Camp 3/18

camp 3/2018 F U K S I J U L K A I S U

1

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta.

Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehteä julkaistaan pääsääntöisesti verkossa, mutta erityisen hyvän syyn (kuten uudet viestinnän opiskelijat) sattuessa kohdalle laitamme myös painokoneet laulamaan.

Päätoimittaja: Eeli Salmela Taittaja: Elfi Kjellberg Tämän numeron toimitus: Sara Fromholdt, Riikka Ilmonen, Henrietta Kuusisto, Petri Louhenheimo, Emma Marttila, Miia Mattila, Maria Mellanen, Lotta Mikkilä, Anna Nikkanen, Antti Orava, Julia Ruotsi, Eliisa Räsänen, Emilia Seppälä, Janita Tuohino, Juulia Tuominen & Vilma Viertola Etukannen kuva: Elfi Kjellberg Takakannen kuva: Antti Orava Julkaisija: CoMedia ry, Vaasan yliopiston viestintätieteilijät Yhteystiedot: www.comediary.com/camplehti camplehti@gmail.com

2

TÄSSÄ NUMEROSSA vaihdossa: 13 Viestijät Varsovan viemää

19 Mitä ihmeen viestintää?

21 31

Haalarien lyhyt oppimäärä

3 4 5

Pääkirjoitus

Riikka Kalmi

Matkaopas Vaasaan

Tulevia tapahtumia

Puheenjohtajalta

18 21

Ammattina viestintä:

ainejärjestötoiminnalla on?

7 9 11 15

Kiertokäynti kampuksella

27 28

We are the tutors!

16 17

Mitä tarjottavaa Fontana club in memoriam viestimistä

Nostalgiapala digiajan Approjännää Ahventiellä

Kirjeitä kotirintamilta:

29 33

Rollosta ryminällä

työarkea

Kolumni: Mitä tänne jää?

Gallup & Vapaa cana Podcastien suosio jatkaa

kasvamistaan

35 37

Palanen viestintäharjoittelijan Fuksin oma ABC Callitus esittäytyy

3

pääkirjoitus Eeli Salmela

O

piskelu on ihmisen parasta aikaa. Uusia kavereita tulvii ovista ja ikkunoista.

Vaasan kampus on Suomen kaunein. Paikallisten pizzerioiden erikoisuus on tillimakaroni. Ajasta täällä suositellaankin ottamaan kaikki ilo irti. Siinä uusille tulokkaille omistettu hehkutus - pyrimme tässä lehdessä kuitenkin parempaan. Tavoitteenamme on, että julkaisun lukeminen tarjoaa ymmärrystä uuteen elämäntilanteeseenne: näkemyksiä opiskeluun, Vaasaan ja viestintään.

Vaasan yliopiston viestintätieteiden kandidaattiohjelma keräsi tänä vuonna 296 hakijaa. Se on 46 % enemmän kuin viime vuonna. Kehityksen suunta vaikuttaa oivalta: hiljattain toteutettu kandidaattiohjelman uudistus sekä lisäsi viestinnän aloituspaikkojen määrää yliopistossamme että kasvatti alan houkuttelevuutta hakijoiden silmissä. Toisaalta hakijamäärän nousu tarkoittaa myös sitä, että teidän, arvoisat uudet viestinnän opiskelijat, oli vaikeampaa päästä sisään tänä vuonna.

Viestinnän merkittävyys opiskeltavana alana, työelämän osana tai yhteiskunnallisena vaikuttajana ei ole itsestäänselvyys. Alan tiedostamattomuutta, ymmärtämättömyyttä, ja suoranaista vähättelyä esiintyy kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla.

Jopa oman yliopistomme johto on osoittanut ymmärtävänsä viestinnän merkitystä ajoittain erinomaisen surkeasti. On meidän viestijöiden tehtävä pitää huolta siitä, että alaamme suhtaudutaan asiaan kuuluvalla painoarvolla. Mikäli siis törmäätte puheeseen ”laajennetusta kauppakorkeakoulusta” tai muuhun vastaavaan hölynpölyyn, älkää sitä pureksimatta nielkö. Viestintä on oma merkittävä alansa, jota te olette päässeet opiskelemaan. Olkaa siitä ylpeitä!

Alun kliseefobiasta selvittyäni voin nyt todeta, että hienoa aikaa opiskelu on ollut.

Ystävyyssuhteita on solmittu, viestinnästä opittu ja tillimakaronin avulla vältetty tila aliravittu. Ylpeys ja innostus omasta alasta ovat kasvaneet opintojen edetessä. Tämän toivon tapahtuvan teillekin, on se vaan siistiä olla viestijä.

4

puheenjohtajalta Petra Lähdemäki

P

istä kivi, heitä yläfemma, fiktiivinen hatunnosto. Toisin sanoen, sydämelliset onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa Vaasan yliopistoon!

Nyt on hyvä hetki vetää hieman happea, taputtaa itseä olalle ja nauttia kesästä.

Opiskelupaikka myönnetty. Kaksi suomen kielen kauneinta sanaa, varsinkin yhdessä esitettynä.

Kaksi vuotta sitten nuo sanat merkitsivät todella paljon, kun itse aloitin fuksivuoteni. Olin havitellut taidealan koulupaikkaa jo muutaman vuoden ajan, kunnes aloin tutkimaan vaihtoehtoja. Voisin sanoa päätyneeni opiskelemaan viestintää vahingossa. Kolmannen vuoden häämöttäessä kulman takana voin sanoa, että olen löytänyt juuri oikean alan. ”Mikä sinusta tulee isona?” - kysymys, jonka kuulen usein niin sukujuhlissa, ystävien kanssa iltaa istuessa tai vanhoja tuttuja tavatessa. Samalla se on myös kysymys, joka meillä viestinnänopiskelijoilla kytee omassa takaraivossa. Olenkin viime kevään aikana pohtinut sitä, mikä mahtaa olla se oma juttuni. En ole ammattilaisvalokuvaaja enkä järin hyvä editoimaan videoita. En myöskään osaa kirjoittaa nokkelia tviittejä, sillä kuulun ikäluokkaan, jolle IRC-galleria oli kova juttu ja Twitter jenkkien hömpötystä.

Näitä ajatuksia hautoen osallistuin kesäkuussa viestinnän ammattiverkoston ProCom ry:n järjestämille ProCom-päiville. Vuosittain järjestettävä seminaaripäivä kerää yhteen alan ammattilaisia ympäri Suomea verkostoitumaan ja kuulemaan puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Tunnelma oli sanalla sanoen inspiroiva. Alan opiskelijalle tapahtuma oli arvokas kokemus, sillä se opetti sen mikä yliopistokuplassa pääsee välillä unohtumaan: sinun ei tarvitse olla vielä valmis. Opiskelu on sitä aikaa, jolloin osaamista kehitetään ja omaa polkua saa etsiä rauhassa. Viestintä on alana kasvava ja niin moninainen, että kaikenlaisille osaajil

le on tarvetta. Kukaan meistä ei ole ammattilainen ensimmäisenä opiskelupäivänä, eikä se ole tarkoituskaan.

Fuksivuoden sanotaan olevan ihmisen parasta aikaa. Allekirjoitan tämän täysin. Fuksisyksyssä oli sitä jotain, mikä saa hymyn huulille. Muistakaa siis nauttia ja jakaa ensimmäisen päivän jännitys fuksikavereiden kanssa. Me CoMedian hallituksen kanssa olemme innoissamme, että pääsemme tapaamaan uudet opiskelijat jo ensimmäisenä päivänä ja haluamme toivottaa teidät tervetulleiksi osaksi järjestömme toimintaa.

Nähdään siis ekan illan etkoilla, pian mennään! Ja niille sukulaisille voit vastata, että sinusta tulee jotain hienoa.

5

Ammattina viestintä:

RIIKKA KALMI Palstalla tarkastellaan, minkälaisia työnkuvia viestintäalalta löytyy, ja keitä ovat niitä hoitavat ammattilaiset. Tällä kertaa haastateltavana on tutkimusviestinnän asiantuntija Riikka Kalmi. Hänen mukaansa ”Yliopistokoulutus antaa eväät ajatteluun ja tiedonhakuun”.

Teksti: Anna Nikkanen

Kuva: Tiia Röksä

Riikka Kalmi on tänään tehnyt tiedotteen kunniatohtoreista, suunnitellut mediatilaisuutta yliopiston vuosituloksesta ja tavannut yliopistoon ulkoministeriöstä luennoimaan saapuneen vieraan. Kalmi työskentelee Vaasan yliopistolla tutkimusviestinnän asiantuntijana.

Työnkuva on laaja ja se sisältää kaikkea tiedottamisesta mediaseurantaan ja -koulutukseen.

KUKA? Riikka Kalmi, 47

– Seuraamme päivittäin mediaseurantapalvelun avulla, mitä yliopistosta sanotaan ja kirjoitetaan sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.

Työnkuva:

Päivät täyttyvät tutkimusuutisten ja tiedotteiden kirjoittamisesta, media- ja somekoulutuksista, mediasuhteiden hoitamisesta, yliopiston nettisivujen päivittämisestä, somepäivityksistä, yliopiston julkaisusarjoihin liittyvästä neuvonnasta sekä muista viestinnän tehtävistä. 15 vuotta Taloussanomien toimittajana työskennelleenä Kalmilla on vahva kokemus taloustoimittamisesta.

– Olin Taloussanomissa kirjoittavana toimittajana, mutta ehdin vuosien varrella tehdä muutakin, kuten toimittaa Nelosen talousuutisia ja tuottaa Taloussanomien Yrittäjä-liitettä.

Vuodesta 2015 lähtien Kalmi on työskennellyt Vaasan yliopistossa, aluksi nimikkeellä tiedetoimittaja ja nykyisin tutkimusviestinnän asiantuntijana. Mieleenpainu-

Helsingin yliopiston Valtiotieteiden maisteri (VTM) Tutkimusviestinnän asiantuntija Vaasan yliopistossa

Asunpaikka: Vaasa

Harrastukset:

Sukututkimus ja kuorolaulu

Kielitaito:

Englanti, ruotsi, saksa, viro ja hieman ranskaa

Motto:

”Flyga är inte fåglarnas hemlighet, det är drömmarna som bär” – Eva Dahlgren

6

vimmiksi työtehtävikseen urallaan Kalmi mainitsee henkilöhaastattelut, kuten nobelisti Edmund Phelpsin.

– Erilaisten henkilöiden kohtaamiset painuvat helposti mieleen ja tutkijan innostus tarttuu helposti myös haastattelijana työskentelevään toimittajaan.

Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi valmistunut Kalmi opiskeli pääaineenaan kansainvälistä politiikkaa ja sivuaineinaan kansantaloustiedettä, sosiaalipolitiikkaa, kansainvälistä oikeutta ja viestintää.

– Alkuperäinen suunnitelmani ei ollut ryhtyä viestintäalalle. Päädyin kuitenkin ystävän yllyttämänä toimittajaksi.

Kalmi huomasi maakuntalehdessä työskennellessään, että toimittajan työ sopi hänelle hyvin ja tuntui omalta.

– Työssä yhdistyvät kaikki luonteenpiirteeni: uteliaisuus, tiedonjano, kirjoittaminen ja tarinankerronta.

Tämä tapahtui kuitenkin vasta Kalmin opintojen loppuvaiheessa.

– Monipuolisesta tutkinnosta on ollut ainoastaan etua. Yllättävätkin ainevalinnat saattavat tuoda suuren hyödyn myöhemmässä vaiheessa.

Kalmi kannustaakin opiskeluvaiheessa kokeilemaan erilaisia ainevalintoja, jotta omien mielenkiinnon kohteiden löytäminen olisi helpompaa.

Hän korostaa sitä, että koulutus antaa tietynlaisen tieteellisen sivistyksen ja opettaa meidät ajattelemaan. Yliopistossa ansaituilla eväillä on hyvä jatkaa työelämään, jossa opitaan käytännön taitoja.

Kattavasta yleissivistyksestä on hyötyä viestintäalalla. Kalmi kehottaakin hankkimaan laajan yleissivistyksen jo opiskeluaikana.

– Esimerkiksi lukemalla lehtiä ja seuraamalla eri medioita on helpompi hahmottaa maailmaa ja olla kriittisempi erilaisille vaikutteille. Lisäksi on hyvä pysyä perillä siitä, mistä Suomessa ja maailmalla keskustellaan.

Yliopiston tiedeviestijöiden työn tarkoituksena on viestiä yliopistolla tehtävästä tutkimuksesta erilaisin keinoin. Perinteisten tiedotteiden ja uutisten rinnalla tutkimustyöstä viestitään myös videoilla, tai esimerkiksi erilaisilla sosiaalisen median päivityksillä.

”Työn suola ja sokeri on uuteen aiheeseen sukeltaminen kerta toisensa jälkeen.”

– Työ sopii ihmiselle, joka tykkää olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja on kiinnostunut käyttämään vieraita kieliä, etenkin englantia.

Tiedeviestijän työ on erittäin monipuolista ja sopii toimittajaluontoiselle ihmiselle. Tärkeää on innostus tieteeseen ja halu edistää tieteen tulosten leviämistä.

Uuden tutkimuksen aihe saattaa olla tiedeviestijälle täysin tuntematon ja aiheeseen pitää pystyä perehtymään nopeasti, mutta syvällisesti.

Haastetta tuo myös se, että tutkimuksesta tulee osata viestiä uusilla tavoilla. Tutkimusviestintään kuuluu oleellisena osana myös suuren yleisön puhuttelu. Nykypäivänä tutkijoilta toivotaankin paljon avoimuutta myös yliopiston ulkopuolelle.

Yliopisto järjestää esimerkiksi Minä & tiede -luentosarjaa, joka on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille.

7

KIERTOKÄYNTi KAMPUKSELLA Teksti & kuvat: Antti Orava

Päätoimittajan huomautus: Guugu yimithirr on pama nyungan kielikuntaan kuuluva kieli, jota puhutaan Australian aboriginaalien keskuudessa. Kieli ei tiettävästi sisällä lainkaan puhujaan sidoksissa olevia paikkailmauksia, kuten täälläpäin tunnettuja oikeita ja vasempia. Guugu yimithirrin taitajat hoitavat sijaintien kuvailun puhtaasti ilmansuuntien avulla. Joidenkin arvioiden mukaan tämä kielen piirre on kehittänyt sen puhujille ällistyttävän tarkan suuntavaiston pienestä pitäen. Mikäli uusi viestinnän opiskelija ei kuitenkaan ole natiivi guugu yimithirrin puhuja, saattaa hän tarvita selkeytystä siihen, miten tuleva elinpiiri piirtyy. Tässä siis opastusta kampuksemme syövereihin, joita usein Suomen kauneimmiksi kehutaan.

8 Domus Bothnica, kavereiden kesken Domppa, on Vaasan ylioppilastalo. Dompalla työskentelee paitsi VYY:n hallitus, myös järjestösihteerimme. Toimistotilojen vastapainoksi rakennuksesta löytyy vuokrattava saunakabinetti. Domppa toimii oivallisen juhlasalinsa turvin lukuisten bileiden pääkallopaikkana.

Tritonia ja Cafe Oskar, kampuksemme kaunein parivaljakko, Tritsku ja Osku. Kyseessä on tiedekirjasto, jossa käytössäsi on opuksien lisäksi lukuisia tietokoneita, luku- ja ryhmätyöskentelytiloja sekä kahvila. Vahtimestarilta voi hankkia pytinkiin oman kulkuluvan, jonka avulla opiskelutiloihin pääsee myös normaalien aukioloaikojen ulkopuolella, aina aamukahteen asti.

Tervahovi, tämän vaalean marmoriportin taakse on pystytetty yliopiston päärakennus, jossa opetetaan valtaosa kauppatieteiden kursseista, mutta mahtuu sinne pidettäväkäsi muitakin kursseja. Tervahovissa luentosaleilla on mahtipontiset nimet, kuten Wolf, Levón, Kurten sekä Palomäki.

Mathilda-ravintola pitää myös majaansa rakennuksessa.

Fabriikki, täällä opetetaan suurin osa viestintätieteiden opinnoista. Rustiikkinen tiilitalo sisältää runsaasti luokkia, tietokonesaleja, sekä lukutiloja. Alimmassa kerroksessa nälkää sammuttamassa on ravintola Erkki.

Ainejärjestökäytävälle pääset näistä pariovista. AJ-käytävällä on jokaisen ainejärjestön huone, paitsi Warrantin (uusi W-huone avataan naapuritalo Luotsin alakertaan). Viestijöiden oman huoneen Colon tunnistat sen ovea koristavasta puisesta kyltistä, jossa komeilee CoMedia ry:n logo.

Technobothnia on tekniikan opiskelijoiden päärakennus.

Täällä pääsette laittamaan excel-taulukot ja powerpoint-esitykset tulille, sillä Technobothniassa pidetään perinteisesti kaikille pakollisen Tietokone työvälineenä -kurssin harjoitusryhmien tapaamisia.

Konttorissa sijaitsevat rehtorin sekä yliopistopalveluiden tilat.

Samassa rakennuksessa on siis muun muassa yliopiston kirjaamo, lakimies, sekä talous- ja hankehallinto. Talon edustalla on paikallisen merkkihenkilö August Alexander Levónin pronssinen patsas.

9

We are the tutors!

Koonti & kuvat: Lotta Mikkilä

Ensimmäinen päivä yliopistolla sisältää paljon sydämentykytyksiä, hikeä ja väkinäistä sosialisointia kanssaopiskelijoiden kanssa. Tämä tuska olisi kuitenkin kahta kauheampaa ilman pelastavia enkeleitä, tutoreitamme. Tutorit kulkevat fuksien rinnalla läpi syksyn tarjoten auttavaa olkapäätä. Voitkin luottaa siihen, että oma tutorisi vastaa mielellään myös kaikkiin tyhmimpiinkin kysymyksiisi.

Viestinnän tutoreiksi on tänä vuonna valikoitunut kokonaista kuusi kappaletta ihastuttavaa naishenkilöä. Heidän seurassaan tulet varmasti viihtymään niin kampuksella kuin ensimmäisissä opiskelijabileissäkin. Tässä he tulevat: JENNI LAPPALAINEN, 24 SANNA OKSANEN, 21 Moikka! Olen Jenni Lappalainen ja Vaasaan päädyin Kuopiosta. Toinen vuosi opintoja on nyt edessä ja pääaiOon Sanna, syksyllä 21-vuotneena opiskelen viestintää, sivuaineena markkinointia. ta täyttävä viestinnän tutor.

Vapaa-ajalla muun muassa lenkkeilen ahkerasti koirani Nyt mulla on alkamassa toikanssa, käyn salilla (vähemmän ahkerasti) ja puuhailen nen vuosi viestinnän opintokaikenlaista kavereiden ja poikaystävän kanssa. Minut voi jen parissa. Oon asunu koko myös bongata usein opiskelijatapahtumista. elämäni Vaasassa ja tää on oikeesti tosi kiva paikka!

Disney-hahmoista olisin Prinsessa Ruusunen: oma linna olisi kiva, nukkuminen on yksi lempiharrastuksistani ja Jos olisin Disney-hahmo, oliunelmien prinssi kelpaisi tietenkin! Omassa fuksivuodessin Aristokattien Toulouse. sani ehdottomasti parasta oli uusiin ihmisiin tutustumiToulouse on rento, menevä nen ja fuksisyksyn tapahtumat. Terveiseni uusille fukseille ja ystävällinen kissa, joka haovatkin seuraavat: Onnittelut opiskelupaikasta ja nauttiluaa olla kova kujakatti. Sakaa fuksivuodesta, joka on varmasti yksi elämänne hausmaistun täysin. Fuksivuodeskimmista ja ikimuistoisimmista! sa parhainta oli ehdottomasti (siis kaikkien tapahtumien ja menomeininkien lisäksi) SINI KARHU, 21 uudet ihmiset, joihin vuoden aikana tutustui. Muistakaa Heippa! Nimeni on Sini Mari Karhu ja ekottaa syksystä kaikki ilo irti, syin Vaasaan Kajaanista. Syksyllä alkaa kohta nähdään jee! toinen vuosi viestintätieteiden opintoja.

Vapaa-ajalla tykkään esimerkiksi käydä salilla heilumassa, tuijottaa leffoja sekä käydä kaikenmoisissa esityksissä ja tapahtumissa.

Disney-hahmoista olisin ehdottomasti Mulan. Hän on yksinkertaisesti paras ja kiehtovin roolimalli, jonka vahvaa ja rohkeaa asennetta olen ihaillut pienestä pitäen. Parasta omassa fuksivuodessa oli ehdottomasti uudet kaverit, jotka tekivät siitä unohtumattoman! Siispä voin luvata, että jokainen löytää paikkansa Vaasasta. Tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen ja tervetuloa Vaasaan uudet viestintätieteilijät!

EMMA-JULIA MATIKAINEN, 20 Olen syntyperäinen ja opiskelen toista vuotta viestintää. Vapaa-ajalla tykkään hengailla ystävien kanssa tai yritän paeta itsenäistä aikuiselämää vanhempieni luo. Syön myös aivan liikaa ulkona, mutta syömisen vastapainoksi käyn nostelemassa puntteja salilla.

Jos olisin Disney-hahmo, olisin Tähkäpää, koska samaistun sen supereloisaan luonteeseen. Parasta fuksivuodessa (kaikkien huipputapahtumien lisäksi) oli tajuta se, että pienessä ajassa oma ystäväpiiri täyttyi aivan valtavasti uusista ihanista ihmisistä. Vinkki fukseille: Olkaa ennakkoluulottomia ja rohkeita, kaikki on silloin hauskempaa!

MILJA NOJOSAHO, 23 Moikka! Oon Milja Nojosaho, täytin kesällä 23 vuotta ja tuun Tampereelta. Aloitan opiskelemaan toista vuotta tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen linjalla ja hain pääaineeksi tuotantotaloutta. Vapaa-ajalla lempparijuttuihin kuuluu kaverit ja terassit ja ne onkin helppo yhdistää. Jos olisin Disney-hahmo, olisin varmasti Prinsessa Ruusunen, koska se oli pienenä mun suurin unelma.

Omassa fuksivuodessa parasta oli uudet kaverit ja huiput tapahtumat ja kokemukset, joita ei olisi päässyt muuten kokemaan.

Uusille fukseille terveisinä täytyykin sanoa, että kannattaa ehdottomasti osallistua kaikkeen, koska sitä et kadu myöhemmin!

ANNA NIKKANEN, 23 Hei! Olen Anna, kolmannen vuosikurssin viestinnänopiskelija Tampereelta. Vapaa-ajalla mielelläni urheilen ja kahvittelen ystävien kanssa sopivassa suhteessa (eli herkkuja ja ystäviä huomattavasti enemmän).

Jos olisin Disney-hahmo, olisin Puolen hehtaarin metsän Ihaa. Se on niin sympaattinen hahmo!

Parasta omassa fuksivuodessani olivat uudet ystävät ja joustava yliopistoelämä. Ole siis rohkea ja lähde mukaan kaikkeen sinua kiinnostavaan opiskelijatoimintaan. Yliopisto tarjoaa huikeita mahdollisuuksia, joihin todellakin kannattaa tarttua!

10

11

kolumni

Emilia Seppälä

Kuva: Sara Fromholdt

MITÄ TÄNNE JÄÄ?

L

uin muutama kuukausi sitten Yleltä (kategoriasta kirjeenvaihto – kuinka retroa) uutisen, jossa kerrottiin pullopostista. Ei välttämättä kuulosta järin mielenkiintoiselta, ja ajattelinkin uutiskynnyksen olleen erityisen matala kyseisenä päivänä; olenhan itsekin joskus saanut postia pullossa (tosin ystävältäni, joka asui joen toisella puolella).

Kyseisen uutisen pulloposti onkin siitä erityinen, että se löydettiin yli 130 vuotta sen jälkeen, kun se heitettiin saksalaiselta Paula-alukselta mereen. En tietenkään suvaitse vesistöjen saastuttamista tai sinne asioiden heittelyä kirjekavereiden toivossa, mutta ajatuksen tasolla ”viesti menneisyydestä” kiinnostaa sisäistä Indiana Jonesiani; kuinka pystyisin pitämään huolta siitä, että vaikuttaisin yhteiskuntaan vielä parinsadan vuoden päästä?

Kuinka traaginen ajatus onkaan, että poistuttuamme takavasemmalle tästä maailmasta, emme ole jättäneet siihen jälkeämme (ellei hiilijalanjälkeä lasketa).

Laajemmin ajateltuna, tuskin kenenkään

Instagram-tili on näytillä Louvressa vuonna 2150. Viestinnän opiskelijoina haluamme muuttaa maailmaa ja olla osana sen parantamista – ja totta kai tehdä elämällämme jotain merkittävää. En kannusta ketään raapustamaan luentolehtiöön viestiä ja heittämään sitä kyykkyviinipullossa Itämereen, mutta miettimään, mitä haluaa elämällään tehdä ja kuinka se vaikuttaa tulevaisuudessa, vai vaikuttaako ollenkaan.

Minkälaista perintöä on jättämässä tuleville sukupolville?

Mietin kolumnin kirjoittamista ikään kuin luovuuteni jakamisena muille, mutta kuinka pysyvä ilmaisun muoto se on ja paljonko se loppujen lopuksi vaikuttaa muihin?

Vaikutukset saattavat olla minimaaliset, mutta se ei estä yrittämästä saada ääntään kuuluviin. Nykyajan ihmiset tuottavat sisältöä, mutta konkretia puuttuu; kaikki kuvat ovat pilvessä, kirjat e-muodossa ja elokuvat, sarjat sekä musiikki suoratoistopalveluissa. Tämä ei ole huono asia ja sitä alkaakin miettimään, kuinka pitkälle viestintä on tullut niistä ajoista, kun kanssaihmisiä tavoiteltiin pullopostilla.

”Tuskin kenenkään Instagram-tili on näytillä Louvressa vuonna 2150.”

13

VIESTIJÄT VAIHDOSSA

Varsovan viemää Teksti & kuvat: Janita Tuohino Suurkaupungin sykettä, historian rippeitä ja halpaa vodkaa – kolme asiaa joihin kiteyttää vaihtolukukausi Varsovassa.

Minun nimeni on Janita Tuohino, olen 3. vuoden viestinnänopiskelija ja viime keväänä olin vaihdossa Varsovan yliopistossa Puolassa. Puolassa minua kiinnosti sen sijainti kartalla ja historia. Suurkaupungin syke sekä paikallisten huono englannin kielen taito toivat oman mielenkiintoisen näkökulmansa elämään siellä, mutta en silti vaihtaisi hetkeäkään. Varsova on yksi Euroopan suurkaupunkeja, joten ero tuttuun ja turvalliseen Vaasaan on suuri.

Paikallinen kieli kuulostaa aluksi lähinnä henkäykseltä ja kahdeksalta konsonantilta sekä tuotteiden hinnat kaupoissa näyttävät hurjilta ensisilmäyksellä.

On kenties yksi yliopistomaailman suurimmista kliseistä kertoa, kuinka vaihto opetti sinulle täysin uusia asioita itsestäsi ja kuinka koko maailma tuntuu nyt täysin erilaiselta. No, kyllä ja ei. Vaihtolukukausi opetti minulle paljon uusia asioita itsestäni, tiedän esimerkiksi, että kykenen asioimaan kaupassa täysin ilman yhteistä kieltä. Olen myös oppinut, että junan hajotessa raiteilleen keskellä ei mitään, jaksan seisoa tunteja täyteen tupatussa korvaavassa junassa ja kikattaa hervottomasti koko matkan ajan. Kuitenkin tärkein asia, jonka Varsova on minulle opettanut, on se, että myrskyn jälkeen paistaa

aina aurinko. Varsova on modernin maailman kirkkain esimerkki siitä, että vaikka koko kaupunki revittäisiin maan tasalle, kovalla työllä ja intohimolla voi tuhkasta nousta elinvoimainen suurkaupunki.

Opiskelu Puolassa on hyvin erilaista verrattuna Vaasaan. Kursseilla tehdään paljon esitelmiä ja tärkeintä on läsnäolo.

Mielenkiintoisin kurssini oli ehdottomasti puolan kielen alkeet, jonka ansiosta osaan kertoa sujuvalla puolan kielellä minut pysäyttävälle katukauppiaalle, että anteeksi, mutta minä en ymmärrä sinua, koska en puhu puolaa. Vaikka läsnäolo tunneilla on tärkeää, aikaa jäi silti matkustelulle. Puolalaiset professorit ovat yllättävän ymmärtäväisiä matkasuunnitelmia kohtaan, kunhan muistat kohteliaasti käydä ilmoittamassa poissaolostasi.

Kevään aikana ehdin matkustaa kahdeksaan eri kaupunkiin Euroopan sisällä, kuudessa eri maassa. On ehkä kliseistä mainita, että Varsova on kuitenkin suosikkini kevään matkakohteista. Kansainvälisiä ystäviä, aurinkoisia päiviä ja historiallisia maamerkkejä tulee ikävä. Vaihto on ainutlaatuinen kokemus, jota en vaihtaisi pois mistään hinnasta ja olen varma, että muut vaihdossa käyneet ovat kanssani samaa mieltä.

14

15

Kirjeitä kotirintamilta:

ROLLOSTA RYMINÄLLÄ Viestijöitä, kuten lukuisia muitakin korkeakouluopiskelijoita, saapuu Vaasaan mitä erinäisimmistä Suomen kolkista. Tällä palstalla pohditaan näiden kolkkien ja Vaasan välistä suhdetta, kotirintama kerrallaan.

Teksti: Vilma Viertola

Rakas lukija,

Ennen ko met kohtaama Vaasasa, mie raataan sekuvvain vähäsen Rovaniemestä. Sie voit pohiskella, että sehän on sielä ierasa eli ei mikkään häävi paikka. Häätyypi korjata nämät väärinkäsitykset, joten puhuma Roista Lapin sykkivänä syämenä tästä etiäppäin.

Terse! Olen Vilma ja kotoisin Rovaniemeltä. Olet ehkä joskus kuullut tuosta napapiirillä sijaitsevasta metropolista, joka on pinta-alaltaan EU:n suurin mannerkaupunki. Rovaniemi on monipuolinen kaupunki, sillä siellä monet vastakohdat kohtaavat toisensa.

On yötöntä yötä ja pimeää kaamosta, Alvar Aallon hulppeita pytinkejä ja neuvostohenkisiä betonikasoja. Rauhaisa metsä on vain viiden minuutin päässä vilkkaasta kaupunkikulttuurista.

Vaasa oli kulttuurishokki rovaniemeläiselle. Yhtäkkiä kaikkialla oli ruotsin kieltä, vanhoja rakennuksia ja kirpeä merituuli. Rovaniemellä olin tottunut turisteihin, mutta ruotsia kuulee pohjoisessa yllättävän vähän. Vanhoja rakennuksia taasen Rovaniemellä ei juurikaan ole, sillä kaikista rakennuksista alle 10% säästyi Lapin sodan aikana. Tuuli ei ole Rovaniemellä yhtä terävä seuralainen kuin Vaasassa.

Yhtäläisyyksiä kaupungeilla on kuitenkin eroavaisuuksia enemmän. Molemmissa kaupungeissa ilmapiiri on monikulttuurinen ja nuori, koska asukkaista monet ovat opiskelijoita tai saapuneet jostain aivan muualta. Luonto on lähellä ja tärkeä osa kaupungin identiteettiä. Lisäksi kaupungit ovat asukasluvultaan samaa luokkaa.

Olen erittäin ylpeä rovaniemeläisyydestäni, enkä kolmen vuodenkaan jälkeen miellä itseäni vaasalaiseksi. Kuten sanotaan, ei se kuulu tänne eikä Tervolhan. Voin kuitenkin sanoa, että olen pikkuhiljaa ja huomaamattani vaasalaistunut hieman. Tuntuu hassulta käydä paikoissa, joissa en kuule ruotsia tai kulje jatkuvasti vastatuuleen. Olen varma, että sieki tykkäät!

Terveisin,

Vilma

GALLUP:

16

Teksti & kuvat: Maria Mellanen Vaikka moni opiskelija suuntaa töiden perässä muualle sen jälkeen, kun vappu on juhlittu ja kevään viimeiset nopat kirjattu opintorekisteriin, jää osa viettämään kesää Vaasaan. Oli kaupunkiin jäämisen syy sitten kesätyö tai -opinnot, moni alkujaan ulkopaikkakuntalainen saattaa pohtia onko Vaasan kesällä mitään annettavaa.

Miten rentoutua töiden tai opintojen lomassa ja mitä tehdä, kun tylsyys iskee? Kysyimme Vaasaan kesäksi jääviltä opiskelijoilta heidän vinkkejään siihen, miten saada kaikki ilo irti opiskelukaupungista kesällä.

Iiris Ranta, englannin kieli, 3. vsk

Aleksi Airikkala, kauppatieteet, 2. vsk

Iiris Nelimarkka, viestintätieteet, 3. vsk

”Suosittelen rentoa yhdessäoloa kavereiden kanssa esimerkiksi Hoviskan rannalla.”

”Vaasa on kaunis kaupunki, joten suosittelen tutustumaan luontoon ja ylipäätänsä kaupunkiin keskustan ulkopuolella. Pyöräily on hyvä tapa nähdä Vaasaa ja siinä samalla voi pysähtyä uimaan.”

”Parasta on meren rannalla käveleminen, sekä auringosta ja hyvästä säästä nauttiminen.”

VAPAA CANA Olipa mielessäsi julkisen keskustelun kannalta painava mielipide, tähän lehteen liittyvä kommentti tai maailmankaikkeutta kielellisesti hahmottava runo, on tämä palsta oivallinen kanava sinun viestillesi. Palstan nimi kuvastaa sen koostumusta, joka on sekoitus sananvapautta ja comedialaisten äänenkäyttöä.

Pidä viestisi lyhyehköinä ja asiallisina. Pidätämme oikeuden jättää epäasialliset viestit julkaisematta. Viestin voit lähettää joko sivuiltamme (www.comediary.com/camplehti) löytyvän lomakkeen avulla, tai sähköpostiimme (www.camplehti@gmail.com).

Onneksi kesä on lyhyt ja kohta pääsee takaisin kampukselle!

- kympintyttö

Kun koulu on loppu ja päästy on kesään, älä housuitta istu muurahaispesään.

Miksi istun yhä Oskussa?

- Enkö valmistu ikinä

Tapauskohtaisesti ja laiskalloisesti, tunteita yömyöhässä.

Oreokeksi ja raskaustesti, olisinpa jo syömässä.

- Runotyttö59

17

Podcastien suosio jatkaa kasvamistaan Teksti: Henrietta Kuusisto Podcastit ovat ottaneet paikkansa median kentällä ja nykyään niitä voikin kuunnella lukuisten palveluiden kautta. Nykyisin myös kotimaastamme löytyy kiinnostavaa kuunneltavaa esimerkiksi viestinnän alaan liittyvistä ilmiöistä.

Podcastit ovat kasvattaneet suosiotaan jo muutaman vuoden, mutta ovat vasta hiljattain muuttuneet osaksi arkea. Osasyinä suosion kasvulle voidaan pitää erilaisten sisältöjen saatavuuden jatkuvaa helpottumista, sekä podcastien sijoittamista jo ennestään koukuttavien tv-sarjojen keskustelun jatkeeksi.

Podcasteilla on tapana johdatella kuulija aiheeseen kuin aiheeseen helposti lähestyttävällä, mukaansa tempaavalla tavalla. Kuivatkin aiheet muuttuvat kiinnostaviksi, kun aihe osataan esittää oikealla tavalla. Tätä voikin hyödyntää opiskellessa, sillä kirjo on laaja: niin digitalisaation ja tekoälyn merkityksestä vies-

tinnälle kuin Descartesin ontologiastakin löytyy tallenteita, joista on apua asioiden mieleen painamisessa.

Vaikka suuri osa podcasteista on englanninkielisiä, myös kotimaisesta tarjonnasta löytyy kattavasti opiskelua tukevaa sisältöä, jota tuottavat esimerkiksi erilaiset uutismediat ja viestintäjärjestöt. Uutissivustojen lisäksi niitä voi etsiä esimerkiksi Spotifysta tai SoundCloudista aiheeseen liittyvillä hakusanoilla.

Monet yritykset ovat myös keksineet hyödyntää podcasteja esimerkiksi sisältömarkkinoinnin keinona. Podcastit eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään suurten yritysten ja järjestöjen tuottamiksi, sillä kenen tahansa on mahdollista aloittaa sarja esimerkiksi omalle verkkosivulle, mikä vain helpottaa kiinnostavan ja personoidun sisällön löytymistä yhä entisestään.

Kiinnostavia suomalaisia podcasteja: Helsingin Sanomat: Aamusauna HS:n Aamusaunassa toimittajat Jussi Sippola, Jutta Sarhimaa, Juuso Määttänen, Jaakko Lyytinen, Merituuli Saikkonen ja Anna-Stina Nykänen aloittavat päivän noin vartin mittaisella kattauksella aamun puhutuimmista aiheista.

ProCom ry: Procast Viestintäjärjestö ProComin podcast syventyy viestinnän ilmiöihin alan ammattilaisten avulla. Vieraina muun muassa ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin, Milttonin markkinointiyksikön Miltton Creativen toimitusjohtaja Jarkko Konttinen ja viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner.

Radio Helsinki: Startup Radio Radio Helsingin Startup Radio on OP Kevytyrittäjän kanssa yhteistyössä tehty podcast, jossa Iiro Nurmi ja Otto Ahoniemi haastattelevat niin tuoreita kuin kokeneempiakin yrittäjiä. Aiheita ovat muun muassa freelancetyö, lisätty todellisuus, 3D-printtaaminen ja rekrytointi.

18

19

MITÄ IHMEEN VIESTINTÄÄ?

Teksti ja kuva: Eliisa Räsänen

Viestinnän korkeakouluopintoihin suuntaava saattaa koulutuksensa alkumetreillä kohdata tusinoittain kysymyksiä liittyen opiskelualan valintaan. Tuttavat, sukulaistädit ja- sedät ehkä tiedustelevat, että mitä viestintä ja sen opiskelu oikeastaan tarkoittavat ja mikäs se sinusta sitten tulee isona. Ennen opintojen aloitusta saattaa itse opiskelijallekin olla vielä epäselvää, mitä oikein on lähdössä opiskelemaan ja millaisiin työtehtäviin kyseinen koulutus voisi mahdollisesti valmistaa.

Tässä jutussa paneudumme siihen, miten viestintä näkyy yhteiskunnassamme, mitä sen opiskelu on ja minkälaisia työelämävalmiuksia Vaasan yliopiston viestinnän koulutus opiskelijoilleen tarjoaa.

Viestinnän monet kasvot Vaikka viestintä näkyy yhteiskunnassamme monin eri tavoin, on harvalle täysin selvää, millaisia työtehtäviä viestinnän ammattilaiset harjoittavat.

Yleisimmin viestintä nähdään yhteiskunnassa journalismin alalajina, ja viestinnän ammattilaisten oletetaan työskentelevän mediataloissa tai sanomalehdissä. Kuitenkin viestintä on paljon muutakin. Procom ry:n, Viesti ry:n sekä Julkisen alan tiedottajat ry:n julkaisemassa Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksessa arvioidaan viestinnän tämänhetkistä asemaa yhteiskunnassa ja tarkastellaan esimerkiksi sitä, minkälaisia töitä viestinnän ammattilaiset tekevät ja minkälainen koulutus heillä tavallisimmin on.

Tutkimukseen vastanneista yli 80% on vakituisessa työsuhteessa ja kaksi kolmesta toimii viestintä-, markkinointi- tai IR-yksiköissä. Yleisimmät ammattinimikkeet tutkimukseen vastanneilla olivat viestintä- ja tiedotuspäällikkö, viestinnän asiantuntija tai suunnittelija sekä tiedottaja. Toisin kuin useimmat siis kuvittelevat, pelkästään mediatalot eivät työllistä viestinnän osaajia, vaan viestintää tarvitaan myös niin tutkimuksen, talouden kuin erilaisten yritystenkin parissa. Valtio ja kunnat tarjoavat viestinnän ammattilaisille myös lukuisia erilasia työmahdollisuuksia. Pääsääntöisiksi työtehtävikseen tutkimukseen osallistuneet nimesivät muun muassa sisällön tuotannon ja seurannan, mediaviestinnän ja sen seurannan, sisäisen viestinnän, maineen ja brändin rakentamisen sekä sosiaalisen median asiantuntijatehtävät.

Viestintävälineet ja -kanavat ovat yksi seikka, kun puhutaan viestinnästä ja sitä tekevistä ammattilaisista. Digiviestintä kasvattaa teknologian kehityksen myötä pinta-alaansa mediamaisemassa. Tämä on luonut uusia mahdollisuuksia niin työllisyydelle, kuin viestintäkanavillekin. Journalismi, jonka ammattilaiset työskentelevät lehdissä, televisiossa tai radiossa, on siis yksi merkittävä pelinappula viestinnän suurella pelilaudalla.

Opiskelua Suomen kauneimmalla kampuksella Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimukseen vastanneista 70% oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. Viestinnän koulutus oli tavallisimmin saatu korkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa, joko pää- tai sivuaineena. Vaasan yliopiston viestinnän koulutus valmistaa opiskelijan oman suuntautumisensa mukaan jonkin tietyn viestintäalan ammattilaiseksi, mutta osaamista kuitenkin kartutetaan laajalti. Yliopiston viestinnän opettajana toimiva Suvi Isohella kuvailee opintoja Vaasassa seuraavasti: ”Viestinnän opiskelussa Vaasassa, mielestäni Suomen kauneimmalla kampuksella, korostuu yhteisöllisyys ja opiskelijalähtöisyys. Opintonsa aloittavat muodostavat tiiviin joukon, jossa solmitaan elinikäisiä ystävyysuhteita. Opiskeluaikaisesta verkostoitumisesta on hyötyä myös työelämässä.

Yliopisto on kooltaan sopivan pieni, jotta henkilökunnan oppii tuntemaan. Asiat hoituvat sujuvasti ja kanssakäyminen on mutkatonta. Kansainvälisyyteen on loistavat mahdollisuudet, ja monet viestintätieteilijät käyvätkin opintojensa aikana vaihdossa ulkomailla.”

20 Koulutusohjelmalla pyritään tarjoamaan myös eväitä työelämään. ”Vaasan yliopiston viestintätieteiden koulutus antaa niitä taitoja, joita viestintäasiantuntijalta vaaditaan työelämässä, kuten analyyttistä ja strategista ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, erilaisten kohderyhmien ymmärtämistä, reflektiivisyyttä, sosiaalisia taitoja, liike-elämän tuntemusta sekä tieto- ja viestintäteknisiä taitoja”, Isohella kertoo.

Viestintätieteiden asemaa ja alan kehittymistä ovat avittaneet muun muassa teknologian kehittyminen ja medioiden yleistyminen yksityiskäyttöön. Isohellan mukaan viestinnällä on kasvava merkitys yhteiskunnassamme ja siten myös viestinnän koulutuksella on Vaasan yliopistossa vahva asema. ”Yhteiskunnan digitalisoituminen on vaikuttanut merkittävästi siihen, että viestinnän osaajille on kysyntää”, Isohella toteaa.

Vaasassa viestinnän kandidaattiohjelma pyritään suunnittelemaan mahdollisimman monipuoliseksi. ”Viestintätieteiden kandidaattiohjelman suunnittelun lähtökohtana on viestinnän monitieteisyys. Tavoitteena on ollut yhdistää laaja-alaisuus ja erikoistumismahdollisuudet, mikä näkyy ohjelman moduulirakenteena. Ohjelmaan kuuluu kaikille yhteisiä ydinkursseja, joiden lisäksi opiskelija erikoistuu valitsemilleen viestinnän osa-alueille”,Isohella tiivistää.

Isohella rohkaisee kaikkia viestinnästä kiinnostuneita hakemaan Vaasan viestintätieteiden ohjelmaan ja lähettääkin seuraavia terveisiä: ” Jos olet kiinnostunut viestinnästä, mutta et ihan tarkkaan tiedä, mihin haluaisit erikoistua, on Vaasan yliopiston viestintätieteet oikea paikka sinulle.

Vaihtoehtoja voi ”testata” eri kursseilla sekä työharjoittelussa, joka ei ole pakollinen osa opintoja, mutta jonka useimmat viestintätieteilijät sisällyttävät tutkintoonsa. Opintojen kuluessa omat mielenkiinnon kohteet yleensä selkiytyvät, ja maisterivaiheessa useimmat ovat jo löytäneet suunnan viestinnän mielenkiintoisella, mutta myös laajalla kentällä. Lämpimästi tervetuloa Vaasaan!”

Positiivisia tulevaisuudennäkymiä Viestinnän asema yhteiskunnassa on vankistunut, mutta miltä näyttää sen tulevaisuus? Viestinnän

ammattilaiset 2017 -tutkimuksen mukaan viestinnän alan uskotaan merkittävästi kasvavan. Työllisyystilanne koetaan yleisesti turvatuksi useaksi vuodeksi eteenpäin ja työllisyysnäkymät ovat paremmat kuin aikaisemmin. Sosiaalisen median tuntemukseen ja osaamiseen, sekä strategiaviestintään ja viestinnän johtamiseen aiotaan tutkimuksen mukaan ennen kaikkea panostaa tulevien vuosien aikana. Mahdollisille, tuleville viestinnän ammattilaisille tämä kuulostaa varmasti erinomaiselta, sillä monet nuoret ovat innostuneet sosiaalisesta mediasta ja tottuneet hyödyntämään sitä koko ikänsä.

Tutkimuksen mukaan myös visuaalisen viestinnän taitoihin, integroidun markkinoinnin ymmärrykseen, muutosvalmiuteen ja sisäisen viestinnän koulutukseen, sekä liiketoiminnan syvempään ymmärrykseen löytyy panostushalukkuutta. Tällaisia taitoja tulisi siis jokaisen tulevan viestinnän ammattilaisen harjoittaa parempia työnäkymiä hapuillessaan. Viestintä kehittyy yhteiskunnan kehityksen myötä, joten monipuolisille viestinnän ammattilaisille löytyy takuuvarmasti kysyntää tulevaisuudessakin. Ensi kerralla ihmettelevälle sukulaiselle voikin siis todeta, että nykypäivän supersankareita ei tunnista viitasta, vaan erinomaisista viestintätaidoista.

Viestinnän ammattilaisten yleisimpiä työnimikkeitä • Viestintäpäällikkö • Tiedotuspäällikkö • Viestinnän asiantuntija • Viestinnän suunnittelija • Tiedottaja • Toimittaja • Sisällöntuottaja • Freelancer Vaasassa viestinnän ammattilaisia työllistävät • Vaasan kaupunki • Viestintä- ja markkinointitoimistot, kuten C2, Morgan Digital ja Buorre • Sanomalehdet, kuten Vasabladet, Pohjalainen ja Vaasan Ikkuna • Mediatalot, kuten YLE Pohjanmaa

21

MITÄ TARJOTTAVAA AINEJÄRJESTÖTOIMINNALLA Teksti: Julia Ruotsi ON?

Uudelle yliopistotulokkaalle, eli fuksille, ainejärjestötoiminta on usein täysin vierasta ja kiireisinä ensipäivinä saattaa tuntua, ettei aivokapasiteettiin mahdu millään enää tietoa opintojen ulkopuolisesta toiminnasta. Pitäähän tässä samalla verkostoitua, suunnitella lukkaria ja hyöriä fuksibileissä. Kuitenkin näin useamman vuoden yliopisto-opiskelijana, se yksi vinkki, jonka antaisin aloittelevalle opiskelijalle olisi, että ainejärjestötoimintaan lähteminen kannattaa heti opintojen alussa!

Ainejärjestö on yleensä yliopiston tai korkeakoulun opiskelijakunnan piirissä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on yhdistää saman oppiaineen tai alan opiskelijoita, ajaa näiden etuja ja järjestää toimintaa. Ainejärjestö koostuu hallituksesta, johon sisältyy ainakin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, talousvastaava ja monia muita riippuen hallituksen omasta ryhmäytymisestä. Hallituksen lisäksi ainejärjestöön kuuluu tärkeänä osana tietenkin sen jäsenistö.

Ainejärjestön hallitus järjestää useita kokoontumisia vuoden aikana. Vaasan yliopistossa ainejärjestöjen omat ”luolat” sijaitsevat ainejärjestökäytävällä Technobothnian kupeessa. Nämä muodostavatkin melkoiset oleskelupaikat ainejärjestöjen jäsenille, etenkin vapun aikaan. Muista, että oman alan (ja miksei muidenkin) ainejärjestöhuoneelle saa aina tulla juttelemaan ja kyselemään vinkkejä opinnoista, kursseista, kokemuksista tai ihan mistä vaan.

Ainejärjestötoiminta on yksi parhaimmista tavoista verkostoitua ja saada kaverisuhteita. Kuitenkin järjestöjen näkyvintä toimintaa on yleensä se, että ne järjestävät sitsejä ja lukuisia muita tapahtumia, jotka ovat superhauskoja! Ainejärjestöt tekevät

myös äärimmäisen tärkeää edunvalvontaa eli ajavat oman alan opiskelijoiden etua niin yliopiston sisällä, kuin myös kansallisesti. Sinulle ainejärjestötoiminta on suorastaan loistava tapa kerryttää työelämässä tarvittavia taitoja ja kokemusta, joita työnantajat arvostavat.

Oman ainejärjestön hyödyt CoMedia ry toimii Vaasan yliopistossa viestintätieteiden opiskelijoiden edunvalvojana koulutusja sosiaalipoliittisissa asioissa. Tämä tarkoittaa muun muassa yliopiston henkilökunnan kanssa käytävää vuorovaikutusta, jossa tuodaan esiin opiskelijoiden näkökulmaa yliopistomme asioihin. CoMedia kuuntelee jäsenistön mielipiteitä esimerkiksi viestinnän palautekyselyllä, ja esittää ideoita henkilökunnalle vaikuttaen näin viestinnän koulutuksen järjestämiseen.

Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä Vaasan yliopistossa viestintätieteitä pääaineenaan opiskelevat henkilöt. CoMedian jäseneksi voit liittyä järjestön verkkosivuilla (www.comediary.com) tai liittymislomakkeella, joita on saatavilla järjestön tapahtumissa. Koko opiskeluajan kestävä jäsenyys maksaa 20 €.

Fuksit tapaavat CoMedian hallituksen, eli Callituksen, ensi kertaa Ekan illan etkoilla 29.8. Domus Bothnicalla. Lisäksi järjestön kautta järjestetään 31.8 haalarisovitus, jolloin on mahdollista tilata yliopistoajan must have -asuste eli haalarit (lisätietoja sivulla 25). 7.9. CoMedia järjestää uusille jäsenilleen Viestijäiset, joissa saatte viestijän kasteen. Rentona hengailutilaisuutena tunnettu CoMedian tutustumisilta pidetään puolestaan 18.9.

Fuksirientojen ohella viestijät järjestävät vuoden aikana muitakin tapahtumia, kuten legendaariset Ahventien Approt (lisätietoja sivulla 29). Tapahtumarepertuaariin kuuluu myös mainetta ja kunniaa niittäneet, keväällä järjestettävät C-sählyt, jonne saapuu opiskelijoita eri puolilta Suomea kamppailemaan hupimielessä (ja joskus ei niin hupimie-

lessä) korkeakouluttautuvien sählymestaruudesta!

Syksyinen Uraputki -tapahtumasarja taasen antaa osviittaa tulevaisuuden poluille ja kertoo, mistä valmistuneet viestijät ovat löytäneet paikkansa työelämässä. Pääset tutustumaan paikanpäälle esimerkiksi viestintä- ja mainostoimistoihin tai vaikkapa Ylelle. Laajempia yritysvierailuja eli ekskursioita järjestetään vuosittain alan keskeisimpiin yrityksiin.

Osaksi opiskelija-arkea CoMedia asettuu läpi lukuvuoden järjestettävillä tapahtumilla. Näitä ovat kampuksella pidettävät kahvi- ja herkkuhetket eli CoMediakahvit, sekä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja ennakkoluulottomasti testaavat CoMedia cokeilee -tapahtumat.

Ei muuta kuin lähde rohkeasti mukaan!

Vinkki vitonen: Miksi liittyä CoMedian jäseneksi?

1. Ainejärjestötoiminta on mainio tapa verkostoitua yliopistossa.

2. Aktiivina toimiminen (esimerkiksi hallitustehtävät tai tämän lehden toimittaminen) kerryttää työelämässä tarvittavia taitoja ja kokemusta.

3. Jäsenenä saat haalarimerkin, olet oikeutettu yhteistyökumppaneiden jäsenetuihin ja -alennuksiin ja pääset osallistumaan tapahtumiin. Jotkut tapahtumat, kuten ekskursiot, ovat ainoastaan jäsenille. Lisäksi osa CoMedian omista tapahtumista ovat jäsenistölle halvempia.

4. Liittymällä jäsenistön postituslistalle saat sähköpostiisi tietoa alamme työpaikoista ja muista viestintään liittyvistä asioista.

Liittyminen onnistuu CoMedian verkkosivuilla.

5. CoMedia toimii linkkinä maailmalle. Jäsenenä olet oikeutettu esimerkiksi liittymään ilmaiseksi viestintäjärjestö ProCom ry:n ja ammattijärjestö Viesti ry:n opiskelijajäseneksi. Tällöin saat pääsyn myös niiden etuihin ja tapahtumiin.

Psst! Pysy kärryillä, seuraa CoMediaa somessa: Facebook & Twitter & LinkedIn: CoMedia ry Instagram: comedia_ry Snapchat: comediary

22

VENN VAASA

COMEDIA ry

nämä tarjoukset näyttämällä comedia ry -tarraa

Jatkuva ystävätarjous 1l tankkiviinit 24€ su–to makeaa & mansikkaa -lauta + mocktail 10€

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

-15%

25

Haalarien lyhyt oppiMÄÄRÄ Teksti: Vilma Viertola

Kuvat: Maria Mellanen

Opiskelijan edustusasun virkaa ajavat monikäyttöiset haalarit, jotka vedetään jalkaan heti fuksisyksynä. Haalarikansan vakioasusteeseen liittyy melkoisen paljon mystiikkaa ja salattua perimätietoa, joka voi hämmästyttää ja kummastuttaa haalarisaloihin perehtymätöntä. Tässäpä siis muutama vinkki aloitteleville haalaritietäjille.

Haalarit ovat rantautuneet Suomeen länsinaapurimme Ruotsin opiskelijapiireistä. Ensimmäisiä kokopuvun kantajia olivat pääkaupunkiseudun teekkarit, mutta nykyisen Vaasan yliopiston opiskelijat olivat aivan ensimmäisten haalarikansalaisten joukossa. Haalariperinne on siis Vaasassa hyvin vanha, ja joka syksy uusien opiskelijoiden suojavaatteet vihitään käyttöön haalaribileissä.

Opiskelijan haalarit ovat salakielinen kertomus kantajastaan. Haalareista voi tulkita esimerkiksi opiskelijan opinahjon, koulutusalan, järjestöaktiivisuuden, bilekunnon, huumorin tason ja akateemisen iän. Esimerkiksi henkilön koulutuksesta kertoo haalarien väritys. Vaasan yliopistossa jokainen opiskelija pukeutuu kirkkaanpunaisiin haalareihin, mikä on hyvin epätavallista Suomen haalarikentällä. Useimmiten haalarien väri määräytyy opiskelualan mukaisesti, kuten esimerkiksi naapurikorkeakoulussamme Vaasan ammattikorkeakoulussa. Vaasan yliopistossa eri alojen opiskelijat tunnistaa haalarien selkään painetusta ainejärjestön logosta.

Toisinaan haalareissa näkee erivärisiä lahkeita, hihoja tai taskuja. Nämä voivat kertoa haalarinkantajan edellisestä elämästä toisessa opinahjossa, hänen sydänkäpysensä opintoalasta tai muusta läheisestä ihmissuhteesta. Useimmiten erityisesti lahkeita vaihdetaan kuitenkin sydämen valitun kanssa. Epäselvissä tilanteissa on kuiten-

kin suositeltavaa tiedustella yllättävän sävyeron merkitystä (epä)suoraan haalarien omistajalta.

Haalarien väritystä enemmän yksilöstä kertovat niihin kiinnitetyt haalarimerkit. Haalarimerkkejä saa usein tapahtumiin osallistumisesta ja ainejärjestöön, osakuntaan tai muuhun yhdistykseen liittymisestä. Tällaiset tapahtuma- ja toimintamerkit kertovat erityisesti opiskelijaelämän vauhdikkuudesta ja aktiivisuudesta. Lisäksi merkkejä voi ostaa, myydä tai vaihtaa esimerkiksi haalarimerkkitoreilla. Muita teitä hankittuja merkkejä kutsutaan usein vitsi- tai hupimerkeiksi, ja niiden sisältö voi vaihdella surkuhupaisasta meemistä purevaan ajankohtaiseen kritiikkiin.

Haalareihin voi merkkien lisäksi kerätä muuta yleishyödyllistä tavaraa, kuten pullonavaajia, trooppisia lei-kukkanauhoja, kaulahuiveja, pienoismalliveneitä, alusvaatteita tai muita tuiki tarpeellisia asioita. Vanhat ja uudet tuttavuudet voivat vaihtaa kirjallisia kuulumisia kirjoittamalla toistensa haalareihin. Monia ikimuistoisia ja nopeasti unohdettuja iltoja on mukava pohtia harakanvarpaita ja hieroglyfejä kääntäessään.

Haalarit ovat siis eläväinen ja mukautuva merkki käyttäjänsä opiskeluajasta. Vaasan yliopiston viestintätieteilijät pääsevät sovittamaan haalareita 31.8., minkä jälkeen ikiomat haalarit saadaan jalkaan haalaribileisiin mennessä.

26

Haalarien ePÄvirallinen viidakonlainmukainen käyttöohje:

1. Asettele haalarin selkämys siten, että ainejärjestösi logo näkyy. Ota kiinni hihoista.

1. HAALAREITA EI SAA KOSKAAN PESTÄ! Jos lahkeet ovat kuitenkin syystä tai toisesta huuhtelun tarpeessa, tulee haalarinomistajan olla haalarien sisällä pesun aikana. Suositeltavaa on pestä haalarit luonnonvedessä, kuten meressä tai suihkulähteessä.

2. HAALARIT OVAT OPISKELIJAN PIKKUMUSTA. Kun pukukoodissa ei erikseen mainita mitään, haalarit ovat varma vaihtoehto.

2. VedÄ haalariesi hihat eteen.

3. Solmi vapaavalintainen tiukka solmu.

3. HAALARIT SIDOTAAN HIHOISTA LANTIOLLE. Kokopukuna haalareita käyttävät ainoastaan harvat ja valitut teekkarit. Haalarit sidotaan siten, että selkämyksen logo erottuu. Tarpeen tullen kannattaa harkita jonkinlaista vyötä hihojen lisäksi.

4. HAALARIMERKKIEN KIINNITTÄMISESSÄ VAIN SORMINÄPPÄRYYS ON RAJANA. Suositeltava ja perinteikäs tapa kiinnittää merkit on ommella ne, mutta hurjapäät voivat käyttää myös liimaa, hakaneuloja, jesaria tai silkkaa tahdonvoimaa. Yleisesti haalarimerkkejä kiinnittäessä on suotavaa jättää sponsorien logot näkyviin: He ovat maksaneet paikasta sääressäsi.

5. OTA KAIKKI ILO IRTI. Haalarit ovat jokaisen opiskelijan toinen iho ja paras ystävä opiskelujen ajan. Elämä on tehty nautittavaksi, kun voit kantaa kaikkea omaisuuttasi kätevästi jaloissasi.

4. Olet valmis opiskelijaelÄMÄÄn!

27

FONTANA CLUB IN MEMORIAM Teksti: Juulia Tuominen

Vaasan hohtavin menomesta, jokaisen opiskelijan keskiviikkoinen koti, jäi unholaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) uusien yhteistyösopimuksien myötä. Fontana Club, kotoisammin Fona, oli juuri selvinnyt raskaasta opiskelijavapusta, kun uutinen VYY:n rientojen siirtymisestä torin toiselle puolelle tuli julki. Viimeiset sanat, jotka Fontanan henkilökunta minulle ystävällisesti lausui, olivat ”kiitos ja tervetuloa uudelleen”. Ne tuskin tulivat suoraan narikkamiehen sydämestä, mutta ne kuvastivat hyvin Fontanan asennetta juhliviin opiskelijoihin. Me olimme aina tervetulleita uudelleen.

Tutustuin itse Fontanaan vuonna 2015. Siitä alkoi yhteinen tiemme, joka oli vauhdikas alusta alkaen. Tunsin heti perinteikkäissä VYY:n ekan illan bileissä, kuinka lämpimästi Fontana meitä opiskelijoita syleilikään. Hiki valui Movetronin pauhatessa taustalla. Tiesin jo silloin, että opiskeluvuosistani tulee vielä pitkiä.

Fontanan ehdottomasti parhaita puolia oli Bank Club, tuttavien kesken ysäri. Se tarjosi opiskelijoille vanhaa laatumusiikkia, eikä DJ koskaan pettänyt (paitsi silloin, kun pyysin häntä soittamaan Opuksen Live is Life -kappaleen erään suomalaisen jääkiekkojoukkueen liigamestaruuden kunniaksi). Olen vakuuttunut, että opiskelijan, jos toisenkin parhaat muistot liittyvät kiinteästi kyseiseen huoneeseen, sen nurkassa olevaan korokelaatikkoon ja Britney Spearsin mestarisävelmiin. Ysäriltä saattoi löytää aina ystävän, ja joskus kenties jotain enemmän.

Fontana oli kuin tosi ystävä. Minua jaksettiin muistaa myös heikkoina hetkinä. Viimeksi minua muistettiin kymmenien eurojen luottokorttilaskulla vappua seuranneella viikolla.

Vaikka summan siirtäminen välillisesti Oy Fondis Ab:lle jo ennestään tyhjältä pankkitililtäni teki hiukan kipeää, toi lasku mieleeni kaikki vapun ihanat (ja vähän rakoilevat) muistot.

Fontana on opettanut meille opiskelijoille paljon elämästä, kuolemasta (erityisesti dagen efterin koittaessa), ja kaikesta siltä väliltä. Vaikka Fontana jääkin torin toiselle laidalle odottamaan toisia asiakkaita, on yksi asia varma: Fontanan hengellinen perintö jää elämään opiskelijoiden keskuuteen, ja siirtyy seuraaville sukupolville.

Haluankin kiittää näistä vuosista sinua, Fontana.

Lepää rauhassa.

NOSTALGIAPALA DIGIAJAN VIESTIMISTÄ Teksti: Petri Louhenheimo Tätä juttua lukiessa kannattaa varautua mielellään kostein eväin, sillä kuuman kesän ulkoilma ja kuivakan historiikin yhdistelmä saattavat vakavasti vaarantaa varomattoman lukijan nestetasapainon. Aloitan nimittäin niinkin kaukaa kuin liki kolmen vuosikymmenen takaa, jolloin itse pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan bittivälitteiseen viestimiseen. Ostin silloin kaveriltani oikein hienon ja “nopean” tiedonsiirtovälineen eli modeemin. Tämän maanmainion värkin avustuksella sitten sain yhteyden ulkomaailmaan, eli silloin varsin laajalti maassamme levinneisiin ns. “purkkeihin” eli BBS:iin (Bulletin Board System).

Näistä purkeista sai ladattua omalle koneelleen vaikkapa ilmaisia pelejä. Jos purkki oli selvästi keskivertoa ammattimaisemmin pidetty, siellä saattoi olla useampia soittolinjoja - tällöin avautui hieno mahdollisuus chattailla toisten harrastelijoiden kanssa reaaliaikaisesti! Tällaisia purkkeja ei kuitenkaan Suomessa kovin montaa ollut, joten yleensä piti tyytyä chattailemaan kahden kesken purkin ylläpitäjän kanssa. Tai sitten kirjoitella Fidonetin (maailmanlaajuinen, jaettu viestiverkko BBS:ien välillä) viestiketjuihin.

Muutama vuosi vierähti purkkien maailmassa, ennen kuin toden teolla pääsin tutustumaan reaaliaikaisen viestimisen autuuteen IRC:n eli irkin merkeissä. IRC on suomalaisen Jarkko Oikarisen vuonna 1988 kehittelemä pikaviestintä-

palvelu, jonka voisi lukea mesen eli Messengerin sekä nykyaikaisempien viestimisvälineiden prototyypiksi.

Mese oli sitten seuraava kehitysaskel irkistä eteenpäin. Vanha internetin sanontahan kuului: “Tutustutaan galleriassa, mennään meseen jatkoille”. Galleria on tietysti IRC-Galleria, johon irkin käyttäjät eli irkkaajat tapasivat laittaa kuviaan, jotta heidän virtuaalinimensä saisi myös kasvot. Näiden kuvien alle sitten saattoi jättää kommentteja, ja toivoa että ihastuttava ihmisoletettu lähestyisi vastakommenteilla.

Tästä pääsemmekin sitten jo miltei nykyaikaan; tutustuin nimittäin Facebookiin ensimmäistä kertaa Berliinissä festarikesänä 2007. Käyttämäni hostellin yhteisissä tiloissa oli tietokone, ja siihen vuoroani odotellessa huomasin konetta käyttävien amerikkalaisten opiskelijoiden kuluttavan runsaasti aikaa kyseisen palvelun parissa. Pitihän sitä sitten itsekin faceen rekisteröityä, ja Suomeen palattuani ei mennyt kauaakaan, kun alkoi Härmässäkin rummutus tästä uudesta ihmeellisestä mediasta - sosiaalisesta mediasta.

PS. Arvaattekos kauanko sillä “nopealla” modeemilla kesti aikoinaan ladata tiedostoja purkeista? Vinkki: yhden animoidun GIF-kuvan lataus kestäisi muinoin omistamallani laitteella noin puoli tuntia (ja jopa kauemmin)!

28

29

APPROJÄNNÄÄ AHVENTIELLÄ Teksti: Miia Mattila

Kuvat: Antti Orava

Joka syksy on sen jännityksen aika, kun kaveriporukalla kootaan tiimi, jolle keksitään mahdollinen teema, oli se sitten vaikkapa ”foliohattutädit” tai joku muu yhtä hauska. Ensimmäisen tuntemattoman asuntoon astuessa on voittopokaali mielessä, kun aletaan keräämään omalle tiimille mahdollisimman paljon pisteitä ja koko Ahventie täyttyy erivärisistä haalareista. Mistä oikein on kyse?

Ahventien approt ovat monille syksyn odotetuin tapahtuma, jonka ideana on siis se, että Ahventiellä asuvat pitävät kodeissaan erilaisia rasteja, joissa kaveriporukat kiertävät suorittamassa tehtäviä ja keräämässä pisteitä.

Oman fuksisyksyni ehdoton kohokohta olikin juuri rastin pitäminen ystäväni kämpillä. Rastimme ideana oli niin sanottu ”Innuendo Bingo”, jossa yksi ryhmän jäsenistä luki suomeksi 50 shades of grey –kirjasta ennalta merkittyjä kohtia ja lauseita, jotka itse koimme kaikkein kiusallisimmiksi.

Muut jäsenet täyttivät suunsa vedellä yrittäen olla nauramatta ja purskauttamatta vettä ympäriinsä.

Lisäpisteitä sai eläytymisestä, dramaattisuudesta, sekä tietysti rastinpitäjien lahjonnasta.

Oli huikeaa pitää rastia ja seurata melkeinpä ensimmäistä kertaa mistä opiskelijaelämässä oli oikeasti kyse. Fuksina koin tämän olevan itselle paras ratkaisu, sillä ei tarvinnut asettua ns. valokeilaan vaan pääsi seuraamaan ryhmien suorituksia, mikä olikin todella mielenkiintoista, sillä monet eläytyivät tarinankerrontaan ihan täysillä ja aikakin meni rastilla todella nopeasti. Uusien ihmisten kanssa hulluttelu oli mahtavaa ja tietenkin tunnelma vain parani, jos jossain tiimissä oli myös tuttuja kasvoja yrittämässä tehtävää.

30

Mieleenpainuvinta rastin pitämisessä oli se, kuinka hauskaa se oikeasti oli. Ryhmät vetivät niin erilaisia suorituksia ja välillä sai nauraa oikein vedet silmissä. Eräskin henkilö alkoi jo riisuutumaan eläytyessään tarinaan niin kovasti ja siinä vaiheessa vedet eivät pysynet enää muiden ryhmäläisten suissa, vaan ystäväni olohuone kastui sieltä täältä. Onneksi olimme suojanneet sen jätesäkeillä. Palkitsevaa rastin pitämisessä olikin nimenomaan se, kun näki oman työn olevan iloksi muille.

Samoissa tunnelmissa piti myös Jasmin Jurvakainen kotonaan rastia yhdessä ystäviensä kanssa. Rastin idea oli livedubata eli uudelleenpuhua huonoja aikuisviihdevideoita. Seinälle heijastettiin videopätkä ilman ääntä ja ryhmästä valittiin kaksi puhumaan videonauhan päälle. Tiimeille annettiin pisteitä luovuudesta ja eläytymisestä.

Mieleenpainuvin suoritus oli, kun yhdestä ryhmästä tehtävää suorittanut, hieman alkoholia

nauttinut tyttö puhui huomaamattaan molempien puheenvuorot. Myös ryhmä, jolla oli Baywatch-teema, jäi mieleen, Jasmin muistelee.

Jasmin ystävineen sai rastistansa pelkkää hyvää palautetta ja hänen mielestään rastin pitämisessä kaikkein mieluisinta oli juurikin suoritusten seuranta.

Itse en ole vielä päässyt approilla kiertelemään, sillä olen nauttinut rastin pitämisestä niin paljon. Monet kavereistani ovat kuitenkin kertoneet, että erilaisten tehtävien suorittaminen ja yhdessä kulkeminen on ollut mahtava kokemus vuodesta toiseen. Viimevuosina rasteja onkin ollut tölkkien ampumisesta livedubbauksiin, joten innolla odotan, mitä seuraava kerta tuo tullessaan.

CoMedian Ahventien approt pidetään tänä vuonna 29.9. Kerää siis joukkue taikka suunnittele rasti ja lähde mukaan! Ilmoittautuminen tapahtumaan aukeaa syyskuun alussa.

31

MATKAOPAS VAASAAN Teksti: Riikka Ilmonen & Anna Nikkanen

Kartta: kartta.vaasa.fi/IMS

32 VAPAA-AIKA & AKTIVITEETIT

PRO TIPS

1. Room Escape – Tämä paikka ei esittelyjä kaipaa.

Haasta opiskelijatoverisi ja nostata ryhmähenkeä selvittämällä tiesi ulos lukitusta mysteerihuoneesta.

12. Facman – Kun Tritonian tarjonta ei riitä, eivätkä kukkaronnyörit anna periksi ostaa kurssikirjaa omaksi, lainaa yölaina ja kopioi kirja itsellesi Facmanilla.

2. Ramppi – Mahdollisuus osallistua ylioppilasteatterin toimintaan tai vaihtoehtoisesti nauttia taidokkaista esityksistä katsojana.

13. Vaskiluodon ja Palosaaren ulkokuntosalit – Säästä salimaksuissa ja saavu kuntoilemaan ilmaiseksi!

3. Hietasaari – Koulun alkamisen ei tarvitse tarkoittaa kesän loppumista. Saari, joka soveltuu mainiosti hengailuun, lenkkeilyyn tai esimerkiksi SUP-laudan vuokraamiseen.

14. Comboliina – Kun laina ja tuet ovat mennyttä, mutta uutta päällepantavaa on saatava. Tällöin turvaudu Vaasan suurimman kirppiksen Combon pikkusiskoon, keskustassa sijaitsevaan Comboliinaan.

4. Wasaline – Ota irtiotto opiskelija-arjesta ja suuntaa Uumajaan meren paremmalle puolelle!

RUOKA & JUOMA

5. Zip adventure – Seikkailupuisto, jossa voit haastaa itsesi viidellä eri tasolla. Säästä välinevuokrassa nappaamalla omat hanskat mukaan!

15. Sweet Vaasa – Kahvila jonka herkut maistuvat jokaiselle ja sopivat vannoutuneimmankin somettajan Instagram-feediin.

6. Jannen saluuna – Legendaarinen saluuna Vaasan saaristossa. Kesällä perille pääsee yleisellä venekyydillä, talvisin matka taittuu jäitä pitkin autolla.

16. Ylikiva – Herttainen lounaskahvila mummolamiljöössä, jonne myös koirat ovat tervetulleita. Kääpiövillakoira Papu toivottaa sinut ovella tervetulleeksi!

7. Laivapuisto – Täydellinen monitoimialue lenkkeilyyn, häkkifutikseen, ulkosalitreeniin tai rantalentopalloon.

17. Venn – Etsitkö kavereiden kanssa täydellistä ajanviettopaikkaa rennossa, mutta tyylikkäässä istuskelupaikassa? Venn on ratkaisu! Muista hyödyntää comedialaisten alennuksia!

8. Öjberget – Vaasan oma laskettelukeskus, jossa kokematonkin pärjää. Kesäisin omaa kuntoa voi testata juoksutreenillä rinteessä.

18. Teatro – Uusi ylioppilaskuntamme yhteistyöpaikka, väliamerikkalaishenkinen yökerho. Ensimmäisissä opiskelijabileissä jokainen on yhtä hukassa kuin sinäkin!

NÄHTÄVYYDET 9. Vanha Vaasa – Käy tutustumassa arvokkaaseen Vanhan Vaasan alueeseen, jonka Kuningas Kaarle IX perusti vuonna 1606.

10. Ryövärinkarin lintutorni – Ota etäisyyttä tenttistressiin ja kiireiseen arkeen suuntaamalla pitkospuita pitkin tunnelmalliselle lintutornille.

11. Raippaluodon silta - Tule katsomaan Suomen pisintä siltaa ja nappaa mukaan eväät sillan juurella sijaitsevaa nuotiopaikkaa varten. Jos eväät unohtuvat, sillan toisesta päästä löytyy Berny`s Cafe.

19. Kauppahalli – Yli 100-vuotias Kauppahalli tarjoaa kaikkea lihatiskistä leivoksiin. Erityissuosituksena Bistro ja Lilla Entren.

20. Magokoro – Vaasan parhaat sushit opiskelija-alennuksella!

21. Bock’s – Maalaistunnelmainen ja lämminhenkinen pienpanimo, jossa tarjolla ruokaa ja juomaa, sekä livemusiikkia.

33

Teksti: Emma Marttila Kuva: Henri Lassander

Palanen viestintäharjoittelijan työarkea Jokakeväinen työnhakurumba tuotti tulosta. Oman alan työpaikka taskussa, mutta millaista se työarki onkaan viestintäharjoittelijana? Olen Emma Marttila ja kesäni vietän harjoittelussa Fennia-konsernin viestinnässä. Työt aloitin heti vapun jälkeen, joten olen saanut jo hieman rutiinia tehtäviini. Työpaikkani sijaitsee Fennian pääkonttorilla Helsingin Pasilassa. Pidin päiväkirjaa työpäivästäni ja pääsette nyt mukaan sen kulkuun.

MAANANTAI 4.6.2018

7.07

Työaikaleimaus sisään Maanantai alkoi hieman normaalia aikaisemmin, sillä Fennian korvauspalveluiden uudet puhelinpalveluajat astuivat voimaan tänään, ja jonkun (minun) täytyi olla päivittämässä uudet ajat verkkosivuille. Päivitykset täytyi olla tekemässä heti aamusta, koska kriittisimpien Ota yhteyttä-osioiden tuli olla oikeissa aikatauluissa ennen klo 8.00, jolloin vanha palveluaika olisi normaalisti alkanut.

Nyt se päivitettiin alkamaan klo 9.00. Vanha puhelinpalveluaika löytyi sivulta niin monesta eri paikasta, että kaikkien osioiden läpikäymiseen meni noin pari tuntia. Sivusto täytyi päivittää myös ruotsinkielisen version osalta, joten tekemistä kyllä riitti.

9.20

Kuvat henkilöstölehden artikkeleihin Fennian viestinnässä tehdään omaa henkilöstölehteä FenniaSpiritiä. Sain heti ensimmäisenä työpäivänäni tehtävänannon kolmesta eri artikkelista, joita työstin toukokuun aikana. Artikkelit käsittelivät rahanpesua, itsensä johtamista ja Fennian henkilöstölle käynnissä ollutta isompaa koulutusohjelmaa. Rahanpesuun ja itsensä johtamiseen liittyviin artikkeleihin tarvittiin kuvituskuvat, joita lähdin etsimään käytössämme olevasta kuvapankista. Otin talteen muutaman kuvavaihtoehdon iltapäivällä pidettävää lehden taittopalaveria varten, jossa lehden ulkoasu suunniteltaisiin.

34

9.51

Kiireellinen päivitys Sain sähköpostiin viestin merkinnällä ”tärkeä”, jossa korvauspalvelun puolelta tiedotettiin, että yhdeltä sivulta oli jäänyt korvauspalvelun aikataulumuutos päivittämättä. En juuri yllättynyt, koska kuten aiemmin mainitsin, päivitys oli aikamoinen työmaa, joten oli ihan odotettavissa, että olin jonkin kohdan missannut. Päivitin siis nämä unohtuneet kohdat ja tein vielä tuplatarkistuksen muutamalle kohdalle.

11.03-11.42 Lounastauko

11.44

Uuden matkavakuutus-sivun päivitys Yksi toukokuun projekteista oli Fennian matkavakuutus-sivun uudistaminen. Sivun tekeminen oli hyvää harjoitusta, jolla pääsin alkuun Fennian verkkosivujen julkaisujärjestelmän opettelussa.

Nyt suomenkielisen sivun osalta alettiin olla jo loppusuoralla ja ruotsinkielinenkin oli hyvällä mallilla.

Päivitin ruotsinkieliselle sivulle muutamia linkkejä ja muokkasin kuvien Alt-tekstejä ruotsinkielisiksi.

Kääntämään en kuitenkaan itse joudu, sillä viestinnän tiimiin kuuluu kaksi kääntäjää, jotka hoitavat ruotsin ja harvemmin tarvittavat englannin kieliset käännökset.

12.59

Fennia.fi-kehityspalaveri Fennia.fi-sivujen kehittämiseen liittyen pidetään viikoittain palaveri. Toukokuussa uusi matkavakuutus-sivu vei palavereista suuren osan. Tämä oli minulle jännittävä palaveri, sillä menin yksin ilman toista verkkopäätoimittajaamme, joka vastaa yleensä fennia.fi:n päivittämisestä. Hän jäi jo kesälomalle ja sen vuoksi olemme yhdessä käyneet urakalla verkkosivuja läpi, jotta pystyisin yksin edes puoliksi täyttämään kesäkuun ajan hänen saappaansa, mutta eiköhän se siitä!

Palaverissa sain editointipyyntöjä matkavakuutussivulle ja pari muutakin hommaa. Kerroin myös

markkinoinnin puolelle, että löysin yhdestä infograafista korvauspalveluiden vanhan palveluajan, joka heidän täytyisi päivittää.

13.58

Taittopalaveri henkilöstölehdestä Kahvin kautta FenniaSpiritin taittopalaveriin. Tapasin lehden taittajan ja yhdessä sisäisestä viestinnästä vastaavan verkkopäätoimittajan ja tiedottajamme kanssa aloimme pohtia lehden taittoa. En ollut aiemmin ollut taittopalaverissa, joten kokemus oli mielenkiintoinen. Valitsimme kuvia ja pohdimme artikkelien sivumääriä uudelleen, sillä osa oli hieman pidempiä kuin alun perin oli ajateltu. Allekirjoittanut ainakin oli hukannut tiivistämisen taitonsa kunniakkaasti, jos sellaista omaan ylipäätään. Siitä huolimatta sain hyvää ja rakentavaa palautetta artikkeleistani, mikä auttaa jatkossa kehittymään kirjoittajana.

15.55

Kaikenlaista pikkusälää Palaverin jälkeen hoidin vielä muutaman pienen asian koneella ja puhuin etänä työskentelevän työkaverini kanssa huomisen jutuista. Päivä oli tavallista pidempi, mutta myös täynnä tehtävää.

16.40

Työaikaleimaus ulos Työpäiväni ovat harvoin olleet samanlaisia, sillä olen saanut tehdä monipuolisesti kaikenlaista. Toki toukokuu on keskittynyt paljon fennia.fi:n opetteluun, mutta FenniaSpiritin teko on tuonut siihenkin vaihtelua. Kesäkuussa perehdyn myös intranettiin ja sisäiseen viestintään tarkemmin.

Fennia on tarjonnut viidennen vuoden viestijälle uusia haasteita ja paljasjalkainen eteläpohjalainen on saanut tottua uusiin hieman isompiin ympyröihin. Tämä muutos on ollut hyvä, opin joka päivä jotain uutta. Tästä tulee hyvä kesä.

35

FUKSIN OMA

ABC

Teksti: Juulia Tuominen

Mitkä ihmeen vujut? Kuka olikaan kylteri? Opiskelijaelämä on täynnä erilaisia termejä, jotka saattavat alkuun hämmentää fuksia, eli ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Ei huolta, tämä sanasto tarjoaa eväät opiskelijaslangin aloittelijalle!

Approt: Opiskelijatapahtuma, jossa kierretään yleensä kuppiloita, tavoitteena kerätä jokaisesta leima appropassiin. Lähes jokaisella opiskelijakaupungilla on oma approtapahtumansa, ja tunnetuimpia lienevät Tampereella järjestettävä Hämeenkadun Appro, Helsingin Kallioon sijoittuva Helsinginkadun Appro ja Jyväskylän Kauppakadun Appro. Vaasaan on viime vuosina lanseerattu oma Boom City Appro. Myös CoMedia järjestää syksyisin huippusuositun approtapahtuman, Ahventien Appron (näissä bileissä ei tosin kierrellä baareja, vaan Ahventien opiskelija-asuntoja).

Colo: Kaikkien comedialaisten oma huone ainejärjestökäytävällä. CoMediakahvien aikaan Cololla tarjoillaan ilmaista kahvia ja usein pientä syötävää.

Cololle voit mennä myös muulloin viettämään aikaa tai vaikka ottamaan päiväunet.

C-sählyt: Joka kevät järjestettävä sählyturnaus, jonka järjestää tietenkin CoMedia.

Edari: Ylioppilaskunnan edustajisto, joka käyttää ylioppilaskunnassa ylintä päätösvaltaa. Vaasan ylioppilaskunnan (VYY) edustajistoon kuuluu 30 jäsentä, jotka valitaan vaaleilla kahden vuoden välein.

Edustajiston kokoukset ovat kaikille avoimia. Tällä hetkellä VYY:n edustajisto koostuu viidestä edariryhmästä: Warranttilaiset, Unioni, Tuttilaiset, Kampusporvarit ja Punavihreä Allianssi.

Ekskursio: Ekskursiolla eli exculla tarkoitetaan vierailua yritykseen tai muuhun organisaatioon. Kyseessä on siis eräänlainen luokkaretki. CoMedian ekskursio järjestetään keväisin, ja yleensä määränpäänä on Helsinki.

Fabriikki: Yliopistonrannassa sijaitseva entinen tehdasrakennus, jossa järjestetään paljon viestinnän kursseja.

Giga ry: Vaasan yliopiston teknisen viestinnän ainejärjestö. Tekniseen viestitään ei oteta kandidaattivaiheen opiskelijoita, mutta ainejärjestö on edelleen olemassa. Giga tunnetaan sen perinteikkäistä Wappumölkyistä.

Hallari: Hallintotieteiden opiskelija. Hallintotieteiden ainejärjestö kantaa nimeä Hallinnoijat ry.

Justus Ry/r.f: Helsingin yliopiston Vaasan yksikön oikeustieteiden opiskelijoiden ainejärjestö.

Justuslaisen tuntee bolognanpunaisista (lue: viininpunaisista) haalareista.

Kylteri: Kauppatieteiden opiskelija. Kauppatieteilijöiden ainejärjestö on nimeltään Warrantti ry.

Osku: Tritoniassa sijaitseva Cafe Oskar, jossa opiskelijat usein viihtyvät luentojen välissä. Allekirjoittanut suosittelee testaamaan Oskun maittavaa aamiaista muutaman euron opiskelijahintaan.

Poikkarit: Poikkitieteelliset haalaribileet Rubbarit: Tekniikan opiskelijoiden salaseura, johon kutsutaan vain harvat ja valitut. Rubbarin tunnistaa ruskeista haalareista erityisesti vapun aikaan.

Siperiasimulaattori: Palosaaren siltaa kuulee usein kutsuttavan tällä nimellä. Talvella ymmärrät kyllä miksi.

Sitsit: Akateeminen pöytäjuhla, joka sisältää ruokaa, juomaa ja sitsilauluja. Laulujen sanat löytyvät järjestäjän jakamasta lauluvihosta, mutta pro-sitsaaja hankkii itselleen VYY:n laulukirjan, Kultakurkun. Sitseillä noudatetaan tiukkoja sääntöjä, joten sitseille saapuessasi varaudu siihen, ettet saa käyttää puhelinta, etkä käydä WC:ssä muuten, kuin sovituilla tauoilla. Varaudu myös siihen, ettet välttämättä istu tutun kaverin vieressä, sillä istumajärjestyksen suunnittelee järjestäjä. Näin varmistetaan, että sitsaajat verkostoituvat keskenään ja löytävät uusia kavereita.

Teekkari: Tekniikan opiskelija. Teekkareiden ainejärjestö on Tutti Ry. Tervahovi: Yliopiston päärakennus. Täällä järjestetään suurin osa esimerkiksi kauppatieteiden kursseista.

Tritonia: Yliopistolla sijaitseva tiedekirjasto.

36

Vujut: Vuosijuhlia, eli vujuja vietetään jonkun järjestön täyttäessä vuosia. Kyseessä on hyvin arvokas tapahtuma, joten osallistujien käytöksen odotetaan olevan sen mukaista. Ennen ensimmäisille vujuille osallistumista kannattaakin ottaa selvää etiketistä!

Pukukoodiin kuuluu juhlapuku tai tumma puku sekä akateemiset kunniamerkit. Vuosijuhlat koostuvat usein kutsuvieraille suunnatusta cocktail -tilaisuudesta, vuosijuhlaillallisesta, jatkoista ja silliaamiaisesta eli silliksestä. CoMedia viettää vuosijuhlia kerran viidessä vuodessa. Viimeksi CoMedian vujuja vietettiin vuonna 2016. Övertäjät ry: Vaasan yliopiston kielten opiskelijoiden ainejärjestö. Uusia opiskelijoita kieliin ei enää oteta, mutta järjestö jatkaa silti toimintaansa. Övertäjien perinteisin tapahtuma on Pikkujoulun Bussiristeily, jossa tutustutaan Pohjanmaan maakunnan paikallisbaareihin linja-auto kulkuvälineenä.

Wappu-Putkinto: Vappu on opiskelijan parasta aikaa, ja sen keskimääräinen kesto on noin kaksi viikkoa, vaikka tosi on, että wapu ei lopu. Vaasassa on mahdollista osoittaa aktiivisuutensa vappuna osallistumalla eri tapahtumiin ja keräämällä niistä leimoja VYY:n wappupassiin. Aktiiviset opiskelijat palkitaan WappuPutkinto -haalarimerkillä. Opiskelijat, jotka käyvät kaikissa vapun tapahtumissa, palkitaan Wappu Masterin arvonimellä.

37

CALLITUS ESITTÄYTYY CoMedian hallitus, tuttavallisemmin Callitus, on joukko viestijöitä, joiden tehtävänä on vastata ainejärjestömme toiminnasta. Camp pyysi callituslaisia esittäytymään uusille opiskelijoille. Esittäytymisistä tuli käydä ilmi, mitä heidän pestinsä pitävät sisällään, mikä viestinnässä kiinnostaa ja minkä neuvon he haluaisivat jakaa tuoreille viestijöille.

Näitä tyyppejä on mitä suotavinta nykiä hihasta taikka lähestyä vaikka viestillä, mikäli joku asia mietityttää! Voit olla yhteydessä Callitukseen sähköpostiosoitteella callitus@ uwasa.fi Petra Lähdemäki, 3. vuosikurssi, puheenjohtaja: ”Tehtäväni on pitää huolta, että järjestömme täyttää tarkoituksensa ja toimii niin kuin pitääkin. Tällä hetkellä elän jossain viestintä hurmoksessa, sillä siinä kiinnostaa kaikki! Vinkkini fukseille: Kahville kannattaa ostaa Oskusta keepcup!”

Johanna Kaukovaara, 4. vuosikurssi, sihteeri: ”Toimin hallituksen sihteerinä ja tietoturvavastaavana, eli jäsenrekisterit ja pöytäkirjat ovat minun valtakuntani. Viestinnässä minua kiinnostaa eniten viestintäongelmien ratkaiseminen ja viestintä organisaatioissa. Neuvoni teille fukseille on se, että älkää muuttako Gerbyyn.”

Emmi Ikonen, 2. vuosikurssi, projektivastaava: ” Toimin yhtenä projektivastaavana, eli olen vastuussa tapahtumien, haalarimerkkien ja erilaisten pippaloiden järjestämisestä. Viestinnässä kiinnostaa monipuolinen työllistyminen. Vinkkinä fukseille, että olkaa aktiivisia! Se kannattaa opintojen alussa.”

Erika Kuula, 4. vuosikurssi, yrityssuhdevastaava: ”Yrityssuhdevastaavana toimin yritysten ja CoMedian yhteyshenkilönä: hankin tapahtumille sponsoreita, vedän haalariprojektia ja vastaan yhteistyösopimuksista. Viestinnässä minua kiinnostaa digitalisaation luomat uudet viestintämahdollisuudet ja viestinnän kasvava rooli yhteiskunnassa. Neuvo fukseille: Akateemista vapautta ei kannata hyödyntää liikaa… ainakaan aluksi.”

Juulia Lanne, 3. vuosikurssi, projektivastaava: ”Toimin CoMedian hallituksessa projektivastaavan pestissä, joka pitää sisällään tapahtumien suunnittelua ja cokeilujen järjestämistä. Viestinnässä parasta on monipuolisuus, itseäni kiinnostaa organisaatioiden ulkoinen sekä sisäinen viestintä. Vinkkini fukseille: Aina ja kaikkialta kannattaa kysyä opiskelija-alennusta!”

38

Kuvat: Laura Marttila Emmi Heikura, 3. vuosikurssi, koulutuspoliittinen vastaava: ”Vastaan viestijöiden edunvalvonnasta eli viiletän kokouksissa ja pidän teidän puolianne aina, jos on tarvis. Viestinnässä minua kiinnostavat sen isot vaikutusmahdollisuudet niin yritysmaailmassa kuin järjestötoiminnassa. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa osallistua kaikkeen, mikä vähääkään kiinnostaa.”

Laura Marttila, 2. vuosikurssi, talousvastaava: ” Olen vastuussa CoMedian taloudesta. Viestinnässä minua kiinnostaa visuaalinen ja tekninen puoli. Vinkkini fukseille: Kannattaa osallistua monipuolisesti tapahtumiin, myös muiden ainejärjestöjen. Poikkitieteellisyys on Vaasan yliopiston parhaimpia puolia!”

Aino Kärkkäinen, 2. vuosikurssi, somevastaava: ”Jos CoMedia päivittää somea, sen takana olen todennäköisesti minä! Somejuttujen lisäksi olen apukäsi myös muissa hommissa. Minua kiinnostaa paljon viestinnän kasvu ja kehitys. Vinkki fukseille: Vaasassa on hyvä omistaa pyörä, mutta se kannattaa myös lukita HYVIN!”

Ida Puumalainen, 3. vuosikurssi, projektivastaava: ”Tehtäviini projektivastaavana kuuluu esimerkiksi sitsien sekä viestijöiden fuksitapahtumien järjestäminen. Viestinnässä itseäni kiinnostaa erityisesti sosiaalinen media ja siihen liittyvät ilmiöt. Fukseille vinkki: lähde rohkeasti ja avoimin mielin uusia haasteita kohti!”

Emma Marttila, 6. vuosikurssi, tiedottaja: ”Vastuullani ovat CoMedian nettisivut, kuukausitiedotteet ja sähköpostilistat. Viestinnässä minua kiinnostaa erityisesti se, miten paljon sillä pystytään vaikuttamaan - hyvässä ja pahassa. Vinkkinä fukseille suosittelen tulevaisuudessa harkitsemaan vaihtoon lähtöä!”

Eeli Salmela, 3. vuosikurssi, päätoimittaja: ”Vastaan tämän lehden tekemisestä. Viestinnässä minua kiinnostaa vaikuttavuus yhteiskunnallisella twistillä höystettynä: Kuinka asioista tulee viestiä, jotta kansalaiset saadaan ymmärtämään ja jopa kiinnostumaan? Vinkkini fukseille: Ruokaostokset kannattaa keskittää Minimaniin.”

i kes valloitt g n li r a C ptijä! tilat kau e ik Hei vies li t e sekä na uud sän aika spenistä. Tämän, sE hteistyön y n pakesku io in in ma uketmuutoink orjalainen farkk ää st i n epti järje ekunniaks s n o k le y est asiakas ju ja lif kanssa :n y r esiin, CoMedia ahan kalenteria pahaiv tuillan. K eksklusiivinen ta ä on viestijöille än 2.10. Kyseess etä rustautua a v s tuma pid u u is en tila ksilla. erinomain n uutuu y s k y s een ta tielukuvuot ahtumas p a t , a ll eislo Pysy kuu ää CoMedian som lis dotetaan sä! n edetes y s k y s a s