Mun Oulu 3/21

Teemana

luontomatkailu Luonnonhelmaan on lyhyt matka

21

s. 4–7

0 /2 3 E

LL

Elämysten olohuone vie seikkailuun

I KA

K

TI

IN

s. 14–16

G UN

Kotiseutupäivät ja puistopiknikit

N LU U O

H LE

U AS

UP A K

s. 22–23

Ari-Pekka Auvisen puhelinsoitto muutti metsän kohtalon Sisältää Mun Aino -liitteen.

Ota talteen!

s. 10

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

SANGINJOEN SANKARI

KUVA Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Käyrä nousemaan!

KESÄKUUN 2. oli ihmeellinen päivä. Suvi

saapui lounatuulen mukana viimein Ouluun. Pohjoisen valkea kaupunki kylpi valossa ja lämmössä. Ainolan puistossa pyöräillessäni muistin lapsuuden kokemuksen kesäkuun ensisäteistä – taivaansini ei ole missään muualla maailmassa yhtä lumoava kuin Oulussa.

Puolenpäivän aikaan kokoonnuimme pääkirjastolle jännittämään Euroopan kulttuuri-

4–7

pääkaupunkikisan ratkaisua. Kun Oulun nimi mainittiin, oli kyynel monen jännittäjän silmäkulmassa.

En tiedä, miltä tuntuu voittaa olympiakulta tai maailmanmestaruus, mutta aavistus siitä, että Oulu on vuonna 2026 Euroopan kulttuurin keskus, on huikea ja työurani merkittävin kokemus.

Euroopan kulttuuripääkaupunkititteli tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia Oululle. Mat-

10

kailu singahtaa ihan uudelle tasolle ja kulttuuri-investoinnit saavat rutkasti lisäpotkua.

Mutta kaikkein tärkeintä on toivo. Tunne siitä, että pohjoisella on väliä. Olemme osa tulevaisuutta emmekä menneisyyden kaupunki.

Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

14–16

TEEMA/LUONTOMATKAILU

HENKILÖ

ILMIÖ

Oulun seutu on luonnonrakastajan paratiisi

Ari-Pekka Auvinen veisi turistin Oulussa Sanginjoelle: ”Veisin johonkin mukavaan kohtaan ja sanoisin, että katso nyt tätä. Tämä on vain 20 kilometrin päässä kaupungista.”

Kipponit satumetsäretki nousi suureen suosioon Elämysten olohuoneessa.

Mun Oulu 3/21, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Carita Forsman • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Sanna Krook, Minna Mäki-Heikkilä, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 120 719 kpl • Paino: Sanoma Manu Oy• Kannen kuva: Harri Tarvainen • Kuvassa: Sanginjoen ulkometsän pelastanut Ari-Pekka Auvinen • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

2 MUN OULU 3 - 2021

KALLUPPI:

Liveyleisön kaipuu Miltä vuosi on tuntunut ilman tapahtumia?

Mitä tapahtumaa odotat eniten?

TOIM. JA KUVAT: Kati Valjus

PINJA PUROLA, 19

”

Tapahtumaton vuosi on vaikuttanut elämääni suhteellisen vähän. Olen pikajuoksija, ja kaikki tärkeimmät kisat on onneksi pystytty järjestämään. En siis ole jäänyt paitsi mistään. Tietysti katsojien vähäinen määrä on vaikuttanut kilpailujen tunnelmaan. Yleisö on osa fiilistä.

En juuri osallistu festareille, mutta tykkään käydä kuuntelemassa pienempiä keikkoja. Niitä odotan. Toivon ja odotan myös tämän kesän kisatapahtumia.”

JARI LEVIÄKANGAS, 56

”

Oulun kaupungin tapahtuma-aluepäällikön näkökulmasta takana on yksi raskaimmista vuosista virkaurani aikana. Tapahtumia on siirretty useita kertoja. Olemme myötäeläneet tapahtumanjärjestäjien tuskaa ja samalla tehneet valtavasti yleisölle näkymätöntä taustatyötä yli sadan tapahtuman siirtämisessä.

Odotan, että saisimme tämän maailman tärkeimmän tapahtuman eli rokotukset vietyä nyt kunnialla päätökseen.”

Luontoretkelle parhaiden blogien seurassa RETKIPAIKKA

KOE KAINUU

MERIHARAKKA

LUONTOHAASTE

Ryhmäblogi luonnosta: retkipaikka.fi/ retkipaikkalaisten-blogeja

Senioripariskunnan matkablogi, jossa kierretään Suomessa erityisesti kesällä: meriharakka.net

T SU OIM O IT SI U TT S EL EE

OULU NYT

Vinkit Kainuun maakunnan matkailuun: koekainuu.fi/blogi

Lähde seikkailulle luontoon kahden eräoppaan kanssa: luontohaaste.fi

Kesäfiilistä hakemassa KAUPUNGIN VERKKOSIVUILTA löytyvään Kesäfiilis-oppaaseen on koottu tuttuun tapaan monenlaista tekemistä ympäri Oulua. Tarjolla on leirejä, liikuntaa, kulttuuria ja paljon muuta mukavaa. Kesäfiilistä voit selata helposti netissä, ja kätevän hakukoneen avulla löydät juuri sinua kiinnos-

tavat asiat. Ilmoittautumisaika vaihtelee järjestäjän mukaan. Pääosa kursseista ja leireistä on maksullisia, mutta joukossa on myös ilmaista puuhaa.

Klikkaa itsesi Kesäfiilikseen!

Lue lisää: www.ouka.fi/fiilis

LIISA KUNNARI, 37

”

OULU-OPISTON uusi kurssiohjelma on

luettavissa nettisivuilla juhannusviikolla.

Painettu opinto-opas jaetaan kirjastoihin ja Oulu10:n toimipaikkoihin viikolla 31.

Ilmoittautuminen alkaa: • ke 4.8. taidekoulu, liikuntakoulu, musiikki, muut lasten ja nuorten kurssit • ma 9.8. kielet • ti 10.8. kädentaidot, tekstiili- ja tekninen työ • ma 16.8. liikunta, terveys ja hyvinvointi

• ti 17.8. historia, ihminen ja yhteiskunta, kuvataiteet ja muotoilu, kirjoittaminen, sanataide ja teatteri, kotitalous, merenkulku, puutarha ja ympäristö, tanssi, mediataide, tietotekniikka ja valokuvaus Opetus alkaa: viikko 35 taidekoulu ja liikuntakoulu viikko 36 muu kansalaisopisto-opetus ouluopisto.fi

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Olen harrastajamuusikko ja käyn normaalioloissa paljon tapahtumissa sekä esiintyjänä että yleisönä. Keikkojen ja festareiden lisäksi käyn teatterissa, elokuvissa ja elokuvafestareilla.

Nyt ei ole päässyt käymään missään. Toteutimme striimikeikan yhden bändin kanssa, mutta tunnelma ei ole ollenkaan sama, kun vuorovaikutus yleisön kanssa puuttuu.

Odotan eniten Kaustisen festivaalia ja Irkkufestareita. Molemmat on nyt siirretty kesälle 2022.”

MUN OULU 3 - 2021

3

TEEMANA LUONTOMATKAILU

Kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä suosittelee tutustumaan omiin lähimetsiin. Hänen uusi teoksensa kulkee yhdeksän naisen mukana erilaisilla metsäretkillä.

Finlandia-voittaja valottaa naisten eräkertomuksia Jenni Räinän tuore kirja Kulkijat esittelee yhdeksän naista, joista jokaisella on omanlainen suhteensa luontoon. Räinä kulki naisten mukana niin marjastamassa kuin kalastamassa.

TEKSTI Saara Kärki KUVAT Teija Soini Kulkijat. Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla -tietokirja ilmestyi touKUIVASkokuussa. Se on tietokirjailija ja toiJÄRVI mittaja Jenni Räinän kolmas teos.

Itsekin luonnossa viihtyvänä Räinä oli hiukan kyllästynyt erätarinoihin ja -kuvastoon, joiden pääosassa miehet esiintyvät. Kansallispuiston kävijöistä yli puolet on naisia, mutta fiktiossa luonnossa seikkailevat yhä miehet. ”Teos ei kuitenkaan ole suhteessa miehiin, vaan halusin tutkia, millaisia naisia luonnossa liikkuu ja mitkä ovat heidän kulkemisensa tavat”, Räinä kertoo.

Teoksessa pääsee ääneen muun muassa Sirkka Ikonen, 80-vuotias haukiputaalainen rouva, joka on 1970-luvulta asti tehnyt kahden kolmen viikon

erämaavaelluksia Itäkairaan, Urho Kekkosen kansallispuistoon. ”Vaeltavista ja luonnossa kulkevista naisista on kerrottu vähän, vaikka heitä on aina ollut”, Räinä sanoo.

Metsä on aina läsnä – vai onko?

Teoksessaan Räinä pääsee kurkistamaan naisten tapaan liikkua luonnossa. Hän on mukana marjastamassa, kalastamassa ja laavussa nukkumassa.

Räinä toimii teoksen kertojan äänenä.

Kirjan tekeminen korona-aikana oli erityisen antoisaa. Retkiä korona ei estänyt, ja ne toivat arkeen vaihtelua. Samoin on käynyt myös monelle sellaiselle suomalaiselle, joka ei ole aiemmin juuri luonnossa kulkenut.

”Minnekään muualle ei ole voinut mennä. Uskon, että metsä ja luonto tarjoavat pysyvyyttä.

Hektisessä ympäristössä niiden jatkuvuuteen voi luottaa, ne ovat aina olleet ja ovat edelleen”, Räinä summaa.

Myös ihan läheltä löytyy hienoja paikkoja.

Hän pohtii, että se voi olla yksi syy siihen, miksi ihmiset reagoivat usein vahvasti siihen, jos lähimetsä hakataan. Metsä koetaan pysyvänä ja turvallisena, joten sen häviäminen suututtaa. Teoksen aikana Räinä onkin oppinut arvostamaan en-

4 MUN OULU 3 - 2021

tistä enemmän lähiympäristöään ja sen tuomia mahdollisuuksia.

Nykyaika on ärsykkeiden täyttämää ja monille kiireistä. Metsä rikkoo ajankehän ja lyhytkin visiitti sinne voi tuntua tuntien mittaiselta. Siksikin vierailut lähialueen luonnossa ovat hyväksi. Metsän hyvistä vaikutuksista pääsee nauttimaan nopeasti. ”Ihminen on aina elämysten perässä, mutta niiden perässä ei tarvitse matkustaa kauas. Myös ihan läheltä löytyy hienoja paikkoja.”

Kulkijat on kiva ottaa reissuille mukaan tai kuunnella marjastaessa.

Räinälle itselleen lähimatkailusta on kirjan myötä tullut entistä tärkeämpää. Kuivasjärven takametsä on helposti saavutettavissa ja siellä on mukava kulkea perheen kesken. ”Vaikka lähiluonto on tylsä sana, sillä on suuri merkitys arjen mielekkyyteen. Toivon, että kaupunki vaalisi lähiluontoa ja kaupunkilaiset hoksaisivat käydä siellä.”

Räinä myös kannustaa samoilemaan lähimetsissä myös polkujen ja pururatojen ulkopuolella.

Kuusi parasta Jenni Räinä ja Harri Rautava suosittelevat seuraavia oululaisia luontokohteita myös sinulle.

TOIM. Maria Öfverström KUVA Artturi Kivelä, Sanna Krook

Letonniemi

Jenni Räinä: ”Löysimme Letonniemen suojelualueen vasta joitakin vuosia sitten, mutta vuosittaisista retkistä sinne on tullut jo perinne.

Rengasreitti meren tuntumassa on sopiva seikkailu pienillekin lapsille.”

Tuottelias tekijä

Räinä voitti työryhmänsä kanssa tieto-Finlandian teoksella Metsä meidän jälkeemme. Hänen esikoisteoksensa Reunalla puolestaan käsitteli maaseudun autioitumista. Kaikki kirjat ovat syntyneet omista mielenkiinnon kohteista, eikä Kulkijat ole poikkeus. ”Kirjaan ehtii kyllästyä monta kertaa tekoprosessin aikana. Siksi aiheeseen on tunnettava paloa. Sitä tuntee usein juuri niihin asioihin, jotka ovat lähellä.”

Kulkijat-teosta Räinä toivoo kirjaksi, joka on kiva ottaa reissuille mukaan tai kuunnella marjastaessa. Seuraavaksi luvassa on jotain ihan muuta, sillä ensi vuonna häneltä ilmestyy esikoisromaani. ”Siinäkin on luontoa ja maaseutua mukana. Olen lähdeuskollinen kirjoittaja, joten oli ihanan vapauttavaa vain nojautua omaan mielikuvitukseen.” ///

Sanginjoki

Jenni Räinä: ”Pienet joet ovat heikkouteni johtuen varmaan siitä, että olen Kuivaniemeltä lähtöisin. Sanginjoki on valtavan viehättävä joki ja koskemattomampana säilyneet metsät upeita.”

Kuivasjärvi

Jenni Räinä: ”Olen hiljalleen kasvanut kiinni asuinseutuuni. Kuivasjärven ympäri kiertävä reitti ja siltä poikkeaminen pienille metsäpoluille ovat arkilenkkieni jatkuva ilo.”

Mustasalmi

Harri Rautava: ”Melominen tai suppailu Mustasalmella, koska kyseessä on uniikki vesistökohde Oulussa.”

Pikisaaresta Hietasaareen

Harri Rautava: ”Kävely Pikisaaren kautta Hietasaaren metsikköön. Sormia napsauttamalla olet täydessä hiljaisuudessa.

Hiukkavaara, Virpiniemi ja Papinjärvi

Harri Rautava: ”Maastopyöräily Hiukkavaaran, Virpiniemen tai Papinjärven alueelle. Todella hienoja maisemia monen tasoiselle pyöräilijälle vailla ruuhkia.

Jennin kirjallisuusvinkit Kaarina Kari: Haltin valloitus Kertoo, kuinka naiset ensimmäisinä vapaa-ajan retkeilijöinä kiipesivät Halti-tunturin huipulle. Hulvaton aikamatka.

Eeva Kilpi: Lapikkaita - kuusi juttua Lapista Ihana vuonna 1966 julkaistu teos, jossa humoristisia kertomuksia kalastus- ja vaellusreissuilta.

Cheryl Strayed: Villi Vaellus Jenkkibestsellerin varmuudella kirjoitettu viihdyttävä vaelluskertomus, jonka kanssa tuntuu kuin olisi itsekin reissussa.

Kiiminkijoen Koitelinkoski on yksi Oulun suosituimmista luontokohteista.

Vuosittain Koitelissa käy noin

90 000 100 000. retkeilijää, viime vuonna jopa yli

Muita suosittuja luontokohteita ovat: ♥ Sanginjoen retkeilyalue ♥ Pilpasuon luontopolku ♥ Virpiniemi

MUN OULU 3 - 2021

5

TEEMANA LUONTOMATKAILU TEKSTI Titta Vilpa KUVAT Maiju Pohjanheimo ja ilmakuva Harri Rautava

Oulu –

monipuolinen

luontomatkailijan paratiisi

Oulu tarjoaa luontomatkailun näkökulmasta uusia paikkoja ja elämyksiä myös paljasjalkaiselle oululaiselle.

Puut kaartuvat salmen ylle, ja kajakki lipuu tyynessä vedesMUSTAsä eteenpäin. Ympäriltä kuuSALMI luu vain linnunlaulua ja vedenliplatusta. Kun katselee ympärilleen, ei uskoisi olevansa muutaman kilometrin päässä Oulun Rotuaarilta. ”Oulussa ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen luontoon. Juuri se on Oulun luontomatkailun hienous ja vahvuus”, toteaa Harri Rautava hymyillen.

Silmiä hivelevä vesistömaisema löytyy Oulun Mustasalmelta, joka on Hietasaaren ja Mustasaaren erottava kapea salmi lähellä Toppilansaarta. ”Mistä muusta kaupungista löytyy neljän kilometrin säteellä keskustasta monia näin upeita alueita? Meillä on Hietasaari, Oulun jokisuisto, Letonniemen suojelualue, Mustasalmi,” Rautava luettelee.

Moni paikoista on paljasjalkaisellekin oululaiselle täysin vieras ja saattaa tarjota unohtumattoman luontoelämyksen.

Lautalajeista vesiurheilun pariin

Kempeleläislähtöinen Harri Rautava toimii Leijakoulu Lappiksen ja Oulun melontakeskuksen yrittäjänä. Linnansaaressa sijaitseva Oulun melontakeskus tarjoaa melontaan ja SUP-lautailuun liittyviä palveluita eli järjestää ohjattuja retkiä ja koulutusta sekä vuokraa ja myy varusteita.

Vielä 2005 Rautava asui Irlannissa ja harrasti leijasurfausta. ”Palasin Ouluun vuonna 2007 ja aloitin Lappiksessa leijahiihdon kouluttajana 2011.

Tykkäsin itse lajista niin paljon, joten ajattelin, että kyllä oululaisetkin varmasti innostuvat tästä”, hän toteaa.

Rautavalla oli takanaan pitkä historia eri lautalajien parissa, mutta muut veteen liittyvät lajit eivät olleet entuudestaan suurimpia suosikkeja. ”Kävin uimassa ehkä pari kertaa kesässä – ja silloinkin mökkisaunasta”, Rautava toteaa.

Oulussa ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen luontoon.

Leijahiihdon ja -surffauksen myötä hän hurahti suppailuun ja melontaan kesällä 2012 ja perusti oman vuokraamon seuraavana vuonna. Mustasalmi tarjosi Rautavallekin ensimmäisellä kerralla wau-efektin. ”En tiennyt, että Oulussa on näin hienoja paikkoja! SUP-lautailu ei ollut siinä vaiheessa kovin tunnettu laji täällä. Täytyy sanoa, että sen jälkeen, kun olimme itse löytäneet lajin ja paikat, melkein talutimme oululaisia niskasta SUP-laudoille”, hän naurahtaa.

”Samaan aikaan voi suppailla tyynessä jokisuistikossa vailla huolen häivää, kun lähellä olevassa Nallikarissa on mieletön aallokko leijasurffaukseen.”

Luontomatkailukohteita ja -lajeja löytyy siis kaikentasoisille harrastajille. ”Oulussa ei tähdätä yhdellä asialla kuuhun, vaan vaihtelua on paljon”, Rautava summaa.

Valtava määrä vesiaktiviteetteja

Rautavan luotsaama Suomen suurin vesiurheilukeskus on nyt täydessä toiminnassaan Linnansaaressa. Keskuksesta löytyvät Oulun melontakeskus, Oulu wakepark ja Oulun ve-

sipuisto sekä vuokraamo, josta löytyy niin kajakkeja, SUP-lautoja kuin fatbikejakin. ”Olemme saaneet kiitosta siitä, että olemme onnistuneet muuttamaan Oulun merellistä kaupunkinäkymää. Vesistö on nyt huomattavasti elävämmän näköinen kuin aiemmin.”

Rautavan mukaan on ollut myös kiva huomata, että ihmiset pysähtyvät eri silloille katselemaan vedessä harrastavia ihmisiä. ”Olen itsekin reissannut eri lajien perässä ympäri maailmaa, mutta herään aina uudelleen ja uudelleen siihen, kuinka hieno alue Oulu on.” ///

Monipuolista tekemistä eritasoisille harrastajille

Kun Oulussa vieraileva majoittuu vaikkapa keskustan hotelleissa, on valtava etu, että useat luontokohteet sekä vuokraamot ovat kävely- tai pyöräilymatkan päässä majoituspaikoista. ”Parin päivän reissulla ei tarvitse käyttää tuntikausia ajamiseen, jotta on perillä luonnossa.”

Rautavan mukaan Oulun pitäisi entistä paremmin onnistua brändäämään ja tuotteistamaan luontomatkailun monimuotoisuutta.

SUP-lautailu on ollut viime vuosina nosteessa koko Suomessa, myös Oulussa.

Vesireittejä pitkin pääsee näkemään uusia maisemia.

6 MUN OULU 3 - 2021

Elämyksellisiä päiväretkiä heinäkuussa ENSIMMÄISTÄ KERTAA tänä kesänä Oulussa on tar-

jolla aktiviteettien viikko-ohjelma matkailijoille ja paikallisille asukkaille.

Visit Oulu kokoaa ohjelman, josta löytyy erilaisia elämystuotteita ja päiväretkiä Oulun seudulla heinäkuussa viikon jokaisena päivänä. Kohteina ovat esimerkiksi Liminka, Raahe, Rokua ja Hailuoto. Myös Oulun upeat museokohteet, kuten Turkansaari ja Kierikki ovat tarjolla viikkoohjelmassa sekä luontokohteista Koiteli ja Liminganlahti.

Toivottavasti mahdollisimman moni kaupunkilainen nauttii kesän tarjonnasta ja hyödyntää tämän upean tavan nauttia huolettomasti Oulun seudusta yhteismatkalla, ilman autoa.

Kaikki viikko-ohjelman tuotteet löytää VisitOulun Elämysten olohuoneesta: visitoulu.fi/elamystenolohuone. Päiväretket operoi Saaga Travel.

800 km kauneutta

Oulun kaupunki lähialueineen haluaa esitellä matkailijoille pohjolan kuvankauniin luonnon.

Pohjolan rengastie vie sinutkin elämyksiin.

TOIM. Maria Öfverström KUVA VisitOulu

Retkeilijä, muista nämä!

Kunnioita luontoa, jossa saat liikkua.

Ota huomioon kanssaretkeilijät ja tarkista, mihin saa sytyttää nuotion.

ENNEN RETKELLE lähtöä kan-

nattaa tarkistaa, että retkietiketti on hallussa ja repussa tyhjä kassi roskia varten. Muista ainakin nämä säännöt:

[1] [₂]

Pysyttele polulla. Älä tallaa kasveja turhaan.

Kivikasojen tekeminen vahingoittaa luontoa ja kulttuuria, vaikka niistä saisikin kivan kuvan someen.

[3]

Meloessasi säilytä vähintään 50 metrin etäisyys mökkirannasta.

[5]

Tarkista aina, onko alueella voimassa ruohikko- tai metsäpalovaroitus, jonka aikana tulenteko voi olla kiellettyä myös varatuilla tulentekopaikoilla.

[₆]

Ethän tiskaa tai peseydy (shampoo ja saippua) vesistössä. Imeytä pesuvedet maahan riittävän kaukana vesistöstä.

Lisää ohjeita ja tarkka retkietiketti luontoon.fi/retkietiketti.

KUVA Juha-Pekka Honkanen

Tarkista retkikohteesi mahdolliset liikkumisrajoitukset, joita voi olla esimerkiksi lintujen pesimäaikana.

[4]

KESÄKUUSSA KÄYTTÖÖN vihitty Pohjolan ren-

gastie on osa Oulun kaupungin ja lähialueiden matkailun yhteistä kehittämistä. Se tuo todeksi pohjolan henkeäsalpaavan kauniin luontomaiseman tarjoten matkailijoille monipuolisia maisema- ja ulkoilureittejä koettavaksi Suomen suvessa. ”Pohjolan rengastie on osoitus tiiviistä yhteistyöstä, jota lähialueiden matkailutoimijoiden kanssa teemme Oulun seudulla. Se tuo Suomen pohjolan uudella helpolla tavalla jokaisen suomalaisen saataville, VisitOulun toimitusjohtaja Päivi Penttilä sanoo.

Pohjolan rengastie palvelee monipuolisesti kaiken ikäisiä lomailijoita. Sopivia reittikokonaisuuksia löytyy niin luonto- kuin aktiivilomailijoille sekä perheille. Rengastie sopii erinomaisesti myös kaupunkilomailijoille, jotka haluavat nauttia päiväretkistä alueella. Oulusta on mahdollista tehdä päiväretkiä muun muassa Hailuotoon, Rokua Geoparkiin, Syötteelle, Kalajoelle, Raaheen ja Liminkaan.

Pohjolan rengastiellä voi liikkua patikoiden lukuisia metsäpolkuja pitkin, tehdä pyörällä itselle parhaiten sopivan pituisia retkiä tai nauttia pohjolan ainutlaatuisista maisemista autolla tai vaikka moottoripyörällä.

Reitin voi kulkea osissa tai jos lomaa riittää, kiertää läpi koko 800 kilometriä pitkän rengastien.

Pohjolan rengastie on saavutettavissa myös julkisilla liikennevälineillä, jolloin lomaan on helppo yhdistää useampiakin alueen luontokohteita ja -nähtävyyksiä.

Reitti läpi jokien, metsien ja tuntureiden

Pohjolan rengastien meriosuus kulkee Perämeren rannikkoa pitkin Oulusta Raaheen ja aina Kalajoelle saakka. Reitiltä on mahdollisuus tehdä lauttamatka Hailuotoon, jonka dyynihiekkarannat ja idyllinen kalastajakylä hurmaavat jokaisena vuodenaikana.

Poiketa voi myös esimerkiksi Limingassa, joka tunnetaan lintubongaajien paratiisina.

Yksi alueen metsäluonnon upeimmista kohteista on Rokua Geopark, jossa viimeisin jääkausi on jättänyt ainutlaatuisia jälkiä ja muovannut alueen luontoa. Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven pohjoisosien muodostama Rokua Geopark on yksi Unescon Global Geopark -ohjelman kohteista. Rengasreitin varrella pääsee nauttimaan myös upeista jokimaisemista. Pohjolan rengastie kulkee kaiken kaikkiaan 16 joen vierustaa kuljettaen matkailijan historiallisten vesiväylien alkulähteille.

Rengastien tunturialueet edustavat Suomen eteläisimmän tunturialueen kauneutta parhaimmillaan. Syötteen kansallispuiston alue Oulun itäpuolella kutsuu etenkin aktiivilomailijoita. Alueen monipuoliset reitit soveltuvat niin patikointiin kuin pyöräilyynkin. Talvisin Syöte on yksi Suomen lumisimmista alueista kinosten paksuudessa mitattuna.

Tulevaisuuden matkailukeskittymä

Pohjolan rengastie on osa Oulun alueen matkailun laajempaa kehittämistä ja tunnettuuden kasvattamista. Alueen matkailua kehitetään kestävän matkailun näkökulmasta ja vahvana teemana on digitaalisuus. Tavoitteena on kasvattaa sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden määrää. ”Matkailu on Oulun seudulla hienossa nosteessa. Olemme ylpeitä monimuotoisesta lähialueestamme ja haluamme kehittää palveluita niin, että matkailijoiden on entistä helpompi löytää alueen elämysten äärelle. Meiltä löytyy niin meri-, tunturikuin kaupunkimaisemaa ja sijaintimme on keskeinen, ikään kuin porttina sekä etelään että pohjoiseen. Meillä on vahva usko siihen, että Oulun seutu tulee olemaan tulevaisuudessa Lapin ja pääkaupungin ohella yksi Suomen merkittävimmistä matkailukeskittymistä”, Penttilä sanoo. ///

RUOTSI

SUOMI Syöte

Luontokohdekortit verkossa

Ii

me rä Pe

simmista luontokohteista luontokohdekortit. Luontokohdekortit esittelevät kohteen ja kertovat sen palveluista. Korttien avulla pääset tutustumaan esimerkiksi Kaakkurin liikuntamaan, Hietasaaren, Koitelinkosken ja Letonniemen luontokohteisiin.

Luontokohdekortit pdf-tiedostoina löytyvät sivustolta ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/oulun-luontopolut-ja-suojelualueet.

ri

OULUN KAUPUNKI on tehnyt Oulun mielenkiintoi-

Oulu

Hailuoto Kempele Liminka Raahe

Rokua Geopark

Kalajoki

MUN OULU 3 - 2021

7

ARKI OULUSSA

Biitsikesän takana on kovaa työtä Kesä ja uimarantapäivät ovat taas täällä!

Uimarantojen kuntoa ja siisteyttä seurataan koko kesäajan päivittäin. Kunnostustyöt ovat alkaneet kuitenkin jo pian lumien sulettua ja jäiden lähdettyä.

Rento retromallin pukukoppi lähestyy elinkaarensa päätä. Tuomas Orava silmäilee riittääkö levyjen uusiminen, vai pitääkö koko rakenne vaihtaa.

TEKSTI JA KUVA Juha-Pekka Honkanen

OULUN INFRA -LIIKELAITOKSEN työn-

johtaja Tuomas Orava silmäilee rantaviivaa Haukiputaan Meriniemessä ja juttua tehdessämme toukokuun lopulla tuulen ajamat kortteet peittävät parhaat uintipaikat. Hän kertoo, miten Haukiputaalla on ehditty kunnostamaan ja siivoamaan rantoja aina hylkeen raadosta alkaen.

"Kortteiden siivoaminen on eniten työllistävä urakka. Vuosien mittaan niiden kerääminen on opittu jättämään kesäkuun alkuun, ettei työtä tarvitse tehdä kahteen kertaan.”

Isännöitsijä Petri Yli-Pyky Oulun kaupungilta sanoo, että kaikki viralliset uimarannat käydään huolella läpi ennen rantakauden avajaispäivää, 15. kesäkuuta. Hiekkaa lisätään tarpeen mukaan, ympäristöä siistitään kauttaaltaan ja kiinteät rakenteet, kuten pöytäryhmät ja pukukopit, tarkastetaan ja kunnostetaan.

Kaupungin kaikkien virallisten uimarantojen ylläpito myös jatkuu läpi kesän. Suosituimmilla rannoilla ylläpito on päivittäis-

tä ja samalla työntekijät pitävät myös veden laatua silmällä. Oulun seudun ympäristöpalvelut ottaa säännöllisesti vesinäytteitä. Suosituimmilla rannoilla näytteitä otetaan tiheämmin.

"Nallikari on rannoista tietysti suosituin, mutta myös muut uimapaikat voivat houkutella satoja ihmisiä vuorokauden aikana ja näiden tiiviimpää seurantaa ohjataan EU-direktiivilläkin."

Oulun alueelta löytyy myös kosolti ihmisille tuttuja, mutta epävirallisia uimarantoja. Osa kanta-Oulun ulkopuolisista uimarannoista menetti virallisen asemansa kuntaliitoksen yhteydessä ja turvallisuusmääräysten tiukentuessa. Osaan niistä ei esimerkiksi voitu järjestää pelastustietä. Ainoastaan viralliset uimarannat ovat seurannan ja kunnostuksen piirissä.

Suuria remontteja ei näköpiirissä

Haukiputaalla rantojen ykköspaikkaa pitää Inkonnokka. Sen rantaviiva on Haukiputaan

Suosituimmat u ima direktiivin m EUuka i

Papinjärvi

uimapaikoista pisin. Orava sanoo, että palaute rannan remontoinnista uitavaksi koko mitaltaan on kuultu, mutta toteutuksesta ei ole tehty päätöstä.

"Ajan saatossa kasvillisuus on vallannut osan rannasta ja myös kiviä pitäisi poistaa.

Oulun virallisia uimarantoja ylläpitää pääosin Oulun Infra -liikelaitos. Nallikarin uimarannasta, kunnossapidosta ja rantavalvonnasta vastaa Nallikari Seaside Oy.

vaan roskat haravoidaan hiekan seasta käsin. Kesäkuun alussa rannoille iskettiin useamman työntekijän voimin ja roskat kärrättiin paikalta traktorilla.

Mukavan rantapäivän kivijalat, bajamajat, tulevat uimapaikoille palveluntuottajan toimesta rantojen avaamisen myötä. Palveluntuottaja tyhjentää ja huoltaa ne erillisen sopimuksen mukaisesti. Oulussa on herätty myös niihin liittyvään ilkivaltaan: jo useampi bajamaja on tuikattu tuleen.

"Tämä tulee meille kaikille kalliiksi, mutta on myös todella vaarallista, sillä muovirakenteet palavat erittäin korkeassa lämpötilassa." ///

Se on kaivinkoneellakin iso työ."

Rantojen kivisyys tekee myös kevään kunnostusurakasta käsityötä. Rantaviivaa ei voi haravoida koneellisesti kuten Nallikarissa,

rann at

set uim a

rann a

t

Nallikari

Oulun kaikki kaupungin ylläpitämät uimarannat osoitteessa ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ uimarannat

Jäälin monttu

Lämsänjärvi Tuira

Valkiaisjärvi

Huom! Lämsänjärven uimaranta on ollut kesäkuun alusta alkaen toistaiseksi pois käytöstä.

Tarkista tämän hetkinen tilanne ennen uimareissua!

8 MUN OULU 3 - 2021

Sukupolvet kohtasivat ja yhteisöllisyys tiivistyi Koulu, palvelutalo ja päiväkoti muodostivat auttavan yhteisön. ”Kun tulin palvelutaloon, olin pyörätuolissa ja hyvin heikkokuntoinen. Minuun oli iskenyt saiMAIKKULA raalabakteeri ja polveni leikattiin neljä kertaa.

Olin kolmen kuukauden ajan 40 asteen kuumeessa”, Sirpa Posio, 70, kuvailee.

Posio on eräs Maikkulan Toivon Auttavan yhteisön apua saaneista senioreista. Hän asuu Maikkulan Toivo -palvelutalossa omaishoitajamiehensä Pentti Posion kanssa. ”Siinä oli hengenlähtö lähellä! Ilman Penttiä en olisi selvinnyt”, nyt hymyileväinen ja pirteän oloinen rouva juttelee.

Hiljalleen Posio on toipunut ja kävelee jo omin jaloin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö pariskunta tarvitsisi apua arkeensa. Apua he ovat saaneet vapaaehtoisilta, aivan läheltä.

Maikkulassa innostuttiin auttamaan naapuria, kun Maikkulan Toivo -palvelutalo, YWAM Oulu ja Toivo -kristillinen päiväkoti lähtivät mukaan kaupungin Auttava yhteisö -hankkeeseen. Nyt koulu, palvelutalo ja päiväkoti muodostavat auttavan yhteisön.

Maikkulassa eri käyttötarkoituksissa toimiville kolmelle rakennukselle oli aikoinaan suunniteltu yhteisöllinen rakennuskaava, mutta käytäntö oli kuitenkin jäänyt toteutumatta. ”Yhteistyö on lähtenyt käyntiin ja lisääntynyt, kun siitä on tehty virallista”, YWAM Oulun koordinaattori Tarja Hyttinen arvioi.

Hyvät periaatteet

Auttava yhteisö -hanke on tarkoitettu tavallisille oululaisille naapurustoille, olipa kyseessä kerrostalo, rivitalo tai mikä tahansa asumismuoto. Suurin osa liittyneistä onkin tavanomaisia naapurustoja.

Uutta auttavaa yhteisöä neuvottiin kokoontumaan ja selvittämään naapurustonsa avun tarpeet ja auttamisen mahdollisuudet. Samalla sovittiin auttavan yhteisön periaatteiden noudattamisesta.

Naapurin ovikelloa saa soittaa apua pyytääkseen tai sitä tarjotakseen.

Periaatteet ovat ”meillä tervehditään naapuria” sekä ”naapurin ovikelloa saa soittaa apua pyytääkseen tai sitä tarjotakseen”. ”Sain postitse nimelläni selkeät ohjeet kokoontumiseen.

Kokoonnuimme ensin verkossa Zoomilla. Keskustelemassa oli minun lisäkseni nuoria opiskelijoita, päiväkodin johtaja sekä myöhemmin johtava diakoniatyön viranhaltija”, hankkeen yhdyshenkilöksi ilmoittautunut Hyttinen kertoo.

Maikkulassa päätettiin laittaa palvelutalossa asuvien postiluukuista kirje, jossa kerrottiin Auttava yhteisö -hankkeeseen osallistumisesta muun muassa näin: ”Voimme tarjota monenlaista tarvittavaa naapuriapua ja ilahdutusta. Se voi olla esimerkiksi kaupassakäyntiä, ulkoiluapua, seuranpitoa, muuttoapua...”

Posiot saivat apua tietokoneen kanssa

”Minä en siitä ymmärtänyt yhtään mitään, mutta miehelleni tietokone on tärkeä. Entinen automaalausyrittäjä katsoo sillä autojuttuja sekä uutisia”, Sirpa Posio selittää. ”Laitoimme reitittimen kuntoon. Samalla televisioon saatiin nettiyhteys”, auttamassa olleet nuoret kertovat.

Tuntuu hyvältä, kun voin olla avuksi. ”Tuntuu hyvältä, kun voin olla avuksi”, Markus Luukkonen, 22, kuvailee ja Verner Holappa, 27, jatkaa: ”On tosi tärkeää auttaa muita. Ihmisiä on niin paljon yksin, tosi haavoittuneita ja avun tarpeisia.”

Hankkeessa asuinyhteisö itse päättää, millaiseksi toiminta yhteisössä muodostuu.

Hankkeen tarjoamat Naapuriauttaja-ovitarrat saivat Maikkulassa uuden käyttötarkoituksen: Niistä tuli rintamerkkejä.

Nuoret kiersivät tunnukset rinnassa ikäihmisten luona haastattelemassa heitä kunkin avun tarpeesta.

Tulokset kirjattiin auttavan yhteisön julistukseen.

Ikäihmiset toivoivat yhteistä tekemistä, laulua, ulkoilua ja ulkoilmatapahtumia sekä juttukaveria. Myös muuttoapua ja tuolijumppaa pyydettiin. Nämä kaikki auttava yhteisö aikoo toteuttaa.

Heippati hei!

JUHANNUKSEKSI Oiva on ottanut sopi-

vasti lomaa itselleen ja ohjelmassa on mökin varastojen siivous, vihdoinkin! Kivat, mutta käyttämättä jääneet kamppeet menevät uusille käyttäjille lahjoituksina ja rahaa vastaan, mutta rikkinäiset romut viedään jäteasemille.

Kiertokaaren toimipisteiden aukioloajat näet nettisivuiltamme. Koko kesän ainoa poikkeus aukioloaikoihin sattuu juhannukselle, aatto ja juhannuspäivä ollaan vapaalla kaikilla jäteasemilla.

Mahtavaa keskikesää kaikille!

Terveisin Oiva Roina Kuntasi jäteyhtiö Kiertokaari Oy:n mestarilajittelija

Kiertokaari

Tekemistä ja yhteisöllisyyttä

Posiokin nautti ulkoilmatapahtumista, jotka auttava yhteisö on järjestänyt. Ohjelmassa on ollut lasten ja nuorten musiikkiesityksiä, draamanäytelmä ja tanssinumeroita.

Lasten musiikkiesitykset ja tuolijumppa ovat Posion suosikkeja. ”Jos en liiku viikkoonkaan, siinä menee kunto ja mieliala äkkiä huonoksi. Nyt ilahdun jo siitä, kun näen näitä nuoria!”

Koska auttavassa yhteisössä ei ole erikseen autettavaa ja auttajaa, seniorirouva halusi myös olla auttamassa. ”Yhdessä Markuksen kanssa leikkasimme eräältä talon asukkaalta tukan!” Posio ja Luukkonen katsovat toisiaan ja nauravat. ///

Oulu10-virastotalo remonttiin OULUN KAUPUNGIN virastorakennus

Oulu10 osoitteessa Torikatu 10 menee remonttiin juhannuksen jälkeen. Remontin vuoksi iso osa kaupungin asiakaspalvelusta siirtyy väliaikaisesti osoitteeseen Saaristonkatu 8.

Saaristonkadulle muuttavat Oulu10-asiakaspalvelu, ikäihmisten Aino-neuvonta, monikielinen ohjaus- ja neuvontapiste Villa Victor ja kaupungin palveluohjaajat.

Oulu10-asiakaspalvelupiste on kiinni 28.– 29.6. Asiakaspalvelu avautuu keskiviikkona 30.6. osoitteessa Saaristonkatu 8.

Oulu10-asiakaspalvelu palvelee koko ajan Oulun kaupungin nettisivujen chatilla sekä puhelimitse ja Oulun kaupungin sosiaalisen median kanavien kautta.

OULU10, Torikatu 10 palvelee

ma–pe 9–16 (kesäaikataulu 31.7.2021 asti) Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00

WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Verner Holappa (vas.) ja Markus Luukkonen auttoivat Sirpa Posiota tietokoneasioissa, kun Maikkulan Toivossa lähdettiin mukaan Oulun kaupungin Auttava yhteisö -hankkeeseen.

Oulunkaupunki

MUN OULU 3 - 2021

9

HENKILÖ

FAK­TA ⋆ Ari-Pekka Auvinen ⋆ Tutkija Suomen ympäristökeskuksessa ⋆ Sanginjoki-aktivisti

Ari-Pekka Auvinen pohtii, miksi kunnat eivät kysyisi metsien käytöstä myös asukkailtaan: ketkä haluavat intensiivistä metsänkäyttöä, ketkä suojelua ja ketkä monikäyttömetsiä. Vastausten mukainen jako voisi ohjata kaupungin metsien käsittelyä.

10 MUN OULU 3 - 2021

Oma kuva

Ari-Pekka Auvinen:

“Usko epätodennäköiseen” Ari-Pekka Auvinen soitti puhelun, joka ratkaisi Sanginjoen ulkometsän suojelun. Suojelutyössä vaaditaan kykyä innostua ja kykyä tartuttaa innostus.

“Olen aktiivinen myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisessä yhdistyksessä. Rengastan muun muassa muuttohaukkoja ja merikotkia. Tässä ollaan kuitenkin viirupöllöä tapaamassa.”

TEKSTI Jenni Räinä KUVAT Harri Tarvainen ja Auvisen omakuva Kirsi Järvenranta Ikkunasta näkyy laitojensa yli kurkotteleva keväinen SanginSANGINjoki. Hymy nousee yhä herkäsJOKI ti Ari-Pekka Auvisen kasvoille, kun hän istuu Loppulan metsänvartijan tilan puisen pöydän äärellä. Auvinen on tullut tunnetuksi henkilönä, jonka toiminnan ansiosta lopulta koko Sanginjoen ulkometsä suojeltiin. Samalla ratkesi Loppulan kohtalo, jossa luonnonsuojeluyhdistys on pitänyt kesäisin luontokahvilaa.

Sanginjoen ulkometsä sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Rotuaarilta. Kuningas Kaarle IX lahjoitti sen vuonna 1609 juuri perustetulle Oulun kaupungille ”masto- ja hirsipuumetsäksi”. Sitä kutsuttiin ulkometsäksi, sillä se sijaitsi tuolloin kaukana kaupungin rajojen ulkopuolella.

Keskustelu ulkometsän kohtalosta alkoi 2000-luvun alussa, ja siinä oli mukana myös Auvinen. Vuonna 2018 kaupunki suojeli metsistä osan. Pari vuotta myöhemmin suurta remonttia kaipaava Loppulan tila laitettiin kuitenkin myyntiin. Myös suojelemattomien metsien kohtalo oli auki.

Toiveet alueen laajemmasta suojelusta tuntuivat ajavan karille. Epätoivo sai Auvisen soittamaan Loppulan tilasta Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajalle, ekologian professori Janne Kotiaholle. Auvista kuunneltuaan Kotiaho ehdotti, että säätiö suojelisi kaikki loput metsät ja rahoittaisi Loppulan hankinnan. ”Se ei ollut tullut mieleenkään!”

Samalla Auvinen ymmärsi, että kohde oli houkutteleva. Yhtä laajoja suojeltavia alueita ei juuri löydy [Pohjois-]Lapin ulkopuolelta.

Lajien ja metsäluonnon kannalta yhtenäisyys on ensiarvoisen tärkeää.

Metsä joka katosi

Oululaissyntyinen Auvinen sai kipinän luonnossa liikkumiseen perheen kesämökillä Siikajoella. Opettajavanhempien kesälomat olivat pitkiä ja lapsuuden kesät kuluivat meren rannalla ja metsissä. ”Enoni oli vanhan kansan oikeita erämiehiä, joka saattoi nukkua yöt kuusen juurella.

Hän oli tärkeä hahmo elämässäni.”

Auvinen rakensi enonsa kanssa pöllöille pönttöjä ja rengasti lintuja. Retkillä löytyi hienoja varttuneita kuusikoita Siikajoen ja Siikalatvan kuntien alueilta. Ne kuitenkin yksi kerrallaan katosivat. Kerran Auvinen löysi enonsa kanssa sattumalta ikimetsän sirpaleen, jossa pesi kanahaukka. Kanahaukan kotimännyn vierestä löytyi varpuspöllö poikasineen vanhasta tikan kolosta.

Satumainen metsä teki vaikutuksen. Mutta kun parivaljakko palasi vuoden päästä, metsä oli hakattu. ”Se on yhä yksi traumaattisimpia kokemuksiani.”

Lukion jälkeen Auvinen lähti opiskelemaan ympäristönsuojelutiedettä Helsingin yliopistoon ja valokuvausta Englantiin. Valmistuttuaan hän muutti vuonna 2006 takaisin Ouluun. Samalla alkoi työ Sanginjoen suojelun

parissa. Sen olivat aloittaneet jo kahta vuotta aiemmin muun muassa Kalle Hellström, Anna-Mari Markkola ja Ari Rajasärkkä.

Päivätyönsä Auvinen tekee Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana ja Luonnonperintösäätiön asiantuntijana. Suojelutyö vaatii kykyä innostua ja kykyä innostaa muita. ”Jotta jaksaa tehdä näitä hommia, pitää uskoa johonkin epätodennäköiseen. Sen uskon pitää olla vahvaa ja tarttuvaa, mutta samalla pitää muistaa, että asian toteutuminen on epätodennäköistä.”

Yleinen asenne suojelutyötä kohtaan on muuttunut suopeammaksi.

Työssään Auvinen ei voi, eikä halua päättää kenenkään puolesta suojelusta. Sen sijaan hän voi yrittää saada omistajat näkemään asiat luonnon kannalta.

sa Muhoksen Kivisuon suojelua. Oisavansuolta Kivisuolle yltävällä suurella suokokonaisuudella on paljon suojeluun soveltuvia kohteita ja sen reuna sijaitsee linnuntietä vain kymmenen kilometrin päässä ulkometsästä. Alueet voisivat muodostaa yhdessä kokonaisuuden.

Suunnitelmia on helpompi hahmotella nyt kuin vuosikymmeniä sitten, sillä yleinen asenne suojelutyötä kohtaan on muuttunut suopeammaksi. Esimerkiksi Luonnonperintösäätiölle tarjotaan enemmän kohteita kuin se voi ostaa.

Suojelua voi tehdä ilman virallisia plakaattejakin. Euroopan komission biodiversiteettistrategiassa esitetään, että luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi maa- ja merialueiden suojeluaste tulisi nostaa 30 prosenttiin. Auvinen kannustaa niin yhteisöjä kuin yksityisiäkin soveltamaan suojelutavoitteita metsissään. ”Voisiko jokainen metsänomistaja ajatella kompromissia talouskäytön ja suojelun välillä?” ///

Tulevia unelmia

Auvinen on enemmän kuin tyytyväinen Sanginjoen suojelun saamaan käänteeseen. Hillitön onnenkantamoinen on myös hirvittänyt. ”Pelottaa, että ihmisten odotukset nousevat”, Auvinen naurahtaa.

Vaikka toki Auvisellakin on odotuksia tulevaan. Vuonna 2017 hän oli edesauttamas-

Viiden suora Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaisi?

Olen opiskellut wolofin kieltä ja tuntenut aina kaukorakkautta Senegaliin, vaikka en ole koskaan käynyt maassa.

Kun tulet mökille, mitä teet ensimmäiseksi?

“Seisoskelen pihalla ja vain fiilistelen.”

Paras muistosi lapsuudesta?

“Ensimmäisenä mieleen tulee lämmin kesäpäivä Merikylänlahden kalasatamassa, jossa istun tolpan nokassa ja katson lokkien pesimäpuuhia ja vanhojen kalastajaäijien touhuja.”

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi?

“Kyllähän minä Sanginjoelle veisin. Veisin johonkin mukavaan kohtaan ja sanoisin, että katso nyt tätä. Kuuntele.

Tämä on vain 20 kilometrin päässä kaupungista.”

Sano jotain Oulusta, lämpimällä sydämellä!

“Tässä kaupungissa on paljon ihmisiä, joille luonto on tärkeä, ja jotka ovat valmiita tekemään töitä sen suojelemiseksi.”

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

MUN OULU 3 - 2021

11

n a p o o r u E Oulu on !

6 2 0 2 i k n u p u a k ä ä p i r u u t t l u k Euroopan ä tt e , e m m tä y Nä vina vuosina. le tu e käsin, a s m s m lu u ta O is e d e h n o e k p htö sto läm etta omista lä id ta Kulttuuri-ilma n hallittua, a e k o m lu m n ä a n n m y il d a ö a y än m jien välillä ja h a a s laidalla tehdä o n hlavuotta. je ju lo a a a ri e e p u tä n ö a ty a m yhteis n mukaan luo a ta syvennämme lu a h t e is uutta. Kuntala Löppönen urbaania hull KUVA Petter i TI Päivi Br ink TEKS

Elokuun alussa juhlitaan yhdessä Varjo Piknikillä!

Oulu selected as European Capital of Culture 2026!

Katso ilmoitus takakannesta!

“OULU IS the northernmost city in

"Ihan huikea juttu! Kaikkemme olemme antaneet ja yhdessä oululaisten kanssa olemme tehneet tämän", Samu Forsblom ja Piia Rantala-Korhonen riemuitsevat.

KESÄKUUN ALUSSA kansainvälinen asian-

tuntijaraati valitsi Oulun Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. ”Valintamme on koko Oululle ja PohjoisSuomelle kuin joulu ja juhannus yhtä aikaa.

Olemme historian pohjoisin EU-jäsenmaasta nimetty kulttuuripääkaupunki. Tämä hitsaa yhteen koko alueen ihmiset ja muut eurooppalaiset ja tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia alueen asukkaille”, Oulu 2026:n hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen iloitsee. ”Tuhannet kiitokset niille sadoille toimijoille, jotka ovat uurastaneet hankkeen eteen neljän vuoden ajan. Olemme rakentaneet mahtavan yhteistyöverkoston Pohjois-Suomeen. Kiitos myös kilpakumppaneille, jotka ovat kirittäneet meitä. Kriittisiä keskustelijoita haluan myös kiittää, koska heidän ansiostaan olemme muistaneet tehdä ohjelmaa erilaisille yleisöille. Nyt kun valinta on tehty, Oulu2026 on koko Suomen projekti”, Rantala-Korhonen jatkaa.

Oulu2026 ohjelmajohtaja Samu Forsblom muistuttaa, että kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä rakennetaan Ouluun ja koko Pohjois-Suomeen elinvoimaista tulevaisuutta. Kaikki hankkeeseen investoitu raha voidaan saada moninkertaisena takaisin. ”Nostamme esiin koko pohjoisinta Eurooppaa. Kulttuuri-ilmastonmuutos luo meil-

le inspiroivan tulevaisuuden. Luoville aloille syntyy uusia työpaikkoja, ja yhteistyö kulttuurin ja teknologian osaajien välillä syvenee. Kulttuuri rikastuttaa meidän arkeamme, ja siihen voi törmätä kaupunginosissa, kaupoissa, oppilaitoksissa, hoitotyössä ja luonnossa. Uskomme, että tämä tuo nostetta koko alueelle, ja nuoretkin sitoutuvat kaupunkiin entistä innokkaammin. Lasten ja nuorten kulttuuri on merkittävässä osassa hankkeessa”, Forsblom kuvailee.

Tunnustus koko pohjoisen kulttuurille

Ensimmäiset kulttuuripääkaupunkiin liittyvät projektit lähtevät liikkeelle saman tien, mutta uusi ohjelmahaku mahdollistaa myös uusien ideoiden esittelyn.

Nyt Oulu2026 on koko Suomen projekti. ”Hankkeen myötä saamme Ouluun isoja, kansainvälisiä tuotantoja, mutta myös pieniä, paikallisia hankkeita esimerkiksi kaupunginosien arkea ilahduttamaan. Toivomme kansainvälisen näkyvyyden myötä paljon matkailijoita Ouluun kokemaan juhlavuoden ainutlaatuisia tapahtumia. Panostamme uusiin

teknologiamuotoihin, jotta kulttuuripääkaupungin antia voi seurata myös virtuaalisesti”, Forsblom sanoo.

Forsblom kokee, että pohjoinen kulttuuri on saanut valinnan myötä tunnustusta. ”Fiilikset ovat sanoinkuvaamattomat. Tämän myötä Oulun pitkässä historiassa kääntyy uusi sivu, ja meidät tullaan tuntemaan kulttuurista, taiteesta ja pohjoisesta elämänmuodosta koko Euroopassa. Huikeat kiitokset kaikille, jotka ovat antaneet osaamistaan ja energiaansa hankkeelle. Haluamme saada kaikki mukaan ja tarjoamme useita osallistumisen tapoja. Me teimme tämän yhdessä oululaisten kanssa”, Forsblom hymyilee. ///

the EU to have been chosen as the European Capital of Culture in history. This brings together the people of Northern Finland and connects us to other Europeans. We have created an amazing cooperation network in Northern Finland, and I want to thank everyone who worked hard for four years to get us here,” Oulu 2026 project manager Piia Rantala-Korhonen says.

Oulu2026 wants to create new opportunities for people to participate in arts and culture.

“We will put the northernmost part of Europe in the spotlight. The cultural climate change will create an inspiring future for us. There will be new jobs in the creative field and more cooperation between experts of technology and culture.

Culture will enrichen our lives and you will find it in suburbs, in shops, in schools, nursing institutions and in nature. It is not too late to get involved. We can only achieve this together,” Oulu2026 programme director Samu Forsblom says.

Follow Oulu2026 on social media and our webpage and get involved! @Oulu2026Official Facebook, Instagram, Twitter, YouTube

Mitä seuraavaksi?

• • • •

perustetaan Oulu2026-säätiö, jotta se on toimintavalmis vuoden 2022 alussa valitaan säätiölle hallitus ja työntekijät sekä valmisteluorganisaatio uusi ohjelmahakukierros alkaa juuri sinut halutaan mukaan luomaan ikimuistoinen kulttuuripääkaupunkivuosi

@Oulu2026Official Facebook, Instagram, Twitter, YouTube

12 MUN OULU 3 - 2021

LIFE IN OULU TRANSLATION Päivi Brink PHOTOS Maiju Pohjanheimo, Juuso Haarala

Oulu – a diverse paradise for nature travellers Oulu offers multiple new places and experiences for everyone interested in nature travelling.

Trees curve over the strait as the kayak glides forward in the still water. Looking around, you would not believe you are only some kilometres away from Rotuaari in Oulu.

“In Oulu, you don’t need to go far to be surrounded by nature. That is a wonderful feature of nature travelling in Oulu and its biggest strength,” says Harri Rautava.

This beautiful water landscape is located in Mustasalmi in Oulu, a narrow strait separating the Hietasaari and Mustasaari islands near Toppilansaari.

“In what other city are there so many fantastic places within just a four-kilometre radius of the centre of the town? We have the Hietasaari island, the Oulu river delta, the Letonniemi nature reserve, and the Mustasalmi strait,” Rautava lists surrounding natural attractions.

MUSTASALMI

From board sports to water sports

Harri Rautava, who hails from Kempele, is the entrepreneur behind Kite school Lappis and the Oulu paddling centre.

In 2005, Rautava lived in Ireland and did kite surfing as a hobby.

“I moved back to Oulu in 2007 and began teaching kite surfing at Lappis in 2011. I liked the sport so much that I thought the residents of Oulu would also definitely get excited about it.”

Rautava had a long history in various board sports, but water sports were not his favourites before he discovered kite surfing.

“I used to swim maybe twice every summer – and even then from the sauna cottage.”

Nevertheless, through kite skiing and surfing he got excited about SUP (Standup paddleboarding) and paddling during the summer of 2012 and started his own equipment rental agency the next year. Rautava experienced a “wow-effect” on his first visit to Mustasalmi.

“I didn’t know there were such amazing places in Oulu!”

When a visitor in Oulu stays for example in a hotel in the town centre, it is a huge advantage that there are various natural attractions and equipment rentals within walking or cycling distance from the accommodation.

“On a trip of a couple of days, you don’t need to spend hours driving to be in nature.” ///

”I have travelled around the world to do different sports, but it never ceases to amaze me how wonderful the nature in Oulu is,” says Harri Rautava.

Summer at the beach requires some hard work

CEO Päivi Penttilä Visit Oulu

Find ideas for local holidays at VisitOulu The VisitOulu web service brings together experience providers, offering a completely new kind of Oulu for tourists and locals alike.

LOCAL TRAVELLING and tourism in your home-

town will surely be big trends this summer too. And even if travelling abroad becomes an option again in the future, local travelling will hardly be forgotten.

With this being a reality, we need new ways of raising awareness about local services and experiences.

On the VisitOulu web pages, you can get to know various attractions and activities and find things to do on your summer holidays, birthdays, and other celebrations or just brighten up your day. The VisitOulu network includes about 80 tourism businesses and operators.

There are outstandingly diverse city and nature experiences on offer at the Oulu region.

“The Oulu region is a fantastic area to travel in. We are within a couple hours’ drive of fells, lake scenery, the coastline, archipelago and amazing beaches. Not to mention the city itself with great restaurants, inter-

esting history, and lots of attractions. I also recommend that locals explore new experiences and look at their hometown as tourists. I promise you will be pleasantly surprised!” says Päivi Penttilä, the CEO of VisitOulu.

There is even a new service called “Elämysten olohuone” that translates into “The Experience lounge”, created by VisitOulu together with local travel service providers. The service currently exists only in Finnish.

The various products and experiences have been collected on one web page and you can buy them easily through the on-line service. There are various activities including water and nature activities or sauna and restaurant experiences. visitoulu.fi/en visitoulu.fi/elamystenolohuone

Summer and warm days at the beach are here again! All through the summer, the condition and cleanliness of the beaches are monitored. However, the repair work started already soon after the snow and ice melted.

ALL OFFICIAL beaches are carefully checked before the

opening day of the beach season on the 15th of June. Where needed, sand is added, the surroundings are tidied up and permanent structures like tables and chairs and changing rooms are checked and fixed.

The maintenance of all official beaches also continues throughout the summer. On the most popular beaches, maintenance is done daily and the employees also keep an eye on the water quality.

“Nallikari is of course the most popular beach, but other beaches can also attract hundreds of people in a day, and the monitoring of these beaches is even governed by an EU directive,” says property manager Petri Yli-Pyky from the City of Oulu.

The cornerstone of any comfortable beach day are bajamajas i.e., portable toilets, which are also brought to the beaches on the opening day. The service provider empties and maintains them according to a separate agreement. Unfortunately, the bajamajas have been the target of vandalism: many of them have been set alight.

“It becomes expensive for all of us, and it’s also very dangerous, because plastic structures burn at really high temperatures.”

All the beaches in Oulu maintained by the City of Oulu can be found here: ouka.fi/oulu/english/beaches-and-iceswimming

MUN OULU 3 - 2021

13

ILMIÖ TEKSTI Maija Kajanto KUVAT Juuso Haarala

14 MUN OULU 3 - 2021

Lähilomalle tekemistä Elämysten olohuoneesta Verkkopalvelu kokoaa yhteen elämysten tarjoajat, jotta niin turistit kuin paikallisetkin saisivat kokea ihan uuden Oulun.

LÄHIMATKAILU JA omassa kaupungissa

turistina oleminen tulevat varmasti tänäkin kesänä olemaan isoja trendejä. Ja vaikka tulevaisuudessa matkustaminen taas aukeaisi, lähimatkailu tuskin painuu unholaan.

Kun tilanne on tämä, tarvitaan uusia tapoja tuoda lähimatkailun palvelut ja elämykset ihmisten tietoisuuteen. Oulun seudulla tarpeeseen vastattiin kehittämällä yhdessä VisitOulun ja paikallisten matkailuyritysten kanssa Elämysten olohuone. ”Meillä on Oulun seudulla paljon elämystuotteita, joita ei ollut vielä kerätty yhteen.

Halusimme ottaa yhteisen digiloikan ja tuoda elämystuotteita näkyväksi, selailtavaksi ja ostettavaksi”, kertoo VisitOulun toimitusjohtaja Päivi Penttilä.

Penttilä siirtyy kesän jälkeen toisiin tehtäviin johdettuaan VisitOulua vuodesta 2018.

Helppoa ostamista verkossa

Elämysten olohuone on verkkopalvelu, jonne on kerätty matkailualan yritysten tuotteita ja palveluita. Sivustolla voi tutustua eri kohteisiin ja aktiviteetteihin ja löytää tekemistä kesälomapäiville, synttäreille, juhlahetkiin tai arjen piristykseksi. Mukana on kaikenlaista vesi- ja luontoaktiviteeteista sauna- ja ravintolaelämyksiin ja teemabrunsseihin.

Sivustolla voi tutustua eri kohteisiin ja aktiviteetteihin. ”Mietimme, että tässä korona-aikana kaikki ovat lukittautuneina omiin olohuoneisiinsa. Mutta kun se olohuone voisi olla myös metsässä, tunturilla, merellä tai joella! Olohuoneessa on silti aina turvallista ja mukavaa olla.”

VisitOulun verkostoon kuuluu noin 80 matkailualan yritystä ja toimijaa. Näistä suuri osa teki elämystuotteita myös Elämysten olohuoneeseen. ”Nykykuluttajat ovat tottuneet verkkokauppoihin. Verkosta etsitään tietoa ja siellä myös tehdään ostopäätöksiä. Jos ostomahdollisuutta ei tarjota siellä, missä asiakkaalle kerrotaan palvelusta, silloin voi hyvin helposti menettää maksavan asiakkaan. Siksi oli tärkeää saada samaan paikkaan myös asiakaspolku kauppaan, josta elämyksiä ja palveluita saattoi ostaa.”

Poniretkiä ja kosken kuohuja

Viime kesän hittejä olivat muun muassa poniretki satumetsässä, teemalliset kävelykierrokset, kuten kummituskierros kaupungissa

sekä vesiaktiviteeteista koskiuinti Koitelinkoskella ja upeat kanoottiretket Oulun jokisuiston ja Varjakan saaren maisemissa.

Elämysten olohuoneen syntyminen antoi potkua myös yritysten tuotekehittelylle: portaaliin tuotiin myös täysin uusia palveluita. ”Halusimme tukea matkailuyrityksiä, lisätä paikallisten palveluiden saatavuutta ja matkailua. Oli iloinen yllätys, että myös uusia palveluita syntyi. Tämä on myös suora tapa osoittaa tukea paikallisille yrityksille ja auttaa selviämään korona-ajasta.”

Monella jalalla

Penttilä muistuttaa, että Oulun seudulla on huomattavan monipuolisesti tarjolla niin kaupunkielämyksiä kuin luontokohteitakin. ”Oulun seutu on matkailualueena aivan upea. Meillä on parin tunnin ajomatkan sisällä tunturialue, järvimaisemia, rannikkoa, saaristoa ja mielettömiä hiekkarantoja. Puhumattakaan itse kaupungista, josta löytyy hyviä ravintoloita, kiinnostavaa historiaa ja paljon nähtävyyksiä. Suosittelen myös paikallisia kokeilemaan uusia elämyksiä ja katsomaan omaa kotikaupunkia kuin matkailija. Lupaan, että yllätytte myönteisesti! Oulusta ja Oulun seudulta löytyy tekemistä ja elämyksiä, ollaan yhdessä ylpeitä näistä!”

Elämysten olohuone on suunnattu ennen kaikkea kotimaan matkailijoille. Mutta kun jatkossa matkailijoita saapuu yhä enemmän esimerkiksi Saksasta ja Norjasta, on tavoitteena markkinoida elämyksellistä matkailua myös ulkomaalaisille turisteille. ”Meillä on teknologiakaupunkina business-matkailua, perinteistä kansainvälistä turismia ja kotimaista turismia. Seisomme ikään kuin monella jalalla matkailun kanssa, mikä on poikkeusvuosina tosi hyvä asia.”

Paras palaute Elämysten olohuoneesta tuli viime kesänä paikalliselta matkailijalta.

Tämähän on aivan uusi Oulu!

”Rekrytoimme some-kampanjallamme oululaisia testaamaan elämyksiä. Ihmiset saivat elämyksen, kuten sup-lautailuretken, ilmaiseksi ja kertoivat testaamistaan palveluista. Tätä on nykymarkkinointi parhaimmillaan, saimme aivan mielettömiä, aitoja tarinoita elämyksistä.”

Tavoite on kehittää palvelua niin, että jokainen pystyisi hakemaan itselleen sopivaa nähtävää ja tehtävää. Jos kriteerinä on vaikkapa esteettömyys tai itsellä ei ole autoa käytössä, palvelusta löytyisi juuri näille kriteereille sopivia aktiviteetteja ja elämyksiä. ”Olemme tosi iloisia, että kaupunkilaiset ovat mukana kehittämässä Elämysten olohuonetta. Matkailu tuo Ouluun opiskelijoita ja osaajia ja hyvät matkailupalvelut tekevät Oulusta myös oululaisille paremman paikan olla ja elää”, Penttilä uskoo. visitoulu.fi/elamystenolohuone

Oulu matkailijoiden kohteena koronavuonnakin Heinäkuussa 2020:

+ 12 %

vapaa-ajan matkailun yöpymisiä.

+ 90 %

norjalaisten rekisteröityjä yöpymisiä.

+1%

kotimaan matkailun yöpymisiä.

”Eräs oululainen sanoi, että tämähän on aivan uusi Oulu! Moni on löytänyt kotikaupunkinsa uudelleen ja tällä on valtavan suuri merkitys niin kaupunkilaisten viihtyvyyden, kaupungin vetovoiman kuin asumisenkin näkökulmasta.”

Keskimäärin kotimaan matkailija käyttää Oulussa noin

Elämystestaajat asialla

Kansainvälinen matkailija käyttää Suomessa noin

Mutta miten saadaan ihmisille tietoa kaikesta siitä, mitä Elämysten olohuoneen kautta voi hankkia? Yhdeksi vastaukseksi löydettiin elämystestaajat.

Päivi Penttilä siirtyy kesän jälkeen muihin tehtäviin luotsattuaan VisitOulua vuodesta 2018. ”Oulun seudun matkailun näkymät ovat erittäin positiiviset ja koen, että kesän jälkeen on hyvä hetki tulevan toimitusjohtajan ottaa vetovastuu tästä todella mielenkiintoisesta työtehtävästä”, Penttilä toteaa.

180 € matkaa kohden.

390 € matkaa kohden.

Jatkuu seuraavalla sivulla

MUN OULU 3 - 2021

15

Taianomainen ponisatu on koko perheen elämys Kipponit-retki on satuseikkailu metsässä, ponin selässä. Se syntyi Tiia-Liisa Saarisen rakkaudesta hevosiin, taiteeseen, käsillä tekemiseen ja tarinoihin.

Suomen suosituin satuseikkailu Kipponit-poniretki on osoittautunut yhdeksi Elämysten olohuoneen vetonauloista.

TEKSTI JA KUVAT Kati Valjus

POTTONEN RAKASTAA kolttosia. Sen omassa, pienes-

sä talossa jutut ovat vähän vinksinvonksin: talon katolla on tuoli ylösalaisin ja sisälläkin vallitsee pieni kaaos. Lisäksi Pottonen rakastaa pierupusseja.

Pottonen on poni, tarkemmin sanottua Kipponi. Kipponit ovat yrittäjä Tiia-Liisa Saarisen ideoima ponisatuseikkailu perheille. Kipponit asuvat Haukiputaalla Kipponit-kylässä, ja ponit ovat tietysti oikeita poneja. Kuulostaako satumaiselta?

Pitkän linjan valmentaja ja talliyrittäjä sai idean poniseikkailusta miettiessään, miten tallin ja hevosten ympärille voisi luoda toisenlaista liiketoimintaa kuin perinteisen ratsastuskoulun. ”Meillä ei ole maneesia, ja näillä leveysasteilla maneesi tarvitaan, jos haluaa pitää tietyn laadun toiminnassa yllä. Idea syntyi eräällä ratsastusretkellä metsässä. Huomasin kuvittelevani metsään vesiputouksia ja muita satujuttuja”, Saarinen hymyilee.

Ajatus kehittyi pian toiminnaksi ja idea kirkastui selvääkin selvemmäksi: Saarinen alkaisi toteuttaa koko perheelle suunnattuja seikkailuja, joissa yhdistyvät ponit, luonto ja satumaiset lavasteet. Käsistään taitava Saarinen nikkaroi ponikylän sekä lähimetsään monenlaisia yksityiskohtia, sen vesiputouksenkin.

Samalla Saarisen päässä alkoi punoutua tarina. ”Tarina vaihtelee vuodenajan mukaan ja sen mukaan kuljetaan myös hiukan eri puolilla metsää.”

Ponisatuja pojille ja tytöille

Koska kesä on ponisatujen kulta-aikaa, ponit ovat viettäneet keväällä muutaman viikon loman. Palataanpa siis Pottoseen. Kun Saarinen pukee sille sinisen satulahuovan, pikkuisen satulan ja suitset sinisine töyhtöineen, poni on selvästi lähdössä innolla töihin. ”Tilasin ponit Hollannista kesällä 2018 erään tuttavan kautta. Kriteerit olivat tarkat, sillä ponien pitää toimia hyvin tällaisessa ympäristössä. Vanhemmat taluttavat poneja metsässä, ja monille heistäkin ponin käsittely on täysin uutta. Onnekseni sain juuri sellaiset ponit kuin toivoin.”

Kipponit-retkien varsinaiset asiakkaat, lapset, ovat iältään enimmäkseen noin 4–8-vuotiaita, mutta tosiasiassa ikähaitari ulottuu noin kahdesta yhteentoista ikävuoteen. ”Nuorin on ollut vähän yli vuoden, ja isommatkin kyllä innostuvat ponisaduista. Olen myös tietoisesti pyrkinyt toteuttamaan seikkailut siten, ettei niistä syntyisi mielikuvaa, että poniseikkailut ovat vain tytöille. Tällä hetkellä jo melkein puolet asiakkaista alkaa olla poikia, ja siitä olen iloinen”, Saarinen sanoo.

Pottosen naapurissa asuva Letti omistaa kampaamon, kun taas Pottosen velipoika Höppönen virittelee banaaninkuoriansoja ja muita jekkuja toisten ponien päänmenoksi.

Valaistu metsä on vaikuttava

Ponisaturetken ostoprosessi on täysin digitaalinen ja tapahtuu VisitOulun Elämysten olohuoneen kautta. ”Halusimme lähteä tässäkin rohkeasti toteuttamaan uudenlaista toimintatapaa. Digitaalinen myynti on ollut meille toimiva kanava. Erityisesti Oulun seudulla vierailevat perheet löytävät sen kautta meille”, Saarinen on huomannut.

Satumetsäretket ovatkin nousseet valtakunnallisesti palvelun kysytyimmäksi kohteeksi. ”Jokainen retki on uniikki. Monet tulevat uudelleen, ja odottavat innolla, että vuodenaika ja satu vaihtuu. Myös samalla retkellä saatetaan käydä useita kertoja. Koronavuosikaan ei ole meidän toimintaamme pahasti vaikuttanut, sillä retket tapahtuvat turvallisesti ulkona.”

Ponisatujen toteuttamiseksi tallilla on tehty isoja investointeja. ”Viimeksi toteutimme valaistuksen metsään, jotta talvisatu ei olisi sidottu päivän valoisaan aikaan. Valaistu metsä on tunnelmallinen ja vaikuttava.”

Saarinen haluaa panostaa perheiden yhteiseen elämykseen. ”Satumetsässä on myös sellainen erikoisuus, että siellä eivät kännykät toimi”, Saarinen vinkkaa silmää. ///

Idea ponisatuseikkailu syntyi Tiia-Liisa Saarisen päässä ratsastusretkellä, kun hän huomasi lähimetsänsä satumaisuuden.

16 MUN OULU 3 - 2021

OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta.

Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

"

Virtaava vesi

Oulun Toppilassa kohtavat hienosti luonto ja ihmisen rakentama ympäristö. Lämpövoimalan läheisyydestä löytyvä pieni virtaava vesi johdetaan sillan ali erikoisen rakennelman kautta. Näky antaa mielikuvitukselle vallan.

Olen hyödyntänyt paikkaa useissa taideprojekteissani ja nykyään sitä tullaan ihmettelemään kauempaakin ulkomaita myöten. Paikka on mielestäni outo ja hieno.” ///

VESA RANTA on työskennellyt ammattivalokuvaajana jo

2000-luvun alusta lähtien. Ammattikuvausten lisäksi hän työskentelee aktiivisesti myös omien pitkäkestoisten taideprojektiensa parissa. Viimeisin pitkä projekti Reunalla valmistui yhteistyönä toimittaja-kirjailija Jenni Räinän kanssa. Tietokirja kisasi Tieto-Finlandiasta, Bonnierin suuresta journalistipalkinnosta ja Botnia-palkinnosta, jonka se myös voitti. Samasta projektista syntyi myös iso näyttelykokonaisuus, joka on kiertänyt Suomessa ja ollut esilllä mm. Saksan Kielissä. Viime vuosina Ranta on tehnyt yhä enemmän töitä liikkuvan kuvan parissa.

MUN OULU 3 - 2021

17

REPORTAASI

Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin.

Kalastaja elää vuodenaikojen Riesa seisoo vielä Koljun venesataman laiturissa, mutta pian kalastaja Jarkko Ålander käynnistää sen moottorin ja suuntaa merelle. Päivän kalasaalis odottaa hakijaansa.

TEKSTI Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen ← Trooli lasketaan merenpohjaan veneen perästä. Sillä on mittaa parisataa metriä. ↓ Jarkko Ålander on kalastaja toisessa polvessa. → Kalastajan ammattiin liittyy valtavasti hiljaista tietoa. Sitä Jukka Ålander (vas.) on siirtänyt pojalleen Jarkolle.

28-vuotias Ålander on kalastaja toisessa polvessa ja rakentanut Riesansa omin kätösin.

Vene on vesillä nyt toista kesää. ”Nimesin sen vähän huumorilla, muita kalastajia ajatellen. Veneiden nimillähän me toisiamme puhuttelemme”, kalastaja nauraa.

Tänään merelle lähtee myös isä Jukka Ålander. Yleensä miehet kalastavat kumpikin omilla veneillään, mutta viime yö oli poikkeuksellisen myrskyinen, joten kummoista saalista ei ole odotettavissa.

Tänään lähdetään hakemaan Perämeren muikkua. Matkalla parhaille muikkuapajille isä ehtii kehua poikaansa tämän selän takana. ”Jarkolla on hyvä bisnesäly. Sitä tässä ammatissa tarvitaan, sillä leipä ei tule helpolla.

Hyvänä kalapäivänä työpäivän pituus on pitkälti yli 12 tuntia.”

HAUKIPUDAS

Ennustustaidot tarpeen

Halosenlahden kala, jota kaksikko pyörittää, myy kalasaaliinsa pääasiassa Hätälälle.

Hätälä puolestaan pakkaa kalat ja toimittaa ne kauppoihin.

Tänä keväänä on saatu hyviä saaliita, mutta tämänpäiväinen saalis on arvoitus. Jarkko arvelee yhtä pyttyä, Jukka kahta. ”Pytty” on 600 litran astia, joita Riesaan mahtuu useita.

Ennustustaidot tuntuvat olevan kalastajan työssä peruskauraa. ”Kyllä niitä tarvitaan. Jos esimerkiksi Keskolla on iso kampanja tulossa, pitäisi pystyä

lupaamaan paljon kalaa. Eipä se kuitenkaan ihan niin mene”, Jarkko Ålander sanoo.

Ammattiin liittyy valtavasti hiljaista tietoa.

Jukka Ålanderille sitä on kertynyt vuodesta 1993, jolloin hän päätyi alalle laman seurauksena. Jarkko on kulkenut isänsä mukana merellä pikkupojasta lähtien. ”Kyllä se aina oli niin, ettei merelle joutunut, vaan sai lähteä.”

Tekniikka on kehittynyt vuosien varrella valtavasti ja helpottaa työtä.

Matka kalapaikalle kestää noin tunnin. Kaikuluotaimen avulla näkee veneen alla uivat kalaparvet. Tekniikka on kehittynyt vuosien varrella valtavasti ja helpottaa työtä. Kännykän sovelluksesta seurataan säätä, lähinnä tuulen nopeutta.

Kollegoja saisi näkyä enemmänkin

Troolilla on mittaa kaksisataa metriä, ja se lasketaan lähelle meren pohjaa. Se on niin ikään miesten itsensä tekemä. ”Sillä tavalla saa sellaisen kuin haluaa.”

Kun trooli on laskettu, veneen vauhti on noin neljä kilometriä tunnissa. Sitä on tarkoitus vetää noin tunnin verran. ”Nyt alkaa se reissun rankin vaihe, eli kahvinkeitto”, Jukka virnistää.

Eväinä on ruisleipää ja graavattua siikaa.

Riesaan mahtuu useampi 600 litran astia. Paremmalla kalastuskelillä isä ja poika kalastavat omilla veneillään.

”Tämä on kyllä ammatin parhaita puolia.

Kalaa tulee syötyä varmaan puoli kiloa päivässä”, Jarkko nauraa.

Kahvitellessa ehditään jutella kalastuksesta. Vuoden 2017 alusta kalastajille jaettiin täysin yllättäen kiintiöt lohelle ja silakalle saalishistorian mukaan. Muutos on vaikeuttanut uusien kalastajien tulemista alalle. Ålanderit eivät pistäisi pahakseen, vaikka Perämerellä näkyisi enemmänkin kollegoja. ”Hailuodosta Tornioon taitaa olla noin kymmenen troolia. Se ei ole paljoa. Meressä riittää kalaa ja esimerkiksi muikkukanta on kasvanut viime vuosina.”

Roskakalaa, kuten kiiskeä ja särkeä, tarttuu sitäkin väistämättä pyydyksiin. Oikeastaan päivän polttavin kysymys onkin, kuinka suuri osa saaliista on myytävää, kuinka suuri roskaa. ”Mutta se, että siivoamme roskakalaa pois, antaa elintilaa muille kaloille. Roskakala menee meiltä turkistarhoille rehuksi.”

Kalastajien mukaan kotimaisen villikalan kysyntä on mennyt parempaan suuntaan, mutta on silti vain murto-osa kaikesta suomalaisten syömästä kalasta.

18 MUN OULU 3 - 2021

rytmissä Jukka Ålander, 56 Ammatti: kalastaja Miten päädyin alalle: ”90-luvun laman seurauksena ajattelin, että tämä on ala, johon eivät suhdanteet niin vaikuta. Siihen saakka takana oli harrastepyyntiä.”

Jarkko Ålander, 28 Ammatti: kalastaja Miten päädyin alalle: ”Isäni jalanjäljissä.

Olin mukana merellä jo pikkupojasta lähtien. Aloin tehdä tätä täysipäiväisesti heti täysi-ikäistyttyäni.”

↑↑ Pyydetyt kalat laitetaan heti jääkylpyyn. ↑ Kotisatamasta kalapytyt kuljetetaan omaan käsittelylaitokseen.

Kun trooli on laskettu, on aika keittää kahvit. Tänään on eväänä graavattua siikaa.

Troolin pää nostetaan vinssillä veneen kannelle.

Päivän saalis on kaksi pyttyä.

Aamuksi kaupan hyllyyn

On aika nostaa saalis. Trooli pyöritetään veneen perään ja pussin pää nostetaan vinssillä ylös. Vanhempi kalastaja Ålander oli oikeassa: Tämän päivän saalis on tarkalleen kaksi pyttyä. Roskakalaa on seassa sen verran, että saaliilla saa päivän kulut katettua. Tänään ei ollut kalamiesten paras päivä, mutta vaihtelevat saaliit kuuluvat ammattiin.

”Pohjakalastuksen jälkeen kesäkuussa on vuorossa siian ja lohen rysäkalastus. Se se vasta arpapeliä on, sillä rysiä ei noin vain siirrellä, eli pitää ennustaa, missä kalaparvet liikkuvat”, Jarkko miettii.

Kalat pääsevät suoraan jääkylpyyn. Kotisatamassa pytyt kuljetetaan Halosenlahden kalan omaan kalankäsittelylaitokseen. Onneksi matka ei ole pitkä, sillä parempana ka-

lapäivänä sataman ja käsittelylaitoksen väliä ajetaan useita kertoja.

Kalastajien päivä on vasta puolessavälissä, sillä edessä on vielä lajittelu. Siinä auttavat kesäseteliläiset ja yksi vakituinen kesätyöntekijä. Saaliin seassa on paitsi muikkua, myös pannuahveneksi sopivaa ahventa.

Aamulla ne löytyvät kaupan hyllyltä. ///

MUN OULU 3 - 2021

19

TURISTINA Fakta ⋆ Antti Leikas, 54 ⋆ Kirjailija ja viestintäalan yrittäjä ⋆ Toimii Oulun kirjailijaseuran puheenjohtajana

Leikas vertaa tämän päivän kirjailijoita yrittäjiin. ”Kirjallisuus on ekologista yrittämistä. Kestävän kehityksen arvot ovat itselleni läheisiä.”

Leikas viehättyy Ainolan puistosta: sen uniikista miljööstä ja puista, jotka kertovat historiasta jännittävällä tavalla.

Antti Leikas muutti Oulun keskustaan vuosi sitten. Siellä kaupungista erottuvat eri yksityiskohdat.

Kaupanteon ja kulttuurin TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala

Leikas asuu perheensä kanssa Franzénin talossa. 1800-luvun KESKUSTA alkupuolella valmistuneessa kotitalossa ja sen ympäristössä historia on vahvasti läsnä: talon on rakennuttanut kauppias Johan Franzén, ja viereisen puiston patsaaseen on ikuistettu runoilija Frans Mikael Franzén.

Nämä aihepiirit ovat lähellä Leikasta. ”Olen kirjailija, mutta ollut mukana yrityselämässä ja toiminut myös yritysjohdon tehtävissä. Miellän itseni vahvasti tuon saman kaupan ja kulttuurin perinnön kantajaksi”, hän sanoo.

Vaikka koti keskustassa onkin uusi juttu, Oulussa Leikas on asunut pian 30 vuotta. Ouluun toivat opinnot.

”Nuorena ihmisenä asuinpaikka on opiskelupaikka. Ei silloin niin mieti, mihin päätyy. Ei minullakaan ennen muuttoa ollut varsinaista mielikuvaa kaupungista.”

Teknologia-Oulun maine ja identiteetti kasvoi vasta myöhemmin 1990-luvulla. ”Se Oulu, johon saavuin, oli kauppiaiden ja kirjailijoiden Oulu.”

Isän identiteetti

”Yksi iso asia oululaisuudessa minulle on se, että olen perustanut täällä perheen”, Leikas kertoo.

Hän on kuusilapsisen perheen isä, jonka lapsista kaksi asuu vielä kotona. ”Kun vanhemmat lapset olivat pieniä, asuimme Kastellissa 15 vuotta. Nyt näiden

nuorempien kanssa on huomannut, että myös keskusta on hyvä ympäristö lasten kasvattamiseen. Toisin kuin monissa isoissa kaupungeissa, täällä lapset voi laskea turvallisin mielin kaupunkiin hoitamaan asioita ja oppimaan sitä.”

Osittain isyydenkin myötä läheiseksi on tullut myös Hupisaarten alue. Erityisesti Leikasta kiehtoo vanhan kasvitieteellisen puutarhan alue, jonka puusto on näin pohjoiselle alueelle ällistyttävä. Siellä on paljon isoja, uljaita puita, jotka ovat kasvaneet niille vieraassa ympäristössä. ”Oulu on aina ollut kansainvälinen kaupunki, ja minusta on kiehtovaa ajatella, miten nuo puut sitä katselevat. Kansainvälisyys on tullut tänne, hiipunut ja taas noussut. Van-

hat vieraspuulajit siellä maamerkkeinä, pohjoispohjalaiseen maahan juurensa lyöneinä”, hän kuvailee.

Olen huomannut, että myös keskusta on hyvä ympäristö lasten kasvattamiseen.

Leikas kertoo kunnioittaneensa puita ihan eri tavalla sen jälkeen, kun luki Peter Wohllebenin Puiden salattu elämä -kirjan. ”Ne ovat elävämpiä, kuin osaamme ajatella.”

20 MUN OULU 3 - 2021

Seuraavaksi kotikaupungin turistiksi Leikas haastaa Laura Tauriaisen.

Leikas on opiskellut kirjallisuutta Tampereen yliopistossa ja matematiikkaa Oulussa. 1990-luvun puolivälissä hänkin päätyi ITalalle. ”Silloin matemaatikostakin sai vähällä vaivalla koodarin”, hän naurahtaa.

kaupunki Vuosi vuodelta läheisempi

Oulun kirjailijaseuran tilat sijaitsevat nykyisin Pikisaaressa, osana Kulttuurikiihdyttämöä.

Myös Pikisaari viehättää Leikasta. ”Se on hurmaava suistoalueen saari, joka aika vasta oli vain vesiteiden varassa. Siellä on ihan oma yhteisönsä ja identiteettinsä – ainakin näin keskusta-asukkaan silmin.”

Hänestä tuntuu, että Oulu valuu lähemmäs vettä. ”Aiemmin merellisyys tuntui olevan kaukana, mutta nyt vesistö ja suisto ovat enemmän osa kaupunkia.”

Hänelle itselleen Oulu on tullut vuosi vuodelta läheisemmäksi. ”Täällä on panostettu kulttuuriin, ja myös

kirjailijaseura on saanut jalansijaa. Aikoinaan minustakin tuntui, että on lähdettävä muualle, jos haluaa vaikka kirjailijana enemmän näkyvyyttä, mutta se on muuttunut”, Leikas kertoo. ”Jos miettii vaikka liike-elämän muutoksia ja Nokian alasajoa, niin onhan Oulussa ollut vaikeita aikoja. Mutta siitä kaikesta on selvitty, kliseisesti vahvempana. Näkyvillä on uusia reittejä.”

Oulu on kaupunki, jossa hän haluaa pysyä. ///

Kuin Helsingin keskusta Franzénin puistoa vartioi runoilija Frans Mikael Franzénin patsas, ja Franzénin talon on rakennuttanut kauppaneuvos ja Oulun porvari Johan Franzén. Heidän edustamastaan kaupan ja kulttuurin perinnöstä Leikas ajattelee Oulun syntyneen.

Franzénin puisto, jonka ympärillä on Engelin suunnittelemia rakennuksia, vertautuu Leikaksesta jopa Helsingin Senaatintoriin. ”En ole tätä erityisyyttä aiemmin niin tiedostanut, mutta nyt kun aluetta katselee päivittäin, huomaa yksityiskohdat.”

MUN OULU 3 - 2021

21

KULTTUURI

Valtakunnalliset kotiseutupäivät elokuussa Katso kotiseutupäivien tapahtumien tarkemmat tiedot sivulta: ouka.fi/kotiseutupaivat KOTISEUTUPÄIVIEN SIVUILLA on Ilmoittautumisohjeet. Ilmoittautumispaketteja ja kiertoajeluja saa 30.6. saakka.

Sen jälkeen retket ovat myynnissä viimeistään 7.7. alkaen, mikäli niitä on jäljellä vielä ilmoittautumisajan umpeuduttua.

Luvassa myös ohjelmaa, johon voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista.

TORSTAI 12.8.

LAUANTAI 14.8.

AVAJAISPÄIVÄN OHJELMA OULUN TEATTERIN SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ

12–17 KAUPUNNIKARKELOT

Avajaispäivän tapahtumiin varmistat paikkasi ilmoittautumalla kotiseutupäiville. Yleisöllä on avajaisiin vapaa pääsy, mikäli ilmoittautumisten päätyttyä 30.6. salissa on vapaita paikkoja.

15–16 Kotiseutupäivien avajaiset Esiintyjinä mm. Kauko Röyhkä & Maurice Whitle Sport (France) ja Polokkarit.

17–19 Seminaari: Kulttuuri-ilmastonmuutos Piia Rantala-Korhonen, Pirjo Yli-Maunula, Samu Forsblom, Hanna Moisala, Mikko Salmi ja panelistit.

OULU SINFONIAN KONSERTIT HUPISAARTEN KESÄTEATTERISSA 17–17.30 Oulu Sinfonia: Eläinten karnevaali Kuultavaa koko perheelle. Vapaa pääsy 19–20 Oulu Sinfonia & Mikko Alatalo: Allsång på Hupisaari Mikko Alatalo ja Oulu Sinfonia kutsuvat yleisön laulamaan yhdessä. Vapaa pääsy 22–23 Oulu Sinfonia: Pieni yösoitto Kaunista klassista kesäillan päätteeksi. Vapaa pääsy

PERJANTAI 13.8.

9.30–11.30 KESKUSTELUKAMMARIT

Rotuaarin aukio Kaupunnikarkeloiden ohjelmaa on tekemässä yli 300 esiintyjän joukko, jossa on mukana kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajia, ammattilaisia sekä muita perinnekulttuurin vaalijoita ja uudistajia. Kaupunnikarkelot on myös kansallispukujen tuuletus, johon toivotamme yleisön sankoin joukon kansallispuvussa tai kansanpuvussa. Rotuaarin lavan catwalkilla nähdään kansallispukunäytös esittelyineen.

Kaupunnikarkelot päättyvät FolkJamflashmobiin ja kulkueeseen, joka saattaa joukon Pikisaaren urbaaniin kyläjuhlaan. Tässä klo 17 Rotuaarilta lähtevässä kulkueessa asu on vapaa, ja siinä yleisö saa käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Vapaa pääsy

12–17 KOTISEUTUMARKKINAT Rotuaari ja Mannerheimin puisto. Vapaa pääsy

14–16 ELOKUVA: TUKKIJOELLA Elokuvateatteri Studio, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Teatteri Neliapilan esittämänä elokuva Teuvo Pakkalan Tukkijoella -näytelmästä Vili Auvisen sovituksen pohjalta. Hinta 5 € (liput vain ovelta)

Oulun teatteri, Kaarlenväylä 2 ja Oulun kaupungin pääkirjasto, Kaarlenväylä 3 Kammareiden ohjelma: 1. Kestävä tapahtumakaupunki.

2. Kaupunkipaahtimo – paukut toimintaan.

3. Kulttuuriperintö voimavarana: Alueellinen ja rajat ylittävä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

4. Tietosuoja-asiat haltuun.

Vain ilmoittautuneille, osallistumispaketin lunastaneille.

15–24 PIKISAAREN URBAANI KYLÄJUHLA

14–21 KOTISEUTUMARKKINAT

Oulun tuomiokirkko, Kirkkokatu 3 A Kansansoittimien soinnista avaruusajan kaikuihin. Juulia Pölönen, kantele; Timo Kinnunen, harmonikka. Järjestää: Oulun tuomiokirkkoseurakunta. Vapaa pääsy

Rotuaari ja Mannerheimin puisto Vapaa pääsy

16.30–18.30 ELOKUVA: TERVAPORVARIEN PIIPUT Elokuvateatteri Studio, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Teatteri Neliapilan teatteriesitys. Hinta 5 € (liput vain ovelta)

17–21 MADE IN OULU Designtori, Pikisaarentie 17 Esillä oululaisten parhaita tuotteita ja suunnittelijoita. Järjestää PROTO - PohjoisSuomen muotoilijat ry. Vapaa pääsy

17–21 SOUNDS OF OULU Rotuaarin aukio Rytmimusiikkia bluesista rokkiin ja jatsista lattareihin. Oululaisen rytmimusiikin konsertti Sounds of Oulu alkaa jazz-paraatilla kävelykadulla klo 17 ja sen jälkeen ohjelma jatkuu Rotuaarin lavalla oululaisten big bandien konsertilla. Vapaa pääsy

19–20 LAULU SUOMAAN KURJISTA Kulttuuritalo Valve, Valvesali, Hallituskatu 7 Luontokuvaajalegenda Hannu Hautalan kurkikuvien innoittama näyttämöteos. Tanssija Heli-Maria Latola ja lauluntekijäartisti Jukka Takalo

Villatehtaiden piha-alueella, Pikisaarentie 13 Pikisaaren urbaani kyläjuhla on kaupunkikulttuurifestivaali, joka valtaa villatehtaan pihapiirin. Tapahtuman järjestää: Oulu Urban Culture ry. Vapaa pääsy

18–19 KONSERTTI: KALKKEEN MERI AHTONA

18–21 KOTISEUTUGAALA Oulun teatteri, Kaarlenväylä 3 Lauantai-ilta huipentuu gaalaan Oulun teatterin suurella näyttämöllä ja lämpiössä.

Suurella näyttämöllä esiintyvät gaalan aluksi nykysirkusryhmä Race Horse Company ja maailman pohjoisin flamencolaulaja Anna Murtola & Guests: Fuego Por Dentro. Gaalaohjelma jatkuu lämpiössä illallisen merkeissä. Vain ilmoittautuneille.

SUNNUNTAI 15.8.

10–12 JUMALANPALVELUS OULUN TUOMIOKIRKOSSA 10–12 JUMALANPALVELUS ORTODOKSISESSA KATEDRAALISSA

FLOW-SIRKUKSEN JA FLOW PRODUCTIONSIN KIERROKSET FLOW-SIRKUS ESITTÄÄ: FOLLOW ME BY BE FLAT Parkourhenkinen teos kaupunkitilassa Lähtö kierroksille Kulttuuritalo Valveelta, Hallituskatu 7 To 12.8. klo 13–14; pe 13.8. klo 17–18; la 14.8. klo 15–16; su 15.8. klo 14–15 Belgialaiset urbaanit akrobaatit Ward Mortier ja Thomas Decaesstecker johdattavat yleisön huikealle katusirkuskierrokselle. Hinta: 25 €

FLOW PRODUCTIONS: VARJAKKA REVISITED, 1. JA 2. KIERROS Lähtö bussilla Oulun teatterin edustalta, Kaarlenväylä 2 1. kierros la 14.8. klo 10.30–13.30 2. kierros la 14.8. klo 13.30–16.30 Flow Productionsin vuonna 2014 tuottama ja tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunulan ohjaama Varjakka oli unohtumaton esitys, josta päästään nyt kokemaan valikoituja osia Varjakka Revisited -retkellä. Retki vie kokijat Oulun edustalla sijaitsevaan historialliseen Varjakan sahasaareen ja syvälle alitajuiseen maailmaan, jossa kohdataan mielikuvituksellisia näkyjä ja todistetaan unen kaltaisia kohtauksia. Kokemus koostuu bussimatkasta, salmen ylityksestä kapulalossilla satamasta saareen ja lopulta kiertokävelystä saaren poluilla ja historiallisessa konttorirakennuksessa.

Mukaan elämykseen mahtuu 30 katsojaa kerrallaan. Hinta: 25 €

KÄVELYKIERROKSET TO 12.8. KLO 13–14.30 PIKISAAREN PAULOISSA Lähtö Oulun teatterin edusta, Kaarlenväylä 2 Toteutus: Oulunseudun oppaat ja Luuppi, opastus Oulun seudun oppaat. Hinta: 10 €

LA 14.8. 14–16 HUPISAARTEN LUMOISSA Lähtö Franzénin puistosta. Hinta: 10 €

SU 15.8. KLO 13–15 HAUTAUSMAAN KÄVELYKIERROS Lähtö Puistopuutarhurin talon edustalta (Oulun hautausmaan pääsisäänkäynnin läheisyydessä), Kajaaninkatu 1 Opastus Oulun seudun oppaat. Hinta: 10 €

MUSEOJUNAMATKAT POHJOIS-SUOMEN RAUTATIEYHDISTYKSEN MUSEOJUNAMATKAT Pe 13.8. 14–18 Nonstop-kuljetus raidelinjaautolla tai museojuna Lättähatulla väliä Oulun rautatieasema–Porhausin kerhotalo/ Rautatie- ja pienoisrautatienäyttely La 14.8. klo 10–16 Museojunamatkat: Oulun rautatieasema–Ii–Rautatie- ja pienoisrautatienäyttely–Oulun rautatieasema–Ii (pysähtyy Haukiputaalla) Su 15.8. klo 10–16 Museojunamatkat: Oulu–

Liminka–Rautatie- ja pienoisrautatienäyttely–Oulu–Liminka Rahastus junassa. Maksu vain käteisellä.

Katso aikataulut ja hinnat Porhan sivuilta: www.porha.fi

BUSSIRETKET PE 13.8. KLO 16.30–18 OULU TUTUKSI AJELLEN -KIERTOAJELU Lähtö ja paluu: Oulun teatteri, Kaarlenväylä 2 Opastus: Oulun seudun oppaat. Hinta: 30 €

PE 13.8. KLO 18.30–20.30 MATKAOPPAANA KAUKO RÖYHKÄ Lähtö ja paluu: Oulun teatteri, Kaarlenväylä 2 Kauko Röyhkä toimii ensimmäistä kertaa matkaoppaana ja vie matkustajat bussiretkelle oman nuoruutensa Ouluun. Keskustelukumppanina ja matkan toisena isäntänä Janne Kuustie. Hinta: 40 €

LA 14.8. KLO 9–12 RETKI TURKANSAAREN ULKOMUSEOON Lähtö ja paluu: Oulun teatteri, Kaarlenväylä 2 Retken ohjelma: Museo- ja tiedekeskus Luuppi ja Oulujoki-seura. Hinta: 30 €

LA 14.8. KLO 9–15 RETKI KIERIKKIKESKUKSEEN Lähtö ja paluu: Oulun teatteri, Kaarlenväylä 2 Kierikissä ja kivikauden kylässä opastavat Luupin oppaat. Retken ohjelma: Museo- ja tiedekeskus Luuppi ja Oulu-seura. Hinta: 50 €, sisältää lounaan

LA 14.8. KLO 9–15 RETKI PATENIEMEEN JA HAUKIPUTAALLE Lähtö ja paluu: Oulun teatterin edustalta, Kaarlenväylä 2.

Retken ohjelma: Haukipudas-seura ja Pateniemi-seura.

Hinta: 30 €, sisältää Takkurannan Marttojen valmistaman lounaan Haukiputaan seurakuntasalissa.

TIEDE- JA MUSEOKESKUS LUUPIN TUTUSTUMISKOHTEITA ○○ Pohjois-Pohjanmaan museo, Ainolanpolku 1 ○○ Oulun taidemuseo, Kasasarmintie 9 Ilmainen kotiseutupäiville ilmoittautuneille. ○○ Merimiehenkotimuseo, Pikisaarentie 6 Vapaa pääsy ○○ Oulun linnan kellari, Linnansaari 1 Vapaa pääsy ○○ Pohjois-Suomen rautatieyhdistyksen Rautatie- ja pienoisratanäyttely Ratamestarintie 2f, Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien (PoRha) kerhotalo

22 MUN OULU 3 - 2021

Aukkoja kalenterissa?

Puistopiknikit 2021 Tarkista ohjelma ja mahdolliset koronarajoitteet ouka.fi/puistopiknikit

Pyysimme haastateltavia ja kotiseutupäivien tuottaja Vesa Pynttäriä tutustumaan Mun Oulun tapahtumakalenteriin ja poimimaan parhaat tapahtumat omiin kalentereihinsa. tapahtumat.munoulu.fi

PIKIPOP 19.6. Prunnitori Jarkko Halunen: ”Jännittävää nähdä, toteutuuko tämä. Loistavia bändejä ja itsekin pitäisi kiivetä lavalle.”

LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! -KESÄTEATTERIESITYS 7.8. klo 19, Meri Oulu, Pitkänmöljäntie 2 Vesa Pynttäri: ”Luulisin esityksen tyydyttävän huumorin tarpeitani ja vieläpä kiinnostavasta aiheesta. Ehkäpä hyvä vaihtoehto työhyvinvointiesitelmien rinnalle.”

VARJAKKA REVISITED -KIERROKSET

Puistopiknikit tarjoavat urbaaneja elämyksiä Puistopiknikit käynnistyvät jälleen kesäkuun lopussa.

Koronaturvallisesti toteutettavaa ohjelmaa on keskustakohteiden ja -puistojen lisäksi tarjolla myös kaupungin ulkopuolella.

”Haluamme tuoda Puistopiknikeillä yllätyksellisyyttä sekä elämyksiä kaupunkitilaan”, kertovat Oulun kaupungin tuottaja Jarkko Halunen ja tuotantovastaava Inka Koutaniemi.

Huhtikuun lopussa päättyneeseen esiintyjähakuun saapui yhteensä 65 ehdotusta. Näistä ohjelmistoon valittiin kolmasosa. Kesän ohjelmistossa on luvassa muun muassa ajankohtaista oululaista musiikkia, nuorallatanssiesitys, kaksitoista tuntia kestävä dj-keikka, Taiteiden yön teaseri sekä useampi tanssiesitys.

Halunen ja Koutaniemi pitävät tärkeänä, että mahdollisimman monelle kulttuurialan toimijalle voidaan tarjota tänä vuonna esiintymismahdollisuus. ”Ohjelmahakua on aiempina vuosina suunnattu ennen kaikkea harrastajille idealla kaupunkilaisilta kaupunkilaisille. Tänä vuonna mukaan haki paljon ammattimuusikoita ja -taiteilijoita, mikä kertoo varmasti osaltaan kulttuurialan ahdingosta”, sanoo Halunen.

kille avoimissa tiloissa ja ilmaistapahtumissa väkimäärän rajoittaminen on haastavaa, mutta ohjelmaa on tarvittaessa mahdollista tuottaa myös kohdennetusti ja rajoitetulle yleisölle. Viime vuonna Puistopiknikit toteutettiin koronapandemian vuoksi hajautetusti taloyhtiöiden pihapiireissä sekä hoivakodeissa. Lisäksi kaupunkilaisia ilahduttivat tuolloin pop up -esitykset, kuten teekkarien kiertävän paloauton lavalla soittava bändi.”

Koronarajoitukset huomioidaan

22 kertaa piknikille

Puistopiknikeiden toteutuksessa huomioidaan vallitseva koronatilanne. ”Seuraamme jatkuvasti viranomaistiedostusta ja olemme yhteydessä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Toimimme ajankohtaisten ohjeistuksien ja suositusten mukaan. Kai-

PIKISAAREN URBAANI KYLÄJUHLA 14.8.2021 klo 15 alkaen Inka Koutaniemi: ”Ajankohtainen katsaus paikalliseen vaihtoehtokulttuuriin kyläjuhlassa, joka kutsuu jokaisen tutustumaan oululaiseen alakulttuuriin. Tutustuttavaa löytyy kaikille mosaiikkimaisen ohjelmiston ansiosta. Alkupäivästä Varjakka Revisited, illasta Urbaani kyläjuhla.”

ROSITA LUU

TEKSTI Ida Ijäs KUVAT Sanna Krook

HOLLIHAKA

14.8.2021 klo 10.30 ja 13.30 Inka Koutaniemi: “Kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka Oulussa ja korkean laadun immersiivinen esitys. Voiko parempaa toivoakaan?”

Väljissä ulkotiloissa oleminen on turvallinen tapa osallistua tapahtumiin.

27.8.2021 klo 21 Tuba Food & Lounge Inka Koutaniemi: ”Rosita Luu on henkilökohtainen suosikkiartistini! Viime vuonna julkaistu albumi ”Samettisuu” on mun kuunnelluimpia albumeita viime vuodelta (hyvä etten ole saanut jo vinyyliä puhki) ja ehdottomasti yksi Suomi-indien helmistä!”

KABOOM JA KUVITTELUN VOIMA 27.8. klo 18, Oulun teatteri, suuri näyttämö, Kaarlenväylä 2 Vesa Pynttäri: ”Ennakkotietojen mukaan Kaboom vaikuttaa lupaavalta. Leikillisyys ja eri taiteen lajien, muotojen ja rajojen sekoittuminen ja rajojen rikkominen vetävät minua aina puoleensa.”

”Väljissä ulkotiloissa oleminen on turvallinen tapa osallistua tapahtumiin”, Halunen toteaa.

Puistopiknikit ajoittuvat tänä vuonna kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Piknikkejä järjestetään yhteensä 22, joista 15 sijoittuu keskusta-alueelle ja loput toteutetaan aluepiknikkeinä. ”Valtaosa piknikeistä järjestetään tuttuun tapaan Hollilavalla, mutta ohjelmaa on luvassa myös Ainolan puistoon ja Nallikariin sekä kiertävällä ajatuksella myös muihin kaupungin puistoihin.

Lisäksi piknikkejä järjestetään ainakin Oulunsalon kotiseutumuseolla, Syketalolla Kiimingissä, Koitelissa, Äimänraution puutarhalla ja Kaijonharjussa”, luettelee Koutaniemi.

Ensimmäinen Puistopiknik järjestettiin vuonna 2016 Oulun kaupungin Katu- ja viherpalveluiden toimesta valtakunnallisen Vihervuoden yhteydessä. Oululaiset ovat ottaneet Puistopiknikit omakseen. Yksittäisten esityksien osallistujamäärät ovat vaihdelleet kolmestakymmenestä hengestä aina viiteensataan saakka riippuen esiintyjästä. ”Ihmiset selkeästi kaipaavat tällaisia tapahtumia. Puistopiknikit tarjoavat mahdollisuuden törmätä johonkin sellaiseen, mitä ei ole aiemmin nähnyt ja nurkan takana saattaa odottaa yllätys.” ///

KARINA 25.9. @ 45 Special Jarkko Halunen: ”Tämä keikka on siirtynyt jo kaksi kertaa. Nyt jos koskaan.”

MUN OULU 3 - 2021

23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

TAPAHTUMIA KESÄ–ALKUSYKSY OULUN TEATTERI

OULUN TAIDEMUSEO

Tahto on tarina yhdestä kaikkien aikojen menestyneimmästä suomalaishiihtäjästä Aino-Kaisa Saarisesta. Esitys kertoo taipaleesta hiihdon kirkkaimmaksi tähdeksi. teatteri.ouka.fi/tahto

DE URBE ULOA – MAALAUKSIA OULUN KAUPUNGISTA

SUPERNATURAL – SAMASSA MAAILMASSA OULUN TAIDEMUSEOSSA 29.5.–17.10.2021

Näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia.

Maalaukset keskittyvät pääosin Oulun ydinkeskustaan. Niin öljy- ja akvarellimaalauksissa kuin guasseissa ja piirroksissa esiintyy maisemia Oulun kaupungista, ja joko yhä katukuvassa olevia tai katukuvasta poistuneita rakennuksia.

KIERIKKIKESKUS BORIS JEFLOVIN – HEIJASTUSTEN TANSSI 14.6.–31.12.2021

Kansainvälinen nykytaidenäyttely SUPERNATURAL pohtii ihmisyyttä ja sen tulevaisuutta, ihmisen suhdetta muihin elollisiin ja teknologisesti tuotettuihin kumppaneihin.

Näyttelyn ytimessä ovat hyperrealistiset veistokset, mutta mukana on myös videoteoksia ja valokuvia.

Venäläinen Boris Jeflov (1926–2013) oli tuottelias taidemaalari, graafikko ja venäläisen maaseudun kuvaaja. Boris Jeflov teoksissa keskeisellä sijalla ovat maaseudun maisemat sekä veden heijastusten kuvaaminen. Jeflovin työskentelylle tyypillistä oli ulkoilmamaalaus. Useat teokset ovat saaneet innoituksensa taiteilijan matkoilta muun muassa Karjalasta.

Avoinna: 1.6.–24.6. ma–pe 10–16; 28.6.–8.8. ma–la 10–17, su 12–18

KESÄMUSEOT TURKANSAARI avoinna 6.6.–29.8. ma–su klo 10–18

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO

MERIMIEHENKOTIMUSEO

Avoinna ke–su 10–17, vapaa pääsy

PALIKKA PALIKALTA - LEGO-HARRASTAJIEN KOKOELMIEN HELMIÄ Näyttelyssä jaetaan paikallisten LEGOharrastajien ja Suomen LEGO-harrastajien yhdistyksen, Palikkatakomo ry:n, luomuksia ja kokoelmien helmiä. Näyttelyn pääteoksena on Oulun keskustan LEGOpienoismalli.

avoinna 6.6.–29.8. ma–su klo 10–18 Suljettu juhannuksena 25.–26.6.

OULUNSALON KOTISEUTUMUSEO avoinna 16.6.–15.8. ke–su 11–17 Suljettu juhannuksena 25.–26.6.

PATENIEMEN SAHAN MUSEO avoinna 4.7.–1.8. ke–su klo 11–16

KULTTUURITALO VALVE on kesällä

avoinna 4.7. saakka ma–pe klo 8–20 ja la– su klo 10–20. Avoinna ovat mm. näyttelytilat, joihin on vapaa pääsy, kuten aina! Elokuvateatteri Studion ohjelmisto pyörii ti– su 23.6. saakka. Syyskauteen talo avautuu taas maanantaina 2.8.

Valveen toimintaan, elokuvanäytöksiin ja näyttelyihin voit tutustua sivulla kulttuurivalve.fi. Ajankohtaisesta toiminnasta viestimme kattavasti myös somessa: @kulttuurivalve.

Kesäinen taidepolku, teatteria Hupisaarilla ja esityksiä veden päällä

Oulunsalon Varjakassa on tänäkin kesänä, elokuun loppuun saakka koettavissa taiteilija Mirjami Mäkelän ja Taikabox ry:n toteuttama Warjakan taidepolku. Polulla on mahdollisuus osallistua taiteen tekemiseen monitaiteellisilla taidepisteillä sekä tutustua Warjakka Puutarhaan tai Warjakka AR -kokemukseen. Polulla järjestetään maksuttomia ohjattuja kierroksia, ja TaikaBox ry järjestää lisäksi säännöllisiä lossikuljetuksia Varjakansaareen. Näistä ja muista Varjakan tapahtumista löydät lisätietoa osoitteesta warjakka.com.

Teatterinnälkään tuo apua Akseli Klonk, joka kirmaa kesään ja Hupisaarten kesäteatterille kahden näytelmän voimin: Carola – sydämeen jäi soimaan, joka kertoo rakastetun laulajan tarinan hänen musiikkinsa siivittämänä, saa ensiesityksensä 23.6., ja Maailman ympäri 80 päivässä tarjoaa mahtavaa menoa koko perheelle juhannusaatosta 25.6. alkaen.

Muista myös Kelluva Lava: kaikille avoin, maksuttomasti käyttöön varattava tapahtuma-alusta, jonka voi bongailla kesällä 2021 Oulun rannoilta!

OULU SINFONIA www.oulusinfonia.fi

TO 9.9. FRIGG & OULU SINFONIA

Oulu Sinfonian kevään 2021 konsertit ovat katsottavissa orkesterin YouTube-kanavalla 30.6. asti.

Madetojan sali, klo 19

TO 16.9. ISMO ALANKO & OULU SINFONIA: KAIKEN MAAILMAN LAULUJA

12.8. OULU SINFONIA HUPISAARTEN TEATTERILLA Vapaa pääsy. Tapahtuma on osa valtakunnallisia kotiseutupäiviä.

Klo 17 Eläinten karnevaali. Kuultavaa koko perheelle.

Klo 19 Allsång på Hupisaari. Mikko Alatalo ja Oulu Sinfonia kutsuvat yleisön laulamaan yhdessä.

Klo 22 Pieni yösoitto. Kaunista klassista kesäillan päätteeksi.

Madetojan sali, klo 19

Piknik

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 - Nyt juhlitaan!

Blind Channel

Jokrates

Julius Rantala

Soiva Siili

+ Lanai, Mustana, Liikkuva Laulureppu, Pentti Punkin Syntymäpäivät

Su 8.8.2021 Kuusisaari, Oulu ikärajaton | vapaa pääsy | varjofestivaali.fi/varjopiknik

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut tapahtumat.munoulu.fi

Riipaiseva esitys perheen häpeästä, syyllisyydestä, huolesta ja hädästä, kun oma lapsi katoaa päihteisiin ja tilalle astuu huppupäinen hahmo, jota vastaantulijat väistävät. teatteri.ouka.fi/poikani-joka-katosi

TAHTO ENSI-ILTA 18.9.

SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ

Tervetuloa Valveelle – ja Varjakkaan, Hupisaarille sekä Kelluvan Lavan ääreen!

Sanna Krook

POIKANI JOKA KATOSI ENSI-ILTA 17.9.

PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ

Tero Ahonen

Oulun teatteri/Kaisa Tiri

Oulun teatterin huikea syksy käynnistetään rytinällä elokuussa!

Viime syksynä ensi-iltansa saanut koko perheen suosikki Kaboom ja kuvittelun voima jatkaa esityksiään elokuussa. Lisäksi suuren suosion saavuttanut Synninkantajat nousee syksyllä suurelle näyttämölle 3.9. alkaen. teatteri.ouka.fi/ohjelmisto

24 MUN OULU 3 - 2021