Camp 3/21
kasvu
Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä! Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintäjärjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Cumpi vai Campi?
Kesätyöt
9%
91% Kesäopinnot
Mojito
PÄÄTOIMITTAJA
44%
Katri Pulkkinen
56% Sangria
TAITTAJA Mira Tarkkanen
ETUKANNEN KUVA Katri Pulkkinen
TAITTOSUUNNITELMAT
Visionääri
Sivut 12-14, 18-21 Veera Niskanen
50%
50%
TÄMÄN NUMERON TOIMITUS Sara Güven, Milla Heininen, Viivi Hinssa, Juliana Hulkkonen, Sanna Keltanen, Teea Lampila, Anette Lintilä, Viivi Myllykoski, Veera Niskanen, Aino Sadeniemi & Marko Silventoinen
JULKAISIJA CoMedia ry
YHTEYSTIEDOT camp@comediary.com @camplehti www.comediary.com/camplehti
Realisti
Leikkokukat 30% 70% Viherkasvit
Sisällys AJANKOHTAISTA
OPINNOT & TYÖELÄMÄ
MIELIPIDE
ILMIÖ
Pääkirjoitus Puheenjohtajan ajatuksia Tiedekatsaus: Let’s get vaccinated Tulevaisuuden viestijät Fuksivuosi alkaa, oletko valmis?
4
Elämä Campin jälkeen Sisällöntuotantoa vai journalismia? Haalarit identiteetin jatkeena Sointu Borg — Vaihtopenkiltä esikuvaksi
16
Kolumni Sometutka I Saw the Same Dream Every Night — Kasvutarina ihmisestä ja artistista Cruunu vai Claava: Etäopiskelun opetukset
27
5 6 8 12
18 22 24
28 29 31
34 Viherkasvit tuovat luonnon kotiin — luonnollisuus sisustuksen kasvavana trendinä
Woke-kulttuuri — miksi tasa-arvotyö ärsyttää? 36 38 Toimitus testaa: Kesäharrastuksena futis 39 Kokkikoulu: Nopea ja helppo curry
KUVA VENLA HEIKONEN
PÄÄKIRJOITUS
Tätäkö se aikuisuus tarkoitti? Kasvulla aina ajatellaan konkreettista muutosta. Lapsena sanotaan aina ”sitten, kun mä oon iso” ja aikuisuus on tavoiteltavaa. Kasvu on konkreettisen pituuskasvun lisäksi kuitenkin myös henkistä. Ymmärretään monimutkaisempia laskutoimituksia, ja opetellaan tuntemaan empatiaa kaveria kohtaan. Teininä kasvu on tunnemyrskyjen hallintaa, murrosiän aiheuttamien kasvukipujen kanssa elämiseen totuttelua. Ja sitten ainakin fyysinen kasvu loppuu. Nuorena aikuisena ei tapahdukaan enää mitään konkreettista kasvua. Henkistä taistelua sitäkin enemmän. Omien pään sisäisten taisteluiden lisäksi pitäisi opetella katsomaan, kun vanhemmat harmaantuvat. Pitäisi opetella elämään omillaan. Pitäisi opetella olemaan ”aikuinen”. Kylmä totuus on, että juuri vanhempien ja isovanhempien vanhenemisen hyväksyminen on yksi suurimmista kasvukohdista ja vaikeista kipupisteistä monen nuoren aikuisen elämässä. Vanhojen käsien haurauteen ja Alzheimerin taudin vuoksi katoavan muistin kanssa on vain elettävä. Pitää katsoa, kun toisen kasvu kääntyy päälaelleen. Peruuttaa takaisin. Samalla sitä oppii itsekin ihan uudella tavalla arvostamaan tärkeitä hetkiä. Sitä tomaattien poimintaa mummin kanssa, ristikon täyttöä mummun kanssa ja jäätelöhetkeä vaarin kanssa. Pitäisi kasvaa ja valmistautua niihin hetkiin, jolloin niihin ei ole enää mahdollisuutta. Tätäkö se aikuisuus tarkoitti? Eihän meistä kukaan kai koskaan aikuiseksi kasva, mutta toiset osaavat vain esittää paremmin. Olit sitten maisteriksi valmistuva tai juuri Vaasaan muuttanut fuksi, älä huoli, ei meistä kukaan tiedä, mitä tekee. Ei siis paniikkia, vaikka et osaisi käyttää pesukonetta tai et tiedä, miten ruuvimeisseli toimii. Kyllä apua on aina tarjolla. Ja ei vain niihin konkreettisiin juttuihin. Äläkä ota paineita kasvusta. Edes siitä vähän kuihtuneen näköisestä viherkasvista. Tee nyt vaan hyvällä omatunnolla sitä, mistä tykkäät. Kokkaa currya Saran reseptillä tai aloita uusi harrastus. Lähde kokeilemaan uusia juttuja. Eiköhän se sun juttu sieltä vielä eteen tule.
PÄÄTOIMITTAJA Katri Pulkkinen
4
AJANKOHTAISTA
KUVA ELIISA RÄSÄNEN
PUHEENJOHTAJAN AJATUKSIA
Kiire, mutta minne? Kuten varmasti moni muukin, myös minä ajattelin nuorempana, että tähän ikävuoteen mennessä olisi saavutettuna ainakin oma koti, hieno auto ja vakityö. Jep jep. Vielä en ole saavuttanut näistä kolmesta yhtäkään, mutta tiedättekö mitä – olen onnellinen juuri tässä ja nyt. Monet meistä tekevät asioita, koska ”pitää” tai ”joku muukin niin tekee”. Mitään ei tarvitse tehdä, koska joku toinen on tehnyt niin. Muiden valinnat eivät ole meiltä pois, joten niistä on turha ottaa paineita. Jos kaveri oli viime kesänä oman alan työssä ja sinä flippailit burgereita, se ei tee sinusta heikompaa viestijää tai huonompaa ihmistä. Jos ystävän ASP-tili on jo pullollaan, mutta sinä käytit rahat kokemusten keräämiseen, niin älä huoli. Ehdit kyllä vielä. Haastattelussa ollutta Sointu Borgia lainatakseni: ”Toivoisin, ettei meillä olisi niin helvetinmoinen kiire koko ajan”. Annamme muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa liian paljon omiin valintoihimme. Kukaan ei ole immuuni ympäristön vaikutuksille, mutta niitä on hyvä välillä miettiä. Teenkö näin, koska minä haluan vai koska minun oletetaan niin tekevän? Eräs ystäväni pyysi minua olla ottamatta paineita siitä, että päätin venyttää valmistumiseni kuuteen vuoteen. Hän ei tainnut kuunnella kovin tarkasti, sillä minä tosiaankin valitsin venyttää opintojani, jotta saisin kokea kaiken sen, mitä yliopistolla on tarjota. Olen ahkeroinut opintojeni eteen, mutta samalla ottanut ilon irti niin ainejärjestötoiminnasta, tutoroinnista kuin osa-aikaisen työn tekemisestä. Eikä niillä syillä edes ole väliä. Viis siitä, vaikka en valmistukaan jonkun toisen määrittelemässä ”ihanneajassa”. Omien valintojen takana on helpompi seistä, jos on oikeasti itse halunnut ne tehdä. Joskus tulee myös valittua väärin, mutta ei siihenkään kukaan kupsahda! Ole utelias toisen valintoja kohtaan, mutta älä kilpaile. Olit sitten tuore fuksi tai vanhempi opiskelija: nauti opiskeluvuosista, ota rauhallisesti ja tee niitä asioita, joista juuri sinä nautit. Valitse se erikoinen sivuaine, suorita opinnot nopeasti tai hitaasti ja tee näistä vuosista itsesi näköiset. Ja mikä tärkeintä – pidä se sama ajatus myös opintojen jälkeen. Lämpimästi tervetuloa uudet fuksit sekä takaisin palaavat vanhemmat opiskelijat <3 Tehdään tästä ikimuistoinen lukuvuosi! PUHEENJOHTAJA Anna Nikkanen 5
TEKSTI VIIVI MYLLYKOSKI
TIEDEKATSAUs
Let’s get vaccinated – Koronarokotuksiin liittyvä sisältö TikTokissa
Koronarokotukset herättävät kiivasta keskustelua sosiaalisen median kanavilla. Rokotteen ottamisen puolesta tai vastaan argumentoidaan tieteellisillä faktoilla, arkitiedolla sekä erilaisilla salaliittoteorioilla. Corey H. Bacsh kollegoineen tutki rokotemyönteisyyttä ja -vastaisuutta TikTokissa. Miten käyttäjät viestivät rokotteista ja miten he suhtautuvat siihen? Onko tiede Z-sukupolven suosiossa, vai koostuuko rokoteaiheinen sisältö huuhaasta ja meemeistä?
Tutkimusaineisto koostui sadasta trendaavasta #covidvaccine-tunnisteella varustetusta videosta. Videoiden analysointi tapahtui luokittelemalla sisällöt eri kategorioihin sekä tarkastelemalla näyttökertojen, tykkäysten, kommenttien ja jakokertojen määriä. Sisällöistä nousi esiin erilaisia, rokotuksiin liittyviä teemoja, jotka toistuivat aineistossa. Näistä yleisimpiä olivat virheellisen tiedon levittäminen rokotteen saatavuudesta, parodiat rokotteiden sivuvaikutuksista ja rokotteiden kehitysprosessi. Sadan videon otannasta 36 videota kannusti ottamaan koronarokotteen, kun taas rokotevastaista sisältöä löytyi 38 videosta. Rokotemyönteinen sisältö sai kuitenkin osakseen enemmän näyttökertoja ja tykkäyksiä. Kaikkien videoiden näyttökerroista noin 51 prosenttia löytyi rokotteeseen kannustavista pätkistä. Suppeasta otannasta huolimatta rokotemyönteinen sisältö oli siis suositumpaa. Rokotevastaisissa videoissa vastaava prosenttiosuus oli 40. Rokotteita vastustavia videoita kuitenkin kommentoitiin enemmän. Yleisimpiä teemoja käsittelevät videot, jotka liittyvät rokotteen kehittämisprosessiin, useammin kannustivat rokotteen ottamiseen kuin vastusti6
vat sitä. Väärää tietoa saatavuudesta levittävät videot olivat enimmäkseen rokotevastaisia, samoin meemit haittavaikutuksista. Kaikki näihin kategorioihin lukeutuneet videot eivät kuitenkaan ottaneet selkeästi kantaa siihen, kannattaako rokotetta ottaa. Vaikka tutkimus on otannaltaan suppea, antaa se osviittaa siitä, kuinka TikTokin kaltaiselta suositulta alustalta voi löytyä yhdestä aiheesta hyvin monenlaista sisältöä. Tutkimustulokset osoittavat, että vaikka TikTokista löytyy tieteeseen pohjaavaa sisältöä, myös pseudotiede saa osakseen näyttökertoja, mikä edesauttaa väärän tiedon leviämistä. Tämä voi aiheuttaa hallaa terveysviranomaisten viestinnälle ja pandemiatilanteen torjumiselle.
Lähteenä jutussa on käytetty Corey H. Baschin, Zoe Meleo-Erwinin, Joseph Feran, Christie Jaimen ja Charles E. Baschin artikkelia A global pandemic in the time of viral memes: COVID-19 vaccine misinformation and disinformation on TikTok. Artikkeli löytyy Human Vaccines & Immunotherapeutics -julkaisun OSASSA X ja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1080/21645515.2021.1894896-
Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi.
Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan?
Ota yhteyttä ja kysy lisää: journalistiliitto.fi/ yhteystiedot.
Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena. Jäsenenämme saat muun muassa
Tervetuloa vahvistamaan joukkoamme – ja edistämään omaa uraasi!
R LOCA U O
L
Y
• Pressikortin • Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimuskysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin. • Matkustaja-, tapaturma- ja oikeusturvavakuutuksen • Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme • Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa. • Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työosuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön. Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon. • Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme • Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea • Alennusta useista tuotteista ja palveluista
TRADE
MARK
W W W. C A R L I N G S . C O M
J
EA
NS ST
E R O
CoMedian jäsentarraa näyttämällä saat
-15% kaikista tuotteista Vaasan Carlings -myymälässä. Carlings Vaasan löydät Espen -kauppakeskuksesta.
KUVITUS KATRI PULKKINEN TEKSTI ANETTE LINTILÄ
Tulevaisuuden viestijät
Oman alan kesätyöt ovat monelle viestinnän opiskelijalle tärkeä etappi. Tutustuminen viestinnän työtehtäviin käytännön tasolla mahdollistaa ammatillisen kasvun ja kehittymisen sekä tarjoaa edellytykset oman polun löytämiselle viestijänä. Kuitenkin myös epävarmuus taidoista ja osaamisesta on monella läsnä ensimmäisen harjoittelun kohdalla.
8
Aino Kärkkäinen, 23, ja Emmi Nuutila, 25, ovat ehtineet opintojensa aikana työskennellä useammassa yrityksessä viestinnän ja markkinoinnin harjoittelijana. Kumpikin heistä opiskelee organisaatioiden viestinnän maisteriohjelmassa, ja pian gradukin alkaa olla ajankohtainen. Kärkkäinen sai ensimmäisen alan kesätyöpaikkansa Vaasan ABB:ltä, jossa hän aloitti kesällä 2019 markkinointiviestinnän traineena globaalissa viestinnän tiimissä. Pestissä hän pääsi tekemään monipuolisia työtehtäviä muun muassa tietokantojen ja tuotekatalogien parissa. Kärkkäisen tavoitteena oli saada mahdollisimman laajaa kokemusta erilaisista viestinnän tehtävistä. Keväällä 2021 hän aloitti harjoittelijana Nesteellä ulkoisen yritysviestinnän tiimissä. Työtehtävät painottuvat perinteisen ulkoisen yritysviestinnän tehtävien ohella myös sisäiseen viestintään sekä pitkäaikaisiin viestintäprojekteihin.
sillä hakijoita on keväällä ja syksyllä alkaviin harjoitteluihin yleensä lähtökohtaisesti vähemmän. ”Päätin hakea myös aika laajasti erilaisiin yrityksiin ja erilaisiin viestinnän harjoitteluihin, ja uskon sen osaltaan helpottaneen harjoittelupaikan saamista”, Nuutila sanoo. Kärkkäinen myöntää omalla kohdallaan olleen myös jonkin verran tuuria matkassa ensimmäistä harjoittelupaikkaa hakiessa, sillä paikka harjoitteluun aukesi avoimen hakemuksen kautta. Avoin hakemus onkin oiva tapa lähestyä itseä kiinnostavaa yritystä.
Myös Nuutila on työskennellyt viestinnän ja markkinoinnin alalla monipuolisesti. Viimeisin markkinoinnin harjoittelu Laurea-ammattikorkeakoulussa keskittyi digimarkkinointiin ja tapahtumien organisointiin. Nuutila kokee, että harjoitteluista on ollut hänelle paljon hyötyä tulevaisuutta ajatellen. ”On hienoa, että olen saanut laittaa opinnoissa opittua teoriaa käytäntöön. On myös ollut mielenkiintoista nähdä erilaisia yrityksiä, toimialoja ja työskentelytapoja.” Myös Kärkkäinen on asiassa samoilla linjoilla ja kokee, että harjoittelun kautta saatu kokemus vaikuttaa viestijänä kehittymiseen.
”Töiden kautta olen esimerkiksi oppinut Adoben ja muiden viestijöille hyödyllisten ohjelmien käyttöä.”
Haastava hakeminen Harjoittelupaikka on suurelle osalle viestinnän opiskelijoista jokavuotinen murheenkryyni. Erityisesti ensimmäisen harjoittelupaikan saaminen saattaa olla haastavaa, kun aiempaa alan kokemusta ei vielä ole. Kärkkäinen ja Nuutila ovat molemmat samaa mieltä siitä, ettei paikan nappaaminen ole helppoa. Nuutila piti työnhakuprosessia varsin haastavana ja työläänä. Kuitenkin harjoittelupaikan hankkiminen kevään ajaksi kesän sijaan osoittautui helpommaksi,
Se ensimmäinen harjoittelupaikka Ensimmäisen viestinnän alan harjoittelun aloittamiseen liittyy usein ristiriitaisia tunteita. Kärkkäinen kertoo, että erityisesti Adoben ohjelmien käyttö työssä jännitti aluksi, sillä aiempaa kokemusta niistä visuaalisen viestinnän kurssia lukuun ottamatta ei juurikaan ollut. Myös työkielenä englanti hermostutti jonkin verran.
”Aloittaminen uudessa työssä osoittautui kuitenkin todella helpoksi. Ilmapiiri oli alusta asti kannustava ja minun haluttiin oppivan uutta sen sijaan, että minulta olisi odotettu täydellistä osaamista kaikessa.” 9
”On ollut kiva, että molemmissa työpaikoissani olen saanut paljon palautetta työstäni, mikä on luonut myös uskoa omaan tekemiseen”, hän lisää. Myös Nuutila oli innoissaan ensimmäisestä harjoittelupaikasta stressaavan hakurupeaman jälkeen, mutta koki myös jonkin verran epävarmuuden tunteita.
omalla kohdallani ensimmäinen harjoittelu sijoittui hyvin tekniselle alalle, jota en tuntenut etukäteen ollenkaan. Toisen harjoittelun alkaessa osasin jo hieman odottaa, että mitä saattaa olla tiedossa ja alakin oli huomattavasti tutumpi”, hän kertaa.
Viestinnän ammattilaiseksi
”Harjoittelun aloittaminen oli todella jännittävää. Aluksi oli kyllä epävarmuutta omasta osaamisesta ja siitä, että onko mitään tarjottavaa yritykselle. Harjoitteluun ollaan kuitenkin nimenomaan menossa harjoittelemaan ja oppimaan uutta. Se kannattaa pitää mielessä.”
Nuutila ja Kärkkäinen kokevat, että harjoitteluista on ollut paljon hyötyä oman suunnan ja vahvuuksien löytämisessä. Ne ovat mahdollistaneet niin itsensä haastamisen kuin mahdollisuuden kehittyä viestijänä.
Nuutilan mukaan ensimmäisen ja toisen harjoittelun alkaessa tunnelmat olivat erilaiset, sillä luotto omiin kykyihin oli vahvistunut ensimmäisen harjoittelun myötä.
“Tähän mennessä saamani työkokemus on vain vahvistanut fiilistä siitä, että olen ihan oikealla alalla”, Kärkkäinen summaa.
“Ensimmäisen harjoittelun alkaessa ei oikein tiennyt mitä odottaa ja kaikki oli todella uutta. Lisäksi
Ainon vinkit ensimmäiseen harjoitteluun:
1.
1.
2.
2.
Ole avoin erilaisille mahdollisuuksille harkkapaikkoja hakiessasi. Kannattaa siis mittailla omaa kiinnostusta viestinnän alaa kohtaan melko laajasti. Pohdi, minkä tyylisessä organisaatiossa haluaisit ehkä työskennellä tulevaisuudessa ja millaisesta kokemuksesta unelma-ammatissasi olisi hyötyä. Viestijöitä todellakin tarvitaan kaikkialla!
3.
Ensimmäistä viestinnän työtä aloitavaa kannustan olemaan avoin haasteille ja luottamaan itseesi! Kerro esihenkilöllesi, mitä erityisesti haluat oppia, äläkä pelkää tarttua uudenlaisiin työtehtäviin.
10
Emmin vinkit ensimmäiseen harjoitteluun: Ole rohkea! Vaikka kyseessä olisikin ensimmäinen harjoittelusi, pyri tuomaan rohkeasti myös omia ajatuksiasi ja ideoitasi esiin. Kysy paljon – paras tapa oppia on kysymällä, oli kyse sitten viestinnän asioista, firmasta tai yrityksen toimialasta ylipäätään.
3.
Ole noheva (ja verkostoidu) – tee parhaasi, pyri haastamaan itseäsi ja tutustu uusiin tyyppeihin! Uudet tuttavuudet saattavat olla työkavereitasi tai suosittelijoitasi tulevaisuudessa.
VAASASSA PUHALTAA UUDET TUUDOT Vihdoin Tuudo rantautuu Vaasan aurinkoiselle ja tuuliselle rannikolle helpottamaan opiskelijoiden arkea. Tuudon tarjoamiin ominaisuuksiin pääsee tutustumaan syksyn tapahtumissa sekä CoMedian kaikissa viestintäkanavissa läpi syyslukukauden. Tuudon liikeidea syntyi opiskelijapiireissä Oulussa. Tuudon tiimi kuunteleekin opiskelijoita herkällä korvalla palveluiden kehittämisen suhteen ja myös sinä voit vaikuttaa Tuudon ominaisuuksiin!
KUVITUS VEERA NISKANEN TEKSTI VEERA NISKANEN & MILLA HEININEN
Alkava lukuvuosi ja unohtumattomat kokemukset tekevät jo tuloaan, ja viestinnän tutorit odottavat innolla uusien fuksien tapaamista. Nappaa siis tästä mukaan tutoreiden vinkit fuksisyksyä varten!
”Kannattaa napata messiin reppu täynnä uteliaisuutta, reippautta ja rohkeutta! Tyhmiä kysymyksiä ei ole ja niihin vastataan aina ilomielin! :)”
Iina NORDIN
“Fuksisyksy on täynnä kaikkea hauskaa ohjelmaa, mutta jotta pystytte nauttimaan siitä täysillä, muistakaa myös levätä ja latautua! Yks mun vinkki onkin, että hyödyntäkää Vaasan upeita ulkoilumahdollisuuksia. Ihan keskustan kupeesta merenrannasta lähtee mahtava reitti, joka vie Villa Sandvikenin kautta Suvilahteen asti! Nappaa siis vaikka oma tutorryhmä messiin ja lähtekää nauttimaan Suomen aurinkoisimman kaupungin aina yhtä tuulisesta säästä <3”
“Meikämandoliinin vinkki on rohkeesti ja avoimin mielin osallistua jo fuksivuodesta lähtien KAIKKEEN, mikä edes pikkuisen kiinnostelee!! You only live once ja niin edelleen! Ps. Kannattaa hankkii myöskin pyörä, täällä menee busseja about kerran kuussa…”
13
“Fukseille vinkkinä näin edellisvuoden fuksina voisin sanoa, että kannattaa ehdottomasti osallistua kaikkiin kissanristiäisiin, mitä tarjolla on. Jos joku tutun tuttu kutsuu sinut tapahtuman jälkeen jatkoille, niin mene! Tällöin saat verkostoiduttua tehokkaasti ja saat uusia kavereita eri porukoista, myös poikkitieteellisesti! Ensimmäiset viikot voivat tuntua ajoittain raskailta, mutta ne ovat myös fuksivuoden parasta aikaa (vapun lisäksi!). Toiseksi vinkiksi heittäisin, että hankkikaa kirjastokortti Tritoniaan ajoissa. Jotta voit hommata kurssikirjat ensimmäisenä, kannattaa olla ajoissa liikkeellä myös kirjojen varaamisen suhteen! Usein paperisia painoksia on rajatusti ja itse ainakin tykkään mieluummin lukea perinteistä kirjaa. Digitaalisia versioita on usein myös rajattu määrä – se kannattaa pitää mielessä!
Emmi KEINÄNEN
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä vinkkinä on, että jos tuntuu siltä, että on yhtään hukassa, tule pyytämään apua meiltä tutoreilta, sitä vartenhan me täällä ollaan!” “Mun vinkki vitonen uusille fukseille on lähteä avoimin mielin ja rohkeasti mukaan fuksiviikon tapahtumiin! Siellä pääset hyvin kiinni opiskelijaelämän parhaisiin puoliin sekä tutustumaan kanssafukseihin mitä hauskimmissa merkeissä. Lisäksi rohkaisen kysymään, jos jokin asia esimerkiksi opinnoissa tai vaikka uudessa kotikaupungissa mietityttää – huonoja kysymyksiä ei ole olemassa!”
“Fuksisyksynä on huippua, että tapahtumia ja menoja riittää jokaiselle sormelle. Tästä syystä ruokahuollon kannattaa olla kunnossa. Hyödynnä opiskelijalounasta mahdollisimman paljon, kokkaa isoja satseja kerralla ja kanna mukana evästä hätävarana. Hyvä ruoka, parempi mieli!”
14
KUVA ELIISA RÄSÄNEN TEKSTI TEEA LAMPILA
Elämä Campin jälkeen Sipoolaisten peltojen ja ulkojäiden kasvatti Eeli Salmela työskentelee tällä hetkellä Euroopan parlamentissa Brysselissä. Millainen oli Salmelan polku Belgiaan, ja mitä hänelle kuuluu tänään?
OPINNOT JA TYÖELÄMÄ
S
almela opiskelee viidettä vuotta viestintätieteitä Vaasan yliopistossa. Maisteriohjelmassa hän on valinnut digitaalisen median suuntauksen, jossa opiskelijoista rakennetaan digitulevaisuuden viestintäosaajia. Ennen Campia Salmela toimi Vaasan ylioppilaslehden, Vylkkärin toimituksessa. Kyseistä lehteä ei enää julkaista, mutta mukana toimiminen innosti häntä lähtemään mukaan myös Camp-komennukselle.
“Parhaita paloja Campin päätoimittajana olemisessa oli esimerkiksi kokousten pullat ja viinirypäleet sekä tutkiva journalismi vujujen jatkoilla.”
Salmelan uran suunnannäyttäjä, mutta hän kokee toimittajuuden auttaneen häntä kypsymään viestijänä. Lehden avulla Salmela sai myös ajatuksia ja konkreettisia rakennuspalikoita tulevaisuutta varten.
Toimitustyöskentely ei kuitenkaan aina ollut helppoa ja kivaa, vaan siihen kuului myös esimerkiksi oikolukua ja liikkuvien elementtien jatkuvaa järjestelyä. Salmela kuvaa toimituksessa kohtaamiaan haasteita nykyajan tietotyöläisten arjeksi — on osattava hallita valtavaa määrää informaatiota ja pysyttävä samalla itse menossa mukana. “Tekemällä oppii pärjäämään nihkeidenkin hommien kanssa, mutta kohtaamiset, erityisesti kanssaviestijöiden kanssa auttavat ihmismieltä käsittelemään elämää.” Campin jälkeen Salmela on toiminut Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä kaksi vuotta. Tällä hetkellä hän myös toimii EU-uralähettiläänä, eli hän kertoo opiskelijoille lähestyttävällä tavalla EU:n uramahdollisuuksista. Camp ei varsinaisesti ollut
“Tulenaroista ja suurta huolellisuutta vaativista aiheista pystyy viestimään koko ajan sujuvammin.”
“Konkreettisella tasolla olen hyötynyt ainejärjestötoiminnan aikana luoduista kontakteista. Lisäksi olen saanut lisäpontta työnhakuun: sisältöä CV:hen ja hakemuksiin sekä valmiutta haastatteluihin.” Viestinnän työtehtävissä Salmelaa kiehtoo erityisesti kansalaisten ja yhteiskunnan väliin asettuminen. Hän on kiinnostunut esimerkiksi selvittämään, kuinka monikansallisesta päätöksenteosta voisi viestiä ymmärrettävästi. Tällä hetkellä Salmela asuu Brysselissä, missä hän toimii harjoittelijana Euroopan parlamentissa. Hän työskentelee suomen kielen editorina ja kirjoittaa esimerkiksi parlamentin tapahtumista. Viestijäuransa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita Salmela haluaa muistuttaa siitä, että viestinnällinen varmuus kasvaa uran edetessä.
17
KUVITUS VEERA NISKANEN TEKSTI KATRI PULKKINEN
Sosiaaliseen mediaan tuotetaan sisältöä nyt enemmän kuin koskaan, uusia kanavia ilmestyy mediakentälle jatkuvasti ja sisältösekaannusten määrä kasvaa. Mihin tietoon sitä sitten voikaan luottaa, ja milloin sitä pitäisi tarkastella kriittisesti? Mikä lasketaan journalistiseksi sisällöksi? Saako medianimikkeen alla toimia kuka tahansa?
S
osiaalisessa mediassa journalismin ja sisällöntuotannon rajat ovat yhä häilyvämmät. Yhtä erottavaa tekijää tai tarkkaa sääntöä niiden määrittelylle ei kuitenkaan ole. Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja journalismin tutkija Laura Ahvan mielestä journalismin ja mediasisällön erottaa se, että lähtökohtaisesti journalismi on aina faktapohjaista, ajankohtaista sekä säännöllistä. Journalismi voi kuitenkin olla sisällöntuotantoa. Instagramin feedit täyttyvät jatkuvasti journalistista sisältöä muistuttavista sisällöistä. Yle Kioski, RARE Media sekä Ruskeat Tytöt Media tuottavat pääkanavanaan Instagramiin journalismia muistuttavaa sisältöä. Ahvan mukaan Instagram-tilistä journalismia tekee oma sisältö. ”Instagram-tilillä pitää olla muutakin kuin vain muilta haettua sisältöä. Mielestäni ei ole journalismia, että välittää muiden uutismedioiden tekemiä sisältöjä esimerkiksi Twitterissä. Tarvitaan jotain omaa.” Journalistiseksi Instagram-sisällön tekee Ahvan mielestä myös se, että asioista pyritään kertomaan totuudellisesti. Ajankohtaisista asioista tehdään kiinnostavia ja ajattomista puolestaan ajankohtaisia. Aineksia on siis muualtakin kuin tekijän pään sisältä. Kokonaisuus ratkaisee.
Mikä sitten erottaa somejournalismin perinteisestä, vanhoillisemmasta mediasta? ”Somejournalismia ohjaa alustat. Ne mahdollistavat tiettyjä asioita ja rajoittavat toisia. Vaikka kaikilla julkaisualustoilla on rajansa, ne ovat omilla, ei-journalistisilla periaatteilla tehtyjä alustoja. Ne on tehty moneen muuhunkin tarkoitukseen ja tavoittelevat voittoa”, Ahva kertoo. Ahvan mukaan tilinpitäjät voivat aika lailla itse päättää noudattavatko journalistisia ohjeita. Journalistiselle sisällölle ei siis ole tiettyjä määritteitä tai rajoja. Kun tili julistaa tekevänsä journalistista sisältöä, tavoitteena on todennäköisesti luotettavuus sekä erottuminen muusta sisällöstä. Journalistista sisältöä voi tuottaa myös yksityishenkilönä, mutta sen tunnistaminen saattaa olla vaikeampaa. Usein organisaation tai medianimikkeen mukana tulee muun muassa brändin liitettäviä mielleyhtymiä ja luotettavuutta. Ahvan mielestä samojen eettisten ohjeiden tulisi kuitenkin päteä niin yksityisnhenkilönä kuin organisaation alaisenakin tuotettuun sisältöön. ”Ongelmatilanteissa organisaation tuki voi olla välttämätöntä. Yksityishenkilönä journalistisen sisällön tuottaminen saattaa olla työläämpää.”
19
Toimipa sitten medianimikkeen tai organisaation alaisena, seuraajamäärien kasvaessa odotukset ja vastuu sisällöstä kasvavat.
Medianimike ei kuitenkaan takaa luotettavaa sisältöä. Media voidaan käsittää monin eri tavoin. Ahvan mukaan kyse on käsitteellisestä kysymyksestä, mikä on hieman epäselvä. ”Tilinsähän saa nimetä niin, miten itseä huvittaa. Ehkä medianimikkeellä halutaan tuoda esiin tavoitteellisuutta tai säännönmukaisuutta ja sitä, että tässä tuotetaan nyt juuri omaa sisältöä. Ei siihen mitään sääntöjä ole.” Medianimikkeen käytön takana voi olla juuri luotettavuuden tavoittelu samalla tavalla kuin journalistisen sisällön tuottajaksi julistautuminen. Ahvan mielestä media sanana on kuitenkin vielä ehkä epäselvempi kuin journalismi. Se ei ehkä tuota niin suurta mielleyhtymää heti luotettavuuteen. Sanoina niissä on hieman eri sävyt. Toimipa sitten medianimikkeen tai organisaation alaisena, seuraajamäärien kasvaessa odotukset ja vastuu sisällöstä kasvavat. Ahvan mukaan yksityishenkilönä toimittaessa vaatimuksia ja odotuksia voi kuitenkin olla enemmän. Voi olla, ettei median nimissä haluta tehdä niin paljon mokia ja kasvojen menetys on suurempi mokan sattuessa. Seuraajamäärät eivät kuitenkaan vedä rajoja sisällölle. ”En näe, että seuraajamääristä tulisi mitään yhtäläisviivoja siihen, mitä tili on. Seuraajat ovat vain suosion mittari, josta voi seurata juuri vastuun kasvua tai mahdollisesti työpaikka tai tulonlähde.” Tilinpitäjän motiiveilla ja määrittelyllä on siis seuraajamääriä enemmän vaikutusta eettisyyden ja vastuullisuuden aspekteihin. Ahva näkee, että journalistista sisältöä tehdään yleisölle ja sillä ta20
”
voitellaan seuraajia, mutta se ei hänen mielestään määritä sitä. Journalismin muuttaessa muotoa ja sen määrän kasvaessa sosiaalisessa mediassa venyvät myös eettiset ohjeistukset yhä laajempiin konteksteihin. Ahva ei kuitenkaan näe, että luvassa olisi erillisiä ohjeita sosiaalisen median journalistiselle sisällölle. ”Kyllä tämänhetkisiä journalistin ohjeita päivitetään, mutta sitä on tehty aika maltillisesti, ei kuitenkaan mitenkään vuosittain.” Ahvan mielestä kokonaan uusien ohjeistuksien sijasta tulevaisuudessa saattaa tulla erillisiä Julkisen sanan neuvoston lausuntoja. Hän ei kuitenkaan usko, että yleisiin journalistin ohjeisiin tullaan vaikuttamaan kovin herkästi. Ne pyritään pitämään niin yleisperiaatteellisina, että ne pätisivät millä tahansa alustalla, Ahva kertoo. Organisaatiot yleensä julistautuvat itse journalistiseksi mediaksi ja siitä seuraava askel on myös itsesäätelyn piiriin kuuluminen. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että kyseisen median sisällöstä voi tehdä valituksen Julkisen sanan neuvostolle. Ahvan mukaan tämä on selkeä ammattimaisuuden ja luotettavuuden merkki. Valituksen voi kuitenkin tehdä ja saada jopa nuhtelun, mutta kyseessä on ehkä enemmänkin luottamuskysymys. Somen nopean ja kertakäyttöisen luonteen vuoksi jatkuvasti muuttuvilla ja yhä moniulotteisemmilla alustoilla faktantarkistus ja kriittinen medialukutaito saattavat helposti unohtua. Journalististen ohjeiden noudattaminen tai ylipäätään tieto siitä, onko esimerkiksi journalistista sisältöä tuottava
Instagram-tili itsesäätelyn piirissä, jäävät helposti taka-alalle nopeasti ohi viilettävässä sisältövirrassa. Ahva ei kuitenkaan näe, että journalistin ohjeiden merkitys laskisi, vaikka niiden luonne saattaakin muuttua. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan toimi yhtä läpinäkyvästi. ”Varmasti aina tulee olemaan toimijoita, jotka ikään kuin toimivat häilyvillä rajamailla ja käyttävät osittain mainetta ja luotettavuutta hyväkseen. Tämä varmasti luo sekavuutta. Ajattelen, että sillä on silti etunsa, eikä journalistin ohjeet tule kokonaan katoamaan säätelyn muotona.” Kanavien kasvaessa yhä moniulotteisemmiksi faktantarkistuksen rooli alustojen sisällä todennäköisesti kasvaa. Muun muassa Instagram on alkanut valvoa faktatiedon todenperäisyyttä. Sovelluksen mukaan riippumattomat faktantarkistajat arvioivat tietojen oikeellisuutta. Faktantarkituksen tavoitteena on Instagramin mukaan vähentää juuri disinformaatiota. Ylen (18.12.2019) artikkelin mukaan faktantarkitus kuitenkin jättää esimerkiksi poliitikot faktantarkistuksen katvealueeseen. Ahvan mukaan sisällön volyymin kasvaessa myös väärän informaation määrä kasvaa. ”Kun mikä tahansa voi olla sisältöä, on sen motiiveista ja tekijöistä vaikeampaa pysyä kärryillä. Jakamisen kanavia on myös yhä enemmän ja kenen tahansa on helpompaa tehdä sisältöä.” Voisikin olla malli, että saman alustan sisällä olisi tavallaan villiä ja vapaata sisältöä ja sitten faktatarkistettua sisältöä,
Ahva kuvailee. Aina ollaan kiinni kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä. Näiden yhdistämisen toimimista esimerkiksi ongelmatilanteissa Ahva ei pysty arvioimaan. Somejournalismin ja sen myötä kertakäyttöisemmän sisällön suosion kasvun syynä Ahva näkee mahdollisesti sen helppokäyttöisyyden sekä sen, että sisältöä kulutetaan juuri puhelimella. “Se on koko ajan taskussa. Visuaalisuuteen ja nopeatempoisuuteen on totuttu, joten nekin varmasti vaikuttavat. Se sitten ehkä ruokkii itse itseään. Ehkä kaikkein eniten kuitenkin se, että on totuttu, että puhelin riittää laitteeksi.” Alustan, välineiden ja kanavien tuodessa reunaehtoja tuotetulle journalistiselle sisällölle ei sen tekeminen kuitenkaan rajoitu mihinkään näihin aspekteihin. Ahva haluaa korostaa, että journalismissa on kyse enemmänkin intentiosta, jolla sitä tehdään ja periaatteista, joihin halutaan sitoutua. ”Enemmänhän siinä on kyse tekijän ja yleisön välisestä sopimuksesta, että ne suostuvat uskomaan, että kyse on journalismista. Tällöin palataan luottamuskysymyksiin, ja jos sitä häslätään ja sotketaan tahallaan, kärsivät kaikki.”
KUVA & TEKSTI VIIVI HINSSA
HAALARIT IDENTITEETIN JATKEENA piskelijan identiteetti koostuu monista asioista: haalareista, Moodlesta, arvosanoista ja myös esimerkiksi opiskelutovereista. Tämä minuus muodostuu korkeakoulussa vietettyjen vuosien varrella ja siitä millaisia ihmisiä yliopiston käytävillä tai Zoomissa tapaa. Jotkut kokevat sen todella vahvasti ja jotkut eivät taas ollenkaan. Millaista edes on identifioitua opiskelijaksi? Mikä ihmeen haalari-identiteetti?
O
Aloitin haalarielämäni vuonna 2018, juuri lukiosta valmistumisen jälkeen.
Hyppäsin lukion turvallisesta ilmapiiristä suoraan ensimmäiseen omaan kotiini ja haalarikansan keskelle. Aika nopeasti tajusin kuuluvani tämän joukon keskelle. Olen aina sanonutkin, että minuuteni on todella paljon vahvempi silloin, kun minulla on haalarit jalassa: merkkien kirjo täyttää identiteetissäni jotain. Tämä itsevarmuusboosti johtuu luultavasti siitä, 22
että koen kuuluvani tiiviiseen opiskelijayhteisöön ja minulla on siinä hyvä olla. Niin lukiossa ja yläasteellakin koin ulkopuolisuuden tunnetta ja tunsin oloni hyvin irralliseksi yhteisöstä. Yliopistossa minusta tuli viestijä ja pystyin jopa moikkaamaan ihmisiä, jotka olin satunnaisesti nähnyt Teatron karaokelavalla tai Fontanan jonossa. Identiteettini on vahvasti sidoksissa tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni, ja nautin siitä täysillä deadlineista ja stressistä huolimatta. Identiteetti ei ole koskaan valmis, vaan kehittyy koko ajan. Olen omassa identiteettiprosessissani tässä haalarivaiheessa, koska olen todellakin ylpeästi opiskelija. Olen ehkä stereotyyppinen opiskelija, joka haluaa olla monessa mukana ja elää haalarit jalassa. Järjestötoiminta, opiskelijabileet ja yliopistossa hengailu ovat minulle lähellä sydäntä. Tiedän kuitenkin niitä, joille se itse opiskelu on niitä juhlia tai haalareita tärkeämpää. Kaikki eivät nauti isoissa porukoissa hengailusta, eikä verkostoituminen koko yliopiston kanssa ole prioriteettilistan kärjessä. Ja sehän on täysin ok. Nämäkin yksilöt ovat silti opiskelijoita, osa meitä. Kaikkien aika yliopistossa on erilainen ja se muokkaa opiskelijoiden minuutta eri tavoilla.
Kun korona iski Vaasaan ja erityisesti opiskelijoihin viime syksynä, minuuteni koki kovan iskun. Opiskelijat saivat sosiaalisessa mediassa osakseen todella paljon vihaa, syytöksiä ja väheksyntää. Meidät kirottiin kadotukseen ja toivottiin, että meidät sullottaisiin keskenämme yliopiston sisälle. Paikallisesta puskaradiosta luin, että meille taudinlevittäjille Ruotsin laiva olisi oikea sijoitus, eikä meille olisi saanut tuoda karanteeniin ruokaa. Syksyllä haalareissa ei uskaltanut käydä ulkona, koska punainen väri sai vihan heräämään kaupunkilaisten katseisiin. Tämä tuntui erityisen pahalta, koska jouduin piilottelemaan omaa punaista haalari-identiteettiäni. Onneksi tilanteen rauhoittuessa myös nämä vihanpurkaukset vaihtuivat satunnaisiin syytöksiin. Vappuna pystyimme jo oikeastaan ihan iloisin mielin tallustaa omissa asuissamme. Välillä tuntuu siltä, että voisin olla ihan tyytyväinen, jos jämähtäisinkin tähän Moodle-elämään ja oppimispäiväkirjojen maailmaan. Vaikka eteenpäin meneminen kuulostaa pelottavalta, mietin sitä aina
silloin tällöin. Työelämä, toiseen kaupunkiin muutto, perhe – mitä kaikkea onkaan luvassa? Olen niin kiinni nykyisessä elämäntilanteessani, että kaikki nämä asiat tuntuvat todella kaukaisilta. Enkä halua myöntää, että nämä seuraavat vaiheet tulevat eteen yllättävänkin nopeasti.
Valmistuin kesällä kandidaatiksi, joka tuntuu siltä, että identiteettini toinen haalarilahje on jo haudassa. En tiedä, mikä identiteettiprosessini seuraava askel on, mutta sen näkee sitten ajallaan. Ehkä siihenkin tottuu joskus, että enää ei pääse haalareissa tallaamaan Vaasan kaduilla tai kahmimaan eri opiskelijajärjestöjen jäsenyyksiä. Vaikka tulevaisuus ja identiteetin kasvu jännittää, yritän nauttia haalari-identiteettini viimeisistä vuosista toden teolla. Ehkä sitten vuosien päästä ripustan haalarini kattoon kuin pelipaidat konsanaan.
23
Sointu Borg
- Vaihtopenkiltä esikuvaksi
KUVA ESA PIIROINEN TEKSTI SANNA KELTANEN & JULIANA HULKKONEN
Diili-voittaja ja Vaasan yliopiston alumni Sointu Borg, 28, on nyt yksi Suomen tunnetuimmista kehitysjohtajista. Hän opiskeli Vaasassa tuotantotaloutta vuosina 2012-2017 ja valmistui viime vuonna kauppatieteiden maisteriksi. Sointu on saavuttanut jo paljon nuoresta iästään huolimatta, mutta haluaa kuitenkin karistaa nuoriin kohdistuvia menestymisen paineita.
D
iili-voiton jälkeen Borgin elämästä on tullut haipakkaa. Hän on saanut paljon mediahuomiota ja puhunut avoimesti asioista, joista yhteiskunnassa usein vaietaan, kuten liian pienistä naisten lokeroista sekä median luomista menestymisen paineista parikymppisenä. Sointu ajattelee, että 20-30-vuotiaat ovat vaikeassa iässä, koska ihmiset tekevät silloin asioita eri tahdissa. Mediassa usein korostetaan ääripäitä – ultramenestyjiä ja yhteiskunnasta täysin pudonneita. “Sille on syynsä, että moni nuori kokee riittämättömyyttä ja ahdistusta. On täysin pähkähullua ajatella, että meillä kaikilla täytyisi olla ensimmäinen exit tehtynä jo nuorena. Nämä ovat ihan poskettomia ajatuksia.” Borg kannustaa luomaan omannäköistä urapolkua, joka syntyy kokeilemalla sitä mistä itse tykkää. Jos ei löydy valmista uramatchia, sellaisen voi luoda itse. Tärkeää on rakentaa itselleen mielekästä uraa. Sointu itse arvostaa työelämässä vapautta ja sitä, että on tilaa toimia.
laittavat paljon viestiä, etteivät olisi uskaltaneet tehdä samaa. Vastaan heille aina, että kyllä uskaltaisit. Itsekään en tiennyt, että minusta löytyy uskallusta esimerkiksi osallistua Diiliin. Kun minut laitettiin siihen tilanteeseen, tajusin, että wautsiwau – minähän pystyn tähän.” Myllerrystä on tapahtunut myös Borgin yksityiselämässä. Hän ei osannut edes kuvitella voiton tuovan näin paljon huomiota ja vastakaikua omille ajatuksilleen. “Istuin ennen vaihtopenkillä, josta yhtäkkiä vaihdoin pelaamaan korkeampaan liigaan. En itsekkään tajua tätä. Koitan vain pitää jalat maassa.” Viime aikoina ihmiset ovat sanoneet Borgille, että hän on esikuva ja hänestä tulee jotain suurta. Sointu kuitenkin kokee tästä tulevan paineita, jos niin ei vaikka kävisikään. Menestyksestä ja kovasta ulkokuoresta huolimatta Sointu kertoo olevansa taipuvainen ahdistukseen, ylistressaamiseen ja katastrofiajatteluun.
Borg kokee vahvuudekseen sen, että on uskaltanut kulkea omaa polkuaan. Kun on saanut rohkeutta, uskaltaa myös alkaa unelmoida menestyksestä. Ennen Diiliä hän on toiminut pr-alan yrittäjänä noin 9 vuotta. Jos Sointu olisi kuunnellut kaikkia menneisyyden neuvoja, hän ei olisi nyt tässä pisteessä elämässään.
“Kun vertaa itseään muihin, tuntee usein riittämättömyyttä. Monet ovat liian armottomia itselleen”
“Kun ensimmäisen kerran uskallat avata suusi, se on jo seuraavalla kerralla helpompaa. Ihmiset
Borg arvelee Diili-voittonsa syyksi sitä, että hän myönsi siellä oman keskeneräisyytensä. Hänellä
Kun Sointu itse saa tällaisia ajatuksia hän yrittää muistaa, että jokainen on lopulta vastuussa vain itselleen.
25
on taito itsereflektioon ja kyky tunnistaa tilanteet, joissa ei ole ollut täysin reilu itseään tai muita kohtaan. Itsensä kehittäminen pitää myös työn mielenkiintoisena.
kiksi paperit käteensä, oli se asia, jonka hän oli tehnyt aivan itse.
Yliopisto-opiskelijoille Sointu haluaa sanoa, ettei elämä ole kilpajuok“En ole valmis paketti, vaan su. Ei haittaa, vaikka olisi hukasOpiskelijaaina löytyy jotain kehitetsa itsensä ja elämänsä kanssa. tävää. Kun aloittaa uuden Hän muistuttaa myös nauttina saa keskittyä asian, lähtee nollasta. Ajan opiskeluajasta, koska myös dokaamiseen maan myötä oppii.” se menee nopeasti ohi. Soinhyvällä omatunnolla. tu toivoo, että olisi itse ollut Borg arvostaa koulutusta enemmän mukana opiskelijaMenkää vaan kaikki itsensä kehittämisen välitapahtumissa. Työt yrittäjänä neenä ja kokee sen tuovan Fontanaan! veivät hänet kuitenkin usein vaturvaa. Diilissä se toi myös kapaa-ajalla muihin kaupunkeihin. tu-uskottavuutta. Sointu kokee, että korkeakouluopinnot ovat merk“Opiskelijana saa keskittyä myös doki siitä, että pystyy sitoutumaan asioihin kaamiseen hyvällä omatunnolla. Menkää pitkällä aikavälillä. Kun hän sai valmistumisen mer- vaan kaikki Fontanaan!”
“
”
KUVITUS & TEKSTI VEERA NISKANEN
OLISIKO TÄMÄ(KIN) PITÄNYT JÄTTÄÄ KIRJOITTAMATTA? “Oot niin taitava”. Lause, joka herättäisi monessa ihastusta saa itsessäni lähes väistämättä aikaan taistele tai pakene -reaktion. Tai oikeastaan pelkän pakene-reaktion. Pakenemisen jonnekin omien mielenmaisemien syövereihin, jossa pääni sisäisten äänien kuoro laulaa Eevil Stöön mestariteosta Älä duunaa mitään paskaa. Voi sitä itsekriittisyyden määrää, johon huomaan upottavani itseni harva se päivä. Miten kehun tai positiivisen viestin vastaanottaminen voikaan olla niin vaikeaa? Ehkä se johtuu perfektionismista tai epävarmuuksista. Ehkä siitä, että asioiden yliajattelu on omassa tapauksessani enemmän sääntö kuin poikkeus. Ehkä siitä, että “olisin tämänkin voinut tehdä jotenkin eri tavalla”. Kenties paremmin, kenties huonommin. Vai olisiko tämä(kin) pitänyt jättää kokonaan tekemättä? Oman kädenjäljen kyseenalaistaminen. Ah, tuo ikuinen sidekick, joka tuntuu seuraavan varjon lailla. Asian x uudelleenarviointi välittömästi sen jälkeen, kun jokin tuntuu valmiilta. Mitä tästä nyt taas tuli vai tuliko tästä edes mitään? Toisaalta tiedän yrittäväni parhaani, mitä se millä-
kin hetkellä tarkoittaakaan. Ehkä vähän paradoksaalista, mutta kuitenkin. Samalla kun mietin eri keinoja kiertää komplimentteja, tunnistan itsestäni halun kannustaa muita. Halun sanoa “oot niin taitava”. Halun suorastaan huutaa “oot enemmän kuin taitava, oot taikaa”. Sanat merkitsevät paljon, myös itselleni. Nuo pienet arvostuksen osoitukset, jotka etenkin suomalaisessa kulttuurissa tuntuvat usein olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Summa summarum: yliajattelija, joka tietää, mitä haluaa sanoa muille, muttei itselleen. Alemmuuskompleksin aaltoihin on helppo hukuttautua, mutta mitä jos itsekriittisyyden korvaisikin itsemyötätunnolla? Mitä jos olisinkin välillä hype woman myös itse itselleni? “Helvetti, mähän riitän. Oon riittävä ja riittävästi. Oon mä ja just hyvä näin.” Edellä mainittuja sanoja toistelen tietokoneen näytöltä heijastuville kasvoille samalla, kun kirjoitan tätä. Hymyilen.
MIELIPIDE
27
Some tutka TEKSTI VEERA NISKANEN
Nro 1. @boomboomboomofficial “Tervetuloa luovaan heimoon! Me ylistämme omalaatuisia sieluja ja taistelemme luovuuden puolesta”. Boomboomboom on media täynnä itseään eri tavoin ilmaisevia kapinallisia ajattelijoita. Visuaalisesti upean Instagram-tilin ja artistien luoviin prosesseihin pureutuvien podcast-jaksojen parissa inspiroituminen on varmaa. Ja muista: sä olet artisti.
Nro 2. Epäpätevä musakriitikko Epäpätevä musakriitikko on Campin päätoimittajanakin vaikuttaneen Lotta Mikkilän alter ego, joka tarjoilee Instagramissa uusia näkökulmia muun muassa ikivihreisiin musiikkivideoihin ja tuoreisiin indie-hitteihin. Viikottaiset poiminnat ja tarkkuudellaan ihastuttavat arviot uuden musiikin kentältä ovat taattua laatua!
Nro 3. @miesplus Miesten mielen hyvinvoinnista keskustelua herättävä ja sitä ylläpitävä alusta Mies+ muistuttaa aiheen tärkeydestä. Aktiivisella Instagram-toiminnalla ja kantaaottavilla artikkeleilla someseurantaa kasvattanut järjestö etsii aktiivisesti myös uusia kirjoittajia!
Nro 4. COLORS & VevoDSCVR Vieläkö mietit, mitä laittaisit seuraavaksi kuulokkeisiin? COLORS ja VevoDSCVR nostavat Youtube-kanavillaan esiin niin artistilupauksia kuin musiikkialan legendoja pienimuotoisten keikkojen muodossa. Suurin osa esityksistä löytyy myös Spotifysta. Erityismaininta annettakoon visuaalisesti silmiä hivelevälle videotuotannolle Skeptan No Sleep versioinnissa, joka löytyy COLORS:in kanavalta parin vuoden takaa.
28
KUVA SAMULI VIENOLA TEKSTI MARKO SILVENTOINEN
I Saw The Same Dream Every Night – Kasvutarina ihmisestä ja artistista
View’n, eli porilaislähtöisen Juuso Ruohosen, toinen albumijulkaisu I Saw The Same Dream Every Night on tunteikkaan tummanpuhuva ja modernin kuuloinen kokonaisuus, jota teemoittaa henkilökohtaiset tarinat ihmisenä kasvamisesta, mielenterveysongelmista ja niistä selviämisestä. Albumi on päätös vuonna 2020 julkaistulle EP:lle I See The Same Dream Every Night, jolla kuulluista viidestä kappaleesta kaikki ovat osana tätä albumia. Yhdessä levyjulkaisun kanssa toukokuun lopulla julkaistiin myös albumin nimeä kantava lyhytelokuva, jossa albumi esitetään visuaalisen tarinankerronnan muodossa. Lyhytelokuvan ohjaus ja käsikirjoitus on itse Ruohosen ja Sebastian Westerlingin käsialaa. Porilaislähtöinen rap-artisti View on yksi Suomen englanninkielisen musiikin suunnannäyttäjistä, joka nousi laajempaan tietoisuuteen Avalon-singlejulkaisun myötä vuonna 2015. View’n selkeästi erilainen tulokulma rap-musiikkiin veti puoleensa kiinnostuneita silmäpareja, sillä vastaavanlaista soundia tunteellisine teemoineen ja synkkine äänimaailmoineen ei oltu Suomessa juurikaan kuultu aiemmin. View onkin omimmillaan tummassa ja iskevässä tuotannossa, artistin persoonallisen syvän äänen lausuessa tarinallisia riimejä ketterästi soljuvaan flowhun. Avalonin jälkeen artisti on julkaissut kaksi EP:tä; Avalon EP ja I See The Same Dream Every Night, sekä debyyttialbumin Leave A Comment, joka tekee hiljattain julkaistusta albumista artistin toisen kokopitkän julkaisun.
Jo kättelyssä albumin avausraita, Intro (I Have Seen The Same Dream Every Night), vakavoittaa tunnelman vetäen kuulijan mukanaan altaan syvään päähän. Hiljaiselle taustalle lausutussa puheintrossa View raottaa albumin takana olevaa mystisyyden verhoa henkilökohtaisen viestin muodossa, joka tuntuu kuin se olisi luottamuksellisesti uskottu vain ja ainoastaan kuulijan korville. Siinä View kuvaa julkaistun albumin merkitsevän hänelle elämän vastatuulia tallentanutta päiväkirjaa, jonka läpi kertoa, kuinka on selvinnyt läpi toivottomalta tuntuneen ajanjakson. Ajanjakson, josta ulospääsyyn ei tuntunut olevan muuta vaihtoehtoa, kuin omien päiviensä päättäminen. Lopulta elämää peittänyt usva alkoi hälvetä, ja artisti kertoo introlla tuntevansa olonsa viimein hyväksi. ”Albumi käsittelee menetyksiä, menetysten aiheuttamaa kipua, voimakkaita tunnekokemuksia, niiltä pakenemista, ristiriitaisia ihmissuhteita, sekä vaihteilevaa suhtautumista päihteisiin väliaikaisen avun toivossa. ” Aihealueeltaan View’n albumi on erittäin kaivattu ja ennen kaikkea rohkea lisä nykypäivänä yhä enemmän esillä olevaan mielenterveyskeskusteluun, joka rikkoo mielikuvaa artisteihin usein liitetystä täydellisyydestä ja siloitellusta elämästä. Tämän myötä albumi luo samaistumispintaa vastaavien teemojen kanssa kamppaileville ja osoittaa, että on toivoa valoisammasta huomisesta. 29
”Äänimaailmaltaan tarkasti ja toimivasti kuratoidut biittivalinnat tukevat kappaleiden kokonaisuutta, jolloin sekä lyriikat, että tuotanto onnistuvat tehostamaan toistensa parhaita puolia.” Pääasiallisesti koneellisesti luotua äänimaailmaa maustaa satunnainen kitarasäestys, etenkin Blue Skinin lopussa kuultu sähkökitara tuo miellyttävän ulottuvuuden muuten rumpupainotteiseen biittiin. Albumin aikaa kestävää soundia mukana taikomassa on ollut tuotannoista pääosin vastaava Joonas Laaksoharju. I Saw The Same Dream Every Night on ison viestin välittävä ja rohkean henkilökohtainen albumikokonaisuus, johon mahtuu monipuolinen kattaus introssa kuultuja spoken word -vivahteita, sekoitus Bury Me’n, Carolinen ja Bottle N Medsin hidastempoista ja sanoituksia alleviivaa riimittelyä aina aggressiivisempaan, nopeaan sylkemiseen Betalassa ja J.Gottissa. Kokonaisuudessaan albumi ilmentää View’n kehittymistä artistina ja tuntuukin, että jo-
kaisen uuden julkaisun myötä artistin oma ääni, estetiikka ja fiilis kehkeytyy yhä tunnistettavammaksi ja muista erottuvaksi. Albumi tuntuu toimivan parhaiten alusta loppuun saakka kuunneltuna, jolloin kuulija pääsee uppoutumaan syvemmin albumin tarinaan – joskin levyltä nousee muutamia yksittäisiä kappaleita, jotka toimivat myös itsenäisesti. Levylle mahtuu sielukkaita lauluosuuksia vierailevilta artisteilta, joita tällä albumilla on mukana kolme. Erityisesti Carmen Rosen melodinen ja leikittelevä lauluääni popahtavassa Chardonnayssa jää miellyttäväksi korvamadoksi. Mikäli melankolinen soundi iskee, voin lämpimästi suositella tutustumaan albumiin erityisesti Carolinen ja Bury Me’n siivittämänä, jotka löysivät tiensä nopeasti myös omalle soittolistalleni. Levyjulkaisun yhteyteen sijoitettu lyhytelokuva avaa taitavasti kappaleiden syvintä antia visuaalisessa, joskin symbolirikkaassa muodossa, tuoden ehdottomasti oman lisänsä albumin tulkintaan. Se toimii uudelle kuuntelijalle myös pätevänä ensikosketuksena View’n musiikkiin ja estetiikkaan.
KUVITUS & TEKSTI MILLA HEININEN
Cruunu vai Claava
Etäopiskelun opetukset Etäopiskelu on viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut osa monen opiskelijan arkea. Siirtyminen lähiopetuksesta miltei kokonaan nettiyhteyksien päähän tapahtui silmänräpäyksessä. Vaikka varsinaisesti kyseessä ei olekaan uusi ilmiö, sen yleisyys on kasvanut hurjasti. Toisille etäopiskelu tuo ihanaa vaihtelua arkeen, joillekin puolestaan se aiheuttaa harmaita hiuksia. Miltä todellisuus näyttää etäopiskelukolikon kääntöpuolella?
K
un puhutaan etäopiskelusta, onnistumisen edellytyksenä mainitaan usein ajanhallinta ja oma-aloitteisuus. Esimerkiksi Yle Oppimisen (2020) kymmenen vinkin koosteessa moni etäopiskelua varten esitetystä neuvosta liittyy oman ajankäytön suunnitteluun. Yksi etäopiskelun loistavista puolista onkin juuri aiempaa suurempi vapaus oman ajankäytön suunnittelulle. Kun ei ole välttämättä istuttava luentosalissa läsnäolopakon vuoksi, voi omaa aikaa suunnitella joustavammin. Vaikka läsnäoloa vaaditaan myös joillain etäluennoilla, hyvin usein niistä on saatavilla myös tallenteet jälkikäteen. Tämä voi helpottaa huomattavasti esimerkiksi työssäkäyvien opiskelijoiden arkea. Ajankäytön suunnittelun lisäksi etäopiskelun hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti myös se, että opintoja ei tarvitse suorittaa vain luentosalissa.
Opetukseen voi osallistua miltei missä tahansa paikassa, jossa internet-yhteys pelaa tarpeeksi hyvin.
Etäopiskella voi esimerkiksi kahvilassa, kirjastossa tai puistossa. Korona-pandemian aikana julkisilla paikoilla opiskelu ei tietysti ole samalla tavalla mahdollista kuin normaalisti, mutta etäopintojen puitteissa esimerkiksi kotipaikkakunnalla voi viettää pidempiä aikoja kerrallaan. Perinteisessä luentosalissa luennoitsijan kuuntelu paikallaan istuen ei myöskään ole jokaiselle se optimaalisin oppimisen tapa, ja oman opiskelupaikan määrittely voikin tuoda jollekulle suurta helpotusta opinnoista suoriutumiseen. Vaikka etäopiskelussa on omat hyötynsä, on sillä myös nurja puolensa. Suurimpana varjopuolena etäopiskelussa on ehdottomasti sen kuormittavuus. Esimerkiksi Yle (2021) kertoo, että Helsingin yliopiston opiskelijoilla teetetyn kyselyn tulosten perusteella uupuneita tai uupumisriskissä olevia opiskelijoita oli koronakeväänä ja vuoden 2020 lopussa jo melkein 60 prosenttia. Etäopiskelussa psykologiset perustarpeet eivät täyty, mikä lisää uupumusta (Helsingin yliopisto, 2020). Kuormittavuutta lisää myös etäopiskelun yksinäisyys, sillä
31
toisin kuin lähiopetuksessa, siinä ei pääse vaihtamaan kuulumisia tai saa vertaistukea yhtä helposti kuin kampuksella lähiopetuksen yhteydessä. Etäopiskelussa omat haasteensa tuovat myös ongelmat ajanhallinnassa.
Kun päivää eivät enää rytmitä säännölliset käynnit kampuksella, lounas opiskelijaravintolassa ja opiskeluhetki kirjastossa, voi päivärytmistä olla vaikeampi pitää kiinni. Ylen (2020) jutussa haastatellun Rosa Rahkosen mukaan koulupäivillä ei ole enää rajoja, vaan opintoja saatetaan tehdä myöhään yöhön asti. Kun selkeän aikataulun muodostaminen opiskelulle ei onnistu, voi työmäärä tuntua raskaammalta ja hallitsemattomammalta, mikä puolestaan saattaa edelleen lisätä uupumusta. Eräs etäopiskelua hankaloittavista tekijöistä on myös sen tekninen puoli. Etäopinnot edellyttävät lähes poikkeuksetta internet-yhteyttä, tietokonet-
32
ta sekä osaamista käyttää erilaisia opiskelussa tarvittavia ohjelmia. Vaikka viimeisen vuoden aikana moni on jo päässyt harjoittelemaan Zoomin ja Teamsin käyttöä, voi niiden käyttö aiheuttaa ongelmia sekä opiskelijoille että opettajille. Joskus myös erilaiset alustat, kuten vaikkapa Moodle, voivat olla kankeita taipumaan sataprosenttiseen etäopiskeluun: Ylen (2020) haastatteleman luokanopettajaopiskelija Ida Leinon mukaan kurssien onnistuminen riippuu ohjeistusten onnistumisesta, mutta Moodle-alustalla käyty keskustelu ei ole yhtä hedelmällistä kuin se lähiluennolla olisi. Vaikka yhteiskunta hiljalleen avautuu rokotusten ja pandemiatilanteen helpottumisen myötä, uskoo moni etäopiskelun silti jäävän aiempaa vahvemmin lähiopetuksen rinnalle niin kutsutuksi hybridimalliksi. Lähiopetukselle on ehdottomasti edelleen paikkansa, vaikka etäopiskelu antaakin hyvän mahdollisuuden suorittaa opinnot joustavasti. Nähtäväksi jää, missä määrin etäopiskelua tullaan hyödyntämään, ja millaiset seuraukset koronapandemian aiheuttamalla etäopiskelubuumilla on – jättääkö se jälkeensä tehokkaita ajanhallinnan ammattilaisia vai burnoutista paranevia selviytyjiä?
VENN VAASA
tankkiviinit 4,00 € /12cl
#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA
VIESTINTÄTOIMISTO
Pohjoisranta BCW Pohjoisranta BCW sai alkunsa vuonna 1995 perustajiensa halusta uudistaa suomalaista viestintäalaa. Olemme strateginen viestintätoimisto, joka auttaa asiakkaitaan löytämään oman äänensä. Tuomme yhteen analytiikan, strategisen suunnittelun, PR:n, vaikuttajaviestinnän, vaikuttajamarkkinoinnin, talousviestinnän, kriisiviestinnän, valmennuksien sekä visuaalisen tuotannon ammattilaiset. Olemme osa globaalia viestintätoimistoketjua Burson Cohn & Wolfe. Yhdistämällä tietoa, luovuutta ja kekseliäisyyttä BCW asettaa strategisen suunnan asiakkaidensa viestinnälle saaden ihmiset ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan. www.bcw-global.com/fi
COMEDIA ry
KUVA VILJA TALLGREN TEKSTI SARA GÜVEN
Viherkasvit tuovat luonnon kotiin — luonnollisuus sisustuksen kasvavana trendinä
iherkasvit ovat yksi sisustusmaailman nousevista trendeistä. Erityisesti milleniaalit ja z-sukupolvi ovat innostuneet kasvien hyödyntämisestä sisustuksessa ja niiden hoivaamisesta. Huonekasvit ovat saaneet oman paikkansa heräteostosten maailmassa, kun jopa eksoottisten kasvien myynti on laajentunut perinteisistä kukkakaupoista myös pienimpiin ruokakauppoihin. Taustalla piilee todennäköisesti aikuistumisen välttämätön riitti, kun omaan kotiin halutaan tuoda elämää kasvien avulla.
V
Tietojärjestelmätieteitä Vaasassa opiskeleva Vilja Tallgren, 21, löysi kasvien hoidon viehätyksen muutettuaan muutama vuosi sitten omilleen. Lapsena pakolliselta pahalta tuntunut hoito on sittemmin kehittynyt tärkeäksi osaksi Tallgrenin sisustusta. Hän ei kuitenkaan koe, että kasvien kasvatus olisi hänelle niinkään harrastus vaan ennemminkin ajanviete, josta hän nauttii paljon. Eniten hän pitää kasvien kasvattamisesta suoraan siemenistä tai pistokkaasta alkaen.
”On siistiä, että tiedän mistä kasvit ovat tulleet, kun olen kasvattanut ne itse alusta asti.” Kasvien hoitoon Tallgrenilla ei mene hänen sanojensa mukaan noin tuntia enempää kuukaudessa. Lisävaivaa kuitenkin syntyy, jos tiedossa on pidempiä poissaoloja kotoa, mikä varsinkin opiskelijana on hyvin yleistä. Tällöin kasvateille on tärkeää löytää väliaikainen hoitopaikka tai säännöllinen kastelija. 34
Esteettisyyden lisäksi kasveilla on lukuisa hyötyvaikutuksia kasvattajansa elämään. Niiden on todettu lieventävän ahdistusta ja stressiä sekä parantavan huoneilman laatua (Askel Terveyteen, 2019). Myös kasvien vihreä väri koetaan usein rauhoittavana. Tämän lisäksi viherkasvien hoito on suhteellisen halpaa, sillä pistokkaiden kasvattaminen ja siementen kylväminen ei pahemmin tunnu budjettiystävällistä harrastusta etsivän kukkarossa. Tallgren ei tästä huolimatta henkilökohtaisesti koe, että kasveista olisi ollut hänelle itselleen erityisiä hyötyvaikutuksia. ”Kyllähän kasvit ovat kivan näköisiä ja jos ne on nätisti, tulee hyvä mieli – eniten iloa mulla kuitenkin tuottaa se, että pystyn nähdä miten kasvit kasvaa.” Yksi suuri tekijä viherkasvien suosion kasvuun löytyy luonnosta. Kaisa Huotari pohtii 2019 julkaistussa opinnäytetyössään ihmisen muuttunutta suhdetta luontoon, kun kaupunkien myötä sen piiriin on ollut yhä vaikeampi hakeutua. ”Vaikka kehityksemme on viimeisten satojen vuosien aikana mennyt kauemmaksi luonnosta, se ei tarkoita, että meillä ei olisi kaipuuta luonnolliseen ympäristöön”, kertoo Huotari opinnäytetyössään. Tallgren kokee, että pandemiasta seuranneilla etätöillä on ollut suuri vaikutus viherkasvien suosion kasvuun.
ILMIÖ
”Nyt ollaan aika paljon sisällä ja eikä käydä luonnossa ulkona, joten kasvien avulla sitä saa tuotua myös omaan kotiin. Kyllä varmasti monet kaipaa sitä ihan tiedostamattaan.” Viherkasvien suosio on ollut tasaisessa kasvussa jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2017 Yle uutisoi puutarhamyymälä Plantagenin tuplanneen myyntinsä edellisvuoteen verrattuna. Myös S-ryhmän viherkasvien myynnin kerrottiin lisääntyneen viidenneksellä samaisessa artikkelissa. Tähän tuskin on tulossa lähiaikoina muutosta, sillä vuoden 2021 sisustustrendejä hallitsee Iltalehden ja asuntojen rakennuttaja Bonavan mukaan muun muassa eettisyys ja ekologisuus, joita toteutetaan varsinkin viherkasvien avulla. Trendeissä yhdistyy siis vahvasti kaipuu takaisin luontoon. Tallgren on samoilla linjoilla nykyajan trendien kanssa – ne tuovat aivan erilaista tunnelmaa kotiin kuin tavalliset sisustusesineet, jotka keräävät nurkissa pölyä.
”Kasvit ovat kivan näköisiä ja luonnollisia, mikä varmasti myös kiehtoo monia. Suositaanhan sisutuksessakin tyypillisesti luonnonmateriaaleja muutenkin ja puupintoja”, Tallgren pohtii. Viherkasvien hoidossa trendinä ei itsessään ole mitään uutta, vaikka se sen räjähdysmäisen suosion myötä siltä saattaa juuri nyt vaikuttaa. Yksi Suomen tunnetuimmista ja ensimmäisistä kasviharrastajista onkin Fredrika Runeberg, joka löysi rakkautensa kasveihin jopa ennen Suomen ensimmäistä kukkakauppaa. Mummolan viherkasvit ovat todennäköisesti pinttyneet monien mieleen, mikä osoittaa, ettei luonnon läheisyyden havittelussa kotona ole juurikaan mitään uutta. Sosiaalinen media on kuitenkin vahvistanut viherkasvien asemaa trendinä, eikä suosio etenkään nuorten aikuisten keskuudessa tule hetkeen hiipumaan. Kasvit tarjoavat hyvää vaihtelua ruutujen jatkuvaan tuijotteluun, ja kiinnostuneelle tekemistä riittää myös jatkuvasti.
”Vaikka kehityksemme on viimeisten satojen vuosien aikana mennyt kauemmaksi luonnosta, se ei tarkoita, että meillä ei olisi kaipuuta luonnolliseen ympäristöön”, kertoo Huotari opinnäytetyössään.
Tallgren vahvistaa ajatuksen kasveista produktiivisena ajanviettona erityisesti etätöiden välissä, mutta parasta kasvien hoidossa on ehdottomasti kasvien elämänkaaren seuraaminen. ”On todella mahtava fiilis, kun huomaa että pistokas on alkanut itämään tai jos kasviin on tullut uusi lehti tai jokin siemen on itänyt pitkän ajan jälkeen. Kasvien hoito on myös hyvä kärsivällisyystreeni kärsimättömälle sielulle”, Tallgren summaa.
35
Woke -kulttuuri — miksi tasa-arvotyö ärsyttää?
KUVITUS VEERA NISKANEN TEKSTI AINO SADENIEMI
O
len tavannut lapsia, jotka ottavat sukupuolen moninaisuuden puheessaan huomioon ja lukevat kirjoja erilaisista sateenkaariperheistä. Jo lapsille opetetaan mitä saa sanoa ja millaista kieltä käyttää. Lapset eivät hämmenny esimerkiksi inklusiivisesta kielestä. Siksi hämmästelenkin aina, kun tapaan aikuisia ihmisiä jupisemassa siitä, kuinka mitään ei saa enää sanoa, ja kaikesta loukkaannutaan. Varsin usein loukkaantujia ovat nimenomaan aikuiset, joita esimerkiksi pyydetään lopettamaan loukkaavien sanojen käyttäminen. Miksi esimerkiksi jäätelön rasistisen nimen vaihtaminen aiheuttaa aikuisissa ihmisissä niin paljon tunteita? Woke sanana on peräisin afroamerikkalaisesta kansankielestä, ja se on juonnettu sanasta awake, eli olla hereillä (Faye, 2021). Woke-kulttuurissa tiedostetaan rakenteellinen epätasa-arvo ja sen monet ilmenemismuodot. Toimittaja Ndéla Faye kirjoitti Ylen Kulttuuricocktailiin alkuvuodesta artikkelin woke-kulttuurista, mikä nostatti paljon keskustelua. Faye painotti woke-kulttuurin merkitystä tasa-arvon edistämisessä. Opittujen ajatusmallien ja kielen muokkaaminen on loputon projekti, koska olemme kasvaneet erilaisten epätasa-arvoisten asenteiden, kuten naisvihan, rasismin ja ableismin täyttämässä yhteiskunnassa. Lapsena omaksutut sanat ovat saattaneet paljastua ongelmallisiksi. On toisaalta ymmärrettävää, että joskus uusien sanojen opettelu voi tuntua turhauttavalta, jopa ahdistavalta. Jos ahdistus meinaa ottaa vallan, on hyvä koettaa poistaa itsensä asian keskiöstä ja pohtia, onko oma valinta käyttää jotakin loukkaavaa sanaa ihmisoikeuksia tärkeämpää. On hyvä myös ymmärtää, että emme ole välttämättä tehneet valintaa omaksua epätasa-arvoisia ajatusmalleja, vaan kyse on laajemmin yhteiskunnallisista rakenteista. Woke-kulttuuri pitää mielestäni myös sisällään ajatuksen kasvusta. Se ei odota täydellisyyttä, vaan vaatimus on oikeastaan suhteellisen maltillinen — ole hereillä. Kun on hereillä, antaa samalla myös
kasvulle mahdollisuuden. Woke-kulttuurissa tärkeimpiä asioita ovat kuunteleminen ja halu toimia paremmin. Diversiteettikonsultti ja myös sosiaalisesta mediasta tunnettu Fatima Verwijnen on puhunut monesti pahuuden pelosta rasismikeskusteluissa. Rasismista keskusteltaessa valkoinen usein pelkää rasistiksi leimautumista, jolloin keskustelu kääntyy helposti itse asiasta valkoisen ihmisen tunteisiin. Totuus kuitenkin on, että meissä on kaikissa niin hyvää kuin pahaakin. Koska olemme rakenteellisesti rasistisen yhteiskuntamme tuotoksia, ei ole ihme, jos olemme itsekin osittain tiedostamatta omaksuneet rasistisia ennakkoluuloja. Ero onkin siinä, onko valmis tekemään töitä näiden ennakkoluulojen kitkemiseksi, vai tyytyykö laiskasti siihen, mitä on joskus omaksunut.
Ahdistuksen keskellä on myös muistettava, että valtaväestön kokema hetkellinen epämukavuus ja epävarmuus käytettävästä termistöstä on pieni hinta siitä, että marginalisoidut voivat kokea yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. Täytyykö sitten jatkuvasti olla woke? Kysymys paljastaa etuoikeudet varsin hyvin. Vähemmistöihin kuuluvilla ei nimittäin usein ole mahdollisuutta valita. Tasa-arvotyö ei saa, eikä voi, jäädä vähemmistöjen harteille. On nimenomaan valtaväestön ja etuoikeuksia nauttivien tehtävä ryhtyä vaatimaan samoja oikeuksia kaikille. Woke-kulttuuri on osa niin yhteiskunnallista, kuin yksilöllistäkin kasvua. Kasvun myötä tunnistetaan, millaiset sanat ja asenteet eivät kuulu tähän päivään, ja miten omia etuoikeuksiaan voi hyödyntää raivaten tilaa muille.
37
KUVA & TEKSTI TEEA LAMPILA
Toimitus testaa:
Kesäharrastuksena futis S
iitä on erittäin kauan, kun olen viimeksi juossut pallon perässä. Muistot palaavat kuitenkin elävänä mieleeni: pelimatkat parhaiden ystävieni kanssa ja lukemattomat treenit paikallisella urheilukentällä. Unohtamatta tietenkään pelien jälkeisiä makkaroita, joita vanhemmat vapaaehtoisesti jaksoivat paistaa. Olen jo kauan haaveillut pääseväni takaisin kentälle, mutta aloittaminen on ollut vaikeaa, eikä aikaa ole tuntunut riittävän tarpeeksi uudelle harrastukselle. Kesäkuun alussa tein kuitenkin päätöksen, että haikailu saa loppua ja etsisin joukkueen, jossa pelata. Lyhyen googlailun jälkeen löysin yllättävän nopeasti itselleni sopivan ryhmän, joka kokoontuu kerran viikossa. Mahdollisuutenani olisi ollut myös liittyä naisten harrastekilpasarjaan, mutta en uskonut taitojeni riittävän. Luulen kuitenkin, että kevyen alun ja taitojen hiomisen jälkeen voisin seuraavana vuonna katsoa tilannetta uudelleen. Olihan pelitaukoni kuitenkin jo venynyt kymmenen vuoden mittaiseksi. Ilmoittautumisen jälkeen panikoin hetken, mutta huomasin, ettei se ollutkaan niin vaikeaa. Lapsuudenkodissani etsin käsiini vanhat nappikset sovitettavaksi. Vaikka ne olivatkin nähneet lukuisia pelejä, sopivat ne jalkoihini aivan kuten ennenkin. Uudet säärisuojat ja -sukat jouduin ostamaan urheilukaupasta, sillä ne olivat hukkuneet. Pienten hankintojen jälkeen olin jo valmis kentälle – ainakin fyysisesti. Ensimmäiset harjoitukset pidettiin kuumana sunnuntai-iltana, jolloin aurinko porotti suoraan ken-
38
tälle. Saavuin paikalle hyvissä ajoin, jotta ehdin tutustumaan itselleni uusiin ihmisiin. Porukka koostui lähinnä nuorista, joista suurin osa pelaa omissa harrastekilpasarjoissa. Kilpailutaustan todellakin huomasi: kaikki pelasivat täysillä tehoilla kuumasta kelistä huolimatta. On pakko myöntää, että on ollut aivan ihanaa aloittaa juuri futis, sillä erilaiset ryhmä- ja joukkueurheilulajit ovat aina olleet suosikkejani. Vaikka treenejä ei ole ollut takana vielä montaa, voin jo nyt todeta, että tein täysin oikean päätöksen ilmoittautuessani mukaan toimintaan. Suosittelenkin erittäin lämpimästi kaikkia hankkimaan itselleen mieluisan kesäharrastuksen, mikäli aikaa löytyy.
KUVA & TEKSTI SARA GÜVEN
Kokkikoulu:
Nopea ja helppo curry Kotikokkailussa kenties tärkeintä on muistaa rohkeus. Yksinkertaisestakin ruuasta on helppo tehdä viikon huikein makuelämys lisäämällä mausteita, kastikkeita ja ripaus rakkautta. Perinteisestä makaronilaatikon reseptistä on esimerkiksi helppo saada maukkaampi lisäämällä basilikaa, tomaattimurskaa ja srirachaa sekaan. Kermaisuutta ja juustoisuutta taas voidaan lisätä käyttämällä koskenlaskijaa. Älä siis ole reseptien vanki, vaan uskalla kokeilla uutta ja luota makuaistiisi. Näin saat taattua itsellesi yhä varmemmin kulinaristisen makuelämyksen helpoilla raaka-aineilla ja nopeasti.
Ohje: 1 paketti kanaa tai haluamaasi kasvisproteiinia (myös linssit sopivat hyvin tähän ruokaan) 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 paprika 1/2 ps vihreitä papuja 2 rkl punaista currytahnaa Purkki ananaspaloja 1 tlk kookosmaitoa Oman maun mukaan srirachaa Limetin mehua Riisiä
1.
Pilko vihannekset. Ala valmistaan riisiä ja haluamaasi proteiinia.
2. Anna proteiinin valmistua hetki ja ruskista sipuli. Lisää loput vihannekset ja pavut. Anna kypsyä. Voit halutessasi lisätä yhden chilin.
3. Lisää ananaspalat mehuineen, sriracha ja currytahna.
4.
Jos käytät linssejä proteiinina, lisää ne sekaan tässä vaiheessa. Tässä tapauksessa lisää seokseen purkki tomaattimurskaa auttamaan linssien kypsentämisessä.
5.
Seoksen ollessa valmista (ja linssien ollessakypsiä) lisää kookosmaito ja limetin mehu. Mausta haluamillasi mausteilla ja tarkista maku.
6.
Tarjoile ruoka riisin kanssa.
Curry on hyvä esimerkki reseptistä, jota voi yksinkertaisesti muokata omaa makua vastaavaksi. Tulisuutta on helppo säädellä lisäämällä srirachaa, tuoretta chiliä ja currytahnaa. Reseptiä voi myös nopeuttaa käyttämällä valmista currykastiketta, jolloin kookosmaitoa eikä currytahnaa tarvita. Reseptiin saa lisättyä makeutta esimerkiksi hunajalla tai ripauksella sokeria. Tämä resepti sopii myös hyvin vanhentuvien tuotteiden hyödyntämiseen, sillä melkein kaikki kasvikset sopivat osaksi reseptiä. Älä siis arastele uuden kokeilua, vaan syöksy rohkeasti kotikokkailun maailmaan! 39
MIAU!
Me ollaan Wasa Cats, kaikkien Vaasan korkeakoulujen yhteinen tanssijoukkue. Meidän treeneissä ei pääse hymy hyytymään!
Wasa Cats on yhteisöllinen tiimi täynnä upeita tyyppejä, ja toivotammekin uudet opiskelijat avosylin mukaan toimintaamme. Aikaisempaa tanssikokemusta et tarvitse! Meidän treenit sisältävät tanssia, akrobatiaa sekä muita erilaisia harjoitteita lihaskunnosta rentoutumiseen. Lisäksi toteutamme lukuvuoden aikana erilaisia lajikokeiluita! Esiinnymme mm. korkeakoulujen jenkkifutisjoukkue Wasa Dogsien kotipeleissä sekä erilaisissa opiskelijatapahtumissa. Treenaamisen lisäksi Catsit järjestävät jäsenilleen erilaisia hauskoja tapahtumia, kuten joukkueiltoja. Wasa Cats on oivallinen porukka uudelle fuksille, koska täällä pääsee tutustumaan poikkitieteelliseti upeisiin tyyppeihin!
Catseihin pääsee mukaan heti alkusyksystä järjestettävien avoimien harjoitusten kautta, ja sitä ennen meidät voi bongata fuksitapahtumista. @wasacats
Seuraa meitä somessa!
Wasa CATS
www.wasacats.fi