Camp 2/18

camp 2/2018

MUUTOS

1

Päätoimittaja: Eeli Salmela Taittaja: Elfi Kjellberg Tämän numeron toimitus: Sara Fromholdt, Emmi Heikura, Henrietta Kuusisto, Petri Louhenheimo, Miia Mattila, Maria Mellanen, Lotta Mikkilä, Anna Nikkanen, Olli Niskanen, Antti Orava, Viivi Parviainen, Emilia Seppälä, Viivi Sänkiniemi, Juulia Tuominen & Vilma Viertola Etukannen kuva: Antti Orava Takakannen kuvat: Sara Fromholdt Julkaisija: CoMedia ry, Vaasan yliopiston viestintätieteilijät Yhteystiedot: www.comediary.com/camplehti camplehti@gmail.com

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp.

Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

2

TÄSSÄ NUMEROSSA 15

9

Viestijät vaihdossa: Kansainvälinen koti Klagenfurtissa

ProCom Oy rohkaisee verkostoitumaan

23

Palautetilaisuuden antia

21

Järjestölehdet tarjoavat silmiä hivelevää journalismia

3 4 5 7 8 11

Pääkirjoitus

17 19 22 25 26 26 27

Työttömyyskassan lyhyt oppimäärä

28

LinkedIn väylänä työmarkkinoille

Puheenjohtajalta Ammattina viestintä: Inga-Maaret Aikioniemi Kirjeitä kotirintamilta: Kotoisin Kaarinasta Tulevia tapahtumia Wapu ei lopu! - Lyhyt johdatus opiskelijan suurimpaan

koitokseen

Sometutka: Vero Miksei kurssikirjoja riitä kaikille?

Kolumni: Oletko sinä käynyt norsunluutornissa?

Gallup Vapaa cana Yksin tarjosi vaikuttavan kuvaelman synkän ja ahdistu- neen mielen maailmasta

3

pääkirjoitus Eeli Salmela

J

ärjestötoiminta jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Toiset pitävät koko konseptia turhanaikaisena pöhinänä, joka koostuu lähinnä käsien heiluttelusta ja ryyppyjuhlista. Toinen ääripää puolestaan näkee toiminnan arvokkaana yhteisten asioiden hoitamisena. Vaikka näiden ääripäiden välille mahtuu näkemyksiä, ovat niissä esiintyvät erot melkoisia. Ei siis ole ihme, että järjestöt ovat joillekin kuin perhe, ja toisille kaukainen eliittiklubi.

Pohdittaessa syitä yllä kuvailtuun tilanteeseen nousee viestinnän rooli keskiöön.

Järjestön on kyettävä viestimään jäsenilleen tehokkaasti. Merkityksellisyyttä luodaan ihmisille konkreettisten toimien lisäksi niistä kertomalla. Tehtävä ei ole helppo. Elämme informaatiotulvan aikaa, jossa kilpailu ihmisten huomiosta on kovaa. Viestinnän pitää olla laadukasta. Vastuu sen toteutumisesta on silti molemminpuoleista, täysin passiivista yleisöä on mahdotonta tavoittaa.

Camp pyrkii osaltaan toimimaan CoMedian väylänä rakentaa yhteyksiä järjestön ja jäsenistön kesken. Käsittelemme tässä numerossa järjestötoimintaa, tavoitteenamme vähentää vastakkainasettelua alussa kuvailtujen ääripäiden välillä. Mitä esimerkiksi viestinnän ammattilaisten järjestö ProCom voi tarjota alan opiskelijalle? Entä miten CoMedian harjoittama edunvalvonta ilmenee? Näiden asioiden lisäksi tarkastelussa on pitkä liuta viestijöille relevantteja aiheita, verkostojen luomisesta wapun juhlintaan.

Oman yliopistouran aikana järjestötoimintaan kannattaa tutustua jollain tasolla jo siksi, että järjestöt ovat hyvin potentiaalisia työllistäjiä meille viestijöille. Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen mukaan 19 prosenttia alan työntekijöistä on töissä järjestössä, liitossa tai säätiössä. Erinäisten järjestöjen merkitys viestintäalalle on siis huomattava.

Järjestöjen voidaan kritisoida olevan rakenteeltaan liian vanhanaikaisia vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Siinä missä yhdistyslaki saattaa raskauttaa toimintaa byrokraattisesti, on järjestön perimmäistarkoitus nähdäkseni käypä tänäkin päivänä. Järjestö on olemassa jäseniään varten. Sen tehtävä on hoitaa yhteisiä asioita. Kannustan kaikkia jäseniämme aktiivisuuteen, ilman teitä ei olisi järjestöämmekään.

”Oman yliopistouran aikana järjestötoimintaan kannattaa tutustua jollain tasolla jo siksi, että järjestöt ovat hyvin potentiaalisia työllistäjiä meille viestijöille.”

puheenjohtajalta Petra Lähdemäki

hallituksessa. Minut taidetaankin nykyään luokitella järjestöaktiiviksi, eli mouhoksi.

Ennen yliopiston aloittamista olin kuullut opiskelijajärjestöistä kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2014, kun raahasin laittoman määrän pastaa Cella Novaan. Kämppikseni, joka opiskeli Hankenissa, oli pyytänyt minua apuun järjestöhulinoiden järjestelyssä. Toisella kerralla vietimme vappua kaveriporukalla, ja osa illanistujista kertoi olleensa Tutin eroottisilla iltamilla. Muistan hihitelleeni partaani.

Voidaan siis sanoa, että ennen yliopistoa minulla oli todella vähän tietoa järjestötoiminnasta, enkä tainnut tietää mikä on ainejärjestö. Opiskelujen alkaessa CoMedian toiminta kuitenkin tempaisi mukaansa todella kovaa ja suureksi onnekseni olen saanut viettää puolitoista vuotta ainejärjestömme

Kuluneet kuukaudet puheenjohtajana ovat opettaneet todella paljon niin itsestä kuin järjestötoiminnastakin. Olen oppinut olemaan itsevarmempi, kertomaan mielipiteeni ja ottamaan kritiikkiä vastaan. Olen oppinut tiimityöskentelytaitoja, kantamaan vastuuta ja lähettämään äärettömän aikuismaisia sähköposteja. Mouhon kalenteri on jatkuvasti täynnä, joten aikatauluttaminen on toinen nimeni.

CoMedia on antanut paljon. Olen saanut työskennellä upeiden tyyppien kanssa, tutustua uusiin ihmisiin ja päässyt verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa. Olen saanut uusia ystäviä, joiden kanssa on voinut jakaa ilot ja surut. Kerta toisensa jälkeen olen saanut hämmästyä siitä, kuinka mahtavan lahjakkaiden ihmisten ympäröimänä olen joka päivä.

Rivien välistä voi havaita, että ainejärjestömme merkitsee minulle paljon. Toivon sen olevan tätä myös muille, lahjakkaiden tulevien ammattilaisten verkosto ja porukka johon on hyvä tulla – oli mouho tai ei.

4

5

AMMATTINA VIESTINTÄ:

INGA-MAARET AIKIONIEMI Palstalla tarkastellaan, minkälaisia työnkuvia viestintäalalta löytyy, ja keitä ovat niitä hoitavat ammattilaiset. Tällä kertaa haastateltavana on hallinto- ja hankesihteeri Inga-Maaret Aikioniemi, jonka ”Työ sopii ihmiselle, joka tykkää kovasta vauhdista”.

Teksti: Anna Nikkanen

KUKA?

J

Inga-Maaret Aikioniemi, 26 Vaasan yliopiston filosofian maisteri (FM)

ulkisen sanan neuvosto on juuri antanut vapauttavan päätöksen Helsingin Sanomille. Tieliikennelain uudistusta käsittelevä artikkeli sisälsi asiavirheen, joka johti kanteluun. Virheestä suivaantunut lukija pyysi leipätekstiin korjausta. Lehti oikaisi virheensä ja asia on nyt käsitelty.

Juhlavuottaan viettävän Julkisen sanan neuvoston eli JSN:n tehtävä on valvoa suomalaisen median eettisyyttä ja puolustaa sananvapautta. JSN:ään kuuluminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä valtaosa suomalaisista tiedotusvälineistä on allekirjoittanut sopimuksen. Tavoitteena on herättää luottamusta niin lukijoissa, katselijoissa, kuin kuuntelijoissakin.

Rovaniemeltä kotoisin oleva JSN:n uusi hanke- ja hallintosihteeri Inga-Maaret Aikioniemi aloittaa päivänsä tarkistamalla sähköpostiin tulleet kantelut.

- Kantelut käydään läpi ja kirjataan, minkä jälkeen päätetään, otetaanko ne käsittelyyn vai karsitaanko. Tämän jälkeen ollaan yhteydessä kantelijoihin ja lehtiin.

Käsittelyyn otetut kantelut menevät neuvoston ratkaistavaksi.

Työnkuva: Hallinto- ja hankesihteeri Julkisen sanan neuvostossa Asuinpaikka: Helsinki Harrastukset: Retkeily ja valokuvaus Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saamen kieli ”Suomen- ja ruotsinkielisten lisäksi piiriimme kuuluu myös saamen kielellä julkaisevia medioita.”

Motto: ”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.”

Kanteluita tulee muutamina päivinä viikossa ja sama uutinen saattaa toisinaan aiheuttaa useampiakin. Hallintotehtävien lisäksi Aikioniemen työnkuvaan kuuluvat mm. juhlavuoden hankkeiden koordinointi, kuten kiertävä näyttely ja vastuullista journalismia-kampanja. Lisäksi JSN on tuottanut mediakasvatuksellista oppimateriaalia yhteistyössä Yle Oppimisen kanssa. Yläaste- ja lukioikäisille tarkoitetun materiaalin markkinointi aloitetaan seuraavaksi. Syksyllä on tiedossa eurooppalaisten medianeuvostojen konferenssin järjestäminen Helsingissä. Mainittujen tehtävien ohessa työ sisältää paljon mediaseurantaa, joka auttaa pysymään perillä ajankohtaisista asioista.

- Aluksi kuvittelin, että työ vaatii tarkkaa journalistista näkemystä ja sopii ainoastaan toimittajille.

Myöhemmin tärkeämmäksi osoittautuikin viestintätieteellinen näkemys, jota myös Aikioniemeltä odotetaan.

- Kampanjoilla pyritään tavoittamaan ihan tavallisia ihmisiä ja siihen organisaatioviestinnän koulutus sopii hyvin.

”Työ on jokaisessa organisaatiossa erittäin arvokasta, vaikka kaikki eivät sitä hoksaakaan. Esimerkiksi Viesti ry tekee merkityksekästä työtä, jotta saisimme muodostettua ammatti-identiteetin viestijöille. ”

- Työssäni ehdottomasti parasta ovat hankkeet.

Vastuullisen journalismin kampanjassa oli hienoa olla mukana! Valtakunnallinen kampanja levisi laajalle ja sai paljon näkyvyyttä.

Hanke- ja hallintosihteerin työ sopii henkilölle, joka innostuu projekteista ja on valmis oppimaan uusia asioita lyhyessäkin ajassa. Useita eri hankkeita työstetään samanaikaisesti ja tietoa pitää omaksua nopeasti.

Inga-Maaretin vinkit opiskelijoille : 1. Ota kaikki irti yliopistosta!

”Älä kiirehdi valmistumisen kanssa, käy vaihdossa ja käytä koko yliopistokokemus monipuolisesti hyväksesi.”

2. Pyri löytämään oma viestijän identiteetti.

”Opi myymään omaa osaamistasi ja kertomaan vahvuuksistasi.”

3. Ole avoin, älä lannistu kokemattomuudesta.

”Viestintä on laaja käsite ja kaikesta kokemuksesta on hyötyä.”

Opiskeluaikana Aikioniemi kehottaa hankkimaan käytännön osaamista teorian rinnalle. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi harjoittelut tai järjestötoiminta. Työnantajat arvostavat kokemusta, vaikka se ei olisi viestintää.

- Minulta löytyy taustalta lappilaisen osakunnan puheenjohtajuus, josta edelliset työnantajat kyselivät työhaastattelussa.

Aikioniemi painottaa, että jokaisen viestintätieteilijän tulisi arvostaa omaa alaansa.

- Työ on jokaisessa organisaatiossa erittäin arvokasta, vaikka kaikki eivät sitä hoksaakaan. Esimerkiksi Viesti ry tekee merkityksekästä työtä, jotta saisimme muodostettua ammatti-identiteetin viestijöille.

6

7

Kirjeitä kotirintamilta:

KOTOISIN KAARINASTA Viestijöitä, kuten lukuisia muitakin korkeakouluopiskelijoita, saapuu Vaasaan mitä erinäisimmistä Suomen kolkista. Tällä palstalla pohditaan näiden kolkkien ja Vaasan välistä suhdetta, kotirintama kerrallaan.

Teksti: Maria Mellanen

Rakas lukija,

Kai mää jottai voisin koittaa kertoo mun kotikaupungist, mut emmää kyl siit mittää kauhee mielenkiintost välttist saa. Oha se Kaarina vähä tylsä paikka ja se on vaa sellanen mitääsanomato kaupunki Turu naapuris, eikä siel oo ikin mittää kauhee merkittävää tapahtunu.

Moi, olen Maria ja kotoisin Kaarinasta. Eikö kuulosta ollenkaan tutulta paikalta? Noh, minäpä kerron vähän kotikaupungistani. Kaarina on keskisuuri kaupunki aivan Turun naapurissa ja idyllinen paikka yrittäjille ja lapsiperheille. Sieltä ovat kotoisin itseni lisäksi esimerkiksi sellaiset suuret taitelijat kuten Benjamin Peltonen, Touko Laaksonen ja Ilkka Heilä. Ei siis ihme, että Kaarina on valittu Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Kaarinaa ja Vaasaa yhdistää mielestäni moni asia, joten muuttaessani Vaasaan kolmisen vuotta sitten en kokenut kulttuurishokkia mistään. Tai noh, ainoa asia joka aiheutti kulttuurishokin, oli ruotsin kieli, joka käsittääkseni on melko yleinen shokin aiheuttaja Vaasaan muuttavien uusien opiskelijoiden keskuudessa. Kaarinassa ruotsinkielisiä on vain 4,3% väkiluvusta ja uskallan vannoa, etten kertaakaan kuullut ruotsia puhuttavan sinä aikana, kun asuin Kaarinassa. Tietenkin kirjoitettuani tämän kuulin pääsiäisenä Kaarinassa lomaillessani ruotsia jopa kolmesti.

Yksi suuri yhdistävä tekijä Kaarinan ja Vaasan välillä on niiden sijainti rannikolla. Saariston ja meren läheisyys luovat kotoisan olon myös Vaasassa. Ja mikä tuntuisikaan kodikkaammalta, kuin kävely tai pyöräily ainaisen tuulen saattelemana. Voin vaikka vannoa, että koko peruskoulun ajan pyöräilin vastatuuleen, ihan sama olinko menossa kouluun vai tulossa sieltä. Ainakin opin jo nuorena, että hiustenlaitto on viimeinen asia, johon kannattaa uhrata aikaa, koska tulokset katoavat astuessa ulos ovesta.

Hikipediaa lainatakseni: ”Kaarina on aina persoonaton, usein tylsä ja suurelta osalta luotaantyöntävä puoliagraarinen, moottoritien läpäisemä ylisuuri esikaupunkialue, jota matkalainen ei kahdesti katso.” Vaikka se on rakas koti, ei se loppujen lopuksi ole kovin kummoinenkaan kaupunki.

Terveisin,

Maria

8

9

PROCOM OY ROHKAISEE

VERKOSTOITUMAAN Teksti: Henrietta Kuusisto Erilaiset viestintäjärjestöt toimivat monin tavoin alan edunvalvonnassa. Mitä hyötyä järjestötoiminnasta on meille opiskelijoille ja miten se meihin vaikuttaa? Mitä tapahtuu, kun yhdistetään järjestötyö ja harjoittelupaikka?

ProCom ry toimii viestinnän alan työntekijöiden ja opiskelijoiden aktiivisena puolestapuhujana, jonka tehtäviin kuuluu esimerkiksi viestinnän alan eettisten sääntöjen valvonta, tutkimus ja kansainvälisen kehityksen seuranta. ProCom pyrkii edistämään viestinnän alan tärkeyden tunnistamista myös muiden alojen keskuudessa.

Haastattelimme ProComin tuoretta harjoittelija Nelly Rauhalaa, joka on harjoittelussa päässyt tekemään viestinnän alalle tyypilliseen tapaan monipuolisesti ”vähän kaikkea”.

Mitä olet päässyt tekemään harjoittelussa?

telen viestintäpäällikön (ja tasapuolisesti myös muiden tiimiläisten) apukätenä ja osallistun muun muassa niin jäsenkirjeiden tekoon ja jäsenmaksujen laskuttamiseen kuin somekanaviemme päivittämiseenkin.

ProCom tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua viestintään niin käytännön työnä kuin alanakin.

Missä muualla on harjoittelun aikana mahdollista luoda niin helposti verkostoja viestinnän ammattilaisiin kuin viestinnän ammattilaisten järjestössä?”

ProComin harjoittelija Nelly Rauhala (yhteiskuntatieteiden kandidaatti) opiskelee Tampereen yliopistossa Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelmassa 4. vuosikurssilla.

”ProComissa harjoittelija pääsee oikeasti hommiin. Työsken-

Millaista on ollut työskennellä viestinnän alan järjestössä? Miten järjestötyö eroaa muista harjoittelupaikoista?

”ProComissa työskentely on monipuolista ja hauskaa.

Töihin on kiva tulla - siitä pitävät huolen huipputiimi ja vaihtelevat

10 työtehtävät. Järjestötyössä monipuolisuutta ei voida mielestäni koskaan korostaa liikaa. Työtehtävät nimittäin vaihtelevat uutiskirjeiden laatimisesta ja tapahtumajärjestelyistä Ikea-kalusteiden kokoamiseen. Järjestössä työskentelystä puuttuu kokemukseni mukaan turha hierarkkisuus. Erilaisista työnimikkeistä ja titteleistä huolimatta työtehtävät vaihtelevat ja kaikki auttavat toisiaan. Parasta onkin juuri yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen. Järjestötyössä työtehtävät jaetaan usein osaamisen mukaan, eikä toisilta oppimiselta voi onneksi välttyä.”

Alan ammattilaisten lisäksi myös opiskelijoiden on mahdollista osallistua erilaisiin ProComin järjestämiin koulutuksiin. Tuoreimpana ilmiönä myös kotisohvalta striimaaminen onnistuu.

ProComin järjestämissä koulutuksissa on mahdollista tavata muita alan työntekijöitä ja opiskelijoita. Rauhalakin on päässyt harjoittelun aikana tutustumaan viestinnän ammattilaisiin ja järjestämään erilaisia tapahtumia, kuten kesäkuussa tulevaa ProCom-päivää. Verkostoituminen voi tuntua opiskelijoille kaukaiselta, mutta ProCom kannustaa opiskelijoita tunnistamaan verkostot, jotka jokaiselle on jo huomaamattakin rakentunut esimerkiksi opiskelun ohessa.

Toinen viestinnän alan ilmiö, joka puhuttaa opiskelijoita, on viestinnän monipuolisuus ja sen mukanaan tuomat haasteet. ProComilla monipuolisuudesta nähdään myös positiivinen puoli.

Mitä mieltä olet viestinnän monipuolisuudesta? ”Maailma muuttuu ja sitä myötä myös viestinnän on muututtava. Viestintätyö on hyvin erilaista riippuen siitä missä kontekstissa ja kenelle töitä tehdään. Puheviestijänä kuitenkin uskon, että kaiken ydin on vuorovaikutus. Vaikka viestintä kehittyy ja muuttuu, vuorovaikutuksen merkitys ei heikkene.”

Verkostoitumisen ja työhaun kanssa painiskelevasta opiskelijasta harjoittelupaikan saavuttaminen voi tuntua ajoittain mahdottomalta.

Lopuksi kysymmekin, mitkä ovat Rauhalan vinkit työhaun kanssa pinnistelevälle opiskelijalle? ”Ole aktiivinen ja periksiantamaton. Kun vasta aloittelee uraansa, työpaikan saaminen voi olla vaikeaa, muttei suinkaan mahdotonta. Kannattaa aktiivisesti kysellä ja keskustella niin oman alan kuin muidenkin alojen ammattilaisten kanssa, sillä joskus mielenkiintoinen homma voi löytyä sattumalta! Verkostoitumisen merkitystä ei kannata siis unohtaa. Suosittelen myös olemaan yhteydessä suoraan kiinnostavaan yritykseen ja kyselemään mahdollisuudesta työskennellä heillä. Vaikka työpaikkaa ei sillä hetkellä irtoaisikaan, aktiivisuus jää varmasti työnantajan mieleen tulevaisuuden varalle!”

Tie ProComiksi 1947

1955

1978

2000

Tiedotusmiehet ry

Suomen henkilöstölehtien yhdistys

Kaksi edellä mainittua yhdistyivät. Nimeksi Suomen Tiedottajien Liitto

ProCom ry – Viestinnän ammattilaisten liitto

11

WAPU EI LOPU! Teksti & kuvat: Vilma Viertola

- lyhyt johdatus opiskelijan suurimpaan koitokseen Suomessa opiskelijoiden suurin kollektiivinen tapahtuma on vappu, jolla on pitkät perinteet opiskelijakulttuurissamme. Opiskelijavapun sanotaan olevan loppumaton, joten melkoisesta suorituksesta on siis kyse. Onkin siis paikallaan tarkastella vappuhulinoita asiaankuuluvalla vakavuudella.

Wapun pitkä historia lyhyesti Jonkin muotoista wappua on juhlittu Euroopassa keskiajalta asti, joten mikään uusi hippalo ei ole kyseessä. Wappu on nimetty pyhimys Valburgin mukaan, jonka suojelus ylettyy esimerkiksi vesikauhua vastaan. Alkujaan wappu on ollut kevään juhla, mutta aikojen saatossa wappuun on liitetty muitakin pirskeitä, kuten työläisten juhlaa ja ylioppilaiden kestipäivää. Vuodesta 1979 vappu on ollut virallinen liputuspäivä, ja juhliminen sen arvoista. Suomalaisiin vappuperinteisiin kuuluvat sima, tippaleipä, nakit, vappupallot, serpentiinit ja ylioppilaslakit.

Wappu on erityisesti teekkarien kulta-aikaa. Fuksit saavat teekkarilakkinsa, jäynät ovat parhaimmillaan ja vappulehtiä myydään sulopuhein.

Vaasassa wappu alkaa Wapina-lehden julkistamistilaisuudesta ja päättyy Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) järjestämään wappusillikseen. Välissä ehtii tapahtumaan sitä sun tätä, kuten esimerkiksi Topeliuksen patsaan lakitus.

12

Vaasan wappu ei vapise VYY ja yliopistolla toimivat opiskelijayhdistykset järjestävät vuosittain perinteisen wappuputkinnon. Tapahtumia riittää vajaan kahden viikon ajalle parisenkymmentä, toisin sanoen joka päivälle jotakin. Lisäksi Vaasassa on tapahtumia, jotka eivät kuulu putkintoon. Esimerkiksi vappuaaton Hoviskan rannan piknik-hengailut ovat mukava ekstrahäppeninki.

Jos wappu-urho suorittaa tosissaan ja käy jok’ikisessä wapputapahtumassa, saa hän Vaasassa wappumasterin arvonimen. Wappumasteriksi pääseminen vaatii taktiikkaa, tekniikkaa ja kaikista tärkeimpänä tovereita. Ota siis kaverista ja skumpasta kiinni ja suuntaa kohti opiskelijaurasi suurinta saavutusta!

Wappumasterin vinkit wappuiluun: 1. Juo välillä myös vettä – se tekee kropalle ihan hyvää 2. Ota pikanokoset silloin kun se on mahdollista 3. Sovi kavereiden kanssa wapun etkot, vätköt ja jatkot 4. Kerää wapun varrelta haalarimerkit hyvään talteen

Radio Wapina tarjoaa väriterapiaa korvakäytäville vappusesongin ajan osoitteessa wapina.fi

5. Valitse eeppinen teemabiisi, jotta aamulla on hyvä tsemppi heti herätessä

VENN VAASA

COMEDIA ry

nämä tarjoukset näyttämällä comedia ry -tarraa

Jatkuva ystävätarjous 1l tankkiviinit 24€ su–to makeaa & mansikkaa -lauta + mocktail 10€

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

-15%

15

VIESTIJÄT VAIHDOSSA

Kansainvälinen koti

klagenfurtissa Teksti & kuvat: Viivi Parviainen Keski-Euroopan kulttuuria, jylhiä vuoria, ystäviä ympäri maailmaa ja tietenkin halpaa olutta – muun muassa näitä sisältää vaihtokevät Itävallassa.

Olen Viivi Parviainen, 3. vuoden viestinnän opiskelija ja tämän kevään vaihto-opiskelemassa Itävallan Klagenfurtissa. Tulin Itävaltaan paremman saksan ja englannin kielitaidon sekä alppimaisemien perässä, enkä ole joutunut pettymään. Ihmiset puhuvat täällä keskimäärin erittäin hyvää englantia ja saksaa sopivan haastavalla twistillä. Kaupunki on hieman suurempi kuin Vaasa, mutta tuntuu silti kotoisalta. Aluksi minut yllätti se, etten voi tehdä ruokaostoksia tyypilliseen tapaani sunnuntaisin, sillä täällä sunnuntai on ihan oikeasti lepopäivä.

Klagenfurtin yliopistossa englanninkieliset viestinnän kurssit ovat pääsääntöisesti melko lyhyitä ja intensiivisiä. Toisin sanoen yksi kurssi voi pitää sisällään esimerkiksi neljä neljän tunnin tapaamiskertaa, joiden jälkeen koko kurssi on ohi.

Opiskelu on siis todella joustavaa matkustelua ja harrastuksia silmällä pitäen, ja tästä johtuen olenkin reilun kuukauden vaihdossa olon jälkeen ehtinyt reissailla lähimaissa ja -kaupungeissa. Monet viestinnän kursseista ovat myös erittäin käytännönläheisiä, eivätkä niinkään isoja massaluentoja tenttien kera. Luennot ovat täällä myös paljon vuorovaikutteisempia kuin Suomessa, sillä kursseilla

keskustellaan enemmän koko ryhmän kesken. Jos kielitaidot riittävät, Klagenfurtissa on tietenkin mahdollista opiskella viestintä- ja mediakursseja myös saksaksi.

Kaikki vaihdossa olleet voivat varmasti samaistua sanoessani, että parasta ulkomailla opiskelussa on uusiin ihmisiin ja erilaisiin kulttuureihin tutustuminen.

Asun koko vaihdon ajan kampusalueella sijaitsevassa asuntolassa, jossa jaan keittiön yli 20 muun opiskelijan kanssa. Monikulttuurinen kämppiselämä on opettanut muun muassa lukemattomia uusia ruokareseptejä ja tapoja kokata, toivottamaan hyvää ruokahalua useilla eri kielillä ja mahdollistanut monet maailmaa parantavat illat uusien ystävien kanssa.

Ehkä kaikkein hienointa on ollut huomata, että tulimmepa sitten toiselta puolelta maailmaa tai naapurimaasta, olemme lopulta kaikki melko samanlaisia. Kun kaikki vaihtarit ovat samassa tilanteessa ilman perhettä tai parhaita ystäviä, muodostuu porukasta todella nopeasti pieni Erasmus-perhe. Se perhe on opettanut minulle jo nyt niin paljon itsestäni ja elämästä, etten enää pidä sanontaa ”vaihto-opiskelu avartaa” pelkkänä kliseenä.

16

17

T YÖT TÖ M Y Y S K A S S A N Teksti: Petri Louhenheimo Tämän jutun lukeminen kannattaa lopettaa heti alkuun, mikäli: • et aio koskaan olla taloudellisesti riippuvainen työelämän lainalaisuuksista esimerkiksi avokätisen perinnön turvin porskutellen tai vaihtoehtoisesti askeettina, yhteiskunnan minimitukiaisten ikuiseen riittävyyteen luottaen, tai • omaat niin rautaisen ammattitaidon sekä Chuck Norrisin itseluottamuksen, ettet aio koskaan joutua työttömäksi, vaan seilaat unelmaduunista toiseen, kunnes eläkeiän nostojen jälkeen purjehdit veroparatiisisaarelle nauttimaan ansaitsemastasi työeläkkeestä 80 vuoden alimmaiseläkeiässä.

Jos kuitenkin yhtään epäilet, ettet välttämättä kuulu yllä mainittuihin ihmisryhmiin, vaan saatat sittenkin olla enemmän sukua jutun kirjoittajan kaltaisille taviksille, kannattaa jatkaa lukemista!

neen päivineen (molemmilla laskennallinen kuukausipalkka 2000 €/kk) oli sattumalta täysin identtinen, joten kätevästi saamme muutettua tämän muutoin niin ikävän tapahtuman opettavaisen vertailun muotoon:

Miksi kuulua kassaan - etenkään opiskelijana?

Annelin työttömyyskorvaus: peruspäiväraha 32,40 € x 21,5 = 697 €/kk.

Tähän kysymykseen on helppo vastata. Antti Tuiskua lainaten: rahan takii! Työttömyyskassaan kuuluvan henkilön on työttömäksi jouduttuaan mahdollista saada työttömän peruspäivärahaa suurempaa ansiosidonnaista päivärahaa, jonka määrässä otetaan huomioon työssä ansaitsemasi tunti- tai kuukausipalkka kokonaisuutena sisältäen muun muassa mahdolliset saamasi vuorolisät, auto- ynnä muut edut, tulospalkkiot ja bonukset. Seuraavassa yksinkertaistettu laskukaavaesimerkki:

Irmelin työttömyyskorvaus: (*laskukaava jutun lopussa) = 1283,13 €/kk.

Anneli (ei kassan jäsen) ja Irmeli (kassan jäsen) saivat potkut työnantajansa mentyä yllättäen konkurssiin. Kummankin työhistoria palkkoi-

Ansiosidonnaista peruspäivärahaa maksetaan pääsääntöisesti 400 (arki)päivän ajan, jonka jälkeen työttömyyden mahdollisesti jatkuessa tippuu Irmelin työttömyyskorvaus samalle tasolle kuin Annelin.

Kassan jäsenyyden järkevyys käynee yllä olevasta varsin selvästi ilmi, vaikkei vielä olisikaan ehtinyt käydä pakollista liiketoimintaosaamisen peruskurssia. Miten tämä näyttäytyy sitten opiskelijoille? Ansiosidonnaisen korvauksen

18

LY H Y T O P P I M Ä Ä R Ä maksaminen edellyttää työssäoloehdon täyttämistä. Tämä koostuu seuraavista kohdista: • olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden, siis 2 vuoden ja 4 kuukauden aikana, • työaikasi on yllä olevana aikana ollut vähintään 18 tuntia viikossa, ja • palkkasi on ollut työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 187 €/kk (2018).

Mutta! Päätoiminen opiskelija voi kerryttää työssäoloehtoa jopa 7 vuoden ajan! Eli mikäli tekee opiskelujen aikana (ja liityttyään ensin kassaan) parinakin kesänä kesätöitä, on hyvinkin mahdollisesti jo päässyt ansiosidonnaisen piiriin. Tällöin voikin valmistuttuaan hyvillä mielin odotella sen oikean vakiduunin löytymistä - ilman, että viikonlopun juhla-ateria koostuu pelkästään edellispäivän maksalaatikon jäämistä opiskelijakarpalon kera nautittuna.

Liittyäkseen ei tarvitse olla Wahlroosien sukua Voit liittyä työttömyyskassaan joko ammattiliiton kautta, tai hankkia erikseen pelkän kassan jäsenyyden. Campin kohdeyleisölle relevantein tapa liittyä kassaan on yleensä joko Viesti ry:n tai Journalistiliiton kautta. Hintataso näissä on seuraavanlainen: Viesti ry: 1,1% veronalaisista bruttotuloista Journalistiliitto: vähintään 15e/kk tai 1,4% bruttotuloista (Huom! Vaikka olisitkin jommankumman liiton opiskelijajäsen, et automaattisesti kuulu liiton työttömyyskassaan - tarkista siis asia liiton pal-

velusivuilta tai ota yhteyttä liittoosi.)

Vertailun vuoksi halvimman erillisen kassan hinta: **JATTK-kassa: 72e/vuosi (6e/kk)

Toisaalta, vertailtaessa pelkkien työttömyyskassojen jäsenmaksuja ammattiliittojen maksuihin on kuitenkin syytä huomioida, että ammattiliitosta saa työttömyyskassan lisäksi muitakin palveluita, kuten esimerkiksi omalle alalle spesifejä urapalveluita, koulutuksia, työsuhdeturvaa ja -neuvontaa sekä vakuutusetuja. Journalistiliiton jäsenetuihin kuuluu myös muun muassa pressikortti.

Mikäli päädyit siihen loogiseen lopputulemaan, että työttömyyskassan jäsenyys kannattaa, hienoa! Kassaan liittymiseksi vaaditaan vain, että käyt liittymishetkellä töissä (kesätyö tai osa-aikainen työ käy) sekä hieman omaa aktiivisuutta, eli jäsenhakemus tulisi lähettää. Tämä onnistuu vaikkapa netin kautta. *Työttömyyskorvausesimerkissä käytetty laskukaava ansiosidonnaista päivärahaa varten: (45% x {[2000 / 21,5] – 32,40 €} + 32,40) x 21,5 € Kaavassa 2000 on laskennallinen kk-palkka, 21,5 keskimääräiset arkipäivät per kuukausi, ja 32,40€ on peruspäivärahan/ansiosidonnaisen perusosa. Lisätietoja ja laskurin löydät osoitteesta: https://iaet.fi/ansiosidonnaisen-paivarahan-suuruus/ **JATTK-kassa on Taloussanomien tutkimuksen mukaan ollut jo useamman vuoden ajan halvin erillinen työttömyyskassa (Taloussanomat 7.3.2018). Lisätietoja kassasta: www.jattk.fi

19

SOMETUTKA: Teksti: Antti Orava

M

uistatko vielä mitä tapahtui sosiaalisen median kentällä vuonna 2015?

Forbes listasi, että Facebook-mainonnan hinta ja kysyntä kasvavat, Twitterin uusi yritysmainonnan ominaisuus nousee raketin lailla, ja LinkedIn haalii varmasti suosituimman B2B-verkoston tittelin. Samana vuonna myös libanonilainen miljonääri Ayman Hariri palkkasi venäläisen kehitystiimin luomaan uudenlaista sovellusta, joka Haririn mukaan ”antaa sinun olla oma itsesi.” Näin sai alkunsa Vero, muistitko tätä?

Vero on sovellus, jolla voi jakaa kuvia ja videoita, sekä kommunikoida ystävien kanssa. Kuulostaako tutulta, kuulostaako Instagramilta? Vero on kuitenkin sanojensa mukaan vielä enemmän. Sovelluksella pystyt myös jakamaan muun muassa suosituksia, kirjoja, linkkejä ja musiikkia kanssakäyttäjille, sekä muokkaamaan yksityisyysasetuksiasi laajemmin verrattuna kilpaileviin sovelluksiin. Lisäksi sovelluksen tapahtumavirta on täysin kronologinen ja mainokseton.

Vero – True Social kuulostaa siis ihanteelliselta sovellukselta. Juuri sellaiselta mitä kuluttajat ovat kaivanneet, sillä kilpailevien sovellusten algoritmit ovat muuttuneet vuosien saatossa, eivätkä ne enää täysin palvele käyttäjiensä tarpeita. Kuitenkin käyttäjät ovat antaneet sovellukselle seuraavia arvosanoja: 2,5/5 (Apple Store) ja 3/5 (Google Play). Tässä vertailun vuoksi sovelluksen suurimman kilpailijan Instagramin saamat arvostelut: 5/5 (Apple Store) ja 4,5/5 (Google Play). Vero ei siis tunnu saavan täysin sitä suosiota mitä sovelluksen ominaisuudet povaavat sille. Mistä tämä voisi johtua?

Sovellus on ollut verrattain kauan jo markkinoilla. Vuonna 2015 julkaistu sovellus oli 20.2.2017 Iso-Britannian Apple Storen latauslistalla sijalla 99. Viikkoa myöhemmin se oli ensimmäisenä. Latausten määrästä voidaan päätellä, että sen käyttäjämäärä kasvoi räjähdysmäisesti lyhyessä ajassa.

Ennen kasvua sovellusta oli ladattu noin 150 000 kertaa, nyt latauskertoja on noin 3 miljoonaa.

Nopea kasvu on aiheuttanut sovelluksen käytössä teknisiä ongelmia. Käyttäjät ovat

Kuvat: https://www.refinery29.com/2018/03/192218/vero-app-ceo-concerns

20

kritisoineet, kuinka rekisteröinnin vahvistusviestit eivät ole saapuneet, vaikka käyttöönotto ennen tätä on sujunut sulavasti. Lisäksi sovelluksen käyttö on ollut hidasta. Muun muassa YouTubesta löytyy videoita, joissa demonstroidaan, kuinka pelkkä oman profiilin avaaminen Verossa kestää yli minuutin.

Vaikka teknisistä ongelmista päästäisiin yli ja Vero toimisi normaalisti, ilmenee sovelluksen latausvaiheen jälkeen tilanne, joka saattaa karkottaa potentiaalisia käyttäjiä.

Nimittäin käyttäjätietojen täyttö, jossa sovellus vaatii käyttäjäänsä lisäämään etu –ja sukunimen, matkapuhelinnumeron, sekä sähköpostin. Mitä on tapahtunut käyttäjänimille ja miksi sovellus haluaa puhelinnumeroni? Palvelu perustelee tietojen keräämistä seuraavasti: ”Vero kerää ainoastaan tietoja, jotka uskomme olevan tarpeellisia tarjotaksemme käyttäjille loistavan kokemuksen ja varmistaaksemme heidän tiliensä turvallisuuden.”

Selvä, entäpä jos haluan kuitenkin syystä tai toisesta päättää tämän loistavan kokemuksen? Siinä kohtaa asia ei ole enää niin yksinkertainen, sillä profiilia ei pysty itse poistamaan vaan sitä tulee erikseen anoa Verolta. Tietojen antamisessa on muitakin varjopuolia, joita F-Securen sosiaalisen median markkinointijohtaja Joel Latto on käsitellyt blogissaan. Latto kiinnittää huomiota siihen, kuinka sovellus pyytää lupaa yhteystietojen tallentamiseen, ja pitää tie-

dot vaikka käyttäjä muuttaisi myöhemmin mielensä. Tämän lisäksi hän huomauttaa, että Veron sopimusehdot myös varaavat laajat oikeudet muokata käyttäjien luomaa aineistoa. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että julkaisuja voidaan muuttaa tai poistaa ilman käyttäjän erillistä suostumusta.

Onko Vero – True Social nimensä veroinen, vai käykö sille niin kuin Ellolle, Bemelle, Yolle ja monille muille kentälle pyrkiville?

Sovelluksessa on paljon potentiaalia ja lukuisia ominaisuuksia joita kilpailijat eivät hyödynnä omissa palveluissaan. Se ei kuitenkaan vielä tee siitä ainutlaatuista lumihiutaletta, joka jäisi maahan ja riemastuttaisi talven ystäviä. Sen sijaan Veron heikko tekninen suoritus ja leväperäiset sopimusehdot tekevät siitä sen lumihiutaleen joka osuu silmään ja lähinnä ärsyttää hetken ennen kuin sen unohtaa.

21

PALAUTEKYSELYN ANTIA Teksti: Emmi Heikura Kuva: Sara Fromholdt

Yksi CoMedian tärkeimmistä tehtävistä on jäsentensä ja viestinnän opiskelijoiden edunvalvonta. Yksi edunvalvonnan ilmenemismuodoista on vuosittain järjestettävä palautekysely, johon jokaisella viestinnänopiskelijalla on mahdollisuus vastata. Kerätystä palautteesta järjestetään palautetilaisuus, johon osallistuu myös henkilökunta. Opiskelijoiden antama palaute on todella arvokasta, sillä sen pohjalta opettajat pystyvät kehittämään kursseja opiskelijoille paremmiksi. Käyn seuraavassa läpi tämän vuoden palautekyselyssä ja -tilaisuudessa esiin nousseita asioita.

Opetus ja kurssit Suurimpana haasteena kursseja koskien koettiin epäselvyys ohjeistuksessa. Selkeys kurssien suoritusta ja tehtäviä koskevissa ohjeissa on olennaista niin opiskelijan työskentelyn kuin motivaationkin kannalta. Myös kandien arvosteluun kaivattiin selkeämpää, yhtenäisempää linjaa. Henkilökunta on kokoustanut asiasta, jotta kaikkien kandit arvosteltaisiin samoin kriteerein.

Kehitysehdotuksena oli lisäksi samojen kurssien järjestäminen useamman kerran vuodessa. Lisäksi keskustelua tilaisuudessa herätti viestinnän kurssien yhtäaikaisuus, ensin kursseja ei ole yhtään ja sitten useampi alkaa samaan aikaan. Henkilökunta on tietoinen tästä tilanteesta ja asiaa on parannettu jo aikaisemmista vuosista. Samojen kurssien järjestäminen vaatii kuitenkin laajempia resursseja ja opettajien aikataulut saattavat toisinaan aiheuttaa sen, että kursseja alkaa yhtä aikaa.

Opinto- ja urapalvelut Opinto- ja urapalveluihin oltiin tyytyväisiä. Mikäli jokin niihin liittyen askarruttaa, voit aina ottaa yhteyttä minuun, kopoon, tai suoraan opinto- ja urapalveluiden henkilökuntaan, joiden yhteystiedot sekä vastaanottoajat löytyvät yliopiston nettisivuilta.

Myös CoMedia ottaa vastuuta esimerkiksi järjestämällä excursioita yrityksiin sekä erilaisia CV- ja työhakemustyöpajoja ja ohjausta. Tavoitteenamme on myös lisätä excursioita erityisesti Vaasan alueella.

Vuoden opettaja Vuoden opettajaksi valikoitui äänestyksen perusteella Suvi Isohella. Perusteluita olivat muun muassa, että hän on tehtäviensä tasalla, antaa rakentavaa palautetta ja on painottanut käytännöllisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Lisäksi aito kiinnostus työtä ja opiskelijoita kohtaan näkyy.

Halusimme antaa lisäksi kunniamaininnan toiseksi eniten ääniä saaneelle opettajalle, joka oli Heidi Hirsto. Hirston kurssit ovat hyvin rakennettuja ja tarpeeksi haastavia. Vaikeuksien sattuessa hän on korjannut tilanteet hyvin. Lisäksi luennot koettiin mielenkiintoisiksi sekä ajankohtaisiksi.

Työelämä Työelämälähtöisyyden koettiin näkyvän parhaiten ns. käytännön kursseilla, eli sellaisilla, joilla pääsee vaikkapa testaamaan erilaisia työkaluja.

Työelämälähtöisyyteen kuuluu kuitenkin monia taitoja, joita ei ehkä tule edes ajatelleeksi. Esimerkiksi verkostoituminen luennolla, tiimitaidot ryhmätöissä tai jopa eri viestinnänteoriat ovat askel työelämään, minkä saattaa huomata kunnolla

22

vasta työelämässä ollessaan. Opettajien on kuitenkin syytä korostaa työelämälähtöisyyttä esimerkiksi kurssin alussa ja mahdollisuuksien mukaan sen aikana, vaikkapa kurssin tavoitteiden yhteydessä, mutta niin, että ne ovat selkeästi esillä ja kerrottuna. Lisäksi vierailijaluentojen ja yritysyhteistyön lisääminen lisäisivät yhteyttä työelämään.

Rakenneuudistus Yliopiston alkuvuodesta toteuttama rakenneuudistus on jäänyt monelle vielä hämärän peittoon.

Uudistus on siis ollut puhtaasti rakenteellinen: tiedekuntien muuttuminen yksiköiksi ei vaikuta koulutusohjelmiin, vaan keskittyy yliopiston hallintoon. Kyselyyn vastanneet olivat huolissaan myös viestinnän arvostuksesta yliopistolla. Kielten liikkeenluovutuksen äkillinen ilmaantuminen on aiheuttanut epävarmuutta monille. Tämä ei kuitenkaan tule toistumaan muille aineille. Rakennemuutos on pikemminkin vahvistanut viestinnän asemaa, ja esimerkiksi kandiohjelma on kehitetty entistä vetävämmäksi, uudistuneessa ohjelmassa on mahdollisuus erikoistua jo kandivaiheessa.

Viestinnän sisäänottomäärä nousi VINE-ohjelman

yhteismäärästä, 75 opiskelijasta (joista noin 25 ajatellaan viestinnän opiskelijoiksi, muut nykysuomi tai englanti) Viek-ohjelman myötä 55 opiskelijaan per vuosi.

Vaikuttaako tämä sitten mihinkään? Uudistus vaikuttaa hieman CoMedian toimintaan, sillä aiomme lisätä yhteistyötä Warrantin sekä Markkinoinnin pääainekerhon kanssa, erityisesti mahdollisten yhteisexcursioiden muodossa. Yhteistyö kaikkien tieteenalojen kesken pyritään pitämään vahvana.

Uudistus myös toivottavasti vaikuttaa asenteisiin niin, että kaikki tieteenalat nähdään samalla viivalla, mikä myös mahdollistaisi entistä poikkitieteellisemmän ilmapiirin.

Rakenneuudistuksen lisäksi on tapahtumassa uudistuksia kampuksella tilankäytön suhteen. Yliopiston on tarkoitus siirtyä pois Fabriikista niin, että kaikki opiskelijat mahtuisivat Tervahoviin parhaimmillaan jo vuoden 2019 aikana. Projekti on kuitenkin hidas muun muassa rahakysymysten takia ja VYY informoi asiasta, kun se on ajankohtainen.

minen

lia Tuo u u J i: t s k e T

MIKSEI KURSSIKIRJOJA RIITÄ KAIKILLE? Kurssikirjojen vaikea saatavuus huolestuttaa palautekyselyn mukaan opiskelijoita. Aihe nousi keskustelunaiheeksi myös viestinnän palautetilaisuudessa. Tänä vuonna muutaman kurssin vaikeaan kirjatilanteeseen on vaikuttanut se, että osallistujia on ollut enemmän, kuin kurssia suunniteltaessa on ajateltu.

Tritonian hankintaohjeiden mukaan kurssikirjoja hankitaan vähintään yksi kappale seitsemää opiskelijaa kohden sekä yksi yölainakappale. E-kurssikirjoihin pätee sama sääntö.

– Kurssin opettaja vastaa siitä, että kurssin kaikki kurssikirjat tilataan ajoissa. Kurssikirjat tilataan lomakkeella, jossa opettaja arvioi opiskelijoiden määrää kurssilla, kertoo tietoasiantuntija Heidi Troberg, joka vastaa viestintätieteiden kirjastopalveluista Tritoniassa.

Toinen kurssikirjojen hankintaan vaikuttava tekijä on raha.

– Vaasan yliopisto ohjaa tietyn summan joka vuosi Tritonialle erilaisia aineistoja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kirjasto tekee lehti- ja kirjahankintoja ja maksaa tietokantojen lisenssit. Molempien päätökset tekevät pääsääntöisesti oppiaineet itse, summaa Troberg.

Ongelmaan ehdotettiin palautetilaisuudessa ratkaisuksi joustavuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisen kirjallisuuden hyväksymistä sekä erilaisia jakamisratkaisuja, joissa vaikkapa ryhmissä jokainen tekee tiivistelmän jostakin kirjan osasta muita ryhmäläisiä varten.

23

Järjestölehdet tarjoavat silmiä hivelevää journalismia Teksti: Emilia Seppälä Lukijoidemme sivistämiseksi Camp tarkasteli viestinnän ja journalismin ainejärjestöjen lehtitarjontaa. Minkälaisella otteella journalismiin tartutaan muissa yliopistokaupungeissa? Jutussa kurkistetaan Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin paikallisiin opiskelijamedioihin.

Rohkea ja kielellisesti oivaltava lehti ottaa juttuihinsa mukaan huumorin ja härskin näkökulman. Jornon teemat pyörivät vapaasti aina opiskelijoiden sielunmaisemasta ”Väinönkadun Sodomaan ja Gomorraan” asti. Juttujen otsikoista ei pysty äkkiseltään lainkaan arvaamaan, mitä kaikkea leipäteksti tuokaan tullessaan. Jornon rivo, ja paikoittain irvokas, kielellinen taiteilu vaatii lukijaltaan paljon, mutta ainakaan lehti ei vähättele tai aliarvioi yleisöään – eikä pyytele mitään anteeksi.

Tarkastelemistamme lehdistä Jorno on ainoa, jonka lukemiseen vaaditaan pätäkkää (sana, mikä on monelle opiskelijalle vieras, sillä sitä ei ole, sitä ei näe, siitä ei kuulu ja sitä ei haista). Mutta ei hätää; Jornon hintataso ei vielä vedä vertoja Helsingin Sanomille, sillä Ensimmäisenä syyniin pääsee kahdes- jo kolmella eurolla pääsee ihasteleti vuodessa ilmestyvä Jorno. Kyseessä maan Jyväskylän journalistien kädenon Jyväskylän yliopiston journalistii- jälkeä. Se on sitten opiskelijan oma kan opiskelijoiden lehti, jonka äiti/isä harkinnanvarainen itsetutkiskelun het(emme harrasta Campissa sukupuoli- ki; ostaako lehden, vai viikoksi ruokaa syrjintää) on ainejärjestö Lööppi. (lue: nuudelia).

Kuvat: http://reettorit.com/wp-content/uploads/2018/02/taru.pdf, https://issuu.com/groteski/docs/groteski_2017_verkko_issuu, http://vostok.fi/vostok/gonzo/

R.etu on Tampereen yliopiston puheviestinnän ainejärjestö Reettoreiden lehti. Sen kohdeyleisöä ovat ensisijaisesti uudenkarkeat opiskelijat. Reettoreiden sivuilla luvataan, että lehden sisältö pyrkii olemaan ajankohtaista (ja hyvä niin, aiheista uutisoidessa on hyvä yrittää pysyä muutoksen aallonharjalla).

Kerran vuodessa pdf:nä julkaistavan R.etun aihepiirit pyörivät opiskelijoita kiinnostavissa sfääreissä: kuluneessa vuodessa, yliopistomaailmassa ja opiskelijaelämässä.

Koska R.etu keskittyy uusien opiskelijoiden elämän helpottamiseen, löytyy palstoilta paljon vinkkejä opintoihin – kokonaisuus, jonka hahmottamiskyky monelta fuksilta puuttunee lähes kokonaan. Lopulta lukijoille luvataan sisäpiiritietoa siitä, minkälainen Tampere oikeastaan on opiskelijakaupunkina.

Groteski on Helsingin yliopiston viestijöiden ainejärjestö Media ry:n lehti. Nimensä ja verkkosivujensa mukaan Groteski on ”röyhkeä, rietas ja relevantti”, eli kaikkea, mitä lukija voi lehdeltään toivoa. Journalismin mahtavuus pääsee oikeuksiinsa, kun lehti ottaa kriittisen ja rohkean näkökulman kirjoittamiinsa aiheisiin.

Lehden funktio on luoda yhteishenkeä opiskelijoiden keskuuteen – mikä on ihailtavaa ja jopa suotavaa järjestölehdeltä.

Groteski ilmestyy neljä kertaa vuodessa painotuotteena, mikä on e–lehtien ja verkkojulkaisujen kulta–aikana virkistävää. Kuka ei haluaisi hypistellä lehtien sivuja, kun on koko pitkän päivän tuijotellut elektronisia syöttö-, näyttö- ja tulostuslaitteita? Nykyajan hermolla ollaan silti kiitettävästi, sillä Groteski löytyy myös netistä verkkojulkaisuna.

Gonzo on Vostokin oma lehti, mutta mikä on Vostok? Se on Tampereen yliopiston journalistiikan ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden ainejärjestö ja samalla lyhenne sanoista ”voimakkaasti sitoutumaton toimittajakoulu”.

Noin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti antaa opiskelijoille kokemusta lehtityöstä; mikä onkaan parempaa kuin toteuttaa omat villeimmät fantasiat ja olla rautainen journalistiikan ammattilainen?

Hauska fakta Gonzojournalismista: se on journalismin muoto, jossa yhdistetään tosiasioita ja sepitettä, sekä korostetaan omakohtaista kokemusta. Melkoisen mielenkiintoinen ja radikaali lähestymistapa journalismiin ja ainakin omintakeinen ja massasta erottava piirre.

24

25

kolumni Viivi Sänkiniemi

Kuva: Elfi Kjellberg

Oletko sinä käynyt norsunluutornissa?

T

oiset eivät ole ikinä kuulleetkaan ainejärjestökäytävästä, ja osa käytännössä asuu siellä. Jos pohtisin ainejärjestön merkitystä opiskelijalle vain omasta näkökulmastani, olisi se yksipuolista hehkutusta uusista kavereista, tapahtumien järjestämisestä ja yhteishengestä.

Tämä ei ole maksettu mainos, olen vain saanut olla siinä onnellisessa asemassa, että kuuluin ainejärjestön hallitukseen. Norsunluutorni on siis tuttu. Niin sanotusta sisäpiiristä katsottuna helposti ajattelee, että meillä kaikki opiskelijat kokevat järjestönsä heille tärkeäksi ja järjestö on opiskelijoille oleellinen osa yliopistouraa. Homma ei kuitenkaan ole ihan näin.

Järjestön toimintaan aktiivisesti osallistuvia on häviävän pieni osa opiskelijoista. Suurin osa ei käy fuksitapahtumien jälkeen yhdessäkään tapahtumassa ja uskokaa tai älkää, se johtuu siitä, että heitä ei kiinnosta. He ovat ehkä tulleet vain opiskelemaan, eivätkä he koe järjestötoimintaa oleelliseksi osaksi yliopistoelämää. Toisaalta voi olla niitäkin, jotka vain onnistuvat missaamaan kaiken, eivätkä viidentenä vuonnakaan tiedä mahdollisuudesta kuulua ainejärjestöön. Luoja tietää miten se on mahdollista, mutta kai se vaan on. Ainejärjestö ei siis näyttäydy jokaiselle opiskelijalle tukena ja turvana, vaikka se on heidänkin edunvalvojansa.

Mietitäänpä asiaa toisesta näkökulmasta. Järjestöjen merkitys jäsenille nimittäin elää opiskelijakulttuurin muutosten mukana. Kun oma yliopistourani oli vielä alussa (jokunen hetki sitten), kuului alkoholi vahvemmin osaksi opiskelijatapahtumia, ja se tietysti heijastui myös toimintaan ja tapahtumiin. Alkoholin kulutus on ollut kuitenkin laskussa, ja se näkyy myös järjestöjen toiminnassa yhä vahvemmin. Jäsenet kaipaavat monipuolista ohjelmaa, työelämärelevantteja tapahtumia, liikuntaa ynnä muuta kehittävää toimintaa. Tämän myötä myös järjestön jäsenistö voi kasvaa niiden osalta, joita perinteiset alkoholipitoiset menot eivät kiinnosta.

Kysymys on lähinnä siitä, osaako järjestö tunnistaa nämä potentiaaliset tilanteet, joissa sitä voidaan tehdä merkityksellisemmäksi opiskelijalle.

Enkä edes aio mainita sitä, miten haastavaa on tavoittaa tällaiset opiskelijat.

Ne, jotka ovat aktiivisesti mukana järjestönsä toiminnassa, tietävät kyllä mistä puhun, kun sanon, että ainejärjestöni merkitys on minulle suuri. Kannustankin teitä, joille se ei ole, perehtymään toimintaan edes vähän, sillä järjestöt elävät ja hengittävät opiskelijakulttuuria, ja uskallan väittää, että ne ovat valmiita myös kehittymään sen muutosten myötä.

GALLUP:

Järjestötoiminta on joillekin erittäin vieras asia, mutta toisille taas hyvinkin lähellä sydäntä. Camp kävi kampuksella utelemassa, miten järjestöt näyttäyTeksti & kuvat: Miia Mattila tyvät opiskelijoille. Kysymyksemme ääntyi: Miten erilaiset järjestöt näkyvät arkielämässäsi?

26

Sanni Vuorinen, viestintätieteet 2. vsk ”Eniten tällä hetkellä tulee pyörittyä yliopistolla osakuntatoiminnassa, sillä toimin Vaasan manselaisen osakunnan tiedotusvastaavana ja melkein päivittäin tulee keskusteltua jotain osakunnan toimintaan liittyvää. Myös omalla ainejärjestöllä on suuri merkitys opintojenkin kannalta ja sen toiminnassa tulee oltua myös aika aktiivisesti mukana, varsinkin kavereiden kautta. Yliopiston järjestöjen ulkopuolelta tulee seurattua aika paljon erilaisia hyväntekeväisyys- ja ympäristöjärjestöjä.”

Noora Lahdenperä, tuotantotalous/tietojärjestelmätiede 1.vsk ”Omassa arkielämässäni näkyy ainejärjestöni Warrantti ry:n toiminta. Olen hyötynyt monista heidän antamistaan eduista, kuten salijäsenyydestä, tenttiarkistoista, sekä keilausalennuksista. Warrantti myös järjestää useita tapahtumia, esimerkiksi Kylteriäiset ja reissuja muiden kaupunkien opiskelijatapahtumiin. Näistä fuksivuoden tapahtumista on jäänyt paljon hyviä muistoja!”

Emmi-Elina Heikura, viestintätieteet 2.vsk ”Järjestötoiminta näkyy arjessani erittäin paljon, sillä ainejärjestömme koulutuspoliittisena vastaavana käyn usein erilaisissa kokouksissa esimerkiksi yliopiston henkilökunnan kanssa. Myös partion kautta tulee puuhailtua järjestötoimissa, kun kirjoittelen tiedotteita ja sähköposteja sekä päivittelen sosiaalista mediaa.”

VAPAA CANA

Olipa mielessäsi julkisen keskustelun kannalta painava mielipide, tähän lehteen liittyvä kommentti tai maailmankaikkeutta kielellisesti hahmottava runo, on tämä palsta oivallinen kanava sinun viestillesi. Palstan nimi kuvastaa sen koostumusta, joka on sekoitus sananvapautta ja comedialaisten äänenkäyttöä.

Pidä viestisi lyhyehköinä ja asiallisina. Pidätämme oikeuden jättää epäasialliset viestit julkaisematta. Viestin voit lähettää joko sivuiltamme (www.comediary.com/camplehti) löytyvän lomakkeen avulla, tai sähköpostiimme (www.camplehti@gmail.com).

Minä tahdon maljani tyhjentää, kun ensi leivoset laulaa, kun koivut on hiirenkorvallaan ja vuorilla virrat pauhaa.

- Eino Leino

Tänä vappunakin aion syödä vappunakin.

Nimim. Humanistihieho

Miksi samat ihmiset istuu aina Oskussa?

Miksi istun aina Oskussa?

Sunnuntaiaamusta, nuolen hernarin rippeitä kauhasta.

Elämä on niin haurasta, mutta monin paikoin maukasta.

- Runotyttö59

27

YKSIN tarjosi vaikuttavan kuvaelman synkän ja ahdistuneen mielen maailmasta Teksti: Lotta Mikkilä

Kuva: Krista Kalamo

Mistä yksinäisyys johtuu, miltä se tuntuu ja ketä se koskettaa? Ylioppilasteatteri Rampin näytelmä Yksin vei katsojat rankkojen ja ajankohtaisten asioiden äärelle kuluneena keväänä.

Ensi-iltana Rampin pieni mutta idyllinen katsomo on lähes täynnä kulttuurinnälkäistä väkeä. Tunnelma on odottava mutta oudon levollinen.

Tarinan keskiössä kahdeksan eri elämäntilanteissa olevaa hahmoa painivat yksinäisyyden, ahdistuneisuuden ja muiden ongelmiensa kanssa. Jokainen tuntee olonsa yksinäiseksi, vaikka heidän ympärillään on perhe, työyhteisö tai kavereita.

Yksinäisyys ei ole ainut asia, joka henkilöitä yhdistää. Tarinan edetessä henkilöhahmojen tarinat kietoutuvat yhteen ja kunkin hahmon takaa paljastuu myös melko rankkoja taustoja. Aiheita kuten väkivaltaisuus, syömishäiriöt ja itsetuhoisuus käsitellään esityksessä varovasti, mutta kantaaottavasti. Tapahtumat koostuvat toisistaan irrallisista kohtauksista yhden päivän ajalta.

Kokonaisuudessaan esitys oli vaikuttava ja näyttämöllä vallitseva ahdistunut tunnelma välittyi katsomoon asti. Näyttelijät onnistuivat erinomaisesti eläytymään roolihahmojensa tunnetiloihin. Esimerkiksi Iida Hyyryläisen avioeroa läpikäyvän äidin rooli oli erittäin aito ja koskettava.

Näytelmän käsikirjoitus toteutettiin yhdessä työryhmän kanssa. Jokainen näyttelijä loi hahmonsa itse, mutta pääasiassa käsikirjoituksesta vastasivat ohjaajat Krista Valamo, Tiina Västi sekä näyttelijä Laura-Maria Markus. Käsikirjoitus ja itse näytelmä ovat tekijöidensä näköisiä. Nuorten keskuudessa, myös yliopistomaailmassa, yksinäisyyteen liittyvät teemat ovat usein tapetilla. Lisäksi esityksessä otetaan kantaa sosiaalisen median aiheuttamaan addiktioon.

Kaikesta huolimatta lopetus ja jotkut roolisuoritukset jättivät katsojan kuitenkin hieman kylmäksi. Synkän ja vaikeita aiheita käsittelevän esityksen ympärille jäi kaipaamaan edes pieniä valonpilkahduksia tai lohdullisempaa otetta. Toisaalta harmaa ja ahdistunut tunnelma auttaa paremmin ymmärtämään yksinäisyyden tunteita.

Ohjaus: Krista Valamo ja Tiina Västi Käsikirjoitus: Krista Valamo, Tiina Västi, Laura-Maria Markus ja muu työryhmä Rooleissa: Iida Hyyryläinen, Marita Guevara, Milja Kainu, Elisa Koivisto, Laura-Maria Markus, Jussi Sormunen, Ari Kupari ja Mika Ranta

28

LINKED väylänä työmarkkinoille Teksti: Olli Niskanen

Vuonna 2003 perustettu LinkedIn auttaa työnhakijan ja -antajan kohtaamisessa. Selvitimme, mitä hyötyjä sen käytöstä voi saada ja mikä rooli sillä on työnhakukentällä. Lisäksi koostimme neuvoja siitä, kuinka palvelua kannattaa käyttää.

Tiina Mäkinen, 37, valmistui kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2006. Nykyään Mäkinen työskentelee liiketoimintajohtajana Saranen Consulting Oy:llä. Hän on luonut uraa koulutuksen ja rekrytoinnin tehtävissä, viimeiset 12 vuotta opettaen uusia osaajia kasvualoille, erityisesti ICT-alan, digitaalisen myynnin ja markkinoinnin, vaativan asiakaspalvelun sekä digitalisoituvan taloushallinnon tarpeisiin.

Mäkinen on monena keväänä vetänyt LinkedIn-työpajakurssia yliopistomme opiskelijoille. Alumnina hän haluaa jakaa omia kokemuksiaan sekä työelämän haasteista että LinkedInin käytöstä. Hän lienee oikea henkilö vastaamaan kysymyksiimme.

- Kurssi on yhden opintopisteen arvoinen, mutta siitä on paljon hyötyä tuleville työelämän sankareille, sanoo Mäkinen.

29

Tavoite ja hyödyt LinkedIn tarjoaa digitaalisen palvelualustan ammatilliseen verkostoitumiseen. Sovelluksen suosio on kasvanut vauhdilla ja tänä päivänä noin miljoona suomalaista käyttää sitä.

- LinkedIn auttaa meitä luomaan ammatillisia kontakteja ja verkostoitumaan. Se on myös oiva työnhaun väline, toteaa Mäkinen sovelluksen vahvuuksista.

LinkedInistä on tullut Mäkiselle arjen työn tärkein hakupalvelu koskien yrityksiä ja asiantuntijoita. Se on helppokäyttöinen tietokanta rekrytoinnin ja asiakastyön tueksi. LinkedIn korvaa suurelta osin jo käyntikortit bisnestapaamisissa.

- Kaikki asiakkaani ovat jo nyt LinkedIn-verkostossani. Minusta LinkedIn lähes korvaa perus CV:n. Monet rekrytoijat käyttävät LinkedIniä omana CV-kantanaan, josta etsitään osaajia.

Sovelluksen kautta saa myös tosi paljon tietoa firmoista ja siellä jaetaan ajankohtaisia artikkeleita ja postauksia, joiden avulla pystyy kasvattamaan omaa osaamistaan. LinkedInin avulla pystyy myös rakentamaan omaa henkilöbrändiään ja profiloitumaan asiantuntijana, kuvailee Mäkinen.

LinkedIn osana osaamisen ja verkoston korostamista työmarkkinoilla Mäkinen itse liittyi LinkedIniin vuoden 2008 tienoilla. Rekrytoinnin ammattilaisena liittyminen oli Mäkiselle aikoinaan ”must”, kuten hän itse

toteaa. Viimeisen 5–7 vuoden aikana hän on huomannut, kuinka tärkeä kanava siitä on tullutkaan.

- Olen itse saanut yhteydenottoja palvelun kautta ja toisaalta tutustunut siellä potentiaalisiin työntekijöihin, kertoo Mäkinen sovelluksen merkityksestä.

LinkedIn on osa modernia työnhakua ja ammatillista profilointia. Sen kautta voi paremmin tuoda esiin osaamistaan ja laajentaa verkostoaan.

Verkostojen merkitys tämän päivän työelämässä korostuu entisestään. Verkoston koko vaikuttaa löydettävyyteen ja osaamisen tunnistamiseen.

- LinkedInissä, kuten muissakin somekanavissa kannattaa miettiä tarkasti millaista mielikuvaa itsestään haluaa välittää, Mäkinen painottaa.

Palvelu kehittyy koko ajan. Se ei ole saanut rinnalleen vakavasti otettavaa haastajaa, joten kehityskulku myös jatkunee. Mäkinen avaa usein aamuisin ensimmäisenä mobiililaitteellaan LinkedInin ja lukee sieltä kiinnostavat jutut Facebookin sijaan.

- Ammatillisesti tosi koukuttava kanava, jonka käyttöönottoa suosittelen kaikille. Se on erittäin hyödyllinen sovellus, summaa Mäkinen haastattelun lopuksi.

Ainejärjestöllämme on muuten oma LinkedIn-profiili, käy siis ottamassa seurantaan CoMedia ry.

30 • Profiilikuva luo ensivaikutelman ja vahvistaa sitä kuka olet →Panosta positiiviseen ja ammattimaiseen profiilikuvaan. Halutessasi voit vielä lisätä kansilehden, joka kertoo kuvituksen avulla ammatillisista mielenkiinnonkohteistasi • Otsikoinnilla on suuri merkitys. Otsikko kertoo miksi profiilisi pitäisi avata → Nosta otsikkoon esille statuksesi tällä hetkellä ja minkä aiheen parista haet työtä

Kun profiili on tehty, muista aktiivisuus

• Summary-kentässä tuot osaamisesi esille olennaisten asiasanojen avulla → Valitse tarkkaan asiasanat, joilla kuvaat osaamistasi. Älä käytä adjektiiveja, vain konkreettisia sanoja: tavoitetutkinto, pää- ja sivuaineet, työpaikan nimiä, teknologioita, osaamiseen liittyviä asiasanoja yms. 3–5 asiasanaa on hyvä määrä • Profiili kannattaa tehdä englanniksi • Laita myös yhteystiedot näkyviin summary -kenttään, niin sinuun on helppo olla yhteydessä • Listaa perusasiat kuten CV:ssä, työkokemus-, koulutus- ja taustatiedot näkyiin

Huomioitavia asioita oman LinkedInprofiilin luonnissa

• Päivitä profiiliasi koko ajan opintojen ja kokemuksen karttuessa • Lisää aktiivisesti verkostoosi uusia kontakteja työ- ja opintomaailmasta • Kommentoi, tykkää ja jaa muiden postauksia. Omiakin olisi paikallaan tehdä • Liity sinua kiinnostaviin ammatillisiin ryhmiin ja seuraa kiinnostavia yrityksiä

Haluaisitko jakaa kokemuksiasi oman alan töistä muille comedialaisille?

Oletko menossa harjoitteluun tai kesätöihin vaikkapa tiedottajaksi tai toimittajaksi? Ilmoita itsestäsi meille, niin pääset jakamaan kokemuksiasi ja fiiliksiäsi CoMedian Snapchatissä (comediary) kesän aikana!

Toivoisimme, että jokainen halukas snäppäilisi viikon/työviikon ajan. Ilmoittautumaan pääset Facebook-sivultamme (CoMedia ry) löytyvän lomakkeen avulla. Ilmoittautuminen on auki 15.5. asti.