Camp 2/26

Camp Camp 2/26

7842-0762 NSSI

ISSN 2670-2487

Onnellisuus

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Cumpi vai Campi Koetko, että opiskelu lisää onnellisuuttasi?

Ei 15%

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä.

Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä.

Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä.

Tavoitteenamme on tarkastella viestintäjärjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Päätoimittaja

Kyllä 85%

Jenny Kauranen

Kumpi tekee onnellisemmaksi?

Taittajat

Tavoitteet 18%

Jenny Kauranen, Oona Kauppinen Aada Keronen, Muusa Koivusipilä, Venla Kirvesmäki Miisa Luoma, Jesse Niemelä, Moona Puromäki, Aleksandra Vääränen

Kansikuva Jenny Kauranen

Tämän numeron toimitus Jenny Kauranen, Amanda Aheristo, Sara Annala, Alvar Hakaniemi, Oona Kauppinen Aada Keronen, Alma Kesti, Venla Kirvesmäki, Muusa Koivusipilä, Onni Korhonen, Maija Koskinen, Miisa Luoma, Lotta Naumanen Jesse Niemelä, Lassi Ojanperä, Aapeli Paananen, Moona Puromäki Ernesti Sosala, Aleksandra Vääränen

Hetkessä eläminen 82% Onko Suomi mielestäsi maailman onnellisin valtio?

Kyllä 45%

Vieraileva kynä

Ei 55%

Helmi Miettinen

Editioija Jenny Kauranen

Julkaisija CoMedia ry

Aamusta vappubrunssi vai yöllisen pizzerian jämät?

Pizzerian jämät 29%

Yhteystiedot camp@comediary.com @camplehti www.coemdiary.com/camplehti

Vappubrunssi 71%

Onnellisuus Camp 2/26 Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajan terveiset

5

Ajankohtaista Viisi vinkkiä vappuun 1+ 10-12

6-7

Sometutka

8

Comedian vappuaikataulu

9

POP-podin haastattelu Kesä Vaasassa: vinkit

10-12 13

Onnellisuus Pysähtymisen taito

20-21

14-15

Vinkit arkeen

16

Rajat ihmissuhteissa

17

Onnellisuus omilla ehdoilla

18-19

Olenko elämäni huipulla?

20-21

Vieraileva kynä

22

Culttuuri Corner

6-7

Olutmaistelu

24-25

Sarja-arvostelu

26

Kolumni

27

Vappu-testi

28-29

Pääkirjoitus “Raha ei tee ihmisestä onnellista” on väite, joka varmasti pitää paikkansa, mutta koskeeko tämä väite myös meitä opiskelijoita? Vaasassa yksin asuva opiskelija voi saada opintotukea ja opintotuen asumislisää yhteensä enintään 495,38 euroa.

En ole kuullut yhdenkään opiskelijaystäväni pystyvän kattamaan kulujaan ilman isoja säästöjä, töitä tai opintolainaa. Tilanne on nyt erityisen haastava, sillä opintotuen muutosten vuoksi kesällä opiskelija ei voi saada enää mitään tukia, ja kesätyöt ovat erityisen kortilla.

Usein tämä tulee työelämässä kiinni olevilta vanhemmilta ihmisiltä.

Mitä jos käännettäisiin tilanne ympäri? Kun nämä huutelijat ovat tehneet jo kokonaisen työpäivän, mitä jos me opiskelijat huudamme kerrankin takaisin, että menkää tekemään vielä toinen työvuoro saman vuorokauden aikana. Jos haluat valmistua korkeakoulusta tavoiteajassa, opiskelu on todellakin täysipäiväistä työtä. Miksi meiltä opiskelijoilta vaaditaan luopumaan vapaaajasta ja palautumisesta? Milloin meillä on lupa levätä?

Opiskeluaika on elämän yksi merkittävin ajanjakso, josta haluaisi ottaa kaiken mahdollisen irti. Kuulen usein vanhemman ikäpolven edustajilta haikailevia puheita siitä, miten he kaipaavat opiskeluajan huolettomuuteen ja vapauteen. Miten voi nauttia tästä ainutkertaisesta ajasta, kun takaraivossa jyskyttää jatkuva huoli taloudellisesta selviytymisestä?

Yhä useampi joutuu turvautumaan lainaan, jotta pystyy kattamaan peruselämän kulut.

Tässä maailmanajassa varma työpaikka valmistumisen jälkeen tuntuu lipuvan koko ajan vaikeammin saavutettavaksi. Pelkään ajatella elämääni viiden vuoden päähän, kymmentuhansien eurojen veloissa ilman oman alan työtä.

Kun opiskelijat nostavat esiin taloudelliset huolensa, harvinaisen usein kuulee takaisia kuittailua “Menkää töihin!”

Raha itsessään ei varmasti tee ketään onnelliseksi. Onnellisuus syntyy täysin muista asioista: tavoitteiden saavuttamisesta, läheisistä, merkityksellisyyden tunteesta ja terveydestä. Vaikka nämä olisivat elämässä kohdillaan, on aika vaikea tuntea itseään onnelliseksi, kun pohtii mistä löytää rahat kesän vuokran ja laskujen maksamiseen.

Raha ei tee opiskelijaa onnelliseksi, mutta sillä on usein turhan suuri negatiivinen vaikutus onnellisuuden löytämiseen.

Onnellisuus lehden teemana saattaa aluksi kevyeltä.

Halusin kuitenkin vaikuttaa tarkastella pääkirjoituksessa ja lehden kokonaisuudessa onnellisuuden tunnetta ja käsitettä mahdollisimman laajasti.

–Päätoimittaja, Jenny Kauranen

4

Puheenjohtajan terveiset Kun vuosittainen Maailman onnellisuusraportti julkaistaan, uutisotsikot täyttyvät samasta teemasta. Suomi on maailman onnellisin maa jo kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta vuotta peräkkäin (viime vuonna kahdeksatta). Samaan aikaan alkaa myös iänikuinen marina.

“Keneltä tätä kysyttiin? Kuka tähän on muka vastannut?”

Nämä ovat sinänsä hyviä kysymyksiä - joihin itsekin olen syyllistynyt - mutta keskittyvät mielestäni vääriin asioihin. Onko totta, että Suomessa varsinkin vähäosaisten ja opiskelijoiden toimeentulo sekä hyvinvointi ovat asettuneet vaakalaudalle? Kyllä. Onko totta, että uutisissa sisältö vaikuttaa kertovan vain epäonnesta? Jälleen kyllä.

Parannettavaa on, mutta meidän on osattava myös katsoa suurennuslasin reunojen ulkopuolelle.

Eräs ystäväni vieraili lähiaikoina Irlannissa konferenssissa, jossa eri maiden edustajat keskustelijat opiskelijoiden tilanteesta Euroopassa. Hän palasi matkalta ja kertoi, kuinka keskustelujen aikana Suomen edustajien oli vaikea lisätä etenkin vaikeisiin keskusteluihin mitään. Tämä siksi että ongelmat, joita muualla kohdataan, ovat pieniä verrattuna siihen, mitä meillä Suomessa on.

Tietenkään tämä ei ole syy vähätellä Suomen ongelmia, sillä kehityksen ja oikeuksien vaatimisen lopettaminenhan joko taannuttaisi tai tekisi tyhjäksi kaiken edistymisen aivan kokonaan. Oikeuksista kuten opiskelijoiden tuista, toimeentulosta ja terveydenhuollosta on pidettävä yllä jatkuvaa keskustelua ja tuotava esiin epäkohtia. Silti suhteellisuudentaju ja perspektiivi olisi kuitenkin tärkeää pitää mielessä.

Suomi on lehtiotsikoiden mukaan maailman onnellisin maa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen suomalainen olisi onnellinen.

Kaukana siitä. Ennemminkin se tarkoittaa, että suhteessa moneen muuhun maahan maailmassa!) meillä menee (koko paremmin.

Meillä huomattavasti lukukausimaksut eivät ole yli nelinumeroisia, ambulanssikyyti ei syökse vararikkoon ja peruskoulutus on kaikille toisaalta mahdollista.

Yleensä kirjoitan Campiin tekstejä.

Tämän henkilökohtaisempia tarkoitus onkin ennemminkin heijastella sitä, miten onnellisuuden käsite on itselleni konkretisoitunut. Onnellisuus ei tarkoita, että kaikki olisi aina hyvin ja täydellistä. Se tarkoittaa, että omaa perspektiivin tajua, näkee onnellisuuden etsimisen matkana ei ja löytää onnellisuuden päämääränä pienistäkin asioista.

–Puheenjohtaja, Lotta Naumanen

5

Teksti: Maija Koskinen Taitto: Jenny Kauranen

Viisi vinkkiä vappuun Kohta vietetään taas opiskelijan parasta aikaa eli Wappua! Viime vuonna vietin ensimmäistä opiskelijavappuani, josta otin omistautuneesti kaiken ilon irti, ja siksi koenkin olevani jo nyt suhteellisen kokenut vappuilija. Reilu kaksi viikkoa kestäneen vapun jälkeen olo oli tyhjä ja univelkaa tuntui olevan kuukauden edestä, mutta senkin edestä vapusta jäi käteen kasa ikimuistoisia hetkiä.

Tässä tulee siis parhaat vinkit onnistuneen opiskelijavapun viettämiseen!

1

Suunnittelu ja aikataulutus Valitse ajoissa, mihin tapahtumiin haluat mennä ja laita erityisesti muistutukset lipunmyynneistä ylös kalenteriin, ettet jää ilman lippua. Jos vapulle haluaa omistautua ja viettää sitä täysin rinnoin, kalenteri voi nopeasti näyttää täydeltä. Vappu veikin lähes kaiken huomioni huhtikuun vikoilla viikoilla, ja elämän suunnittelu pyöri oikeastaan vapputapahtumien ympärillä. Pyri tekemään siis myös koulujuttuja mahdollisimman hyvin pois alta, jotta opintojen työmäärä ja vappumenot eivät paina liikaa samaan aikaan päälle.

2 6

Lipunmetsästys Jodelissa Jos muistutus lipunmyynnistä on kuitenkin päässyt unohtumaan tai fomo iskee skipatun lipunmyynnin jälkeen, laita Jodelin uvalippupörssi-kanava laulamaan.

Sieltä pystyt hyvin metsästämään lippuja tapahtumiin tai mahdollisesti myös itse myymään ylimääräisiä lippuja.

3 4

5

Nuku ja syö hyvin Vaikka menoa tuntuu olevan koko ajan, muista nukkua hyvin, panosta syömiseen ja muista juoda myös vettä! Ruokaa kannattaa olla valmiina jääkaapissa, minkä lisäksi vitamiinien tankkaus on suositeltavaa, koska vappuruton iskemiseen on iso mahdollisuus… nimimerkillä vappuaattoa tuli vietettyä kuumeessa Hoviskalla :,D

Erilaiset tapahtumat Vappuna tapahtumien kattaus on laaja ja suosittelenkin menemään tapahtumiin, jotka eivät välttämättä ensimmäisenä olisi omalla listalla.

Esimerkiksi viime vuoden yksi hittitapahtumista omalta osaltani oli Wappumölkyt, johon lojaali tiimimme suuntaa tänäkin vuonna tavoittelemaan voittoa. Vappu on täynnä erilaisia tapahtumia, eivätkä todellakaan kaikki tapahtumat pyöri vain alkoholin ympärillä, vaan vappuna voi pitää hauskaa monen erilaisen aktiviteetin merkeissä.

Nauti ja pidä hauskaa

Kuva: Maija Koskinen

Tärkeimpänä vinkkinä on nauttia vapusta ja hetkestä!

Opiskelijaelämä ei ole ikuista ja tällaista elämänvaihetta ei tule enää toiste. Tehkää kavereiden kanssa myös omia suunnitelmia, pitäkää vappubrunssi ja nauttikaa keväästä ja ihanasta tunnelmasta läpi vapun. Älä kuitenkaan ota paineita, jos kaksi viikkoa kestävä juhliminen ei tunnu omalta jutulta, vaan pidä hauskaa juuri kuten itse haluat!

Toivotan kaikille aivan ihanaa vappua <3 Yritetään myös välttää vappurutto!

7

Taitto: Muusa Koivusipilä

C o M e d i a n Wappu CoMedian W ap p u CoMedia C oMedia X X Hallinnoijat Hallinnoijat Meemisitsit M eemisitsit 17.4.

17.4.

CoMedia CoMedia X X Tutti Tu tti Munkkibaari M u n k k i ba a r i 22.4.

2 2.4.

CoMedia CoMedia Wa pp u w i s a Wappuwisa

25.4.

25.4.

Wappuapprot Wa pp u a pp ro t jja a --sunnarit sunnarit 26.4.

2 6.4.

8

SOMETUTKA IHMISIÄ PUHUTTANEET ILMIÖT

2.

2.

Jaakko Parkkali on noussut laajaan suosioon suomalaisessa mediassa, yhdistämällä rohkeat rullaluisteluvideot Suomen Euroviisukappaleeseen “Liekinheitin”. Ilmiöön on hypännyt mukaan useita tunnettuja suomalaisia. Parkkali nähtiin myös vieraana MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä.

1.

1.

Timothée Chalamet ajautui kohuun kommentoituaan, että ooppera ja baletti eivät enää kiinnosta ihmisiä. Kommentti herätti voimakasta kritiikkiä ja pettymystä niin fanien kuin myös taidepiirien keskuudessa.

aa a kk kk oo P Pa ar r kk kk a a ll ii & & JJ a L L ii e e kk ii n nh he e ii t t ii n n

T ii m T m oo t th hé ée e CC h ha a ll a am me et t

3.

3.

Maailman suurin poikabändi, BTS on palannut lavoille lähes kolmen vuoden tauon jälkeen.

Yhtyeen kauan odotettu albumi julkaistiin 20.3. ja paluukonsertti striimattiin suorana lähetyksenä Netflixissä 21.3.

BT B TS S :: n n p pa a ll u uu u Teksti ja taitto: Venla Kirvesmäki Kuvat Instagramista: @/tchalamet, @/jaakkoparkkali & @/bts.bighitofficial

9

Teksti ja taitto: Jenny Kauranen

“Kun unelmat sanoo ääneen, ne voivat toteutua” Yliopiston orientaatioviikko ja yhteinen intohimo toivat viestinnän ensimmäisen vuoden opiskelijat Juliette Sandströmin, 22, ja Lotta Pesosen, 21, yhteen, ja nyt he toteuttavat yhdessä unelmaprojektiaan podcastin muodossa.

Kuva: Lotta Pesonen (vasen) ja Juliette Sandström (oikea)

Heti yliopiston alussa Sandström ja Pesonen näkivät jo kaukaa, että heillä tulee “klikkaamaan”. Yhtenä orientaatioviikon iltana välietkoilla vielä toisilleen tuntemattomat Juliette ja Lotta löysivät toisensa, ja molemmista tuntui, että he olivat tunteneet toisensa jo kauan.

Sandströmiä ja Pesosta yhdisti kiinnostus musiikkiin, Euroviisuihin sekä unelma omasta podcastista.

Pomedian päätoimittaja Hanna Hietikko esitteli alkusyksystä uusille fukseille opiskelijamediaa, ja sieltä löytyi ystävyksille täydellinen alusta kokeilla podcastin tekoa – näin syntyi Rakkaudella, viisudiivat.

10

Musiikin juhlaa Uuden Musiikin Kilpailu ja Euroviisut olivat alkusyksystä mieluinen aihevalinta ystävyksille. Euroviisut ovat tärkeä osa molempien lapsuutta ja edelleen lähellä sydäntä. Läpi syksyn ja talven he julkaisivat jaksoja, jotka käsittelivät molempia kilpailuja eri näkökulmista. Sandströmille ja Pesoselle tarjoutui podcastin myötä mahdollisuus osallistua Uuden Musiikin Kilpailun mediapäiville helmikuun lopussa.

“Se oli älytöntä, tuntui kuin houreunelta”, Pesonen kuvaili.

Ystävykset pääsivät elämään omaa unelmaansa ja mukaan UMK:n kulisseihin.

Mediapäivä oli loistava tilaisuus päästä oppimaan alan ammattilaisilta. Päivä meni hyvin, vaikka ilmassa oli myös jännitystä.

“Hyvin se meni. Kaikki aloittavat jostain, ja meillä oli vaan hyvä innostus ja asenne, niin kyllä se riittää”, Sandström toteaa.

Ystävykset muistuttavatkin, miten tärkeää on sanoa unelmiaan ääneen.

Aiheesta toiseen Kevään edetessä ystävykset alkoivat kuitenkin pohtia podcastin aiheita.

Euroviisujen poliittinen tilanne on jo puhuttanut pitkään. Erityisesti kiistelyssä on ollut Israelin oikeus osallistua mukaan kilpailuun. Sandström ja Pesonen pohtivat jo alkusyksyllä herkän aiheen käsittelyä, mutta päätyivät yhteisen intohimonsa vuoksi valitsemaan Euroviisut podcastinsa aiheeksi. Kun EBU päätti peruuttaa lokakuussa aiemmin syksyllä päätetyn jäsenmaiden äänestyksen Israelin osallistumisesta, oli se ystävyksille iso pettymys.

Sandström ja Pesonen kertoivat, että innostus Euroviisuja kohtaan alkoi hiipua ja juttuaiheet alkoivat vähentyä.

Molempia pelotti myös ulkopuolisten ihmisten mielipiteet ja se, millaisen mielikuvan he antavat itsestään, jos jatkavat keskustelua kiistanalaisesta aiheesta.

Muiden ajatuksista syntyneet paineet veivät intoa podcastin teosta ja jaksojen julkaisu alkoi pelottaa.

Molempia pelotti myös ulkopuolisten ihmisten mielipiteet ja se, millaisen mielikuvan he antavat itsestään, jos jatkavat keskustelua kiistanalaisesta aiheesta.

Muiden ajatuksista syntyneet paineet veivät intoa podcastin teosta ja jaksojen julkaisu alkoi pelottaa.

Sandström ja Pesonen saivat kuitenkin idean laajentaa oman podcastin aiheita koskemaan laajemmin populaarikulttuuria ja sen ilmiöitä.

Poppia ja yhteistä naurua Uuden konseptin ansiosta he voivat yhä keskustella Euroviisujen käänteistä, mutta nyt ystävykset voivat käsitellä laajemmin itseään kiinnostavia aiheita: musiikkiteollisuutta, tyyliä, lifestyle-sisältöä ja viihdettä.

Lotan nopeat suosikit Elokuva: Paholainen pukeutuu Pradaan Sarja: Aikuiset Artisti: Bad Bunny Biisi: Kaytranada Podcast: EveryPodi Festivaali: Flow Sometrendi: Jumpsuit-meemi

11

Nimi POP-podi kuvaa uutta konseptia ystävien mielestä täydellisesti: POP-sana viittaa heidän luonteisiinsa, podcastin sisältöön, ja se on sopivan lyhyt sekä ytimekäs.

Sandström ja Pesonen haluavat, että kuuntelijat pääsevät nauramaan yhdessä heidän kanssaan. He kuvailevat podcastiaan humoristiseksi hyvän mielen kuunneltavaksi.

Podcastin tarkoitus on levittää rakkautta ja hyvää fiilistä. Ystävykset haluavat kertoa aidosti omia mielipiteitään, mutta nostavat tämän myös podcastin kehityskohteeksi.

Molemmat kuvailevat itseään ihmisten miellyttäjiksi, mutta haluavat tulla tulevaisuudessa rohkeammiksi.

Tulevaisuus

Ystävykset haluavat kuitenkin fiiliksen mukaan ja pitää hauskaa.

mennä

Molemmat haaveilevat tulevaisuudessa työskentelevänsä esimerkiksi mediataloissa, musiikkimaailmassa tai viestintäjohtajina.

Sandströmiä kiinnostaa erityisesti musiikkialan tapahtumat ja Pesosta kiehtovat journalismiin liittyvät työt.

Haastattelun lopussa ystävykset saivat kertoa vielä unelmiensa podcast-vieraan.

Sandström haluaisi päästä samaan studioon Gaala-podcastin juontajien kanssa eli juttelemaan yhdessä Thelma Sibergin, Valtteri Lehtisen sekä Hennariikka Laaksolan kanssa. Pesonen taas haluaisi päästä heittämään vitsiä yhdessä Constantinos “Gogi” Mavromichalisin kanssa.

Ystävykset kertovat haluavansa jatkaa podcastin tekoa mahdollisimman pitkään.

Sandström ja Pesonen kertoivat tämänhetkisestä ajanpuutteesta, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä enemmän töitä kuuntelijalukujen kasvatuksessa sekä markkinoinnin suunnittelussa.

Julieten nopeat suosikit Elokuva: Frozen 2 Sarja: Uusi päivä Artisti: Tate McRae Biisi: A Million Dreams Podcast: Gaala Festivaali:Ruisrock

12

Sometrendi:

Stranger things suklaamunien avausvideot

POP-podin kansikuva

Ystävysten on tarkoitus jatkaa säännöllistä julkaisua syksyllä, mutta joitain yllätyksiä voi ilmestyä myös kesän aikana. POP-podia pääsee kuuntelemaan Spotifysta sekä YouTubesta.

TEKSTI JA TAITTO: MIISA LUOMA

Kesä Vaasassa VIETIN VIIME KESÄN VAASASSA JA TULOSSA ONKIN JO TOINEN VAASAKESÄ.

VAASA ON IHANA KESÄKAUPUNKI, JOSSA ON PALJON TEKEMISTÄ. TÄSSÄ JOITAKIN VINKKEJÄ JUST SULLE TULEVAAN KESÄÄN! Helteiden tullessa Vaasassa pääsee nauttimaan meren viileydestä rannalla. Tässä parhaimmat ja ne, joille pääset pyörällä: 1. Hietasaaren uimaranta 2. Isolahden uimaranta 3. Ahvensaaren uimaranta (oma lemppari) 4. Kustaanlinnan uimaranta (Kusis lempinimeltään) 5. Mansikkasaaren uimaranta Kesää ei ole ilman festareita, tässä mitä löytyy Vaasasta: 12.-14.6 Lisää Löylyä Rockfestival 4.7. Drömmen Festival 10.-11.7. Big Day Festival 17.-18.7. Zinc Craftbeer & Streetfood Festival (Vaasan torilla 20+ panimoa esittelee oluitaan sekä streetfoodia useilta eri myyjiltä. Tänne mä haluun mennä!)

24.-25.7. Kaaos Festival 30.7.-1.8. Vaasa Festival

Urheilumahdollisuuksia Vaasassa: Viime kesänä järjestettiin ryhmäliikuntatunteja ulkona, esimerkiksi yliopiston rannassa. Näistä ilmoitetaan vasta lähempänä kesää.

Jos tykkäät juosta, lähde Vaasa Running Clubin mukaan yhteislenkille!

Sateisena päivänä voit mennä Wasa Up kiipeilykeskukseen!

Tennis Centerille pelaamaan tennistä, sulkapalloa tai esimerkiksi Squashia.

Suomen kesä on yleensä sateinen, joten sateisina päivinä suosittelen tutustumaan Vaasan museoihin.

1.Kuntsin modernin taiteen museo 2.Tikanojan taidekoti 3.Vanhan Vaasan museo 4.Pohjanmaan museo Vinkkinä 20.8. 11-16 järjestetään Vanha Vaasa -päivä, jolloin Vanhan Vaasan museo on vapaasti kaikille avoinna, alueen asukkaiden pihoilla on kirppareita ja kahviloita sekä usein livemusiikkia. Mustasaaren kirkossa on myös avoimet ovet. Suosittelen tätä tapahtumaa!

Jos ei ole omaa autoa, paikan päälle pääsee bussilla.

Onko mitään parempaa kun rantapäivän jälkeen mennä terdelle aperolle? Tässä muutamia, mitä löytyy Vaasasta: 1.Brasserie & Bar Fondis 2.Faros (merenrannalla) 3.Hietasaaren Sandö Beach Club (merenrannalla) 4.Krogen 5. Sky Bar & Terrace 6.Strampen (merenrannalla) 7. Zinc Tee päiväreissu Uumajaan! Wasalinella pääsee opiskelijahinnoilla päiväristeilylle. Uumajassa on kivoja kirppareita, vintageliikkeitä, museoita ja kahviloita, MAX Burgeria unohtamatta. Lähde siis aamulla kohti naapurimaata ja tule illalla 13 takaisin irtokarkkipussi taskussa.

Teksti: Sara Annala, Taitto: Jenny Kauranen

Ennen en Ennen en osannut osannut pysähtyä pysähtyä -osaanko vieläkään? osaanko vieläkään?

Pitkään ajattelin, että onnellisuus tulee materiasta, kokemuksista ja saavutetuista tavoitteista. Näitä asioita tavoiteltaessa tai jopa saavuttaessa tajusin kuitenkin, etten vieläkään ollut tyytyväinen elämääni. Vaikka arki rullasi ja elämä oli monella mittarilla ihan hyvää, tuntui keho samaan aikaan levottomalta ja mieli väsyneeltä. Olo oli ahdistunut ilman mitään selkeää syytä.

Sitten törmäsin sattumalta ajatukseen: entä jos ongelma ei johdukaan elämässäni tapahtuvista asioista, vaan hermostoni tilasta? Toki hermoston ylivireydestä puhuminen ei ole enää mitään uutta tietoa, vaan nykyään senkin voi laittaa jo trendisanojen joukkoon. Puhutaan jatkuvasti siitä, kuinka jokaisen pitäisi osata rauhoittua ja pysähtyä välillä. Samalla elämme jossa kuitenkin yhteiskunnassa, rauhoittuminen ei ole oletus, vaan ennemminkin poikkeus. Päivämme rakentuvat ilmoituksista ja aikatauluista sekä loputtomasta vertailusta muihin. Nämä ympäristön täysin vastakkaiset odotukset saavat jo itsessään hyvinkin ristiriitaisia tunteita aikaan.

14

Kun lisätään vielä sosiaalinen media mukaan, saadaan ilmiöstä astetta ahdistavampi. Kun selaa kuvia ja videoita muiden elämästä, alkaa helposti uskoa, että arjen kuuluisi olla jatkuvaa merkityksellisten hetkien sarjaa. Tavalliset päivät eivät enää riitä, vaan niiden pitäisi olla jotenkin erityisiä ja jakamiskelpoisia. Tiedän tämän, koska teen sitä itsekin. Julkaisen oman elämäni parhaat otokset ja samalla vertaan itseäni muiden elämään. Joskus inspiroidun, mutta välillä myös uuvun siihen kaikkeen.

Toki on ihanaa löytää kauneutta pienistä asioista ympärillä. Kynttilän sytyttäminen pimeänä iltana tai rauhallinen aamu kahvikupin ääressä voivat oikeasti lisätä merkityksellisyyden tunnetta päiviin. Arjen romantisointi ei ole pelkkää valheellista illuusiota – mutta se voi muuttua sellaiseksi, jos siitä tulee uusi suorittamisen muoto.

Ja ehkä juuri silloin jokin menee pieleen, kun elämästä tulee jatkuvaa kokemusten suorittamista.

Oli kyse sitten isoista saavutuksista tai täydellisiksi hiotuista arkisista hetkistä. Hermosto ei erota, onko jatkuva tekeminen hyvää vai huonoa. Tällöin jatkuva suorittaminen voi saada kehossa aikaan stressitilan, vaikka tekisit vain itsellesi mieluisia asioita. Toki pieni määrä stressiä ei vahingoita, mutta jos siitä tulee normaali olotila, ei se enää edistä kenenkään hyvinvointia.

Vaikka ihminen eläisi näennäisesti hyvää elämää, voi hän kaiken taustalla tuntea itsensä uupuneeksi. Itse koen, että minulle kävi juuri näin.

Petollisinta on, ettei pitkään jatkunutta stressitilaa välttämättä edes aluksi huomaa.

Ylivireys voi näyttäytyä muille tehokkuutena, aikaansaamisena ja kunnianhimona. Eli kaikkena, mistä yhteiskuntamme palkitsee ja mihin se myös kannustaa. Jossain vaiheessa keho kuitenkin alkaa lähettää viestejä epänormaalista olotilasta, mikä voi näkyä levottomuutena, univaikeuksina, ärtyneisyytenä tai tyhjyyden tunteena. Jos nämä viestit jättää huomiotta, seuraava vaihe voi olla hermostollinen loppuun palaminen.

Ehkä juuri siksi tästä on syytä puhua.

Hermoston rauhoittaminen ei tapahdu minkään yksittäisen harjoituksen kautta. Se on pikemminkin prosessi, jossa opetellaan pois jostakin, mikä on joskus ollut tarpeellista.

Monelle ylivireys ei ole sattumaa, vaan opittu tapa olla maailmassa. Lapsuudessa omaksuttu, ympäristön vaatimukset tai turvattomuuden kokemukset voivat jättää kehoon jäljen, joka ei katoa pelkällä tahdonvoimalla. Tällöin ajatus rentoutumisesta voi tuntua jopa mahdottomalta.

Mutta ehkä kyse ei olekaan täydellisen rauhan saavuttamisesta. Ehkä riittää, että alkaa huomata pieniä hetkiä, joissa voi hidastaa.

Hetkiä, jolloin kävellä vähän rauhallisemmin, syödä ilman kiirettä tai olla vain hetken ilman ärsykkeitä. Nämä pienet teot viestivät keholle, että siinä hetkessä kaikki on hyvin ja olet turvassa. En itsekään osaa vielä täysin rauhoittua, mutta ainakin olen oppinut tiedostamaan sen, että onnellisuus ei välttämättä ole asia, jonka voi saavuttaa juoksemalla kovempaa. Ehkä kaiken ytimessä onkin se, että osaa hidastaa välillä. <3

Usein tämä hermoston pakottama pysähtyminen voi olla jopa vaikeaa hyväksyä, jos identiteetti on rakentunut jatkuvalle suorittamiselle. Huomaan itsekin epäröiväni tätä kirjoittaessa. On helppoa kirjoittaa hidastamisesta ja rajojen asettamisesta, mutta paljon vaikeampi elää sitä todeksi. Edelleen huomaan itsekin tarttuvani puhelimeen ilman syytä tai täyttäväni kalenteria enemmän kuin olisi tarpeen. Usein taustalla jopa velloo ajatus, että jotain on aina tehtävä, jotta levon voi ansaita.

15

Teksti & taitto: Moona Puromäki

VINKIT ARKEEN ILONHETKET HUONOON PÄIVÄÄN Spa day

Uusi treeni

Yin Yoga

Hiuskasvonaamiot Rentouttava musiikki Skincare + kehon kosteutus

Kokeile uudenlaista treeniä: kotona, ulkona tai salilla

Mieltä ja kehoa renotuttava harjoitus kotona, tai salilla

Puhelu läheiselle

Hyvä ruoka

Siivouspäivä

Tilaa/tee suosikki ruokaasi Pienet lisäykset, kuten kastikkeet tai juustot

Siivoa koti, tai vaikka yksi keittiön taso Taustalla musiikki ja suosikki juomasi

Vähennä kofeiinia

Kävely metsässä

Pitkäaikaisessa stressissä, vähennä kofeiinia ja priorisoi lepoa

Hengittele metsässä yksin, tai ystävien kanssa

Puhelu kotiin. parhaalle ystävälle, tai mummolle piristää päivää

Comfort sarja Katso comfort sarjaasi snacksien kera Suositukset: Rick & Morty, Sex and the city

16

Teksti ja taitto: Aleksandra Vääränen

Rajat ihmissuhteissa – edellytys onnellisuudelle M

onella meistä on ollut elämässä vähintään

yksi ihminen, jolle emme osaa asettaa rajoja. Oli

kyseessä

ystävä,

kumppani

annamme

yhden

ihmisen

tai

vanhempi,

muuttaa

meidän

arvojamme ja sitä, keitä olemme. Usein nämä ihmiset lopulta osoittautuvat meille opetukseksi, mutta ennen sitä he roikkuvat matkassamme liiankin pitkän aikaa. Yleensä nämä ihmiset myös tietävät olevansa ”heikko kohta” ja käyttävät asemaansa hyväkseen. Mutta miksi annamme

Koen tarpeettomaksi paneutua tässä tekstissä tarkemmin yksityiskohtiin, sillä yksikään tilanne ei ole samanlainen. Erilaiset tilanteet vaativat erilaiset rajat. Osa tilanteista saattaa vaatia tiukkojakin rajoja. Rajojen asettaminen taas voi koitua hankalaksi. Tutun mallin mukaan olisi helpompi antaa periksi ja hyväksyä tilanne, kuten aina ennenkin. Joskus oman onnellisuuden tavoittelu voi olla epämukavuusalueella, niin hassulta kuin se kuulostaakin.

periksi niin helposti? Eikö olisi helppoa asettaa selkeitä rajoja, kuten muidenkin kanssa? Joku sisimmässämme kuitenkin antaa aina periksi.

Itselleni

muutto

Vaasaan

oli

silmiä

avaava

kokemus. Kaikki mihin olin tottunut mureni palasiksi, mutta siitä huolimatta tunsin voivani Todelliset mielipiteet alkoivat paremmin. paljastua,

toksiset

käytösmallit

vahvistua

ja

etäisyys kasvaa. Pitkän välimatkan ansiosta, minun oli kuitenkin helpompi asettaa rajoja.

Omassa ”heikossa kohdassani” asettamani rajat

Opiskelujen aloittaminen on auttanut minua löytämään omia kiinnostuksen kohteita, uusia ystäviä ja omat onnellisuuden lähteeni. Muistan syksyllä asettaneeni tavoitteeksi parantaa omaa hyvinvointia ja keskittyä onnellisuuteni. Muun muassa rajojen asettaminen on tuonut minua lähemmäksi tavoitettani. Onnekseni olen myös löytänyt elämääni ihmisiä, jotka saavat minut näkemään tilanteen ulkopuolisen silmin. Yksi oppimani ajatusmalli onkin: miksi itse kestäisin jotain, mitä en antaisi ystäväni kestää.

aiheuttivat ärsytystä ja kuten aina ennenkin, kaikki sanomani ja tekemäni oli väärin.

Olkoon tämä muistutus jokaiselle lukijalle siitä, että kaikki ansaitsevat tehdä asiat omalla tavallaan ja nauttien. Muiden epäonni ei saisi olla este kenenkään muun onnelle. Pienetkin askeleet oman onnen ja hyvinvoinnin eteen ovat merkityksellisiä. Kaikki kamppailemme joskus, mutta siitä huolimatta meillä on valta päättää omasta onnestamme ja omista rajoistamme.

Viestikäämme siis viestijöinä maailmalle, että elämää saa elää haluamallaan tavalla, rajoja saa asettaa ja jokainen ansaitsee olla onnellinen.

17

Teksti: Amanda Aheristo

Taitto: Oona Kauppinen

Onnellisuus omilla ehdoilla Onnellisuus tuntuu nykyään olevan yksi trendeistä. Sosiaalisen median myötä vastaan tulee yhä enemmän ihmisiä, jotka näyttävät elävän tasapainoista, energistä ja ennen kaikkea onnellista elämää. Aamut alkavat inkiväärishotilla, päivät ovat tuottavia ja illalla vietetään aikaa kavereiden kanssa. Kaikki näyttää hyvältä – ehkä vähän liiankin hyvältä. Onnellisuus muodostuu jokaiselle eri asioista, mutta sosiaalisen median vaikutus on saanut ainakin minut miettimään, olenko riittävän onnellinen?

Vaikka suurin osa tietää, että some näyttää vain pienen ja tarkkaan valitun osan todellisuudesta, itsensä vertailulta muihin on silti vaikea välttyä.

Sitä huomaa helposti ajattelevansa, miksi oma arki ei näytä samalta, miksi oma päivä on sekava, väsynyt tai ihan vaan tylsä, kun muiden elämä vaikuttaa niin hallitulta? Tämä luo huomattavaa painetta päivittäisessä elämässä onnellisuuden tavoitteluun.

“Onnellisuus ei ole tila, jonka voi vain saavuttaa kerran ja säilyttää, vaan se vaihtelee elämäntilanteiden mukana” Onnellisuus voidaan määritellä monin eri tavoin ja se tarkoittaa eri asioita kaikille. Joillekin se on rauhallista arkea ja sitä, että asiat sujuvat suurimmaksi osaksi hyvin, toisille se taas

18

liittyy uusien kokemusten ja onnistumisten etsimiseen. Siksi on tärkeää tuntea itsensä ja suhteuttaa odotukset omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen. Tärkeintä on, että kokee elämänsä omalla tavallaan mielekkääksi, vaikka se ei aina näyttäisi muille täydelliseltä ulospäin.

Onnellisuus ei ole tila, jonka voi vain saavuttaa kerran ja säilyttää, vaan se vaihtelee elämäntilanteiden mukana.

Paine onnellisuuden tavoittelusta hiipii arkeen aika huomaamatta. Aluksi sitä ei välttämättä huomaa, mutta pikkuhiljaa alkaa tarkkailla omia tekemisiä jatkuvasti: olenko tarpeeksi iloinen, motivoitunut, sosiaalinen tai energinen? Tämä voi näkyä arjessa stressinä, kun jokaisesta hetkestä odottaa jotain erityistä tai “täydellistä”. Somessa vastaan tulevat muiden onnistumiset ja elämän kohokohdat vahvistavat tätä tunnetta: oma arki, deadlinet ja kiireiset päivät tuntuvat yhtäkkiä riittämättömiltä, vaikka ne ovat täysin normaaleja.

Lopulta paine voi kasvaa niin, että rentoutuminen ja hetkessä eläminen tuntuvat vaikeilta, ja onnellisuus alkaa näyttää enemmän tavoitteelta kuin luonnolliselta osalta elämää.

Esimerkiksi opiskelijaelämään ja yliopistoyhteisöön tuntuu liittyvän paljon painetta onnellisuuteen liittyen.

Sosiaalinen media korostaa kuinka yliopisto on ihmisen parasta aikaa ja siellä muodostetut suhteet jatkuvat läpi elämän. Paine ei kuitenkaan liity pelkästään opintoihin tai omaan hyvinvointiin, vaan myös kaverisuhteisiin ja aktiivisuuteen. Usein tuntuu, että pitäisi jatkuvasti olla mukana jossain tapahtumissa tai illanvietoissa. Kun muiden yhteiset hetket näkyvät kuvina somessa, jota ei itse ole osana, voi herkästi tulla olo, että tekee jotain väärin. Todellisuudessa kuitenkin monella muullakin on samankaltaisia kokemuksia.

Ystävät ja lähipiiri ovat tärkeitä tekijöitä onnellisuuden tunteessa. Harvemmin kuitenkaan puhutaan siitä, että uudet ihmissuhteet vievät aikaa, voivat tuntua epävarmoilta ja välillä jopa kuormittavilta. Kaikkien kanssa ei synny heti syvää yhteyttä, eikä tarvitsekaan. Silti paine löytää oma ”iso porukka” nopeasti voi olla yllättävän suuri. Tärkeintä on löytää jopa vain yksi ystävä, jonka kanssa voi rennosti olla oma itsensä myös silloin, kun ei ole erityisen energinen tai “onnellinen”. Juuri tällaiset aidot, vähän epätäydellisetkin kaverisuhteet voivat helpottaa sitä painetta, jota jatkuva onnellisuuden tavoittelu helposti luo.

Onnellisuuden tavoittelu ja sen luoma paine voi kuitenkin tietyssä määrin olla motivoivaa, mutta on tärkeää muistaa, että jatkuva täydellisyyden ja hyvän olon jahtaaminen voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan. Jos jokaisesta

päivästä odottaa kuvankaunista, pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua suurilta. Siksi on tärkeä hyväksyä, että kaikki päivät eivät ole samanlaisia, eikä tarvitsekaan olla. Tasapaino löytyy usein siitä, että antaa tilaa myös omalle jaksamiselle ja epätäydellisille hetkille ilman jatkuvaa painetta parantaa. Tavoitteet ja unelmat voivat antaa suuntaa ja merkitystä, mutta niiden rinnalla tarvitaan hyväksyntää sille, että elämä sisältää myös epävarmuutta ja keskeneräisyyttä.

“Hyväksymällä keskeneräisyyden ja antamalla tilaa omille tunteilleen voi löytää tasapainon, jossa onnellisuus näkyy pienissäkin hetkissä”

Onnellisuuden tavoittelu on osa elämää, mutta sen ei pitäisi muuttua taakaksi. Tärkeintä on muistaa, että arki ei ole jatkuvaa huippufiilistä, ja että pienet hetket – ystävien kanssa vietetty aika, onnistumiset ja jopa epäonnistumiset – muodostavat sen todellisen hyvinvoinnin.

Hyväksymällä keskeneräisyyden ja antamalla tilaa omille tunteilleen voi löytää tasapainon, jossa onnellisuus näkyy pienissäkin hetkissä.

19

olenko nyt

Teksti, taitto ja kuvat: Aada Keronen

elämäni huipulla?

20

Kun minulta kysytään, mikä on suurin haaveeni elämässä, vastaan usein että onnellisuus. Minulle onnellisuus näyttäytyy turvallisuutena arjessa, vakautena sekä tunteena siitä, että kaikki on hyvin juuri tässä ja nyt. Onnellisuus ei ole minulle aineellista tai edes kokemusten ja saavutusten määrää, vaan sitä, ettei tarvitse turhaan huolehtia tulevasta. Joku muu varmasti saattaisi määritellä onnellisuuden toisin, kuten taloudellisena riippumattomuutena tai tietyn elämänvaiheen tai saavutuksen kautta, sillä onnellisuuden kokemus on hyvin subjektiivista. Koen kuitenkin, että ennen kuin voin vastata kysymykseen, onko opiskeluaika ihmisen onnellisinta aikaa, on minun määriteltävä itse onnellisuus.

Lukion alussa jo kuulin toisteltavan sitä, kuinka nyt on otettava kaikki ilo irti, sillä edessäni olisi ihmisen elämän paras aika. Toisin kävi. Globaali pandemia pyyhki tieltään kaiken odotetun, kuten vaihtoviikon Saksaan ja lukiobileet. Silti ilo ja onnellisuus pirskahteli läpi lukion ystävien, mukavien illanviettojen sekä tavallisen arjen muodossa. Lukioaika opettikin minulle ja varmasti monelle muulle, että onnellisuus harvoin on täysin omissa käsissä. Se on usein kiinni enemmän siitä, minkälainen tuuri omalle kohdalle osuu. Monen opiskeluajan onnea ja tunnelmaa sävyttääkin se, osuuko omalle kohdalle esimerkiksi samanhenkisiä ihmisiä.

Nyt yliopistossa sama mantra elämän parhaasta ajasta jatkuu.

Etenkin opiskelijaelämän vapautta ihannoidaan, sillä on mahdollisuus aikatauluttaa päivät itse, nukkua pitkään ja uppoutua itseään kiinnostaviin aiheisiin.

Tämä vapaus onkin yksi opiskelijaelämän suurimmista onnen elementeistä, joihin olen törmännyt. Olen myös saanut aikuistua rauhassa ja kokeilla siipiäni tietäen, että voin epäonnistua ilman, että maailma kaatuu.

Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin karu.

Itsenäisyyttä ja vapautta suunnitella omaa arkea varjostaa jatkuva taloudellinen epävarmuus. On vaikeaa kokea elävänsä elämänsä parasta aikaa, kun ruokakaupassa joutuu laskemaan rahoja ja tulevaisuuden työmarkkinat näyttäytyvät epävarmoina. Vaikka raha ja taloudellinen tilanne ei ole kaikki kaikessa, sävyttää se kuitenkin opiskeluaikaa merkittävästi varsinkin, kun päättäjät hankaloittavat opiskelijoiden sekä muiden pienituloisten arkea jatkuvasti.

Nuoruus muutenkin on monella tapaa vaikeaa aikaa ja jatkuvaa kurottamista kohti jotain, mitä ei vielä ole saavuttanut ja mistä ei ole aivan varma.

tai omaa porukkaansa. Jos opiskeluaikaa mainostetaankin elämän onnen huipentumana, luodaan sillä valtavat paineet juuri niille, joiden kokemus on toisenlainen.

En kuitenkaan halua laittaa kaikkia panoksiani tähän hetkeen ja siihen, että olisin onnellisimmillani juuri nyt. Ajatus siitä, että elämän huippukohta saavutettaisiin parikymppisenä, on todella lohduton. Mitä sen jälkeen jäisi muka jäljelle? Pelkkää alamäkeä ja vanhojen muistelua?

Entä jos elämäni onnellisin vaihe onkin vasta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Siksi en halua asettaa elämälleni onnellisuuden aikarajaa, vaan nautin jokaisesta hetkestä. Opiskeluaika on vain yksi luku kirjassani ja voin nauttia sen tuomasta vapaudesta ja ystävistä, mutta hyväksyä myös elämän keskeneräisyyden. On tärkeää vaalia mahdollisimman montaa hetkeä ilman pakkoa siitä, että tämän täytyisi olla elämäni parasta aikaa, sillä parhaat päivät saattavat hyvinkin olla vasta tuloillaan.

Kuitenkin ehkä suurin syy sille, miksi opiskeluaika tuntuu niin erityiseltä, on yhteisön merkitys. Olen löytänyt ympärilleni paljon ihmisiä, jotka innostuvat samoista asioista kuin minä, mutta jotka myös pohtivat samoja kysymyksiä ja ongelmia kanssani. Samanhenkiset, upeat ihmiset tekevät tylsimmistäkin luennoista ja opiskelijatapahtumista merkityksellisiä. Silti on hyvä muistaa, että tämäkin on osittain vain tuuripeliä.

Kaikki eivät löydä heti, tai välttämättä missään vaiheessa omaa paikkaansa

21

Teksti: Helmi Miettinen Taitto: Jenny Kauranen

Onnea on…

Onnea on…

Viereleva kynä – kirjoitus

“Maailma on kaunis, ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille, ja mielen vapaus.”

Maailma on kaunis, Irwin Goodman Uskallan väittää, että meidän viestijöiden onni on tiivistetty näihin säkeisiin Irwin Goodmanin kappaleesta. Meillä on kaunis, vapaa mieli ja jatkuva taipumus unelmoida paremmasta maailmasta. Professorimme Marja Eklund täältä Tampereelta tiivisti alkukeväästä kauniisti viestinnän opintojen syvimmän merkityksen: meillä mukana kulkee pyrkimys tehdä asioista parempia.

Se on jalo ajatus, joka voimaannuttaa, mutta tuo mukanaan myös standardeja, joiden tavoittelu voi helposti uuvuttaa.

Väitän, että viestijän perusolemuksen voi määrittää kolmella halulla; halu tulla ymmärretyksi, halu ymmärtää ja halu parantaa.

Tässä maailmassa parantamista riittää, ja sen tajuaminen jos joku kuormittaa. Nyt, jos koskaan kannattaa siis kastella omia kukkia sen sijaan, että yrittää saada yhden kannullisen vettä riittämään jokaiseen pihaan.

Pidä huoli omista voimavaroistasi ja ole lempeä itsellesi. Ennen kuin rupeat parantamaan maailmaa, muista parantaa itsesi. Jotta voi kantaa myös muiden huolet, täytyy omalla onnella olla ensiksi tarpeeksi vahvat juuret.

Mielen vapaus on suurin voimavarasi, johon nojaamista ei kannata ujostella. Pystymme näkemään asioiden lukuisat puolet, joten ei unohdeta tarkastella omia onnistumisia muunkin mittarin kuin rahan valossa.

Täältä Tampereelta siis seuraavat terveiset: uskaltakaa unelmoida ja vaalia omaa rauhaanne nyt, kun kaikki tuntuu olevan poikkeuksellisen pahasti poissa raiteiltaan.

Pitäkää kiinni lempeydestä, koska lopulta myös se tapa, jolla puhut itsellesi määrittää sen, miten itsesi näet.

Onni on kiinni pienissä hetkissä juuri siinä muodossa, jonka sille annat!

Pus ja ihanaa kevättä, terveisin Helmi (ja Daniel), Rehtin päätoimittajat

Kaiken parantamisen lisäksi myös sitä, miten viestijä siinä onnistuu, halutaan nyt mitata rankemmin kuin koskaan. Kaikelle pitäisi pystyä määrittelemään joku rahallinen arvo tai mitattava tulos. Siksi on tärkeää, että asiantuntijoina osaamme antaa työllemme myös aineettoman merkityksen. Loppupeleissä viestinnän merkitys on mittaamatonta, ja rahallisen arvon ainainen tavoittelu aiheuttaa vääjäämättä ahdistusta.

Muista siis, että tekemäsi työ on arvokasta, vaikka se ei rahallisesti näkyisi. On myös mielettömän tärkeää osata tunnistaa oma osaaminen ja tiedostaa, milloin on jo antanut tarpeeksi.

22

Kuva: Reetta Sihto

Opiskelija, liity liity Pohjalaisiin Journalisteihin!

Pohjalaisiin Journalisteihin!

Journalistiliitonjäsenetuja jäsenetujaovat: ovat: Journalistiliiton

Pressikortti – todiste siita� , etta� opiskelet alaa ja olet oikeutettu liiton etuihin Apu juridisissa kysymyksissa� , kuten tyo� sopimukseen liittyvissa� epa� selvyyksissa� Pressikortti–todistesiita , etta opiskelet alaakannettuna ja olet oikeutettu liiton etuihin Journalisti-lehti 10 kertaa vuodessa kotiin Apu juridisissa kysymyksissa , kuten tyooikeusturvavakuutukset sopimukseen liittyvissa epa selvyyksissa Vapaa-ajan matkaja tapaturmaseka� Journalisti-lehti 10 kertaa vuodessa kotiin kannettuna Seka� lukuisat rahanarvoiset edut mm.

Marimekon liikkeissa� , Vapaa-ajan matkaja tapaturmaseka oikeusturvavakuutukset verkkokirjakaupoissa seka� laivalle la� htiessa� . Kaikki edut na� et osoitteessa Seka lukuisat rahanarvoiset edut mm. Marimekon liikkeissa , journalistiliitto.fi/jasenedut. verkkokirjakaupoissa seka laivalle la htiessa . Kaikki edut na et osoitteessa journalistiliitto.fi/jasenedut.

Liiton etujen lisäksi paikalliset jäsenemme saavat: Liiton etujen lisäksi paikalliset jäsenemme saavat:

Webinaareja ajankohtaisista aiheista ja kohtaamisia kollegoiden kanssa.

Paniken-mo� kin ja Tampereen-asunnon vuokraaminen edullisesti, n. 60 € kerta.

Seina� joen kaupunginteatteriin kaksi ja lippua yhden hinnalla.

Webinaareja ajankohtaisista aiheista kohtaamisia kollegoiden kanssa.

Pa� a� syn paikallisiin museoihin ja urheilutapahtumiin pressikortilla.

Paniken-mo kin ja Tampereen-asunnon vuokraaminen edullisesti, n. 60 € kerta.

Powerparkkiin kaksi ranneketta ilmaiseksi kerran kesa� ssa� .

Seina joen kaupunginteatteriin kaksi lippua yhden hinnalla.

Pa a syn paikallisiin museoihin ja urheilutapahtumiin pressikortilla.

Powerparkkiin kaksi ranneketta ilmaiseksi kerran kesa ssa .

Ja� senyys vain 4 € /kk!

Ja senyys vain 4 € /kk!

Liity ta� ytta� ma� lla� lomake osoitteessa oma.journalistiliitto.fi/liity

Liity ta ytta ma lla lomake osoitteessa oma.journalistiliitto.fi/liity

COMEDIAN JÄSENEDUT VAAKUNASSA!

> VENN:

Rosso:

SKY:

Lonkero 5,60 €

Siideri 5,60 €

Lonkero 5,60 €

Siideri 5,60 €

Karjala 5,60 €

Siideri 5,60 €

Karjala 5,60 €

Lonkero 5,60 €

Karjala 5,60 €

Mocktail 5,50 €

Pastat -10%

Mocktail 5,50 €

Viinikannu (0,75l) 22,50 €

Salaatit -10%

Katsoyleiset opiskelijaalennukset raflaamo.fi

24

25

Teksti: Alma Kesti, Taitto: Jenny Kauranen

Sarja-arvostelu: Knight of the Seven Kingdoms (HBO, 2026) ”Ser Duncan the Tall, how good a knight are you?”

Knight of the Seven Kingdoms palaa Game of Thronesista ja House of the Dragonista tuttuun Westerosin maailmaan. Sarja sijoittuu noin sata vuotta ennen Game of Thronesin tapahtumia ja seuraa nuorta ritaria Dunkia sekä hänen aseenkantajaansa Eggiä, kun he osallistuvat Dunkin ensimmäisiin turnajaisiin.

Tällä kertaa tarina ei keskity kuninkaallisiin, linnoihin ja suuriin sotiin. Sen sijaan sarja vie katsojan tavallisten ihmisten pariin, rauhan ajan Westerosiin. Dunk ja Egg matkustavat yhdessä kohti turnajaisia, ja samalla heidän välilleen muodostuu ystävyys, joka kantaa koko tuotantokauden ajan.

Dexter Sol, joka näyttelee nuorta aseenkantajaa Eggiä, tekee erinomaisen roolisuorituksen. Hän täydellisesti hahmon onnistuu kiteyttämään älykkään, poikamaisen ja hieman pikkuvanhankin persoonan.

Peter Claffery puolestaan näyttelee sarjan päähenkilöä Ser Duncan Pitkää. Hän on erinomainen valinta tähän altavastaajan rooliin.

Dunk on joskus hieman yksinkertainen, mutta hyvin rakastettava hahmo, jota haluaa kannustaa heti ensimmäisestä jaksosta asti.

Näiden kahden näyttelijän välinen kemia toimii loistavasti, ja kaksikon yhteistä matkaa on ilo seurata.

Sarjan maailma tuntuu aidolta ja uskottavalta.

Tuntuu kuin eläisi hahmojen kanssa samassa maailmassa ja katsoja tempautuu helposti mukaan Westerosiin ja hahmojen arkeen.

26

Jaksot ovat noin 30 minuutin mittaisia, mutta tuntuvat katsottaessa pidemmiltä, koska jokaisessa jaksossa tapahtuu paljon. Jaksot eivät ole kuitenkaan täyteen tungettu, vaan kaikki kohtaukset vievät juonta järkevästi eteenpäin.

Sarjan maailma tuntuu aidolta ja uskottavalta. Tuntuu kuin eläisi hahmojen kanssa samassa maailmassa ja katsoja tempautuu helposti mukaan Westerosiin ja hahmojen arkeen. Jaksot ovat noin 30 minuutin mittaisia, mutta tuntuvat katsottaessa pidemmiltä, koska jokaisessa jaksossa tapahtuu paljon. Jaksot eivät ole kuitenkaan täyteen tungettu, vaan kaikki kohtaukset vievät juonta järkevästi eteenpäin.

Knight of the Seven Kingdoms on myös huomattavasti humoristisempi kuin muut Westerosin maailmaan sijoittuvat tarinat, mikä tekee katsomiskokemuksesta erilaisen. Sarjan maanläheinen värimaailma korostaa sitä, että tällä kertaa ollaan Westerosin ruohonjuuritasolla, tavallisten ihmisten parissa.

Sarja sopii erityisesti Game of Thrones -faneille, mutta siitä voi nauttia myös ilman aiempaa tietoa Westerosista. Ainoa miinus on, että ensimmäinen tuotantokausi on vain kuusi jaksoa pitkä ja jaksot vain puolen tunnin pituisia. Tätä haluaisi katsoa koko ajan lisää. Sarja on tehty novellin pohjalta, ja alkuperäismateriaalikin on melko lyhyt, joten tämä on ymmärrettävää. Katsojan ei ainakaan tee mieli vilkaista kännykkää jakson puolivälissä, sillä jaksot ovat niin napakoita.

Knight of the Seven Kingdoms on katsottavissa HBO Max -palvelussa.

5/5 tähteä

Ammattijärjestöjen verkostoja muodostuu kaikkialla paitsi kampuksella Viestintätieteiden opiskelijana meillä on valinnanvaraa ammattijärjestöissä, vähän liikaakin. Suomessa toimii jopa kolme toimijaa, johon comedialaiset voivat liittyä: Procom, Viesti ry ja Suomen Journalistiliitto. Procom on ammattiverkosto, johon voi liittyä ilmaiseksi opiskelijajäsenenä. Heiltä saa muun muassa mentorointia ja muuta opastusta Viesti ry on akavalainen ammattijärjestö, joka ajaa viestinnän alan ammattilaisten etua. Jäsenmaksukaan ei ole kohtuuton.

Itse henkilökohtaisesti olen hyödyntänyt eniten Journalistiliiton etuja. Vaikka se ei suoranaisesti ole viestijöiden liitto, viestijät kuuluvat sen piiriin. Kokonaiskuvassa nämä kolme järjestöä antavat paljon viestijöille.

"Mistä muualta saadaan viestinnän ammattilaisia piiriin kuin opiskelijoiden keskuudesta?"

Olo on kuin hemmotellulla kakaralla: valinnanvaraa on paljon ja etujakin on runsaasti.

Harmikseni sitä ei näy paljoa kampuksella.

Joinakin vuosina näitä järjestöjä näkee haalareissa, toisina vuosina taas ei. Journalistiliitto pitää comedialaisille sentään liittoinfon, joka on tuonut näkyvyyttä. Myös vuosittain Campin päätoimittaja on toiminut Journalistiliiton opiskelijatyöryhmässä, jossa on tuotu vaasalaisten opiskelijoiden näkökulmia esille. Allekirjoittanut mukaan lukien on kuulunut tähän työryhmään.

Mielestäni taloudellinen panostus ja yleinen näkyvyys opiskelijoiden piirissä on silti jäänyt laihaksi. Ymmärrän kyllä sen, että vedotaan markkinointibudjettiin. Itse näen kampuksella toimimisen ja haalariprojektiin osallistumisen sijoituksena tulevaisuutta kohti.

Vuosittain tulee huomattava määrä uusia opiskelijoita niin Vaasassa kuin muissa korkeakouluissa, joissa opiskellaan viestintää.

Jäsenmääriä on helppo kasvattaa opiskelijoiden kesken, silloin kun järjestö on äänekäs toimija yliopistossa. Tällä hetkellä sitä se ei ole. Mistä muualta saadaan viestinnän ammattilaisia piiriin kuin opiskelijoiden keskuudesta?

Vaasan yliopiston muissa ainejärjestöissä yhteistyö on suhteellisen tiivis. Kauppatieteiden opiskelijoilla on Suomen Ekonomit, joka näkyy ja kuuluu jokaisessa heidän tapahtumassaan ja tilaisuudessaan. TEK puolestaan on tekniikan opiskelijoiden piirissä suosiossa. Hallintotieteilijät saavat nauttia YKA:n tarjonnasta. Tiedän, että heillä jäsenmäärää ja budjettia löytyy. Se nyt on itsestään selvää. Haluaisin kuitenkin sitä, että järjestöt näkyisivät enemmän kuin vain kerran vuodessa yhdessä liittoinfossa. Puhujia, CVtyöpajoja, webinaareja, kaikenlaista on mahdollista pitää pienelläkin budjetilla.

Suosittelen opiskelijoita lämpimästi liittymään näihin järjestöihin.

Niiden tarjonta on monipuolista ja pääsee tutustumaan aivan ainutlaatuisiin verkostoihin. Samoin edut ja työkassa ovat tärkeitä elementtejä tuleville viestinnän ammattilaisille. Ja hei, ehkä tulevaisuudessa saamme heiltä monipuolisempaa tarjontaa kampuksella.

Kolumnin kirjoittaja kuuluu julkaisun aikaan kaikkiin kolmeen järjestöön.

Teksti: Lassi Ojanperä Taitto: Jesse Niemelä Kuva: Sanni Rytkönen

27

Teksti ja taitto: Oona Kauppinen

p p a u v i l i n j a olet? e n i a l l i M Ruksaa joka kohdasta sinua parhaiten kuvaava vaihtoehto ja laske lopuksi, mitä kirjainta sait eniten – se paljastaa vapputyyppisi!

1. Mitä juot mieluiten vappuna?

A) Skumppaa, tietenkin B) Simaa tai muuta perinteistä C) Kaljaa tai lonkeroa, mitä nyt sattuu löytymään 2. Opiskelijatapahtumat vappuna?

A) Kaikkiin – FOMO is real B) Muutamaan valikoituun C) Skip, hengaan mieluummin omalla porukalla 3. Vappusuunnitelma kuulostaa eniten tältä: A) Piknik kavereiden kanssa B) Brunssi ja chillailua C) Suoraan jatkoille

28

4. Vappuherkku?

A) Munkki (kolmas menee vielä ihan kevyesti) B) Tippaleipä, täytyy se kerran vuodessa C) Pizza? Joku järki tässä hommassa pitää olla...

5. Jos sää on ihan kamala: A) No voi harmi, ehkä kotiin jään kuitenkin…

B) Käyn nopeasti pyörähtämässä C) Ei vaikuta mitenkään – menossa ollaan!

6. Pakollinen vappuvaruste?

A) Haalarit B) Serpentiini tai muu koristelu C) Aurinkolasit (säästä riippumatta)

7. Mitä brunssillasi on?

A) Perunasalaattia ja nakkia B) Munkkeja ja simaa C) Mimosa + mikä brunssi? Suoraan menoksi!

8. Millaisiin tapahtumiin päädyt?

A) Ilmaistapahtumat ja perinteet B) Sekä että – fiiliksen mukaan C) Jatkot ja bileet ONLY

Tulokset Eniten A-vastauksia: Perinteinen Piknikhengailija Rakastat vapun klassikoita: piknik, haalarit, munkit ja hyvä seura. Olet se, joka tuo vilttinsä paikalle ajoissa ja pitää huolen, että kaikilla on simaa. Muistat myös ottaa aina kaiken tarvittavan mukaan tapahtumiin.

Eniten B-vastauksia: Tasapainoinen Vappufiilistelijä Osaat yhdistää brunssit, tapahtumat ja rentoilun täydellisesti. Päivä lähtee käyntiin fiilispohjalla ja et ota stressiä löydätkö itsesi klo 00 omasta sängystä vai jatkoilta. Et vedä överiksi, mutta et myöskään jää paitsi parhaista hetkistä.

Eniten C-vastauksia: Vappueläin Sinulle vappu = täysi kaaos (hyvällä tavalla).

Jatkot kutsuvat, sää ei hidasta ja aamun suunnitelmat ovat... noh, joustavia. Sinulle vappu ei ole juhla – se on elämäntila.

29