Camp 1/18

camp

1/2018 MUUTOS

1

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp.

Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Päätoimittaja: Eeli Salmela Taittaja: Elfi Kjellberg Tämän numeron toimitus: Sara Fromholdt, Marita Guevara, Essi Kokko, Elina Kurtti, Henrietta Kuusisto, Inka Laajalahti, Petri Louhenheimo, Lotta Mikkilä, Anna Nikkanen, Antti Orava, Julia Ruotsi, Eliisa Räsänen, Emilia Seppälä, Juulia Tuominen & Vilma Viertola Etukannen kuva: Antti Orava Takakannen kuva: Mikael Niemi Julkaisija: CoMedia ry, Vaasan yliopiston viestintätieteilijät Yhteystiedot: www.comediary.com/camplehti camplehti@gmail.com

TÄSSÄ NUMEROSSA 7

5

Minne vie Vaasan viestintätieteiden tie?

Ammattina viestintä: Rita Mallius

22

Harjaantumista harjoittelussa

21

Mitä VYY tekee?

3 4 9 10 13

Anonyymin alppilaulannan applikaatio

näin tekijät vastaavat

15 16 17

Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Kolumni: Edelläkävijä vai sopeutuja?

Yliopiston mainosvideo kummastuttaa ja naurattaa – Camp testaa: kyykkyviinit Tulevia tapahtumia Presidentinvaalien jälkipyykki – arviossa ehdokkaiden

kampanjat

18 19 24 25

Vapaa cana Puolen vuosisadan taival Gallup Callitus esittäytyy

2

3

pääkirjoitus Eeli Salmela

P

residentti Sauli Niinistö totesi lehdistötilaisuudessa jatkokauden varmistuttua, ettei hän aio vaihtaa linjaansa valtionpäämiehenä muutoksen itsensä takia. Hän lisäsi perään, että alati vaihtelevia olosuhteita tulee toki seurata, ja toimintaa tarvittaessa kehittää niiden mukaan. Ihan siinä missä Paavo Väyrynenkin, jatkaa maailmakin etenemistä höyryjunamaisella voimalla.

Lausunto oli harkittu. Se tavoitti nähdäkseni jotain oleellista muutoksen luonteesta. Niin väistämätöntä kuin se onkin, itseisarvoa sillä ei ole. Muutosten läpiviennillä voidaan saavuttaa parannuksia oikeastaan kaikilla kuviteltavissa olevilla elämän osa-alueilla, mutta toisaalta sen avulla voidaan myös viedä asioita huonompaan suuntaan. Tämän ristiriitaisen asetelman lisäksi kyseessä on yliopistossamme ajankohtainen, viestintään olennaisesti liittyvä sekä muutoinkin ihmiseloon merkittävästi vaikuttava tekijä, joten pähkäiltävää aiheen tiimoilta riittää. Mikäpä sopisi siis paremmin tämän vuoden ensimmäisen Campin teemaksi!

Pyrimme tässä numerossa kuvaamaan muutosta, viestintää sekä niiden välistä suhdetta monesta eri näkökulmasta. Vakavuusasteeltaan tämä suhde on kuin pitkään jatkunut avioliitto ylä- ja alamäkineen. Ilman toista ei oikein osata enää olla, ja parhaimmillaan osapuolet täydentävät toisiaan niin ihanasti että oksat pois. Asioiden pimittäminen ja niistä valehtelu, sekä kumppanin huomiotta jättäminen, voivat kuitenkin johtaa karmaiseviin tragedioihin.

Syynäämme muun muassa, minkälainen on muutosjohtamiseen erikoistuneen viestijän työnkuva, miten työelämän murros on vaikuttanut viestinnän opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin ja mikä Vaasan yliopistossa on viime aikoina muuttunut. Viimeisimpään liittyen analyysiin ajautuvat yliopistomme rakenne-

uudistus, kampuksen lisääntynyt jodlailu sekä moninaisia tunteita kirvoittanut markkinointivideo. Lisäksi käsittelyssä on muitakin opiskelijaelämään vaikuttavia tekijöitä, kuten edunvalvonta ja kyykkyviinit.

”Jää nähtäväksi, toteutuvatko yliopistomme tavoitteet rakenneuudistuksen avulla.”

Muutos on jatkuvaa ja vaikuttavaa. Mutta entä jos on sellainen ihminen, joka ei oikeastaan pidä vaihtelusta? Eksistentiaalinen kriisihän tässä hiipii puseroon.

Muuttumisen vastustamiseen liittyvät vaihtoehdot esitetään usein kovin negatiivisina. Niistä kun seuraa kaavoihin juuttuminen, tunne-elämän turtuminen ja kognitiivisen suorituskyvyn puuroutuminen.

Viestijöinä meidän on syytä ymmärtää muutosta, ja eritoten viestinnän merkitystä osana sitä. Vaikka yllä mainitut vaikutukset sen vastustamisesta ovat kärjistettyjä, lienee perusteltua todeta, että viestijän on suhtauduttava tähän kaikkeen avoimesti. Muistakaamme kuitenkin, että muutoksilla voidaan ohjata kehitystä myös kohti mäntyä.

Jää nähtäväksi, toteutuvatko yliopistomme tavoitteet rakenneuudistuksen avulla. Toivottavasti muutos tehtiin perustuen maailmanliikkeiden neuvokkaaseen tulkintaan, eikä sen itsensä takia.

puheenjohtajalta Petra Lähdemäki

Jo toisen kerran opiskelijaelämäni aikana yliopistossamme on tehty suuria muutoksia. Fuksivuottani leimasi vahvasti kielten siirtyminen Jyväskylään ja kampuksella keskusteltiin liikkeen luovutuksen vaikutuksista. Nyt tammikuussa jätimme jäähyväiset filosofiselle tiedekunnalle rakenneuudistuksen myötä. Viestintätieteet kuuluvat nyt Markkinoinnin ja viestinnän yksikköön yhdessä kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin kanssa.

Yliopistomaailmassa tapahtuvat nopeat muutokset saattavat tuntua opiskelijasta pelottavilta, mutta ennen kaikkea ne kuitenkin herättävät kysymyksiä. Miksi muutoksia tehdään? Miten ne vaikuttavat minuun? Ja se suurin kysymys kaikista, mikä on viestinnän tulevaisuus?

Viestintätieteillä on Vaasan yliopistossa pitkä historia ja se on ajan kuluessa kokenut suuriakin muutoksia. Viimeisin uudistus on uudelleen suunniteltu viestintätieteiden kandidaattiohjelma, jossa on mahdollista erikoistua jo opintojen alkuvaiheessa.

Luotankin siihen, että tämänkaltaiset uudistukset takaavat viestinnän opetuksen säilymisen yliopistossamme. Alamme kasvavuuden ja monialaisuuden vuoksi saamamme koulutus on tarpeellista ja arvokasta. Tapahtunut muutos ei ole uhka vaan ennen kaikkea mahdollisuus, joka avaa meille viestijöille uusia ovia. Ainejärjestökentällä se näyttäytyy jo nyt positiivisesti tiivistyneenä ja entistä poikkitieteellisempänä yhteistyönä.

Astuin tammikuussa uuteen pestiin, mikä oli jännittävää ja myös hieman pelottavaa. Nyt alkukankeudesta selvittyäni en voisi olla onnellisempi, että saan toimia ainejärjestömme puheenjohtajana.

Tuleva vuosi on varmasti jännittävä niin edunvalvonnan, kuin tapahtumienkin saralla, mistä olen hyvin innoissani. Haluankin toivottaa kaikille oikein ihanaa kevään odotusta ja tsemppiä aherrukseen!

4

5

Ammattina viestintä:

RITA MALLIUS Palstalla tarkastellaan, minkälaisia työnkuvia viestintäalalta löytyy, ja keitä ovat niitä hoitavat ammattilaiset. Tällä kertaa vuorossa on konsultti Rita Mallius, jonka mukaan ”Ihmistä ei voi saada muuttumaan ilman viestintää”.

Teksti: Anna Nikkanen Rita Mallius työskentelee tietokoneen ääressä ja käy neuvottelua kansainvälisen tiiminsä kanssa. Tämänhetkisen työprojektin jäsenistä hän on ainoa, joka asuu Suomessa ja työasiat ratkotaan koneen välityksellä.

Välillä mietin, kuinka tämä kaikki onnistuisi ilman teknologian apua!

Mallius työskentelee konsulttina CCEA nimisessä yrityksessä, joka on Suomen suurin muutoksen läpivientiin erikoistunut asiantuntijayritys.

Kuka?

Rita Mallius, 31 Tampereen yliopiston filosofian maisteri (FM) Työnkuva: Konsultti yrityksessä CCEA

Konsulttina työskentelyyn vaikuttaa oleellisesti se, minkälaisessa projektissa milloinkin työskentelee.

Asuinpaikka: Helsinki

– Erilaiset asiakkaat ja asiakkaiden ongelmat, sekä yksilölliset muutoksen tarpeet tuovat sisällön projekteihin.

Harrastukset: Liikunta ja harrastelijabändissä soittaminen

Työ on pitkälti laajojen kokonaisuuksien hahmottamista, projektihallintaa ja inhimillisen näkökulman ymmärtämistä erilaisissa tilanteissa. Malliuksen mielestä työ kulminoituu vahvasti vuorovaikutukseen, dialogin edistämiseen sekä ihmisten osallistamiseen ja motivoimiseen.

On erittäin tärkeää ymmärtää kenen pitää muuttaa toimintaansa ja mihin suuntaan, jotta voidaan päästä haluttuun lopputulokseen.

Mallius korostaa, että jokainen asiakkaiden toivoma muutos on muutos ihmisissä, ei strategiassa tai organisaatiossa, niin kuin usein luullaan. Muutosta onkin

Kielitaito: ”Työkieleni on täysin englanti” Tärkein työväline: ”Tietokone ja erityis4sti sen sisältä löytyvät viestintämahdollisuudet.”

Motto: ”Muutoksen ytimessä on opittava olemaan toisia, ei itseä varten.”

6 turha yrittää saada aikaiseksi jostakin korkealta tai kaukaa, sillä todellisia muutoksen tekijöitä ovat näiden asioiden parissa työskentelevät ihmiset.

Malliuksen mukaan haastavinta työssä on saada asiakasyritykset ymmärtämään, kuinka paljon juuri ihmisten pitäisi päästä vaikuttamaan omaan työhönsä. Parhaiksi puoliksi hän mainitsee työssään konkreettiset tavoitteet, joihin resurssit saa suunnata.

– Parhaaseen mahdolliseen tulokseen päästään, kun tehdään muutosta yhdessä ja kuunnellaan osaavia ihmisiä.

Alkujaan Rita Mallius valitsi viestintätieteet, koska halusi ihmisläheisen työn, jossa saisi ilmaista itseään niin kirjallisesti, kuin suullisestikin. Oma paikka löytyi Tampereen yliopistosta, missä Mallius opiskeli pääaineena puheviestintää ja sivuaineena muun muassa tiedotusoppia, sekä yritysviestintää.

Akateeminen tutkinto antoi hyvät lähtökohdat työelämälle, mutta sen lisäksi Mallius kannustaa opiskelijoita osallistumaan rohkeasti yliopiston tarjoamiin lisämahdollisuuksiin. Ainejärjestön tai Camp-lehden kaltaisissa projekteissa on mahdollista oppia käytännön asioita ja saada arvokasta kokemusta työelämää varten. Harva meistä pääsee suoraan johtaviin asiantuntijatehtäviin, joten tutkinnon lisäksi, itseään kannattaa kehittää erilaisten vapaaehtoisten projektien avulla.

– Ammattikorkeakoululaiset ovat kovia kilpailijoita varsinkin uran alussa, koska heiltä löytyy enemmän käytännön osaamista.

Kuva: Anna Nikkanen

” Työ on erittäin palkitsevaa ja hienoimpia ovat hetket, kun on yhdessä saatu jotakin hyvää aikaiseksi.”

Tärkeimmät konsultin työssä vaadittavat ominaisuudet ovat taito hahmottaa kokonaisuuksia ja kyky ymmärtää miten asiat vaikuttavat toisiinsa.

– Myös prosessiajattelu on erittäin tärkeää ja auttaa palastelemaan laajojakin kokonaisuuksia.

Työprojektit ovat pitkiä ja vaativat sinnikästä työskentelyä. Suurikin työprojekti pitää osata jaotella osiin, joiden avulla etenemisen vaiheet on helpompi hahmottaa.

Mallius kannustaa myös vaihtamaan rohkeasti maisemaa valmistumisen jälkeen, sillä varsinkin pienemmillä paikkakunnilla työmarkkinat ovat erittäin rajalliset.

– Takaisin palaaminen käy huomattavasti helpommin, jos on ensin kartuttanut kokemusta jossakin muualla.

7

MINNE VIE VAASAN VIESTINTÄTIETEIDEN TIE? Teksti: Petri Louhenheimo & Julia Ruotsi Kuva: Sara Fromholdt Muutos ja rahoituksen epävarmuus ovat 2010-luvun Suomen yliopistomaailmalle kuin neonvärit ja syntikkapoppi olivat 80-luvulle yleisesti. Jo useampi hallitus peräkkäin on omilla toimillaan patistanut yliopistoja uudistumisen tielle muun muassa rahoitusmallin muuttamisen ja koulutusleikkausten kautta. Luomme nyt katsauksen Vaasan yliopistossa meneillään olevaan rakenneuudistukseen ja siihen, mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Vuonna 2010 toteutettu yliopistouudistus mahdollisti yliopistoille omien strategioiden muodostamisen sekä niiden toteuttamisen aktiivisesti.

Toisaalta, tähän kuului myös vaatimus profiloitumisesta ja painopistealoista kullekin yliopistolle.

Yliopistojen uudistuminen kuitenkin lähti käyntiin verrattain hitaasti, ja tähän onkin nyt selvästi haettu lisää vauhtia tekemällä rahoitusmalliuudistus, jossa painottuu projektiluonteinen rahoitus pysyvämmän perusrahoituksen sijaan. Edellisestä isosta yliopistofuusiosta, jossa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi, ei ole ehtinyt kulua vielä kymmentä vuotta, kun nyt ollaan vuoden 2019 alussa laittamassa Tampere3 -mallissa yhteen Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Ei liene kaukaa haettu ajatus, että fuusioita on tulossa jatkossa enemmänkin.

Vaasan yliopisto varautuu selvästi muutosprosessinsa avulla toteuttamaan poliitikkojen peräänkuuluttamaa profiloitumista. Lisäksi se pyrkii

korostamaan uuden yliopistojen rahoitusmallin ajatusta työllistävyydestä ja jatkossa erityisesti myös laadullisesta työllistävyydestä toiminnassaan. Ensimmäinen konkreettinen toteuma oli kielten koulutuksen ja tutkimuksen siirto Jyväskylän yliopistoon, viimeisin luopuminen tiedekunnista neljän akateemisen yksikön, “Schoolsin” tieltä. Entisen filosofisen tiedekunnan oppiaineet jakautuivat Johtamisen (hallintotieteet) sekä Markkinoinnin ja viestinnän (viestintätieteet) akateemisten yksiköiden alaisuuteen vuoden 2018 alusta. Uuden organisaation kaksi muuta akateemista yksikköä ovat Laskentatoimi ja rahoitus sekä Tekniikka ja innovaatiojohtaminen.

Muutos varmasti edesauttaa profiloitumista valtionhallinnon silmissä, mutta missä määrin toteutuu uuden organisaation visio tutkimuksen laadun ja määrän nostamisesta uudelle tasolle - varsinkin, jos muutos perusrahoitukseltaan toteutuu pääosin kustannusneutraalisti - jää nähtäväksi. Toisaalta puhe matalammasta ja kette-

8

rämmästä organisaatiosta aiempaa selkeämmän johtamismallin kanssa kuulostaa kieltämättä hyvältä ja järkevältä lopputulemalta.

Vaasan yliopisto on muutoksen pyörteissä ja paljon on tapahtunut todella lyhyessä ajassa. Asian tiimoilta eniten kysymyksiä herättää se, että asiat vain tapahtuvat ja niistä informoidaan todella vähän. Ajattelimme kysyä suoraan nykyiseltä Vaasan yliopiston Markkinoinnin ja viestinnän dekaanilta Pirjo Laaksoselta, että mitä nyt tapahtuu ja mikä on viestinnän tulevaisuus.

Aiotaanko markkinoinnin ja viestinnän opintoja yhdistää?

Meillähän on yhteinen opintokokonaisuus, jossa luetaan pari kurssia markkinointia ja pari viestintää. Se tehdään yhdessä ja kokemukset ovat olleet oikein hyviä. Minun korviini kantautuneen palautteen mukaan viestinnän opiskelijat oppivat kurssilla eri asioita kuin markkinoinnin opiskelijat ja molemmat oppivat myös toisiltaan.

Luulen, että sellaisia ajatuksia ei ole ollut, että opinnot yhdistettäisiin samoiksi. Toivon kuitenkin, että jatkossa pystyisimme joustavasti ottamaan joitain elementtejä toisista oppiaineista mukaan rikastuttamaan sekä markkinoinnin että viestinnän opintoja. Kuitenkin markkinointi ja viestintä ovat kaksi erillistä omaa aluettaan eikä niitä voi yhdistää siten, että ne menisivät yksi yhteen.

Muuttuuko viestinnän tutkintorakenne jotenkin?

Viestinnässä on vastikään käyty läpi pari merkittävää tutkinnon muutosta, sillä nykysuomi ja englanti poistuivat yliopistostamme ja niiden opintojen tilalle jouduttiin laittamaan muita opintoja.

Meidän ajatuksena on ajaa kaikki koulutukset samojen laatuvaatimusten läpi, joiden avulla

voidaan kehittää opetusta. Tämä työ on vasta käynnistymässä, mutta mitään sellaista puhetta ei ole ollut, että ruvetaan tieteenaloja muuttamaan. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Vaasan yliopistosta jatkossakin valmistu filosofian maistereita.

Mitä nyt tehdyillä muutoksilla pyritään saavuttamaan?

En ole ollut silloin mukana yliopiston johtoryhmässä, kun näitä on tehty. Voisin kuvitella, että rakenneuudistuksen ajatuksena on ravistaa ajatusmaailmaamme ja saada meidät kohtaamaan eri tieteenaloja ja eri oppiaineiden ihmisiä. Toivon mukaan siitä lähtee rakentumaan jotain sellaista, mitä 2000-luvulla tarvitaan. Hartaasti toivon, etteivät meidän opiskelijat ole niitä, jotka kaipaavat näitä tarkkoja opin siiloja. Sen sijaan toivoisin, että etukenossa mentäisiin katsomaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tässä rakennustyössä opiskelijoiden rooli on kauhean tärkeä.

Miksi rakennemuutoksesta on informoitu niin vähän?

Johdossa on tapahtunut paljon muutoksia ja nopeita käänteitä. Lisäksi liikkeenluovutus, jota ei oltu aikaisemmin tehty Suomessa aiheutti sen, että asioita piti opetella uudestaan ja varmistaa, että ne tehdään muodollisesti oikein. Luulen, että yliopistomme johdon on pitänyt keskittyä niin paljon siihen, että asiat tehdään muodollisesti oikein, ettei ole jaksettu välttämättä huolehtia siitä, että saataisi kaikki oppilaat ja opiskelijat mukaan muutokseen. Kuitenkin se on kurja juttu.

Terveisesi viestijöille?

Mulla on tavoitteena tavata opiskelijoita tässä kevään aikana, jonka kautta pyrimme miettimään, miten voisimme teitä paremmin kuunnella.

9

ANONYYMIN ALPPILAULANNAN APPLIKAATIO Teksti: Vilma Viertola Kuvittele eteesi jylhät Alpit, jalkaasi epämukavat lederhosenit ja mieleesi polttavan hyvä ajatus, jonka haluat lähettää noin kymmenen kilometrin säteelle.

Purat mielesi paineen kajauttamalla vuorille tulisen jodlauksen: MISSÄ ON VÄRITULOSTIN. Joku vastaa jodlaamalla takaisin: ANNOIN VAHINGOSSA DOWNVOTEN. Jodel on korkeakouluopiskelijoille suunniteltu viestintäsovellus. Anonyymit käyttäjät jodlaavat eli julkaisevat lyhyitä tekstejä ja kuvia, jotka näkyvät muille käyttäjille saman paikkakunnan alueella.

Jodlauksien tasoa punnitsevat käyttäjät, jotka ajattelevaisewwsti äänestävät jodlauksia ylös tai alas. Lisäksi jodlauksiin voi heittää inspiroivia kommentteja tai hyviä neuvoja. Kaikilla käyttäjillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää ääntään yhteisen sisällön muodostamiseen.

Jodelin parasta antia ovat paikkakunnan omat vitsit, kanavat ja draamankaaret.

Esimerkiksi Vaasan Jodelista tulee mieleen Euribor, @uvaihastus ja kärpässaaga. Lisäksi jodlailujen kautta voi saada iloa elämäänsä myös online-maailman ulkopuolelta. Esimerkiksi Saksassa yksinäisyydestä kärsinyt jodlaaja sai itselleen kahviseuraa Jodelin kautta. Lisäksi useiden kaupunkien @jodeltreffit-kanava Logo: jodel-app.com

on sytyttänyt rakkauden yhteen, jos toiseenkin sydämeen.

Jodelin anonyymiys on sekä hyvä että huono juttu. Nimettömyys mahdollistaa omista ongelmista avautumisen ilman tunnistetuksi tulemisen pelkoa. Vertaistukea on helppo saada, kun muilla jodlaajilla ei ole ennakko-oletuksia avuntarvitsijaa kohtaan. Toisaalta omalla nimellä esiintyminen luo sisältöihin luontevasti kevyttä sensuuria. Kaikista synkimmät ajatukset ja julmimmat sivallukset jäävät usein omaksi tiedoksi, jos ne pitää julkaista omana itsenään.

Kaiken kaikkiaan Jodel on kätevä paikka kysyä noloja kysymyksiä, kertoa huonoja puujalkavitsejä ja puhua henkeviä.

Jodelista löytyy usein myös paikallisen ullataalasmaa-väestön tarjoamaa ajankohtaistietoa siitä sun tästä. Hyvä jodlaus on kuin alppiruusu: monikerroksinen, haastavassa maastossa kasvava ja yllättävän suurikokoinen. Mitä enemmän käyttäjä jodlailee, sitä enemmän aikaa sovelluksen parissa kuluu. JODELEHIHUU!

10

kolumni

Emilia Seppälä

Kuva: Sara Fromholdt

EDELLÄKÄVIJÄ vai SOPEUTUJA?

V

iestinnän avulla pystytään välittämään tietoa suurillekin joukoille ja sillä vaikutetaan uskomattoman isoihin asioihin yhteiskunnassamme. Eikö tämä tarkoita sitä, että jos jonkun, niin viestintätieteiden pitäisi olla muutoksen ytimessä – ellei jopa edellä sitä? Nykyään tuntuu, että maailma muuttuu lyhyessä ajassa, mutta emme pysy sen perässä. Joudumme sopeutumaan tilanteisiin samalla, kun uudet tuulet puhaltavat vasten kasvoja kuin Palosaaren sillan siperiasimulaattorissa.

vielä kaikilla: opiskelijoilla, asiantuntijoilla, tutkijoilla ja professoreilla?

Koulutuksemme on tällä hetkellä vielä painottunut kielitieteisiin, mutta viestinnän ala muuttuu sosiaalisen median ja digitalisoitumisen myötä, sille ei voi mitään.

Kuvitellaan ideaali tilanne: olemme edelläkävijöitä ja kehitämme maailmaa oman mielemme mukaan. Emme kuitenkaan voi vaikuttaa kaikkeen; villiin, alati muuttuvaan maailman menoon pitää pystyä sopeutumaan, tai jäämme jalkoihin. Tulevina viestinnän ammattilaisina meidän tulisi olla niitä jotka ovat menossa mukana, muuten olemme miltei hyödyttömiä.

Tieto lisää kuulemma tuskaa, mutta se kuuluu tulevien viestinnän ammattilasten valttikortteihin. Tietoa pitää osata käsitellä ja välittää oikeille ihmisille, mutta kuinka pystymme näin tekemään, jos olemme pimennossa tärkeistä asioista? Kuinka voimme vaikuttaa, jos emme itsekään tiedä faktoja? Esimerkiksi rakenneuudistus oli yliopistomme 50–vuotisessa historiassa suuri muutos. Se vaikutti monen elämään, mutta yhtä moni oli asiasta pimennossa.

Turhautuminen siitä, että yliopistomme ja tiedekuntamme viestintäkeinot olivat rajallisia, leijui ilmapiirissä. Voisikin sanoa, että epätietoisuus se vasta tuskaa lisääkin.

Kehitystä pitää tapahtua niin yksilö- kuin koulutustasollakin. Emme istu luentosaleissa opiskelemassa savumerkkien lähettämisen jaloa taitoa, sillä viestinnän keinot ovat kehittyneet, selkeästi. Miksi tyytyä saavutettuun ja pysähtyä nyt, kun opittavaa on

Viestintä on kaikkialla läsnä oleva voima.

Oli kysymys sitten urheilumaailman valmennuksesta, organisaatioiden toiminnasta, markkinoinnista, politiikasta, konfliktitilanteiden käsittelystä, johtamisesta tai vaikkapa ympäristöongelmien esille tuomisesta, mitään – varsinkaan muutosta – ei yksinkertaisesti tapahdu ilman rakastamaamme alaa, viestintää.

Elämänviisaudet kuulostavat latinaksi aina syvällisemmiltä, joten lopetan sananlaskuun: Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. (Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.)

VENN VAASA

COMEDIA ry

nämä tarjoukset näyttämällä comedia ry -tarraa

Jatkuva ystävätarjous 1l tankkiviinit 24€ su–to makeaa & mansikkaa -lauta + mocktail 10€

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

-15%

13

Yliopiston mainosvideo kummastuttaa ja naurattaa — Näin tekijät vastaavat Teksti: Lotta Mikkilä

Kuvat: Satu Aaltonen

Vuoden alussa julkaistu Vaasan yliopiston uusi mainosvideo ”Pääsylippu toiseen maailmaan” jakaa mielipiteitä ja kuohuttaa sosiaalisessa mediassa. Jo ensimmäisen päivän aikana video keräsi lähes 23 000 näyttökertaa Facebookissa ja tänä päivänä puhutaan jo sadoista tuhansista näyttökerroista. Mikä sai aikaan hämmästyksen katsojissa ja miksi video on sellainen kuin se on? Campin toimitus kävi haastattelemassa yliopiston omaa viestinnän työporukkaa, joka seisoo yhdessä videoviestintätoimisto Smile audiovisualin kanssa mainosvideon takana.

Videolla päähenkilö Eetu aloittaa opintonsa Vaasassa. Kaupunginjohtaja sekä ylipiston rehtori toivottavat hänet tervetulleeksi ja pian Eetu löytääkin itsensä torilta tillimakaroniannos kädessään. Eetu löytää paikkansa myös opiskelijayhteisössä ja menestyy opinnoissaan. Valmistuttuaan hän seilaa tyttöystävänsä kanssa omalla huvijahdillaan nauttien mansikoita ja samppanjaa.

- Me haluttiin kokeilla jotain ihan uutta. Mainosvideota, jossa on tarina ja narratiivi, ei ole mielestäni missään korkeakoulussa koskaan ennen käytetty, markkinointiassistentti Tiia Röksä kertoo.

- Tällaista markkinointia on enemmän kuluttajatuotteiden markkinoinnissa. Niissä on tarinoita,

joiden avulla tuodaan jotain tiettyä brändiä esille, muotoilupäällikkö Satu Aaltonen jatkaa.

Videon taustalla vaikuttavat yhdeksän hyvää syytä valita Vaasan yliopisto. Katsojat haluttiin ikään kuin tuoda virtuaalimatkalle Vaasaan käyttäen tarinallisuutta rohkeasti ja erottuvasti.

- Tämä video on tehty pilke silmäkulmassa. Markkinoinnin pitää olla herättelevää. Jos video olisi ollut ihan kiva, kukaan ei muistaisi sitä enää, muotoilupäällikkö Aaltonen toteaa.

- Meidän täytyy erottautua muista yliopistoista ja tuoda juuri Vaasan omia vahvuuksia esiin, koska asemamme on niin erilainen verrattuna esimerkik-

14 si Helsingin tai Tampereen yliopistoihin, viestintäasiantuntija Tiina Ramsila jatkaa.

Mainos on saanut palautetta niin Jodelissa, Facebookissa kuin Youtubenkin puolella. Myös itse tuotantotiimille on kantautunut jonkin verran palautetta. Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty muun muassa stereotypisointia sekä tarinan liiallista värittämistä ja romantisointia. Youtuben kommenteissa videon päähenkilöä on verrattu muun muassa yhdysvaltalaiselokuvan Richie Rich päähenkilöön.

- Päätimme rohkeasti vetää tämän hiukan överiksi.

Ikään kuin tuoda yliselvästi esille se, että kun asut

Vaasassa niin sinulla on hyvä tulevaisuus. Kun kerran ollaan meren äärellä, niin mikäs sen parempaa kuin oma huvijahti, sanoo Ramsila.

Kritiikkiä on tullut myös videon musiikkivalinnasta sekä siitä, ettei se esittele esimerkiksi yliopiston koulutustarjontaa millään lailla.

- Videon suhteen oli pakko ottaa tiettyjä riskejä. Me koitettiin miettiä, että mikä juuri sitä nuorta hakijaa kiinnostaa. Ei sille välttämättä jotkut tutkimuksen painoalat tai tiedekunnat sano vielä yhtään mitään, Röksä sanoo.

- Loppujen lopuksi ideana on se, että hakijavideon nähtyään esimerkiksi päätyy meidän verkkosivuille ja sieltä kerää sen tarvittavan tiedon, Aaltonen jatkaa.

Mainosvideoprojekti on ollut pitkä ja aikaa vievä.

Toukokuussa 2017 videon ideaa alettiin hahmotella ja etsittiin sopiva tuotantoyritys. Käsikirjoitus syntyi yhteistyössä Smile audiovisualin kanssa ja itse kuvaukset kestivät syyskuussa kokonaista viisi päivää. Videon kertoja lainattiin Kaupunginteatterilta ja Eetu ylioppilasteatteri Rampin riveistä. Myös yliopiston omia opiskelijoita valittiin mukaan taustanäyttelijöiksi.

- On tosi hienoa, miten vaikkapa Sportin pelaajat, Vaasan sähkö, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat lähtivät tähän projektiin vapaaehtoisesti ja hyvillä mielin mukaan, kehuu Ramsila.

Video on tähän mennessä saanut sen verran huomiota, että tekijät uskovat sen vaikuttavan pelkästään positiivisesti hakijamääriin. He kuitenkin muistuttavat, että hakijamäärään vaikuttavat myös monet muut isommat tekijät.

Olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka eivät tykkää videosta yhtään. Mutta yleensähän se on niin, että ne asiat jotka oikeasti toimii, usein juuri jakavat eniten mielipiteitä, Aaltonen summaa.

15

Camp testaa: KYYKKYVIINIT Teksti: Vilma Viertola

Kuvat: Antti Orava

Useille opiskelijoille tuttu tilanne: lompakko ei salli yhtä suurta ylellisyyttä kuin sydän halajaisi. Campin toimitus otti testiin viineistä kyykyimmät, jotta sinun ei tarvitse. Kyykkyviineissä vain lattia on rajana, joten valikoimme kaikista alhaisimmat ja halvimmat.

Valkoviini: Leviné Blanc Kuohuviini: Don Luciano Rosé: Nevermind Rosé Punaviini: Don Opas Hinta: 5,99€ Semi Seco Hinta: 6,50€ Hinta: 7,76€ Esitieto: Kuiva, pirteä ja Hinta: 6,90€ Esitieto: Makea ja hilloiEsitieto: Puolimakea hedelmäinen Esitieto: Puolimakea, nen keskihapokas Testin kalleimmaksi kyyValkkariksi tämä viini on Toimituksen inhokki. kyksi tämä viini on peterittäin säpäkkä ja terävä. Toimituksen suosikki! tymys. Kaiken kaikkiaan Tämä on ehkä maailman Leviné maistuu sitruksi- Erittäin kuohuvaa, aivan melko hajuton, mauton ainoa punkku, joka on selta ja kirpeältä. Maku ei kuin SodaStreamilla tehparhaimmillaan kylmänä. ja muistuttaa laimeaa kuitenkaan sinällään ole ty. Maultaan tämä kuoMaultaan viini on väljä, mehua. Toimitus päätyi kehuttava, sillä viini on hari on erittäin makea ja mutta tunkkainen. Pupitkällisen pohdinnan parempaa mitä vähem- kevyt. Kaikin puolin hyvin jälkeen siihen, että tämä naviiniä enemmän tämä män sitä maistaa. Viini ei juomiskelpoista ja pirtmaistuu epämääräiseltä viini on melkein yhtä sovellu rentoon nautiske- sakkaa. Suosittelemme neutraali neste kuin vesi. tiivisteeltä. Viinin omiluun, joten suosittelem- ylioppilaan neitsytmatMaku on niin mitäänsa- naisuuksiin kuuluu myös me tätä wappuun tai illan kalle kuohuvien maailnomaton, että maistelun hyvin erikoinen piirre: se loppupuolelle. maan tai niin sanotuksi lomassa on pakko puhua pahenee juodessa. välijuomaksi. joutavia.

Kommentteja viinistä:

Kommentteja viinistä:

Kommentteja viinistä:

Kommentteja viinistä:

”Kuuluuko tämän sattua?”

”Kirjaimellisesti kuplivaa.”

”Jos jotain hyvää tässä on, niin pohja tulee aina vastaan.”

”Juttelisin mieluummin anoppini kanssa, kuin joisin tätä.”

”Jaa.”

”Tämä on väärin.”

”Ei tämä pahaa ole, muttei hyvääkään.”

”Skumppaa punkun kaa, mutta mieluusti ilman tätä punkkua.”

”Nyt ymmärrän paremmin Veljeni vartija -elokuvaa.” ”Jos esanssinen hedelmäsalaatti olisi viini, tämä olisi se viini.”

”Tulee mieleen Pikku G:n paluu, piristävä.” ”Skumppien kultalonkero.”

TULEVIA TAPAHTUMIA

K O O N T I E L I N A K U R T T I V I S U A A L I N E N I L M E H E N R I E T TA K U U S I S T O

19.-25.3.

VYY:

KULTTUURIVIIKKO

6.4.

WARRANTTI:

WYKYPÄIVÄ

TROPICLANDIASSA JATKOT FONTANASSA

17.4.

PAULA HEINOSEN YLEISÖLUENTO:

AIVOT, SUOLISTO JA STRESSI

18.4.-1.5.

VYY: MEGAVAPPU

27.4.

COMEDIA, ÖVERTÄJÄT JA HALLINNOIJAT:

VAPPUSITSIT 30.4.

COMEDIA:

VAPPUPIKNIK

HOVISKAN RANNASSA

16

17

Presidentinvaalien jälkipyykki

-arviossa ehdokkaiden kampanjat Teksti: Juulia Tuominen Tammikuun presidentinvaalit jäivät historiankirjoihin vaaleina, joiden tulosta ei juuri tarvinnut jännittää. Siitä huolimatta viestinnän näkökulmasta on aina mielenkiintoista tarkastella kampanjoita ehdokkaista irrallisina ilmiöinä. Kellä oli osuvimmat kampanjatuotteet? Kenen sivut palvelivat tarkoitustaan parhaiten?

Camp antoi tähdet neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan kampanjoille.

Sauli Niinistö Niinistöstä oli selkeästi lähdetty brändäämään koko kansan presidenttiä, mikä näkyi esimerkiksi kampanjasivujen yleisilmeessä. Kampanjaslogan ”rauha ratkaisee” tuki tätä tavoitetta. Kukapa ei rauhaa kannattaisi? Niinistön kampanjassa onnistuttiin hyödyntämään sosiaalista mediaa laajasti, ja käytössä olivat esimerkiksi Youtube ja Instagram. Some yhdistettynä perinteiseen työskentelyyn kentällä olivatkin siis omiaan tavoittamaan koko Suomen kansan. Kampanjan tunnus ”SN” oli yksinkertainen ja helposti mieleenpainuva. Historiallisen suuri äänisaalis osoittaa sen, että kampanjassa onnistuttiin. Kampanjatuotteet eivät kuitenkaan olleet Niinistön kampanjan vahvoja puolia.

Makkaran tarjoilu vaalipisteillä oli hieman ristiriidassa sen kanssa, että Niinistö ennen vaaleja liputti kasvisruokailun ja vain yhden viikoittaisen lihapäivän puolesta. Kampanjaa analysoitaessa on muistettava, että sillä on taloudellinen etulyöntiasema muihin verrattuna. Sen budjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa, joka on moninkertainen summa verraten muiden ehdokkaiden budjetteihin.

Pekka Haavisto Haavisto kilpaili vuonna 2012 toisella kierroksella Niinistön kanssa, mikä oltiin selkeästi otettu huomioon kampanjassa. Haaviston kampanjasivut muistuttivat sinisine teemoineen enemmänkin Kokoomuksesta kuin Vihreistä. Kampanjatiimi oli siis huomannut, että Haavisto kilpailee samoista äänistä Niinistön kanssa. Keskustelua herättänyt leijonalogo oli kampanjatiimiltä oiva valinta tähän kontekstiin. Se toimi hyvin kangaskasseissa, heijastimissa ja rintanapeissa. Myös Haavisto osasi hyödyntää laajasti eri viestintävälineitä ja tarjolla oli myös esimerkiksi podcasteja. Perinteisen kenttätyön lisäksi Haavisto veti myös DJ-keikkoja. Vaikka koko setti toimi yhteen loistavasti, jäi Haavisto-ilmiö tänä vuonna kuitenkin melko laimeaksi. Tähän vaikuttanee se, että kampanja oli kokonaisilmeeltään melko rauhallinen ja harkittu, eikä huomiota herättäviä ulostuloja juuri ollut.

Ehkäpä Haavisto astui kampanjallaan liikaa Niinistön tontille.

Kuvat: mustread.fi, haavisto2018.fi/kauppa, paavovayrynen.fi, laura2018.fi

18

Paavo Väyrynen Politiikan ikiliikkuja Paavo Väyrysen kampanjasivut olivat yksinkertaistakin yksinkertaisemmat, ja vaikuttivat hieman huolimattomasti tehdyiltä sekä vanhanaikaisilta. Muista ehdokkaista poiketen Väyrysen sivuilla kaupattiin kaikenlaista kannatustavaraa, mikä jätti katsojan suuhun hieman kaupallisen maun. Pisteet Väyrynen sai kuitenkin reteästä kampanjamukista, jota koristi kuninkaaksi kruunatun Paavon kasvot. Mukin saa edelleen tilattua sivuilta itselleen kolmenkymmenen euron hintaan. Mukit olivat hilpeydellään mieleenpainuvia, joskin niiden tyyris hinta esti potentiaalisia kannattajia hankkimasta niitä itselleen. Muutoin Väyrysen kampanja oli perinteistäkin perinteisempi. Siinä missä muut ehdokkaat järjestivät keskustelutilaisuuksia, järjesti Väyrynen puhetilaisuuksia, joissa puhui itse. Vaikka kampanja herätti väestössä monenlaisia tunteita, ei se ainakaan jäänyt huomiotta.

Laura Huhtasaari Kampanjasloganissa ”Suomi takaisin” oli kyllä selkeä viesti, mutta se, mikä Suomen on vienyt, jäi vaaliseuraajalle hieman epäselväksi. Kampanjasivusto oli selkeän sinivalkoinen, ja noudatteli visuaalisilta elementeiltään kahden ensimmäisen ehdokkaan sivuston tyyliä, joskin hieman Perussuomalaisiin vivahtavin elementein. Kampanjalogo muistutti yllättävän paljon Suomi100-juhlavuoden visuaalista ilmettä, mistä syntyikin pieni kohu. Muilta osin kampanja oli melko perinteinen, eikä sen seuraajaan mieleen jäänyt mitään uutta ja erikoista.

Tässä voit olla äänessä juuri sinä!

Nimittäin Camp lanseeraa täten ylpeänä Vapaa cana -palstan, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle mahdollisuus saada viestinsä kuulluksi. Olipa mielessäsi julkisen keskustelun kannalta painava mielipide, tähän lehteen liittyvä kommentti tai maailmankaikkeutta kielellisesti hahmottava runo, on tämä palsta oivallinen kanava sinun viestillesi. Palstan nimi kuvastaa sen koostumusta, joka on sekoitus sananvapautta ja comedialaisten äänenkäyttöä.

Pidä viestisi lyhyehköinä ja asiallisina. Pidätämme oikeuden jättää epäasialliset viestit julkaisematta. Viestin voit lähettää joko sivuiltamme (www.comediary.com/ camplehti) löytyvän lomakkeen avulla, tai sähköpostiimme (camplehti@gmail.com). Laita mukaan nimimerkki, jolla tohdit viestin julkaistavan. Mikäli sanomasi sisältää ihmetystä liittyen vaikkapa CoMedian tai Campin toimintaan, koitamme toimituksessa löytää jonkun asiasta tietävän näitä ihmetyksiä selvittämään, ja tälle palstalle vastaamaan. Sana on vapaa, käytä sitä!

19

Puolen vuosisadan taival Teksti: Inka Laajalahti & Eeli Salmela Kuvat: Antti Orava Asetumme Vaasan kaupungintalon parvelle väijymään kuin Roope Ankan yksityisetsivät Vesuviuksen rinteelle. Onneksi tarkkailtavanamme ei ole noita mökissä, vaan säihkyvä juhlajoukko jylhässä salissa. On aika kunnioittaa 50-vuotiasta Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaa (VYY) vuosijuhlilla! Puolen vuosisadan taipaleelle mahtuu monia käänteitä, joiden jäljiltä on tänä iltana syytä juhlaan.

Vaasan yliopisto oli alkujaan Vaasan kauppakorkeakoulu, jonka ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittivat opintonsa Raastuvankadun kampuksella syyskuussa vuonna 1968. Tuolloin perustettiin myös VYY, vaikkakin se toimi silloin vielä nimellä Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (VKY). Ylioppilaskunnan vuosien 19682003 historiikissa kirjoitetaan, että vuosi 1968 on jäänyt erityisesti mieleen opiskelijamellakoiden vuotena. Euroopassa päätään nostanut opiskelijaradikalismi levisi myös Suomeen ja täällä opiskelijat seurasivat kulttuurista muutosta.

Opiskelijoiden yhteiskunnallinen vaikuttaminen nousee tänäkin iltana esiin monessa juhlapuheessa. Mellakoinnin sijaan painotetaan kuitenkin ak-

tiivista osallistumista, korkeakoulujen yhteistyön tärkeyttä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä rohkeaa uudistumista. Esimerkiksi eduskunnan puhemies Paula Risikko korostaa puheessaan korkeakoulujen roolia yhteiskunnallisina tienviitoittajina.

- Olkaa valmiita ketterään vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Ottakaa paikka suunnannäyttäjinä, sillä jollette sitä tee, joku muu sen ottaa, Risikko summaa.

Uudistushenkisten, tulevaisuutta ja historiaa luotaavien puheiden lisäksi, juhliin sisältyy myös aimo annos perinteitä. Vanhin aktiivi -tittelillä esiteltävä Harri Kalliokoski muistuttaa, että nykyisen kaltaiset vuosijuhlat pidettiin Vaasassa ensimmäistä kertaa vuonna 1987. Tuolloin luotiin juhlakäytäntöjä,

Valtioneuvosto päättää kauppakorkeakoulun perustamisesta Vaasaan

Ensimmäiset Vaasan kauppakorkeakoulun opiskelijat aloittavat opinnot Raastuvankadulla & VYY (tuolloin VKY) perustetaan

Humanistinen koulutus aloitetaan, nimeksi vaihtuu Vaasan korkeakoulu

1966

1968

1980

20 joita on käytössä tänäkin iltana. Perinteet asettavat juhlat osaksi jatkumoa, joka osaltaan yhdistää eri sukupolvien ylioppilaskuntalaisia. VYY:n puheenjohtajana vuonna 2007 toiminut Lauri Vaisto nostaa niin ikään puheessaan esiin historian merkityksen.

- Koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa, on hyvä tietää mistä tulemme. Se auttaa meitä hahmottamaan sitä, mihin olemme menossa, Vaisto toteaa.

Mistä nykyisen kaltaiset ylioppilaskunta ja yliopisto sitten tulevat? Vaasan kauppakorkeakoulu muuttui kahdentoista vuoden toiminnan jälkeen Vaasan korkeakouluksi humanistisen koulutuksen alkamisen myötä vuonna 1980. Muutos tästä yliopistoksi tapahtui puolestaan vuonna 1991. Tämä ei silloin tuntunut rivijäsenistön keskuudessa ilmeisesti kovinkaan merkitykselliseltä, sillä esimerkiksi Pohjalaisessa 15.1.1991 haastatellut opiskelijat eivät olleet tietoisia muutoksesta ennen kuin toimittaja siitä heille kertoi.

Tänä päivänä ylioppilaskuntaamme on kuitenkin vaikeaa, ellei mahdotonta, käsittää mihinkään muuhun malliin kuin yliopistoon sopivaksi.

Kuten tunnelma illan edetessä, myös VYY on vuosien saatossa kasvanut. Vujujännä saadaan ilmeisesti selätettyä, sillä juhlien kuluessa akateemiset perinnelaulut kajahtavat ilmoille voimakkaammin ja iloista naurua alkaa kuulua sieltä täältä. Ensimmäisten 150 sijaan Vaasan yliopistossa opiskelee

Korkeakoulu muuttuu yliopistoksi & CoMedia ry perustetaan

Siirtyminen Palosaarelle uusiin tiloihin

1991

1994

nykyään lähes viisituhatta opiskelijaa. Kauppakorkeakoulun sijaan Vaasassa on nykyään monialainen yliopisto.

Akateemisille juhlille ominaisesti vujut sujuvat pitkälti pöydissä istuen. Virkistävää säpinää tähän tuo osuus, jossa miesten on määrä ojentaa naisille ruusu laulun saattelemana. Salin täyttää punasävytteinen kuhina, kun herrasmiehet hakeutuvat ruusuineen daamien viereen. Osa asettuu uljaasti toisen polven varaan ruusua käsillään ojentaen, ja laulu voi alkaa. Tämän jälkeen nousevat naiset ylös, ja vastavuoroisesti osoittavat laulaen miehille vastauksensa.

Kuten miehet yllä mainitussa osuudessa, myös Vaasan yliopisto hakeutui aikoinaan kohti kauniimpaa.

Ensimmäiset opiskelijat sekä osa kirjastoa siirtyivät vanhan puuvillatehtaan uusittuihin tiloihin vuonna 1988. Vuosien saatossa tapahtuneen kasvun seurauksena R a a st u va n ka d u l l a oli huomattu, ettei kasvumahdollisuuksia siellä enää ollut.

Lopullinen siirtymä Palosaarelle Suomen kauneimmalle kampukselle tapahtui vuonna 1994 uusien tilojen valmistuttua.

Arvokkaan ja vaikuttavan juhlan virallinen osuus päättyy, kun istuminen vaihtuu tanssimiseksi. Laskeudumme parvelta juhlahumuun, jonka hälvettyä ylioppilaskuntamme voi aloittaa vuosisadan toisen puolikkaan taivaltamisen.

Humanistinen ja hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään filosofiseksi tiedekunnaksi

2010

Yliopiston rakenneuudistus, uudet yksiköt korvaavat tiedekunnat

2018

21

Mitä VYY tekee?

Teksti: Essi Kokko

Kuva: VYY Holding

Tuntuu olevan kysymys monien huulilla. Camp päätti selvittää, mitä ylioppilaskunnan tehtävät oikeastaan pitävät sisällään. Mitä tarkoittaa esimerkiksi monessa yhteydessä esiin nouseva edunvalvonta?

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) on Vaasan yliopiston opiskelijoiden järjestö, joka toteuttaa jäsentensä edunvalvontaa yliopistoyhteisössä sekä yhteiskunnassa. VYY:n toimielimet ovat edustajisto ja hallitus.

VYY:n hallituksen puheenjohtajan Kim Kujalan mukaan ylioppilaskunnan tärkein tehtävä on edunvalvonta. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija voi suorittaa opintonsa joustavasti ja omaan tahtiin. Muut tehtävät, kuten tapahtumat, ovat e d u n v a l v o n ta a täydentäviä asioita.

Tapahtumat tukevat opiskelijoiden sosiaalista vuorovaikutusta, mikä edistää hyvinvointia.

VYY:n toimintasuunnitelma vuodelle 2018 asettaa tavoitteiksi suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden. Tämä tarkoittaa muun muassa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksien luomista, edunvalvontavaliokunnan kehittämistä sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämistä.

VYY on jäsenenä muun muassa Suomen Ylioppilaiden liitto ry:ssä (SYL) ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:ssä (OLL). SYL on Suomen ylioppilaskuntien yhteinen järjestö, joka valvoo opiskelijoiden oikeuksia kansallisesti. OLL puolestaan edistää opiskelijaliikuntaa yhdessä liiton jäsenten kanssa.

Lisäksi VYY kuuluu Periferia-verkostoon, joka pyrkii vaikuttamaan isojen kaupunkien ulkopuolisten ylioppilaskuntien edunvalvonnan näkyvyyteen. VYY:n

lisäksi verkostoon kuuluvat muun muassa Oulun, Lapin ja Itä-Suomen ylioppilaskunnat.

VYY haluaa parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, mihin yhteisöllisyyden parantamisen tavoite liittyy. Kujalan mukaan yhteisöllisyyttä edistetään tapahtumien avulla, mutta myös muun muassa opiskelijaravintoloiden kaveripöytähankkeella sekä sosiaalisen median kampanjoilla yksinäisyyden vähentämiseksi. Tällä hetkellä VYY keskittyy erityisesti opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien parantamiseen.

Kujala kertoo, että suunnitteilla on yhdistää voimat ammatt i ko r kea ko u l u n kanssa yhteisen palvelukokonaisuuden luomiseksi. Tätä varten on haettu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Kujala kuvailee VYY:n edunvalvontatoiminnan hiljaiseksi ja näkymättömäksi työksi opiskelijoiden parhaaksi. Edunvalvonta on toimintaa, jolla pyritään edistämään opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia, hyvinvointia sekä valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Kujala toteaa, että jäsenillä on hyvä syy olla ylpeitä VYY:stä näin 50. juhlavuonna. Pieni yliopisto ja tiivis ylioppilaskuntayhteisö luovat yhteishenkeä ja tuovat mielekkyyttä opiskeluun. Vaikka VYY:n tilanne on tällä hetkellä Kujalan mukaan hyvä, hän muistuttaa, että aina on varaa parantaa toimintaa ja kehittyä.

HARJAANTUMISTA

HARJOITTELUSSA Teksti & kuvat: Antti Orava

Työharjoittelut muodostavat monelle opiskelijalle ensikosketuksen oman alan töihin. Kilpailu harjoittelupaikoista on kovaa, ja keskusteluaiheena stressisävytteinen tuskailu paikan saamisesta on varmaankin useille tuttu. Camp lähestyi neljää viestinnän alan harjoitteluntarjoajaa Vaasan alueelta aikomuksenaan selvittää, minkälaisia paikkoja heillä on tarjolla ja mitä taitoja niissä edellytetään. Miten paljon puhuttu työelämän muutos on vaikuttanut työnantajiin ja sitä myöten harjoittelupaikkoihin? Vastauksia kysymyksiimme tarjosivat YLE Pohjanmaa, Vaasan kaupungin viestintäpalvelut, mainos- ja designtoimisto Buorre sekä digi- ja viestintätoimisto Morgan Digital.

Kysymyksemme kuuluivat: 1. Kuinka usein otatte harjoittelijoita? Onko harjoittelun jälkeen mahdollista jatkaa työsuhdetta?

2. Minkälaisia sopimusta tarjoatte harjoittelijoille?

3. Mitä opintoja tulisi suorittaa harjoittelua ajatellen? Mitä taitoja olisi hyvä osata?

4. Minkälaisia muutoksia olette kokeneet työnantajana?

Hakijalla on hyvä olla yliopiston myöntämä harjoitteluvoucher.

YLE Pohjanmaa Minna Salomäenpää, Vastaava tuottaja 1. Se hieman vaihtelee, yleensä olemme ottaneet harjoittelijan joka toinen vuosi. Tänä vuonna emme ole ottamassa harjoittelijaa. Ja jos harjoittelu on sujunut hyvin, niin työllistyminen on mahdollista. Muutenkin jos haluaa kesätöihin meille, on korkeakouluharjoittelu erittäin hyvä väylä siihen.

2. Ylellä on yhtenäinen linjaus harjoittelijoiden sopimuksiin, tähän voi tutustua Ylen verkkosivuilla.

3. Digitaaliset työkalut ja välineet tulisi toki hallita, mutta näkisin, että nykyään nuoret ovat niin taitavia digitaalisten palveluiden parissa jo muutenkin, että opintoja voisi suunnata enemmän kohti varsinaista substanssiosaamista. Se voi olla taloutta, politiikkaa, kieliä, mitä hyvänsä. Näkisin, että tärkeintä kuitenkin on, että olisi tuntemusta ja kiinnostusta yhteiskuntaa kohtaa. Ruotsin kielen osaaminen ei myöskään ole edellytys harjoittelupaikan saamiseksi, olemmehan suomenkielinen toimitus.

4. Valtavia muutoksia. Ennen verkkoa ei käytännössä ollut ja nykyään se on melkeinpä meidän pääväylämme. Kuvaajille ja toimittajille on tullut paljon uusia sisällöntuotannollisia tehtäviä verkon ja myös sosiaalisen median myötä. Television alueuutiset tehtiin täällä aiemmin itse, nykyään tuotamme sisällöt ja lähetykset nauhoitetaan Tampereen Mediapoliksessa.

22

23

Vaasan Kaupungin viestintäpalvelut Jenni Tuliniemi, Tiedotuspäällikkö

Buorre Mikko Niiniketo, Key Account Manager

1. Yleensä otamme 1 tai 2 viestinnänharjoittelijaa vuodessa. Lisäksi meille tulee 1 tai 2 viestinnän kesätyöntekijää, sekä 3 kesäsomettajaa. Meille on joskus käynyt niin, että harjoittelijat ovat jääneet kesätöihin. Ja kyllä, esimerkiksi erilaisia projekteja varten olemme palkanneet myöhemmin myös vanhoja harjoittelijoitamme.

1. Meillä ei ole harjoitteluhakua tietylle ajankohdalle, vaan olemme rekrytoineet harjoittelijoita mukaan sopiviin projekteihin, valitsemme harjoittelijoita myös avoimien hakemuksien joukosta.

Pitkäaikainen työsuhde on molemminpuolinen tavoite, jos homma toimii. Eli mahdollisuuksia pitempiin työsuhteisiin on.

2. Yleensä meillä on 3kk kestävä kuukausipalkallinen harjoittelujakso, johon hakijalla tulisi olla yliopiston myöntämä harjoittelutuki.

2. Perinteisesti aloitamme tuntisopimuksella, koska meidän tapauksessa se on usein ollut toimivin ratkaisu kummallekin osapuolelle. Tavoitteenamme ei ole hakea työntekijää kolmeksi kuukaudeksi, vaan näemme harjoittelijat mahdollisina pitempiaikaisina työntekijöinä. Buorrelle voi laittaa hakemuksen vaikka olisi opintojen alkuvaiheessa, jos sopivaa osaamista on jo kertynyt.

3. Käymme kyllä läpi, mitä opintoja hakija on tehnyt, jotta hän sopisi varmasti meille, mutta suosittelemme, että hakija olisi jo opintojensa loppuvaiheessa, kolmannen tai neljännen vuoden opiskelija. Hakijan tulisi hallita muun muassa MS: Office ohjelmat, sosiaalisen median kanavat, sekä video- ja valokuvaus. Ruotsin ja englannin kieltä tulisi ymmärtää ja osata käyttää, mutta täydellistä kielitaitoa emme vaadi.

4. Meillä oli pari vuotta sitten tukipalvelu-uudistus, jossa viestintää keskitettiin toimialoilta viestintäpalveluihin. Toimimme nyt suunnitelmallisemmin, yhtenäisemmin ja poikkihallinnollisemmin kuin ennen.

3. Meidän kokoisessa toimistossa usein korostuu se, että meillä on moniosaajia. Eli opiskelkaa laaja-alaisesti ja tehkää töitä monipuolisesti eri aloilla, itse koen, että tuotantotaloudesta opin esimerkiksi projektijohtamista joka ei juuri kosketa pelkästään tuotantoteknisiä yrityksiä. Monipuolisempi osaaminen mahdollistaa useampia työtehtäviä, esimerkiksi copywriter voi toimia tietyissä projekteissa asiakaspäällikkönä. Lisäksi painotan, että digitaaliseen markkinointiin liittyviä taitoja, kuten Facebook ja Google markkinointia ja tilastotieteitä olisi erittäin hyvä opetella tulevaisuuden kannalta.

4. Henkilöstön määrä on kasvanut, luonnollisesti olemme myös liiketaloudellisesti kasvaneet. Digitalisaatio on myös muuttanut organisaatioita, li-

säksi video- ja kuvatuotannon määrä on muuttunut.

Esimerkiksi aiemmin ennen messuja yritys saattoi tehdä esiteprojektin, nykyään se on usein video tai animaatio. Tällainen toiminta vaikuttaa myös meidän tekemiseemme.

GALLUP

24

Teksti: Eliisa Räsänen Kuvat: Marita Guevara Muutos on kaikessa vaikuttavuudessaan loppujen lopuksi hyvinkin henkilökohtainen asia.

Jokainen kokee sen omalla tavallaan. Jalkauduimme kampukselle tiedustelemaan, millaisessa ilmapiirissä yliopistomme muutos on koettu.

Kysymys kuului: mitä mieltä olet rakenneuudistuksesta?

Morgan Digital Anna Jeanne Söderlund, Sisältöjohtaja 1. Meillä on ehtinyt olla vasta yksi harjoittelija, koska yritys on perustettu vasta kaksi vuotta sitten. Harjoittelijoita tullaan ottamaan tarpeiden mukaan ja riippuen siitä minkälaisia projekteja on sillä hetkellä meneillään. Aiemmin mainitsemani harjoittelija on myös nyt jäänyt meille määräaikaiseen työsuhteeseen.

2. Harjoittelun kesto on 3kk, ja palkkauksessa noudatetaan työehtosopimuksen asettamia ehtoja.

Harjoitteluvoucher ei ole edellytys harjoittelupaikan saamiseksi.

3. Kaikille viestinnän opiskelijoille sanoisin, että englantia kannattaa opiskella, sillä se on yritysmaailmassa muuttumassa viestinnän kieleksi. Kuitenkin opintoja tärkeämpää on kokemus alalta. Sen ei tarvitse olla varsinaista työkokemusta ns. oikeista työpaikoista, vaan esimerkiksi ainejärjestölehden toimittamista, blogien kirjoittamista tai sosiaalisen median markkinointia. Myös valokuvauksesta ja koodaustaidoista voi olla hyötyä.

4. Kasvua on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Odotin alun perin, että yksi tekemisemme osa-alue hioutuisi timantin kärjeksi, mutta vastoin odotuksiani meillä on edelleen erittäin laaja tarjonta erilaisia palveluita.

Henri Hämäläinen informaatiotekniikka, 4. vuosikurssi ”Uskoisin, että tekniikan osalta rakenneuudistus ei tuo suuria muutoksia. Tämä uusi nimi, School of Technology, taitaa olla ainoa juttu, mikä muuttuu, tuomalla meille lisää mediaseksikkyyttä.”

Elli Tervo viestintätieteet, 5. vuosikurssi ”Vaasan yliopiston tulisi vastata meihin kohdistuviin profiloitumispaineisiin ja siksi olenkin sitä mieltä, että rakenneuudistus vastaa näihin erittäin hyvin. Mielestäni uudistus toimii.”

Jutta Kuusela hallintotieteet, 2. vuosikurssi ”Jos nyt rehellisiä ollaan, en ole kovin tietoinen siitä, miten uudistus vaikuttaa meihin opiskelijoihin, esimerkiksi opintojen etenemisen kannalta.

Tiedotus asiaa koskien on ollut aika vähäistä.

Uudistuksessa voi toki olla hyviäkin puolia.”

25

CALLITUS ESITTÄYTYY Ruokakuvat: callituslaiset

Henkilökuvat: Laura Marttila

1. Pasta

2. Feta-sieni-pinaattipasta

3. Kanasalaatti

4. Täytetyt paprikat

5. Jauhelihaquesadillat

6. Siivet

7.Kanatortilla

8. Hernekeitto

9. Avocado-tomaattipasta

10. Bolognese

11. Riisiä & kanakastiketta

Uusi CoMedian hallitus, eli Callitus, aloitti pesteissään vuodenvaihteessa. On aika syynätä hieman, minkälaisesta porukasta on kyse. Perinteisen itsestään kertomisen sijaan Camp päätti kartoittaa tuoreiden callituslaisten sielunmaisemia kuvajournalistisin keinoin. Pyysimme jokaista kuvaamaan oman suosikkinsa arjen reseptirepertuaaristaan.

Jos olemme mitä syömme, kuvastavatko otokset arkiruoistamme sitä, keitä olemme?

Osaatko yhdistää toisiinsa liittyvät ruoka- ja naamakuvat? Oikeat vastaukset löydät tämän sivun alareunasta.

A. Erika

B. Johanna

C. Petra

D. Eeli

E. Juulia

F. Emmi H.

G. Emma

H. Emmi I.

I. Ida

K. Laura 1. I

2. F

3. H

4. C

5. G

J. Aino

26

6. J

7. A

8. D

9. B

10. E

11. K

COLLAREIN KEVÄÄSEEN!

Nyt niitä saa, nimittäin CoMedian omia collegepaitoja voi tilata taas! Tilaa oma laadukas Russel Athleticin valmistama ja CoMedian verhoama collarisi 4.4. mennessä hintaan 25€, niin paitasi ennättää mukaan kevään erään. Tilauslomakkeen löydät sekä CoMedian nettisivuilta että Facebookista. Kokoja löytyy väliltä XS-XXL, ja näitä pääset sovittamaan halutessasi Cololla. Linnunlaulun lisääntyessä ja sään lämmetessä on aika jättää takki pikkuhiljaa naulakkoon, ja siirtyä ulkoilemaan oman ainejärjestön väreissä.