ryyttä ei varsinaisesti ole eli oireilu kertoo aina jostakin ongelmasta. Aluksi on suljettava pois muut vaivat, jotka voivat aiheuttaa koiran oireilun. Esimerkiksi sisälle pissaaminen ei todellakaan välttämättä tarkoita dementiaa. Koira voi menettää kykynsä pidättää tai sillä voi olla vaiva, jonka myötä se ei pysty olemaan yhtä kauaa pissaamatta kuin ennen. Monet fyysiset sairaudet ja tilat voivat aiheuttaa dementian kaltaista oireilua. Usein diagnoosi muodostuu poissulkemalla asioita ja toisaalta keskustelemalla koiran omistajan kanssa.

Miten dementiasta kärsivää koiraa sitten voidaan hoitaa tai auttaa?

Koiran, kuten dementoituvan ihmisen kanssa, on toimittava lempeästi ja on hyvä tukeutua rutiineihin. Usein koirilla säilyy tietynlainen rutiinien toteuttamisen kyky suhteellisen pitkään. Rutiinit myös luovat turvallisuuden tunnetta. Liikunta, virikkeet ja oikeanlainen ruokavalio ovat tärkeitä koko eliniän ajan, myös dementian ennaltaehkäisyn kannalta. Erilaisista ravintolisistä saattaa dementikolle olla apua. Ruokavalion sisältämät oikeanlaiset rasvahapot voivat auttaa dementoituvaa koiraa. Keskipitkäketjuiset rasvahapot (MCT-öljyt) ovat tutkimuksissa auttaneet koiria suoriutumaan paremmin tehtävistä. Dementoitumisen yksi syyllisistä löytyy hermosolujen energiansaannin heikentymisestä, ja öljyistä voi olla apua tähän. Myös lääkehoitoa on tarjolla. Se ei poista ongelmaa, mutta voi hidastaa dementian etenemistä. Koirien aivoja tutkimalla on mahdollista kehittää myös ihmisten dementian hoitoa, ja nyt ihmisten dementialääkkeet voivat auttaa koiria.

Dementoituvan koiran ympäristöä on tarkasteltava turvallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi portaat tai raollaan olevat portit voivat olla vaaran paikka. Mikäli piha on aidattu ja koira on tottunut siellä itsekseen olemaan, voi jossakin vaiheessa olla hyvä rajata koiralle pienempi, selkeä alue, jossa se voi turvallisesti oleilla. On tärkeää huolehtia siitä, ettei koira esimerkiksi jumitu pihalla kesäaurinkoon, jolloin lämpöhalvausriski on todellinen. On muistettava myös, että dementian lisäksi koiralla voi vanhuudesta johtuen olla esimerkiksi alentunut kuulo tai näkö, jolloin riskit tietysti kasvavat.

Dementoitunut koira voi tuntua vieraalta. Se ei välttämättä tule omistajansa luokse hakemaan kontaktia kuten ennen. Koira kuitenkin tarvitsee edelleen omistajaansa, se ei vain osaa sitä enää kertoa. Usein vanhat koirat, oli niillä sitten diagnooseja tai ei, nauttivat esimerkiksi kevyestä hieronnasta ja silittelystä. Lempeä puhe usein rauhoittaa, mikäli koira on levoton tai ahdistunut, ihmisen lähellä oleminen luo turvallisuuden tunnetta.