CAMP 1/19

VAASAN YLIOPISTON VIESTINTÄTIETEILIJÖIDEN AINEJÄRJESTÖLEHTI

1/19

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa,

O TA R O H K E A S T I Y H T E Y T TÄ!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

15

PÄÄTOIMITTAJA

Lotta Mikkilä

TAITTAJA

Henrietta Kuusisto

ETUKANNEN KUVA

Sara Alasuutari

TÄMÄN NUMERON TOIMITUS

Tytti Tynkkynen, Aino Tuohiluoma, Sofia Nevala, Ida Niemi, Liina Rahja, Jenni Lappalainen, Maija Lammela, Eeli Salmela, Eevi Ursin, Sonja Karosvuo, Ronja Juola, Aino Kärkkäinen, Viivi Hinssa, Miia Mattila, Sara Alasuutari, Petri Louhenheimo, Emma-Julia Matikainen

JULKAISIJA

CoMedia ry, Vaasan yliopiston viestintätieteilijät

YHTEYSTIEDOT

www.comediary.com/camplehti camplehti@gmail.com

26

7

12 24

27

CAMP 1/19

SISÄLLYS AIKA

4 5 7 10 12

Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Viestinnän ja markkinoinnin yhdistävä Hehku Gallup Kampuksen väripilkut

TYÖELÄMÄ JA OPISKELU

Erotu työnhaussa persoonallisen video-CV:n avulla Veera Hjerppelle musiikki on enemmän kuin ammatti Yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja muutoksen agentteja Valtakunnallisuudella uusia näkemyksiä Ydinviestiin

ILMIÖT

Somemarkkinointia liike-elämä edellä Hiekkamyrskyjä ja viisuhuumaa Cocataan courmeeta opiskelijabudjetilla Pelokkaasti rohkea vai rohkeasti pelokas?

Likainen etelä?

“Tee juttuja jotka vähän jännittää, uskalla heittäytyä, rohkene poistua omalta mukavuusalueeltasi ja tähtää unelmiisi” Mitä tuleman pitää?

VENN VAASA nämä tarjoukset näyttämällä comedia ry -tarraa jatkuva ystävätarjous

• 1l tankkiviinit 29€ häppäri ark. klo 14–16

• kana-avokadolevy 10,90€ • 12cl talonviini 4€ • 0,4l limu 2€

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

15 17 19 21 22 23 24 25 26 27 30

COMEDIA ry

CAMP 1/19

ROHKEA KUIN PITKÄTOSSU

L

apsuuden suurin idolini oli Peppi Pitkätossu. Tuo vahva, itsenäinen ja ennen kaikkea rohkea nuori nainen. Ihailen häntä ehkä vähän vieläkin: hengailla nyt joka päivä jonkun apinan kanssa ja painella menemään eriparisukat jalassa. Kuinka siistiä.

Olen koko ikäni pyrkinyt idolini tavoin tekemään rohkeita päätöksiä. Ne kuulostavat varmasti jonkun korvaan vähäpätöisiltä, mutta itselleni nämä päätökset ovat olleet ainakin jollain tapaa merkittäviä. Kuljin esimerkiksi koulun käytävillä ylväästi pinkki karvalakki päässä, vaikka jotkut opettajatkin nauroivat sille. Lähdin vieraalle paikkakunnalle lukioon, koska halusin tutustua uusiin ihmisiin. Hain jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen rinta rottingilla oman alan kesätöitä.

Myös Campin päätoimittajaksi hakeminen vaati minulta sitä samaa pitkätossumaista rohkeutta. En ole ikinä pitänyt itseäni johtajatyyppinä, mutta tässä sitä nyt ollaan, kaikki langat käsissä ja uusien haasteiden edessä. En vielä tiedä miten tulen tästä tehtävästä suoriutumaan, mutta ainakin yritän rohkeasti luottaa omaan osaamiseeni.

Rohkeus on iso osa myös toimittajan työnkuvaa. Pätevältä journalistilta odotetaan rohkeutta kohdata erilaisia ihmisiä, nostaa arkojakin aiheita esille ja ottaa vastaan lukijoiden palaute. Työ on jatkuvaa itsensä kanssa kamppailua ja seuraaviin juttuihin valmistautumista. Joka kerta, kun soitan puhelinhaastattelua, käteni alkavat täristä kuin vujujen silliksellä konsanaan. Joskus täytyy myös kirjoittaa sellaisista aiheista, joista itsellä ei ole välttämättä mitään käsitystä tai kokemusta. Viime kesänä minut nakitettiin heti kolmantena työpäivänä haastattelemaan kansanedustajaa. Luulin kuolevani.

Voiko tuollaisesta työstä sitten edes nauttia? Jo tämän vähäisenkin kokemukseni puolesta voin

AIKA

kuitenkin todeta, että kyllä voi. Vaikka paita olisi miten märkänä tuskanhiestä ja sormenpäät verillä, niin mikään ei ole yhtä antoisaa kuin valmis, itse kirjoitettu ja ihan julkaisukelpoinen juttu. Sellainen juttu, jota ei tarvitse tulevaisuudessa hävetä.

Täten haluankin kannustaa sekä Campin toimitusta että lukijoita rohkeisiin tekoihin.

Ottakaa vaikka Pepistä mallia.

CAMPIN PÄÄTOIMITTAJA, LOTTA MIKKILÄ

4

CAMP 1/19

PUHEENJOHTAJALTA

K

uultuani lehden teemasta, tiesin heti, että mitä rohkeus tarkoittaa ainejärjestöllemme ja opiskelijoillemme. Kuitenkin omalta kannaltani tästä aiheesta kirjoittaminen on hankalaa.

Kesätöiden ja harjoitteluiden haku on alkanut kovaa vauhtia: pohditaan, että mikä työ kiinnostaisi itseä tai mihin taidot hakijana riittäisivät. Keskustelu harjoitteluiden palkkauksesta on jakanut mielipiteitä.

Ilmassa on ollut keskustelua palkattomien harjoittelujen puolesta ja niitä vastaan.

Omasta mielestäni kuitenkin on rohkeutta sanoa asiat ääneen ja uskaltaa hakea itseä kiinnostavaa harjoittelua. Rohkeaa on myös sanoa ei palkattomille harjoitteluille, koska niin kauan kun niille löytyy tekijöitä, löytyy palkattomia harjoitteluitakin.

CoMedia ry on linjannut vuonna 2016, että yhdistys ei tue palkattomia harkkoja ja liputamme edelleen tämän asian puolesta.

Pitkään mietittyäni tajusin, että rohkeutta itseltäni oli hakea puheenjohtajaksi sekä kirjoittaa tätä palstaa. Luova kirjottaminen ei ole minulle kaikista helpoin ja yksinkertaisin asia, koska oikeinkirjoitus hukkuu liian usein murteeni taakse. Rohkeus näkyy yksilöiden elämässä monella eri tavoin, mutta tärkeintä kuitenkin on muistaa, että mikä itsestä tuntuu rohkealta, niin se myös on sitä.

COMEDIA RY:N PUHEENJOHTAJA, JOHANNA KAUKOVAARA

5

AIKA

CAMP 1/19

VAPAA CANA Saata äänesi kuuluviin Campin sivuilla! Löydät lomakkeen sivuiltamme osoitteesta www.comediary.com/camplehti tai Instagramista nimimerkillä @camplehti. Voit lähettää viestisi myös sähköpostiimme camplehti@gmail.com.

Kirjoita lyhyesti ja asiallisesti, niin viestisi löytää tiensä seuraavaan numeroon. Voit lisätä myös nimimerkin viestisi perään.

VIESTINNÄN OPISKELIJOILLE PITÄISI OLLA LISÄÄ VAIHTOKOHTEITA. VARSINKIN SELLAISIA MISSÄ EI OLE KIELIVAATIMUKSIA. SHOUT-OUT HANNA KORPELALLE! RACASTAN CEVÄTTÄ JA RAICCAITA TUOCSUJA. :—) VAASALAISTA TUULTA JOKA IHANASTI HIVELEE POSKIANI KUN LASKEN TAHTOMATTANI PYLLYMÄKEÄ KOULUMATKALLANI.

CUMPI VAI CAMPI? OP IS K E L I J A R A V I NTO LA ?

51% MATHILDA 49% ERKKI

PU LLAN KAN S S A?

LÖYTYYK Ö K ES ÄT Y Ö ?

82% HILLO 18% MANTELIMASSA

56% EI VIELÄ 44% LÖYTYY

AIKA

6

CAMP 1/19

VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN YHDISTÄVÄ HEHKU TEKSTI TYTTI TYNKKYNEN KUVAT SOPHEA KONG SISÄLLYSLUETTELON KUVA ELIISA RÄSÄNEN

7

Hehku-seminaari on viestinnän ja markkinoinnin pääaineopiskelijoille sekä kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu työelämätapahtuma, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Domus Bothnicalla 19.3.2019. Tapahtuma on opiskelijalähtöinen ja sen tuottavat yhdessä CoMedia ry sekä markkinoinnin opiskelijoiden pääainekerho Wisio. Hehkun tuotanto- ja yhteisövastaava Petra Lähdemäki CoMedialta sekä ohjelmavastaava Pietu Lyytinen Wision puolelta kertovat seuraavaksi tietoa tapahtuman takaa.

CAMP 1/19

MILLAINEN TAPAHTUMA HEHKU ON?

Lähdemäki aloittaa kertoen Hehkun pääosiot: seminaari tulee koostumaan puheista, paneelikeskustelusta sekä muutamasta workshopista. Tarkoituksena on käsitellä ajankohtaisia aiheita sekä ennen kaikkea saada opiskelijat tutustumaan paremmin alansa yrityksiin ja toisiinsa.

Lyytinen kertoo, että tapahtuman avulla pyritään myös rikkomaan pääaineiden välisiä rajoja. Projekti on tehty itse alusta asti, ja Hehkusta halutaan luoda toimiva jokavuotinen tapahtuma, jota opiskelijat odottavat. Markkinoinnin ja viestinnän opiskelijat tekevät nyt yhteistyöprojektin, sillä yhteisen yksikön tarjoamia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä enemmän.

KEITÄ ON MUKANA TAPAHTUMAN JÄRJESTELYISSÄ?

Hehku järjestetään siis CoMedian ja Wision toimesta. Lähdemäen ja Lyytisen lisäksi tapahtuman järjestelyihin osallistuvat kaksi muuta opiskelijaa. Yrityssuhdevastaavana toimii Antti Orava ja markkinointivastaavana Markus Tuuli. Lähdemäki kertoo, että tapahtumaan on lähtenyt mukaan myös useita yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi markkinoinnin palvelutoimisto Avidly, markkinointitoimisto BSTR sekä mainostoimisto C2 Advertising tulevat olemaan tapahtumassa esillä.

AIKA

— Firmoilta olemme saaneet hyvää palautetta sekä mielenkiintoa tapahtumaa ja yhteistyökuvioita kohtaan, Lähdemäki lisää.

MIKÄ ON TAPAHTUMAN TEEMA TÄNÄ VUONNA?

Hehkun pääteemana toimii vastuullinen markkinointi 2020-luvulla. Lyytinen avaa valintaa toteamalla vastuullisuuden olleen pinnalla jo pidemmän aikaa.

— Vastuullisuus on itsestään selvä teema nykyajan tapahtumissa. Tapahtuman järjestämistä ei kannata miettiä, jos vastuullisuutta ei oteta huomioon.

Vastuullisuus näkyy esimerkiksi seminaarista viestittäessä ja markkinoitaessa eettisesti, hyviä tapoja noudattaen sekä yhteistyökumppaneiden valinnassa.

MIKÄ ON TAPAHTUMAN TAVOITE?

Lyytinen ja Lähdemäki kertovat yhdessä tavoitteen olevan se, että opiskelijat verkostoituvat kavereihinsa ja yrityksiin sekä saavat inspiraatiota niin opiskeluun, työnhakuun kuin yleisesti tulevaisuuteenkin. Esimerkiksi workshopeilla pyritään tarjoamaan sellaisia käytännön taitoja työelämää varten, jotka eivät opinnoissa välttämättä nouse esille.

8

CAMP 1/19 — Halutaan luoda yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuksia. Usein kuulee opiskelijoilta, ettei tarjolla ole esimerkiksi riittävästi markkinoinnin työtehtäviin valmistavia tapahtumia, Lyytinen painottaa.

Hehku-seminaarille on siis tarvetta.

Lähdemäki viestinnän opiskelijana puolestaan kertoo, että tapahtuman kautta halutaan antaa tietoa työllistymismahdollisuuksista.

Samalla tapahtuma toimii viestijöille mahdollisuutena tutustua markkinointiin muutenkin kuin vain sivuaineen merkeissä, sillä markkinointi on yleinen sivuainevalinta viestinnän opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi toivotaan,

että markkinointi ja viestintä tekevät tulevaisuudessa enemmän yhteistyötä.

MIKÄ TULEE OLEMAAN HEHKUN KOHOKOHTA?

Lyytinen ja Lähdemäki eivät lähde erittelemään yhtä tiettyä asiaa kohokohdaksi. Lähdemäki toivookin, että tapahtuma muistettaisiin kokonaisuudessaan onnistuneena. Itse hän kertoo kuitenkin odottavansa etenkin puheita, mutta uskoo jokaisen löytävän tapahtumasta oman kohokohtansa. Lyytinen puolestaan uskoo, että workshopeilta voi odottaa sellaista tarjottavaa, josta opiskelijat saavat paljon irti.

A I K AT A U L U 15:45 Ovet aukeavat.

16:00 ”Opiskelijan mahdollisuudet Pohjanmaalla.”-paneeli (C2 & BSTR).

17:00 ”Miten markkinoinnilla rakennetaan parempaa huomista.” -puheenvuoro (Avidly).

17:45 Tauko.

18:15 ”Viestintä ennen ja jälkeen kriisin.” -puheenvuoro (Tekir).

19:00 ”Tekoäly ja automatisointi markkinoinnissa - Uhka vai mahdollisuus?” -puheenvuoro (Meltwater).

20:00 Puhujatilaisuus päättyy.

20:15 Workshopit käynnistyvät Fabriikissa. (Valitset workshopin ilmoittautumisen yhteydessä) ”Videotuotannon kulmakivet.” (Spin Off Media) ”Henkilöbrändäyksen merkitys työnhaussa.” (Barona Luova) ”Avaimet konseptisuunnitteluun.” (Kanvas Launch) 21:15 Workshopit päättyvät, tapahtuma päättyy.

HEHKUN SOMET

9

Instagram: @hehkuseminaari LinkedIn: @Hehku -seminaari Facebook: @Hehku -seminaari

CAMP 1/19

GALLUP

TEKSTI JA KUVAT AINO TUOHILUOMA JA SOFIA NEVALA

Milloin olet viimeksi mennyt oman mukavuusalueesi ulkopuolelle, eli ylittänyt oman elämäsi ”Siperiasimulaattorin”? Taistelitko kenties tiesi kampukselle laittoman kovissa pakkasissa? Uskaltauduitko kysymään uva-ihastustasi ulos ystävänpäivänä? Nousitko pehmeästä sängystä torstain aamuluennolle? Astelitko luokan eteen hillittömästä jännityksestä huolimatta?

Kysyimme opiskelijoilta, milloin ja miten he ovat viimeksi astuneet oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Vastaukset vaihtelivat arkielämän toimista suurempiin harppauksiin kohti itselle tärkeitä asioita.

RONJA GRANBERG, KAUPPATIETEET, 1 VSK.

Viimeisin iso juttu oli, kun hain jaostoon. Mietin, että viitsinkö hakea, sitten hain ja pääsin. Myös päivittäin tulee pieniä tilanteita, joissa tulee mentyä mukavuusalueen ulkopuolelle.

LUIS BONACHERA, VAIHTO-OPPILAS, ESPANJA

Kun aloitin maisterivaiheen opinnot Vaasan yliopistossa.

Täällä olen käynyt avannossa kahdesti, ja aloin pitää siitä.

Liukkauteen, suomen kieleen ja aikatauluihin on ollut haastavaa sopeutua. Suomessa aikataulut ovat Espanjaan verrattuna tiukkoja.

AIKA

10

CAMP 1/19

JOSE ENRIQUE, VAIHTO-OPPILAS, ESPANJA

Kun aloitin vaihto-oppilaana tammikuussa. Saapuessani Suomeen oli -20° pakkasta. Jalat jäätyivät. En myöskään ollut tottunut puhumaan englantia joka päivä. Nyt kaikki tämä on kuitenkin mukavuusalueellani.

IIRI VAITTI, VIESTINTÄTIETEET, 2 VSK.

Puoli tuntia sitten. Pidin englannin esitelmän vaikeasta aiheesta ja opettaja esitti paljon tiukkoja kysymyksiä.

JOHANNES TUOHIMÄKI, TRADENOMI, 1 VSK.

Ehkä vähän joka päivä. Kaikki asiat eivät mene ihan täydellisesti jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi töiden vuoksi täytyy joustaa. Kerran perheeni tuli käymään, ja olisin halunnut viettää heidän kanssaan aikaa, mutta oli mentävä töihin.

CAMP 1/19

KAMPUKSEN VÄRIPILKUT TEKSTI JA KUVAT LIINA RAHJA JA IDA NIEMI

SUVI, Viestintätieteet Talvipakkasilla pukeutuminen voi olla hankalaa ja inspiraatio hukassa, mutta kevätauringon myötä kirkkaita värejä alkaa taas näkyä niin ulkona kuin pukeutumisessakin. Kiinnitimme kampuksella huomiota mielestämme rohkeisiin ja erottuviin tyyleihin. Selvitimme myös, että mikä yliopistomme opiskelijoita inspiroi pukeutumisessa.

AIKA

12

CAMP 1/19 tyyli-ikonini on Kyle Simmons Bastille-bändistä, sillä hän on yksi harvoista miehistä, kuka pukeutuu värikkäästi, lakkaa kynsiä ja käyttää koruja.

ROOSA: Minulla ei ole yksittäistä tyyli-ikonia.

LAURI: Tyyli-ikonini on jalkapalloilija Sergio Ramos. Tyylini ei ehkä lopulta vastaa sitä, mutta tykkään hänen business casual -tyylisestä pukeutumisestaan.

MISTÄ OSTAT VAATTEESI? SUVI: Ostan eniten vaatteita kirpparilta, koska se on edullista sekä ekologista, ja sieltä löytää vaatteita mitä muualta ei saa. Joskus ostan vaatteita myös nettikaupoista, esimerkiksi Asokselta.

ROOSA, Strategic Business Development

MISTÄ SAAT INSPIRAATIOTA PUKEUTUMISEESI? SUVI: Saan inspiraatiota muun muassa Instagramin muotitileiltä ja katukuvasta.

ROOSA: Seuraan eri muotivaikuttajia Instagramissa ja blogeissa, sekä joitain muita muotikanavia.

ROOSA: Yritän käydä secondhand-kaupoissa, mutta ostan tällä hetkellä enemmän vaatteita netistä, esimerkiksi Zalandolta ja Madewelliltä. Myös blogeja seuraamalla löydän uusia vaatekauppoja.

LAURI: Yleisimmät kaupat, mistä ostan vaatteita ovat Zara ja H&M. Yritän vältellä kalliita merkkivaatteita, joissa vain nimi maksaa.

Shoppailen sekä netissä että kivijalkakaupoissa. Kirppiksiltä etsin erikoisempia vaatteita, esimerkiksi printtipaitoja.

LAURI: En hae inspiraatiota erityisesti mistään. Pukeudun yleensä tummiin väreihin, mutta tuon väriä asuihini värikkäillä sukilla ja virallisemmissa tapahtumissa taskuliinoilla.

SEURAATKO MUOTITRENDEJÄ?

SUVI: En seuraa kovin tarkkaan muotitrendejä, mutta poimin sieltä joitain asioita esimerkiksi 90-luvun trendeistä.

ROOSA: Seuraan jonkin verran, että mitkä värit ja kuosit ovat muodissa. Jos näen jotain kivaa netissä tai kaupassa, niin ostan sen.

LAURI: Yritän vältellä isoimpia trendejä.

ONKO SINULLA TYYLI-IKONIA? SUVI: Tyyli-ikonini on Rydel Lynch, sosiaalisen median vaikuttaja. Hänen tyylinsä on naisellinen, mutta myös rock-henkinen. Miehistä

13

LAURI, Rahoitus

CAMP 1/19

EROTU TYÖNHAUSSA PERSOONALLISEN VIDEO-CV:N AVULLA TEKSTI JA KUVA JENNI LAPPALAINEN

Kesätyöt ja kesän harjoittelupaikat ovat yksi kevään puhutuimmista aiheista opiskelijoiden keskuudessa ja monet, elleivät jopa kaikki, haaveilevat oman alan kesätyö- tai harjoittelupaikasta. Kilpailu viestinnän alan paikoista on kovaa, ja suuresta hakijamassasta erottuakseen on nähtävä vaivaa. Hyvin toteutettu, persoonallinen video-CV on varma keino erottua joukosta. Poimi tästä talteen asiantuntijoiden vinkit videon tekoon!

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

14

CAMP 1/19

V

ideo-CV, eli videon muodossa esitetty ansioluettelo, on kasvattanut suosiotaan työnhaussa viime vuosien aikana.

Onnistunut video-CV herättää välittömästi rekrytoijan kiinnostuksen, kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi oleelliset asiat, ilmentää hakijan persoonaa ja on teknisesti miellyttävä katselukokemus.

Etenkin viestinnän alan opiskelijalle video on hyvä lisä hakemuksen ja kirjallisen CV:n ohelle, sillä se toimii samalla työnäytteenä videon suunnittelun, kuvauksen ja editoinnin taitojen sekä oman esiintymistaidon osalta.

-Kuten kirjallisessa CV:ssä ja hakemuskirjeessäkin, lähtökohtana video-CV:tä tehdessä on ” kohdistaa se kyseiseen työtehtävään ja yritykseen. Videolla on siis korostettava motivaatiota kyseistä työpaikkaa kohtaan sekä niitä taitoja ja ominaisuuksia, jotka ovat olennaisia kyseisessä työssä, korostaa C2-mainostoimiston luova johtaja Mikko Vartiainen.

Samoilla linjoilla on myös Academic Work -rekrytointiyrityksessä markkinoinnin ja viestinnän alan rekrytoinneista vastaavan tiimin esimies Annika Ollila.

Jos työkokemus alalta on vielä vähäistä tai olematonta, kuten opiskelijoilla useimmiten, kannattaa videolla kertoa omasta innokkuudestaan ja kuvailla työtehtävän kannalta olennaisia taitoja, joita on oppinut opiskellessa, ainejärjestötoiminnassa, muissa luottamustoimissa, vapaaehtoistyössä tai harrastuksissa. Sekä Vartiainen että Ollila kannustavatkin hankkimaan kokemusta ainejärjestötoiminnan tai muiden luottamustoimien kautta. Jos

aikaa ja intoa riittää opiskelun ohella, suosittelevat he myös esimerkiksi kuvien ja videoiden editoinnin tai digimarkkinoinnin työkalujen, esimerkiksi Google Ads ja Analytics, perusteiden opettelua itsenäisesti.

-Kehitä sitä osaamista, josta olet kiinnostunut, rohkaisee Ollila.

Osaamisen lisäksi työnhaussa korostuu hakijan persoona. Video-CV mahdollistaa oman persoonan esille tuomisen paremmin kuin perinteinen kirjallinen CV tai hakemuskirje. Ollila ja Vartiainen kannustavat myös oman persoonan esille tuomiseen.

-Videossa kannattaa tuoda omaa persoonaansa rohkeasti esille, sillä sen avulla erottuu hakijoiden joukosta. Rekrytoidessa tärkeää on löytää hyviä tyyppejä, jotka sopivat tiimiin, Vartiainen toteaa.

Hänen mukaansa videon persoonallisuutta voi lisätä oman esiintymisen ohella esimerkiksi omannäköisen kuvauspaikan, vaatteiden tai taustamusiikin avulla.

Vaikka video-CV on hyvä keino erottua hakijoiden joukosta, videolla ei kuitenkaan voi korvata kirjallista CV:tä ja hakemuskirjettä.

-Katsomme päivittäin useita CV:itä ja hakemuksia ja meidän aikaamme säästää, että näemme nopealla vilkaisulla kirjallisen CV:n kokonaisuudessaan, verrattuna siihen, että katsoisimme koko videon alusta loppuun.

Aina kannattaa siis lähettää kirjallinen CV, mutta sen lisäksi voi lähettää videoklipin, jossa kertoo itsestään. Sillä erottuu varmasti, sanoo Ollila.

REKRYTOIDESSA TÄRKEÄÄ ON LÖYTÄÄ HYVIÄ TYYPPEJÄ, JOTKA SOPIVAT TIIMIIN.”

Seuraavalla sivulla Mikon ja Annikan vinkit onnistuneeseen videoon!

15

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

CAMP 1/19

ENNEN KUVAUSTA

Suunnittele sisältö ja laadi käsikirjoitus: • Pyri kokonaisuudessaan selkeään ja tiiviiseen esitykseen. Hyvä videon pituus on alle minuutti, maksimissaan 1,5-2 minuuttia.

• Kiinnostava aloitus on äärimmäisen tärkeä, jotta rekrytoija katsoo videon loppuun saakka.

• Keskity hakemasi työn kannalta olennaisiin asioihin. Jos olet hakemassa useampaan paikkaan, voit kuvata yhden rungon ja erilaisia kohdistettuja pätkiä eri työtehtäviä varten.

• Anna rohkeasti persoonasi näkyä videossa!

• Hanki kuvaukseen tarvittavat välineet: › erillinen mikrofoni, jotta ääni kuuluu hyvin videolla › tarvittaessa lisää valoja hyvän valaituksen takaamiseksi.

KUVAUSTILANTEESSA

Ota kaveri avuksi kuvaamaan ja tarkkailemaan esiintymistäsi. Valitse kuvaamiseen sopiva paikka: • Siisti tausta. Mielenkiintoinen tausta plussaa, selkeys kuitenkin tärkeintä.

Esimerkiksi valkoinen seinäkin kelpaa hyvin.

• Kiinnitä huomiota hyvään valaistukseen.

• Pyri minimoimaan häiriötekijät, kuten ylimääräiset äänet taustalla tai kaikuminen.

• Vaihtele kuvatessa kuvakulmaa elävämmän videon aikaansaamiseksi.

KUVAUKSEN JÄLKEEN

Editoi videota tarpeen mukaan: • leikkaa kaikki turha pois, jotta video pysyy lyhyenä • varmista puheäänen kuuluvuus ja hyvä laatu • halutessasi voit lisätä videoon sopivaa, hiljaista taustamusiikkia • säädä väritasapaino kuntoon • lisää havainnollistavaa grafiikkaa, kuten tekstiä tai aihesanoja.

Tee videon katsomisesta rekrytoijalle mahdollisimman helppoa: lataa video esimerkiksi YouTubeen tai Vimeoon, jolloin voit lisätä linkin hakemukseesi. *Yliopistolta on mahdollista lainata järjestelmäkamera, mikrofoni ja jalusta. Lisätiedot Olli Raatikaiselta.

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

16

CAMP 1/19

VEERA HJERPPELLE MUSIIKKI ON ENEMMÄN KUIN AMMATTI TEKSTI MAIJA LAMMELA KUVA TOMMI HYNYNEN

Päivän somepostausten suunnittelua, tv-ohjelman kuvauksia, harjoittelijoiden opastamista, albumin ennakkokuuntelutilaisuuden valmistelua, biisien toimitusta radioihin. Illalla vielä Tavastialle Lanyn keikalle. Muun muassa näistä koostuvat Veera Hjerppen vaihtelevat työpäivät Universal Music Finlandin markkinointikoordinaattorina.

K

un Veera Hjerppe kertoo omasta työstään, ei voi olla huomaamatta hänen intohimoaan alaansa kohtaan. Rakkaus musiikkiin ohjasi Hjerppeä eteenpäin, kun hän lähti luomaan itselleen urapolkua.

— Olen aina tiennyt, että tulen työllistymään musiikkialalle.

Muiden opiskelijatovereiden etsiessä töitä laajasti viestinnän alalta, Hjerppe päätti, ettei hän lähde kokeilemaan vain jotain viestintään liittyvää. Mikä ikinä työ tulisi olemaan, sen pitäisi liittyä viestinnän lisäksi myös musiikkiin.

Hjerppe oli haaveillut esimerkiksi radiojuontajan ammatista, mutta elämä kuljetti hänet levy-yhtiön töiden pariin.

Hjerppe haki alun perin digiharjoittelijaksi, mutta Universal Musicilta ehdotettiinkin markkinointiharjoittelijan paikkaa. Tämä vastasi vielä

17

paremmin hänen toiveitaan, koska tässä työssä hän pääsisi hyödyntämään entistä enemmän oppimiaan asioita. Haastattelusta toiseen edeten Hjerppe nappasi lopulta työn itselleen ja eteni vähitellen harjoittelijasta kokopäiväiseksi työntekijäksi levy-yhtiölle.

Työ Universal Music Finlandin markkinointikoordinaattorina pitää sisällään monipuolisia työtehtäviä, eikä perinteistä työpäivää oikeastaan voi kuvailla. Hjerppe toimii siis markkinointitiimissä, jossa hän koordinoi sekä kotimaisia että ulkomaisia artistiprojekteja. Hän myös vastaa Universal Musicin somekanavista. Myös firman sisäinen viestintä sekä markkinointiharjoittelijaohjelma kuuluvat Hjerppen vastuualueisiin.

Kyseessä on siis laaja työnkuva, joka sisältää jonkin verran itsenäistä työskentelyä,

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

CAMP 1/19

mutta enemmän pääsee tekemään yhteistyötä muiden työntekijöiden kanssa. Universal Musicilla onkin töissä eri koulutustaustaisia osaajia moninaisissa työtehtävissä.

Markkinointiosaston lisäksi levy-yhtiön sisällä toimii muun muassa digitiimi, joka on Hjerppen sanoin mainostoimisto, A&R-tiimi sekä Music&Brands, jonka vastuualueena on brändimarkkinointi.

Hjerppen mielestä parasta hänen työssään on omien vahvuuksien yhdistäminen. Työssä on kuitenkin Hjerppen sanoin täydellinen balanssi aikaisemman osaamisen sekä uuden oppimisen välillä. Hän on päässyt kehittämään jatkuvasti omaa osaamistaan ja sen mukana saanut lisää vastuuta. Mitä pidempään Hjerppe on ollut levy-yhtiössä töissä, sitä enemmän hän on päässyt myös seuraamaan eri artistien kehitystä ja onnistumisia, mitä hän arvostaa työssään.

Työn haasteeksi Hjerppe mainitsee lähes jatkuvan kiireen. Esimerkiksi postauksia someen voi suunnitella jo hyvissä ajoin etukäteen, mutta aina eteen voi tulla jokin yllättävä tekijä, johon on lyhyellä varoitusajalla sopeuduttava.

— Some ei ikinä nuku, hän tiivistää.

Hjerppe tekee siis monipuolista ja kiinnostavaa työtä.

Alalle hakeekin paljon ihmisiä. Musiikkiala on yleisesti ottaen ihmisläheinen, minkä vuoksi Hjerppe sanoo sosiaalisten taitojen helpottavan huomattavasti alalla pärjäämistä. Musiikkimarkkinoinnissa on hyötyä myös siitä, jos osaa rohkeasti kehitellä uusia

”SOME EI

IKINÄ NUKU.” ideoita ja olla työssään ennakkoluuloton. Sen lisäksi hän korostaa vielä aitoa kiinnostusta ja intohimoa musiikkiin.

— Tällä alalla lähtökohtaisesti on ihmisiä, joille musiikki on sydämenasia.

Viestinnän ala oli Hjerppelle helppo valinta, koska hän halusi kehittyä kirjoittajana sekä viestijänä. Vaasassa opitut erinomaiset kirjoitustaidot sekä kielitaito ovat Hjerppen mukaan juurikin niitä taitoja, joilla hän on pystynyt erottumaan työssään edukseen ja näitä asioita hän pitää tärkeinä viestinnän koulutuksessa.

Hänen mielestään näitä taitoja kannattaakin ahkerasti kehittää opiskellessaan.

Lisäksi Hjerppen vinkkinä opiskelijoille on, ettei kannata epäillä joidenkin kurssien tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä tulevaisuuden kannalta.

Jälkeen päin hän on ymmärtänyt, kuinka kokonaisvaltaisen käsityksen viestinnän koulutus antaa. Monipuolisuus onkin se, mitä Hjerppe viestinnän koulutuksessa arvostaa.

— Ja onhan se kivaa, että osaa päteä semantiikalla ja pragmatiikalla, hän naurahtaa.

Viestinnässä opittujen taitojen yhdistäminen musiikkiin ovat mahdollistaneet hänelle työn, josta hän nauttii joka päivä. Vaikka töissä olisi ollut pahimman luokan kiire tai väsymys olisi painanut, Hjerppe ei ole kohdannut työnsä aikana sellaista päi-

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

vää, jolloin ei olisi huvittanut mennä töihin. Jos siis unelma-ammatti on jo tiedossa, hän kannustaakin rohkeasti tavoittelemaan sitä.

Hjerppe neuvoo olemaan rohkea töitä etsiessä, eikä hänen mukaansa kannata liikaa takertua siihen, vastaako oma tutkinto täydellisesti jotain kyseistä työtä. Jos intohimoa tekemiseen löytyy, sillä pääsee jo pitkälle.

— Pelkkä tutkinto ei määrittele sitä, mihin voi mennä töihin, vaan myös se, miten osoittaa motivaatiota.

KUKA?

Veera Hjerppe, 26

ASUINPAIKKA?

Helsinki, Ullanlinna

KOULUTUS?

Viestinnän opinnot Vaasan yliopistossa

TYÖNKUVA?

Markkinointikoordinaattori Universal Music Finlandilla

HARRASTUKSET?

Musiikki ja koiran kanssa harrastaminen

18

CAMP 1/19

YHTEISKUNNALLISIA KEHITYSSUUNTIA JA MUUTOKSEN AGENTTEJA TEKSTI EELI SALMELA KUVITUS HENRIETTA KUUSISTO

Mediamaisema leviää kuin pullataikina ja uudet sukupolvet tapaavat tarkastella elämää kovin eri näkövinkkelistä kuin edeltäjänsä. Lisätään asetelmaan hallituksen asettamat korkeakoulujen profiloitumistarpeet.

Edessämme on nyt tilanne, jossa yhteishaut tuovat terassikelien ja korkeiden odotusten ohella mukanaan mediatilasta taistelevaa hakumarkkinointia. Vaasan yliopisto osallistuu tähän kamppailuun aseinaan muutoksen agentit.

CAMP 1/19

V

iime vuonna nähtiin juuri opintonsa aloittanut Eetu, joka tapasi Vaasassa elämänsä rakkauden, ponnahti opintojen kautta rikkauksiin ja sai rehtorilta kissan lahjaksi. Tänä vuonna yliopistomme brändivideossa esiintyy johtamisen yksikön dekaani Adam Smale, joka esittelee opinahjoamme ja tulevaisuuden mahdollisuuksia agenttimaailmasta tutun kulttuurikuvaston saattelemana. Agents of Change on Vaasan yliopiston slogan, ja se on tuotu vahvasti näkyviin myös tämän kevään hakumarkkinoinnissa.

— Sloganilla halutaan kuvastaa me-henkeä ja ilmassa paljon ollutta muutosta. Yhteisönä me olemme muutoksen tekijöitä. Pyrimme hakukampanjassa toivottamaan uusia opiskelijoita tervetulleeksi tähän joukkoon, yliopiston viestintäasiantuntija Tiina Ramsila täsmentää.

Tällä hetkellä pyörivä hakukampanja tähtää siis nuorten arvomaailman puhutteluun. Yhtäältä muutos on tähän oiva teema, sillä uudet sukupolvet ovat osoittaneet halunsa yhteiskunnallisiin käänteisiin. Viime aikoina tapetilla on ollut esimerkiksi koululakkojen muodon ottanut ilmastoaktivismi. Toisaalta perinteiset instituutiot — jollainen yliopistokin on — ovat kohdanneet vaikeuksia tavoitellessaan nuoria.

Kysymystä siitä, kuinka nuoria voidaan osallistaa yhteiskunnan toimintoihin, ovat pohtineet muun muassa poliittiset toimijat, tieteilijät ja erinäiset järjestöt. Taustasyitä nuorten maailmankatsomuksille ja niiden mahdollisille poikkeavuuksille edeltäjiinsä verraten on monia: ajan henki, globalisaatio ja teknologian murros muutamia mainitakseni. Nämä ovat teemoja, joita mietitään myös hakumarkkinointia tehdessä.

— Kilpailemme mediatilasta viihteen kanssa.

Mainostemme tavoite on saada nuoret pysähtymään esimerkiksi kännykkää selatessa, siksi niitä tehdään viihteellisellä tyylillä, Ramsila kuvailee.

— Tutkintoa ei välttämättä koeta yhtä tarpeelliseksi kuin ennen. Turvallisuushakuisuus tuntuu jääneen jossain määrin taka-alalle, halutaan katsoa mihin elämä vie. Esimerkiksi välivuoden pitäminen koetaan usein houkuttavana vaihtoehtona, senkin kanssa tavallaan kilpailemme,

markkinointiassistentti Tiia Alkkiomäki jatkaa.

Tammikuussa alkanut kampanja koostuu sosiaalisen median sisältöjen ohella ulkomainoksista Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Porissa, Seinäjoella ja Vaasassa.

Lisäksi mainosvideota esitetään Helsingin ja Tampereen elokuvateattereissa. Vauhtia on haettu myös vaikuttajamarkkinoinnin puolelta — tubettajat Soikku ja Tume julkaisivat omilla kanavillaan videot vierailustaan Vaasan yliopistolla. Osa mainonnasta esittelee ainoastaan tekniikan alaa tai kauppatieteitä.

— Suurin osa mainoksista esittelee yliopistoa yleisesti, muttatekniikalle jakauppatieteille onyliopiston hallituksen linjausten mukaan tehty omat kohdentavat mainoksensa, Alkkiomäki selventää.

Taustalla vaikuttavat myös Suomen hallituksen tekemät linjaukset korkeakoulujen profiloitumistarpeista. Profiloituminen vaikuttaa brändäykseen, jonka osaksi hakumarkkinointikin asettuu.

Kampanjan visuaaliseen ilmeeseen on haettu vaikutteita elokuvamaailmasta. Mainoksissa näkyy terävästi pukeutuneita ja huoliteltuja henkilöitä, jotka voisivat habituksensa puolesta hyvinkin esiintyä James Bond -elokuvissa. Tunnetila ei opiskelija-arjessa välttämättä muistuta työskentelyä salaisen palvelun leivissä, etenkään kun tähän vuodenaikaan luennolle siirtyäkseen olisi hyvä omistaa naskalit mittatilauspuvun asemasta.

— Arki on totta kai arkea, eikä siinä tunnu glamour. Muutoksen agenttien idea on kuitenkin siinä, että koulutuksen ja pienien arkistenkin asioiden kautta meillä on mahdollisuus tehdä parempaa johtamista ja yrityselämää, avoimempaa viestintää sekä hyvää hallintoa, pohtii Ramsila.

Viime vuonna Eetu, nyt Agents of Change.

Onko kyseessä trendi? Nähdäänkö ensi vuonna uusi video?

— Yleensä meillä on ollut parin vuoden sykli, eli ensi vuonna jatketaan varmaankin tällä teemalla.

Se on parempi jatkuvuuden kannalta, vaikka toki joitain muutoksiakin tehdään, Ramsila summaa.

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

20

CAMP 1/19

VALTAKUNNALLISUUDELLA UUSIA NÄKEMYKSIÄ YDINVIESTIIN TEKSTI EEVI URSIN KUVA JANI RUTANEN

Jyväskylässä kaksi kertaa ainejärjestöjen voimin järjestetty Ydinviesti järjestäytyi vuodenvaihteessa yhdistykseksi. Muutoksella pyritään muun muassa takaamaan tapahtuman jatkuvuus.

Toinen suuri muutos tälle vuodelle on, että Ydinviestiä järjestää ensi kertaa valtakunnallinen tiimi. Vaikka tapahtuma järjestetään edelleen Jyväskylässä, saadaan tällä kertaa mukaan näkemystä myös muista kaupungeista.

— Projektitiimillä on melko vapaat kädet kehittää tapahtumaa näkemystensä mukaan.

Uusien ihmisten mukana tulee toivottavasti tuoreita ideoita, joita emme itse keksisi, pohtii Ydinviesti ry:n puheenjohtaja Aapeli Tourunen.

Yhdistyksen hallitus pitää huoltaa, että Ydinviestin henki ja keskeiset teemat säilyvät.

— Ydinviesti on jatkossakin valtakunnallinen, laadukas, yhteisöllinen ja saavutettava, Tourunen kertoo.

Tasokkuudesta huolimatta pyrkimyksenä ei missään nimessä ole pönötystapahtuma.

21

YHDISTYS TUO USKOTTAVUUTTA JA JATKUVUUTTA Viime vuoden Ydinviesti sai paljon positiivista palautetta niin osallistujilta kuin yhteistyökumppaneilta. Yhteistyökumppani Veikkauksen viestintäpäällikkö Tomi Auremaa kiittelee viestijöiden omistautumista, intohimoa ja rohkeaa heittäytymistä. Auremaa kertoo viime vuoden tapahtuman jälkeen jääneensä miettimään sitä, kuinka paljon opiskelijoilla on annettavaa työelämään.

Oma yhdistys helpottaa valtakunnallisen projektitiimin rekrytointia sekä yhteydenpitoa sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneille välittyy uskottavampi kuva, kun toiminnalla on taattu jatkuvuus.

Motivaatio yhdistyksen taustalla juontaa juurensa samoista asioista, kuin koko Ydinviesti-tapahtuman perustaminen.

— Koettiin jo pari vuotta sitten, että viestijöillä ja journalisteilla on paljon osaamista, mutta monella meistä on vähättelevä näkemys omasta osaamisestaan. Tätä haluttiin rikkoa, sillä meillä on paljon arvokasta tietoa ja taitoa, Tourunen kertoo.

CAMP 1/19

SOMEMARKKINOINTIA LIIKE-ELÄMÄ EDELLÄ TEKSTI SONJA KAROSVUO

Paljon puhuttu mediakriittisyys unohtuu siinä vaiheessa, kun merkittävät somevaikuttajat postaavat oranssin kuvan Instagramiin, kuvatekstinä ”Join me on April #FyreFestival”. Fyre Festival osoittautui tapahtumana pohjanoteeraukseksi, mutta festivaalien somemarkkinointi sen sijaan oli ennennäkemätöntä. Fyre Festival onnistui myymään suunnitteluvaiheessa olevan festivaalin loppuun alle kahdessa päivässä loistokkaan somemarkkinointinsa avulla. Asiakkaille pyrittiin myymään eksklusiivinen mielikuva luksusmusiikkifestivaalista. Mielikuvana se tosiaan pysyi, sillä lopputulos oli katastrofaalinen.

Onhan se vaikea sisäistää, että olemme vaikuttamisen kohteena meille arkisessa ympäristössä, Instagramissa. Olemme tottuneet sosiaalisen median luotettavuuteen ja läpinäkyvyyteen. Jatkuvasti ilmenee uusia keinoja horjuttaa sosiaalisen median läpinäkyvyyttä.

Tuotetun sisällön laadukkuus ja julkaisijoiden vaikuttajarooli lisäävät uskovuutta — aivan kuten Fyre Festivalin somemarkkinoinnissa kävi ilmi. Voidaan siis todeta, että somemarkkinointia käytetään häikäilemättä osana liiketoimintaa.

Omalta osaltaan myös Suomeen rantautuneet Instagram-podit ja powerliket puhuvat sen tosiasian puolesta, että somessa kuljetaan lähtökohtaisesti liike-elämä edellä. Liiketoimintaa sosiaalisessa mediassa harjoittavat yksityisyrittäjät omilla henkilöbrändeillään sekä isot yhtiöt liiketoimintansa tukena. Instagram-podin muodostaa salainen käyttäjäryhmä, joka havittelee mahdollisimman suurta suosiota Instagramissa. Suosio saadaan powerlikeillä, eli kuvaan kohdistuvalla tykkäyksien virralla,

unohtamatta kommentteja. Koko tämän periaatteen mahdollistaa Instagramin algoritmit.

Usein sosiaalisessa mediassa markkinointia harjoittavat yksityisyrittäjät hyödyntävät Instagram-podeja ja powerlikeja. Näin he saavat suosiota ja näkyvyyttä sekä ennen pitkään rahaa toiminnallaan. Rahalla ja suosiolla pystytään tuottamaan mielekästä sisältöä, jota käyttäjät myös haluavat katsoa. Kuitenkin Instagram-podeja kritisoidaan siitä, ovatko (some)haippirinkiin kuuluvat julkisuuden henkilöt oikeasti kavereita keskenään vai teeskenteleväkö he vain suosion takia. Käyttäjät ovat ainakin mediakriittisiä, mutta kohdistuuko kriittisyys tässä tilanteessa oikeasti merkittäviin lähtökohtiin? Lähtökohtina ovat siis julkisuuden henkilöiden kaverisuhteet ja heidän saavuttamansa suosio.

Käyttäjien on ymmärrettävä markkinoinnin luonne ja ne toiminnan lähtökohdat, jotka oikeasti ovat eettisesti vääriä. Tietenkin vastuu on molemminpuolinen, myös liiketoiminnan harjoittajan. Käyttäjille suunnattu markkinoinnin tulisi olla eettisten periaatteiden mukaan tuotettua, rehellistä ja vastuullista.

Nykypäivänä markkinoinnin eettisyydestä ei voida olla täysin varmoja. Sosiaalinen media mahdollistaa niin monenlaista markkinointia eri toimijoilta. Käyttäjiä haastetaan mediakriittisyyteen. Loppujen lopuksi käyttäjä on se, kuka määrittää mitä käyttäjiä seuraa, kuinka paljon painoarvoa antaa heidän markkinointistrategialleen ja kuinka sinisilmäisesti uskoo näkemänsä. Unfollow-napin painaminen on suhteellisen helppoa.

ILMIÖT

22

CAMP 1/19

HIEKKAMYRSKYJÄ JA VIISUHUUMAA TEKSTI RONJA JUOLA

29. TAMMIKUUTA KELLO 13.00. Silloin julkaistiin

tieto siitä, että kuka edustaa Suomea Euroviisuissa vuonna 2019. Odotin jännityksessä kokonaisen viikon ja odotukset olivat todella korkealla, sillä edustajaa oli pidetty salassa näinkin kauan. Kun kello vihdoin löi yksi tuona tammikuisena päivänä, olin valmiina koneen ääressä katsomassa pressitilaisuutta. Kun edustajaksi paljastettiin Darude, olin sanaton. Olin odottanut täysin jotain muuta. Uskon, että pettymyksen näki kasvoiltani kilometrien päähän.

Päätin kuitenkin perehtyä asiaan tarkemmin ja antaa Darudelle mahdollisuuden.

Suomi on viime vuosina pärjännyt Euroviisuissa vaihtelevalla menestyksellä.

Vuoden 2006 Lordin voiton jälkeen Suomi on päässyt finaaliin seitsemän kertaa, joista vain yhdellä kerralla olemme sijoittuneet kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Viime vuonna oli kovat odotukset Saara Aallon suhteen, sillä brittien X Factor -menestys oli kaikilla vielä tuoreessa muistissa.

Pettymys oli suuri, kun Saara sijoittui finaalissa sijalle 25, ja olimme finaalin toiseksi vähiten ääniä saanut maa.

23

Viime vuotta ajatellen Darudella on parempi tilanne.

Hän on jo valmiiksi tunnettu ympäri maailman. Kukapa ei tietäisi legendaarista sandstormia? Vaikea sanoa osoittautuuko maine eduksi vai kiroukseksi. Mielessäni kävi myös ajatus siitä, että onko ainoastaan sandstorm ihmisille tuttu ilmiö, mutta tekijä sen takana on jäänyt ilman huomiota? Jos minun pitäisi nimetä Darudelta jokin muu kappale kuin sandstorm, jäisin sanattomaksi.

Toisaalta en tunne elektronista musiikkia kovin hyvin,

”TOISAALTA, JOS JOKU HALUAA ÄÄNESTÄÄ SUOMEA PELKÄSTÄÄN SANDSTORMIN TAKIA, SALLITTAKOON MYÖS SE.”

joten voi olla, että menestymme tänä vuonna hyvinkin. Onhan Darude kuitenkin Suomen mittakaavassa todella menestynyt muusikko, ainakin omassa genressään.

Sosiaalisessa mediassa Daruden edustus on otettu vastaan positiivisin tuntein.

ILMIÖT

Ympäri Eurooppaa käydään kiivasta keskustelua, ja Suomea on povattu jopa tämän vuoden voittajaksi. Monet odottavat myös Daruden esitykseen ja kappaleeseen liittyviä meemejä, sillä onhan niitä ollut esimerkiksi sandstormiin liittyen todella paljon. Euroviisujen virallisella Facebook-sivuilla Daruden julkistaminen Suomen edustajaksi on kerännyt huomattavan määrän tykkäyksiä ja kommentteja: jopa 7 tuhatta tykkäystä ja 3,2 tuhatta kommenttia. Se on suurin määrä tykkäyksiä ja kommentteja, mitä mikään julkistetuista artisteista on saanut tähän mennessä!

Nyt täytyy vain toivoa, että löydämme parhaan kappaleen kolmesta vaihtoehdosta ja saamme lähteä ylpeänä kohti euroviisuja.

Onneksi Darudella on useiden vuosien kokemus ja hän on tottunut suuriin yleisöihin. Toivottavasti Daruden suomalainen rauhallisuus ja ammattitaito puree eurooppalaiseen yleisöön. Toisaalta, jos joku haluaa äänestää Suomea pelkästään sandstormin takia, sallittakoon myös se. Jokainen ääni on plussaa. Olisihan se jo aikakin saada Suomelle menestystä Euroviisuissa.

CAMP 1/19

COCATAAN COURMEETA OPISKELIJABUDJETILLA TEKSTI JA KUVAT AINO KÄRKKÄINEN

RANSKALAINEN SIPULIKEITTO

4 annosta

4 kpl isoa keltasipulia 3 kpl valkosipulinkynttä n. 3 rkl voita tai margariinia öljyä 1 rkl vehnäjauhoja 1l kanalientä (2 kpl kanafondia/ kanaliemikuutiota) (½ dl valkoviiniä) ripaus valkopippuria (tai mustapippuria) suolaa maun mukaan n. ½ rkl kuivattua timjamia

SIKAHELPOT SÄMPYLÄT

Noin 15 kpl

5 dl vettä 1 dl maitoa 25g hiivaa 1 rkl sokeria 2 tl suolaa 8 dl vehnäjauhoja 4 ½ dl hiivaleipäjauhoja (jauhoja leipomiseen)

1. Kuori ja pilko sipulit ohuiksi siivuiksi; halkaise sipuli ja siivuta ohuiksi siivuiksi. Pilko myös valkosipulinkynnet pieneksi.

2. Sulata noin kaksi ruokalusikallista voita tai margariinia kattilassa. Älä kuitenkaan ruskista. Lisää sipulit ja kuullota hyvin. Älä anna paistua/ ruskistua.

3. Keitä vesi ja sulata siihen fondit (tai kanaliemikuutiot).

4. Kun sipulit näyttävät pehmeiltä ja läpikuultavilta, lisää tilkka öljyä ja noin yksi ruokalusikallinen voita tai margariinia. Lisää myös noin yksi ruokalusikallinen vehnäjauhoja ja sekoita hyvin.

1. Kuumenna nesteet kädenlämpöiseksi kattilassa. Murenna hiiva leivontakulhon pohjalle. Lisää hiivan joukkoon sokeri ja vähän nestettä.

Sekoita tasaiseksi ja lisää loput nesteestä. Lisää myös suola.

2. Lisää vähän vehnäjauhoja ja alusta taikinaa. Lisää loput jauhot. Vaivaa taikinaa 5-10 minuuttia. Taikina jää melko löysäksi.

ILMIÖT

5. Lisää halutessasi tilkka valkoviiniä. Anna kiehahtaa.

6. Kaada kuumaa kanalientä vähitellen sipuliseoksen joukkoon, liemen määrällä saat säädeltyä keiton paksuutta.

7. Mausta valkopippurilla ja timjamilla. Lisää tarvittaessa myös suolaa. Anna keittyä niin kauan, että sipulit ovat pehmeitä ja niiden kitkeryys on hävinnyt. Keiton voi antaa porista useammankin tunnin ajan!

8. Halutessasi voit keiton annostelun jälkeen ripotella pinnalle juustoraastetta ja gratinoida kulhoja uunissa (grillivastus).

9. Nauti tuoreiden sämpylöiden kera!

3. Ripottele vähän jauhoja taikinan päälle ja peitä leivinliinalla. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa ainakin tunnin ajan.

4. Kuumenna uuni 250-asteiseksi.

Nostele varovasti esimerkiksi nuolijalla samankokoisia taikinapaloja pellille. Sämpylöiden ei tarvitse olla pyöreitä. Paista sämpylöitä 15-20 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä.

24

CAMP 1/19

PELOKKAASTI ROHKEA VAI ROHKEASTI PELOKAS? TEKSTI VIIVI HINSSA KUVA SARA ALASUUTARI

E

läimet suojautuvat luonnossa niin, etteivät näytä loukkaantumistaan tai sitä, että pelkäävät. Jos ne näyttävät heikkoutensa, ne joutuvat pedon kynsiin. Ihmisten ei tarvitse olla varuillaan petojen takia, eikä meillä pitäisi olla estettä näyttää pelkojamme.

Kuitenkin nykyajan media ja yhteiskunta olettaa, että ihmisten pitäisi elää kuin loukkaantuneet eläimet luonnossa.

Lehtien otsikot ja sosiaalisen median voimalauseet toitottavat meille: ”Ylitä itsesi! Erotu! Älä jää mukavuusalueellesi!”. Pitäisi olla rohkea ja tehdä isoja asioita osoittaakseen sen. Minä en halua yrittää rajoja. Käytän samaa Marimekon kassia kuin muutkin ja pysyn visusti mukavuusalueellani. Enkö sitten ole rohkea, jos en tee isoja asioita kaukana mukavuusalueeltani?

Rohkeudella tarkoitetaan omien pelkojen voittamista. Usein kuitenkin oletetaan, että tekemällä vain todella suuria asioita, voit kokea itsesi oman elämäsi ritariksi. Olet rohkea, jos hyppäät benjihypyn tai perustat yrityksen.

Minulle rohkeus on joskus sitä, että uskallan mennä kaupan kassalle ilman, että siinä on yhtään jonoa.

Rohkeus liitetään usein sankarillisuuteen, vahvuuteen ja suorittamiseen. Nykypäivänä on

25

kuitenkin melkein rohkeampaa olla pelokas ja heikko, koska silloin taistelee yleisesti annettuja normeja vastaan. Normi on olla rohkea, peloton, vahva itsenäinen henkilö. Minusta rohkeutta on pelätä ja olla se joukon heikoin.

Ihmisiltä, viestinnän opiskelijoiltakin, vaaditaan jatkuvasti rohkeutta. Hakiessani viestinnän alan koulutukseen mietin niitä sanavalmiita toimittajia, rohkeita markkinointiasiantuntijoita ja tuhansia ekstroverttejä viestijöitä. Mitä minä hiljainen sielu sellaisessa seurassa teen? Muut ehkä ottavat isoja rohkeita askeleita urallaan, mutta voin seurata heitä perässä pienillä askelilla.

Tällä hetkellä pelkään oikeastaan kaikkea: kuolemaa, elämää, sairautta, terveyttä, mennyttä ja tulevaa. Tunnen itseni välillä todella heikoksi ja pelokkaaksi, kun katselen muiden suurien pelkojen voittamista. Silti olen mielestäni rohkea, koska annan itselleni luvan pelätä kaikkea. Ehkä olen yhteiskunnan mielestä pelokas ja heikko, mutta minä olen kuitenkin tarpeeksi rohkea myöntämään sen.

Antakaa minun olla rauhassa mukavuusalueellani ja ylittää omia, tarpeellisiksi kokemiani rajoja – älkää olettako suuria. Minun ei tarvitse esittää pelotonta petojen takia.

KOLUMNI

CAMP 1/19

ILMIÖT

26

CAMP 1/19

Minne somesta ja TV:stä tuttu Aura Lampi matkustaa maaliskuussa, tai mistä hänet voi bongata ensi kesänä? Lue koko juttu niin tiedät!

27

ILMIÖT

CAMP 1/19

“TEE JUTTUJA JOTKA VÄHÄN JÄNNITTÄÄ, USKALLA HEITTÄYTYÄ, ROHKENE POISTUA OMALTA MUKAVUUSALUEELTASI JA TÄHTÄÄ UNELMIISI” TEKSTI PETRI LOUHENHEIMO KUVAT SINI KUUROLA

T

amperelainen Aura Lampi, 23, on monessa mukana, mutta useimmille hän lienee tuttu Subilla viime syksynä esitetyn realityn Love Island Suomen voittajana parinsa Jeffreyn kanssa. Kun toimituspalaverissa tuli ilmi, että lehden teemana on rohkeus, tiesin heti, että haluan haastatella nimenomaan Lampea. Haastattelu soljuu seuraavana päivänä mukavissa merkeissä. Puhelimeen vastaa pirteä ja hyväntuulinen ääni, ja haastattelun aikana eteeni avautuva mielenmaisema on ehkä hieman erilainen kuin mistä pintapuoliset iltapäivälehtien parisuhdeutelut tai jutut Lammen hankkimasta uudesta tatuoinnista kertovat.

Haastattelussa tulee puheeksi työelämää ja nykyaikaa leimaava epävarmuus sekä arkipäivän rohkeus. Aura haluaa kannustaa ihmisiä uskaltamaan heittäytymään, mikäli mielenkiintoisia tilaisuuksia eteen avautuu, ja toteuttamaan unelmiaan.

— Tee juttuja jotka vähän jännittää, uskalla heittäytyä, rohkene poistua omalta mukavuusalueeltasi ja tähtää unelmiisi, Lampi tiivistää.

Miten rohkeus ja heittäytyminen sitten näkyvät Lammen omassa elämässä? Hän on toiminut useamman vuoden ajan parturi-kampaamoyrittäjänä Studio Gracessa, ja tärkeänä elementtinä yrittäjyydessä on hänelle mahdollisuus päättää pitkälti omista tekemisistään ja menoistaan. Taloudelliset seikat ovat toissijaisia. Merkityksellisempää Lammelle on tehdä työtä, jota hän rakastaa. Sitä hän nimenomaan nyt

ILMIÖT

28

CAMP 1/19

tekee sekä parturi-kampaajana että sosiaalisen median vaikuttajana.

kannut hänelle uutisen, että kyseinen ohjelma on tulossa Suomeen.

Kouluaikoinaan hän kertoo olleensa porukan ulkopuolinen, erilainen nuori, jossain määrin ehkä jopa koulukiusattukin. Tämä ei ole häntä kuitenkaan lannistanut.

Kiusaamisesta puhuminen johdattelee Lammen myös mainitsemaan, että hänelle itselleen on tärkeää kohdella kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja ystävällisesti. Tämä on helppo uskoa, sillä Lammen kaveripiirissä häntä luonnehditaan kaikkien kaveriksi, oikeudenmukaiseksi ja maanläheiseksi diplomaatiksi, mutta toisaalta myös mukavuudenhaluiseksi ja tarpeen vaatiessa kissamaisen sähäkäksi.

— Heti perään hän mainitsi sitten, että “ai niin, ilmoitin sut sitten jo mukaan”, Lampi kertoo.

Sitten on tietysti Love Island Suomi. Tiedusteluun siitä, että miten hän oikein päätyi hakemaan ohjelmaan, herättää Lammessa ensin naurua. Sitten hän kertoo, kuinka kaveri oli ensin lin-

29

”PELKÄSIN, ETTÄ SÄHLÄÄN JOTAIN NIIN, ETTÄ KUN TULEN TAKAISIN NIIN KOKO SUOMI VIHAA MINUA.” Aluksi Lampi hieman epäröi osallistumistaan, mutta kun tuotantoyhtiöstä otettiin yhteyttä ja sovittiin haastattelu, jossa kävi paremmin ilmi mistä formaatissa on kyse, päätti hän osallistua ohjelmaan. Jonkin verran Lampi myöntää aprikoineensa asiaa myös yksityisyytensä kannalta.

ILMIÖT

— Pelkäsin, että sählään jotain niin, että kun tulen takaisin niin koko Suomi vihaa minua, kuvailee Lampi pahinta pelkoaan osallistumiseen liittyen. Onneksi mitään sellaista ei tapahtunut, eikä mukaan lähtö todellakaan jäänyt kaduttamaan. Tulihan sieltä se voittokin vielä.

Ai niin, ja ne alussa luvatut juonipaljastukset. Aura Lampi on piakkoin suuntaamassa ystävänsä kanssa kauan odotetulle matkalle Yhdysvaltoihin. Tätä matkaa ei ole hänen mukaansa ennakkosuunnittelulla pilattu, eikä itseasiassa paluumatkasta tai sen ajankohdasta ole varmuutta. Mikäli Lammen haluaa Suomesta vielä bongata, niin yksi suhteellisen toimiva tärppi saattaisi olla suunnata elokuisiin Blockfesteihin Tampereella. Artistivinkkinä lukijoillemme hän mainitsee vielä tapahtumassa esiintyvän Pouyan.

CAMP 1/19

MITÄ TULEMAN PITÄÄ?

TAPAHTUMIA KEVÄÄLLÄ 2019 KOONTI JA VISUAALINEN ILME EMMA-JULIA MATIKAINEN

LIIKKUJALLE 13.3 C-SÄHLYT JUHLIJALLE 26.3 BOOM CITY APPRO 5.4 WYKYPÄIVÄ VERKOSTOITUJALLE 19.3 HEHKU TULEVALLE TUTORILLE 4.3-12.4 TUTOR-HAKU

LISÄTIETOJA SAATAVILLA TAPAHTUMIEN FACEBOOK EVENTEISTÄ & TUTORHAKU LÖYTYY VYY:N FACEBOOK SIVUILTA!

Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan? Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena. Jäsenenämme saat muun muassa

• • • • • • • • •

Pressikortin Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimuskysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin Matkustaja–, tapaturma– ja oikeusturvavakuutuksen Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työosuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön.

Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea Alennusta useista tuotteista ja palveluista

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi Ota yhteyttä ja kysy lisää: journalistiliitto.fi/yhteystiedot Tervetuloa vahvistamaan joukkoamme – ja edistämään omaa uraasi!