Camp 1/21

Camp

V as t a k o h d a t

ISSN 2670-2487

1/21

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat.

Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta.

Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA

¿ Cumpi

vai

AAMUSUIHKU

25% ILTASUIHKU

75%

LASKIAISPULLAAN...

Katri Pulkkinen

MANTELIMASSA

21%

TAITTAJA

Sanna Keltanen

ETUKANNEN KUVA

Campi ?

HILLO

79%

Sara Alasuutari

ETUKANNEN MALLIT

Venla Heikonen & Wiktoria Ripatti

TÄMÄN NUMERON TOIMITUS

Essi Erkkilä, Sara Güven, Milla Heininen, Erica Heljo, Viivi Hinssa, Tiia Jyrkkä, Jasmin Koskela, Teea Lampila, Aino Leveälahti, Ida Makkonen, Anna Nikkanen, Veera Niskanen, Emmi Riihimaa, Venla Rouhiainen, Veera Röyttä, Aino Sadeniemi, Rosa Savela, Emma Takalo, Eino Viitamies ja Veera Väisänen

23% SUKSET

SISÄLLÄ

64%

CoMedia ry

www.comediary.com/camplehti camp@comediary.com Instagram @camplehti

77%

PAKKASPÄIVÄNÄ...

JULKAISIJA YHTEYSTIEDOT

LAUTAILU

ULKONA

36%

Sisällys AJANKOHTAISTA

4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan ajatuksia 6 Get to know Callitus 2021 10 Ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset

– Näin kehityt vastuulliseksi kuluttajaksi 12 Tiedekatsaus: Ulkonäkö eriarvoistavana

tekijänä suomalaisessa yhteiskunnassa?

14 Composti – Mikä homma?

OPINNOT & TYÖELÄMÄ

15 16

17 18

20

MIELIPIDE

23 Kolumni: Maskilla vai ilman?

24 Karanteenin karaisemat koronafuksit 25 Sometutka 26 Cruunu vai Claava: Uhkapelaaminen 28 Yksin kotona

ILMIÖ

30 33 34 35 36 38

Elämä Campin jälkeen Nonverbaalinen viestintä itsensä kehittämisen mahdollisuutena Gallup – lukijoiden laskiaistiistai Petollisimmat opiskelumetodit – Mikä avuksi?

Tympeät tytöt – karnevalistinen feminismi haastaa patriarkaaliset yhteiskuntarakenteet

Raha vai Rakkaus? Molemmat Viikkoni meditoijana Campin kevättalven Bingo!

Kokkikoulu: Laskiaispullavohvelit Toimitus testaa: Kierrekynttilät Mikä ihmeen Among Us?

KUVA VIIVI HINSSA

PÄÄKIRJOITUS

Parempi yhdessä kuin erikseen

M

usta ja valkoinen. Pimeä ja valoisa. Suuri ja pieni. Ne vastakohdat, keskenään taistelevat puoliskot, joiden ei ajatella koskaan tulevan toimeen. Mitä ne olisivatkaan ilman toisiaan? Eivät kai mitään, sillä eihän kontrastia yön ja päivänkään välillä huomaa, ellei niistä molempia ole nähnyt. Ehkä tarvitsemmekin vastakohtia. Molemmat puolet ovat olemassa, jotta ne voisivat toimia yhdessä - vuorotella omalla ajallaan.

Yhä enemmän polarisoituvassa maailmassa meidän tulisi korostaa vastakohtien ihaniakin puolia.

Aina ei ole huono asia olla eri mieltä tai ajatella asiaa uudesta näkökulmasta. Usein jopa täysin päinvastaiset asiat päätyvät toimimaan paremmin yhdessä kuin erikseen. Ehkä tänä vuonna on aika tehdä kompromisseja ja yhdistää pimenevät illat ja sarastavat aamut. Ehkä nyt on aika vaatia sitä, mitä itse haluamme. Meitä on täällä yli seitsemän miljardia, joten näkemyksiäkin on varmasti yhtä monia, ellei jopa moninkertaisesti enemmän. Kenenkään oma mielipide ei kuitenkaan ole pois keneltäkään toiselta. Ehkä nyt on aika löytää vastakohtien tasapaino. Iben sanoin ”ennen piti valita nyt otan molemmat”.

Kapitalismin varjoissa, somen syövereissä ja yksiöiden nurkissa kytee täysin uudenlaisia ajattelijoita sekä vastakohtia vallitseville näkemyksille ja tavoille toimia. Muutos tuntuu ihan käsin kosketeltavalta. Vähänkö jännää.

Minusta kuitenkin tuntuu, että tämä muutos on positiivinen. Sellainen, joka saa ne visionäärit ryömimään yksiöidensä koloista, ja pimenevissä pakkasilloissa naapurin ikkunasta heijastuukin yhden siluetin sijaan kaksi. Viime vuoden teemasanana toimi sana yhdessä. Kliseeksi asti sitä käytettiin mainoskampanjoissa ja somen stooreissa. Ehkä geneeristen mainoslauseiden ja clout chasingien aika on nyt ohi ja on aika alkaa tuumasta toimeen.

Mikään ei tunnu enää pysyvältä ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Enää ajatus vallankumouksista ja pörssien romahduksista ei olekaan niin mahdoton. Mihin tämä vuosi meidät oikein viekään? Sitä en tiedä, mutta siitä olen varma, että Camp tulee olemaan tänä vuonna entistäkin yhtenäisempi. Vastakohtien on aika yhdistyä.

CAMPIN PÄÄTOIMITTAJA Katri Pulkkinen

4 AJANKOHTAISTA

PUHEENJOHTAJAN AJATUKSIA

Jotakin, mikä piristäisi

P

uheenjohtajan kirjoitus on hieno, jopa hieman kuumottava tilaisuus. Yhden sivun avulla haluaisin sanoa jotain, joka inspiroisi, ilahduttaisi tai vaikka lohduttaisi lukijaa. Jotakin, mikä piristäisi kaiken tämän hulluuden keskellä.

Korona on tehnyt monesta asiasta raskaampaa ja siksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää. Tein joululomalla päätöksen, että pyrin tekemään arjesta mahdollisimman normaalia. Aloitin uuden liikuntaharrastuksen ja olen pistänyt farkut jalkaan päivinä, jolloin on etäkokouksia tai -luentoja. Olen tietoisesti pitänyt enemmän yhteyttä ystäviini ja tehnyt edes pieniä suunnitelmia tuleville viikoille. Jo näinkin pienet asiat ovat piristäneet arkeani merkittävästi.

Hallitushausta jäi mieleeni vahvasti yksi kysymys: miten pidät huolta omasta jaksamisestasi? Kysymys jäi mieleeni, koska tässäkin asiassa minulla on vielä paljon opittavaa. Hyvinvointi on yksi arvokkaimmista asioista elämässä, mutta miksi siitä huolehtiminen erityisesti tällä hetkellä on niin vaikeaa? Jo alkuvuodesta hetkittäin pohdiskelin, että mitähän ihmettä tuohon kysymykseen aikoinaan vastasin. Olen kuitenkin iloinen siitä, miten opiskelijat ovat avoimesti kertoneet kuulumisiaan ja antaneet vertaistukea toisilleen.

Myös CoMedia haluaa panostaa entistäkin enemmän jäsenistönsä hyvinvointiin ja siksi meillä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa työelämä- ja hyvinvointivastaava. Uuden pestin avulla meidän on mahdollista kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja olla avuksi esimerkiksi työnhakuun liittyvissä asioissa.

On ollut ihana huomata, kuinka opiskelijat ovat hiljalleen omaksuneet etätapahtumat omikseen. Olen itsekin yllättynyt, kuinka hyviä etätapahtumia on mahdollista keksiä, kun ei yritetä väkisin pitää kiinni vanhasta, vaan luodaan yhdessä jotain kokonaan uutta. Zoomista on hiljalleen tullut luontevampi alusta tapahtumille, ja etähaasteet ovat motivoineet opiskelijoita tekemään kaikenlaista kivaa pienemmissä porukoissa. Näyttäisi siltä, että Vaasan yliopiston yhteisöllisyys on taas hiljalleen heräämässä henkiin.

PUHEENJOHTAJA Anna Nikkanen

5 KUVA VIIVI HINSSA

TEKSTIN KOONTI VIIVI HINSSA KUVAT SARA ALASUUTARI

GET TO KNOW

Callitus 2021 – 4 faktaa callituslaisista

anna nikkanen, 25 5. vsk, puheenjohtaja

1. Rakastan eläimiä.

2. Olen laiska kokkaamaan.

3. Pelkään ilmapalloja.

4. Olen ikuinen optimisti.

ELINA LATVALA, 22 3. vsk, varapuheenjohtaja & koulutuspoliittinen vastaava

6

1. Oon koukussa avantouintiin.

2. Osaan soittaa Game of Thronesin tunnuslaulun viululla.

3. Oon asunut vuoden Australiassa, ja mun suurin unelma on muuttaa vielä joskus ulkomaille.

4. Biisi, joka saa mut aina hyvälle päälle on Beatlesin Ob-La-Di, Ob-La-Da.

Viivi myllykoski, 23 3. vsk, talousvastaava

1. Opin puhumaan ennen kuin täytin 1 vuotta.

2. Pelkään tornadoja.

3. Tilaan baarissa kossuvichyn maun takia.

4. Kebab riisillä on voittajan valinta.

Sini Brusin, 22 2. vsk, työelämä- ja hyvinvointivastaava

1. Olen kotoisin Tampereelta, ja musta on hauskaa vääntää paikallista murretta aina asian esille tullessa ja toisinaan ihan muuten vaan.

2. Tykkään estetiikasta, ja siksi tykkään monesti pipertää annoksesta nätin, vaikka tekisin peruskotiruokaa.

3. Juon liikaa kahvia ja nautin siitä, että se on hyvää ja laadukasta, mutta toisaalta joskus juon sen jääkaapin tai mikron kautta.

4. Musiikki on kaikissa muodoissaan lähellä sydäntä ja tahdon kehittyä ihmisenä sen parissa.

MAIJA LAMMELA, 21 3. vsk, sihteeri

1. Spotifyn vuoden 2020 kuunnelluin kappaleeni oli "Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään".

2. Oon haaveillut pitkään siitä, että jonain päivänä voisin asua Ranskan maaseudulla.

3. Innostuin viime syksynä neulomisesta, erityisesti pipojen.

4. Oon tasolla 3862 Candy Crushissa.

7

Katri Pulkkinen, 21 2. vsk, Campin päätoimittaja

1. Rakastan lautapelejä, mutta aika harvoin oikeastaan voitan niitä.

2. Osaan surffata.

3. Oon koukussa joovai?-podcastiin.

4. Rakastan collegepaitoja. Jos yhtä vaatetta pitäisi aina pitää, niin se olis varmaan sitten semmonen.

Emilia Narhi, 21 2. vsk, projektivastaava

1. Olen ex-muodostelmaluistelija.

2. Rakastan irtokarkkeja.

3. Olen päässyt olemaan Mikael Gabrielin lämppärinä.

4. Rakastan matkustelua ja uusien paikkojen näkemistä.

Jasmin Koskela, 23 1. vsk, projektivastaava

1. Ala-asteella edustin kotipaikkakuntaani Suomen lasten parlamentissa.

2. Tykkään ruotsin kielestä, ja kielten opiskelu muutenkin on ollut mulle aina mielekästä.

3. Olen välillä melko kilpailunhaluinen ja sen huomaa aina lautapeleissä.

4. Haaveilen koiranpennusta.

8

Viivi Hinssa, 21 3. vsk, somevastaava

1. Rakastan värejä todella paljon.

2. Haluaisin isona omistaa kahvilan.

3. Vintage-vaatteet ovat suuri intohimoni.

4. En voi sietää viiniä.

Anette Lintila, 24 3. vsk, yrityssuhdevastaava

1. Rakastan käydä festareilla.

2. Olen aiemmin opiskellut hoitoalaa.

3. Lapsena unelma-ammattini oli hammaslääkäri.

4. Minulla on 18-vuotias kissavanhus, joka tosin viettää eläkepäiviään vanhemmillani.

Sara GUVen, 22 2. vsk, tiedottaja

1. En ole ikinä käynyt Oulua pohjoisempana.

2. Mä en ole ikinä maistanut pekonia.

3. Mun lempiaine koko peruskoulun ja lukion ajan oli historia.

4. Mulla ei ole ikinä ollut lemmikkiä.

9

TEKSTI SARA GÜVEN KUVA EETTISEN KAUPAN PUOLESTA RY

Ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset

Näin kehityt vastuulliseksi kuluttajaksi Eettisen kaupan puolesta ry, eli Eetti, on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on taistella oikeudenmukaisen maailmankaupan, kestävien tuotantotapojen sekä vastuullisen kuluttamisen puolesta. Järjestön mukaan kuluttajat, yritykset ja päättäjät kantavat suuren vastuun siinä, että ostettavat tuotteet kunnioittavat ihmisoikeuksia sekä maapalloa. Aihe on viime aikoina pysynyt pinnalla, sillä tietoisuus vaihtoehtoisista toimintatavoista on lisääntynyt. Eritoten nuorten huoli ilmaston kestävyydestä näkyy viime vuosien nuorisobarometrien tuloksissa ja ympäristöystävällinen käytös on lisääntynyt huomattavasti.

E

etillä vastuullisuusasiantuntijana työskentelevän Maija Lumpeen mukaan pikamuodin käyttöä ja ostoa tulisi välttää. Ympäristönäkökulmasta kaikkein kestävintä olisikin ostaa mahdollisimman vähän.

10

”Ihmisoikeuskysymyksiä tarkasteltaessa olisi tärkeää arvioida koko arvoketjua, eli sitä mistä vaatteen raaka-aineet ovat peräisin ja missä lanka ja kangas on valmistettu. Globaaleissa tuotantoketjuissa esimerkiksi puuvillan alkuperä voi olla tuntematon, vaikka yritys valmistaa vaatteet niin kutsutussa matalan riskin maassa eli vaikka Suomessa tai Virossa”, Lumme linjaa.

Itsessään pikamuotiin liittyy kuitenkin monia haittoja, ja myös niiden kokonaiskuva tulisi nähdä. Esimerkiksi luomupuuvillan ostaminen ei ole itsessään ekoteko, jos sen ostaa pikamuotia myyvältä brändiltä. Vaateteollisuuden vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon ovatkin Lumpeen mukaan todella rajut. Hänen mukaansa kuitenkaan tarpeeseen tehdyistä ostoksista ei tule kokea liian rajua morkkista. Hupishoppailulle tulisi tosin keksiä korviketekemistä ja Lumme kehottaa vastuullisemmasta ostokäyttäytymisestä kiinnostunutta kuluttajaa suosimaan kirpputoreja. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää pyrkiä näkemään asioiden kokonaiskuva.

”Eri arvioiden mukaan tekstiiliteollisuuden hiilipäästöt ovat 3-10 % kaikista päästöistä. Yhden vaatekilon tuottamiseen tarvitaan jopa kolme kiloa kemikaaleja”, hän jatkaa.

”Tiedon kartuttaminen vaateteollisuuden vaikutuksista auttaa ymmärtämään miten fiksumpia valintoja voi tehdä ja vaikutusmahdollisuudet kannattaa nähdä laajasti.”

Lumme kannustaa kaikkia toimimaan vastuullisemmin sekä käyttäytymään omien arvojen mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ahdistaessa on helppo ruveta suosimaan kasvispainotteista ruokaa ja pikamuodin ihmisoikeuskysymysten hirvittäessä voi suosia käytettyä, lainattua ja vaihdettua. Viime vuosina juuri pikamuotiin ja muotijätteihin liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä on uutisoitu runsaasti. Eetti ry linjasikin marraskuussa Zaran yhteyksistä Kiinan Xinjiangissa sijaitseviin uiguurien pakkotyöleireihin. Myös Marimekon kanssa yhteistyötä tekevä Uniqlo on liitetty uiguurialueilla tehtyihin hankintoihin. Eetti vaatiikin, että muotijätit sitoutuisivat uiguurialueen boikotointiin.

Jos vastuullinen kulutuskäyttäytyminen ei ole ennestään tuttua, kannattaa toiminta aloittaa tarkastelemalla omaa kulutuskäyttäytymistä. ”Uskon vakaasti, että ihmisillä on tosi paljon tietoa, mutta sitä ei aina ehditä ajatella tai osata soveltaa arjessa. Yksilön suurimmat päästöt syntyvät ruoasta, asumisesta ja liikkumisesta. Okei, kasvispainotteista ruokaa, kimppakämppä ja ekosähkösoppari, eikä jatkuvaa lentelyä etelän aurinkoon”, Lumme pohtii.

Joskus vastuullisten ostopäätösten teko voi tuntua hankalalta. Lumme rohkaisee kuitenkin jokaista vastuullisesta toiminnasta kiinnostunutta

kehittymään kuluttajana. Esimerkiksi Eetin sosiaalisen median kanavia seuraamalla on mahdollista saada paljon kiinnostavaa informaatiota ja vertaistukea shoppailuun liittyen. Lumme kannustaa myös tulevia viestinnän ammattilaisia taistelemaan faktapohjaisen ja vähemmän viherpesuun pohjautuvan viestinnän puolesta. Hänen mukaansa vastuullisuuden edelläkävijät ovatkin niitä, jotka kertovat avoimesti myös ongelmista ja haasteista.

Eetin tärkeimpinä tavoitteina Lumpeen mukaan on luoda vahva kansanliike, joka saa aikaan yhteiskunnallisen muutoksen eli vaikuttaa siihen, että yritysten toiminnasta tulee vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää sekä siihen, että päätöksentekijät säätävät sitovaa yritysvastuulainsäädäntöä, jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei olisi enää yrityksille vapaaehtoista. Jos yksilö haluaa vaikuttaa suoraan lainsäädäntöön ja yrityksien toimintaan vastuullisuuskysymyksissä, on se mahdollista esimerkiksi juuri Eetin kautta.

EETIN VASTUULLISEN KULUTTAJAN OPAS •

• 10 sekunnin sääntö Pohdi ennen jokaista ostopäätöstä, onko tavaralle oikeasti tarvetta.

• Onko tuote vastuullinen?

• Ennen ostoa on tärkeä selvittää, mikä tuotteen alkuperä on. Nämä tiedot löydät yleensä yrityksen nettisivuilta.

• Vaikuta yrityksiin ja päättäjiin • Yritysten vastuullisuuteen on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai boikotoimalla epäeettisiä tuotteita. Myös suoran palautteen lähettäminen yritykselle voi auttaa.

11

TEKSTI ESSI ERKKILÄ

tiedekatsaus:

Ulkonäkö eriarvoistavana tekijänä suomalaisessa yhteiskunnassa?

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille, jopa tasa-arvon malliyhteiskunnassa, Suomessa. Näin todetaan valtiotieteiden maisterin Erica Åbergin tuoreessa Turun yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa. Taloussosiologian alalle sijoittuvassa väitöskirjassa keskitytään käsittelemään ulkonäköön liittyviä sosiaalisia normeja ja sukupuolta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiologiassa normeilla tarkoitetaan sosiaalisia sääntöjä, jotka säätelevät ihmisten välistä toimintaa. Normien avulla yhteisön jäsenet tunnistavat millainen käytös on tilanteeseen sopivaa tai sallittua. Sosiaaliset normit määrittävät niin ikään yhteisön jäsenien käsityksiä tilanteeseen sopivasta ulkonäöstä ja siihen panostamisesta.

P

erinteisesti suomalainen yhteiskunta on sijoit- ulkonäkö ole tärkeää. Tutkimukseni tulokset haastunut korkealle tasa-arvoa mittaavissa kan- tavat näitä kulttuurisia uskomuksia tuomalla esiin

sainvälisissä vertailuissa, joka tekeekin siitä varsin

uutta tietoa siitä, että sukupuolet eivät kuitenkaan

hedelmällisen tutkimuskohteen ulkonäköön liitty- ole tasa-arvoisessa asemassa ulkonäön suhteen,” vissä asioissa. Väitöskirja tuo esiin uutta tietoa suku- Åberg kertoo Turun yliopiston mediatiedotteessa. puolten eriarvoisesta asemasta ulkonäön suhteen.

Empiiristen tulosten lisäksi Åberg avaa tutkimuksessaan laajemmin suomalaista yhteiskuntaa koskettavaa keskustelua ulkonäöstä mahdollisena eriarvoisuuden lähteenä.

"Suomalaisessa ulkonäkökeskustelussa usein nousevat esille luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normit, jotka Åberg tutkimuksessaan haastaa."

Suomalaisessa ulkonäkökeskustelussa usein nou- Väitöskirja pitää sisällään neljä tieteellistä artikkelia. sevat esille luonnollisuuden ja vaatimattomuuden Yhdessä käsitellään yhteiskunnallisella tasolla ulkonormit, jotka Åberg tutkimuksessaan haastaa: näön hyödyntämiseen liittyviä sosiaalisia normeja “Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat puhe- ja loput artikkelit käsittelevät ulkonäköön liittyviä tavat ulkonäöstä korostavat usein historiastamme normeja erilaisissa merkityksellisissä elämänvaikumpuavia kulttuurisia erityispiirteitä ja ulkonä- heissa ja konteksteissa. Konteksteiksi Åbergin artikkönormeja, kuten käytännönläheisyyttä, arkisuutta keleihin ovat valikoituneet sosiaalinen media, äitiys ja mutkattomuutta, korostaen sitä, ettei Suomessa ja ikääntyminen.

12

,,

Artikkeli pohjautuu Turun yliopiston julkaisemaan mediatiedotteeseen ja Erica Åbergin väitöskirjaan ”Keeping up appropriate appearances –Physical appearance, social norms, and gender in Finland”. Väitöskirjan pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8245-5.

Tutkimuksen mukaan äiteihin kohdistuu odotuksia siirtää kulutuksen painopiste koskemaan lapsia ja osoittaa näin lasten ulkonäön kautta niin sanottua keskiluokkaista normaaliutta

,,

Väitöstutkimuksen keskeinen löydös on ulkonäön suhteen. Ylempää keskiluokkaa edustavat miehet hyödyntämiseen liittyvän sukupuolittuneen kak- ja samaa ikää sekä yhteiskuntaluokkaa edustavat soisstandardin vahvistaminen. Naisten kohdalla ul- naiset puolestaan arvioivat ulkonäön yhtä tärkeäksi konäön hyödyntäminen on yleisesti vähemmän hy- osaksi identiteettiään. väksyttävää, mutta sosiaalisten normien sitovuus

"Naisten kohdalla ulkonäön hyödyntäminen on yleisesti vähemmän hyväksyttävää"

oli tilanneriippuvaista. Puolison löytymiseen liittyvissä tilanteissa ulkonäön hyödyntämiseen suhtauduttiin suopeammin, kun taas taloudellisen edun tavoittelua ulkonäköä hyödyntämällä paheksuttiin.

Tutkimuksessa äitiyttä käsiteltiin ikääntymisen kalUlkonäköön panostamiseen vaikuttivat edellä mai- taisena merkityksellisenä elämäntilanteena, jolla nitut ikä, merkitykselliset elämänvaiheet sekä esit- on vaikutusta ulkonäön panostamisen tapoihin. tämisen areena, kuten sosiaalinen media. Verkko- Tutkimuksen mukaan äiteihin kohdistuu odotuksia ympäristöissä erityisesti nuorilla naisilla normeja siirtää kulutuksen painopiste koskemaan lapsia ja noudattavan ulkonäön merkitys korostui. Valitun osoittaa näin lasten ulkonäön kautta niin sanottua median ominaisuuksilla, kuten seuraajien määrällä keskiluokkaista normaaliutta, joka on arvostettua oli vaikutusta ulkonäköä koskevien paineiden koke- äitiyden kontekstissa. miseen. Ikääntymisen ja sukupuolen suhteen naiset huolehtivat ikääntymisen ulkonäkövaikutuksista Åbergin mukaan ulkonäkönormit ovat monimutmiehiä enemmän läpi elämän. Naiset myös arvosta- kainen ilmiö, jota tulisi tulevaisuudessa tarkastella vat ulkonäköä miehiä enemmän ja vanhalta näyttä- aiempaa monitahoisemmin: “Normien pakottamistä jopa pelätään.

vuuteen vaikuttavat yksilön taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset resurssit. Ulkonäkönormien mo-

Yhteiskunnallinen asema näkyi tutkimuksessa siten, nimutkaisuutta tulisikin vastaisuudessa lähestyä että ikääntyneet ylempää keskiluokkaa edustavat sukupuolen, iän ja elämänvaiheen lisäksi myös yhnaiset suhtautuivat ulkonäköönsä hyvin tyytyväi- teiskuntaluokkaan sidottuna ilmiönä, jolloin ulkonäsesti, kun taas työväenluokkaan kuuluvat naiset köön liittyvät eriarvoistavat mekanismit sekä erilaiolivat muita vastaajia tyytymättömämpiä ulkonäön set tulemat tulisivat näkyväksi”.

13

TEKSTI ROSA SAVELA KUVAT VIIVI HINSSA

Composti – Mikä homma?

Nyt ei kyse ole kierrätyksestä, vaan CoMedian uudesta uunituoreesta podcastista, jonka ensimmäinen jakso ilmestyi joulukuussa. Composti on nimetty aiemman ainejärjestölehden mukaan, eli ComPostin, joka on siis nykyään Camp. Composti lupaa tarjoavan humanistien höpöttelyä elämän ja arjen asioista.

C

omposti on syntynyt Viivi Hinssan haaveesta. Jo ennen kuin Viivi oli mukana hallitustoiminnassa, oli hänellä ajatus siitä, kuinka kivaa olisi, jos CoMedialla olisi oma podcast. Päästessään hallituksen mukaan Campin päätoimittajaksi, hän ajatteli, että se olisi lehden rinnalle ihan huippu juttu. Viivi kertoo, että hän ja Wiktoria Ripatti toivoivat podcastia kehittäessään, että Composti olisi kuuntelijoille rento tapa viettää aikaa, aivan kuin kuuntelisi kavereiden juttelua. Vuoden suunnittelun ja valmistelun jälkeen ensimmäisen jakso saatiin ulos vuoden 2020 lopulla. Ensimmäisessä jaksossa voit kuunnella Viivin, Wiktorian ja Anna Nikkasen juttelevan menneestä hallitusvuodesta, tulevasta CoMedian juhlavuodesta sekä CoMediasta yleisesti. Podcastissa kuuluu selkeästi yhteisöllisyys ja rakkaus CoMediaan.

Compostin aihepiirit tulevat jatkossakin pyörimään opiskelijoiden arjen ympärillä. Tulevissa jaksoissa tulemme siis kuulemaan juttua opiskelijaelämästä, etäopinnoista, opiskeluvinkeistä ja ajankohtaisista asioista. Compostin teemat tulevat siis varmasti olemaan aiheita, jotka koskettavat jokaista CoMedialaista. Jokaisella jaksolla on teema, johon puhujat syventyvät jakson aikana.

Vaikka podcastien aihesisältö tulee vaihtelemaan paljon, sisältää jokainen jakso jotain samaakin.

Jokaiseen jaksoon kuuluu osio, jossa kukin puhuja esittelee jakson teemaan kuuluvan tavaran tai muiston, ja kertoo siitä tarkemmin. Ensimmäisessä jaksossa Viivi, Wiktoria ja Anna ottivat mukaansa esineitä, jotka olivat muistoja menneeltä vuodelta – polaroid-kuva C-sählyistä, postikortti ja kuva viestijäisistä, jossa näkyy koronahenki.

14

Mitä muuta Compostilla on luvassa? Tulevissa jaksoissa saattaa olla mukana myös vierailijoita muista ainejärjestöistä. Mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa myös jäsenistö voi osallistua mukaan podcastin tekemiseen. Composti onkin hyvä suositus kuunneltavaksi, jos olet etsinyt uutta mielenkiintoista kuunneltavaa.

Composti on CoMedian ainejärjestön yhteinen podcast, jossa puhujina on vaihtelevasti eri CoMedian hallituksen jäseniä.

Compostin podcast koostuu noin puolen tunnin kestoisista jaksoista, jotka löytyvät Spotifysta. Uusi jakso on kuunneltavissa kuukausittain.

Elämä Campin jälkeen Essi Leppämäki on toinen ainejärjestölehtemme Campin perustajajäsenistä. Vaasan yliopistosta filosofian maisteriksi valmistunut Leppämäki on työelämässä omalla alallaan viestinnän ammattilaisena.

Camp sai alkunsa opintojen ohessa

Campin jälkeen

Pirkanmaalta kotoisin olevan Leppämäen viestintäopinnot alkoivat vuonna 2011. Alun perin hän halusi toimittajaksi ja haki Tampereelle opiskelemaan tiedotusoppia. Varasuunnitelmana hän haki Vaasan yliopistoon ja päätyi digitaalisen median koulutusohjelmaan. Leppämäki on suorittanut sekä kandidaatin- että maisterintutkintonsa Vaasassa.

Leppämäki ei koe Campin antaneen suuntaa hänen urapolulleen. Mitä hän sitten oppi ainejärjestölehden toimittamisesta?

Campin ensimmäinen numero näki päivänvalon vuoden 2015 toukokuussa. Leppämäki oli toinen lehden perustajista, minkä lisäksi hän toimi sen päätoimittajana yhdessä Elina Kurttion kanssa.

Päätoimittajan tehtäviin kuului tekstien ideoimista, oikolukemista ja editoimista. Lehti vietiin verkkoon kustannussyistä, jolloin edeltäjää, paperista ComPostia ei enää tehty, Leppämäki muistelee. ”Meillä oli älyttömän hauskaa ja hirveää Campia tehdessä.”

Tämän lisäksi Leppämäki toimitti Campissa Dear Essi -palstaa, joka oli hänen mukaansa aivan kammottavaa, mutta ihanaa. Palstalle sai lähettää kysymyksiä, kuten ”oonko normaali?”. Keksin niihin milloin mitäkin aivan sekavia vastauksia, hän jatkaa.

TEKSTI VEERA RÖYTTÄ KUVA ELINA LEPPÄMÄKI

”Opin järjestelemään sanoja toisten perään niin, että pystyin saada siitä myöhemmin kuukausipalkkaa.”

Tällä hetkellä Leppämäki työskentelee viestinnän ja järjestöhallinnon suunnittelijana Kehitysvammaisten tukiliitto ry:ssä. Hän toivoo, että tulevaisuudessa viestinnän ala kehittyisi. ”Saa nähdä, mihin ala on suuntaamassa. Haluaisin, että yksi ihminen ei joutuisi olemaan firman sisällöntuottaja, markkinoinnin suunnittelija, graafikko, pääministeri, videotuottaja, sisäisen-, ulkoisen- ja sidosryhmäviestinnän asiantuntija, videonoutaja, toimittaja, kätilö, Google Analytics-sensei, wiestinnän welho tai digitaalinen dille.”

Työn ja velvollisuuksien vastapainoksi Leppämäki huolehtii siitä, että hän pitää riittävästi taukoja ja pyrkii ruokailemaan säännöllisen rytmin mukaan.

Etätyöskentely ja -opiskelu ovat monessa mielessä vastakohtia fyysiselle läsnäololle, joten hän kehottaa kaikkia opiskelijoita ja Campin toimitusta suhtautumaan tulevaisuuteen armollisesti. ”Yrittäkää nyt selvitä. Selviäminen riittää”

OPINNOT & TYÖELÄMÄ

15

TEKSTI TEEA LAMPILA KUVITUS KATRI PULKKINEN

Nonverbaalinen viestintä itsensä kehittämisen mahdollisuutena Olemme kaikki varmasti joutuneet tilanteisiin, joissa vastapuoli ei ymmärrä viestiämme halutulla tavalla. Tämä voi johtua siitä, että sanallisen ja sanattoman viestinnän ristiriitatilanteissa ihminen uskoo todennäköisemmin kehonkieltä ja pieniä sanattomia vihjeitä kuin itse sanoja. Jos esimerkiksi surullisen oloinen ihminen kertoo kaiken olevan hyvin, voi hänen olemuksestaan päätellä, ettei asia ehkä ole niin kuin hän sanoo. Nonverbaalisen viestinnän ulottuvuuden tarkastelu onkin loistava keino vahvistaa omaa viestintää, sillä se luo sävyeroja ja tarkoituksellisesti käytettynä vahvistaa sanojen voimaa.

Nonverbaaliseen, eli sanattomaan viestintään kuuluvat kaikki muut osa-alueet paitsi kielelliset elementit. Jyväskylän yliopiston viestinnän tohtori ja opettaja Kaisa Laitisen mukaan siihen kuuluvat tarkemmin kinesiikka, puheen paralingvistiset piirteet, haptiikka, proksemiikka, kronemiikka ja artefaktit sekä muut ulkoisen olemuksen vihjeet. Toisin sanoen siis esimerkiksi ilmeet, eleet sekä tilan- ja ajankäyttö.

Sanaton viestintä onkin erottamaton osa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Sillä on keskeinen merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Päivittäisiä esimerkkejä ovat tunteiden ilmaiseminen, kuuntelemisen osoittaminen sekä puheenvuoron pyytäminen ryhmätilanteissa. Lisäksi nonverbaalisilla viesteillä voi myös Laitisen mukaan osoittaa samanmielisyyttä ja tukea sekä ilmaista sarkasmia ja huumoria. Myös äänenpainot tai eleet voivat oleellisesti täydentää ja muovata saLaitisen mukaan nonverbaalinen viestintä tukee notun merkitystä. Omaan viestintään voikin saada sanallista viestintää, mutta joskus se voi olla myös huomattavasti lisää vaikuttavuutta kiinnittämällä ristiriidassa sen kanssa. huomiota aktiivisesti sanattoman viestinnän keinoihin.

“Paljon on myös vuorovaikutustilanteita, joissa nonverbaalinen viestintä korvaa sanallisen koko- Etätyöskentelyn aikakautena voisi kuvitella, että naan. Esimerkiksi kauppajonossa ollessa viestii non- nonverbaalisilla taidoilla ei olisi niin paljon merkiverbaalisesti vaikkei vaihtaisi kanssaihmisten kans- tystä kuin työympäristöissä normaalioloissa. Laitisa sanaakaan.” nen kumoaa väitteen kertomalla, että sanattomat viestit ovat silti keskeisiä, vaikka keskustelijat eivät Sanaton viestintä onkin erittäin kätevä viestinnän olisikaan fyysisesti läsnä samassa tilassa. keino esimerkiksi aikaisina aamuina, jolloin ääni saattaa olla vielä käheänä ja väsymys painaa. Silloin “On kuitenkin oleellista tunnistaa missä määrin joiystäviä voi tervehtiä vaikka pelkällä katseella ja an- denkin nonverbaalisten merkkijärjestelmien puuttaa näin oman kehonkielen puhua puolestaan. tuminen vaikuttaa tulkintoihimme ja kuinka ne tulisi huomioida esimerkiksi sähköpostiviestejä muotoilKoska sanaton vuorovaikutus on kontekstuaalista, lessamme.” vaikuttaa siihen myös kulttuurilliset tekijät. Esimerkiksi Kreikassa pään nyökytys tulkitaan hyväksymi- Laadukkaassa viestinnässä on tärkeää huomioida sen sijaan kielteisenä merkkinä. Laitisen mukaan käsitepari tehokas ja tarkoituksenmukainen, joka virheellisiä tulkintoja voi syntyä läheisimmissäkin pätee myös nonverbaalisessa viestinnässä. Laitisen vuorovaikutussuhteissa. mukaan on lisäksi tärkeää ymmärtää vuorovaikutustilanteen ominaispiirteitä, kuten ryhmän tai suh“Nonverbaalisten viestien tulkinta on näin ollen hy- teen luonnetta ja tilanteen osapuolten tavoitteita. vin monimerkityksellistä.”

Omien metakognitiivisten valmiuksien hallinta

16

auttaa myös ymmärtämään vuorovaikutustilanteita paremmin. Siihen kuuluu esimerkiksi taito mukauttaa omaa käyttäytymistä ja ajatteluaan.

Nonverbaalinen viestintä kytkeytyy Laitisen mukaan vuorovaikutusosaamisen laajempaan käsitteeseen. Konkreettisia keinoja oman nonverbaalisen viestinnän kehittämiselle on esimerkiksi viestinnän teorioiden tuntemus sekä viestintätilanteiden tavoitteiden pohtiminen etukäteen.

“Vuorovaikutusosaamista kehittäessä tulee kiinnittää huomiota niin tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja motivaatioon kuin eettisiinkin näkökulmiin.”

1. Mieti ennalta haastattelutilanteeseen kytkeytyviä tavoitteita ja pohdi sitten, millainen nonverbaalinen viestintä tukee tavoitettasi.

2. Tunnista vaikutelmat ja mielikuvat etukäteen, joita haluat viestinnälläsi edesauttaa. Kiinnitä huomiota omiin ilmeisiin, eleisiin sekä tilankäyttöön, jotka tukevat haluamiesi mielikuvien syntymistä. Erilaisia mielikuvia voivat olla esimerkiksi asiantunteva, rauhallinen tai innokas.

3. Harkitse etukäteen haastatteluun vuorovaikutustilanteena liittyviä ominaispiirteitä ja sinuun kohdistuvia odotuksia. Olisiko katsekontakti paikallaan tai mitä haluaisit ilmaista olemuksellasi?

4. Mukaudu tilanteeseen ja unohda ennakko-oletukset. Omiin mielikuviin takertuminen haastattelutilanteessa voi olla haitallista, eikä haastattelu etene silloin luonnollisesti.

Gallup

–

lukijoiden laskiaistiistai

Mikä inspiroi tänään?

"AURINKO!" "Musiikki & ihmiset" "Kukat ja värit" "Tanssiminen ja aurinko" "Aurinko ja maalaaminen" "Valo"

Mikä tänään vihastuttaa?

Mikä tänään mietityttää?

Päivän biisi

"Saankohan kesätöitä" "Mitä tänään syötäisiin" "Tiskivuoren kasvu" "Liian pitkä to do -lista" "Milloinkohan pääsee kavereiden kanssa luennolle kahvikupit kädessä"

Rakastuminen – ibe I'm Not Cool – HyunA Stubborn – Enzo Internazionale, Madhumeha LOHDUTUS – Pykäri De Una Vez – Selena Gomez ihana – F Me Ollaan Runo – Anna Puu

"Kouluhommien loputon suo D:" "Ihmiset jotka heittää maskinsa kadulle roskikseen viemisen sijasta" "Pääkipu" "Ettei pääse matskuu syömää laskiaispullaa ja hernekeittoo"

17

TEKSTI AINO LEVEÄLAHTI

Petollisimmat

opiskelumetodit

– Mikä avuksi?

Pänttääminen – illuusio oppimisesta

P

änttäämisellä yleensä tarkoitetaan opiskelua suurissa määrin juuri ennen tenttiä, mutta todellisuudessa pänttääminen on vain illuusio oppimisesta. Tieto nyt kun ei taianomaisesti siirry muistiin pelkästään tekstiä tuijottamalla, eikä tenteissä testata lukutaitoa vaan muistia. Pänttäämisen tehottomuus johtuukin suurimmaksi osaksi ajan puutteesta, sillä muisti tarvitsee aikaa vahvistaakseen opittuja asioita.

Yömyöhään opiskelu myös haittaa unta, joka on todella suuressa roolissa oppimisessa.

Pänttäämisen sijaan kannattaa hajauttaa kelua useammalle päivälle, jolloin hyödyt jen taipumuksesta vahvistaa heikkeneviä toja enemmän kuin uusia muistoja. Tällöin

opisaivomuismyös

varmistat, että muistat opiskeltuja asioita vielä tentinkin jälkeen. Hajauttamisen ansioista voit opiskella vireystilan ollessa parhaimmillaan, sillä heikko vireystila ei ainakaan edistä opiskelua.

Hajauttaminen pitää sisällään myös opiskelun tauottamisen. Pomodoro-tekniikkassa opiskellaan 25 minuuttia, jonka jälkeen pidetään viiden minuutin tauko. Tämä on loistava tekniikka myös motivaation löytämiseen, sillä yhdestä työpätkästä selviäminen tekee seuraavasta heti helpomman aloittaa. Alkuperäisen tekniikan mukaan neljän työpätkän jälkeen pidetään pidempi tauko. Tätä tekniikkaa on myös helppo soveltaa: jos uppoutuu helposti työntekoon, voi pidentää työajan 45 minuuttiin ja pitää 15 minuutin tauon.

18

Lukeminen

K

enties suosituimpana opiskelutapana tunnettu lukeminen on tutkimustiedon valossa huonoimpien opiskelumetodien joukossa.

Lukemisen tehottomuus johtuu sen passiivisuudesta: aivot eivät joudu työstämään jo opittua.

Usein lukemisen yhteydessä alleviivataan tekstistä tärkeitä virkkeitä. Alleviivauksien tekeminen johtaa kuitenkin helposti illuusioon oppimisesta, kun opiskelija ajattelee osaavansa kaiken alleviivatun. Se ei myöskään aina edellytä tekstin syvällistä työstämistä, sillä usein joka toinen virke alleviivataan eikä tekstistä enää erotu ne tärkeimmät asiat.

sanojen ja lauseiden pohjalta voikin tehdä vaikka muistikortteja. Muistikortit ovat oivallinen tapa testata jo opittuja asioita. Muistikorteista on kuitenkin hyötyä vain, jos muistettavaa on paljon eikä ole kyse suurien kokonaisuuksien hahmottamisessa. On olemassa myös digitaalisia muistikortteja, joista tunnetuimpia ovat Anki ja Quizlet.

Lukemisen yhteydessä voi myös hyödyntää ns. kaksoiskoodausta. Siinä otetaan materiaalista jokin tärkeä kuva tai muu visuaalinen osa, joka sitten hahmotellaan paperille katsomatta alkuperäistä kuviota. Tämä prosessi toistetaan niin kauan, kunnes koko hahmotelma on oikein. Tämän metodin toimivuus perustuu kahden, tässä Alleviivauksista voi kuitenkin olla hyötyä, jos niitä visuaalisen ja kineettisen, oppimistavan yhdistäkäyttää osana aktiivista oppimista. Alleviivattujen miseen.

Visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen oppija?

I

nternetin ihmeellisestä maailmasta löytää lukuisia testejä, joiden avulla voit saada selville mikä on sinun oppimistyylisi. Visuaalinen oppija oppii havainnoimalla kuvia ja kaavioita, auditiivinen kuuntelemalla ja kinesteettinen tekemällä.

Psykologian näkökulmasta ihmisten jakaminen laatikoihin psyykkisten ominaisuuksien perusteella on jo lähtökohtaisesti ongelmallista. Tutkimuksissa ei ole pystytty vahvistamaan käsitystä näistä oppimistyyleistä. Nämä oppimistyylit siis perustuvat pääosin opiskelijan omiin mieltymyksiin: toinen tykkää kuunnella ja toinen katsella.

on siis oman oppimisen tarkkailua ulkopuolisen silmin. Se on todella tärkeä työkalu oman oppimisen kehittämisessä.

Metakognition ohella toinen oppismetodeja tärkeämpi elementti on motivaatio, joka voidaan jakaa kolmeen eri osaan: sisäiseen, ulkoiseen ja hetkelliseen. Hetkellistä motivaatiota voi yrittää herätellä esimerkiksi meditaatiolla, hiki-liikunnalla tai to do -listoja tekemällä. Ideaalitilanteessa sisäinen ja ulkoinen motivaatio olisivat linjassa, mutta välillä sisäistä motivaatiota on vaikea saada mukaan, jos et koe opiskeltavaa asiaa itsellesi Oppimistyylien uskomisessa ei sinänsä ole mitään tärkeäksi. Tällöin voi yrittää hyödyntää ulkoista pahaa, mutta on kuitenkin varottava, ettei hui- motivaatiota asettamalla itsesi vastuuseen muiljaa itseään. On suuri vaara, että opiskelija, joka le ihmisille. on näiden jaotteluiden pohjalta tottunut opiskelemaan tietyllä tavalla ei oikeasti tiedä itselleen parasta tapaa oppia. Tämän takia kannattaakin hyödyntää metakognitiivisia oppimisstrategioita, joita ovat mm. tavoitteellisuus, jatkuva oppimisen mittaaminen, oppimistekniikoiden arviointi sekä tietoisuus siitä, mitä osaa ja mitä ei. Metakognitio

19

Tympeät tytöt - karnevalistinen feminismi haastaa patriarkaaliset yhteiskuntarakenteet

Riina Tanskanen on taiteilija, yhteiskunnallinen ajattelija ja kirjallisuustieteen kandidaatiksi valmistunut nuori nainen. Hän julkaisee taidettaan Tympeät tytöt Instagram-tilillä, jolla on yli 24 tuhatta seuraajaa.

Tanskanen perusti tilin huhtikuussa 2020 turhauduttuaan nyky-yhteiskunnan sukupuolittuneisiin ongelmiin ja vaatimuksiin.

20

TEKSTI AINO SADENIEMI KUVAT RIINA TANSKANEN

,,

Ajattelen, että patriarkaatti ei ole mikään mystinen voima, joka meitä sortaa, vaan se elää meissä kaikissa.

”Turhauduin kaikkeen. Turhauduin yhteiskuntaan ja työelämän jatkuvaan suorituskeskeiseen moodiin. Tein aiemmin viestinnän alalla töitä. Se on kokonaisvaltaista. Pitää antaa kaikki mitä itsestä lähtee. Turhauduin myös siihen, että vaikka mitä tekisin, niin lopulta olen kuitenkin vain nainen. Se tarkoittaa tiettyjä asioita, esimerkiksi miten kehoani voidaan kommentoida ja katsoa.”

Tanskanen kuvaa Tympeitä tyttöjä karnevalistisiksi ja pursuileviksi. Söpöjen ja värikkäiden kuvien kautta pureudutaan kuitenkin moniin vaikeisiin aiheisiin, kuten seksismiin, mielenterveysongelmiin ja seksuaaliseen väkivaltaan. Tekstit ovat yleistajuisia, eikä niitä ymmärtääkseen tarvitse olla erityisen perehtynyt feminismiin tai muutenkaan poliittiseen keskusteluun. Havahtuminen voi myös tapahtua Tympeiden tyttöjen kautta.

"Tekstit ovat yleistajuisia, eikä niitä

ymmärtääkseen tarvitse olla erityisen perehtynyt feminismiin tai muutenkaan poliittiseen keskusteluun." ”Tympeät tytöt pyrkivät konkretisoimaan sukupuolittuneita rakenteita, jotka ovat jollain tapaa sortavia. Puhe rakenteista on abstraktia, vaatii syvällistä paneutumista ja on silti vaikeasti hahmotettavissa, vaikka todellisuudessa ne ovat arkisia juttuja. Tympeät tytöt pyrkivät tuomaan rinnakkain arkisen ja teoreettisen pohdinnan tason.”

Rakenteelliset ongelmat ovat hankalia, sillä olemme kaikki sisäistäneet niitä kasvaessamme.

Omaksumme tiedostamattamme tiettyjä malleja, ja niistä pois oppiminen voi olla tuskallisen vaikeaa. Se vaatii loputtomasti omien käytösmallien kyseenalaistamista ja oman toiminnan reflektointia. Se on kuitenkin mahdollista, ja kannattavaa.

Paljon on myös muuttunut vuosikymmenessä.

Tanskanen mainitsee Me too -kampanjan merkityksen keskustelukulttuurin muovautumisessa.

,,

Aikaisemmin harmaan alueen epämiellyttävää toimintaa alettiin sanoa seksuaaliseksi väkivallaksi tai ahdisteluksi. Kun sanat löydettiin, alettiin kyseenalaistamaan muitakin hyväksyttyjä normeja. ”En todellakaan ollut mikään ’woke’ nuori, kaikkea muuta. Vielä joskus yläasteella naisvihamielinen läppä oli mielestäni ihan hervotonta. Olen vihannut tyttöjä, jotka pukeutuvat ’liian lyhyisiin’ hameisiin ja neuvonut ystäviäni olemaan välittämättä pienestä ahdistelusta. Pitkään olin se tyyppi, joka sanoo että ’En ole feministi, mutta kannatan tasa-arvoa’. Yliopistossa aloin pikkuhiljaa löytämään sanoja ilmiöille ja ymmärtämään, että nämä eivät ole mitään minun henkilökohtaisia kokemuksiani.”

Ihmisille täytyy antaa tilaa kasvaa, kyseenalaistaa ja ymmärtää. Oppimisprosessiin kuuluu myös virheet, ja jokainen meistä tekee niitä, sillä olemme epätasa-arvoisen yhteiskuntamme tuotoksia. Vaikka Tanskasen kirjoittamat tekstit yhteiskunnasta ovat kriittisiä, ne eivät syyllistä yksilöä.

Tekstit laittavat pohtimaan ja niihin pystyy myös vahvasti samaistumaan. ”Ajattelen, että patriarkaatti ei ole mikään mystinen voima, joka meitä sortaa, vaan se elää meissä kaikissa. Olen itsekin ollut hirveä tyyppi.”

Erityisesti viime vuosina feminismin inklusiivisuuteen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota.

Intersektionaalinen feminismi ottaa huomioon sukupuoleen liittyvän syrjinnän lisäksi esimerkiksi ihonvärin. Erityisesti Black Lives Matter -liikkeen nousun jälkeen keskustelua on käyty valkoisen feminismin ongelmallisuudesta. ”Pitkään ajattelin, että kunhan vain rikon omat lasikattoni, niin kyllä se siitä. Mutta eihän se niin mene. Feminismi ei tarkoita, että on muita naisia polkeva bosslady.”

21

Monet myös karttavat sanaa feministi. Tanskanen muistaa erityisesti yhden kommentin, jossa kommentoija kielsi olevansa feministi, vaikka olikin kaikesta samaa mieltä. Loppujen lopuksi nimityksiä tärkeämpää on se, suhtautuuko välinpitämättömästi vallitseviin valtarakenteisiin vai haluaako lähteä kyseenalaistamaan niitä. ”Ehkä ihmiset tilini kautta oppivat myös kutsumaan itseään feministeiksi.”

Tanskanen toivoisi enemmän puhetta kapitalismin vaikutuksesta tasa-arvokysymyksiin. Kapitalismin kyseenalaistaminen pakottaisi kyseenalaistamaan koko yhteiskuntatoimintamme, eikä moni ole siihen valmis. ”Haluaisin korostaa, että mikäli tahdomme aidosti yhdenvertaisen maailman, meidän täytyy kyseenalaistaa myös nykyinen talousjärjestelmä.

Kapitalismi lähtökohtaisesti perustuu aina toiseutettuihin ja sorrettuihin, joista nyhdetään lisäarvoa.

Tällainen rakennelma ei tue ajatusta tasa-arvoisesta maailmasta. Kapitalismi ei voi toimia, jos kaikki ovat saman arvoisia. Naisten tekemä ilmainen hoivatyö on suurelta osin mahdollistanut kapitalismin kehityksen nykyisiin mittoihin.”

”Eihän se nyt oikeasti niin ole, että on joko kapitalismi tai neuvostoliittolainen kommunismi. On aika surullista, jos ihmiset on saatu uskomaan siihen, että vaihtoehtoja ei ole.”

Tänä vuonna Tympeät tytöt laajenevat sarjakuvakirjaksi, jota Tanskanen työstää parhaillaan.

Kirjassa tullaan käsittelemään samoja teemoja laajemmin. Jokaisessa sarjakuvassa on tyttöpäähenkilö, jolla on jokin sukupuoleen liittyvä ongelma. Odotettavissa on muun muassa henkilöhahmoja nimeltä Patriarkaatti ja Kapitalismi, jotka selostavat kirjassa omaa ideologiaansa.

Kirjojen kautta moni voi havahtua yhteiskuntamme epäkohtiin. Tanskanen suosittelee Liv Stömquistin feministisiä sarjakuvateoksia kaikille luettavaksi. ”Einsteinin vaimo on kokoelmateos, johon on helppo tarttua. Kevyttä ja samalla todella silmiä avaavaa luettavaa.” Tanskanen kertoo.

Tasa-arvon kanssa on siis vielä paljon tehtävää. Tympeät tytöt tuovat politiikkaa lähemmäs yksilöä ja osoittavat millaisia vaihtoehtoja meillä on. Tympeiden tyttöjen kautta maailma näyttää vapaammalta.

Vähemmän ahtaita lokeroita, johon yksilö tungetaan jo ennen syntymää. Saa olla tympeä, kiltti, Vaihtoehtojen puute voi olla yksi syy, miksi ihmi- herkkä, vahva, vihainen, surullinen, kovaääninen set eivät kyseenalaista nykyistä systeemiä enem- tai sivustaseuraaja. Ja saa olla kaikkea sitä, sukumän. puolesta riippumatta.

22

TEKSTI ERIKA HELJO & JASMIN KOSKELA KUVITUS VEERA NISKANEN

Maskilla vai

ilman?

M

enikö aamulla lähes tunti kauniin meikin luomiseen?

Ei huolta, upea huulipunasi sekä muut kalliit tuotteesi jäivät pinttyneeksi muistoksi maskin pintaan. Pinnallista, joku voisi todeta. Käytätkö kuitenkin rahasi mieluummin kalliisiin kosmetiikkatuotteisiin maskin sijasta – maskin, joka suojaa sinua virukselta, josta joka paikassa muistutetaan? Maskeja löytyy kaupoista nykyisin joka lähtöön sekä jokaisen päivän asuun sopivaksi. Hienoimmat yksilöt maksavat kuitenkin enemmän kuin monen mielestä on kohtuullista, joten päätätkö sittenkin ommella vanhasta Marimekon kangaspalasta itsellesi omannäköisen maskin vai tyytyä epäekologiseen sairaalamaskiin? Valitessasi ensimmäisen vaihtoehdoista, voitkin jatkossa kutsua ystävät opiskelijaboksiisi keittelemään kangasmaskisoppaa.

Hyvä tarkoitus voi kuitenkin jäädä laihaksi. Eräs lehtihaastatteluun osallistunut myyjä huomautti, kuinka asiakkaat saattavat maskin unohtuessa jopa napata lattialta käytetyn maskin kasvoillensa syyllisyydentunteen kitkemiseksi. Tällaisessa tilanteessa tarkoitettu hygieenisyys jää valitettavan toissijaiseksi ja käyttötarkoitus hämäräksi. Onko maskista tullut meille jopa jonkinlainen hyvyyden symboli?

Entäpä yksilöt, jotka eivät esimerkiksi terveydellisistä syistä pysty maskia käyttämään? Nykyisessä pandemiatilanteessa pyrkimys suositusten noudattamiseen on erityisen tärkeää ja maskin käyttö esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä osoittaa huomaavaisuutta muita kanssamatkustajia kohtaan.

Maskisuositus on jakanut runsaasti mielipiteitä ja keskustelupalstoilla ihmiset ovat ajautuneet keskustelun myötä napit vastakkain.

Kavereiden kanssa kauppaan mennessäsi huomaat muiden kaivavan maskia taskustaan. Tunnet nukkaisen taskusi pohjalla vain kerran käytetyn kertakäyttömaskin ja pala nousee välittömästi kurkkuusi.

Kiusaus maskin pois jättämiselle on lähestulkoon yhtä suuri kuin Moodle-tentissä huijaamiseen, minkä lisäksi ryhmäpaine saattaa ajaa meidät epähygieenisyyteen kaupassa syntyvien katseiden uhalla.

Entä osaatko ottaa maskin pois oikeaoppisesti? Tai hävittää? Todennäköisesti epäonnistuneen maskinhävityksen jälkeen olemme jälleen valmiita muiden moralisoimiseen. Kassien ja taskujen pohjilla lojuvat viruspesäkkeet ovat riskinä jo samaa luokkaa kuin maskittomuus.

Tätä kolumnia suunnitellessamme istuimme kahvilassa, missä kukaan ei kahvittelun lomassa luonnollisesti maskeja pitänyt. Se oli meidän mielestämme kohtuullista, mutta hieman ristiriitaista. Aika ajoin huomaamme kuitenkin omassa toiminnassamme esimerkiksi sen, kuinka maskittomuus ruokakaupassa saa meidät hetkellisesti moralisoimaan muita. Olemmehan itse täydellisiä maskin käyttäjiä.

MIELIPIDE

23

TEKSTI & KUVA IDA MAKKONEN

Karanteenin karaisemat koronafuksit Illan jo viiletessä kävelemme merenrantaan kovaan ääneen itse keksimiämme lauluja laulaen.

Hetken tuntuu siltä, että olemme kaikki yhtä naurua kuplivaa massaa. Saavuttuamme kylmälle ja kostealle rantahiekalle, silmämme sidotaan. Pidämme toisiamme kädestä tietämättä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tunnen ylpeyttä siitä, että saan olla osa tätä kirjavan riemukasta ryhmää – osa ”koronafukseja”, kuten joku otsikko mediassa asian ilmaisi. Juuri nyt en tunne pienintäkään katkeruutta erikoisesta tilanteestamme, vaan nautin tästä illasta. Koronafukseja tai ei, ainutkertaisesta fuksivuodestamme jää varmasti muisteltavaa vielä vuosienkin päähän – niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. Tämä hetki jääköön niiden ihanien muistojen joukkoon.

J

okaisella tuoreella viestijällä oli varmasti jonkinlaisia ajatuksia, toiveita ja odotuksia siitä, millainen edessä häämöttävä fuksivuosi tulisi olemaan. Aamun sarastukseen saakka kestäviä juhlia, haalareiden kahinaa ja kuvankauniilla kampuksella opiskelua. Odotuksiin tuli särö, ja lopulta ne murenivat kokonaan opiskelijoiden viettäessä itseään toistavat, hitaasti matelevat päivät Zoom-luennoilla istuen.

Onnekas oli se, joka muutaman ensimmäisen viikon aikana oli onnistunut haalimaan ympärilleen edes jokusen opiskelukaverin. Vaasa sulkeutui ja vaipui uneen koronatapausten lisääntyessä.

Itsesäälissä voisi rypeä loputtomiin, mutta mitä se auttaisi? Saa suututtaa ja turhauttaa, kunhan aina silloin tällöin myös pysähtyy nähdäkseen, mikä kaikki on hyvin. Olemme yhteisöllinen ja ennen kaikkea ainutkertainen joukko päättäväisiä fukseja, jotka ovat kotiutuneet uuteen kotikaupunkiinsa – kukin tavallaan – hankalasta tilanteesta huolimatta. Alkusyksyllä saimme onneksemme kosketuksen myös hitusen verran normaalimpaan opiskelijaelämään, eikä koronan tarvitse olla päällimmäisenä mielessä ajatustemme palatessa fuksisyksyyn.

Maailman mittakaavasta ajateltuna etäopetuksesta ja tapahtumien puutteesta valittaminen hävettää välillä. Tuntuu itsekeskeiseltä murehtia sitä, pääseekö uusia kirkkaanpunaisia haalareita ulkoiluttamaan Vaasan katukuvaan, kun niin moni ympäri maailmaa on pandemian takia menettänyt enemmän. Toisaalta näin poikkeuksellisessa tilanteessa ei mikään tunne ole väärä tai ei-oikeutettu.

Koronaa voi märehtiä ja puida jatkuvalla syötöllä, tai sitten voi valita elää päivä kerrallaan arvostaen ympärillä olevia hyviä asioita. Ja kun saamme lopulta vetää haalarit jalkaan tanssiaksemme ja laulaaksemme baarin tahmealla lattialla, kunnes ääntä ei enää lähde pihaustakaan, voimme katsoa taaksepäin ja huomata pärjänneemme.

24

Sometutka Alkuvuonna some on täyttynyt kauniin lumisista maisemista ja lukuisista laskiaispullakuvista. Sometutkan listaukseen valikoitui tällä kertaa sekä viihdyttäviä että hyödyllisiä vinkkejä Instagramista ja TikTokista.

Nro 1.

@duunitori ja @kesaduunit

On taas se aika vuodesta, kun työhakemusten raapustamisesta tulee jokapäiväistä hupia. Duunitorin Instagram-tilit tarjoavat monenlaista mielenkiintoista sisältöä työnhakuun liittyen; vinkkilistoja, oivaltavia sitaatteja ja hauskoja meemejä. Molempien tilien kohokohdista löytyy myös konkreettisia vinkkejä CV:n ja työhakemuksen viimeistelyyn.

Nro 2.

Bridgerton

Tanssiaisia, korsetteja, teen siemailua, rohkeita seksikohtauksia… Viime aikoina kyseinen Netflix-sarja on muodostunut ilmiöksi erityisesti TikTokissa. Muun muassa hashtagin #bridgertonnetflix avulla pääsee sukeltamaan sarjan tunnelmaan.

Nro 3.

@minjakoskela

Minja Koskela on poliittinen asiantuntija, tietokirjailija ja Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Helsingistä.

Visuaalisesti selkeällä ja kauniilla Instagram-tilillään hän tarjoaa seuraajilleen ajattelemisen aihetta päivittäin. Lähes kaikki kuvatekstit sisältävät oivaltavasti kirjoitettua pohdintaa ja ajankohtaista kritiikkiä tärkeistä teemoista, kuten koulutuksesta, ihmisoikeuksista ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta.

Nro 4.

#couldnotwear

Hauskat asuvideot niin ihmisten kuin koirienkin pukemana piristävät kummasti tylsää opiskelupäivää! Monet kyseisellä hashtagilla julkaistut TikTok-videot on ladattu jo viime vuoden puolella, sillä käyttäjät esittelevät videoilla asut, jotka ovat jääneet koronavuonna hyödyntämättä.

TEKSTI TIIA JYRKKÄ KUVAT SARA ALASUUTARI & SALLA RAITTILA

25

TEKSTI EMMI RIIHIMAA KUVITUS VEERA NISKANEN

CRUUNU VAI CLAAVA

UHKAPELAAMINEN

Pidätkö riskien ottamisesta? Onko legendaarinen uhkapelaaja Archie Karas tuttu? Karasin The Run -niminen voittoputki on kenties casinomaailman tunnetuin, mutta sen loppu on surullisenkuuluisa. Koko omaisuuden menettäminen ja velkaantuminen ajavat ahdinkoon – silti piru olkapäällä käskee jatkamaan pelaamista. Onko uhkapelaaminen hyvää viihdettä vai ikuinen loukku sen aloittaneelle?

26

U

hkapelaaminen perustuu riskien ottamiseen ja sattumanvaraiseen voittoon tai häviöön peleissä, joissa panos on suurempi kuin mitä pelaajalla on varaa hävitä. Voitot ja häviöt ovatkin usein epäsuhteessa pelaajan varallisuuden kanssa. Suomessa uhkapelaaminen on tarkoin säädeltyä, kun taas esimerkiksi Las Vegasissa se on laillista. Huolimatta siitä, että suurimmat uhkapelimarkkinat sijaitsevat Yhdysvalloissa, ovat myös suomalaiset kärjessä uhkapeleihin kulutetun rahan määrässä. Vuonna 2014 suomalaiset käyttivät Euroopan maista eniten rahaa uhkapeleihin.

Uhkapelaamiseen liitetään usein melko negatiivisia ajatuksia, mutta voiko kolikolla olla myös kääntöpuolensa? Jossain määrin, kyllä. Joillekin uhkapelaaminen voi olla harrastus, joka muiden harrastusten tapaan lievittää stressiä sen tuoman jännityksen avulla ja pitää mielen virkeänä. Uhkapelaaminen onkin jo antiikin aikaan tarkoitettu nimenomaan viihteelliseksi pelaamiseksi, johon ei ole sidottu liikaa vakavuutta. Lisäksi uhkapelaaminen voi muodostaa samankaltaisia yhteisöjä, joita joukkuelajeissa on.

Netticasinot mahdollistavat pelaamisen sekä yhdessä että yksin, ja Las Vegasin kaltaisissa uhkapelikaupungeissa pelaamiseen liittyykin vahvasti pelipöydän pelaajien sisäinen jännite ja ulkopuolisten antama kannustus.

Kun tarkastellaan uhkapelien positiivisia puolia, on kuitenkin syytä antaa avainasema sanalle vastuullisuus. Vastuullisuus tekee kokemuksesta nautinnollisen, kun panokset ovat kohtuullisia, pelaaja osaa arvioida omat rahalliset rajansa sekä lopettaa pelaamisen ajoissa. Jokainen harrastus sisältää omat riskinsä, oli se sitten urheilua tai uhkapelaamista.

Uhkapeliriippuvaisia ei tulekaan sekoittaa ammattitai viihdepelaajiin, ja kohtuullisuus pelaamisessa voi tehdä siitä hyvää viihdettä.

Onko kuitenkin liian löyhää verrata urheilun riskejä uhkapelaamisen riskeihin? Kun ajatellaan uhkapelaamisen riskejä, ensimmäisenä mieleen tulevat taloudelliset ongelmat ja suuri velkaantuminen, joita uhkapelaaminen monien pelaajien kohdalla aiheuttaa. Taloudelliset ongelmat voivat johtaa vaikeuksiin ihmissuhteissa sekä ääritapauksissa työpaikan menettämiseen. Lisäksi ongelmat arjen hallinnassa, unettomuus, ahdistus sekä itsemurha-alttiudet eivät ole epätavallisia. Velkaantumisesta voi seurata myös se, että pelaaja ryhtyy rahoittamaan pelaamistaan rikollisin keinoin.

On siis selvää, että uhkapelaamisen vaikutukset yltävät myös mielenterveyteen. Uhkapelaamisen aiheuttama velkaantuminen tuottaa huolta myös pelaajan läheisille, mikä taas aiheuttaa peliriippuvaiselle usein syyllisyyden tunteita, ahdistusta, häpeää sekä masennusta. Häpeän seurauksena pelaamista salaillaan oman taloudellisen tai sosiaalisen statuksen menetyksen pelossa. Riippuvuus peleihin kielii usein ongelmista tai ahdistuksesta henkilökohtaisessa elämässä. Uhkapeliriippuvuus on tahdosta riippumaton alkoholi- ja päihderiippuvuuden kaltainen sairaus, josta on vaikeaa päästä eroon ilman ammattiapua.

Riippuvuus uhkapeleihin ja sen tuomaan jännityksen tunteeseen on valitettavan yleinen ongelma myös Suomessa. Useat julkisuudesta tunnetut henkilöt ovat kertoneet avoimesti uhkapeliriippuvuudestaan ja sen seurauksista, sekä riippuvuuden selättämisestä. Yhdistävä tekijä monilla heistä on uhkapelaaminen jo varhaisnuoruudessa. Myös Archie Karas on noudattanut tätä samaa kaavaa.

Romantisoitu mielikuva uhkapelaamisesta voikin olla joillekin suuri rotko. Opiskelijan näkökulmasta ei ainakaan olisi kovin ihanteellista, että jo muutenkin tiukka budjetti ja opintolaina lentäisivät kuin tuhka tuuleen vain siksi, että haluaa jännitystä tai toivoo suurta rahavoittoa. Minua ainakaan ei houkuttele ura Archie Karasin jalanjäljissä.

27

TEKSTI VEERA VÄISÄNEN KUVITUS VEERA NISKANEN

Yksin kotona

Muistan loppukesältä hetken, kun kaikki muuttolaatikot omassa asunnossani oli vihdoin purettu ja apujoukot tekivät lähtöä. Odotin innolla yksin asumista ja sen tuomaa itsenäisyyttä. En silloin vielä sisäistänyt, kuinka paljon se tarkoitti myös yksinoloa, mikä on korostunut varsinkin etäopiskelun myötä.

28

nsimmäinen yö yksin oli dramaattinen. Naapurissa oli bileet, joiden melun pystyin onneksi peittämään korvatulpilla. Aamulla minua kuitenkin odotti yllätys. Kun avasin oven, sen edusta oli täynnä pullon sirpaleita. Mietin, oliko tämä naapurieni tapa toivottaa minut tervetulleeksi ja ilmoittaa, että Vaasan veri ei vapise. Yksinolo iski vasten kasvoja, kun tajusin, että minun täytyy ratkaista tilanne itse.

E

Olen kuullut monesti sanottavan, että kaikkien pitäisi osata olla yksin. Yksin ollessa henkilö joutuu käsittelemään tunteitaan ja analysoimaan itseään tarkemmin. Yksinolo voi auttaa ihmistä palautumaan aikamme hektisestä elämäntavasta ja nyt puhun hetkellisestä yksin olemisesta.

Kun yksinolo pitkittyy, voi henkilö kokea olonsa yksinäiseksi. Yksinäisyyttä terminä voi olla vaikea määritellä ja ihmiset kokevat sen eri tavoin.

Henkilöllä ei esimerkiksi ole ystävää, jolle laittaa viestiä, jolloin hän jää loukkuun oman yksinolonsa kanssa. Tai sitten henkilöllä on ympärillään paljon ihmisiä muttei ketään, jonka hän kokisi tarpeeksi läheiseksi. Tärkeintä on huomioida, että yksinolo on lähtökohtaisesti vapaaehtoista toisin kuin yksinäisyys.

Omilleen muuttaminen on monille ensimmäinen askel itsenäiseen elämään. Sen vapautta jopa odottaa, vihdoin voi itse päättää kaikesta. Kodin huonekalut voi laittaa niin kuin haluaa ja oma vapaa-aika ei ole sidoksissa talouden muihin jäseniin. Kun haluaa omaa aikaa ja rauhaa, kukaan ei ole häiritsemässä. Yksinolo ja omilleen asettuminen voi myös jännittää, varsinkin jos kyseessä on muutto toiselle paikkakunnalle. Itseäni mietitytti juuri uusien ystävien saaminen ja se, pääsenkö osaksi porukkaa. Ystävät kotipaikkakunnalla ovat satojen kilometrien päässä, eikä juttelu puhelimessa tunnu samalta kuin puhuminen kasvotusten.

Kavereita onneksi löytyi Vaasasta, mutta koronatilanne ja etäopiskelu näyttivät sen, miten ystävien näkemisen eteen pitää nähdä vaivaa.

Opiskelun takia asuntoon saattaa jämähtää moneksi päiväksi, kunnes sosiaalisen kanssakäymisen tarve hälyttää.

Ismo Alanko laulaa Hassisen koneen ”Tällä tiellä” kappaleessa: ”Mä kävelen tätä tyhjää tietä taloon, jota kodiksi kutsutaan”. Minun onneni on se, että kaikesta jännityksestä ja yksinolosta huolimatta oma asuntoni tuntuu kodilta. Mutta muistutan itseäni myös siitä, että Jotkut viihtyvät paremmin yksin kuin toiset. Tä- näin ei kaikilla ole. Ei unohdeta toisiamme. hän tunteeseen vaikuttaa oma persoonallisuus, esimerkiksi introvertti – ekstrovertti jaottelun mukaan introvertit nauttivat omasta rauhasta enemmän. Perhetaustalla on myös vaikutusta.

Henkilö, jolla on monta sisarusta, on tottunut kodin hälinään ja siihen, että harvoin on täysin yksin. Silloin yksinoloon totuttelu voi ottaa aikansa.

,,

Yksinäisyyttä terminä voi olla vaikea määritellä ja ihmiset kokevat sen eri tavoin

29

,,

ILMIÖ

Raha vai Rakkaus? Molemmat Suomalaiselle musiikkikentälle vuonna 2017 nousseet ibe ja MELO ovat nykyään jo tunnettuja nimiä valtavirrassa – jopa radioyleisö tunnistaa heidät. Artistit nousivat parrasvaloihin yhtä aikaa julkaisten useampiakin yhteisprojekteja. Tämän vuoksi yleisö saattoi niputtaa artistit yhdeksi heidän samanlaisen ulosantinsa, tyylinsä ja ikäluokkansa ansiosta.

O

n kuitenkin hienoa huomata artistien uusimpien julkaisujen tuovan lisää vaihtelua tähän sanomattomaan konsensukseen, jossa artistit kilpailevat samasta tilasta samalla tyylilajilla. Melon uusin kappale e, edustaa uuden aallon suomalaista hip hopia, jossa on normaalia tuoda esiin tavoitteellinen menestyminen sekä taloudellisesti että taiteellisesti. E ei mielestämme pääse oikeuksiinsa koronavuoden aikana, sillä julkaisu on ilmiselvästi suunniteltu soitettavaksi isoista kaiuttimista hämyisen Lauantaidiskon päihtyneelle nuorisolle. Jopa hieman geneerinen ulosanti ja lyriikat korostavat kappaleen sisällöllistä tyhjyyttä, mikä on toisaalta täysin tyypillistä klubisoittoon suunnatulle teokselle. Kappale ei yllätä sisällöllään, mikäli otamme tarkasteluun Melon aiemman tuotannon. Näin ollen e toimii luonnollisena jatkumona hänen aiemmin toimivaksi havaittuun linjaansa.

Iben uusin julkaisu on tehty yhteistyössä indievivahteisen Nelma U:n kanssa. Ibe toimii Skorpionin tuoreimman sainauksen Kaikki kerrat kun me tavattiin -kappaleella vierailevana tähtiartistina.

Kyseinen yhteistyö toimii hyvänä kuvauksena iben muuntautumiskyvystä, sekä hänen omasta tyylistään.

Kappaleen musiikillinen sekä visuaalinen puoli tukevat molempia artisteja, ja heidän omat tyylinsä ovat tunnistettavissa. Nelma U:n kanssa toteutettu yhteistyö on toisaalta odotettu, mutta samalla yllätyksellinen. Kappaleen tuotannossa ja sovituksessa on huomattavissa erilaisia inspiraation lähteitä. Tietokonepelimäiset taustaäänet ja iPhonen kirjoitusäänien käyttö tuovat auttamattomasti mieleen PC Music -levy-yhtiön tai vastikään menehtyneen SOPHIE:n kaltaisten artistien tunnetuksi tekemän hyperpop-estetiikan. Veikeän ja erilaisen tuotannon päälle rakennettu kappale on erittäin tunteellinen ja sanoituksissa pureudutaan ihmissuhteiden ja ihastumisen raadollisuuteen sekä kipukohtiin. Ibe tuo esiin oman haavoittuvan puolensa poikana, joka uskaltaa tuntea ja kertoa

TEKSTI VENLA ROUHIAINEN & EINO VIITAMIES KUVITUS VEERA NISKANEN

30

ihmissuhdehuolistaan kappaleen muodossa. Artistit ovat onnistuneet luomaan kappaleen, joka on tunnelmaltaan tarkoitettu kynttilänvalossa yksin kuunneltavaksi silloin, kun ihmissuhderintamalla on vaikeaa.

Yhdessä julkisuuteen nousseen parivaljakon uusimpien kappaleiden väliset erot ovat huomattavat. Melo profiloituu mieheksi, joka tekee kaikkensa menestyksensä eteen ja täten hän myös noudattaa vanhaa toimivaksi todettua kaavaa ilman sen suurempia lisäyksiä. Melon kappale edustaa keskinkertaista tunteetonta fleksausta, jolla hän haluaa pönkittää omaa egoaan.

Ibe taas avautuu omista tunteistaan ja profiloituu niin kutsutuksi ”softboyksi”, jota hänen yleinen estetiikkansa tukee.

Ibe tuo vahvasti esiin omia tunteitaan ja haavoittuvaisuuttaan luoden kuvaa nuoresta hieman epävarmasta miehenalusta, joka tietoisesti vastustaa rap-kulttuuriin valettuja maskuliinisuuden normeja.

Sekä Melo että ibe ovat onnistuneet ottamaan musiikillista etäisyyttä toisiinsa toteuttaen omia visioitaan. Etäisyyttä ei pidä nähdä haikeana tai huonona asiana, sillä molemmat artistit ovat yksilöitä, jotka kuitenkin vielä hakevat omaa paikkaansa suomalaisen musiikin kentällä. Artistien ystävyyssuhde ja molemminpuolinen kunnioitus nousevat esiin Melon kappaleella, sillä kappaleeseen kirjoitettu ”En kuule niit, vaik perkeleet mun pääs onki mua suurempii” toimii intertekstuaalisena viittauksena iben viimeisimpään pitkäsoittoon perkele!. Kyseinen albumi julkaistiin artistien yhteisellä levy-yhtiöllä Skorpionilla vuoden 2020 loppupuolella.

After all, kyse on siis vain kahden samanikäisen pojan unelmasta olla artisti, jota he ovat lähteneet toteuttamaan omien visioidensa kautta. Toinen haluaa olla vahvemmin osa nykyistä vallitsevaa rap-kaanonia toisen halutessa rikkoa jo asetettuja normeja.

VENLAN VINKIT:

EINON EHDOTUKSET:

Glass Animals - Heat Waves

Ege Zulu - SWENGARI PT3 (Fantasiaa)

NCO - Nada

Nelma U ft. Ibe - Kaikki kerrat kun me tavattiin

Pre Kai Ro - Blink Twice

SOPHIE - Immaterial

31

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi.

Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan?

Ota yhteyttä ja kysy lisää: journalistiliitto.fi/ yhteystiedot.

Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena. Jäsenenämme saat muun muassa

Tervetuloa vahvistamaan joukkoamme – ja edistämään omaa uraasi!

R LOCA U O

L

Y

• Pressikortin • Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimuskysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin.

• Matkustaja-, tapaturma- ja oikeusturvavakuutuksen • Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme • Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa.

• Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työosuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön. Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon.

• Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme • Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea • Alennusta useista tuotteista ja palveluista

TRADE

MARK

W W W. C A R L I N G S . C O M

J

EA

NS ST

E R O

TEKSTI MILLA HEININEN KUVITUS VEERA NISKANEN

Viikkoni meditoijana On ilta, ja olet juuri kaivautunut mukavasti peiton alle päästäksesi pitkän päivän jälkeen nukkumaan. Suljet silmäsi valmiina matkaamaan unten maille, mutta yhtäkkiä pää täyttyy ajatusten sekamelskalla, eikä unesta ole enää tietoakaan. Kuulostaako tutulta? Nukahtaminen voi joskus olla hankalaa, ja sen helpottamiseksi on keksitty erilaisia keinoja melatoniinista lämpimään maitoon. Myös meditaation on sanottu helpottavan nukahtamista, mutta onko se totta? Saadakseni vastauksen tähän kysymykseen kokeilin viikon ajan meditointia ennen nukahtamista.

M

editointiviikkoani suunnitellessani pohdin ennen kaikkea sitä, millä tavalla voisin toteuttaa meditaatioharjoituksen illalla. Koin, että tarvitsin jonkinlaista opastusta mindfulness-matkani alkutaipaleella, joten päädyin hyödyntämään viikkoni aikana Headspace-sovellusta. Headspace tarjoaa ohjattuja harjoituksia meditaatioon, mindfulnessiin ja nukahtamiseen. Sovellus on ilmainen, joskin suurin osa sisällöistä on maksumuurin takana. Minulle kuitenkin riitti pääsy yhteen Sleeping-iltarentoutusharjoitukseen, joka sopi tähän kokeiluun mainiosti.

Ensimmäisenä iltana nukkumaan mennessäni oloni oli melko surkea koko illan kestäneen päänsäryn vuoksi, ja toivoin nukahtamisen todella käyvän nopeasti. Valitessani harjoituksen kestoa päädyin viiden minuutin harjoitukseen.

Latasin harjoituksen puhelimeeni pystyäkseni kuuntelemaan sitä myös offline-tilassa, ja aloitin ensimmäisen meditaatiohetkeni. Viiden minuutin harjoituksessa keskiössä oli kehon rentoutus mielikuvaharjoituksen avulla. Yllätyin eniten siitä, kuinka helppoa oli keskittyä rauhallisesti harjoitusta ohjaavaan ääneen yläkerran naapurin illanistujaisista huolimatta.

Meditaatiomatkani toisena iltana halusin kokeilla rentoutusharjoituksen pidempää, kymmenen minuutin versiota, sillä en ollut vielä juurikaan väsynyt kuten edellisenä iltana. Kymmenen minuutin harjoitus alkoi hieman rauhallisemmin, ja harjoitukseen kuului viiden minuutin versiossakin olleen mielikuvaharjoituksen lisäksi toinen harjoitus, jossa käytiin läpi päivän tapahtumia. Joko tällä toisella harjoituksella oli todella rentouttava vaikutus, tai sitten rauhallinen puheääni nukutti minut harvinaisen tehokkaasti. Joka tapauksessa nukahdin ennen äänitteen loppua. Yleensä, ellen

ole aivan kuolemanväsynyt, nukahtaminen ei käy niin nopeasti.

Kolmantena iltana huomasin, että aloin jo odottaa pientä meditaatiohetkeäni. Valitsin uudelleen kymmenen minuutin rentoutuksen, sillä se oli toiminut hämmästyttävän tehokkaasti edellisenäkin iltana. Sama kaava toistui kuin toistuikin uudelleen, ja nukahdin jälleen ennen kuin olin ehtinyt kuunnella äänitteen loppuun. Oli mukavaa huomata aamulla, kuinka vaivattomasti uneen vaipuminen oli käynyt. Olo oli kieltämättä hieman levänneempi.

Neljänä viimeisenä iltana kuuntelin myös kymmenen minuutin mittaisen harjoituksen. Muutamana yönä pääsin äänitteen loppuun, mutta koska viimeiseksi oli jätetty harjoitus, jossa lasketaan numeroita takaperin tuhannesta alkaen, eivät vilistävät ajatukset päässeet häiritsemään nukahtamista liikaa. Viikon loppua kohden meditaatiohetkestä alkoi tulla jo jonkinlainen tapa, joskin rutiinin muodostumiseksi tarvittaisiin hieman pidempi aika.

Kaiken kaikkiaan tämä kokeilu yllätti positiivisesti. Jopa aloittelijana harjoitukset olivat helppoja ja nukahtamisesta tuli helpompaa kuin olin kuvitellut. Viikon aikana en juurikaan huomannut muuta kuin meditoinnin välittömät hyödyt, mutta olisi kiinnostavaa tietää, millaisia muita vaikutuksia sillä voi olla. Meditoinnin on sanottu muun muassa parantavan keskittymiskykyä, vähentävän stressiä ja helpottavan ahdistusta. Nämä lupaukset kuulostavat kuitenkin sellaisilta, että ne saavuttaakseen tulisi meditaatiota harrastaa hieman pidempään. Siispä, vaikka viikon aikana ei meditoinnista kerennyt juuri rutiinia muodostua, on minulla nyt halu tehdä siitä sellainen.

33

Campin kevättalven

Bingo!

Yli 15 astetta lämmintä

Nahka/ Farkkutakki

Ekat hiirenkorvat puissa

Piknik merenrannassa

Eka leskenlehti

Kevään eka jäätelö

Ikkunoiden pesu

Uusi kurssiarvosana Moodlessa

Kalsarikännit

Kävely Hietasaaren ympäri

Etäsitsit

VAPPU

Koko päivä yöpaidassa

Eka perhonen

Pääsiäinen

Kuuma liian paksulla takilla

Narsisseja

Ryhmäkuva haalareissa

Kasvien multien vaihto

Skumppapullon korkki

Compostin uusi jakso

Aurinkolasit

Valkovuokkoja

Auringonvaloon herääminen

Täytä bingo ja postaa lapusta kuva Instagramin stooreihin ja tägää @camplehti.

34

Camp

Kokkikoulu

TEKSTI & KUVA SARA GÜVEN & MILLA HEININEN

Laskiaispullavohvelit Oletko kyllästynyt pullan syöntiin?

Eikö pullataikinan vaivaaminen nappaa?

T

alveen hyvin sopivat laskiaispullavohvelit ovat helppo valinta pakkaspäivän herkutteluhetkeen. Nämä fuusioherkut sopivat hyvin niin pullan kuin vohvelienkin ystäville, ja taipuvat halutessasi myös suolaisiksi makupaloiksi. Nämä onnistuvat takuuvarmasti kokemattomammaltakin kokilta: valmistukseen tarvitset vain vohveliraudan ja kupin kuumaa lämmittämään herkkuhetkeä!

AINEKSET KAHDEKSAAN VOHVELIIN: 450 g valmispullataikinaa pakasteesta öljyä paistamiseen Lisäksi: 2 dl vispikermaa 1 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1/2 dl mantelilastuja vadelmahilloa

VALMISTUS:

1 2 3 4 5

Sulata pullataikina pakkauksen ohjeen mukaan.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja pyörittele pulliksi. Jos taikina tarttuu käsiin, voit käyttää apuna jauhoja. Painele pullat ohuiksi, noin 1 senttimetrin paksuisiksi levyiksi, ja aseta ne leivinpaperin päälle. Peitä liinalla. Anna kohota noin 30 minuuttia.

Vaahdota kerma ja mausta se sokerilla ja vaniljasokerilla.

Kuumenna ja voitele vohvelirauta. Paista pullia vohveliraudalla 3-4 minuuttia tai kunnes vohvelit ovat rapeita ja saaneet hieman väriä.

Tarjoa vohvelit heti kermavaahdon, vadelmahillon ja mantelilastujen kera.

35

Toimitus testaa

Kierrekynttilät

36

TEKSTI AINO SADENIEMI KUVAT HETA KORKONEN

1.

Laita kynttilät pehmentymään kuumaan veteen. Veden ei kannata olla kiehuvaa, jotta kynttilät eivät sula.

3.

Kierrä haluamallasi tavalla!

2.

Käytä kaulinta (tai viinipulloa) ja paina kynttilä litteäksi keskeltä.

4.

Laita kynttilät hetkeksi kylmään veteen jähmettymään.

Kierrekynttilät olivat yksi monista vuoden 2020 hittijutuista, eikä ihme. Niiden tekeminen on helppoa ja nopeaa, kunhan muistaa pari juttua. Parafiinikynttilät kiertyvät parhaiten, joten kannattaa tarkistaa mistä aineesta omat kynttilät on valmistettu.

Mikäli kynttilän pinta alkaa kiertäessä rakoilla, laita kynttilä pehmentymään kuumaan veteen vielä hetkeksi.

Kierrekynttilöillä saa kivaa vaihtelua ja hauskaa kotikutoisuutta kodin ilmeeseen. Aamulla kynttilöiden valo antaa aikaa herätä päivään, jota ainakin itse tähän vuoden aikaan tarvitsen.

37

MIKÄ IHMEEN AMONG US? Kuka olisi arvannut, että vuonna 2018 kolmen hengen muodostaman Innersloth LCC:n kehittämä peli nousisi vielä lähes kaikkien tietoisuuteen. Syyskuussa 2020 Among Us -peli saavutti viikonlopun aikana kolmen miljoonan pelaajan rajapyykin. Onko Among Us tullut jäädäkseen vai hiipuuko sen suosio yhtä nopeasti kuin se tulikin?

A

mong Us on 4-10 hengen moninpeli, jonka keskiössä ovat tiimipeli ja petkuttaminen. Pelaajista koostuva miehistö suorittaa tehtäviä, jotka auttavat avaruusalusta matkaamaan takaisin sivilisaation pariin. Yksi pelaajista on kuitenkin huijari, miehistön jäseneksi pukeutunut avaruusolio, jonka tehtävänä on tuhota muu miehistö ennen kuin alus on perillä tai miehistö on saanut tehtävänsä valmiiksi. Huijari pystyy sabotoimaan alusta ja käyttämään ilmastointikanavia liikkuakseen. Muiden huijaaminen, harhaan johtaminen ja lavastaminen kuuluvat huijarin tärkeimpiin ominaisuuksiin. Avaruusaluksen ollessa matkalla ja miehistön tehdessä tehtäviään eivät pelaajat voi puhua toisilleen. Näin huijarin uhriksi joutunut miehistön jäsen ei voi paljastaa muille huijarin identiteettiä. Kun uhrin ruumis löytyy ja siitä ilmoitetaan, voivat jäljellä olevat miehistön jäsenet keskustella keskenään ja pyrkiä näin löytämään huijarin. Jos miehistö pystyy paljastamaan huijarin ennen kuin hän on kylmäverisesti murhannut kaikki miehistön jäsenet, miehistö voittaa. Pelissä on paljon yhtymäkohtia Mafioso-seurapeliin, joskin pelin johtajan roolin hoitaa peli itse, eikä poliisin ja lääkärin rooleja ole.

Peli ei kuitenkaan ottanut heti tuulta alleen. Vasta kesällä 2020 peli saavutti nykyisen suosionsa, kun suositut sisällöntuottajat YouTubessa ja ”striimaajat” Twitchissä pitivät hauskaa pelin parissa. Peli oli kuin luotu koronakaranteenien viihdykkeeksi. Sitä pystyy pelaamaan yhdessä ystävien tai tuntemattomien pelaajien kanssa.

Pelin idea on helppo sisäistää ja siinä pääsee käyttämään vuorovaikutustaitoja. Alun perin puhelinpeliksi suunniteltu Among Us ei vaadi käyttäjiltään peliohjaimen hallintaa tai nopeita refleksejä, mikä tekee siitä sopivan kokemattomallekin pelaajalle. Yksinkertaisen pelattavuuden lisäksi peli on puhelimelle ilmainen, eikä sen tietokoneversiokaan maksa muutamaa euroa enempää.

Peli on myös muunneltavissa ja esimerkiksi miehistön liikkumisnopeutta, pitkäkestoisten tehtävien ja huijareiden määrää pystyy muuttamaan.

38

Pelin suosio levisi sosiaalisen median alustalta toiselle. Varsinaisten pelivideoiden lisäksi erilaiset video- ja kuvamuotoiset meemit levisivät somealustoilla nopeasti. Videot, joissa käyttäjät esittivät pelin eri hahmoja tai piirsivät niitä eri tyyleillä levisivät erityisesti TikTokissa. Lokakuussa 2020 peli oli kosketuksissa politiikan kanssa, kun yhdysvaltalainen poliitikko Alexandria Ocasio-Cortez, AOC, striimasi peliä Twitchissä kannustaakseen ihmisiä äänestämään. AOC:n striimaus keräsi yli 439,000 katsojaa. Pelin pelaaminen tarjosi katsojille samaistumispintaa ja loi poliitikosta kuvan ”tavallisena” ja samastuttavana henkilönä.

Vaikka pelaajamäärät ovat laskussa, peliä kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Among Us on jo nyt saatavilla Nintendo Switchille ja sitä kehitetään parhaillaan myös Xbox-konsolille. Luvassa on myös muun muassa uusi peliympäristö uuden kartan muodossa sekä uusia liikkumismahdollisuuksia. Lisäksi erilaisia pelin ongelmia korjataan jatkuvasti. Näin pelistä pyritään tekemään pelattavampi esimerkiksi värisokeille. Innerslothin lisäksi myös pelaajat muokkaavat peliä erilaisten ”modien” avulla. Modeista saattaa olla tuntemattomien kanssa pelatessa enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta jos yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni, tarjoavat modit täysin uudenlaisia pelitapoja. Esimerkiksi Garry’s Mod-pelistä tuttu PropHunt, piiloleikki, on mahdollista myös Among Us-pelissä modien ansiosta.

Ihan heti peliin ei varmasti pääsekään kyllästymään.

Alun hypetyksen jälkeen onkin kenties täysin luonnollista, että pelaajamäärät laskevat. Lisäksi pelaajamäärien laskuun saattaa vaikuttaa paluu arkeen.

Ihmisillä on vähemmän vapaa-aikaa ja kaveriporukan, jonka kanssa pelaaminen on hauskinta, yhteen kasaaminen saattaa olla haasteellista. Vaikkei Among Us pysyisikään pinnalla, en usko sen uppoavan unohduksiin.

39

TEKSTI & KUVITUKSET EMMA TAKALO

VENN VAASA

tankkiviinit 4,00 € /12cl

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

COMEDIA ry