CAMP 4/19

VA A S A N Y L I O P I S T O N V I E S T I N TÄT I E T E I L I J Ö I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

4/19

CAMP 4/19

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa,

OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA

Lotta Mikkilä

TAITTAJA

Henrietta Kuusisto

ETUKANNEN KUVA

Henrietta Kuusisto

TÄMÄN NUMERON TOIMITUS

Johanna Kaukovaara, Sanna Keltanen, Juliana Hulkkonen, Oona Nybacka, Sini Mari Karhu, Veera Niskanen, Sofia Nevala, Laura Hakala, Viivi Hinssa, Sanni Vuorinen, Essi Erkkilä, Ella Jaatinen, Sara Alasuutari, Sandra Koskela

JULKAISIJA

CoMedia ry, Vaasan yliopiston viestintätieteilijät

YHTEYSTIEDOT

www.comediary.com/camplehti camplehti@gmail.com Instagram @camplehti

CAMP 4/19

17

18 30

CAMP 4/19

SISÄLLYS AIKA Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Vapaa cana / Cumpi vai campi?

Tulevia tapahtumia

5 6 8 9

TYÖELÄMÄ & OPISKELU Vaasa fuksin silmin Kurkitus toimittajan työhön

13 14

ILMIÖT Kirjeitä kotirintamalta Analyysi: Tor-verkon tarjoama anonymiteetti 5G - mitä se on?

Gallup Ruokahävikki hyötykäyttöön ympäristön puolesta Kolumni Viikkoni tiktokkaajana Cocataan courmeeta opiskelijabudjetilla Kuusi vinkkiä sienestykseen Viestijät vaihdossa

4

17 18 20 24 26 28 30 32 33 35

VIESTIJÄ AALLON HARJALLA?

K

oen olevani trenditietoinen ihminen: olen parikymppinen, liikun opiskelijapiireissä, käytän monipuolisesti sosiaalista mediaa, seuraan ja kirjoitan uutisia. Silti joka ikinen kerta kotikonnuilla vieraillessani havahdun siihen, että minulta on mennyt jotain ohi. 14-vuotiaalla pikkusiskollani on aina tiedossa jokin uusi mobiilisovellus, viraali YouTube-video, vaatemerkki, muotisana, musiikkikappale tai tanssiliike. ”Lotta, sä oot niin cringe, ku sä et tiiä.”

Yhtäkkiä minä en olekaan se siisti ja tyylikäs isosiko, jonka vaatteita on kiva lainata tai jonka Spotify-listalla on hyviä biisejä. Nyt minä olen se, joka kyselee, ja pikkusiskoni vastaa. Keskustelut hänen kanssaan ovat minulle kuin maailmaa avartavia oppitunteja.

Trendien ”opetteluun” tai niiden vaikutusten analysointiin ei kuitenkaan kannata käyttää liikaa aikaa.

Kaikkia trendejä ei tarvitse ymmärtää, eikä niitä todellakaan tarvitse noudattaa. Viestinnän tai markkinoinnin asiantuntijan ei siis välttämättä tarvitse ajaa sähköpotkulaudalla Balenciagan vaatteet yllä tai kuvata Tiktok-videoita ymmärtääkseen trendien syvintä olemusta. Usein riittää, että pitää silmät auki.

CAMP-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA LOTTA MIKKILÄ

Koen, että halustani oppia ymmärtämään uusia trendejä on minulle ammatillista hyötyä: taitava ja täsmällinen viestintä on kohderyhmälle suunnattua, ja tällöin kohderyhmän trendien tuntemuksesta on taatusti apua esimerkiksi sanavalintoja tehdessä tai viestin visuaalisessa muotoilussa. Myös markkinoinnissa, jonka kanssa viestintä yhä sutjakkaammin sulautuu yhteen, trendit ovat keskiössä: niitä apuna käyttäen saadaan liidejä ja klousataan diilejä.

Trendit ovat luonteeltaan hyvin syklimäisiä, mikä tekee niistä hyvin mielenkiintoisia. Monet trendit katoavat hetkeksi, mutta tulevat parin tai kymmenen vuoden päästä takaisin. Esimerkiksi etunimitrendit kulkevat nimistötutkimuksen mukaan noin 80–100 vuoden sykleissä (Yle 5.2.2017). Tämä tarkoittaisi sitä, että 2020-luvulla kastettaisiin monta Jormaa, Ritvaa, Mattia ja Marjattaa. Vaikka tällä hetkellä ajatus tuttia imevästä Yrjö-vauvasta saattaa tuntua oudolta, voi mielipide olla muutaman vuoden päästä aivan päinvastainen. On itseasiassa aika hullua ajatella, kuinka paljon trendit saattavat alitajuisesti vaikuttaa elämänvalintoihimme.

AIKA

5

CAMP 4/19

PUHEENJOHTAJALTA

H

yvinvointi on ollut iso trendi jo useamman vuoden ja sen tärkeys kasvaa koko ajan.

Hyvinvointi näyttelee nykypäivänä nuorilla ja etenkin opiskelijoilla erittäin suurta roolia elämässä. Kun voi henkisesti ja fyysisesti hyvin, jaksaa myös opiskella ja elää täysillä.

CoMedia pyrkii olemaan yliopistolla hyvinvoinnin edistäjä jäsenistölleen sekä muille opiskelijoille.

CoMedia pyrkii toteuttamaan toimintaansa niin, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla meidän tapahtumissamme. Noudatamme myös VYY:n tapahtumajärjestämisen pelisääntöjä.

Ainejärjestön toiminta perustuu vakinaistuneeseen vuosikelloon, ajankohtaisiin trendeihin sekä jäsenistöltä saatuihin ideoihin. Tapahtumia miettiessämme huomioon pyritään ottamaan myös vuoden aika ja opiskelijoiden kiireet. Cokeiluilla saadaan jäsenistö puuhaamaan uusia asioita,

innostumaan sekä rentoutumaan porukalla tekemisen parissa.

Koulujutut painavat varmasti kaikilla päälle, mutta myös interaktiivinen kahvihetki silloin tällöin keskellä päivää saattaa auttaa jaksamaan paremmin loppupäivän. Muutaman sanan vaihtaminen stressaavasta kurssista, tapahtumamuistojen jakaminen tai ystävien treffaaminen voi olla iso asia opiskelijan päivässä.

CoMedia järjestää myös paljon juhlia, joissa usein alkoholinkäyttö näyttelee roolia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ryhmäpaineen takia alkoholia tarvitsisi käyttää. Tapahtumien päällimmäisenä tarkoituksena on kasvattaa yhteisöllisyyttä sekä pitää hauskaa porukalla.

Comedialaisten ja muiden opiskelijoiden hyvinvointi on meille tärkeä asia, joten toivottavasti se on tärkeää myös sinullekin.

COMEDIA RY:N PUHEENJOHTAJA JOHANNA KAUKOVAARA

6

PUHEENJOHTAJALTA

CAMP 4/19

AIKA

7

CAMP 4/19

VAPAA CANA Saata äänesi kuuluviin Campin sivuilla! Löydät lomakkeen sivuiltamme osoitteesta www.comediary.com/camplehti tai Instagramista nimimerkillä @camplehti.

Voit lähettää viestisi myös sähköpostiimme camplehti@gmail.com.

Kirjoita lyhyesti ja asiallisesti, niin viestisi löytää tiensä seuraavaan numeroon.

Voit lisätä myös nimimerkin viestisi perään.

Voisiko CoMedia järjestää muiden ainejärjestöjen kanssa muutakin yhteistä ku vaa sitsei?

Coceileeco CoMedia vielä tänä vuonna pulccailua, jääcieccoa tai avannon haccuuta?

Locacuussa ei oicein meinaa jacsaa. :(

CUMPI VAI CAMPI? EDARIVAALIT

INSTAGRAM

MUOTI

ÄÄNESTÄN EN ÄÄNESTÄ

BOOMERANG SUPERZOOM

SUORAT HOUSUT LEVEÄLAHKEISET HOUSUT

88%

8

12%

88%

AIKA

12%

80%

20%

CAMP 4/19 KOONTI JA VISUAALINEN ILME AINO KÄRKKÄINEN

TULEVIA TAPAHTUMIA 16.10.

CoMedian Paluu juurille -sitsit & VYY:n Haalaribileet

28.10.-1.11.

VYY:n Hyvinvointiviikko 29.10.-6.11.

Uraputki 2019

& VYY:n Edustajistovaalit

12.11.

HerkkuAppro 2019

13.11.

CoMedia ry 28 vuotta: Cocktail-tilaisuus Tulossa myös

CoMedia x Carlings -etuilta

9

CAMP 4/19

VENN VAASA nämä tarjoukset näyttämällä comedia ry -tarraa jatkuva ystävätarjous

• 1l tankkiviinit 29€ häppäri ark. klo 14–16

• kana-avokadolevy 10,90€ • 12cl talonviini 4€ • 0,4l limu 2€

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

10

AIKA

COMEDIA ry

CAMP 4/19

Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan?

Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena.

Jäsenenämme saat muun muassa • Pressikortin • Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimuskysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin.

• Matkustaja–, tapaturma– ja oikeusturvavakuutuksen • Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme • Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa.

• Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työosuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön. Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon.

• Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme • Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea • Alennusta useista tuotteista ja palveluista

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: journalistiliitto.fi/yhteystiedot.

Tervetuloa vahvistamaan joukkoamme – ja edistämään omaa uraasi!

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

11

CAMP 4/19

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

12

CAMP 4/19 TEKSTI SANNA KELTANEN KUVA JULIANA HULKKONEN

V

VAASA FUKSIN SILMIN

aasa oli minulle lähes uusi tuttavuus ennen opiskelujen alkua. Muuttokuorman kanssa tulin vain pari päivää ennen ensimmäistä koulupäivää. Tätä ennen olin kerran käynyt Vaasassa.

Vaasa on pieni kaupunki varsinkin Helsinkiin verrattuna, mutta lähes kaiken tarpeellisen löytää läheltä. On hassua, miten nopeasti voi kävellä kaupungin päästä toiseen ja ajaa pyörällä sitäkin nopeammin. Toki Vaasassa tuulee ja sataa paljon, mutta aurinkoinen kampusalue saa hymyn huulille joka kerta. Ei Vaasaa turhaan kutsuta Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi, ja Vaasan yliopiston kampusta Suomen kauneimmaksi.

Yliopistossa opiskelu poikkeaa paljon aiemmasta opiskelustani. Luentoja on melko vähän viikossa, mutta kurssiin liittyvää itsenäistä opiskelua on moninkertaisesti. Tällä hetkellä ainakin vielä tuntuu siltä, että opiskelut ovat hallinnassa, eivätkä deadlinet ole päässeet yllättämään. Viestintätieteiden ensimmäisillä kursseilla on alkanut hahmottua, mistä viestinnän opiskelussa on kyse. Minua kiinnostaa todella moni aihe markkinoinnista journalismin kautta organisaatioviestintään. En vielä tarkkaan tiedä mitä haluan tehdä työkseni, mutta eiköhän se selkiydy opintojen edetessä. Viestintätieteiden opiskelussa parasta onkin monipuolisuus ja oman

näköisen polun rakentamisen mahdollisuus.

Ensimmäiset viikot on kannattanut pyhittää Vaasalle, koska viikot ovat olleet täynnä ohjelmaa.

Lepoa ei ole paljoa ollut, kun aamusta yöhön on ravannut tapahtumasta toiseen. Välillä päivät ovat tuntuneet raskailta, mutta olen osallistunut jokaiseen aktiviteettiin. Kerranhan sitä fuksivuotta eletään!

Fuksitapahtumat olivat todella onnistuneita.

Tapahtumista suosikkini oli viestijäiset, jossa pääsimme kiertelemään Vaasaa tehden hauskoja tehtäviä, joita ei muuten tulisi koskaan tehtyä. Muita tapahtumia olivat esimerkiksi rastiralli, olympialaiset, kastajaiset ja harkkasitsit.

Olen tutustunut lukuisiin uusiin ihmisiin ja löytänyt nopeasti monia hyviä kavereita. Viestinnän ryhmä on täynnä todella mukavia ja hauskoja ihmisiä.

Hienointa on, että olemme todella hyvin tutustuneet koko viestinnän porukan kanssa emmekä ole vain jumittuneet omiin tutor-ryhmiimme. Whatsappryhmässämme on matala kynnys pyytää kaveria vaikkapa katsomaan jalkapallo-ottelua.

Odotan paljon tulevilta tapahtumilta sekä koko opiskeluajalta. Vaasaan muutto opiskelemaan viestintää on parhaita päätöksiäni tähän mennessä ja olen nyt todella onnellinen, että minulla on kaksi kaupunkia, jotka molemmat tuntuvat kodilta.

13

CAMP 4/19 TEKSTI JA KUVA OONA NYBACKA

Kurkistus toimittajan työhön

KUKA ANNA SOURANDER, 41 KOULUTUS Valtiotieteiden maisteri TYÖ Vasabladetin politiikan toimittaja HARRASTUKSET Ratsastus, golf, lenkkeily UNELMAHAASTATTELU Greta Thunberg

Henkilöhaastattelussa Vasabladetin politiikan toimittaja Anna Sourander.

14

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

CAMP 4/19

O

n aurinkoinen maanantai-iltapäivä syyskuun loppupuolella. Vasabladetin politiikan toimittaja Anna Sourander istuu Vaasan Rantakadulla sijaitsevassa lounasravintolassa. Sourander, 41, on tehnyt tähän mennessä yli 10 vuoden pituisen uran toimittajana. Työkokemusta häneltä löytyy siis vankasti, ja tarkoituksena onkin selvittää muun muassa millainen toimittajan ura Souranderilla on takanaan, mitä vuodet ovat antaneet hänelle sekä minkälaisena hän näkee alan tulevaisuuden.

Toimittajan työhön Sourander päätyi jokseenkin sattumalta. Toki hän oli jo ennestään kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista sekä politiikasta, mutta sen suurempia suunnitelmia toimittajan urasta hänellä ei ollut. Työtä etsiessään hän kuitenkin törmäsi ilmoitukseen, jossa haettiin paikallislehden toimittajaa.

Sourander kertoo uransa alkaneen Kokkolassa vuonna 2006. Siellä hän aloitti Österbottningen -nimisessä ruotsinkielisessä sanomalehdessä yleistoimittajana koeajalla.

Myöhemmin Kokkolassa ilmestynyt Österbottningen yhdistyi Jakobstads Tidning -lehden kanssa, jonka myötä Sourander jatkoi näiden kahden lehden seuraajassa, Österbottens Tidning -lehdessä. Siellä työnkuva muuttui pikkuhiljaa enemmän kohti kunnallispolitiikaa. Seuraavaksi hän siirtyi Helsinkiin HSS Median alaisena kirjeenvaihtajaksi, jonka jälkeen vuonna 2014 Sourander muutti Vaasaan ja aloitti työt nykyisessä tehtävässään Vasabladetilla.

Politiikka on aiheena Souranderille luonteva suuntaus työssä, sillä hän on opiskellut Åbo Akademissa valtiotieteitä, suuntautumisenaan kansallistalous ja sosiaalipolitiikka.

Korkeakouluopintoja hän pitää tärkeänä perustana toimittajan työtä tekevälle, sillä opintojen myötä oppii ottamaan selvää asioista sekä suhtautumaan asioihin kriittisesti.

Oikeanlainen tutkinto on hänen mielestään työllistymisen kannalta tärkeämpi tänä päivänä kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten, jolloin toimittajana työllistymiseen saattoi riittää mikä tahansa korkeakoulututkinto ja mielenkiinto yhteiskunnallisia asioita kohtaan.

Toimittajan työtehtävät ovat Souranderin mukaan muuttuneet vuosien saatossa: tämän päivän toimittajalta vaaditaan hyvän kirjoittamistaidon lisäksi myös hyviä teknisiä taitoja, kuten valokuvaus- ja videointitaitoja.

Tuotettua materiaalia tulee myös osata muokata ja editoida.

Digitalisaation myötä toimittajan työnkuva on muuttunut entistä stressaavammaksi, sillä digitaalista sisältöä täytyy julkaista jatkuvalla syötöllä.

– Pelkän printtimedian aikaan juttujen valmistumisella oli deadline, jotta ne ehtivät seuraavan päivän lehteen.

Nykyään digitaalisen sisällön tulee olla julkaisukelpoista niin nopeasti kuin mahdollista, mielellään heti. Tämä luo myös kilpailua eri medioiden välillä, sillä on tärkeää tuottaa laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä nopeasti.

Mutta mikä alassa sitten viehättää? Tähän Souranderin on helppo vastata.

– Työni on erittäin monipuolista. Olen päässyt työni kautta muun muassa lentämään lentokonetta, vastaanottamaan Donald Trumpia lentokentälle, kuuntelemaan Nordic Business Forumiin Barack Obamaa, haastattelemaan maailman parasta kouluratsastajaa Isabell Werthiä ja haastattelemaan miestä, joka joutui pahoinpitelyn kohteeksi ulkomaalaistaustansa takia ja tämän seurauksena halvaantui kaulasta alaspäin. Nämä esimerkit puhukoon puolestaan toimittajan työn monipuolisuudesta.

Sourander näkee alan muuttuvan myös tulevaisuudessa.

– Ihmiset ovat pikkuhiljaa tottumassa siihen, että digitaalisesta uutissisällöstä tulee maksaa. Moni on kuitenkin vielä siinä uskossa, että internetin sisällön tulee olla ilmaista.

Uutismedioiden on siis entistä tärkeämpää osata markkinoida tuotteitaan. On keksittävä uusia tapoja saavuttaa ihmisiä ja lisäksi antaa lukijoille se, mitä he tarvitsevat ja haluavat.

– Ei kuitenkaan tule unohtaa päivälehden tärkeää tehtävää yleissivistävän ja ajankohtaisen tiedon tarjoajana, vaan osata tarjota sen lisäksi jokaiselle jotakin. Elämme maailmassa, joka on täynnä informaatiota, myös epäluotettavaa sellaista. On siis tärkeää, että on olemassa päivälehden kaltaisia luotettavia ja neutraaleja tiedonlähteitä, jotka tarjoavat tietoa monesta eri näkökulmasta ja jotka toimivat ilman agendaa, toisin kuin esimerkiksi vastamedian edustajat.

Souranderin mukaan hyvä toimittaja on havainnoiva ja kiinnostunut ihmisistä ja heidän tekemisistään.

– Hänellä on kyky omaksua asioita ja hän osaa suhtautua asioihin myös kriittisesti. On tärkeää osata kyseenalaistaa ja olla itsevarma, mutta nöyryyttä omassa tehtävässään ei tule unohtaa.

Haastattelun lopuksi Sourander antaa muutaman vinkin toimittajan työstä kiinnostuneille nuorille.

– Hakeutukaa harjoitteluun ja kesätöihin, ja ottakaa rohkeasti yhteyttä työnantajiin. Muita hyviä tapoja kerätä kokemusta on esimerkiksi aloittaa oma blogi tai kirjoittaa mielipidekirjoituksia lehteen sekä totta kai olla mukana tekemässä oman ainejärjestön lehteä.

Hän muistuttaa, että toimittajan ei aina tarvitse tietää kaikesta kaikkea, vaan tärkeämpää on osata ja haluta ottaa asioista selvää.

15

CAMP 4/19

ILMIÖT

16

CAMP 4/19

KIRJEITÄ KOTIRINTAMALTA

17

CAMP 4/19

ANA

TEKSTI JOHANNA KAUKOVAARA KUVITUS VEERA NISKANEN

LY

YSI

Tor-verkon tarjoama anonymiteetti

O

mat tietoni deep webistä, niin sanotusta mustasta internetistä, pohjautui teini-ikäisenä isoveljeltä kuultuihin tarinoihin ja sen jälkeen luettuihin muutamaan artikkeliin. Deep webissä myydään huumeita, aseita, palkkamurhia sekä sellaisia asioita, joista ei halua edes tietää.

Kaikki tämä tapahtuu poliisin ulottumattomissa usean serverin takana.

Verkossa käytettävä Tor-selain on kuin mikä tahansa muu selain, mutta sitä käyttämällä oma identiteetti säilyy anonyyminä. Tor-selain, eli niin sanottu sipulireititin, suojaa dataa usealla suojauskerroksella, kuin sipulissa. Tor-verkon käytössä on kuitenkin omat ongelmansa, kuten se, että verkkoa ylläpitävät vapaaehtoiset eikä esimerkiksi Googlen kaltainen yritys.

Vaikka on olemassa käsitys siitä, että kaikki netissä tapahtuva säilyy ikuisesti, sitä ei kuitenkaan täysin ymmärrä.

Jokainen pilvipalveluun ladattu tiedosto, Snapchat-kuva tai kommentti keskustelupalstalla säilyy internetin syövereissä ikuisesti ja on helposti löydettävissä, jos ei käytä suojattua verkkoa. Anonymiteetillä suojataan käyttäjään kohdistuvaa liikennettä netissä. Jokaisesta keskustelufoorumin kommentista ei pystytä jäljittämään kirjoittajaa, jos käyttää suojattua verkkoa.

Myös puhelinta käytettäessä voi käyttää suojattua selainta.

Ainakin Android-puhelimille on olemassa Orbot-applikaatio Tor-verkkoa varten. Tiesitkö, että 14 prosenttia puhelimeen ladattavista applikaatioista haluaa käyttöoikeuden kameraasi, 2 prosenttia selaushistoriaan ja 43 prosenttia sijaintiin? Nämä prosenttiluvut tulivat ilmi katsomastani Dark net -dokumenttiohjelmasta. Usein applikaatioita ladataan hetken mielijohteesta, ja luvat erilaisten tietojen käyttöön annetaan sitä sen pidempään ajattelematta.

Anonymiteetti ja yksityisyys Tor-verkossa luo netin käyttäjille turvaa. Tällaista turvaa netissä voivat haluta aktivistit,

18

uhan alla olevat henkilöt sekä niin sanottu tavallinen foliohattuväki. Tavallisessa verkossa henkilöiden liikkeitä on helppo seurata ja tarkkailla. Myös henkilöiden olinpaikka on löydettävissä netin välityksellä. Näiden asioiden takia monet haluavat käyttää suojatumpaa Tor-verkkoa. Tor-verkon käyttö on myös mainio tapa pysyä erossa ärsyttävistä mainoksista sekä kohdennetusta mainonnasta, koska verkkovakoilua harjoittavat yritykset eivät pääse selailuun käsiksi.

Aiheesta haastattelemani henkilöt olivat eksyneet deep webbiin silkasta mielenkiinnosta, mutta heitä oli myös kiehtonut anonymiteetin turvin selailu. Haastateltavista kukaan ei käytä tai aio jatkossakaan käyttää Tor-verkkoa päivittäin, pääasiassa sen hitauden takia, vaan he turvautuvat myös tavallisiin selaimiin päivittäisessä netin käytössään.

Tor-verkko on arvostettu ja kehuttu työkalu, joka on hyödyksi yhteiskunnalle, mutta Tor-verkko on myös mahdollistanut paljon alamaailman toimintaa. Tor-verkossa on mahdollista käydä muun muassa huume- tai asekauppaa, pestä rahaa, tehdä identiteettivarkaus sekä vuotaa salaista tietoa. Tätä kaupankäyntiä käydään mustassa pörssissä.

Esimerkiksi nyt jo suljettu Silkkitie on yksi tunnetuimmista kauppapaikoista Tor-verkossa. Tor-verkossa maksaminen tapahtuu Bitcoin-virtuaalivaluutan avulla.

Tällainen rikollinen toiminta on tehty helpommaksi, koska henkilöt ovat paljon vaikeammin jäljitettävissä Tor-verkon ansiosta. Tor-verkkoa ylläpitävä Tor Project kuitenkin on sitä mieltä, että rikollisilla on paljon muitakin mahdollisuuksia harrastaa toimintaansa. Tor-verkon poistaminen ei lopettaisi rikollisuutta, jonka takia se ei myöskään ole osa ongelmaa.

Yhteyden muodostaminen Tor-verkkoon voi tehdä sinusta keskusrikospoliisille, FBI:lle tai NSA:lle kiinnostavan henkilön, vaikka selailisitkin vain tavallisia sivuja. Verkon käyttö on myös hidasta eri nodien läpiviennin takia, joten suosittelen pysymään yritysten hallinnoimilla selaimilla.

ILMIÖT

CAMP 4/19

FAKTA NODIT Tor-solmuja eli reitittimiä.

SIPULIREITITYS Tekniikka, jolla voidaan siirtää tietoa verkossa, ja salata sen alkuperä.

BITCOIN Avoimeen lähdekoodiin perustuva kryptovaluutta.

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa katsoa: Dark net, Deep web ja Silk Road: Drugs, Death and the Dark Web

ILMIÖT

19

CAMP 4/19 TEKSTI SOFIA NEVALA KUVA ILKKA RANTA-AHO KUVITUS HENRIETTA KUUSISTO

20

CAMP 4/19

5G – mitä se on?

5G on termi, jota käytetään uudesta datayhteydestä. Uusi yhteys on nopeampi ja tehokkaampi kuin edeltäjänsä 4G.

5

G:n avulla saisit napattua approliput ennen muita pätkivän internetin käyttäjiä, itseohjautuva auto ajaisi sinut Siperia-simulaattorin yli kampukselle ja VR-lasien avulla voisit paeta toiseen maailmaan tenttiviikolla. Telian 5G -ohjelmassa mukana oleva asiantuntija Mika Raitola pudottaa meidät takaisin maanpinnalle, ainakin toistaiseksi.

“Alkuun vain nopeampi netti” – Käytännössä ihmisille tulee uusia puhelimia tai kotimokkuloita, jotka tukevat tätä uutta teknologiaa, ja me tehdään samanlaisia päivityksiä ja uusia osia meidän mobiiliverkkoihin.

Alkuun 5G on Raitolan mukaan vain nopeampi netti.

– Toki tämän varaan tullaan rakentamaan aina vaan enemmän viihdepalveluita, esimerkiksi mobiilipelaamiseen liittyviä palveluita. Samalla arkeen alkaa syntyä muita langatonta teknologiaa hyödyntäviä palveluita.

Pidemmällä tähtäimellä näkyvät itsestään ohjautuvat autot, jotka pystyvät toimimaan muissakin verkoissa, mutta tämä helpottaa ja parantaa niiden toimivuutta.

Raitola painottaa tämän olevan pitkän jänteen kehityskulku, joka alkaa yksinkertaisista asioista, kuten

21

CAMP 4/19

itsestään leikkaavasta ruohonleikkurista.

– Siitä ne asiat lähtee pikkuhiljaa kehittymään.

– Samaan aikaan 5G-teknologiasta puhutaan laajasti sen takia, että meillä on muitakin digitaalisen puolen kehityskulkuja. Esimerkiksi datankäsittely, pilvipalvelut ja tekoäly kehittyy. 5G sopii hyvin yhteen näiden kanssa ja siitä syntyy yhdistelmä, joka lisää tuottavuutta ja uusien palveluiden ja bisnesmahdollisuuksien syntymistä.

Eli se (kehitys) ei tule pelkästään 5G:stä, vaan kokonaisuudesta.

Mitä 5G merkitsee yrityksille?

Tuottavuudellisia seikkoja on Raitolan mukaan kolme: ensimmäinen liittyy tuotantoon ja logistiikkaan, toinen palveluihin 5G:n ympärillä ja kolmas kansainväliseen liiketoimintaan.

Yritykset, jotka hyödyntävät 5G-teknologiaa tuotannossaan, pystyvät tehostamaan ja luomaan uusia mahdollisuuksia oman alueensa sisällä, jolloin kilpailukyky paranee.

– Tällöin yritykset ovat vähän parempia tai kenties jopa paljonkin parempia kuin kilpailijat. Tämä vaikuttaa siihen, miten he pystyvät laajentamaan markkinoita, Raitola kertoo.

Toinen tuottavuudellinen seikka liittyy palveluihin, joita 5G:n ympärille voidaan rakentaa.

– Tämän varaan voidaan rakentaa isommille yrityksille uusi liiketoimintalinja tai startup-yrityksille kokonaan uusi liiketoimintalinja palveluita, joita voidaan myydä kuluttajille ja yrityksille. Näin syntyy uutta bisnestä.

Kolmas seikka liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomi olisi tällöin nimittäin yksi edelläkävijöistä, mistä voi olla kilpailuetua. Alan kärkimaita ovat tällä hetkellä Aasiassa Korea ja Kiina, Yhdysvallat ja Euroopassa Suomi, Sveitsi, Iso-Britannia, Italia sekä jossain määrin myös Saksa.

22

– On hyvä huomata, että tämä ei ole vielä koko maapallo, ja Suomi on kohtuullisen kärkipäässä.

Tästä voi löytää tietyn kilpailuedun, kun on ensimmäisten joukossa markkinalla, joka hyödyntää jotain teknologiaa.

Liittyykö 5G-teknologiaan riskejä?

Brysselissä 5G-projektit on laitettu jäihin säteilyrajoituksiin vetoavan kansalaisaloitteen vuoksi.

Suomessakin on meneillään kansalaisaloite, joka vetoaa sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksiin.

Kansalaisaloitteessa pyritään hidastamaan langattomien taajuuksien ja tehojen käyttöä, kunnes riippumattomat tutkijat ovat selvittäneet heikon, pitkäaikaisen säteilyn kumulatiivisia vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. (kansalaisaloite.fi) Toisaalta Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei riko kemiallisia sidoksia, vaurioita solujen perimäainetta tai aiheuta syöpää.

– Tämänhetkisen tiedon valossa altistuminen tukiasemien radiotaajuiselle säteilylle ei tule nousemaan merkittävälle tasolle 5G-verkon käyttöönoton myötä, kertoo STUK. Raitola painottaa, että viranomaisten on valvottava 5G-teknolgiaan liittyviä riskejä.

– Olen itse nähnyt, että tätä on tutkittu 30 vuotta. Sen mukaan viranomaiset tekevät säädökset ja niiden mukaan toimivat yritykset.

Samoin toimivat Raitolan mukaan myös tietoturva-asiat. Säteilyn terveysvaikutukset eivät Raitolan mukaan poikkea olennaisesti edeltävästä teknologiasta.

– Suomalaiset 5G-taajuudet ovat hyvin lähellä sitä, mitä me käytämme nykyään mobiiliverkoissa.

Se on samanlaista kuin tämä muukin teknologia, josta on kokemusta jo muutama kymmenen vuotta.

Puoli ihmisikää.

ILMIÖT

22

CAMP 4/19

Esimerkiksi datankäsittely, pilvipalvelut ja tekoäly kehittyy. 5G sopii hyvin yhteen näiden kanssa ja siitä syntyy yhdistelmä, joka lisää tuottavuutta ja uusien palveluiden ja bisnesmahdollisuuksien syntymistä.

Kuvassa Telian 5G -ohjelmassa mukana oleva asiantuntija Mika Raitola.

ILMIÖT

23

CAMP 4/19 TEKSTI LAURA HAKALA KUVAT VIIVI HINSSA

GALLUP

”Paljon sun outfit maksaa?”

Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon käytät rahaa omaan pukeutumiseesi? Pursuaako vaatekaappisi vaatekappaleiden runsaudesta vai pyritkö pärjäämään vähällä? Kallis salkku vai ilmainen kangaskassi? Ovatko kirpputorit vai merkkiliikkeet sinun juttusi?

Kampuksellamme on nähtävissä monenlaisia pukeutumistyylejä.

Omaan tyyliin ollaan valmiita panostamaan myös rahallisesti, mutta kaikille se ei ole niin tärkeää. Toimitus kiersi kampuksella ja otti selvää siitä, paljonko opiskelijat ovat valmiita käyttämään rahaa omaan pukeutumiseensa. Kysyimme siis ”paljon sun outfit maksaa?”.

24

ILMIÖT

CAMP 4/19 ANNABEL KALLIOMÄKI, KAUPPATIETEET, 2 VSK.

RONJA JUOLA, VIESTINTÄTIETEET, 2 VSK.

Laukku: 110 € Kengät: 60 € Housut: 20 € Paita: 2 € Takki: 30 €

Reppu: 180 € Kengät: 179 € Sukkahousut: 12,99 € Mekko: 49,99 € Kello: 140 €

Yhteensä: 222 €

Yhteensä: 561,98 €

HEIDI ALLEN, SOSIONOMIOPISKELIJA, 3 VSK.

VILLE JALKANEN, TALOUSTIEDE, 3 VSK.

Reppu: 50 € Kengät: 100 € Housut: 60 € Huppari: 40 € Takki: 100 €

Yhteensä: 350 €

Laukku: 80 € Kengät: 180 € Housut: 40 € Paita: 10 € Takki: 40 € Hattu: 50 €

Yhteensä: 400 €

CAMP 4/19 TEKSTI SANNI VUORINEN KUVITUS VEERA NISKANEN

Ruokahävikki hyötykäyttöön ympäristön puolesta

I

lmastokysymysten ja ympäristön ollessa kuumia puheenaiheita, on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota niin kotitalouksien kuin yritystenkin ruokahävikkiin. Hävikkiviikko.fi -sivuston mukaan kotitaloudet heittävät vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa ja kaupat 65-75 kiloa ruokaa roskiin. Suurin osa tästä on täysin syötäväksi kelpaavaa. Tutkimusten mukaan noin kolmannes kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy juurikin ruuasta.

Turhia päästöjä syntyy, kun käyttökelpoista ruokaa heitetään roskiin. Ruokahävikin vähentäminen on hyvä tapa vaikuttaa ruuan valmistuspäästöihin.

ResQ Club on suomalainen yritys, joka taistelee ruokahävikin määrää vastaan. ResQ toimii puhelimeen ladattavan sovelluksen kautta ja palvelee Suomen sisällä jopa 64 kaupungissa. Sovelluksen kautta voit ostaa toimintaan mukaan lähteneiltä yrityksiltä puoleen hintaan ruokia, jotka muuten päätyisivät

26

hävikkiin, esimerkiksi lounasajan ylijääminä. ResQ on kasvattanut suosiotaan huimasti viimeisen parin vuoden aikana. Kukapa ei haluaisi ravintola-annosta tai kauppakassillista ruokaa muutamalla eurolla pieneen vaivaan?

Matsmart on nettisivusto, joka sanojensa mukaan myy ruokaa, joka muuten olisi päätynyt hävikkiin johtuen sesonkivaihteluista, ylituotannosta, pakkausten vaihtumisesta tai lähestyvistä parasta ennen -päiväyksistä. Tuotevalikoimasta löytyy kaikkea huoneenlämmössä säilyvästä elintarvikkeesta aina kosmetiikkaan ja siivoustuotteisiin. Matsmartin lisäksi Suomessa toimii toinenkin hävikkiruokasivusto, Fiksuruoka. Molemmat sivustot toimivat samalla periaatteella ja samanlaisella valikoimalla, mutta Fiksuruoan valikoimasta löytyy hieman enemmän pakettitarjouksia ja paljousalennuksia.

ILMIÖT

CAMP 4/19

Tutkimusten mukaan noin kolmannes kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy juurikin ruuasta.

Kommentti: Halvat hinnat lämmittävät opiskelijan mieltä

Hyvä puoli Matsmartin ja Fiksuruoan kaltaisissa palveluissa on, että tuotevalikoimat vaihtuvat jatkuvasti, riippuen siitä, mitä hävikkitavaraa sattuu olemaan tarjolla juuri sillä hetkellä. Jää nähtäväksi, että tuleeko itse tilattua Matsmartilta uudestaan, tai ainakaan kovin usein.

Perusvalikoima on sellainen, että saatavilla olevat tuotteet eivät ainakaan itselle ole välttämättömyyksiä. Halvat hinnat ja alennukset lämmittävät toki aina opiskelijan mieltä.

Nytkin säästimme kavereiden kanssa 25 euroa verrattuna siihen, jos olisimme ostaneet samat tavarat ruokakaupasta täydellä hinnalla.

Ruokahävikkishoppailussa on se hyvä puoli, että samalla kun autat ruuan valmistuspäästöjen vähentämisessä, säästät myös reilusti rahaa. Eli ympäristön lisäksi kiittää myös opiskelijabudjetti. Varo kuitenkin ruokahävikkishoppailun petollista puolta: ostoskorista saattaa nopeasti löytyä asioita, joita et normaalisti sinne keräilisi, varsinkaan suuria määriä.

ILMIÖT

27

CAMP 4/19 TEKSTI ESSI ERKKILÄ KUVA MIKKO ROURU

E

Post-masennus trendi

letään vappua 2018, tai ympäröivä maailma elää.

Minä siristelen silmiäni suljettujen sälekaihtimien välistä siivilöityville auringonsäteille. Vaikka orastavan kesän ensimmäiset kirkkaat valonsäteet lämmittävät kasvojani, on sisälläni metallisen kylmää. En ole poistunut asunnostani minnekään päiviin. Pääni sisällä vellovasta ajatusmerestä en ole poistunut minnekään kuukausiin. En kykene mihinkään, koska kaikki sattuu: hengittäminen, oleminen, auringonsäteet, kaikki. Olen masentunut.

Avaan Instagramin ja rullaan läpi riemukkaiden wappu-postausten. Minunkin pitäisi olla tuolla nauttimassa elämästä. Sen sijaan makaan raatona ruumiinmuotoisessa yksiössäni. Sitten silmiini osuu postaus tuttavastani.

Kuvassa mies katsoo suoraan kameraan kyynelehtien. Hän kertoo mielenterveyshaasteistaan. Kirjoitan hänelle viestin, jossa kerron olevani aloittamassa terapiaa masennukseen. Viikon päästä istumme yhdessä satama-altaan reunalla puhaltamassa saippuakuplia.

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat olleet ehkä yksi pitkäaikaisimmista ja vahvimmista suomalaisen yhteiskunnan tabuista. Kulunut vuosikymmen jääkin yhteiskuntamme historiaan ajanjaksona, jolloin mielenterveydestä on puhuttu enemmän kuin koskaan aiemmin. Mielenterveyttä on käsitelty niin julkisessa keskustelussa kuin mediassa ja populaarikulttuurissakin.

Aiheesta on kirjoitettu satoja tuhansia merkkejä haastatteluihin ja kirjoihin. Nuorten mielenterveysongelmia on kuvattu sarjoissa, kuten kotimaisessa Sekaisin-sarjassa.

Ahdistuksesta ovat runoilleet ja räpänneet suurten massojen suosion saavuttaneet artistit, kuten Paperi T ja Pyhimys. On valtava edistysaskel yhteiskunnallemme, että mielenterveydestä on kyetty avaamaan kestävä

28

julkinen keskustelu, jossa eri tahot ovat saaneet äänensä esiin ja tulleet kuulluiksi.

Julkisesta keskustelusta huolimatta lähipiirissäni mielenterveyteen liittyvistä haasteista vaeittiin.

Vaikka yleinen ilmapiiri oli jo avoimempi, koin vahvasti oman masennukseni aikaan, ettei lähelläni ollut vertaistukea ja keskustelun ilmapiiri oli jännitteinen.

Mielenterveysongelmat olivat ok, kunhan eivät meidän tontillemme tulisi. Aihe koettiin vaikeaksi ja hankalasti lähestyttäväksi. Aivan kuin mielenterveydelliset ongelmat lakkaisivat olemasta lähipiirini ja muun maailman rajapinnassa. Tämän kulttuurin muutti yksi keskustelunavaus vappuna pari vuotta sitten.

Tuttavastani tuli sittemmin läheinen ystäväni. Hän oli ensimmäinen ihminen sosiaalisessa verkostossani, joka puhui avoimesti ja rehellisesti mielenterveyshaasteista.

Onneksi oli, sillä nyt mielenterveydelliset haasteet eivät enää ole tabu minulle, eivätkä läheisilleni. Useat meistä ovat käyneet tai edelleen käyvät jonkinlaisessa terapiassa. Tunteista ja kokemuksista puhutaan, mutta painetta jakamiseen ei ole. Kuuntelemalla itseämme ja toisiamme olemme luoneet vertaisyhteisön, jossa ilmapiiri ei ole jännittynyt, vaan läsnäoleva ja turvallinen.

Vaikenemisen trendi on vihdoin poistunut, eikä toivottavasti koskaan palaa. 2010-luvulla pystyimme purkamaan tabuja mielenterveysongelmien ympäriltä ja avaamaan julkisen keskustelun aiheesta. Toivonkin, että 2020-luvun uusi mielenterveystrendi olisi avoimuuden ja hyväksymisen vieminen julkisesta tilasta omiin lähipiireihimme. Mielen haasteet eivät ole tabuja, vaan kokemuksia ja tunteita. Vain jakamalla näitä kokemuksia yhteisöissämme voimme ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa, toisiamme sekä itseämme.

KOLUMNI

CAMP 4/19

etsii uusia aktiiveja!

Camp-lehden toimitus etsii joukkoonsa uusia innokkaita jäseniä. Tule mukaan toimitukseen, mikäli olet kiinnostunut kirjoittamisesta, valokuvaamisesta, graafisesta suunnittelusta tai olet muuten vain innokas oppimaan lisää lehden tekemisestä. Osallistumalla pääset harjoittelemaan toimitustyötä kivassa opiskelijaporukassa ilman suorituspaineita.

Yhteydenotot sähköpostilla camplehti@gmail.com tai Instagramissa @camplehti

KUVA ELIISA RÄSÄNEN

CAMP 4/19 TEKSTI JA KUVAT ELLA JAATINEN

T

iktok on mobiilisovellus, jossa ihmiset tanssivat laulujen tahtiin, tykkäilevät ja kommentoivat toistensa videoihin, suorittavat erilaisia haasteita sekä luovat uusia trendejä. Se on sovellus, jossa ihmiset istuvat jätesäkkien sisään ja imevät imurilla ilman pois pussista.

Olen aina vannonut itselleni, että en lataa puhelimeeni kyseistä sovellusta. Hetken päästä kuitenkin löydän itseni istumassa muovipussissa seuraten uutta hilpeyttä herättävää trendiä. Minulla on ollut paljon ennakkoluuloja sovellusta kohtaan, enkä myöskään ole ymmärtänyt applikaation ydintä. Viikon kokeilun jälkeen käsitykseni on kuitenkin muuttunut ja pystyn ymmärtämään, miksi ihmiset haluavat ladata sinne videoitaan. Joillekin se voi olla tapa ilmaista itseään tanssin ja musiikin kautta, toiset taas tekevät videoitaan selvästi huumorilla. Niin sanottu tiktokkaaja pystyy käyttämään luovuuttaan rajattomasti, sillä sovelluksessa pystyy lisäämään videoihin erilaisia efektejä ja filttereitä sekä muokata videoita erilaisilla tavoilla.

Minulle videoiden kuvaaminen ei kuitenkaan ollut luontevaa. En kokenut pääseväni viikossa mukaan

30

Tiktok-yhteisöön, enkä osannut käyttää palvelua ongelmitta. Efektien lisääminen videoihin tuotti minulle ongelmia, enkä myöskään ymmärtänyt käyttää hashtageja videoiden kuvauksissa. Käyttämällä hashtagia #foryoupage pystyy pääsemään etusivulle, josta voi saada itselleen uusia seuraajia.

Viestinnän näkökulmasta Tiktok on mielestäni mielenkiintoinen. Enemmistö sovelluksen käyttäjistä ovat nuoria, jotka eivät välttämättä jaksa tai ole edes kiinnostuneita seuraamaan tavallista printtimediaa.

Sanomalehtien lukeminen voi olla nuorille puuduttavaa, joten Tiktok tarjoaa nuorille kiinnostavamman tavan lähestyä globaaleja asioita. Minuutin pituisissa videoissa pystyy ottamaan kantaa esimerkiksi ilmastoasioihin käyttäen hashtagia #forclimate. Visuaalinen viestintä on myös osa Tiktokin menestystä, sillä liikkuva kuva, värit ja erilaiset tehokeinot saavat ihmiset innostumaan sovelluksesta.

Olen luullut olevani erinomainen diginatiivi, mutta viikkoni tiktokkaajana todisti toisin. Minulla on vielä paljon opittavaa sosiaalisen median ja viestinnän kentällä.

ILMIÖT

CAMP 4/19

31

ILMIÖT

31

CAMP 4/19 TEKSTI SARA ALASUUTARI KUVA JOHANNA KAUKOVAARA

Sienirisotto Risottoon tarvitset: öljyä 1 sipulin haluamiasi sieniä 3 dl risottoriisiä kasvisliemikuution noin 7dl vettä suolaa mustapippuria lorauksen kasvipohjaista ruokakermaa

Näin syksyisin metsät ovat pullollaan sieniä,

Lisää risottoon vähitellen kasvislientä välillä sekoit-

joita jokainen voi poimia niin paljon kuin ikinä

taen. Kun suurin osa kasvisliemestä on imeytynyt,

jaksaa syödä. Sienimetsällä kannattaa kuitenkin

kannattaa tarkistaa risoton kypsyys maistamalla.

olla tarkkana ja poimia vain sieniä, jotka var-

Mikäli riisi ei ole tarpeeksi kypsää, kun kaikki kas-

masti tunnistat syömäkelpoisiksi. Lähimetsästä

visliemi on imeytynyt, voit lisätä joukkoon vettä.

poimitut sienet ovat ekologinen ja maukas lisä piristämään syksyn kokkailuja ja näistä sato-

Lisää lopuksi joukkoon loraus ruokakermaa ja

kauden herkuista syntyykin helposti esimerkiksi

mausta suolalla ja pippurilla. Voit viimeistellä riso-

vegaaninen risotto. Alla olevan ohjeen avulla

ton halutessasi suosikki yrteilläsi ja vegaanisella

kokkaat risoton 3-4 hengelle.

juustolla.

Laita vesi kiehumaan ja lisää joukkoon kasvislie-

PSST!

mikuutio. Pilko sienet ja sipuli pieniksi paloiksi ja

Löytyykö jääkaapistasi valkoviinin jämät? Valkoviini

kuullota niitä paistinpannulla öljyssä, kunnes sipulit

sopii erinomaisesti risottoon! Noin desilitra viiniä

ovat läpikuultavia. Lisää paistinpannulle risottoriisi

kannattaa lisätä joukkoon ennen kasvislientä.

ja kuullota vielä hetki, kunnes myös riisi on läpikuultavaa. Varo, ettei riisi pala ja lisää pannulle tarvittaessa öljyä.

32

COCATAAN COURMEETA OPISKELIJABUDJETILLA

CAMP 4/19 TEKSTI LOTTA MIKKILÄ KUVA HENRIETTA KUUSISTO

Kuusi vinkkiä sienestykseen Syyskuussa CoMedia kokeili sienestystä Vaskiluodon rämeikössä. Vaikka sienisato ei ollut päätä

huimaava, oli Vaasan sieniyhdistyksen Matti Kyröläisen ja Jari Hoppelan sienioppitunti sitäkin arvokkaampi. Poimi tästä heidän vinkkinsä lokakuun suppilovahverometsälle!

1.

Poimi vain niitä sieniä, jotka tunnet Jos et erota tattia kantarellista, sienimetsälle ei kannata lähteä ainakaan ilman sienikirjaa.

– Sieniä ei kuitenkaan kannata opetella kaikkia kerrallaan, vaan esimerkiksi yksi tai kaksi kerrallaan, Kyröläinen toteaa.

2.

Ota puhelin mukaan Tuntemattomaan metsään ei saa lähteä yksi seikkailemaan, varsinkaan ilman puhelinta.

– Puhelimessa on hyvä olla jokin karttasovellus, ja akku kannattaa tietenkin ladata täyteen, Hoppela vinkkaa.

3.

Valitse paikaksi puinen metsä Sienet elävät symbioosissa puiden kanssa, joten puiden juuret kannattaa tarkastaa erityisen tarkasti.

4.

Ota mukaan sienikori Ilmava sienikori pitää huolen siitä, että sienet säilyvät hyvässä kunnossa.

– Korissa sienet eivät painu kasaan, kuten esimerkiksi ämpärissä. Sienikorissa olisi hyvä olla myös väliseiniä, jos poimii useaa eri lajia. Tällöin ne eivät mene sekaisin tai pyöri korin pohjalla, Hoppela neuvoo.

5.

Kuvassa Jari Hoppela ja Matti Kyröläinen.

Ota mukaan sieniveitsi Poimimisvaiheessa sienestä kannattaa putsata harjalla suurimmat roskat ja leikata tyvi irti. Puhdistus kannattaa tehdä heti maastossa.

– Mitä enemmän sienessä on roskaa, sitä nopeammin se menee huonoksi, Hoppela toteaa.

6.

Käytä sienet niin pian kuin mahdollista Tuore sieni on kuin kala: se säilyy yhtä hyvin. Sienet kannattaa käyttää mieluiten jo samana päivänä. Osa sienistä menee nopeasti huonoksi, varsinkin jos niitä säilyttää lämpimässä.

– Suppilovahvero kuitenkin säilyy useita päiviä, jos sen säilyttää viileässä ja ilmavassa astiassa, Kyröläinen lisää.

33

CAMP 4/19 TEKSTI JA KUVAT SANDRA KOSKELA

O

Terveiset Emporiasta!

len 3. vuoden viestinnän opiskelija ja aloitin vaihto-opintoni tänä syksynä Emporia State Universityssä. Vaihtovuoteni alkoi pari kuukautta sitten Helsinki-Vantaan lentokentältä. Noin 15 tuntia pitkän lennon jälkeen sekä kolmen pysähdyksen jälkeen saavuin määränpäähäni Kansasin Emporiaan, jossa meitä oli vastassa intoa täynnä olevat kansainväliset tutorimme.

Ensimmäisten viikkojen aikana meidät tutustutettiin uuteen kotikaupunkiimme sekä käytännön asioihin. Meidät esimerkiksi opastettiin hankkimaan uudet puhelinliittymät ja meille kerrottiin paljon Emporia State Universitystä. Kansainväliset tutorit sekä vapaaehtoistyöntekijät paikallisesta kirkosta veivät meidät tavarakauppa Walmartiin, jossa saimme tehdä tarvittavat ostokset. Pian muutimmekin jo muiden suomalaisten vaihtareiden kanssa yhteen ja perustimme oman “Finnish Embassyn”.

Koulunkäynti alkoi mukavasti heti seuraavalla viikolla, kun olimme saapuneet Emporiaan.

Luennot poikkeavat monella tapaa luennoista Suomessa: luokkakoot ovat pienempiä, luennoilla käydään enemmän keskustelua ja melkein jokaisella luennolla on läsnäolopakko. Huomattava ero löytyy myös amerikkalaisessa ruoassa. Kouluruokala painottuu enimmäkseen roskaruokaan, vaikka tarjolla onkin myös terveellisempiä vaihtoehtoja.

Emporiassa ihmiset ovat todella ystävällisiä. Olen tuntenut itseni heti todella tervetulleeksi koulun yhteisöön, vaikka ensimmäisillä viikoilla olinkin hieman kulttuurishokissa. Kaikki täällä on niin erilaista: ihmiset käyttäytyvät eri tavalla, ruoka on

34

erilaista sekä yleisesti ottaen käytännön asiat hoidetaan täällä eri tavoin kuin Suomessa. Asiaa helpottaa se, että meitä vaihto-opiskelijoita on täällä monesta eri maasta. Heistä on tullut hyvin läheisiä ystäviä minulle lyhyessä ajassa.

Olen viettänyt paljon aikaa muiden vaihtareiden, mutta myös paikallisten opiskelijoiden kanssa. Jo parin kuukauden sisällä olen päässyt kehittämään englantiani sekä tavannut upeita ihmisiä. Emporia on tunnetusti pieni paikka, minkä takia ihmiset ovat täällä hyvin välittäviä sekä valmiita auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Lähes jokainen vastaantulija tervehtii ja kyselee kuulumisia.

Opiskelun ohella matkustelu on ollut myös suuressa osassa vaihtovuottani. Ostimme muiden suomalaisten vaihtareiden kanssa auton, jolla olemme pyrkineet matkustamaan ympäri Yhdysvaltoja niin paljon kuin mahdollista.

Ensimmäisen reissun teimme muiden vaihtareiden kanssa Chicagoon, joka sijaitsee noin 900 kilometrin päässä Kansasista. Vietimme Chicagossa pidennetyn viikonlopun Labor Dayn kunniaksi. Vähän myöhemmin teimme muiden suomalaisten vaihtareiden kanssa 2,5 viikon roadtripin, jonka aikana vierailimme yhdeksässä eri osavaltiossa. Pääsimme esimerkiksi vaeltamaan Yosemiten kansallispuistossa, nauttimaan Los Angelesin rannoista sekä Las Vegasin casinoista.

Tähänastinen aikani Emporiassa on opettanut paljon uutta amerikkalaisesta kulttuurista sekä kielestä. Odotan innolla mitä loppuaika Emporia State Universityssä tuo tullessaan. STINGERS UP!

VIESTIJÄT VAIHDOSSA

CAMP 4/19

ILMIÖT

35