IV. Menetelmät

Tutkimuksessa käytetty menetelmä perustuu kohderyhmähaastatteluihin ja yksittäisiin haastatteluihin oppimiskolmiossa kuvattujen sidosryhmien kanssa: • Korkeakoulujen edustajat, professorit ja luennoitsijat • pk-yritykset ja yrittäjät, ja  opiskelijat pääasiassa korkeakouluista, mutta myös ammatillisista oppilaitoksista ja muista koulutusorganisaatioista.

Tätä tutkimusta varten haastateltiin 31 yrittäjää, 38 opiskelijaa ja 32 opettajaa; yhteensä 101 ulkopuolisten sidosryhmien edustajaa.

Opettajat

Opiskelijat Yritykset

10

8

6

4

2

0

Suomi Italia Ranska Luxemburg Islanti

Yritykset Opiskelijat Opettajat

Tutkimus toteutettiin marraskuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja kohderyhmähaastatteluja. Työkokonaisuuden johtaja, Turun yliopisto, laati joukon kysymyksiä kullekin kohderyhmälle (ks. Liite 1). Kysymyksiä käytettiin haastattelujen ohjaamiseen ja fokusointiin, mutta keskustelun annettiin edetä omaa polkuaan. Haastattelut pidettiin pääasiassa kumppaneiden tiloissa. Osallistujat valittiin mukavuusotannan perusteella, jota ohjasi saatavuus ja tarve erilaisille profiileille: yrityksen toimiala, ikä, sukupuoli, etninen tausta jne. Suurin osa haastatteluista toteutettiin kasvokkain, mutta COVID-19-pandemian aikana osallistujien tavoittaminen vaikeutui. Tämän vuoksi tiedonkeruun loppuosa tehtiin puhelimitse ja verkkokyselyjä hyödyntäen.

Raportissa esitetyt grafiikat eivät ole mittakaavassa. Tulokset analysoitiin laadullisesti, ja kerätyt luvut eivät edusta vastausten määrää, vaan sitä, kuinka merkittäviä kultakin projektikumppanilta kerätyt lausunnot olivat. Laadullinen tutkimus antaa mahdollisuuden kerätä oivalluksia käyttäytymisestä ja motivaatioista, mikä auttaa ymmärtämään niiden taustalla olevia syitä.

Yrittäjyyttä on kaikkialla. Viimeisten 40 vuoden aikana on kehitetty ja otettu käyttöön yrittäjyyden tukemiseen pyrkiviä akateemisia ohjelmia, tutkimusta, opiskelijayhteisöjä ja opetuspedagogiikkaa. Yrittäjyydestä on tullut olennainen osa yhteisöjämme. Se on paljon enemmän kuin vain yrityksen aloittaminen. Yrittäjyys on ajattelutapa, joka pyrkii etsimään mahdollisuuksia, ottamaan riskejä ja olemaan joustava. Yrittäjyyden kenttä kuitenkin laajenee koko ajan. Pitäisikö meidän miettiä, miltä yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuus voisi näyttää? Se puolestaan johtaa meidät pohtimaan, miksi yrittäjyyttä opetetaan. Millaista on yrittäjyydenkoulutuksen sisältö? Entä miten sitä opetetaan?

Journal of Small Business Management 2018 -lehden ja sen julkaisun “Examining the Future of Trajectory of Entrepreneurship” (suom. Yrittäjyyden kehityskaaren tulevaisuutta tutkimassa) mukaan yrittäjyyskasvatusta opetetaan yliopistoissa useista syistä. Toiset painottavat enemmän arvon luomista, kun taas toisissa korostetaan intohimoa ja energiaa vaativan prosessin

dynaamisuutta innovatiivisten ideoiden luomisessa ja toteuttamisessa18 . Koulutuksen sisältö vaihtelee kolmen muuttujan välillä ja keskittyy 1) liiketoiminnan perusteisiin uudessa riskienhallintakontekstissa, 2) yrittäjyyden ydinsisältöön ja 3) yrittäjyyden ajattelutapaan. Useimmat yhdistelevät näitä vaihtelevissa määrin. Opetus tapahtuu usein perinteisten luentojen, käänteisen luokkahuoneen, verkko-oppimisalustojen jne. kautta. Mutta yrittäjyydenkoulutuksen tulevaisuus riippuu myös itse oppimisprosessista ja siihen liittyvistä kokeiluista. Nämä puolestaan ovat laajemmin sidoksissa koulutuksen tulevaisuuteen yleisesti.

Tästä päästään yrittäjyyskoulutuksen tulevaisuuteen. Yrittäjyyskoulutus saattaa hajautua muihin tieteenaloihin ja osittain hävitä tai muuttua vähemmän näkyväksi kuin nykyään, jolloin sitä opetetaan erillisinä pää- ja sivuaineina. Yrittäjyys saattaa kypsyä ja omaksua teoreettisemman lähestymistavan, ja sen seurauksena astua askeleen kauemmas käytännöstä. Toisaalta yrittäjyys voi auttaa muuttamaan koulutusta suuntaan, jossa se tukee paremmin yhteiskuntaa ja muuttaa yliopistojen roolia, ja sen kyky voimaannuttaa ja luoda saatetaan tunnistaa nykyistä paremmin.

Tämän tutkimuksen avulla yritetään tunnistaa, kuinka modernit työkalut ja konseptit yhdistettynä yrittäjyyteen voivat vaikuttaa uuden liiketoiminnan luomiseen ja parantaa yritysten suorituskykyä. Tutkimuksen aikana olemme pyrkineet tunnistamaan, millaisia tarpeita yrittäjillä on nykyisen kilpailukykynsä kehittämisen suhteen, sekä miten opettajat ja yhteistyö koulutuslaitosten kanssa voisi vaikuttaa myönteisesti sekä talouteen että tulevaisuuden työvoimaan.

18 Kuratko 2017