Ihannekoiraa etsimässä

Teksti ja kuvat Ulla Ruistola

Koiran persoonallisuus on kiehtova asia. Se on ollut itselleni hyvin tärkeä kiinnostuksen kohde jo parikymmentä vuotta.

Persoonallisuus (arkikielessä luonne) tarkoittaa jokaiselle yksilölle ominaista tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa, joka kehittyy jo pentuvaiheessa. Persoonallisuuden perustan muodostaa kunkin yksilön temperamentti suhteellisen pysyvine piirteineen ja taipumuksineen. Persoonallisuus on siis tapa hahmottaa ja tulkita ympäristöä sekä toimia tulkintojen mukaan. Itseasiassa olemme koiriemme kanssa tässä enemmän samanlaisia kuin erilaisia.

Persoonallisuutta pidetään melko pysyvänä kokonaisuutena. Se voi kuitenkin muuttua erilaisten kokemusten ja tapahtumien myötä. Esimerkiksi itsehillintä tai rohkeus ovat piirteitä, joihin on mahdollista vaikuttaa jossain määrin mm. kouluttamalla. Pitkään jatkunut stressi voi saada myös rauhallisen koiran muuttumaan arvaamattomaksi. Persoonallisuus on siis myös joustava. Personaalisuuteen vaikuttavat genetiikka, epigenetiikka, kokemukset ja ympäristö. Kaikkea ei voida laittaa genetiikan piikkiin, sillä tiedetään, että varsinkin pentuvaiheen kokemukset vaikuttavat syvästi koiraan.

Persoonallisuuskategorioita ei vielä ole saatu täysin vakiinnutettua koirien käyttäytymistutkimuksessa. Tutkimuksissa on käytetty ainakin seuraavia:

• pelokkuus - rohkeus • ystävällisyys • aktiivisuus • aggressiivisuus • yhteistyöhalukkuus • alistuvuus - dominoivuus • impulsiivisuus - itsehillintä • metsästyskiinnostuneisuus

Lisäksi vaikuttaa siltä, että ihmisten tunnollisuus-kategoria saattaa hyvinkin olla olemassa myös koirilla.

Myös koiran kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat koiran persoonallisuuteen. Kognitio käsittää ne sisällöt ja prosessit, joilla koira kerää, kokee, tulkitsee ja ymmärtää tietoa, jota ympäristö tuottaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. tarkkaavaisuutta ja aistihavaintojen käsittelemistä, oppimista, muistiin painamista ja muistista palauttamista, päättelyä, ajattelua, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa.

Miten näitä voidaan mitata? • omistajan omat havainnot • kyselytutkimukset (esim. C-BARC) • luonnetestit ja MH-kuvaukset (ensimmäistä ei ole tieteellisesti validoitu), jotka mittaavat rohkeutta • rodunomaiset kokeet, jotka usein mittaavat metsästyskäyttäytymisketjun osia ja koulutuksen onnistumista • smartDOG-testit, jotka mittaavat mm. kognitiota, impulsiivisuutta ja yhteistyöhalua

Mittaamistulokseen vaikuttaa aina se, miten testi on rakennettu ja mihin kyseinen testi perustuu. Jotkut testeistä ja kokeista perustuvat tutkittuun tietoon ja jotkut taas kokemukseen: osa testeistä perustuu arvioijan subjektiiviseen näkemykseen ja kokemukseen, kun osa perustuu käytöksen kuvaamiseen ja osa mitattuun dataan, jota voidaan vertailla.

Ihannespanielia etsimässä

Olen vuosien ajan pohtinut, millainen voisi olla oma ihannespanielini. Olen omistanut monta hyvää koiraa, joissa kaikissa on ollut sellaisia ominaisuuksia, jotka haluan ihannespanieliini.

Laskujeni mukaan olen omistanut aikuisella iällä 20 koiraa, joista osa on ollut täysin omia ja osa sijoituskoiria. Näissä täysin omissa on neljä, jotka ottaisin milloin vaan uudelleen. Yksikään niistä ei kuitenkaan ole ollut täydellinen ja se ei edes ole tarpeellista. Täydellisyyteen pyrkiminen on armotonta ja haitallista monella tapaa.

Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä on olennaista ja mikä ei. Ilman tätä pohdintaa katoaa suunta, johon pyritään. Olen myös omistanut koiria, joita en haluaisi kokea uudelleen, vaikka rakkaita olivatkin. Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä, sillä erilaisuus ja eri näkemykset ovat rikkautta.

Ohitan ulkomuodon pohtimisen tässä nyt lähes täysin. Minulle riittää se, että • rakenne on terve ja kaikin puolin liioittelematon • koira pystyy hyppäämään ja juoksemaan vauhdilla • korvat ovat lupat ja näyttää spanielilta • ilme on lempeä • koko on rotumääritelmän mukainen • turkki on maltillinen ja helppohoitoinen

Itse asiassa vuonna 1903 syntynyt CH. Jetsam Bowdler vastaa hyvin ihannettani.

Terveydenkin ohitan lausuen, että ihannekoirani on kliinisesti terve koira, jolla ei ole jatkuvaa hoitoa vaativia vaivoja. Tämä sisältää mielestäni kaiken tarpeellisen: terveellä koiralla on hyvä olla ja sen kanssa voi harrastaa. Luonne- ja käyttöominaisuudet muodostavat harrastuskoiran perustan. Lisäksi koiran luonne on tärkein ominaisuus myös lemmikkikoirassa. Mikä voisi olla olennaista harrastus- ja metsästysspanielissa? Koiran aito sisäsyntyinen motivaatio kohti ohjaajaa: tämä muodostaa koko koulutettavuuden perustan ja mahdollistaa yhteisen treenikuplan. Ohjaajan merkitys ylittää koiran elämässä kaiken muun, myös riistan. Mikäli ohjaaja ja ohjaajan kanssa työskentely ei kiinnosta koiraa, sitä on epätoivoista kouluttaa ja hallita esim. riistatilanteissa. Koiran on myös kyettävä luopumaan eli vaihtamaan hajut tms. ohjaajaan, mikäli tilanne niin vaatii. Kun koiran motivaatio on ohjaajan kanssa työskentelyssä, se kestää häiriöitä. Ihmiseen suuntautuva ongelmanratkaisustrategia: tämä liittyy edelliseen. Apua pyytävä strategia tarkoittaa sitä, että (varsinkin nuori) koira tukeutuu ohjaajaan haastavissa tilanteissa. Itsenäisen spanielin kanssa metsästäminen ja harrastaminen on haasteellista, koska ohjaajan merkitys tilanteiden ratkaisemisessa on vähäinen. En tarkoita sitä, etteikö itsenäisyyttä saisi olla lainkaan. Kyllä harrastuskoira sitäkin tarvitsee. Itsenäisyys on ominaisuus, joka vahvistuu kokemuksen myötä ja kun koira herää riistalle. Näin ollen nuoren koiran kanssa siitä ei tarvitse olla huolissaan.

Itsehillintä eli impulssikontrolli: impulsiivisen spanielin kouluttaminen ja sen kanssa harrastaminen on todella haastavaa. Impulsiivisuus on sitä, että koira(/ ihminen) toimii ennen kuin ehtii ajatella tekojensa seurauksia. Palkkion läsnäolo haittaa koiran suoritusta merkittävästi. Impulssikontrollia koira tarvitsee erityisesti ylösajotilanteessa ja odottaessaan noutolupaa, mutta muussakin elämässä sen olemassa oleminen helpottaa koiran kanssa toimimista. Impulsiivinen koira ”lentää lepattaa” tehtävästä toiseen eikä suoriudu niistä kunnolla.

Turhauman sietokyky: harrastuskoira joutuu sietämään turhautumista, sillä aina ei voi toimia niin kuin haluaa. Merkittävin haaste, joka tulee matalasta turhauman sietokyvystä, ovat erilaiset äänen antamisen haasteet: vinkumiset, ulinat ja haukkumiset. Turhautunut koira

ei pysty yleensä suoriutumaan kunnolla tehtävistä.

Rohkeus ja uteliaisuus: koira on rohkea ja utelias. Se ei pelkää ääniä, ihmisiä, toisia koiria, alustoja eikä ympäristöjä. Tällainen koira on harrastuskoirana ihanteellinen. Osa pelkoon liittyvistä ongelmakäytöksistä ratkeaisi, jos jalostukseen valittaisiin vain rohkeita yksilöitä.

Keskittymiskyky ja häiriönsieto: koiran keskittymiskyky ja häiriönsieto ovat hyvällä tasolla. Mitä enemmän koira häiriintyy ympäristöstään (ihmiset, hajut, äänet, koirat yms.), sitä haastavampaa kouluttaminen on.

Vireensäätely: koiran kyky säädellä virettään on tärkeää. Koira osaa nostaa ja myös laskea vireensä tarpeen mukaan. Ilman sitä koiran kouluttaminen on haastavaa. Tämä on mielestäni usein spanieleiden haaste: ollaan helposti ”nupit kaakossa”.

Toiminnan tarjoaminen: moderneilla koulutusmenetelmillä kouluttaessa tarvitaan koira, jolla on motivaatio ja halu itse tarjota toimintaa. Tällaisella koiralla on aito motivaatio tehdä asioita ja myös motivaatiota yrittää ratkaista ongelmia. Tietty reipashenkisyys ja aktiivisuus on ehdottomasti toivottavaa.

Hyvä ruokamotivaatio: koiralle, jolle kelpaa ruoka kuin ruoka, on helppo rakentaa käytöksiä kouluttamalla sitä positiivisen vahvistamisen kautta. Tällöin saadaan myös oppimisen kannalta tarpeellisia toistoja. Ahne koira on siunaus: ohjaajalla on aina silloin ”valuttaa”, jolla maksaa koiralle. Mitä nirsompi koira, sitä todennäköisemmin se on myös häiriöherkkä.

Esinemotivaatio: ilman hyvää esinemotivaatiota noudon kouluttaminen on haastavaa. Esinemotivaatiota tarvitaan myös leikkimiseen, joka on olennainen osa kouluttamista.

Toiston kestävyys ja ärsykekontrolli: jotta voisimme kouluttaa käytökset ärsykekontrolliin, on saatava tarpeeksi toistoja. Käytös on ärsykekontrollissa silloin, kun se toimii kuin se entinen junan vessa: aina samalla tavalla. Koira, joka kyllästyy nopeasti toistoihin, ei yleensä saavuta ärsykekontrollia.

Seuraavat metsästyskäyttäytymisen osat ovat olemassa vahvoina: haku, jahtaaminen, tarttuminen ja kantaminen. Ilman näitä ei tule riistaa reppuun ja koiran kouluttaminen metsästyskoiraksi ja noutajaksi on kohtuuttoman haastavaa. Saalisvietti eli jahtaaminen on kouluttamalla haltuun otettavissa. Ilman jahtaamista emme kuitenkaan saa saalista liikkeelle tai haavakkoa talteen. Mikään näistä käytöksistä ei saisi olla ylikorostunut, koska se tietää haasteita.

Sosiaalisuus: koira on sosiaalinen, mutta ei ylitsevuotavan sosiaalinen, niin ihmisille kuin toisille koirille. Mikäli koira kiihtyy toisista koirista ja ihmisistä, se muodostaa haasteen kouluttamiselle. Jälleen oman ihmisen tulisi olla kiinnostavin.

Aggressiivisuus: koirassa ei ole ongelmaksi olevaa aggressiivisuutta. Aggressio on käytös, joka on jokaisessa koirassa(/ihmisessä), halusimme sitä tai emme. Se varmistaa hengissä säilymisen tiettyyn rajaan asti ja siksi se on tarpeellista. Normaalissa arjessa koira ei kuitenkaan saisi ilmentää aggressiota. Aggressiivinen käyttäytyminen tulee spanieleissa usein esiin pelon kautta: siksi itsevarmojen koirien jalostaminen on tärkeää.

Lempeys, hauskuus ja iloisuus: suloinen lempeys kuuluu spanieliin, samoin hauskuus ja iloisuus. Sen kanssa on aina hauskaa touhuta ja se on aina mukana kaikessa.

Osaan näistä saa näkökulmaa smartDOG-testissä. Olenkin mielessäni hahmotellut, mikä voisi olla smartDOG KOGNITIO-testin ihanneprofiili spanielille:

Impulsiivisuus (sylinteri): 70−100 % oikein Eleiden lukeminen: 80−100 % oikein Tilaan liittyvä ongelmaratkaisukyky< 20s Mahdoton tehtävä: 50−70 % ihmiseen suuntautuvaa strategiaa Looginen päättelykyky: ei tarvitse olla (liittyen toiston kestävyyteen) Ihmisen ele vs. omat silmät (nk. huijaus): 50−100 % Muisti: 3−4 aikaa Sosiaalinen oppiminen: kyllä (ainakin tehtävän oppimiseen) Aktiivisuus: n. 25−35 Suhtautuminen testaajan: erittäin avoin ja ystävällinen koira Suhtautuminen vieraaseen tilaan: aktiivinen juosten Motivaatio: hyvä tai erittäin hyvä Keskittyminen: hyvä tai erittäin hyvä

Siitosuroskuvasto 2021

Upea uroskuvasto julkaistaan 12.6.2021 erikoisnäyttelyn luettelossa. Luetteloa voi tilata näyttelytoimikunnalta tapahtuman jälkeen. Urosmainoksen tulee sisältää ainakin kuva, nimi ja terveystulokset. Kuvaston lisäksi tervetulleita ovat myös muut mainokset.

Yksityishenkilöt

1 sivu/urosmainos 30€ 2 sivua/urosmainosta 20€/A5-sivu 3 sivua/urosmainosta tai enemmän 10€/A5-sivu Muu mainos 30€/A5-sivu Yritykset 60€/A5-sivun mainos Pdf-mainosten lähetys 30.4.2021 mennessä/tiedustelut: nayttelyt@cockerspanielit.fi