Camp 2/24

TämäonVaasanyliopistonviestintätieteilijöidenainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. LisäksitoimimmeCoMedianäänenkannattajanasekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä.Tarjoammemyösmahdollisuudenviestinnänopiskelijoille saadakokemustatoimittajantyöstä.Tavoitteenamme on tarkastella viestintäjärjestöämme sekäVaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Päätoimittaja

AINO ROUHIAINEN

Lassi Ojanperä

Taittajat

Tinja Toukomaa

Tinja Toukomaa

+Alina Sydänlammi, Lassi Ojanperä, Karolina Seppälä, Liinu Peltomäki

Etukannen kuva

-

Lassi ojanperä, Tinja Toukomaa

Tämän numeron toimitus

Wiktoria Ripatti, Riina Hynönen, Aada Keronen, Katriina Soukka, Tilda Huhtamies, Elina Kulmala, Liinu Peltomäki, Karolina Seppälä

Editoija

AINO ROUHIAINEN

Lassi Ojanperä

Julkaisija

CoMedia ry

Yhteystiedot

camp@comediary.com

@camplehti

www.comediary.com/camplehti

True Crime- mistä rikosviih 12-13

teen suosio kumpuaa?

Merkityksellisiä matkoja kohti 14-15

mielenrauhaa

Vinkit hyvän opiskelijatapah 16-17

tuman toteuttamiseen

Ajatuksia ja odotuksia opiske 19-20

lijavaihdosta: Saudade

Suomen kesän seesteinen melankolia 21

Oodi Cololle 22

PÄÄKIRJOITUS

”Wabu ei lobu!” on lausahdus, jota kuulee monesti huhtikuussa. Se kertoo itsessään paljon vapunvietosta: pitkää, iloista meininkiä ystävien kanssa. Vappuun yhdistää monenlaisia tunteita – iloa, nuoruutta ja huurteisuutta. Monesti näitä kaikkia kolmea. Minulle tulee paljon positiivisia muistoja vapusta. Silti joillekin opiskelijoille tämä on vaikeata aikaa. Olemme lukuvuosien aikana kokenut kaikenlaista uutta. Pari vuotta sitten koronapandemia sekoitti koko yliopistoelämän, ja opiskelijoiden taloudellinen ahdinko ei ole loppunut siihen. Lähiaikoina on tapahtunut kaikenlaisia tapahtumia, jotka ovat varmasti vaikuttaneet negatiivisesti koskien nuorten mielenterveyteen.

Vapun aikana alkoholia tulee käytettyä aika runsaasti. Runsaat määrät alkoholipitoisia tapahtumia parin viikon sisällä ei ole kellekään hyvästä. Allekirjoittanut itse veti osan tapahtumista limsalinjalla, mikä auttoi vapun sinnittelyssä. En kuitenkaan estä toisia alkoholin käyttämisessä, suosittelen vain tiedostamaan omat rajat alkoholin käytössä ja noudattamaan

niitä. Vappu on myös sosiaalista aikaa. Monet saattavat tuntea ahdistusta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joten tähän aikaan vuodesta pitää olla erityisen tarkkana, miten toisen kanssa vuorovaikuttaa. Kaikki eivät pidä pitkittyneistä tapahtumista eikä myöskään isoista joukoista pienissä tiloissa.

Vappu jakaa silti mielipiteitä kahtia: se voi osalle tarkoittaa opiskeluvuoden huippuhetkiä tai pahinta aikaa vuodesta. Pitkittynyt alkoholinkäyttö sekä monet sosiaaliset kanssakäymiset vähien yöunien kera ei varmasti voi olla hyvä yhdistelmä. Joten annan vinkkejä mielenterveyden säilymiseen: Se on täysin ok olla menemättä kaikkiin tapahtumiin, ja jatkoille ei tarvitse aina mennä. Juokaa vettä tarvittaessa ja nukkukaa tarpeeksi. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä - pitäkää huolta toisistanne!

Jos koet vapun aikana (tai muulloin) olevasi mielenterveyden kannalta vaikeassa paikassa, tässä muutama yhteystieto, jotka voivat olla avuksi.

Mieli ry kriisiapupuhelin (24/7) (09 2525 0111)

Pohjanmaan Kriisikeskus Valo (ma-to 9–14) (044 9792439)

Korkeakoulupapin keskusteluajat (+358 44 480 8242)

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Kevät eli kesän (ja vapun) odotus on vihdoin alkanut. En ole koskaan pitänyt keväästä kovinkaan paljoa. Pidän kesästä enemmän, niin kuin suurin osa tuntemistani ihmisistä. Se siis tuskin tarvii perusteluja. Oma “unpopular-mielipiteeni” on se, että pidän syksytä kaikkeista eniten, mukaan lukien ensimmäiset pakkasaamut ja marraskuun sateet ja pimeys. Rakastan syksyn tunnelmaa, Gilmore Girls- tv sarjaa, pumpkin spice-latteja, syystakkeja, villapaitoja ja halloweeniä. Talvessakin on puolensa; joulun odotus, aurinkoiset pakkaspäivät, laskettelu ja uuden vuoden tuoma “uusi alku”. Helmikuuhun asti jaksaa Runebergin torttujen ja laskiaispullien voimalla, mutta maaliskuussa olen yleensä saanut tarpeekseni.

Kevät on aina tarkoittanut minulle ainaisia lumikasoja, jotka eivät koskaan tunnu sulavan, stressiä lukuvuoden viimeisistä kursseista ja kesätöiden hankkimisesta. Kun maaliskuun lopulla vihdoin luulee, että nyt voi laittaa talvitakit varastoon ja lähteekin ulos nahkatakissa, huomaa ottaneensa varaslähdön, jonka ansiosta vilustuu ja tuleekin kipeäksi. Toisaalta kai se on asenteesta kiinni. Tänä vuonna yritän kiinnittää lumikasojen sijasta huomiota vihertyvään nurmikkoon. Päätin, että voin nauttia kevätauringosta, vaikka joutuisikin olemaan toppatakissa. Kevään aikana opiskelijoiden stressi lisääntyy, kun deadlinet lähestyvät uhkaavasti. On se kumma, kun kaikissa kursseissa on palautuspäivä vappuaattona... Koulujuttujen lisäksi, haluaisi käydä harrastuksissa, vierailla perheen luona, viettää aikaa kavereiden kanssa, osallistua tapahtumiin ja ehkä jopa käydä töissä. Haluankin tässä muistuttaa, että vaikka somessa saattaa vaikuttaa siltä, että jotkut ihmiset ylläpitävät kaikkia elämän osa-alueita täydellisesti, saattaa todellisuus olla jotain aivan muuta. Kukaan ei ole super-ihminen, eikä sinunkaan kuulu olla. Omat vinkit kevään kiireeseen:

Priorisoi hommat! On ihan ok, jos päätä suorittaa jonkun kurssin vasta syksyllä, oma jaksaminen on tärkeintä.

Kalenteri ja to do listat – Ilman niitä en saisi mitään hoidettua

Tasapaino - Pidä vapaapäiviä, rentoudu ja pidä hauskaa!

Paljon tsemppiä kaikille kevään loppupuristukseen! Kohta päästäänkin nauttimaan vapun hulinoista ja alkavasta kesästä.

Katarina Roivainen Puheenjohtaja

Kuva on keväisestä Pariisista, joka sai minut ajattelemaan, että ehkä ongelma onkin Suomen kevät eikä kevät itsessään.

Opiskelijan vinkit vappuun

Viidennen vuoden opiskelijana ja monen opiskelijavapun kokemuksella voin todeta, että wappu on opiskelijan parasta aikaa. Lukemattomien tapahtumien, bilettämisen, univajeen ja uusien tuttavuuksien keskellä saattaa kuitenkin tulla liian raskasta. Tässä muutama vinkki elämänlaatua ja wappukokemusta parantamaan.

1. Kalenterit kuntoon

Vappuna tapahtumia on miljoona, joten oman ja kaveriporukan osallistumisen suunnittelu on hyödyllistä. Kalenteriin kannattaa merkitä lipunmyynnit, tapahtumat ja mahdolliset lepopäivät. Suosituimpiin tapahtumiin lippujen saaminen voi olla haastavaa, mutta sitä ei kannata säikähtää. Lepopäivät bileiden välissä ovat tarpeellisia ja lisäksi Jodel on täynnä viime hetken peruutuksia. Ylimääräistä peruutuspaikkojen lipuista ei kuitenkaan kannata maksaa.

2. Meal prepping ja alcohol prepping

Ajan ja jaksamisen säästämiseksi ruokailut kannattaa suunnitella ja valmistella etukäteen. Valmiit annokset esimerkiksi ruokaisaa pastasalaattia tai sushibowleja pelastavat darrassa, säästävät rahaa ja ne voi syödä sellaisenaan hoviskalla. Muita nopeita, halpoja ja testatusti toimivia reseptejä vappuun on valmiista peruna ja vegaanisista kinkkusuikaleista tehty kiusaus, soijarouhelasagne ja linssicurry. Myös alcohol prepping on suotavaa erityisesti, mikäli mieli tekee juoda muutakin, kuin tölkkijuomia. Minttukaakao termarissa pelastaa kohmeiset sormet ja ainekset drinkkeihin voi annostella valmiiksi pakkaseen.

3. Wapun

SelviytymisPakkaus eli WSP

Vappuna mitä oudoimmat tavarat saavat uusia käyttötarkoituksia, joko meeminä tai pelastavanaenkelinä. WSP sisältää ainakin särkylääkettä,laastareita, tamponeja, kortsuja, pullonavaajan ja proteiinipatukan. Itseltäni pakkauksesta löytyy lisäksi torvi, muovinen viinilasi ja otsalamppu.

4. Kaveria ei jätetä! ja muita vinkkejä

Pidä huolta itsestäsi ja ystävistäsi. Tragedioita ei kaivata, joten varmista, että huonokuntoinen kaveri pääsee kotiin ja muista välivesi. Muista myös lepo, ruokailu ja ihmissuhteet, niin vappu on vähemmän fyysinen kokemus. Hyvinvointia parantavia asioita wappuna ovat brunssit yksin tai kaveriporukalla, alkoholiton bilettäminen ja lämmin pukeutuminen. Wapinan wappuradion kuunteleminen on MUST ja kaveriporukalla kannattaa tehdä yhteissoittolista, jotta kuka tahansa voi toimia DJ:nä.

17.4. CoMedia x Tutti Munk

19.4. CoMedia x Hallinnoija

21.4. Puistoappro & Wappu

27.4. CoMedia catselee

Kolumni

Toisenlainen bucket list

Mennyt talvi tuntuu olleen erityisen pitkä, mutta meneillään oleva kevät on jo antanut luvan siirtää ajatuksia tulevaan kesään. Jollekin se tarkoittaa kiivasta opintojen edistämistä, toiselle totaalista taukoa tenttikirjoista. Toinen menee töihin, kun taas joku on päättänyt hengähtää kesän verran ja elää sitä kuuluisaa taivaan lintusen elämää. Joku ei halustaan ja yrityksistään huolimatta saanut töitä vielä tänä kesänä. Olkootkin kesiemme lähtökohdat miten erilaisia hyvänsä, on moni meistä jo lastannut kesän valtavilla odotuksilla. Onhan kesä odotusten sesonkia! Huomaan itse, kuinka kesänajan kalenterini on vaivihkaa lähtenyt täyttymään jo viime vuoden puolelta alkaen, ja talvea nitistämään pyrkivä kevät on saanut minut haaveilemaan kesätuulen lämmöstä, öistä riippumatossa ja pulahduksista suloisiin luonnonvesiin. Kaikista reissuista ja riennoista puhumattakaan.

Huomaan myös, kuinka listojen tekemistä rakastava mieleni on jo lähtenyt hahmottelemaan tulevan kesän 2024 bucket listia ja täyttämään sitä

Liinu Peltomäki | intohimoinen listojen laatija ja haaveellinen kesän odottaja Teksti, kuva & taitto: Liinu Peltomäki

toinen toistaan ihanammilla ja upeammilla asioilla. Odotuksentäyteisillä asioilla. 12 kilometrin alamäkiuinti, kansanmusiikkifestivaalit ja monet muut odottavat jo hihkuen omaan check-merkkiään. Entä jos kuitenkin tekisin tämän kesän bucket listini aivan eri näkökulmasta. Toivoisinkin tällä kertaa myötätunnon täyttämää kesää, mahdollisuuksia vapautua ympäristön ja itseni asettamista paineista sekä kykyä nauttia keskinkertaisuudesta. Entä jos toivoisin, että voisin jättää taakseni sen, mikä on yrittänyt musertaa minua alleen ja toivoisin, että voisin innostua aivan pienimmistäkin asioista. Ehkäpä kesäni todellakin olisi erilainen, jos malttaisin pitkien to do -henkisten listausten suorittamisen sijaan suunnata odotukseni kohti jotain paljon perustavanlaatuisempaa. Jos näkisinkin kesän varalle tekemäni moninaiset suunnitelmat päämäärien sijaan eräänlaisina työkaluina, joiden avulla saan check-merkintöjä oikeasti merkityksilliselle bucket listille. Sille toisenlaiselle bucket listille.

True crime – mistä rikosviihteen suosio kumpuaa?

E v o l u t i i v i s e s t a n ä k ö k u l m a s t a k a t s o t t u n a t r u e c r i m e n k u l u t t a m i n e n o n m e r k i t t ä v ä ä s e l v i y t y m i s e m m e k a n n a l t a

H a v a i t s e m m e y m p ä r i s t ö s s ä m m e h e r k i m m i n k a i k e n s e l l a i s e n , m i k ä u h k a a h y v i n v o i n t i a m m e , j a t o i s a a l t a s e n , m i k ä l i s ä ä

m a h d o l l i s u u k s i a m m e s e l v i t ä h e n g i s s ä G e n r e n s i s ä l l ö t t a r j o a v a t k i n k r o o n i s e e n t i e d o n j a n o o m m e v a s t a u k s i a m a a i l m a l l a p i i l e v i s t ä v a a r o i s t a S a

m a l l a s a a m m e m y ö s v i n k k e j ä s i i h e n , m i t e n v a a r a l l i s e n t i l a n t e e n t u l l e n t o i m i s i m m e j a s u o j e l i s i m m e l ä h e i s i ä m m e .

K i i n n o s t a v a n i l m i ö s t ä t e k e e s e , e t t ä v a l t a o s a n s e n k u l u t t a j i s t a a r v i o i d a a n o l e v a n n a i s i a . I l l i n o i s i n y l i o p i s t o n v u o n n a 2 0 1 0 t e h d y n t u t k i m u k s e n m u k a a n 7 0 p r o s e n t t i a A m a z o n i n t o s i e l ä m ä n r i k o k s i a k ä s i t t e l e v i e n k i r j o j e n a r v o s t e l u i s t a o n n a i s t e n k i r j o i t t a m i a M y ö s s u o s i t t u a S w o r d a n d S c a l e - p o d c a s t i a p i t ä v ä M i c h a e l B o u d e t a r v i o i , e t t ä 7 0 p r o s e n t t i a h ä n e n k u u n t e l i j o i s t a a n o n 2 5 - 4 5 - v u o t i a i t a n a i s i a . N a i s e t p e l k ä ä v ä t u s e i n r i k o l l i s u u t t a m i e h i ä e n e m m ä n N a i s v a l t a i n e n y l e i s ö v o i k i n k e r t o a s i i t ä , e t t ä n a i s e t h a l u a v a t t i e t ä ä , k u i n k a v a a r a l l i s e t t i l a n t e e t v o i v a t t a p a h t u a . N a i s t e n m i e l t y m y s t r u e c r i m e ä k o h t a a n v o i l i i t t y ä m y ö s h e i d ä n k o k e m a a n s a m y ö t ä t u n t o o n u h r e j a k o h t a a n : k u n m o n e t u h r e i s t a o v a t n a i s i a , v o i n a i s t e n o l l a h e l p o m p i a s e t t u a u h r i e n a s e m a a n

G e n r e n s u o s i o n k i i h t y e s s ä t o s i e l ä m ä n r i k o k s i a r u o t i v i e n s i s ä l t ö j e n m ä ä r ä o n j a t k a n u t k a s v a m i s t a a n j a t e k i j ö i d e n k i l p a i l u y l e i s ö n h u o m i o s t a k i r i s t y n y t e n t i s e s t ä ä n . J ä ä k i n n ä h t ä v ä k s i , m i h i n s u u n t a a n r i k o s v i i h d e k e h i t t y y t u l e v a i s u u d e s s a , e t e n k i n , k u n t r u e c r i m e n e e t t i s y y s o n n o u s s u t y h ä u s e a m m i n m e d i a s s a e s i l l e . K i i n n o s t u s t o s i e l ä m ä n r i k o s t a p a u k s i a k o h t a a n e i k u i t e n k a a n o l e v a r m a s t i v i e l ä v ä h ä ä n a i k a a n h i i p u m a s s a

J u t u s s a k ä y t e t t y l ä h t e i n ä

U n i v e r s i t y o f D e r b y : W h y w e a r e s o o b s e s s e d w i t h t r u e c r i m e ?

M e n t a l F l o s s ( E r i n M c C a r t h y ) : 1 4 r e a s o n s w e l o v e t r u e c r i m e , a c c o r d i n g t o e x p e r t s

P s y c h o l o g y T o d a y ( S c o t t A . B o n n ) : T h e D e l i g h t f u l , G u i l t y

P l e a s u r e o f W a t c h i n g T r u e C r i m e T V

R a k k a u d e s t a l a j i i n - Y l e A r e e n a : T r u e C r i m e - J ä n n i t y s t ä t u r v a l l i s e l l a t a v a l l a Teksti: Tilda

Merkityksellisiä matkoja kohti mielenrauhaa

Kevätlukukauden intensiivisimmät viikot tuntuvat olevan käsillä, ja katsellessani kalenteriin merkittyjä deadlineja ajatukseni harhailevat tuleviin hetkiin, jolloin on aikaa matkustaa. Palaan ajatuksissani muistoon vuosien taakse marraskuiseen aamupäivään Puolassa Sopotin hiekkarannalla, kun oivalsin, mitä matkustamisesta tuolloin halusin. Takanamme oli junamatka Gdanskista Krakovaan ja takaisin mieheni kanssa. Matka oli ollut seurusteluaikamme viihdyttävin mutta kovin väsyttävä. Olimme tehneet yhdessä joitain kaupunkilomia, mutta enimmäkseen etsineet seikkailuja lähiseuduiltamme sekä tuntemattomista kylistä Etelä-Suomessa.

Lempiretkiäni olivat tuolloin pyörämatkat vieraisiin paikkoihin ja kaupunkihaahuilut eri kaupunkien hylätyille joutomaille. Ahkerana junamatkustajana olin ihaillut useita vuosia rautatieverkoston varsia eri kaupunkien laitamilla ja pääsin viimein tutkimaan noita epätiloja. Tiloja, joilla ei ollut ihmisen tarkoin määrittelemää identiteettiä, vaan ne muodostuivat ja rakentuivat villin luonnon ehdoilla itsenäisesti juuri kenenkään puuttumatta, mitä missäkin sai olla tai kasvaa. Yksi lempituoksuistani noilta ajoilta on pihasaunion yrttisen kirpeä tuoksu, joka lupasi varmasti villiintynyttä miljöötä. Villin luonnon kaipuu alkoi heräillä tuolloin kaupungistuneessa mielessäni.

Rannalla kävellessäni pohdin, että aivan kuin etsisimme kompromissia tavassamme seikkailla. Rakastimme pyöräretkiä merenrannalle

kotikaupungissamme, mutta eläminen kaupungissa oli tehnyt säröjä luontoihmisen identiteettiin. Piti olla läsnä urbaanissa todellisuudessa, sietää meteliä, nauttia kulttuurista, tukea kivijalkaliikkeitä, käydä keikoilla ja tavata läjäpäin ihmisiä. Tuo aika oli toki mukavaa, mutta kovin ruuhkaista. En keskittynyt juuri mihinkään, vaan suoritin niin tapahtumia kuin ihmissuhteitakin. Sunnuntai oli noina aikoina retkipäivämme, jolloin katosimme kaupungin hylätyille teollisuusalueille etsimään rauhaa levottomiin mieliimme.

Aamupäivä Sopotin autiolla hiekkarannalla muutti ajatustani matkustamisesta. Olin tehnyt noihin aikoihin elämästäni kiireistä ja mietinkin, miksi ihmeessä lähden lomailemaan paikkoihin, jotka toimivat samalla kaavalla kuin arkeni, jos on mahdollista saavuttaa tyhjän merenrannan aikaansaama rauha mieleeni. Oivalsin, että meidän on aika palata villiin luontoon etsimään seikkailumme.

Vuosien aikana olemme vaeltaneet mieheni kanssa Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Färsaarilla ja viettäneet vanlife-lomia Norjan ja Suomen rannikoita kiertäen. Ajauduimme luontomatkoille myös Irlantiin, Skotlantiin ja Alpeille. Olemme etsineet matkakohteita valitessamme ympärillemme tilaa, hiljaisuutta, tuulta, merta, vuoria, fyysisiä haasteita ja onnellisuutta. Matkailun luonne on yksinkertaistunut vuosien aikana ilmastoahdistuksen myötä, ja nykyään matkakuumetta parannellaan myös lähimetsissä seikkailemalla koiran ja trangian kera vaikka keskellä viikkoa.

Suurin oivallus luontomatkailun myötä minulle on kuitenkin ollut, että haluan pyrkiä elämään arkea, josta ei tarvitse paeta matkalle ollakseen onnellinen. Yksinkertaisimmillaan tämä toteutuu siten, että antaa tilaa unelmille ja seuraaville tavoitteille, jota kohti kulkea. Vaikka nyt kiire painaakin päälle opiskeluissa ja seuraava matka on vasta aavistus, unelmointi lisää hyvinvointia tässä hetkessä. Näin odottaminenkin tuntuu miellyttävältä.

Vinkit hyvän opiskelijatapahtuman toteuttamiseen

Sitsit, approt, rastitapahtumat, urheilukokeilut Opiskelijan viikko on täynnä erilaisia ajanviettomahdollisuuksia. Vaikka opiskeluiden sävyttämä arki onkin kiireinen, moni yrittää mahduttaa viikkoonsa ainakin yhden opiskelijatapahtuman. Vapun aikaan viikoittaiset aktiviteetit vaihtuvat lähes päivittäiseen juhlimiseen. Jokaisen tapahtuman takana – oli se sitten pieni tai suuri – on monipäinen joukko ihmisiä ja lukuisia tunteja käytettynä siihen, että mahdollisimman moni osanottaja viihtyisi tapahtumassa. Suurin syy, miksi tapahtumia järjestetään, on opiskelijoiden hyvinvointi. Tämä ajatus onkin tärkeä pitää kaiken tekemisen ja suunnittelun taustalla

Kun suunnitellaan tapahtumia, tulee ottaa huomioon monia eri tekijöitä Tärkeimpänä totta kai täytyy kohdistaa huomio siihen kohderyhmään, kelle tapahtumaa järjestetään.

Se mikä itseä huvittaa, ei välttämättä huvita muita Siksi tapahtumia järjestäessä onkin hyvä kuunnella muiden mielipiteitä ja tehdä päätöksiä yhdessä. En voi realistisesti odottaa itseltäni tai keltään yksittäiseltä

henkilöltä niin paljoa luovuutta, että olisi ideoita toteuttaa jokaista pientä yksityiskohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi brainstormingissa on tärkeää käyttää mahdollisimman monen tekijän resursseja ja luovuutta.

Opiskelijatapahtumat ovat merkittävä osa opiskelijayhteisön rakentamista Haalarit päällä yhteisöllisyyden tunne kasvaa ja vahvistaa me-käsitystä opiskelijoiden keskuudessa. Tapahtumiin osallistuminen tuo myös mahdollisuuden verkostoitua ja tehdä poikkitieteellisiä tuttavuuksia.

Opiskelun, arjen ja tapahtumien suunnittelun yhdistäminen tuottaa joskus hankaluuksia. Tapahtumaa edeltävät viikot menevät yömyöhään säätäessä aikataulujen ja kurssien lähenevien deadlinejen kanssa. Hommaa tapahtumien suunnittelun suhteen on niin paljon, että täytyy delegoida muille Siksi tiivis yhteistyö tapahtumatiimin kanssa on ensisijaisen tärkeää. Yksi ihminen ei pysty ihmeisiin En usko, että pystyn tätä painottamaan liikaa.

Suunnittelussa tapahtuu myös virheitä, ja usein asiat ei mene niin kuin on haaveillut ja suunnitellut. Tapahtumapaikalla on liian vähän pöytiä, äänentoisto ei toimi tai joku järjestäjistä on estynyt tulemaan. Hyvällä ja huolettomalla asenteella selviää pitkälle. Loppupeleissä kukaan ei huomaa, tai häiriinny, jos sitsipöydät ovat vinossa, tai prokkisen pitäjien ääni kuuluu huonosti. Aika kultaa muistot, niin myös tapahtumissakin. Jos järjestäjien fiilis ja ilmapiiri pysyy hyvänä, välittyy myös osallistujille tunne onnistuneesta tapahtumasta. Liika stressi ja huoli ei hyödytä ketään

Koen saaneeni jo tähän mennessä paljon arvokasta kokemusta tapahtumien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Huomaan hallitsevani ajankäyttöäni paljon paremmin ja olen monesti asettanut itseni oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. On virkistävää oppia itsestään enemmän ja löytää uusia puolia omasta osaamisestaan.

Loppuun tahdon jakaa tärkeimmän neuvon, mitä tapahtumien järjestämisen suhteen olen saanut.

HENGITÄ.

Huomaan usein tekeväni liikaa kerralla ja päässäni pyörii tuhat hoidettavaa asiaa, tai pahaa skenaariota siitä, miten asiat voivat mennä pieleen. Koen neuvon hengittämisestä siten, että uskaltaa ottaa askeleen taaksepäin, hengähtää, sulkea tietokoneen ja palata hoidettaviin asioihin vasta myöhemmin tuoreilla ajatuksilla ja ideoilla

jäsenille

Viestinnän opiskelija, tervetuloa Journalistiliittoon!

Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu tarjoamaamme tukeen ja turvaan?

Olet tervetullut jäseneksemme myös valmistumisen jälkeen, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestinnän ammattilaisena.

○Jäsenenämme saat esimerkiksi

○ pressikortin

○ ilmaista lakineuvontaa

○ matkustaja-, tapaturma- ja oikeusturvavakuutuksen

○ ilmaisia koulutuksia ja tapahtumia

○ ammattilehti Journalistin

○ mahdollisuuden liittyä työosuuskunta Mediakunnan yhteisöön

○ työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena jäsenenä)

○ alennuksia useista tuotteista ja palveluista

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

KAUPPAKESKUS REWELL 2.krs.

Ajatuksia ja odotuksia opiskelijavaihdosta: Saudade

Olen neljännen vuoden opiskelija ja vietän tällä hetkellä opiskelijavaihtoani Portugalissa Universidade Nova de Lisboassa (tutummin Nova FCSH). Opintoni alkoivat täällä helmikuun alussa ja palaan Suomeen sitten joskus syssymmällä. Tähän mennessä parasta on ollut omien paatuneiden ajatteluketjujen haastaminen sekä hitaampaan elämäntapaan tottuminen. Tuttuun tapaani, deadlinet motivoivat ja kirjoitin tätä tekstiä Costa da Caparican rannoilla potien jäätävää valkoisen paperin kammoa. Lieneekin syytä kiittää kaikkia keskustelussa mukana olleita kontribuutiosta tämän tekstin inspiroivien lainauksien suhteen.

Minne mennä ilman odotuksia ja päämääriä?

Voisin listata kymmeniä odotuksiani opiskelijavaihtoa kohtaan. Kavereilta kuullut Erasmus tarinat, puolituttujen Instagram päivitykset sekä tietty jännitys muuttuvasta elinpiiristä lataa kieltämättä odotuksia ja paineita käynnissä olevaa lukukautta kohtaan. Todellisuudessa jokaisen vaihto on erilainen sekä meillä kaikilla on erilaiset prioriteetit kuluvaa aikaa kohtaan. Päällimmäisenä odotuksenani oli vastaanottaa jokainen auringonsäde, mutta todellisuudessa helmi-maaliskuussa satoi ja tuuli kuin Siperiasimulaattorissa konsanaan. Kuinka odotuksiin ja odottamiseen tulisi suhtautua?

Teksti & kuvat: Riina Hynönen

Taitto: Lassi Ojanperä

Odotukset pystyvät ohjaamaan sinua läpi elämän.

On ollut hauskaa huomata, kuinka erilaisilla asenteilla ihmiset elävät omaa elämäänsä. Me rannalla mukana olleet henkilöt Suomesta, Saksasta ja Liettuasta koimme odotuksien sekä odottamisen suhteellisen samalla tavalla. Odotuksia on hyvä olla, koska jos niitä ei ole, voi olla helpommin hukassa eikä etene elämässä. Toisin sanoen ”Odotukset pystyvät ohjaamaan sinua läpi elämän” – lainaus sosiologiaa opiskelevalta saksalaiselta Mukanamme olleet henkilöt Kuubasta, Brasiliasta ja Portugalista kuuntelivat keskusteluamme hämmentyneinä ja jopa ehkä hieman järkyttyneinä. Kulttuurishokista innostuneina aloimme keskustelemaan odotuksista odottamisesta sekä portugalin kielen termistä Saudade. Mikä on oikea määrä odotuksia?

Mielestäni oikea määrä odotuksia on nolla.

Vastakohtana aiempaan näkemykseen brasilialaisten ystäviemme mielestä näkemys odottamiseen on selkeä ja siihen on vain yksi vastaus. Oikea määrä oletuksia on nolla, älä odota mitään. Elä hetkessä ja anna elämän kantaa, sillä samalla annat ympäristöllesi myös mahdollisuuden yllättää sinut positiivisesti. Odotuksille ei tulisi antaa valtaa tai painoarvoa ohjata sinun elämääsi. Tämän ajattelutavan mukaan voit siis tehdä ihan mitä haluat ja milloin haluat.

Rutiineihin, pitkän aikavälin suunnitelmiin sekä minuuttiaikataulun omaavalle henkilölle (kuten allekirjoittanut), edellä mainittu kuulostaa vähintäänkin pelottavalta. Huoli tulevaisuudesta on kova ja odotukset valmistelevat niiden saavuttamiseksi. Mitä jos annan elämän kantaa? Saanko suoritettua opintoni loppuun? Kestääkö talouteni sen, etten työskentele opintojen ohella? Saanko varmasti yliopistolta kaiken mitä haluan, jotta en jää katumaan? Ajatuskela on loppumaton, sillä oikeastaan haluaisin vain muuttaa mökille, poistaa kaikki somet ja ihan vaan olla hetken.

Jos elät vain odotuksillesi, et välttämättä voi koskaan kokea tai ymmärtää termiä Saudade.

Reissun aikana olen kieltämättä rakastunut termiin ”Saudade”, joka tuntuu olevan todella monen ympärilläni olevan paikallisen lempiasia tässä maailmassa. Filosofisesta näkökulmasta katsottuna voimme ymmärtää sen olevan kaipauksen lakkaamatonta läsnäoloa. Se on siis ikään kuin erilainen tyhjyyden tunne, joka poikkeaa kaikesta aiemmin koetusta. Saudade vaatii ajattelun aktivoimista sekä syvempien tunnetilojen johtamista. Tämä sentimentaalinen kuljetus voi johtaa sinut johonkin paikkaan, tilanteeseen, sensaatioon tai ihmiseen, jopa sinuun itseesi. Kaipaatko sitä, kuka joskus olit? Saudaden kautta tunnustamme sen, että aika on hallitsematonta ja se jättää unohtamattomia jälkiä. Vaikka termin kuvaus kuulostaa haikealta ja ikävältä, on sen merkitys kuitenkin positiivinen. Saudade kuvaa rakkautta, joka on ja kestää. Mikä siis on oikea määrä odotuksia?

Totesimme keskustelumme odotuksien määrästä olevan loppujen lopuksi täysin pointiton. Jokaiselle sopivaa lukumäärää ei tuntunut löytyvän, mutta yhdestä asiasta olimme kaikki samaa mieltä. Meistä jokainen haluaa kokea tuon ihanan raapaisevan rakkauden ja kaipuun tunteen. Pystymmekö kokemaan saudadea, mikäli emme elä ja vastaanota juuri nyt käynnissä olevaa hetkeä?

Suomen kesän seesteinen melankolia

Jos tunnen jostain vahvasti, on se kesä Olen henkeen ja vereen kesäihminen ja kerron sen myös aina tilaisuuden tullen Etenkin Suomen kesässä on jotain taianomaista ja tunnen olevani yhteydessä niin luontoon kuin muihin ihmisiin eniten juuri kesällä Olen aina asunut meren äärellä ja oppinut rakastamaan sen arvaamatonta luonnetta. Viihdyn parhaiten levottoman ja myrskyävän meren äärellä ja siksi talven jäädyttämä hiljainen ja paikallaan oleva meri on tuntunut minusta aina hermostuttavalta ja epäluonnolliselta Jäiden sulaessa vihdoin pois saan huoahtaa helpotuksesta, kun voin taas kuulla ja nähdä sen liikkeen Talvisin luonto tuntuu uinuvan ja heräävän taas henkiin kevään mittaan Kesä tuntuu siis monella tapaa luonnolliselta ja oletusarvoiselta tilalta luonnon kiertokulussa.

Suomen kesään kuuluu myös arvaamattomat ja vaihtelevat sääolosuhteet. Lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat ihania; voi loikoilla rannalla, uida ja käydä piknikillä Aurinko antaa energiaa ja auttaa meitä palautumaan talvesta, mutta toisaalta onko parempaa kuin sateen jälkeinen raikkaus tai ukkosmyrskyn voima. Suomalaisilla on myös taipumus kokea velvollisuutta olla ulkona auringon paistaessa, koska pitkän ja pimeän talven jälkeen täytyy ottaa kaikki hyöty irti auringosta Siksi sadepäivät voivatkin olla helpotus, kun voi olla tekemättä mitään tuntematta siitä syyllisyyttä. Olen myös itse laittanut kesällä kaikki verhot kiinni, jotta voisin katsoa sarjan loppuun ilman huonoa omatuntoa ulkona paistavasta auringosta

Luonnon lailla tunnen kukoistavani juuri kesällä. Kesä-minä tuntuu siltä alkuperäiseltä, oikealta minulta, joka minun kuuluisi olla ympäri vuoden Kevään edetessä talviturkistani kuoriutuu auringon suutelema luonnonhenki, joka istuu yksin keskellä yötä kuuntelemassa lintuja ja on elementissään sukellellessaan luonnon vesissä Kesäisin näytän ja koen olevani elossa Talven kalpeus vaihtuu pisamiin ja rusketukseen, ja lisääntyvä valon määrä saa energiatasot takaisin kohdilleen. Vaikka rakastankin matkustelua ja vietän paljon aikaa Suomen rajojen ulkopuolella, on Suomen kesässä jotain taianomaista, jota ei löydä muualta Ehkä siihen liittyy muistojen tuoma nostalgia ja kotoisuus, mutta uskaltaisin väittää, että siihen liittyy jotain muutakin Suomalainen kesä on uniikki ja eksoottinen; valoisat kesäyöt, järvimaiseman seesteisyys ja pulahdus viileään veteen saunomisen välissä ovat kesän vakioita

Ja sitten meillä on se suomalaisen kesän ylpeyden aihe, yötön yö Tyynen hiljaisessa kesäyössä voit kuulla kuovin kutsuhuudon ja pikkulintujen kuoron Haaleat pastellinsävyt maalaavat kaikesta uskomattoman kauniita taideteoksia Kesään liittyy myös tietty surumielisyys, joka mielestäni korostuu juuri öisin Pariisin Kevään kappale Kesäyö kuvastaa suomalaisen kesän ydintunnetta täydellisesti; se on raastavan kaunis ja ohikiitävä. Suosikkihetkiini kesässä kuuluu yöuinnit hiljaisessa ja tyynessä meressä, kun rannat ovat tyhjentyneet muista ihmisistä Tulevalta kesältä odotan jo festareita Elävä musiikki hämärtyvässä kesäillassa kruunaa kesäkokemuksen. Takatalvet tuntuvat lannistavilta, mutta kevät ja kesä tulevat kyllä, kun hetken vielä jaksamme odottaa Pian on vappu ja sen jälkeen olemmekin jo melkein kesässä Jaksetaan siis vielä hetki

Oodi Cololle

Ainejärjestötilat siirtyvät Tervahoville kesäloman aikana.

CoMedialaiselle rakas ainejärjestötila on ollut jo käytössä monta vuotta. Mikä tekee tästä tilasta rakkaan jokaiselle viestijälle?

Keräsimme erilaisia aiheita ja asioita runoon, jotka tekivät tästä ainejärjestötilasta erityisen.

Hiljainen humina, kuppien kilinä, Colo asteli, Kahvi tuoksussa muistot herää, kokoukset, keskustelut, hetket mitä rakkaimmat. Vanhat haalarimerkit, kunnianmerkit muistojen, kuluneet, mutta kantajalleen niin

Ummehtuneet sohvatyynyt, likaiset kahvikupit, jäljet ajasta, joka kului niin

Colo, yhteinen kanttiini, ystävien tyyssija, jäähyväiset surulliset, mutta sydämissä

Sinä ainejärjestötila, yhteisön sydän, kiitollisina muistelemme, hyvästien hetken.

Vaikka suljemme ovesi, muistot säilyvät, Colo, ikuisesti elämässä sydämissämme jää.

Runon teossa on hyödynnetty tekoälyä.