Issuu

3/2017

PÄÄKIRJOITUS LAURA HELIN

Fuksi. Mitä muistoja tuosta sanasta tulvii-

kaan mieleen! Niin monta ihanaa hetkeä, niin monta jännittävää tuntemusta. Muista, miten hermostunut olin edellisenä iltana ennen orientaatiopäivää maatessani patjalla uuden kotini lattialla, johon huonekalut eivät olleet vielä saapuneet. Astellessani ensimmäistä kertaa yliopiston porteista sisään jouduin kiihdyttämään askeleeni juoksuksi, sillä ulkona satoi kaatamalla. Vaasassa ei siis tosiaankaan aina paista aurinko, sen sain tuta heti ensimmäisenä päivänä. Fuksisyksy meni osaltani aika hämärän peitossa. Muistan satunnaisia keskusteluja yliopistolla, lukemattoman määrän uusia kasvoja, paljon työntekoa, uuden asunnon sisustamista ja asuinalueeseen tutustumista, sekavia muistikuvia opiskelupippaloista ja ihania, nauruntäyteisiä hetkiä uusien kavereiden kanssa. Muistan myös ne itkuiset illat, joina kaipasin jotain tuttua ihmistä kaiken uuden keskellä. Ne illat, jolloin stressasin hiukseni irti yrittäessäni päästä jyvälle Moodlesta, ja ne yöt, kun vietin tanssilattian sijaan uudessa työpaikassani. Ja myös ne yöt, jotka vietin esseitä kirjottaessa deadlinen puskiessa päälle. Ne yöt tulevat varmasti myös teille tutuiksi, uskokaa vanhempaa ja viisaampaa. Fuksikeväällä alkoi Vaasankin aurinko paistamaan, ja mieli kirkastui. Koti-ikävä väheni ja iloiset hetket lisääntyivät. Kaverien lukumäärä kasvoi ja stressin määrä väheni. Toukokuussa viimeistä kertaa tenttisalista ulos astellessani tunsin suurta helpotusta – eka vuosi oli vihdoin ohi, ja olin selvinnyt hengissä!

Opiskeluaika on toki muutakin kuin opiskelua ja bileitä, vaikka vuodet saakin toki painotettua noihin kahteen asiaan. Opiskeluvuodet ovat täynnä mahdollisuuksia. Saat loistaa ja mokata, saat vetää itsesi äärirajoille ja palautua sieltä takaisin elävien kirjoihin, saat ylittää itsesi. Voit liittyä järjestöön tai kerhoon. Voit keräillä haalarisi täyteen

erilaisia merkkejä. Voit kokea ensin unohdettuja ja myöhemmin unohtumattomia iltoja sitsatessa. Voit verkostoitua ja päästä lähemmäs unelmaduuniasi työharjoittelun avulla. Harkasta voi muuten saada itsellensä viisi opintopistettä, ihan vaan vinkkinä. Minä vietän tämän kesän työharjoittelussa. Teen viisi päivää viikossa töitä toimittajana sanomalehdessä, lokaationa Tukholma. Työpäivän jälkeen olen niin poikki, että kaadun sänkyyn rättiväsyneenä ja pistän aivot offline-tilaan. Silti rakastan työtäni, rakastan tätä kaupunkia ja ennen kaikkea rakastan sitä mahdollisuutta, että pääsen kokeilemaan käytännössä juuri sitä työtä, jota tulevaisuudessakin haluan tehdä. Olen onnellinen, sillä saan tehdä tämän opiskeluaikanani ja olen työelämään astuessa

askeleen valmiimpi. Kun luen hallituksemme WhatsApp-keskustelua, karehtii kasvoilleni typerä hymy. Naurattaa, koska callituslaisilla on välillä kertakaikkisen hölmöjä juttuja. Taidan itsekin olla hieman hölmö, sillä juuri niiden juttujen lukeminen saa minut tuntemaan suurta lämpöä niin jokaista hallituksemme jäsentä kuin yhtenäistä porukkaamme kohtaan. Hallitukseen hakeminen ja siihen pääseminen on pelastanut monta päivääni niin alkuvuotena Vaasassa kokoustaessa, kesällä etänä puhelimen välityksellä, ja varmasti myös tulevana syksynä hengaillessa. Hallituksessa pääsee vaikuttamaan asioihin ja järjestämään tapahtumia, mutta saa myös toivottavasti pitkäaikaisia ystäviä ja muita hengenheimolaisia porukan hitsautuessa tiiviisti yhteen hallituskauden aikana. Tämän huomasin jo opiskelujeni alkuhetkinä, kun vietin fuksivuoteni ja toisen opiskeluvuoteni lappilaisen osakunnan hallituksessa. Sain matkaani mukaan ystäviä, joihin en olisi ilman järjestötoimintaan osallistumista tutustunut. Voin siis täysin valehtelematta suositella järjestöjen toimintaan mukaan lähtemistä jo heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Tervetuloa Vaasan yliopistoon, sinä uusi fuksi. Haluaisin sanoa teille lauseen, joka koristaa omia punaisia haalareitani piisamirotan naaman vieressä: Typerä humanisti, ei opiskelu mitään auta. Mutta en sano, koska tuo lause on monellakin tapaa väärin. Sen sijaan siteeraan omasta kotikaupungista lähtöisin olevaa nuorta lupausta, joka on tehnyt töitä menestyksensä eteen juuri niin, kuin minäkin haluan tehdä. Heittäydy täysii, mitä ikinä teetkin, ja elä nyt missä ikinä meetkin. Siinä on paras vinkki, jonka voin teille opiskeluvuosia varten antaa. Sama toimii myös myöhemmässä elämässä, eli se kannattaa painaa niin syvälle mielen syövereihin, että se putkahtaa pinnalle aina, kun elämänsä osoite tuntuu olevan hukassa. Elä nyt, missä ikinä menetkin. Kohta se missä ikinä on Vaasassa. Minä ja muut hallituslaiset jäämme odottamaan teitä innolla, lämpimästi ja avosylein. Me varmistamme, että jokaiselle teille on paikka viestijän yhteisössämme. Tervetuloa fuksit Vaasan yliopistoon sekä uuteen sivuun elämässänne!

PUHEENJOHTAJALTA ENNI MATIKAINEN Kesäterkut Vaasasta, ja paljon onnea opiskelupaikasta! Missä sitten oletkin, ajatuksesi ovat luultavasti jo alkavassa syksyssä ja mahdollisessa muutossa uudelle paikkakunnalle. Oli Vaasa sinulle kuinka tuttu tai tuntematon hyvänsä, on syksyssä aina jotakin jännää. Peruskoulussa oli kivaa aloittaa lukukausi uusi reppu selässä ja yhteensopivin kynin ja vihkoin. Myönnetään pois, yhtä hauskaa se on edelleen! Odotan jo innolla syyskauden ensimmäisiä tapahtumia ja orientaatioita, kun pääsen tutustumaan uusiin viestinnän opiskelijoihin ja täyttämään kalenteriani kivoilla jutuilla! Me comedialaiset, niin hallituksessa kuin jäsenistössä, teemme paljon taustatyötä, jotta kaikilla viestinnän opiskelijoilla olisi yliopistolla ja vapaa-ajalla hyvät oltavat. Ei turhaan huhuta siitä, että opinnot ovat ihmisen parasta aikaa. Vaasan yliopistossa pääset tutustumaan huipputyyppeihin, ja eri järjestöt ja tutorit ovat sitä varten, että minkään ei tarvitse turhaan mietityttää. Tule siis moikkaamaan, kun törmätään! Tervetuloa Vaasan kampukselle, pian nähdään!

Sisällys 2 PÄÄKIRJOITUS 3 PUHEENJOHTAJALTA 5 MIKÄ COMEDIA? MIKÄ CAMP? 6 TUTUSTU CALLITUKSEEN! 12 GET INTERNATIONAL 15 VIESTIJÄT VAIHDOSSA 16 TYÖHARJOITTELIJAN PÄIVÄ YLELLÄ 17 TULE MUKAAN TOIMINTAAN 18 ESITTELYSSÄ TUTORIT 22 HAALAREIDEN ABC 24 TIESITKÖ, ETTÄ... 25 KOLUMNI

JULKAISIJA COMEDIA RY VAASAN YLIOPISTON VIESTINTÄTIETELIJÄT YHTEYSTIEDOT WWW.CAMPLEHTI.COM CAMPLEHTI@GMAIL.COM LEHDEN ON PAINANUT OY FRAM AB

PÄÄTOIMITTAJA HELIN LAURA KANNEN KUVA NIEMI MIKAEL TAITTO HELIN LAURA

TOIMITUS AAROLA IRIS AIKIONIEMI INGA-MAARET MATTILA MIIA SÄNKINIEMI VIIVI VIERTOLA VILMA

MIKÄ COMEDIA? CoMedia Ry on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestö. CoMedian tehtävänä on huolehtia viestinnän opiskelijoiden oikeuksista ja koulutuspoliittisista asioista, järjestää tapahtumia jäsenilleen, viihdyttää sekä tukea viestijöitä opiskeluiden ajan. Jäseneksi CoMediaan voi liittyä kaikki viestinnän lukijat. Jäsenyys kustantaa 20 euroa ja sisältää haalarimerkin sekä tarran opiskelijakorttiin. Jäsenenä olet oikeutettu CoMedian jäsenetuihin sekä edunvalvontaan.

CoMedian hallitus eli tuttavallisemmin Callitus valitaan vuodeksi kerrallaan ja sisältää monenlaista eri toimenkuvaa. Callitukseen voi hakea kuka tahansa CoMedia ry:n jäsen, ja mukaan voi päästä jo fuksivuonna. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.comediary.com.

MIKÄ CAMP? Camp on viestijöiden oma ainejärjestölehti, joka pyörii vapaaehtoisten voimin. Camp on alusta loppuun opiskelijoiden itse ideoima, kuvittama, kirjoittama ja tuottama lehti. Toimitukseen voi osallistua jokainen fuksista maisteriin, eikä aiempaa toimituskokemusta tarvita. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Campin nettisivut löydät osoitteesta www.camplehti.com.

TUTUSTU CALLITUKSEEN!

KUVA: MIKAEL NIEMI. Kuvasta puuttuvat Eveliina Toikkonen, Milja Mäkelä ja Laura Helin.

Enni Matikainen, puheenjohtaja Olen Enni, CoMedian puheenjohtaja. Vastuullani on teoriassa katsoa, että kaikki sujuu, käytännössä teen kaikkea mitä muutkin. Lähdin opiskelemaan viestintää aikanaan mielenkiinnosta alaa kohtaan ja silloisen opon suosituksesta. En edes tiennyt Vaasan yliopiston olemassaolosta. Käsitykseni viestinnän alasta on muuttunut opintojen myötä, mutta voin sanoa olevani oikealla alalla. Erityisesti himoitsen tietoa viestintävalmentajuudesta. Olen opiskellut Vaasassa neljä vuotta. Tapahtumien vuoristorata on yksi mieleenpainuvimmista asioista: joskus opiskelu on parasta ikinä, joskus alavalintaa tai käyttämätöntä välivuotta vääjäämättä epäilee. Hallitushommissa pääsee paraatipaikalle yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnassa ja tapaamaan koko ajan uusia ihmisiä. Parasta touhussa on haasteet ja oman oppimisen huomaaminen. Yksi asia, mitä fuksivuodesta ei voi korostaa liikaa, on avoimuus. Tartu rohkeasti kaikkiin kiinnostaviin tilaisuuksiin ja kokeile! Fun fact: Evellä on historiaa sirkustemppuilusta.

nen,

Eveliina Toikkonen, tiedottaja Nimeni on Eveliina eli Eve ja Callituksessa toimin tiedottajana. Hommiini kuuluu CoMedian nettisivujen ylläpito, sekä tiedottaminen sähköpostin kautta. Opiskelen viestintää, koska tykkään kirjoittaa, tiedottaa ja muhitella tietoa ensin itselläni, ennen kuin julkaisen sen muille. Olen ajatellut, että isona musta tulee jonkun viestintätoimiston iso pomo, voi tosin olla että yritän ajautua vähäksi aikaa myös henkilöstöhallinnonkin puolelle koska tykkään ihmisistä. En tule unohtamaan CoMedian ihania vuosijuhlia, joissa sai tuntea olevansa oikeasti omiensa joukossa ja huikeassa paikassa opiskelemassa. <3 Loppuillastahan en sitten muista kaikkea vaikka ehkä haluaisinkin… Samanhenkiset ihmiset, joihin et välttämättä muuten tutustuisi. Hallitustoiminnan kautta voi tutustua miljooniin ihmisiin ja saada elinikäisiä ystäviä niin kuin itsekin olen saanut! Vinkki fuksille: Vain sinä itse teet opiskeluajastasi mahtavan – osallistu siis kaikkeen mihin pystyt ja hymyile paljon! Fun fact: Antti tykkää laulaa lurauttaa tilanteeseen sopivia biisinpätkiä. Sano lähes mitä vaan, mitkä sanat voidaan löytää jostakin laulusta niin Antti melko varmasti laulaa pätkän kyseistä laulua heti, joko kovaa ja korkealta tai hiljaa itsekseen. Antti Orava, some-vastaava Olen Antti ja toimin vuoden 2017 Callituksessa some-vastaavana. Hommaani kuuluu mm. sisällöntuotanto CoMedian eri somekanaviin. En ollut varma halusinko tehdä tulevaisuudessa esimerkiksi PR työtä vai mahdollisesti jotain yhteiskuntakeskeisempää, joten päädyin opiskelemaan viestintää. Nyt kandivaiheessani sivuaineenani on kehitysmaatutkimus, jonka opintoja suoritan etänä. En tiedä mitä tulen tulevaisuudessa tekemään työkseni. Voisin heittää tähän jonkun kliseen kuinka kyse on matkasta eikä määränpäästä, mutta todellisuudessa en osaa vielä vastata kysymykseen. Eikä minusta vielä täysin pidäkään. Mikä minusta tulee isona Koululaisen testin mukaan: ”Sinä saatat kehittää itsellesi ammatin harrastuksestasi. Vaikkapa teatterin tai skeittauksen parista.” Tähän vuoteen on mahtunut paljon, mutta ikimuistoisimmat hetket on koettu fuksitapahtumissa, dompalla ja laivakadulla. Muutama sana vielä tuleville fukseille, tulkaa avoimin mielin, katsokaa avoimin silmin ja käykää tapahtumissa, nauttikaa, ja juhlikaa sillä fuksivuosi on vain kerran. Tämä hallituskausi on ollut enemmän kuin mitä osasin kuvitellakaan, sillä olen saanut upeita ystäviä, mahdollisuuden olla osana järjestämässä ainutlaatuisia tapahtumia ja sekä ajaa omien jäseniemme etuja. Fun fact: Emmi on osannut käyttäytyä akateemisen etiketin mukaan jo fuksisyksystä saakka, sillä CoMedian 25. vuosijuhlissa luulin esittäytyväni vanhemmalle, selkeästi hyvin käyttäytyvälle opiskelijalle. Hän paljastui myöhemmin tulevaksi fuksicallituslaiseksi.

Emmi Heikura, projekti- ja juhlavastaava Olen Emmi Heikura, CoMedian yksi kolmesta projektivastaavasta. Hommaan kuuluu esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestäminen fuksitapahtumista sitseihin ja cokeiluihin. Opiskelen viestintää, sillä olin kiinnostunut äidinkielestä ja opo ehdotti sitten viestintää. Usein kysytään, mikä sinusta tulee isona, ja vastaan aina ”mikä vaan”. Se viestinnän opiskelussa onkin ehkä parasta, tutkinto on laaja ja voit ohjautua ajan kanssa siihen hommaan, mikä eniten kiinnostaa. Eikä vastausta tarvitse tietää edes valmistumisen jälkeen. Hain hallitukseen, sillä se näyttää hyvältä CV:ssä ja saan kokemusta hallituksessa toimimisesta. Lisäksi, erittäin kliseisesti, siinä tutustuu aivan mahtaviin tyyppeihin niin hallituksesta kuin sen ulkopuolelta. Vinkkinä haluaisin sanoa, että Vaasa ei ole läheskään niin pieni, miltä aluksi voi tuntua. Anna sille aikaa niin Vaasa antaa parastaan. Henk. koht. tuntui tosi vaikealta jättää rakas Helsinki 500km päähän, mutta avoimin mielin, Vaasastakin oppii nauttimaan. Jos kuljet junalla, suosittelen sarjalippuja! Fun fact: Pj-Enni saapuu usein niin kokoukseen kuin pippaloihinkin eriparisukissa.

Juulia Tuominen, talousvastaava Olen Juulia, CoMedian talousvastaava. Lyhyesti sanottuna vastaan siis yhdistyksen raha-asioista. Lapsena unelma-ammattini oli toimittaja. Lukiossa kiinnostuin laajemmin viestinnästä ilmiönä, joten päädyinkin lukemaan viestintää tänne Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin. Sivuaineena luen venäjän kieltä, ja toivoisinkin, että tulevaisuuden ammattini sisältäisi viestintää itänaapurimme kanssa. Tähänastinen opintaipaleeni yliopistossa on sisältänyt monenlaisia sattumuksia ja kommelluksia, joita en varmasti ikinä unohda. Mieleenpainuvimpia niistä on ollut ehkä viime vuoden Ahventien approt, joiden jälkeisenä aamuna löysin keittiöstäni polkupyörän. Hallitustoiminta on tuonut paljon lisäsisältöä opiskeluun. Olen oppinut paljon järjestötoiminnasta, budjetoinnista ja tapahtumien järjestämisestä. Näistä taidoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Mikä tärkeitä, Callituksen kautta olen päässyt tutustumaan huikeisiin tyyppeihin eri vuosikursseilta. Kannattaa siis ehdottomasti harkita toimintaa CoMedian hallituksessa. Fuksina kannattaa ottaa ilo irti kaikesta mahdollisesta. Opiskelukavereille ei kannata todeta mitään, mikä alkaa sanoilla ’’minähän en sitten koskaan’’, sillä fuksivuosi Vaasassa voi muuttaa koko elämän. Fun Fact Ellistä: Elli on käynyt saman lukion kun itse Antti Tuisku.

Ellinoora Autti, projekti- ja juhlavastaava Projektivastaavana ideoin tapahtumia ja muun muassa puhaltelen ilmapalloja sekä voitelen eväsleipiä yhdessä Emmin ja Mariannen kanssa. Opiskelen viestintää juuri sen takia, että siitä on hyötyä joka paikassa eikä se ole sidottu yhteen ammattiin. Haaveilen PR-hommista ja erilaisista toimittajan töistä. Voisin olla ”Mitä tänään syötäisiin?”-juontaja, Suomen seuraava Vappu Pimiä. En tule unohtamaan viimesyksyisiä CoMedian vuosijuhlia ja erityisesti jatkoja, joissa kaaduin tyylikkäästi tanssilattialla. Hallituksessa saat uusia kokemuksia, kavereita ja ilmaista kahvia. Fuksi, mieti valmiiksi itsellesi toteemieläin. Sen ei tarvitse välttämättä olla eläin, vaan se voi esimerkiksi olla myös jokin fiktiivinen hahmo, kunhan se kertoo jotain persoonastasi. Trust me, tulet käyttämään sitä useaan otteeseen ensimmäisten viikkojen aikana. Fun fact: Mikolla on taito ottaa ihmisistä epäedustavia kuvia ja tehdä niistä taiteellisia snäppitarroja.

Mikko Lankila, yrityssuhdevastaava Olen Mikko Lankila ja toimin hallituksessa yrityssuhdevastaavana sekä varapuheenjohtajana. Tehtäviini kuuluu pitää kontakteja yllä yhteistyökumppaneihin, hankkia sponsoreita sekä toimia puheenjohtajan apuna. Opiskelen viestintää, koska olen aina haaveillut työstä, jossa voin hyödyntää omaa luovuuttani. Toivoisin tulevaisuudessa työskenteleväni joko mainostoimistossa tai viestintätoimistossa. En unohda koskaan ensimmäisiä päiviäni yliopistossa. Kaikki oli niin uutta ja pelottavaa, sekä niin monien uusien ihmisen tapaaminen tuntui todella jännittävältä. Hallitukseen kannattaa ehdottomasti hakea, jos tuntuu, että kaipaa mieluista tekemistä koulun ohella. Pääset myös verkostoitumaan ihanien ihmisten kanssa. Vinkkinä sanoisin, että tentit voi uusia, mutta hyviä bileitä ei. Fun fact: Marianne ajatteli, että yliopistoon tullessaan hän voi aloittaa täysin puhtaalta pöydältä ja esittäytyä sellaisena kuin hän itse haluaa. Nykyään hänet tunnetaan Marja-Jannena, Mora-Masana sekä kuusenistuttajana.

TIESITKÖ, ETTÄ viime vuonna Callitukseen valittiin

10 edustajaa, kun taas tänä vuonna hallituksessa jäseniä on 11?

Marianne Ronkainen, projekti- ja juhlavastaava Olen Marianne ja toimin Callituksessa projektivastaavana. Projun pestissä olen päässyt tekemään juttuja vaihtelevalla skaalalla aina tapahtumien järjestämisestä haalarimerkkien suunnitteluun. Hain opiskelemaan viestintää, sillä mielestäni opinnot ovat laaja-alaisia ja mielenkiintoisia, ja lisäksi minua on aina kiinnostanut median ja viestinnän eri ilmiöt ja monimuotoisuus. Isona minusta tulee ainakin viestinnän ammattilainen! Juuri monipuolisen osaamisen ja opiskelun myötä tulevaa työpaikkaa ei tarvitse rajata vain yhteen tai tiettyyn ammattiin. Opiskeluaikani ikimuistoisimpia tapahtumia ovat varmastikin olleet vappu ja CoMedian vujut! Callitukseen kannattaa ehdottomasti ja ennakkoluulottomasti hakea, sillä hallituspesti tuo tullessaan paljon uutta ja erilaista sisältöä arkeen ja opiskelujen ohelle. Samalla tietysti pääsee myös tutustumaan uusiin, mahtaviin tyyppeihin ja osaksi Vaasan yliopiston aktiivista järjestötoimintaa. Fuksina kannattaa ottaa täysillä ilo irti ensimmäisestä opiskeluvuodesta, se nimittäin hujahtaa ohi käsittämättömän nopeasti! Fun fact: Callituksen omalla Neiti Näpsällä eli Petralla on tiedettävästi varvasfobia. Petra Lähteenmäki, sihteeri Olen Petra ja toimin hallituksen sihteerinä. Sihteerin tehtäviin kuuluu kokouspöytäkirjojen tekeminen, yleinen papereiden pyörittely sekä apukätenä toimiminen. Halusin lähteä lukemaan viestintää, koska alan moninaisuus kiinnosti. Fuksivuoden aikana omalta on alkanut tuntua varsinkin organisaatioviestintä. Isona haluan olla viestintäpäällikkö tai tutkija – tai vaikka molempia. Fuksivuosi on ollut rehellisesti sanottuna elämäni paras vuosi. Kuitenkin parhaat muistot ovat ainejärjestömme 25-vuosijuhlilta ja Vapun Harry Potter sitseiltä. Hallitushommat tuo pientä lisäjännitystä opiskelijaelämään. Kannattaa ehdottomasti hakea hallitukseen, jos tapahtumien järjestäminen ja opiskelijoiden asioihin vaikuttaminen kiinnostaa. Samalla tapaa ihan huippuja tyyppejä ja saa uusia ystäviä. Näin pienenä kontrollifriikkinä voisin vinkkinä uusille fukseille sanoa, että kannattaa tutustua hyvin kurssikuvauksiin ja verkkoympäristöihin, esimerkiksi WebOodiin ja Moodleen. Helpotti ainakin omaa jännitystä, ettei tuntenut olevansa aivan täysin hukassa. Ja muistakaa nauttia, opiskelu on ihmisen parasta aikaa. Fun fact: Milja on meidän jöön pitäjä, kun homma lähtee vähän laukalle. Ei kannata jättää puoliksi juotuja kahvikuppeja Cololle kun allekirjoittanut, Milja vihaa sitä tuhannen auringon voimalla.

Milja Mäkelä, koulutuspoliittinen vastaava Toimin linkkinä viestinnän opiskelijoiden ja opettajien välillä opintoja koskevissa asioissa. Minusta on ihana ajatella, että voin olla mitä vain ja siksi opiskelen viestintää. Ehkä joku päivä olen yrityksen tiedottaja ja seuraavana viestintäjohtaja. En varmaan ikinä unohda ensimmäistä päivää yliopistolla, ja sitä kuinka minulla ei ollut tutoria. Meitä aloitti sinä vuonna kaksi samannimistä tyttöä. Hätä ei ollut onneksi suuri. Meni vartti ja sain oman tutorin. Hallituksessa parasta on ihmiset ja kaikki se uusi mitä saa tehdä. Mukaan hakemisen arvoisia syitä siis. Vinkkinä fukseille sanoisin, että syömään kannattaa mennä 11.30 tai 12.00. Muuten joutuu ruuhkaan jonottamaan. Fun fact: Tutustuin meidän päätoimittaja Lauraan pari vuotta sitten. Parhaita Lauraan liittyviä muistoja on se, miten hän oli kiireessä ahtanut jalan haalarin hihasta läpi ja yritti sitoa niitä päälleen yhdellä lahkeella ja hihalla. Samalla se ihmetteli miksi lahje on niin tiukka. Laura Helin, päätoimittaja Ainejärjestölehti Campin päätoimittajana vastaan koko lehden toiminnasta suunnittelupalavereiden järjestämisestä lehden julkaisuun asti. Lapsuuden toiveammattini olivat jalkapalloilija ja runoilija. Jälkimmäinen osuu lähellä nykyisiä tavoitteitani, sillä tähtään urallani pesunkestäväksi journalistiksi. Viestintätieteiden opiskelu avaa minulle portteja journalistiikan maailmaan, mutta ei sulje pois myös muita ammattivalintoja, kuten takaraivossa kutkuttelevaa urheiluseuran tiedottajaa. Unohtumattomia hetkiä on kertynyt yliopistouran aikana monta, kuten vaihto-opiskelu sekä lukuisat pippalot. Yksi mainittavan arvoinen hetki, jonka ehkä hieman häpeissäni haluaisin unohtaa, liittyy yllättäen Fonaan. Sen parvekkeelta heittelin lumipalloja jonottavia ihmisiä päin sen jälkeen, kun itse olin luikerrellut viekkaudella ja vääryydellä jonottamatta sisään baariin. Hallitukseen kannattaa hakea, jos haluaa päästä vaikuttamaan asioihin ja samalla saada kourallisen hyviä ystäviä, joita hallituksessa väistämättä vuoden aikana muodostuu! Fukseille haluan vinkata ehdottomasti yhden asian: Suorittakaa pakollinen Tietokone työvälineenä –kurssi pois jaloista jo fuksivuonna. Allekirjoittanut ei ole vieläkään saanut TITEä valmiiksi, eli siellä kursseilla nähdään! Fun fact: Juulialla on salainen Titanic-obsessio. Huhujen mukaan Jules käyttää runsaasti vapaa-aikaansa Titanicaiheisten dokkareiden katsomiseen ja salaliittoteorioiden pohtimiseen. On talousvastaavamme joskus sitsien jälkeen jopa intoutunut esittämään Jackia ja Rosea tunnaribiisin ollessa viimeinen sitsilaulu.

GET INTERNATIONAL! TEKSTI IRIS AAROA

Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys ovat nykypäivän trendejä, jotka ovat jatkuvasti pinnalla julkisessa keskustelussa. Ihmiset liikkuvat entistä enemmän paikasta toiseen ja kulttuurienväliset kohtaamiset ovat pikkupaikkakunnillakin jo arkipäivää. Ei siis ihmekään, että kulttuurienvälisen käyttäytymisen ymmärtäminen ja vieraiden kielten osaaminen kuuluvat nykyään kysytyimpien työelämätaitojen joukkoon. Yliopistovuodet ovat mitä parhainta aikaa kansainvälisen kokemuksen keräämiselle. Kansainvälistyminen antaa kuitenkin paljon muutakin kuin työelämävalmiuksia. Uudet kokemukset ja kansainvälisen ystäväpiirin hankkiminen ovat suosituimpia syitä kansainväliseen toimintaan mukaan lähtemiseen. Eri kulttuureja kohdatessa oppii myös suvaitsevaisuutta ja sosiaalisia taitoja. Opiskelijoille tarjotaan monia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen niin ulkomailla kuin Suomessakin. Ulkomaille lähteminen on helppoa ja siihen annetaan rahallista tukea. Kotimaassa erilaiset kansainväliset yhteisöt pitävät huolen siitä, että ulkomaalaisten tapaaminen onnistuu omassa opiskelukaupungissakin. Käytä siis ihmeessä tilaisuutesi hyödyksi ja lähde luomaan kansainvälisiä suhteita! Tässä hieman vinkkejä siihen, miten se Vaasan yliopiston opiskelijana onnistuu. Vaihto-opiskelu Vaihto-opiskelija pääsee tutustumaan kohdemaan kulttuurin lisäksi muiden vaihto-opiskelijoiden kulttuureihin. Vaihdossa koetaan unohtumattomia hetkiä ja saadaan elinikäisiä ystäviä. Suurin osa vaihdoista kestää 4–6 kuukautta, mutta myös pidempi aika on mahdollinen. Vuoden vaihdossa pääsee jo ihan kunnolla integroitumaan kohdemaan kulttuuriin, ja kielenkin voi oppia, vaikka nollasta aloittaisikin. Halusi sitten eksotiikkaa tai parannusta ruotsin taitoon, löytyy vaihtokohteista varmasti sopiva vaihtopaikka! Seuraavalta aukeamalta voi lukea viestinnän opiskelija Inga-Maaret Aikioniemen vaihtokokemuksesta Italiassa.

Kansainvälinen tuutorointi Kansainväliset tuutorit auttavat ulkomaalaisia opiskelijoita sopeutumaan Suomessa asumiseen ja opiskeluun. He järjestävät vapaa-ajan ohjelmaa ja ovat tukena opiskelijoiden arjessa. Pienen yliopiston vaihto-opiskelijoiden porukka on tiivis, ja melkeinpä kaikki tuntevat toisensa. Tuutorina vaihto-opiskelijoiden kanssa ystävystyy helposti ja pääsee siten kokemaan vaihtarielämää koti-Suomessa!

Kansainvälistymismahdollisuudet Vaasan yliopistossa

KUVA IRIS AAROA

ESN Vaasa ESN Vaasa on Erasmus Student Networkin Vaasan paikallisjaosto, joka järjestää toimintaa Vaasan korkeakoulujen kansainvälisille ja kansainvälistymisestä kiinnostuneille opiskelijoille. Tarjolla on monenlaisia tapahtumia, kuten bileitä, matkoja, yhteisiä illallisia ja urheilutapahtumia. ESN:n toimintaan voi osallistua tulemalla tapahtumiin, liittymällä jäseneksi ja toimimalla ESN:n hallituksessa tai aktiivijäsenenä. Aktiivit auttavat tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä omien ajallisten mahdollisuuksiensa puitteissa. ”Aktiivijäsenenä aloittaminen on hyvä tapa tutustua ESN:n toimintaan, jonka jälkeen voikin luontevasti vaikka hakea hallitukseen” vinkkaa ESN Vaasan puheenjohtaja Petra Hannus. ESN:llä on yli 530 paikallisjärjestöä 40 eri maassa. Erityisesti hallituksen jäsenillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ESN:ssä paikallisen tason lisäksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. “ESN:n kansalliset ja kansainväliset komiteat ja projektit tarjoavat oivan mahdollisuuden päästä kehittämään muun muassa johtamis-, markkinointi- ja ajanhallintataitoja”, kertoo Hannus ison järjestön eduista. Lisätietoja ESN Vaasasta löytyy osoitteesta www.esnvaasa.net ja Facebookista @ESN Vaasa sekä Instagramista @ESNvaasa.

Harjoittelu ulkomailla Ulkomailla suoritettavasta harjoittelusta saa tuplahyödyn, kun oman alan osaamisen syventämisen lisäksi oppii tuntemaan myös toisen maan työkulttuurin. Kansainvälinen harjoittelu on myös hyvä lisä ansioluetteloon, sillä monet työnantajat arvostavat kokemusta vieraskielisessä ympäristössä työskentelystä.

International Students’ Association of Vaasa ISAV:in tavoitteena on parantaa Vaasan korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin ja tutustuttaa heitä suomalaiseen yritysmaailmaan. ISAV:in tapahtumat ovat kaikille avoimia ja pääosin ilmaisia. ISAV:in markkinointi- ja viestintävastaava Elisa Siikonen kertoo, että tapahtumiin toivotaan erityisesti lisää suomalaisia osallistujia, sillä moni kansainvälinen opiskelija haluaa ystävystyä paikallisten kanssa. Kv-järjestötoiminnasta kiinnostuneet voivat hakea ISAV:in hallitukseen. “Monikulttuurisessa hallituksessamme toimiminen on opettanut sellaisia vuorovaikutustaitoja, joita ei tulisi opittua umpisuomalaisessa porukassa. Meillä harjoitetaan siis todellista kulttuurienvälistä viestintää! Lisäksi olen oppinut muun muassa organisoimaan, järjestämään tapahtumia ja päivittämään some-kanavia” Siikonen kommentoi hallituksessa oppimiaan taitoja. ISAV:in toimintaa voi tukea liittymällä jäseneksi, ja samalla pääsee osalliseksi jäsenetuihin. Lisää tietoa ISAV:ista ja tulevista tapahtumista löytyy Facebookista @ISAVaasa ja Instagramista @isavaasa.

KUVA SOUKAINA MEZGHELDI

Language Buddy -kurssi Haluaisitko oppia arabian alkeet tai vaikka puolan perusteet? Vaasan yliopiston kielipalvelut-yksikön järjestämä Language Buddy -kurssi tarjoaa mahdollisuuden opetella kieliä tandem-kieliparin kanssa. Parit päättävät itse, missä ja milloin he tapaavat, ja miten he kieliä opiskelevat. Kielitarjonta riippuu kurssin osallistujista, mutta yleensä mukana on myös harvinaisempien kielten puhujia, joilta voi oppia kieliä, joita ei yliopiston opetustarjonnasta löydy.

VIESTIJÄT VAIHDOSSA Vaihto-opiskelu on hyvä tapa laajentaa omaa maailmankatsomustaan, kokea uusia asioita ja kartuttaa opintopisteitä. Viidennen vuoden viestinnän opiskelija Inga-Maaret Aikioniemi kertoo omasta vaihtokokemuksestaan Italiassa. Ciao ja Griesti! Terveisiä Italiasta! Olen Inga-Maaret, 5. vuoden organisaatioviestinnän opiskelija ja tällä hetkellä vaihdossa Italiassa, Bozen-Bolzanon yliopistossa. Suuntasin pastan ja pizzan kuvat silmissä Italiaan viime helmikuussa ja Suomeen paluu häämöttelee heinäkuun lopulla. Tässä vaiheessa moni saattaa miettiä, mikä ihmeen Bozen-Bolzano? Italiasta tulee usein ehkä ensimmäisenä mieleen Firenze, Venetsia tai Rooma. Bozen-Bolzano sijaitsee pohjois-Italiassa lähellä Itävallan rajaa. Kaupunki on osa kaksikielistä ja autonomista Etelä-Tirolia, jossa Italian lisäksi kuulee usein ja ehkä jopa enemmän saksaa (siksi kannattaakin tervehtiä kahdella kielellä). Kielien sekamelska näkyy myös opiskelussa: Bozen-Bolzanon yliopisto on kolmikielinen (italia, saksa ja englanti). Saksan ja italian taidot rajoittuivat kuitenkin omalla kohdallani lähinnä kahvin tilaamiseen, minkä takia olen opiskellut Italiassa englanniksi. Vaikka olenkin viestijä, olen täällä opiskellut kauppatieteen kursseja. Otin tarkoituksella vaihdossa erilaisia kursseja kuin mitä voisin Vaasassa suorittaa. Suoritusotteeltani löytyy siis vaihdon jälkeen Family Business Management, International Marketing ja Foundations of Entrepreneurship. Lisäksi kehitin kielitaitoani kahvisanastoa pidemmälle ja suoritin myös saksan ja italian kielikurssit. Bozen-Bolzanon yliopisto on kompakti ja suhteellisen saman kokoinen kuin Vaasan yliopisto. Vaikka opiskelinkin kauppatieteitä, sopii yliopisto silti mielestäni hyvin myös viestijöille. Mielestäni on toisaalta hyvä opiskella vähän muutakin kuin omaa alaa, niin saa erilaisia näkökulmia viestintään. Esimerkiksi markkinoinnin kurssit sopivat

ja kiinnostavat monia viestinnän opiskelijoita. Yliopisto tarjoaa kuitenkin myös viestinnän ja media-alan kursseja. Opiskelu perustuu luentoihin, ryhmätöihin ja tentteihin, kuten Suomessakin. Opiskelu eroaa kuitenkin selkeästi yhdessä asiassa: luennoilla keskustellaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Luennoitsijat suosivat vuorovaikutteisempaa tapaa, mikä oli mielestäni mielenkiintoinen tapa oppia eri näkemyksiä kurssien aiheesta. Vaihtoonlähtijöiltä kysytään usein, mikä oli suurin shokki uudessa maassa. On oikeastaan vaikea keksiä mitään asiaa, joka olisi tullut shokkina. Yllätyksiä ja oivalluksia on sen sijaan roppakaupalla. Ennen vaihtoa ajattelin lähteväni vaihtoon Italiaan, mutta täällä ollessani, olen todella tajunnut olevani vaihdossa Etelä-Tirolissa. Olen saanut tutustua kahteen eri kulttuuriin, sillä Bozen-Bolzanossa yhdistyvät iloisesti italian ja tirolin kulttuurit, mikä on mielestäni rikkaus. Tämä näkyy sekä opiskelussa, että vapaa-ajalla. Vaihdon aikana olen vaeltanut vuorilla ja toisaalta käynyt kaupunkilomilla Roomassa ja Firenzessä. Minulle Bozen-Bolzanon parhaimpia puolia ovat sen rauhallisuus ja toisaalta helpot yhteydet joka puolelle. Vuorten ja viinitarhojen keskellä on hyvä olla ja junalla pääsee, kun siltä tuntuu. Yliopisto on kansainvälinen ja eloisa, sillä opiskelijoita tulee kolmikielisyyden takia joka puolelta, ei vain Italiasta. Vaihtarit eivät ole mikään erikoisuus, vaan luonnollinen osa opiskelijaporukoita. Kampuksella on helppo tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa ja jokainen löytää varmasti oman paikkansa. Tiedän myös jo varmaksi sen, että kun lähtöpäivä koittaa, jää pala sydämestäni Etelä-Tiroliin. TEKSTI JA KUVAT INGA-MAARET AIKIONIEMI

TYÖHARJOITTELIJAN PÄIVÄ

YLELLÄ

Ylen viestintäharjoittelijana kolme kuukautta työskentelevä maisteriopiskelija Viivi Sänkiniemi kertoo tavallisesta työpäivästään Ylen yhtiöviestinnässä.

7.50 Saavun ajoissa Ylen luovaan taloon viestinnän deskille. Valitsen työpisteen, levitän tavarat ja haen kahvia. 8.00 Avaan sähköpostin ja käyn läpi tärkeimmät somekanavat. Selaan läpi uutiset, jotta näen, onko mitään maata mullistavaa tapahtunut tai puhutaanko Ylestä juuri nyt. Käyn läpi palautteita, vastailen niihin työkaverin avustuksella. Viestintätiimiistä osa on aina niin sanotussa r-tiimissä, eli reagointitiimissä, jonka tehtävänä on olla päivystäjänä somessa ja puhelimen äärellä ja vastata palautteisiin. 9.00 On päivittäisen aamupalaverin eli dailyn aika. Käymme läpi ajankohtaiset asiat ja sen, mitä kenelläkin on työn alla. 10.30 Viestinnän ja strategian tiimit pitävät viikottaisen kokouksen. Viestinnästä ei monikaan pääse paikalle, joten minut lähetetään tekemään muistiinpanoja. Nämä kokoukset ovat harjoittelijalle kiinnostavia, koska asia on täysin uutta ja näissä oppii aina paljon. Pidän myös strategian tiimiläisistä, joten on mukava nähdä heitäkin. 11.30 Lounas. Ruoka on muuten todella hyvää. 12.15. R-tiimin hommia viestinnän deskillä. Ohessa kirjoitan puhtaaksi muistiinpanot strategian palaverista ja aloittelen englanninkielistä koostetekstiä Hulahula Suomi -tapahtumasta. Päivittäisen viestinnän ohessa

KUVA LAURA HELIN TEKSTI VIIVI SÄNKINIEMI

on mukavaa, kun saa omia tehtäviä. Ne tekevät päivistä erilaisia, ja tuovat sopivasti haastetta työhön. 14.30 Tapaan viestinnän työkaverini kanssa hankintojen päällikköä. Hankinnoille tulee uusi järjestelmä, josta tehdään lyhyt perehdytysvideo, ja tämä iltapäivä on varattu videon sisällön ja toteutuksen suunnittelulle. Ensi viikolla kuvataan. 16.00 Päivä on paketissa. Organisaatioviestinnän suuntautumisvaihtoehdossa viestintää opiskelevalle Viiville työharjoittelu Ylellä on ensimmäinen varsinainen suuntautumista vastaava työpaikka. Viivin työtehtäviin kuuluu päivittäisviestintää sekä omia pieniä projekteja, kuten viestintäsuunnitelmia muutosten varalle, valokuvaamista sekä videoprojekteja. Ylellä harjoittelussa pääsee näkemään organisaatioviestinnän toimia, kuten tällä hetkellä pinnalla olevaa kriisiviestintää.

KUVA VIIVI SÄNKINIEMI

CAMP ETSII UUSIA AKTIIVEJA! Oletko kiinnostunut lehden teosta? Haluaisitko olla itse osa lehden toimitusta? Camp etsii uusia aktiivisia ja innokkaita opiskelijoita, jotka haluavat olla mukana lehden toimitustyöhön juttujen ideoinnista lehden julkaisuun asti. Campissa on mahdollisuus suunnitella juttuja, kirjoittaa niitä, valokuvata, taittaa lehteä, kirjoittaa nettiin lyhyempiä juttuja ja olla muuten antamassa panostaan viestintätieteilijöiden lehden kehittämiseksi. Camp ei etsi valmiita ammattilaisia, vaan lehtityöstä innostuneita opiskelijoita, joille tarjota mahdollisuus tutustua lehden tekemiseen opiskeluaikana. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä päätoimittajaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen camplehti(at)gmail.com tai Facebookissa. Campin Facebook-sivusta tykätessäsi näet myös ilmoitukset tulevista kokouksista, joihin kannattaa tulla paikalle. Otathan siis yhteyttä ja tule mukaan kartuttamaan arvokasta kokemusta ja kehittämään Campin lisäksi myös omia viestinnän taitojasi!

ESITTELYSSÄ Tutor on fuksin ensimmäinen ystävä, kompassi, reittiopas, infotiski, taksikuski, opinto-opas ja tarvittaessa vaikka henkilökohtainen avustaja. Ensimmäisenä päivänä jokainen fuksi pääsee tutor-ryhmään, ja saa oppaakseen ryhmän oman tutorin. Fuksien pelastajat pääsevät nyt esittäytymään ja kertomaan terveisensä tuleville fukseilleen!

MIIA MATTILA, 19 VUOTTA Millainen tutor olet? Oon tosi puhelias ja heitän erittäin huonoja vitsejä. Mut myös varmasti kuulee aika pitkän matkan päästä, joten ei tarvii pelätä jos mut hukkaa. Mitä odotat eniten tulevalta syksyltä? Odotan tapaavani huipputyyppejä, ja tietenkin kaikkia niitä superhauskoja tapahtumia mitä syksyllä on luvassa! Mitä sanoisit vuoden takaiselle fuksiminällesi? Sanoisin että ”Hyvä että syksyllä jaksoit hammasta purren käydä joka tapahtumassa ( ja melkein joka luennolla..). Teit myös erittäin hyvän päätöksen kun valitsit Vaasan opiskelupaikaksi!” Asia, joka jokaisen fuksin pitää tietää? Kannattaa pitää aina opiskelijakorttia mukana että saa halpaa ruokaa! Tylsä juttu ehkä mutta food first! Lopputerkut. Onneks olkoon jokaiselle joka pääsi opiskelemaan! Mä lupaan että teillä on edessänne elämänne paras syksy, joten älkää pilatko kesälomaanne jännittämiseen.

SÄ TUTORIT JUULIA LANNE, 20 VUOTTA Millainen tutor olet? Sellainen tutor, jolle voi puhua ihan mistä vaan! Vaikka legoista. Mitä odotat eniten tulevalta syksyltä? Odotan tietysti meidän fuksitapahtumia! Mitä sanoisit vuoden takaiselle fuksiminällesi? On ihan ok olla pihalla aluksi, ja että nyt on jo hyvä hetki alkaa säästää vappua varten. Asia, joka jokaisen fuksin pitää tietää? Koulukirjoja voi kopioida Granolla! Lopputerkut. Odotan että saadaan lisää punahaalarikansaa tänne Vaasaan. Kannattaa ottaa aurinkolasit mukaan, sillä syksystä tulee loistava! VUOKKO TARVAINEN, 20 VUOTTA Millainen tutor olet? Tutorina olen ainakin rauhallinen ja luotettava. Jos on jotain mielen päällä, niin minulle saa tulla juttelemaan! Mitä odotat eniten tulevalta syksyltä? Eniten odotan eniten sitä, että pääsee kokemaan fuksisyksyn tapahtumia niin fuksien kuin tutoreidenkin kanssa. Mitä sanoisit vuoden takaiselle fuksiminällesi? Yritä stressata vähän vähemmän. Asia, joka jokaisen fuksin pitää tietää? Fuksivuosi hujahtaa nopeasti ohi, joten kannattaa ottaa siitä kaikki irti! Lopputerkut. Ikimuistoista fuksivuotta kaikille, syksyllä nähdään!

JASMIN JURVAKAINEN, 22 VUOTTA Millainen tutor olet? Huumorini voi olla paikoittain outoa, ylilyötyä ja ennen kaikkea huonoa, mutta pyrin tutorina mahdollisimman hyvin siihen, että jokainen pääsisi syksyllä nopeasti kiinni opintoihinsa ja ”sisälle” tähän kampukseen, ja tietenkin tutustuttua hyviin tyyppeihin. Mitä odotat eniten tulevalta syksyltä? Fuksitapahtum– ei vaan ennen kaikkea uusiin ihmisiin tutustumista! Mitä sanoisit vuoden takaiselle fuksiminällesi? Tee vähemmän töitä, käy enemmän fuksitapahtumissa ja perehdy kurssitarjontaan sekä opintosuunnitelmaasi mahdollisimman nopeasti. Siis oikeasti, lue se opinto-opas. Asia, jonka jokaisen fuksin pitää tietää? Asia on ananas. Lopputerkut? Älkää tehkö ihmisistä ennakko-oletuksia, heittäytykää mukaan tapahtumiin ja olkaa alusta pitäen aktiivisia ja oma-aloitteisia omissa opinnoissanne.

INKA LAAJALAHTI, 20 VUOTTA Millainen tutor olet? Super spontaani ja ehkä vähän yllytyshullu. Mitä odotat eniten tulevalta syksyltä? Sori kliseestä mutta ehdottomasti uusiin fukseihin tutustumista sekä tulevia tapahtumia! Sekä syksyä muutenkin, värikkäitä lehtiä ja villapaitoja. Mitä sanoisit vuoden takaiselle fuksiminällesi? Älä mene töihin heti fuksisyksyn alussa, osallistu jokaiseen tapahtumaan, tutustu ihmisiin poikkitieteellisesti. Ota syksyllä muitakin kursseja kuin vain ne jotka lukee opinto-oppaassa. Asia, jonka jokaisen fuksin pitää tietää? Fuksisyksystä saa ja pitää nauttia! Lopputerkut. Mahtava vuosi edessä, mä en malta odottaa, toivottavasti ette tekään! Syksyllä nähdään!

PUE PÄÄLLE PALA VAASAN YLIOPISTOA

Halusimme tuoda ensiluokkaisen collegepaidan jokaisen viestintätieteilijän päälle. Lopulta päädyimme tuomaan CoMedian logon yhteen Yhdysvaltalaisen Russel Athleticin paidan kanssa. Tuloksena voimme ylpeänä tarjota teille erittäin mukavan, klassisen collegepaidan oman ainejärjestönne ainutlaatuisella kuosilla.

Koko:

Nimi: Sähköpostiosoite:

Puhelinnumero:

Collegepaidan voit ennakkotilata 25 euron hintaan. Leikkaa irti tämä lomake ja palauta se täytettynä ainejärjestöhuone Cololle. Maksuohjeet lähetetään sähköpostiin. Paitoja on saatavilla koossa XS-XXL.

HAALAREIDEN

AB C

Yksi korkeakoulujen tunnusjutuista on tietenkin haalarit, jotka ovat kaikilla täällä meidän yliopistolla punaiset. Osaksi haalarikansaan kuulumista on tietenkin hyvä tietää, että miten ja etenkin mihin näitä haalareita sitten käytetään? Yleisin ja ehkä hauskin juttu on tehdä haalareista persoonalliset erilaisten merkkien avulla, joita saa ostettua sekä kerättyä eri opiskelijatapahtumista. Ajan myötä haalareihin tulee ommeltua kokoelma muistoja eri bileistä, sekä myös opiskeluajan vitseistä. Osalle merkkien ompelu on terapeuttista, osalle ei niinkään.. Vinkki vitonen kaikille fukseille, jotka eivät ompelun rauhallista vaikutusta löydä – joistain haalarimerkeistä saa takakankaan irti, joka helpottaa ompelemista erittäin paljon. Haalareihin voi kiinnittää myös pinssejä tai sitten vaikkapa festareilta saatuja leitä. Oikeastaan vain oma mielikuvitus on rajana. Yleensä haalareiden väristä voi arvata muun muassa sen, mitä kukakin opiskelee, mutta Vaasassa tämän voi saada tietoonsa ainejärjestöjen logoista, jotka ovat haalareiden selkäpuolella. Tämän takia haalarit yleensä sidotaan vyötärölle niin, että logo näkyy hyvin. Tässäpä siis pieni ohjeistus sitä vaatekappaletta varten, jota tulette useimmiten tulevaisuudessa käyttämään.

Lähtötilanne. Jotta haalarit eivät näytä epäsiisteiltä ja roikkuvilta, on ne parasta sitoa vyötärölle.

Tärkeintä sitoessa on muistaa takana oleva ainejärjestön logo, jonka tulee tietenkin näkyä hyvin! 22

Muista myös tarkistaa että hihat on solmittu siististi ja tiukasti, jotta haalarit pysyvät ylhäällä. Ylimääräiset kankaat, kuten vetoketjun, voi piilottaa hihojen alle.

Lopputulos. Nyt haalarit ovat valmiina kaikkiin opiskelijatapahtumien huveihin ja haasteisiin!

TIESITKÖ ETTÄ... haalareita ei saa pestä koko opiskeluajan aikana?

TEKSTI MIIA MATTILA

TIESITKÖ, ETTÄ... ...CoMedia ry on perustettu vuonna 1991 ja vietti viime vuonna 25-vuotissyntymäpäiväänsä suurten vuosijuhlien muodossa? ...Vaasan yliopistokampusta kutsutaan Suomen kauneimmaksi? ...Fontana Club eli tuttavallisemmin Fona toimii usein fukseille sijaiskodin roolissa? ...useat opiskelevat luulevat opiskelevansa ahkeasti Tritoniassa, mutta oikeasti jumahtavat tunneiksi kahvikupposelle Cafe Oskariin? ...Campin fuksinumeron toimittajista jokainen on eri vuosikurssin opiskelija aina fuksista gradua kirjoittavaan asti? ...fuksivuodestasi tulee varmasti ikimuistoinen?

SEURAA COMEDIAA SOMESSA Facebookissa CoMedia ry

Snapchatissa @Comediary

Instagramissa @comedia_ry

Twitterissä @ComediaRy

Kolumni VILMA VIERTOLA

Ensimmäinen päivä on niin syvältä, että koet alimman helvetin Ei ole mitään niin kamalaa ja henkistä tinnitusta aiheuttavaa kuin ensimmäinen päivä yliopistolla. Tervahovi on kuuma ja täynnä uppo-outoja tyhjänaamoja. Infotulva vyöryy kohti sellaisella voimalla, että pelastusliivit tulisivat tarpeeseen. Koko päivä täytyy olla cool ja chill, koska sellaisia yliopisto-opiskelijat ovat. Ja koska Vaasassa pelkkä päiväsaikainen stressi ei ole tarpeeksi, järjestetään ainutlaatuinen tilaisuus nolata itsensä ekan illan bileissä. Tiivistettynä: voi juku. Tiedostin tulevan fuksiuden haasteet heti, ja aloin valmistautua kriittisiin ensihetkiin paremmin kuin liittoutuneet Normandian maihinnousuun. Opettelin ulkoa kampuksen kartan ja kriittisimmät reitit Ahventieltä ulkomaailmaan, eli matkakeskukseen ja lähimpään Alkoon. Hankin opiskelijakortin ja Tritonian kirjastokortin. Tutustuin Moodleen ja muutin Wordin oletusasetukset yliopiston kirjoitusohjeiden mukaisiksi. Ostin kymmenen yliviivaustussia. Tunnetusti ihmisen täytyy luoda hyvä ensivaikutelma ollakseen minkään arvoinen, joten harkitsin ulkonäkööni liittyviä seikkoja tarkoin. Heitin laukkuuni kaikelta varalta pipon, sateenvarjon ja suuvettä. Harjoittelin luontevaa esittäytymistä ja optimaalista kättelyä (ei kuten kuollut kala, muttei liian sormia murskaava). Olin täysin valmis kaikkeen. Että yrittäkääpäs vain, ämmät. Ensimmäinen päivä oli aivan helvetillinen. Naama punoitti enemmän kuin tutoreiden haalarit, kylmä hiki virtasi pitkin selkää vuolaammin kuin jallu teekkarin suuhun. Vaikuttava kampustietämykseni oli melko turha, sillä tutor oli kaikkitietävä turistiopas. Opiskelijakorttia ei tarvinnut vielä. Moodlesta ei edes puhuttu. En saavuttanut sitä cooliuden astetta, joka oli ollut tavoitteenani. Hiukset olivat aivan sekaisin ja vaatteet rutussa. Kukaan ei kätellyt. Lisäksi heitin niin huonoa läppää, että piti itsekin ihmetellä vitsivaraston parasta ennen -päiväystä. Kaikin puolin pettymysten pettymys. Ilta ei ollut päivää parempi. Humanistietkoilla tyhjäsin vauhdilla taskumatin paniikinomaisin kulauksin. Yhtäkkiä huomasin olevani ihmispyramidin vankkana tukijalkana, jonkun polvi painaen selkääni. Tutorin johdolla fuksipyramidi pääsi tutustumaan pimeään ja tahmeaan Fontanan onnenmaahan. Fonassa tanssiliikkeiden sulokkuus ei totisesti ollut huipussaan, katu-uskottavuudesta puhumattakaan. Sanon nyt täydestä sydämestäni sinulle, kauhistunut fuksiparka, että älä huoli. Ensimmäinen päivä on kaikille yhtä kaamea. Et ole ainoa, jota jännittää niin paljon, että tekisi mieli hypätä lähimpään kaivoon. Sinun ei tarvitse tietää mitään etukäteen, etkä todennäköisesti tarvitse suuvettä. Kun astelet kampukselle ensimmäisenä päivänä, luota minuun: kaikki tulee olemaan aivan hirveää, mutta silti parhainta ikinä. Tähänastisen elämäsi parhaimmat päivät alkavat tästä, joten anna mennä fuksi!